EdelläkävijäVaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

Strategia 2012–2016

2

Sisältö5 Muuttuva toimintaympäristö5 Lainsäädännön muutokset6 Väestö ja sairastavuus6 Julkisen talouden kehitys7 Henkilöstön saatavuus8 Teknologian kehitys9 HUS organisaationa

10 Päämäärämme ja tavoitteemme vuosina 2012–201611 Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito 15 Korkeatasoinen tutkimus ja opetus 19 Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa22 Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta

24 Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset ja niihin liittyvät tavoitteet25 Osaava ja motivoitunut henkilöstö 27 Hallittu ja tasapainoinen talous 28 Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu 30 Uudistava johtajuus ja organisaatio 33 Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus

www.hus.fi • 3

Mikä on strategia?Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. Tämä strategia on hyväksytty HUS:n valtuuston kokouksessa 19.10.2011 ja se on voimassa vuodet 2012–2016.

Visio: HUS vuosina 2012–2016HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja.

HUS:n arvot •Ihmistenyhdenvertaisuus•Potilaslähtöisyys•Luovuusjainnovatiivisuus•Korkealaatujatehokkuus•Avoimuus,luottamus ja keskinäinen arvostus

4

www.hus.fi • 5

Lainsäädännön muutoksetErikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain suurelta osalta korvaava terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Lain tavoitteissa korostuvat terveyspalvelu-jen asiakaslähtöisyys, perusterveydenhuollon vahvis-taminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen ka-ventaminen, terveydenhuollon laatu ja potilasturval-lisuus sekä kustannusten kasvun hillintä. Potilaat voi-vat terveydenhuoltolain voimaan tultua valita yhteis-ymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa erikois-sairaanhoidon toteuttajan mistä hyvänsä julkisesta toimintayksiköstä erityisvastuualueen (erva) sisällä.

Vuoden 2014 alusta valinnanvapaus laajenee koske-maan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia toimintayksiköitä. Potilaiden valinnanvapaus 1. merkitsee tuottajien välistä kilpailua joistain potilasryhmistä2. tekee hoidettavien potilaiden määrät nykyistä vaikeammin ennakoitavaksi3. muuttaa sairaanhoitopiirin talous- suunnittelua ja laskutuksen perusteita aiempaa markkinalähtöisemmiksi.

Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii sairaan-hoitopiiriltä uusia toimia perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseksi ja hyvin toimivan hoito-ketjun aikaansaamiseksi keskeisissä sairausryhmissä. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja kuntien perusterveydenhuollon osaajien saumatonta ja organisaatioista riippumatonta yhteistyötä.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on määritelty suuntaviivoja koko sosiaali- ja terveyden-huollon hallinnon uudistamiseksi osana kuntajärjes-telmän rakenteellista uudistamista.

Näiden uudistusten taustalla on sosiaali- ja terveys-ministeriön asettaman työryhmän 27.4.2011 julkis-tama muistio, jossa hahmotellaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen, rahoituksen, kehittämi-sen ja valvonnan uudistamista.

Uudistusten valmistelu käynnistyy ripeästi, ja ne as-tuvat voimaan mahdollisesti jo vuosina 2015–2016 eli tämän strategiakauden lopulla. Niihin valmistau-tuminen vaikuttaa keskeisesti Helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiirin toimintamuotoihin.

Uusi lainsäädäntö korostaa muun muassaasiakaslähtöisyyttä sekä terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta.

Muuttuva toimintaympäristö

6

Myös lukuisilla muilla lakiuudistuksilla on vaikutusta terveydenhuollon toimintaympäristöön, muun muas-sa kilpailuneutraliteettia koskevilla lainsäädäntömuu-toksilla ja EU-tason säädöksillä (muun muassa terveyspalveludirektiivi).

Väestö ja sairastavuusHUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla lähivuo-sina. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ryhmässä. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalve-luidensa tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (mu-kaan lukien aivoverenkierronhäiriöt), näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat merkittä-västi erikoissairaanhoitoa. Muita merkittäviä väestön toimintakykyä rajoittavia sairauksia ovat muun muassa diabetes ja masennus. Työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy eläköitymisen myötä. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön.

Suomessa eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Tämä on monimuotoisella tavalla seuraus-ta yhteiskunnallisista tekijöistä, mutta osin myös

terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista ja toiminta-tavoista. Kasvava palvelukysyntään vaikuttava tekijä on niin sanottu konsumerismi (oppi, jonka mukaan markkinoiden tulee muotoutua kuluttajien halujen pohjalta). Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiem-paa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mu-kaisia palveluja.

Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnan- vapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palveluntuottajalle.

Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoi-toon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tar-koin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palve-luvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteen-tekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia inno-vatiivisia sairaalahoitoa korvaavia hoitomuotoja tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä.

Julkisen talouden kehitysHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminta riippuu sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta. Niin sanottu julkisen talouden kestävyysvaje aiheut-taa sen, että ilman kansantalouden melko nopeaa

Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve kasvaa.

www.hus.fi • 7

kasvua tai veroasteen tuntuvaa nousua, julkisia me-noja joudutaan leikkaamaan velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi.

Kansainvälisen talouden epävarmuuteen liittyvät te-kijät heijastuvat Suomeen aiheuttaen epävarmuutta julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksista. Ny-kyiseen lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuus-periaatteesta huolimatta lähivuosina julkisia palvelui-ta ja investointeja jouduttaneen priorisoimaan aiem-paa tiukemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhuspal-velut vaativat lisärahoitusta. Tämän vuoksi on enna-koitavissa, että erikoissairaanhoitoon on käytettävis-sä suhteellisesti vähemmän kuntien rahoitusta kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon palveluille on kui-tenkin lisääntyvästi kysyntää. Tämä aiheuttaa painet-ta tuottavuuden lisäämiseksi. Myös kansalaisten itsensä tai heidän työnantajiensa rahoitusosuuden kasvattamiseen terveydenhuollossa on painetta. Tämä tulee huomioida HUS:n strategiassa.

Henkilöstön saatavuusHUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin tervey-denhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee kaik-kein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon.

8

teknologian kehitysLääketieteen teknologinen kehitys on nopeaa. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä ja lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uusiutuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää.

Globalisoituvassa maailmassa myös sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja muun muassa sairaalainfektiotovatkasvavariski.Informaatio-jakommunikaatioteknologian(ICT)käyttöterveyden-huollossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia vaatimuksia terveydenhuollon tietojärjestelmille. Niiden toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti erikoissairaanhoidon toimintaa.

Potilaiden sähköinen asiointi lisääntyy vähitellen ja muodostuu kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Strategiakauden aikana otetaan käyttöön muun muassa sähköinen resepti ja hankitaan uusi potilas-tietojärjestelmä.

Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet kartoittaa potilaan peri-mää nopeasti ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja

Henkilökunnan nopeasta eläköitymisestä johtuen on epävarmaa, riittävätkö yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen koulutusmäärät kattamaan alueellisen hen-kilöstötarpeen. Henkilöstön saatavuus on – talouden ohella – suurin yksittäinen uhkatekijä HUS:n menes-tykselliselle palvelutuotannolle. Onnistuminen rekry-toinnissa edellyttää, että HUS on vetovoimainen työn-antaja.

