I YKSILÖ JA ARVOT SISÄLLYS · Holokausti 28 4 VAPAUDEN RAJAT 31 Syyllisyys 31 Pelko 33 Kateus 33...
Transcript of I YKSILÖ JA ARVOT SISÄLLYS · Holokausti 28 4 VAPAUDEN RAJAT 31 Syyllisyys 31 Pelko 33 Kateus 33...
SISÄLLYSI YKSILÖ JA ARVOT 1 ARVOT 11
Mitä arvot ovat? 11
Välinearvot ja itseisarvot 12
Arvojen kuvaaminen ja arvojen määritteleminen 15
2 EETTINEN HARKINTAPROSESSI 19
Hyviä arvoja vai huonoja arvoja? 19
Mitä on arvojemme takana? 20
Ihmiskäsitys ja yhteiskunta 22
3 YKSILÖNÄ OLEMISEN VAIKEUS 25
Yksilö ja yhteisön paine 25
Tilanteet ja rakenteet 26
Holokausti 28
4 VAPAUDEN RAJAT 31
Syyllisyys 31
Pelko 33
Kateus 33
Häpeä 34
JAKSON KERTAUS 36
II MAAILMA JA ARVOT 5 OVATKO ARVOT UNIVERSAALEJA? 41
Samat arvot kaikilla? 41
Kenellä on parhaat arvot? 42
Mistä löytyy yhteinen minimi? 43
6 YKSILÖN HYVÄ JA YHTEISÖN HYVÄ 47
Yksilöetiikka ja sosiaalietiikka 47
Epätäydellisten ihmisten mahdollisimman hyvä yhteiskunta 48
Mitä valtio saa tehdä, vaikka yksilö ei saa 49
7 GLOBAALI ETIIKKA 53
Lähisuhteista maailmanlaajaksi 53
Eettisen valinnan globaalit vaikutukset 53
Ekososiaalinen sivistys 56
8 EETTISET TEORIAT 59
Hyveet 59
Seuraukset 61
Velvollisuudet 63
JAKSON KERTAUS 66
III SUOMEN KATSOMUSKENTTÄ 9 SUOMALAISTEN USKONNOLLISUUS JA KATSOMUKSELLISUUS 71
Uskonnonvapaus 71
Suomalaisten uskonnollisuus 72
Suomalaisten arvot 77
10 SUOMEN USKONTOHISTORIA 1: KARHU, SAMAANI JA PIISPA 81
Suomalaiset ja saamelaiset luonnonuskonnot 81
Kristinuskon ja kansanuskon kohtaaminen 82
Kristillisen Suomen rakentuminen 84
11 SUOMEN USKONTOHISTORIA 2: LUTERILAINEN SUOMI 87
Reformaatio: katolisesta kirkosta luterilaiseksi kirkoksi 87
Reformaatio uudisti kirkkoa: kansankieli ja kansanopetus 88
Valtionkirkko kansan yhdistäjänä 88
Herätysliikkeet: kaikkien kirkosta uskonyhteisöksi 89
Valtionkirkosta kansankirkoksi 90
12 SUOMEN USKONTOHISTORIA 3: YHTENÄISKULTTUURISTA MONEKSI 93
Suomalaisten kuuluminen uskontokuntiin 93
Uskonnottomuus 94
Uskonnon yksityistyminen 95
Maahanmuuton pitkä historia 96
13 SUOMESSA VAIKUTTAVAT USKONNOT 99
Kristilliset kirkot 99
Muut uskontokunnat 101
Uskontojen yhteistyö Suomessa 102
14 USKONNONVAPAUS SUOMESSA 105
Uskonnonvapaus: vapaus uskoa vai vapaus uskonnosta? 105
Uskonto ja katsomukset julkisessa tilassa ja keskustelussa 106
Moniuskontoinen Suomi 107
15 USKONTO TAITEESSA JA MEDIASSA 111
Uskonnosta kirjoitetaan ja lauletaan 111
Uskonto ja katsomukset suomalaisessa mediassa 112
Globaalit uskonnolliset elementit kulttuurissa 114
JAKSON KERTAUS 116
IKIPEDIA 118
Kuvalähteet 126
j
onyhteisöksi 89
98
IYksilö ja arvotOikein tekeminen ja toimiminen on tärkeää. Miten voi tietää, milloin on toiminut
oikein? Miksi ihmiset toimivat toisin kuin minkä tietävät oikeaksi? Miten valintoja voi
perustella?