Asumisenkalleuskuitenkinvaikeuttaahenkilöstönsaatavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suuri osa erikoissairaanhoidon palveluista toimii 24/7-periaatteella, mikä edellyttää sairaanhoitohenkilös-töltä valmiutta päivystää tai tehdä kolmivuorotyötä. Yksityissektori pyrkii houkuttelemaan HUS:n henki-lökuntaa palvelukseensa erityisesti julkista sektoria korkeammalla ansiotasolla ja joustavilla työajoilla.

Henkilöstön riittävyys eri toimijoille on ensisijaisesti kilpailukykykysymys. Henkilöstön saatavuus muo-dostuu erikoissairaanhoidon kriittiseksi tuotantote-kijäksi. HUS:n täytyy käyttää kaikki henkilöstöpolitii-kan keinot ja mahdollisuudet, mukaan lukien työvoi-man maahanmuutto, turvatakseen työvoiman saa-tavuuden.

HUS on maamme suurin sairaanhoitopiiri, ja Hyks on maamme suurin ja merkittävin sairaala.

www.hus.fi • 9

(personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääke-tieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa.

Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kan-sainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja orga-nisoidut tutkimusyksiköt ja -ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa.

HUS organisaationaHUS-organisaatio itse on osa toimintaympäristöä. HUS muodostettiin yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Se on maam-me suurin sairaanhoitopiiri, ja Hyks on maamme suurin ja merkittävin sairaala.

HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella on ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella.

HUS:n organisaatiota on muutettu usein lyhyen ajan sisällä. HUS-alueella kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot asukasta kohti ovat kasvaneet maltilli-

semmin kuin muualla maassa. Toiminnan tuottavuus on parantunut. Palveluiden laatu on pysynyt hyvänä ja saatavuus on parantunut. Toisaalta myös väestö HUS-alueella on terveempää ja nuorempaa kuin muualla Suomessa.

Kaikissa palveluissa HUS ei ole kilpailukyvyltään joh-tava sairaalaorganisaatio. Toiminnan kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia on edelleen laajalla rin-tamalla. Niiden toteuttamisen edellytyksenä on kan-nustava ja vuorovaikutukseen perehtyvä johtamista-pa ja sisäisen yrittäjyyden henki.

Kuntien yhteisenä sairaalayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. Hyksin asema maamme suu-rimpana ja merkittävimpänä sairaalana on HUS:ssa keskeinen. Nykyinen Hyks on muodostettu yhdistä-mällä Hyksin Helsingin kaupungin alueella olevat sairaalat, Espoossa sijaitseva Jorvin sairaala ja Van-taalla sijaitseva Peijaksen sairaala. Tämän järjestelyn seurauksena Hyks on toisaalta tertiääritason huippu-sairaala, kaikkien Uudenmaan alueen kuntien keskus-sairaala ja pääkaupunkiseudun niin sanotun perus-tason erikoissairaanhoidon tuottaja. Tämä asettaa haasteita, joiden ratkaiseminen on keskeinen stra-tegiakauden tehtävä.

10

HUS:n strategiset päämäärät vuosina 2012–2016 •Potilaslähtöinenjaoikea-aikainenhoito•Korkeatasoinentutkimusjaopetus•Tiivistyväkumppanuusperus- terveydenhuollon kanssa•Vaikuttavajakilpailukykyinentoiminta

www.hus.fi • 11

Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito HUS:n ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkun-tiensa väestölle ja säädösten tai sopimusten mukai-sesti myös muulle väestölle erikoissairaanhoidon pal-veluja. Väestön määrällinen kasvu ja ikääntyminen otetaan ennakoivasti huomioon palveluiden riittä-vyyden turvaamiseksi. Potilaat pääsevät hoitoon nopeas-ti ja heitä hoidetaan yhdenvertaisesti lääketieteellis-ten hoitokriteereiden mukaisesti. Potilaiden tutkimus ja hoito on turvallista ja laadultaan korkeatasoista. Sen todentaminen edellyttää, että hoidon tuloksia mitataan ja vertaillaan muihin sairaaloihin sekä Suo-messa että kansainvälisesti. Tutkimus- ja hoitokäytän-töjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia.

Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelu-tapahtumasta.Asiakaslähtöisyyttäparannetaan.Potilaita hoidetaan yksilöllisesti ja hyvässä vuoro-

vaikutuksessa heidän kanssaan. HUS on kaksikieli-nen sairaanhoitopiiri.

tavoitteet: • Hoitotulosten vertailtava laatuPotilaiden tutkimuksen ja hoidon parantamiseksi hoidon tuloksia arvioidaan systemaattisesti ja tuloksia verrataan muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämä edellyttää kliinistä laadun-hallintaa.

• PotilasturvallisuusPotilasturvallisuuden varmistaminen perustuu järjes-telmään, jossa turvallisuusriskit ja poikkeamat rapor-toidaan, analysoidaan ja niihin reagoidaan korjaus-toimenpitein.

• Hoidon tarpeenmukaisuusEpidemiologisilla selvityksillä ja muilla analyyseilla arvioidaan hoitopalveluiden tarjontaa suhteessa

Päämäärämme ja tavoitteemme vuosina 2012–2016

Korkean lääke-tieteellisen ja hoidolli-sen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta.

12

niiden kysyntään sekä väestössä esiintyvään tarpee-seen ja niihin perustuen suunnataan ja kehitetään hoitopalveluiden tarjontaa väestölle yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen hoidon saatavuuden varmistamisek-si. Palveluita kehitetään tietoon perustuen. Tulevai-suuden muutoksia ennakoidaan säännöllisesti.

• Hoidon vaikuttavuusPotilaiden tutkimus ja hoito perustuvat tieteellisissä tutkimuksessa todettuun näyttöön ja tietoon vaikut-tavuudesta. Uusia hoitomuotoja kehitetään ja ote-taan käyttöön hallitusti.

• Yhtäläiset hoidon perusteetPotilaat otetaan hoitoon ja hoidetaan kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Potilaan kotikunta, sosiaalinen asema tai muut vas-taavat syyt eivät oikeuta poikkeamaan näistä peri-aatteista.

• Ensihoito ja kiireellinen hoitoKiireellinen hoito annetaan välittömästi noudattaen hoidon kiireellisyysperiaatteita. Hoito alkaa vaikutta-vana ensihoitona koko HUS:n alueella.

• Suunnitellun hoidon saatavuus ja oikea-aikaisuusKiireetön eli ennalta suunniteltu tutkimus ja hoito toteutetaan joustavasti ottaen huomioon potilaiden

yksilölliset tarpeet ja tutkimuksen ja hoidon viiveistä aiheutuvat terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutuk-set. Potilaiden tutkimukset ja hoidot ajoitetaan vaikut-tavuuden kannalta mahdollisimman oikea-aikaisesti ja palveluiden laajuus mitoitetaan väestön tarpeiden mukaisesti vähintään hoitotakuu toteuttaen. Kysyn-nän ja tarjonnan vaihtelua tasapainotetaan oman toiminnan joustojen lisäksi hyödyntäen kilpailutettua alihankintaa. Potilaille luodaan mahdollisuus itse va-rata suunnitellun hoidon aika. Hoidon saatavuuden toteutumista seurataan systemaattisesti. Hoitotilan-teessa poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja osastoil-la noudatetaan sovittuja aikatauluja. Hoitojen peruun-tumista sairaalasta johtuvista syistä vähennetään.

• Pitkäaikaissairaiden hoitoPitkäaikaista tai toistuvaa hoitoa ja seurantaa tarvit-sevien potilaiden hoito toteutetaan yhdessä perus-terveydenhuollon kanssa noudattaen keskeisten kan-santautiryhmien hoidosta laadittuja palveluketju-ja, Käypä hoito -periaatteita ja alueellisesti sovitta-via palveluketjuja, jotka vastuutetaan ja joiden laa-tua ja toimivuutta seurataan systemaattisesti. HUS antaa terveyskeskuksille niiden tarvitseman asiantun-tijatuen.

www.hus.fi • 13

• Palliatiivinen hoito ja saattohoitoPalliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa sovitaan sairaanhoitoalueittain palveluketjut yhdessä perus-terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa siten, että jokaisella potilaalla on yksilöllisesti sovittu hoitosuun-nitelma vastuuhenkilöineen yli organisaatiorajojen.

• Potilaiden valinnanvapausVahvistetaan potilaan lakisääteistä oikeutta vaikuttaa hoitopaikan valintaan yhdessä hoitavan lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa parantamalla valinnan edellytyksiä, kohdentamalla resursseja kysynnän perusteella ja vastaamalla poti-laiden hoidon tarpeisiin aikaisempaa joustavammin. Parannetaan potilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa myös hoitavan lääkärin valintaan sairaalassa.

• Potilaiden kohtelu ja yksilöllisyysPotilaan kohtelu on kunnioittavaa, inhimillistä ja yksi-löllistä. Hänen oikeuttaan osallistua itseään ja sairaut-taan koskeviin ratkaisuihin ja saada riittävästi tietoa tutkimuksistaan ja hoidostaan parannetaan.

• Kielelliset oikeudetSuomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla äidinkielellään. Henkilöstölle järjestetään jat-kuvasti kieliopintoja ja heitä kannustetaan potilaan

äidinkielen käyttöön. Muihin kieliryhmiin kuuluvia potilaita tuetaan hoitoon liittyvässä kommunikaa- tiossa muun muassa tulkkipalveluin. Sairaala-aluei-den opasteissa käytetään suomen, ruotsin ja englan-nin kieltä. Viittomakieliset palvelut turvataan.

• Lapsen asema Lapsuus tunnistetaan kokonaisvaltaisesti potilaan ja perheen tarpeita ja oikeuksia sääteleväksi ja sairauk-sien hoitoon vaikuttavaksi tekijäksi. Lasten sairaan-hoitoa kehitetään lapsuuden itseisarvo kaiken aikaa huomioiden.

• Potilaiden antamat palautteetPotilailla on mahdollisuus antaa jatkuvasti ja syste-maattisesti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköiden toiminnasta.

Tämä palaute raportoidaan säännöllisesti eri organi-saatiotasoilla ja sen tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

Potilaiden hoitoa koskevat kantelut, valitukset ja muistutukset käsitellään viipymättä. Potilasasiamies-toiminta on asiakaslähtöistä, potilaiden näkökantoja kunnioittavaa ja heidän ongelmissaan auttavaa. Sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti.

Potilailla on mahdolli-suus antaa jatkuvasti ja systemaattisesti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköiden toiminnasta.

14

• Hoito lähellä potilastaPotilaan hoito pyritään järjestämään niin lähellä hänen asuinpaikkaansa kuin se lääketieteellisen laa-dun ja kustannushyödyn kannalta on mahdollista. Kotisairaalatoimintaa kehitetään yhdessä peruster-veydenhuollon kanssa. Liikkuvia toimintamuotoja kehitetään ja lisätään. Kommunikaatioteknologian suomia mahdollisuuksia hoidossa kehitetään.

• Sairaalahoidon saavutettavuusPotilaiden pääsyä sairaaloihin helpotetaan joukko-liikennejärjestelyin ja parantamalla pysäköintimah-dollisuuksia yhdessä kuntien kanssa. Sairaaloiden aulatilojen toiminnallisuutta ja potilaiden opastusta parannetaan.

• Tutkimus- ja hoitotilat, potilashotellitoimintaTutkimus- ja hoitotiloja kehitetään potilaiden hoidon kannalta yhä paremmiksi. Pitkän tähtäimen tavoittee-na on yhden hengen potilashuoneet. Korkeatasoinen sairaalahygienia varmistetaan. Toteutetaan erillinen potilashotelli.

• Potilaiden ohjaus, potilasinformaatioInformaatiotapotilaillejaheidänomaisilleenkehite-tään näyttöön ja monitieteelliseen tutkimukseen pe-rustuen. Potilasohjauksessa käytetään innovatiivisesti uutta informaatioteknologiaa. Kaikille asiakaspalvelu-

www.hus.fi • 15

tehtävissä oleville järjestetään asiakaspalvelukoulutus.

• Potilaille tärkeät tukipalvelutPotilaille tärkeitä tukipalveluita, kuten ruokailua, vaa-tetusta ja kommunikaatiomahdollisuuksia sairaala-hoidon aikana kehitetään järjestelmällisesti. Kolman-nen sektorin vapaaehtoista kumppanuutta lisätään osana potilaan hyvinvointia.

• Taide ja kulttuuri sairaaloissaPotilaiden hoitoympäristöä kehitetään erillisen toimin-taohjelman perusteella terveyttä edistäväksi ja poti-laan voimavaroja tukevaksi. Taiteen ja kulttuurin moni-puolista käyttöä lisätään osana potilaiden hyvinvoin-tia ja hoitoa. Koko HUS:iin ja sen eri sairaaloihin pe-rustetaan taidetoimikunnat.

• Perheen, omaisten ja läheisten rooliPotilaiden läheisten tarpeet huomioidaan sairaaloiden tiloissa ja toiminnassa. Heitä tuetaan ja heidän voima-varojaan hyödynnetään potilaan hoidossa. Läheiset ovat tärkeä terveyden edistämisen kohderyhmä.

• PotilasjärjestötHUS järjestää vuosittain eri potilasjärjestöille kuulemis- ja informaatiotilaisuuksia, joissa potilasjärjestöillä on mahdollisuus saattaa näkemyksensä HUS:n päättäjien,johdon ja asiantuntijoiden tietoon.

Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tä-män tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta.

Tutkimuksessa ja opetuksessa HUS toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillis-ten oppilaitosten kanssa. Tutkimustoiminnan edelly-tyksiä vahvistetaan sekä taloudellisesti että hallinnol-lisesti. Erillistä tutkimusstrategiaa päivitetään. Mei-lahden kampusta kehitetään yhdessä muiden toimi-joiden kanssa kansainvälisesti arvostettuna huippu-tutkimuksen keskuksena, joka pohjoismaisessa ver-tailussa sijoittuu kahden ja eurooppalaisessa vertai-lussa viiden parhaan joukkoon.

Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatko- ja täyden-nyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaami-nen ja varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saa-tavuus myös tulevaisuudessa. Koulutuksessa hyödyn-netään koko HUS:n sairaala- ja toimintayksikköver-kostoa. Laaditaan erillinen koulutusstrategia yhdessä erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien ja toimialan tärkeimpien oppilaitosten kanssa.

Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perus-tehtävänä tunnustetaan koko organisaatiossaja jäsenkunnissa.

16

Perusterveydenhuollon osaamistarpeiden parempi tunnistaminen ja koulutustarpeeseen vastaaminen huomioidaan.

tavoitteet:• Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyöHelsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (Hyks) muodostaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiede-kunnan kliinisen toimintaympäristön. Hyks ja tiede-kunta ovat erottamaton kokonaisuus. Tämän yhteis-työn kaikinpuolinen jatkaminen ja kehittäminen ovat HUS:n avaintavoitteita. Yhteiset virat ja molemmin-puolinen johtotyöhön osallistuminen ovat keskeinen osa tätä yhteistoimintaa. Meilahden kampuksella to-teutuva yhteistyö pyritään kehittämään niin hyväksi, että se voisi toimia maailmanlaajuisena esimerkkinä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi HUS, Helsingin yli-opiston lääketieteellinen tiedekunta, Biomedicum Helsinki ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti muodostavatyhdessäHelsinkiAcademicMedicalCenterinjatätänimeäkäytetäänviestinnässämah-dollisimman laajasti.

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat myös muut HUS:n sairaalat ja toimintayksiköt ja muut yliopistot ja kor-keakoulut.

Yliopistosairaalan aseman selkeyttämiseksi ja kehit-tämiseksi laaditaan erillinen asiakirja, jossa kiteyte-tään Hyksin rooli toisaalta opetus- ja tutkimusyhtei-sönä, tertiääritason sairaalana, HUS-alueen keskus-sairaalana ja pääkaupunkiseudun perusterveyden-huoltoa tukevana sairaalana.

• HUS:ssa tehtävän tutkimustyön periaatteet ja suuntaviivatTutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävänä tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa.

HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus on ohjelmallista ja kohdistuu suu-riin kokonaisuuksiin ja on kansainvälisesti arvostettua. Erillisessä tutkimusstrategiassa määritellään yksityis-kohtaisemmin tutkimuksen periaatteet, suuntaviivat ja painopisteet sekä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimustoiminnan eettinen perus-ta pidetään selkeänä ja vahvana.

Tutkimustoiminnan tuloksia hyödynnetään kliinisessä palvelutuotannossa, ja sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti päättäjille ja sidosryhmille.

www.hus.fi • 17

• Muu terveystieteellinen tutkimustoimintaHUS koordinoi ja tukee aktiivisesti alueensa perus-terveydenhuollon tutkimustoimintaa.

Kaikkien HUS:ssa eri ammattiryhmissä työskentele-vien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyk-siä pyritään parantamaan.

Hoitotieteen professuurin perustamista Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan edistetään.

Terveystaloustieteellistä tutkimusta ja terveyden-huollon johtamisen tutkimusta vahvistetaan.

• Vaikuttaminen valtakunnallisiin päätöksiinYliopistojen, korkeakoulujen ja muiden yliopistollis-ten sairaanhoitopiirien kanssa vaikutetaan kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistumiseen valtakunnallisessa tiede- ja tutkimuspolitiikassa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä. Tutkimustoiminnan valtionrahoitusta (entinen erityisvaltionosuusrahoi-tus) pyritään tuntuvasti lisäämään yhdessä muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa.

• Yhteistyö muiden yhteisöjen ja teollisuuden kanssaTutkimustulosten käytännön merkitystä uusien tuot-teiden ja palveluiden pohjana tehostetaan uudista-

malla ja aktivoimalla HUS:ssa tehtyjen innovaatioi-den hyödyntämisjärjestelmä.

Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehite-tään. Vahvistetaan HUS:n kilpailukykyä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Tilaustutkimuk-siin kohdistetaan samat riippumattomuus- ja eettiset vaatimukset kuin muuhunkin tutkimustyöhön.

Hyks-instituutin toimintaa kehitetään yhdessä sen muiden taustaorganisaatioiden kanssa.

• Tutkimustoiminnan rahoitusTutkimustoiminnan rahoituksen läpinäkyvyyttä parannetaan suhteessa palvelutuotantoon. HUS:n talousarvioon sisällytetään erillinen tutkimustoimin-nan määräraha, jota pyritään kasvattamaan strate-giakaudella.

• Opetustoiminnan laajuus ja rahoitusOpetustoimintaa HUS:n sairaaloissa ja toimintayksi-köissä kehitetään yhdessä opetuksesta vastuussa olevien yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppi-laitosten kanssa. Palvelujärjestelmän työvoimatarpei-den toteutumista edistetään säännöllisillä neuvotte-luilla valtionhallinnon, Uudenmaan liiton ja koulutus-yksiköiden kanssa. Laaditaan yhdessä arvioita koulu-tusmääristä. Valtion korvauksen lääkärikoulutuksesta

Tieteellistä yhteis-työtä teollisuuden kanssa kehitetään.

18

lisäämiseksi vaikutetaan yhdessä muiden yliopistollis-ten sairaanhoitopiirien kanssa. Toimitaan myös muun akateemisen tutkimushenkilöstön erikoistumiskoulu-tuksen saamiseksi valtion korvausten piiriin. Muun opetustoiminnan rahoitus turvataan sopimuksin.

• Lääkäreiden peruskoulutusHUS kehittää yhdessä Helsingin yliopiston lääketie-teellisen tiedekunnan kanssa lääkäreiden peruskou-lutusta ja on osaltaan valmis edistämään koulutuk-sen sisällön kehittämistä ja koulutuksen määrällistä laajentamista arvioidun tarpeen mukaiseksi.

• ErikoistumiskoulutusLääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskou-lutus mitoitetaan nykyisten erikoislääkäreiden pois-tumaan ja tarveanalyysiin perustuvan arvion perus-teella niin, että erikoislääkäreiden määrä riittää tule-vaisuudessa palvelujärjestelmän tarpeisiin. Erikseen huomioidaan yleislääketieteen erikoislääkärikoulu-tustarve ja perusterveydenhuollon lääkäreiden täy-dennyskoulutus HUS:n sairaaloissa.

HUS:n sairaaloissa ja muissa toimintayksiköissä annet-tava lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ja muun hen-kilöstön erikoistumiskoulutus on suunnitelmallista ja mahdollistaa myös riittävän teoreettisen opiskelun.

www.hus.fi • 19

HUS pitää erittäin tärkeänä, että Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa olisi kaikilla lääke-tieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloilla ainakin yksi professoritasoinen opettaja.

• Hoitohenkilöstön perus- ja jatkokoulutusHUS kehittää yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa terveydenhuollon opiskelijoiden perus- ja jatkokou-lutusta. Osallistumalla koulutusohjelmien suunnitte-luun HUS parantaa hoitohenkilökunnan osaamisen työelämävastaavuutta.