Sanat ja teot eivät välttämättä kohtaa. Ihminen voi sanoa haluavansa hyvää mutta
tekee kuitenkin valintoja, jotka ovat ristiriidassa hyvien tavoitteiden kanssa. Kauniille
sanoille ei jää paljoakaan merkitystä, sillä teot ratkaisevat. Myös sanat, puhuminen tai
kirjoittaminen, voivat olla hyviä tai pahoja tekoja.
Ihmisen erikoisuus on ristiriitainen käytös: yhdessä tilanteessa hän toimii yhdellä
tavalla, toisessa toisella. Joskus hän noudattaa hyviksi katsomiaan periaatteita,
toisessa tilanteessa hän unohtaa ne tai vain jättää noudattamatta niitä.
Hyvän elämän tarkastelu ei ole vain ylevien eettisten periaatteiden ihmettelyä ja
soveltamista vaan kiehtova ja osin raadollinen matka ihmisyyteen.
1110 IKI 9 I Yksilö ja arvot
1
Mitä minä oikeasti tavoittelen?
MITÄ ARVOT OVAT?
Jotkin asiat ovat meille tärkeitä, ja
me tavoittelemme niitä. Joku voi
tavoitella viisautta, toinen suosi-
ota, kolmas valtaa. Tärkeinä pidettyjen
asioiden tavoitteleminen vaikuttaa va-
lintoihimme ja tekoihimme. Jos halu-
an olla suosittu, toimin siten, että tu-
len suosituksi. Jos haluan valtaa, mie-
tin keinoja saada valtaa ja teen tekoja,
jotka ilmentävät valtaa. Jos haluan olla
viisas, yritän hankkia tietoa, syventää
sitä ymmärrykseksi ja jalostaa lopulta
viisaudeksi.
Tärkeitä ja tavoiteltuja asioita, jotka
ohjaavat toimintaamme, kutsutaan ar-
voiksi. Arvo on tärkeä asia, jotain mitä
tavoitellaan.
Emme aina ole tietoisia niistä arvois-
ta, jotka ohjaavat toimintaamme. Voin
kuvitella haluavani olla viisas, mutta oi-
keastaan tavoittelen näennäisen viisau-
den avulla valtaa. Voin luulla haluava-
ni suosiota, mutta oikeasti tavoittelen
valtaa. Ihmiset ovat hyviä esittämään
omaa toimintaansa ohjaavat arvot yle-
vämpinä kuin mitä ne todellisuudessa
ovat. Tämä on sekä yksilöiden että ih-
misyhteisöjen taipumus.
Ilman tavoitteita toimiminen on käy-
tännössä mahdotonta. Ihmiset ja yhtei-
söt tavoittelevat aina jotain. Ihminen
voi vain maata sohvalla, mutta tällöin-
kin hän tavoittelee jotain, ehkä omaa
mielihyväänsä.
Arvot
Arvo on tärkeä ja tavoiteltu asia, joka ohjaa toimintaamme.
1312
Ihmisellä ja ihmisyhteisöllä on aina
arvoja, vaikka niistä ei oltaisi kovin tie-
toisia. Omien arvojen tunnistaminen on
osa vastuullista käytöstä. On hyvä kuva-
ta, määritellä ja myöntää itselle, millais-
ten arvojen mukaisesti toimii. On turha
väittää, että makaa sohvalla, koska ha-
luaa tulla mietiskelemällä viisaaksi, jos
todellinen tavoite on vain oma nautinto.
Kun tunnistaa omat tavoitteensa eli ne
arvot, jotka ohjaavat toimintaa, pystyy
myös arvioimaan paremmin omaa toi-
mintaansa. Miksi toimin juuri näiden
arvojen mukaisesti? Haluanko toimia
näiden arvojen ohjaamana?
Myös toisten arvojen tunnistaminen
on mahdollista ja mielekästä. Kun koh-
taamme ihmisen tai luemme hänes-
tä kertovan tarinan, voimme arvioida
hänelle tärkeitä asioita. Toisen arvojen
tunnistamisen tarkoitus ei ole arvioida
häntä kriittisesti vaan ymmärtää hän-
tä: Minkälaiset arvot näyttävät ohjaa-
van hänen toimintaansa? Toisen arvo-
jen tunnistaminen ja ymmärtäminen
on osa suvaitsevaisuutta.