• Erva-alueen koulutusohjelmaHUS:n johdolla laaditaan Hyksin erityisvastuualueen (HUS,Carea,Eksote)yhteinenterveydenhuolto-henkilöstön koulutusohjelma. Siihen täytyy sisältyä analyysiin perustuva suunnitelma alueen erikois-lääkäreiden tulevista koulutusmääristä.

tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Terveydenhuoltolain ”punainen lanka” on peruster-veydenhuollon vahvistaminen ja terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen. HUS tarjoaa jäsenkun-tiensa terveyskeskuksille tasaveroista kumppanuutta perusterveydenhuollon omia periaatteita kunnioit-taen. Tämä on merkittävä muutos HUS:n toiminnassa.

tavoitteet:• Terveydenhuollon kokonaisuus, uusi rakennePerusterveydenhuollon, sitä lähellä olevien sosiaali-palveluiden (vanhustenhuolto, kehitysvammaisten eri-tyishuolto, kasvatus- ja perheneuvolat, päihdehuol-to, vammaispalvelut) ja erikoissairaanhoidon yhteis-toimintaa kehitetään yhteisillä sopimuksilla, päällek-käisyyksiä purkamalla ja muuttamalla palveluraken-netta yhä perusterveydenhuolto- ja avohoitokeskei-semmäksi. HUS:n koordinoimana toimivat potilasre-kisterit ovat saumattoman yhteistoiminnan edellytys.

Julkisin varoin järjestetyn erikoissairaanhoidon kysyn-nän hallitsemiseksi tarvitaan uudenlaisia innovatii-visia toiminnan muotoja, kuten ”noutavaa hoitoa” tai perusterveydenhuollon ohjaamaa erikoissairaan-hoitoa.

• Terveyden edistäminenTerveyden väestöryhmittäinen eriarvoisuus on suurin terveydellinen epäkohta ja uhkatekijä Suomessa. Ter-veyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen on koko yhteiskunnan tehtävä. Vain ennaltaehkäise-vällä toiminnalla ja vaikuttamalla kroonisten sairauk-sien riskitekijöihin voidaan vähentää sairastavuutta ja samalla sairaanhoidon kustannuksia.

Terveydenhuoltolain ”punainen lanka” on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveydenhuollon koko-naisuuden johtaminen.

20

HUS:lla on oma terveyden edistämisen asiantuntija-yksikkönsä ja terveyden edistämisen toimintasuunni-telma, joka päivitetään vuosittain.

• Yhteistyöfoorumit Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteis-työn kehittäminen ja rakennemuutoksen toteuttami-nen edellyttävät monella tasolla vakituisia moniam-matillisia yhteistyöfoorumeita ja -muotoja HUS:n, sensairaanhoitoalueiden, kuntien ja niiden yhteistoiminta-alueiden perusterveydenhuollon välillä. HUS:ssa kehitetään systemaattisesti asiakkuuden hallintaa.

Yhteistyöfoorumeiden neuvottelujen keskeiset koh-teet ovat rakenteelliset muutokset perusterveyden-huollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä kokonai-suutena johdettavat potilaslähtöiset palveluketjut.

• HUS:n perusterveydenhuollon yksikköTerveydenhuoltolain edellyttämä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi alueen terveyskeskusten toimintaa ja kehittää osaltaan pe-rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteis-työtä. Perusterveydenhuollon yksikkö muodostetaan vuoden 2011 aikana. Sen toimintaa ohjaa alueen terveyskeskusten muodostama ohjausryhmä.

www.hus.fi • 21

• Alueellinen järjestämissuunnitelmaTerveydenhuoltolain edellyttämä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma laaditaan yhdessä kuntien ja niiden terveyskeskusten kanssa vuosien 2011–2012 aikana. Se päivitetään vuosittain. HUS:n alueella laaditaan sekä sairaanhoitoaluekohtaiset että koko HUS:n kattava järjestämissuunnitelma.

• Konsultaatiot ja erikoissairaanhoito perusterveydenhuollossaYhdessä terveyskeskusten kanssa laaditaan suunni-telmat polikliinisten erikoissairaanhoidon palveluiden organisoimisesta terveyskeskuksissa kunkin terveys-keskuksen haluamassa laajuudessa. HUS:n tavoittee-na on tukea erilaisin toimintamuodoin terveyskeskus-lääkäreiden ja muun perusterveydenhuollon henki-löstön työtä, eikä siirtää heidän tehtäviään erikois-lääkäreille.

• Perusterveydenhuollon yhteiset palvelut, kuten yhteispäivystyksetHUS järjestää kunnille ja perusterveydenhuollolle niiden tarvitsemia sellaisia palveluita, joissa sairaan-hoitoalueen tai koko HUS:n alueen kattava järjestä-minen on tarpeen. Tällaisia palveluita ovat terveyden-huoltolaissa mainittujen (ensihoito, sairaankuljetus, potilasrekisteri, alueellinen varautuminen, täydennys-

koulutus ja niin edelleen) lisäksi muun muassa yhtei-set päivystyspalvelut mukaan lukien suun terveyden-huollon päivystys, apuvälinepalvelut, tietohallinnon palvelut, hankintapalvelut, lääkehuollon palvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, välinehuollon palvelut ja muut erikseen sovittavat palvelut.

Palveluiden järjestämistä varten voidaan tarvittaessa muodostaa HUS:n ja kuntien yhteisiä organisaatioita. Perusterveydenhuollon ydinpalvelut terveyskeskukset järjestävät itse.

• Lähetteet ja palautteetLähete- ja palautetoimintaa kehitetään tietojärjestel-miä hyödyntäen nopeammaksi ja joustavammaksi.Lähetteet käsitellään viipymättä ja hoitopalautteet laaditaan nopeasti. Lähetteet ja palautteet perustu-vat yhdessä sovittuihin rakenteisiin.

• Yhteiset palveluketjutKeskeisille potilasryhmille laaditaan sairaanhoito-alueittain yhteiset palveluketjut, joissa on sovittu po-tilaiden hoidon periaatteista ja eri toimijoiden tehtä-vistä, työnjaosta ja vastuista potilaiden omia voima-varoja ja valintoja hyödyntäen. Palveluketjut kuva-taan sähköisessä muodossa, jolloin niiden hyödyntä-minen on mahdollisimman joustavaa. Palveluketjuja

HUS:n tavoitteena on tukea terveyskeskus-lääkäreiden ja muun perusterveydenhuollon henkilöstön työtä, eikä siirtää heidän tehtäviään erikoislääkäreille.

22

johdetaan ja niiden toimivuutta mitataan yli organi-saatiorajojen.

• Kehitysvammaisten erityishuoltoKehitysvammaisten erityishuollon palveluiden järjes-tämisestä HUS:n alueella vastaa Eteva-kuntayhtymä, jonka kanssa harjoitetaan monipuolista yhteistoimin-taa sopimukseen perustuen.

Vaikuttava ja kilpailukykyinen toimintaTerveydenhuollon toimintaympäristön muutos ko-rostaa uudella tavalla palveluiden kilpailukykyä. Poti-laiden valinnanvapaus lisääntyy, ja lääkärit huomioi-vat potilaita lähettäessään eri tuottajien tarjoamat vaihtoehdot. Voimistuviksi hoitopaikan valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi nousevat palveluiden laatu, saatavuus, odotusajat, asiakaslähtöisyys ja palvelui-den hinta.

Tässä uudessa tilanteessa HUS:n toiminnan perus-lähtökohdan – kattavat ja laadultaan kansainvälistä huippua edustavat palvelut tasavertaisesti kaikille kansalaisille – toteutumisen turvaaminen edellyttää HUS:lta kykyä luoda ja ylläpitää kokonaisvaltaista kilpailukykyä suhteessa toimijoihin, jotka tuottavat rajattuja, ei-kattavia palveluja vailla tutkimus- ja ope-tustoiminnan ja viranomaisvalmiuden velvoitteita.

tavoitteet:• Palveluiden laatu Palveluiden korkea laatu on kilpailukyvyn ehdoton edellytys. Laadunhallinnan periaatteita ja keinoja so-velletaan lisääntyvästi ydin- ja tukipalveluiden tuotan-nossa. Sairaalainfektioiden esiintymistä seurataan sys-temaattisesti ja niitä ehkäistään suunnitelmallisesti. HUS:n tilannetta verrataan muihin sairaaloihin ja ta-voitellaan nykyistä parempaa tasoa. Jokaisessa yksi-kössä kaikilla organisaatiotasoilla määritetään laadun-hallinnan tavoitteet ja nimetään vastuuhenkilöt. (kohta Hoitotulosten vertailtava laatu, sivu 11)

• Palveluiden saatavuusPalveluiden nopea ja joustava saatavuus, asiakkaan tarpeen mukainen räätälöinti ja asiakaspalautteen huomioiminen ovat kasvava kilpailuetu. Niiden kehit-tämiseen kiinnitetään HUS:ssa erityistä huomiota. Tutkimus- ja hoitotakuun velvoitteet on kattavasti täytettävä ja tämän jälkeen parannettava edelleen potilasryhmittäin hoidon saatavuutta kilpailukyvyn turvaamiseksi.

• Palveluiden hintakilpailukykyTuottavuutta ja tuotteistusta kehittämällä pidetään palveluiden hinnat kilpailukykyisinä. Suorite- ja tulos-

www.hus.fi • 23

palkkauksella parannetaan toiminnan joustavuutta ja tuottavuutta. Tarvittaessa segmentoidaan toimintaa tuote- ja asiakasryhmäkohtaisesti ja käytetään DRG-hinnoittelua tarkempaa tuotekohtaista hinnoittelua. Viranomaistehtävien ja yleisen valmiuden edellyttä-mien tehtävien kustannuksia rahoitetaan kasvavasti erityisvelvoitemaksulla.

• KehittämistoimintaPalvelutuotannon jatkuva kehittäminen on välttämä-töntä. Jokainen erikoisala, toimintayksikkö, tulos-yksikkö ja sairaanhoitoalue on osaltaan vastuussa oman toimintansa kehittämisestä.

Keskitetty kehittämisyksikkö koordinoi ja tukee yksi-köiden kehittämistoimintaa, vastaa HUS:n yhteisistä kehittämishankkeista ja tuottaa analyyseja toiminta-ympäristön muutoksista. Kehittämistoiminta tukee kuntayhtymän strategisia päämääriä.

• Sisäinen yrittäjyys toimintamallinaKilpailussa pärjääminen edellyttää toimintamallia, jo-ta kutsutaan sisäiseksi yrittäjyydeksi. Siinä korostuvat toimintayksikön selkeä asiakasvastuu, riittävä itsenäi-syys ja joustavat toimintamallit, mukaan lukien palk-kaus ja sisäiset ostot. Sisäisen yrittäjyyden mahdollis-taminen nähdään koko HUS:n kattavana henkilöstön

Palveluiden nopea ja joustava saatavuus,asiakkaan tarpeen mukainen räätälöinti ja asiakaspalautteen huomioiminen ovat kasvava kilpailuetu.

sitouttamista ja motivaatiota parantavana toiminta-mallina.

Sisäisen yrittäjyyden mallilla toimittaessa työhön suh-taudutaan innostuneesti ja aloitteellisesti, vastuulli-sesti ja vaikuttaen sekä kokonaisuus hahmottaen. Sisäinen yrittäjä luottaa itseensä ja työyhteisöönsä. Muutos on hänelle mahdollisuus. Sisäinen yrittäjyys tukee muutoksen aikana työyhteisön jaksamista ja asenteellista valmiutta. Esimiehille se antaa uusia johtamisen työkaluja ja menetelmiä.

• Palveluiden markkinointiKilpailussa menestyminen edellyttää mahdollisuutta palveluiden markkinoimiseen. Tälle luodaan periaat-teet. Palveluiden myynnissä jäsenkuntien ulkopuolel-le hyödynnetään erityisesti Hyksin vahvaa yliopisto-sairaalabrändiä.

• Muu kuin jäsenkuntamyyntiMuun kuin jäsenkuntamyynnin palvelutarjontaa lisä-tään liiketaloudellisin perustein. HUS on aktiivinen toimija markkinoilla, joilla tarjotaan palveluja vakuu-tusyhtiöille, työnantajille ja itse maksaville potilaille. Tämä toiminta eriytetään muusta toiminnasta. Kokeil-laan ennakkoluulottomasti uusia liiketoiminnallisia malleja.

24

Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset: • Osaavajamotivoitunuthenkilöstö• Hallittujatasapainoinentalous• Toimivattilat,teknologiaja ympäristövastuu • Uudistavajohtajuusjaorganisaatio• Omistajayhteisöjenjasidosryhmien luottamus

www.hus.fi • 25

Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset ja niihin liittyvät tavoitteet

Osaava ja motivoitunut henkilöstö HUS:ssa kaiken palvelutuotannon, tutkimuksen ja opetuksen tekee henkilöstö. Riittävä, osaava ja moti-voitunut henkilöstö on ydinedellytys kaikkien HUS:n päämäärien onnistumiseksi. HUS:n tulevan menesty-misen kannalta avainasia on, että HUS onnistuu osaa-van henkilöstön rekrytoinnissa ja HUS:n palveluksessa pitämisessä. Tämä edellyttää voimakasta henkilöstöpo-litiikan kehittämistä. Tavoitteena on, että HUS on toi-mialansa arvostetuin työnantaja, ja sen sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden työpaikat ovat haluttuja.

tavoitteet:• Henkilöstön riittävyys ja rekrytointiHUS:ssa arvioidaan henkilöstön tarvetta kokonaisuu-tena sekä yksiköittäin ja luodaan menetelmät ja työka-lut optimaalisen henkilöstörakenteen ja -mitoituksen kehittämiselle. Tavoite on, että vuosina 2012–2016 onnistutaan rekrytoimaan tarpeen mukainen henki-

löstö tutkimus-, hoito- ja tukipalveluihin. Erityisen kriittisillä alueilla laaditaan erilliset rekrytointisuunni-telmat. Koko rekrytointiprosessia kehitetään. Sijais-ten ja opiskelijoiden hyvällä kohtelulla varmistetaan vetovoimaisuus. Vakituisen henkilöstön osuutta työ-panoksesta kasvatetaan vuosittain yhdellä prosentti-yksiköllä lisäämällä sisäisten sijaisten määrää.

• Henkilöstön osaaminenHUS:n henkilöstön osaamistarpeet määrittyvät niistä palveluista, joita HUS:n jäsenkunnat ja muut asiakkaat tarvitsevat. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmal-lista ja se sisältää oppilaitosten perus- ja erikoistu-miskoulutuksen lisäksi HUS:n oman koulutustoimin-nan, joka perustuu osaamiskartoitukseen ja sen mu-kaan määrittyvään koulutustarpeeseen. Perehdytystä ja työhön opastusta kehitetään. Koulutusmäärärahaa kasvatetaan 10 prosentilla vuosittain 2012–2016.

Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on ydinedellytys kaikkien HUS:n pää-määrien onnistumiseksi.

26

• Henkilöstön täydennyskoulutusHenkilöstön koulutus HUS:ssa on suunnitelmallista ja kokonaisnäkemykseen perustuvaa. Se tähtää osaami-sen ylläpitämiseen ja lisäämiseen strategisesti tärkeil-lä alueilla. HUS ottaa käyttöön lääketieteen erikois-alakohtaisen kansainvälisten suositusten mukaisen täydennyskoulutusohjelman, joka on keskeinen osa ammattihenkilöstön arviointia muun muassa kehitys-keskusteluissa.

• Työhyvinvointi ja työsuojeluTyöhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan vuosit-tain ja niitä parannetaan suunnitelmallisesti. Tavoit-teena on vähentää sairauspoissaolojen ja työkyvyttö-myyseläkkeiden määrää huolehtimalla työolosuhteis-ta ja -suojelusta sekä henkilöstön työkyvystä. Työ-aikajoustoja hyödynnetään. Niiden toteutuksessa otetaan huomioon palveluiden tuottaminen ja työn-tekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. Urakehitystä HUS:ssa parannetaan.

• Vuorovaikutteinen johtaminenVuorovaikutuksellinen, reilu ja selkeä johtaminen edistää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Vuosittainen kehityskeskustelu esimiehen kanssa on jokaisen HUS:n työntekijän oikeus ja velvollisuus. Kehityskeskusteluiden toteutumista ja sisällöllistä

onnistumista seurataan ja koulutetaan esimiehiä niiden käymiseen.

• Toiminnan kehittäminen yhdessäToimintojen kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa – oli kyse koko HUS:n strategisista linjauksista tai yksiköiden uusista hoitomenetelmistä tai toiminta-malleista – lisätään erilaisin muodoin. Yhteistoimin-tamenettelyn ja avoimen sisäisen viestinnän onnis-tuminen HUS:n kaikilla tasoilla varmistetaan.

• PalkkausHUS:ssa kehitetään kannustavaa palkkausta, joka tukee henkilöstön rekrytointia, osaamista ja tuloksel-lisuutta. Palkkauksen pitää olla kilpailukykyistä julki-sen terveydenhuollon muihin toimijoihin verrattuna.

• Muu palkitseminenHUS:ssa kehitetään palkkauksen ohella myös muita tuloksellisesta ja menestyksellisestä toiminnasta palkitsemisen ja huomioimisen muotoja.

• Henkilöstöruokailu, virkistystoimintaHUS tarjoaa työpaikoillaan henkilökunnalle mahdol-lisuuden monipuoliseen, ravinto-opillisesti oikeaan ja joustavasti toteutettuun työpaikkaruokailuun. HUS tukee henkilökunnan kuntoilua ja virkistystoimintaa.

Työhyvinvointia ja työ-tyytyväisyyttä seura-taan vuosittain ja niitä parannetaan suunni-telmallisesti.

www.hus.fi • 27

• TyösuhdeasunnotHUS lisää työsuhdeasuntojen tarjontaa henkilöstölle. Tämä on erityisesti pääkaupunkiseudulla kriittinen menestystekijä työvoiman saatavuuden turvaami-sessa.

• TyöterveyshuoltoTyöterveyshuollon sisältöä kehitetään ja työterveys-huoltoa laajennetaan sekä ennaltaehkäisevän toi-minnan että työpaikkasairaanhoidon osalta. Toimin-taa kehitetään oman työterveyshuoltoyksikön poh-jalta. Työterveyshuollon resursseja lisätään.

• TyömatkatTyömatkatukea laajennetaan joukkoliikennettä suo-sien. Kehitetään uusia muotoja henkilökunnan työ-matkojen järjestelyissä. Pysäköintiongelmiin, mukaan lukien pysäköinnin kustannukset, haetaan Hyksin alueella kaikkien työntekijöiden kannalta tasapuoli-sia ratkaisuja.

• Tasa-arvosuunnitelmaHUS:lla on tasa-arvosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan, arvioidaan ja tehdään toimintaan tarpeel-liset korjaukset.

Hallittu ja tasapainoinen talous HUS:n onnistuminen palvelutuotannossaan edellyttää, että kuntayhtymän talous on vakaa. Talous perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun, on ennustettavaa ja kestää myös toimialalle ominaiset kulujen ja tuotto-jen vaihtelut. Käyttökulut ja investoinnit ovat keske-nään tasapainossa ja maksuvalmius on turvattu. Te-hokkuutta ja tuottavuutta arvioitaessa HUS:n omien kulujen lisäksi tarkastellaan kuntien terveydenhuol-lon kokonaiskuluja ja toiminnan laajempia taloudel-lisia vaikutuksia. Muun kuin jäsenkuntalähtöisen rahoituksen osuutta lisätään suunnitelmallisesti.

tavoitteet:• Tuottavuuden kehittämistavoiteTuottavuuden parantamista jatketaan muun muassa uudistamalla hoitoprosesseja, keskittämällä ja stan-dardoimalla toimintoja, suunnittelemalla paremmin kalliiden tilojen ja laitteiden käyttöä, työaikoja por-rastamalla, yhteisillä hankinnoilla sekä muilla keinoilla. Uusia innovatiivisia tuottavuusratkaisuja ja tuotta-vuuden mittaamismenetelmiä kehitetään. Tuotta-vuustavoitteeksi koko HUS:lle asetetaan 1,5 pro-senttia vuodessa vuosille 2012–2013 ja vuosille 2014–2016 vähintään yksi (1) prosentti vuodessa.Tuottavuutta mitataan DRG-pistein.

28

• Nettokulujen sitovuusHUS:ssa määritellään vuodesta 2012 lähtien sitovak-si tavoitteeksi nettokulut, jotka mahdollistavat toi-mintatuottojen, rahoituskulujen ja rahoitustuottojen muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin huo-mioimisen aikaisempaa joustavammin. Samalla tä-mä edellyttää aikaisempaa suurempaa vastuuta koko talouden hallinnassa. Sitovien nettokulujen muutos määritellään vuosittain ottaen huomioon tuottavuu-den kehitys, erikoissairaanhoidon tarvetekijät, HUS:n investoinnit ja henkilöpoliittinen kehittäminen.

• Riittävä tulorahoitusTulorahoituksesta 80 prosenttia kertyy vuonna 2011 jäsenkunnilta saadusta palvelujen myynnin tuotosta. Yhdessä muiden tulojen kanssa tämän täytyy kattaa nettotoimintakulut, rahoituskulut ja poistot. Jäsen-kuntien kanssa täytyy päästä väestön palvelutarpeet kattavaan realistiseen rahoitustasoon. Muita kuin jä-senkunnilta kertyviä tuloja pyritään lisäämään. Ulko-kunnilta ja vakuutusyhtiöiltä tulevien tulojen suhteel-lisen osuuden pitää kasvaa vähintään yksi prosentti-yksikkö vuodessa.

• Edullisin erikoissairaanhoito Seurataan vuosittain HUS:n jäsenkuntien sekä eri-koissairaanhoidon että terveydenhuollon nettome-

noja asukaslukua kohti. Tavoite on olla erikois- sairaanhoitomenoissa maan edullisin vuosina 2012–2016 ja terveydenhuoltomenoissa maan 20 sairaanhoitopiirin vertailussa kolmen edullisim-man sairaanhoitopiirin joukossa.