VÄLINEARVOT JA ITSEISARVOT
Kaikki arvot eivät ole samanlaisia. Joi-
denkin asioiden tavoitteleminen on tär-
keämpää kuin toisten. Ehkä tavoittelen
sekä viisautta että valtaa, mutta kumpi
on tärkeämpää?
Joku voi tavoitella viisautta saadak-
seen valtaa. Kun hän tietää ja ymmär-
tää kaiken, hän voi käyttää näennäis-
tä viisauttaan toisten hallitsemiseen tai
jopa alistamiseen. Toinen henkilö taas
tavoittelee valtaa saadakseen viisaut-
ta. Kun hän saa päättää omasta teke-
misestään tai vaikka kirjaston toimin-
taedellytyksistä kotipaikkakunnallaan,
hän voi lukea, sivistyä ja tulla viisaaksi.
Vaikka molemmat tavoittelivat valtaa
ja viisautta, lopputulos oli kovin erilai-
nen. Toisesta tuli viisauden avulla toisia
hallitseva hirmuhallitsija, toisesta val-
taa hyödyntämällä viisautta hankkinut,
sivistynyt kansalainen.
Jotkin arvot voivat olla välineellisiä.
Tällaisia välinearvoja tavoitellaan sik-
si, että ne mahdollistavat jonkin vielä
Ihmisellä ja ihmisyhteisöllä on
aina arvoja.
Miksi koulua käydään? Missä määrin opitut asiat
tai suoritetut tutkinnot ovat välinearvoja ja missä
määrin itseisarvoja? Mikäli oppiminen tai tutkin-
not ovat välinearvoja, mitä ovat ne itseisarvot, joi-
hin niiden avulla pyritään?
Jos saisit paljon rahaa, vaikka tuhansia euroja, mi-
hin käyttäisit sen? Mitä kulutusvalintasi kertoo si-
nun arvoistasi?
IKI 9 I Yksilö ja arvot IKI 9 I Yksilö ja arvot
Välinearvoja tavoitellaan siksi, että
ne mahdollistavat jonkin vielä tärkeämmän
saavuttamisen.
1514
tärkeämmän saavuttamisen. Jos vii saus
on väline vallan saamiseksi, viisaus on
välinearvo. Jos taas valta on väline vii-
sauden saavuttamiseksi, valta on väli-
nearvo.
Suuri osa tavoittelemistamme asiois-
ta on itse asiassa välineellisiä. Niitä ta-
voitellaan siksi, että saavutettaisiin jo-
tain muuta. Jos tuo jokin muu on saa-
vutettavissa muilla tavoin, välinearvo
menettää merkityksensä. Jos valtaa saa
ilman viisautta, ehkä viisaus ei ole niin
tärkeää? Tai jos viisautta saa ilman val-
taa, mihin valtaa tarvitaan?
tys on viisaudella, jota ei hyödynnetä
jonkin vielä tärkeämmän edistämiseen?
Hyvien itseisarvojen miettiminen on
ihmiselämän tärkeimpiä tehtäviä.
ARVOJEN KUVAAMINEN JA
ARVOJEN MÄÄRITTELEMINEN
Sekä yksilöiden että yhteisöjen arvo-
ja voidaan kuvata analysoimalla, mitä
henkilö tai vaikka joukkue tekee ja ta-
voittelee. Arvojen kuvaaminen, sanoit-
taminen ja kirjaaminen on tärkeää, jot-
Itseisarvot ovat tärkeitä itsessään, eivät jonkin muun tavoittelemiseksi.
Tubecon-tapahtuma kokoaa yhteen YouTubeen videoita tekeviä henkilöitä ja heidän fanejaan. Tapah-
tumasta on tullut erittäin suosittu. Mitä arvoja sinun lempitubettajasi edustaa? Mistä sen voi päätellä?
Joskus valinnan tekeminen on tasapainoilua erilaisten arvojen välillä. Millaisiin valintoihin voisi liittyä eri-
laisia, keskenään ristiriitaisia arvoja? Millä perusteella lopullinen valinta tehdään?
IKI 9 I Yksilö ja arvot IKI 9 I Yksilö ja arvot
Jotkin arvot eivät ole välineitä min-
kään muun saavuttamiseksi. Tällai-
sia arvoja kutsutaan itseisarvoiksi. Ne
ovat tärkeitä itsessään, eivät siksi, että
niiden avulla saavutetaan jotain muuta.
Se, mitä ihminen pitää itseisarvona,
kertoo hänen arvoistaan ja hänestä ih-
misenä. Minkälaiset arvot sopivat it-
seisarvoksi? Voiko valta olla itseisarvo?
Mitä tarkoittaa valta, jolla ei tavoitel-
la mitään valtaa tärkeämpää? Entä voi-
ko viisaus olla itseisarvo? Mikä merki-
1716 171717717171717117717171171711717
ta ymmärretään ihmisten ja yhteisöjen
toimintaa. Kun arvot on kuvattu, ta-
voitteet ovat selvillä ja arvojen toteu-
tumista voidaan arvioida.
On eri asia kuvata arvoja kuin mää-
ritellä niitä. Arvojen määritteleminen
tarkoittaa hyvän määrittelemistä. Par-
haimmillaan arvojen kuvaaminen on
sen esittämistä, miten joku ihminen
tai ryhmä tosiasiallisesti toimii. Kuinka
usein ihmiset todella toimivat kuvattu-
jen arvojen mukaisesti? Kun puhutaan
koulun tai joukkueen yhteisistä arvois-
ta, kuvataanko silloin toivottua ideaali -
tilannetta vai vallitsevia, toimintaa jo
ohjaavia arvoja?
Arvojen määritteleminen on sen mää-
rittelemistä, miten yksilöiden ja ryh-
mien pitäisi toimia. Kun puhutaan ar-
voista, on tärkeä tietää, kummasta
näkö kulmasta puhutaan. On eri asia
kuvata, että minun tärkeinä arvoinani
ovat oma nautinto ja kavereiden suo-
sio, kuin asettaa tavoitteeksi, että mi-
nun arvoinani pitäisi olla ahkeruus ja
rakkaus toisia kohtaan.
Todellisten ja toivottujen arvojen vä-
listä eroa kutsutaan arvoristiriidaksi.
Jos ihminen toimii yhdellä tavalla mut-
ta tietää, että hänen pitäisi toimia toi-
sella tavalla, tai haluaisi toimia toisin,
hän elää arvoristiriidassa.
Todellisten ja toivottujen arvojen
välistä eroa kutsutaan arvoristiriidaksi.
Mieti tilanne, jossa et ole toimi-
nut oikeaksi tietämälläsi tavalla.
Mikä sai aikaan sen, että toimit
omien arvojesi vastaisesti?
• Arvo on tärkeä asia, jotain
mitä tavoitellaan. Ihmisellä ja
ihmisyhteisöllä on aina arvoja,
vaikka niistä ei oltaisi tietoisia.
• Omien arvojen tunnistaminen
on osa vastuullista käytöstä.
Toisten arvojen tunnistaminen
on osa suvaitsevaisuutta.
• Jotkut arvot ovat tärkeitä siksi,
että niiden avulla saavutetaan
muita asioita. Tällaisia arvoja
kutsutaan välinearvoiksi. Osa
arvoista on tärkeää niiden it-
sensä takia. Tällaisia arvoja
kutsutaan itseisarvoiksi.
• Arvoja voidaan sekä kuvailla
että määritellä. Arvojen kuvai-
leminen tarkoittaa sitä, että
sanoitetaan niitä arvoja, joi-
den mukaan toimitaan. Arvo-
jen määritteleminen tarkoit-
taa hyvän määrittelyä: näiden
arvojen mukaan itsen tai jon-
kun muun pitäisi toimia.
1. Mitä tarkoittaa
a) arvo
b) välinearvo
c) itseisarvo
d) arvoristiriita?
Vertailkaa parin kanssa, miten
määrittelitte sanat. Kertokaa
omin sanoin ja esimerkein, mitä
sanat tarkoittavat.
2. Miten on mahdollista, että sama
arvo voi olla yhdelle ihmiselle
välinearvo ja toiselle itseisarvo?
Mieti esimerkki tällaisesta tilan-
teesta.
3. Miksi yksilön tulisi olla tietoi-
nen omaa toimintaansa ohjaa-
vista arvoista?
17IKI 9 I Yksilö ja arvot