• Investointien rahoitusSuuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lai-narahoituksella vuosina 2011–2016. Lisäksi selvite-tään pitkän ajan kokonaistaloudellisuuden ja toimin-nan kannalta lainarahoituksen ja muiden eri rahoi-tusmuotovaihtoehtojen keskinäistä edullisuutta te-kemällä vertailuarvioita muiden investointien rahoi-tuksesta.

• Kassavarojen riittävyysHUS:n maksuvalmius ja kassavarojen riittävyys turva-taan.

• Talouden seurantaJatketaan toiminnan ja talouden seurannan kehittä-mistä, jolla on jo vuonna 2011 päästy aikaisempaa ajantasaisempaan seurantaan, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen toiminnan ja talouden ohjaamisen.

toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Riittävät ja toimivat tilat ovat HUS:ssa suuri lähitule-vaisuuden haaste. Meneillään on mittava investoin-

HUS tiedostaa ympäristövastuunsa ja noudattaa hallituksen vahvistamaa erillistä ympäristöohjelmaa.

www.hus.fi • 29

tiohjelma. Uusinvestointien ja peruskorjausten tulee lisätä toiminnan tuottavuutta. Ydintoiminnan kan-nalta tarpeettomiksi ja epäsopiviksi käyneistä tiloista pyritään nopeasti eroon. HUS:n omaisuus pidetään hyvässä kunnossa ja kaikessa toiminnassa huomioi-daan energiatehokkuus.

HUS tiedostaa ympäristövastuunsa ja noudattaa hallituksen vahvistamaa erillistä ympäristöohjelmaa.

Informaatio-jakommunikaatioteknologiaan(ICT)kohdistuu erikoissairaanhoidossa suuria odotuksia. Sen pitäisi helpottaa lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työtä ja parantaa tuottavuutta, mutta kriittisten näkemysten mukaan näin ei ole täysin tapahtunut. Informaatioteknologiaaninvestoidaanlisää,muttahyötyjen täytyy olla yksiselitteisesti vakuuttavia.

tavoitteet:• Toimitilojen kehittäminenSuurten hankkeiden investointiohjelma on päätetty toteuttaa vuosien 2012–2016 aikana. Laaditaan vuo-teen 2022 ulottuva investointiohjelma, jossa huomioi-daan myös Lasten ja nuorten sairaalan tarpeet sekä traumakeskuksen tuleva sijoittuminen Meilahden alueelle. Uudisrakennushankkeet ja peruskorjaukset suunnitellaan ja toteutetaan toiminnallisuuden ja

palvelutuotannon tehokkuuden lähtökohdista. Hankkeista laaditaan toiminnallisten ja rakennustek-nillisten suunnitelmien lisäksi tuottavuuslaskelmat.

• Työvälineet, laitteetNykyaikaisen erikoissairaanhoidon edellyttämät laite-hankinnat tehdään taloussuunnitelmiin sisältyvien määrärahojen puitteissa joko ostamalla tai leasingillä arvioiden laitteiden ja välineiden tuottavuusvaikutuk-set sekä lääketieteellinen välttämättömyys.

• LogistiikkaLogistiikan merkitys palvelutuotannossa on kasvanut.Materiaalien hankinnoissa ja jakelussa sekä palvelui-den hankinnoissa ja tuotannossa arvioidaan kokonai-suuden kannalta logistisesti tehokkain toimintamalli. Kehitetään myös potilas- ja henkilöstölogistiikkaa. Suunnitelmissa huomioidaan myös kuntien peruster-veydenhuollon tarpeet ja synergiaedut. Logististen prosessien tehokkuuden ja laadun parantamisessa hyödynnetään uutta teknologiaa.

• Ympäristövaikutukset ja ympäristötyöHUS:lla on ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjel-ma, jota päivitetään ja jonka noudattamista seura-taan. Kaikkien toimintojen suunnittelussa huomioi-daan energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset.

30

Ympäristökoulutusta ja -viestintää lisäämällä vahvis-tetaan ympäristötietoisuuden tasoa kaikissa ammatti-ryhmissä.

• Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT)Erikoissairaanhoidossa informaatio- ja kommunikaa-tioteknologisetratkaisutovatkriittisiä.ErillinenICT-toimintapolitiikanlinjausohjaavat ICT-valintoja.Kes-keinentavoiteonlisätä ICT-valintojentuottavuuttaydintoiminnan näkökulmasta. Potilastietojen kulke-minen sähköisessä muodossa yli organisaatiorajojen turvataan ja kansalaisten omaa sähköistä asiointia ke-hitetään strategiakauden aikana. Henkilöstön vaiku-tusmahdollisuudetICT:nkehittämisessävarmistetaan.

• Strategiset kumppanuudetTeknologian eri alueilla luodaan pitkäaikaisia strate-gisia kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa.

Uudistava johtajuus ja organisaatio Suurena työnantajana, merkittävänä taloudellisena toimijana ja elintärkeiden palveluiden tuottajana HUS:n johtamiseen kohdistuu erittäin suuret vaati-mukset. Johtamisella luodaan edellytykset potilasläh-töiselle, laadukkaalle, vaikuttavalle ja kustannustehok-kaalle toiminnalle. Hallitus ja konsernijohto vastaavat piiritasoisesta johtamisesta ja päätöksenteosta. Sai-

raanhoitoalueen sairaalat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt noudattavat HUS:n strategiaa ja konserniohjausta. Sairaanhoitoalueilla operatiivinen johtaminen perus-tuu johtavien virkamiesten, lautakuntien ja alueen kuntien yhteistoimintaan. Johtamisjärjestelmä perus-tuu yksijohtajuuteen sekä selkeisiin vastuisiin ja toimi-valtaan. Keskeiset johtamistehtävät ovat päätoimisia.

HUS:n organisaatio on asiakaslähtöinen, selkeä ja tarkoituksenmukainen. Organisaatiota kehitetään prosessijohtamisen periaatteiden mukaisesti. Tällöin tuotannon tekijät – henkilöstö, palvelut, tarvikkeet, laitteet ja tilat – kootaan potilasryhmien tarpeiden pohjalta kokonaisuuksiksi ja organisoidaan sujuvik-si hoitoprosesseiksi. Samaa periaatetta noudatetaan myös tukipalveluiden ja hallinto-organisaation kehittämisessä.

tavoitteet:• Johtajien ja esimiesten rekrytointiJohtajia ja esimiehiä valittaessa korostetaan johta-misosaamista ja soveltuvuutta tehtävään. Keskeiset johtamistehtävät ovat päätoimisia.

• Johtajien ja esimiesten koulutusKolmiportainen johtamiskoulutus suuntautuu ylim-pään johtoon, keskijohtoon ja lähiesimiehiin. Jokai-

HUS:ssa kannuste-taan ja rohkaistaan esimiesten oma-toimista opiskelua.

www.hus.fi • 31

nen johtaja ja esimies on velvollinen osallistumaan jatkuvaan koulutukseen ja oman toimintansa sään-nölliseen arviointiin. Johtamis- ja esimieskoulutukses-sa panostetaan asiantuntijaorganisaation liiketoimin-tajohtamiseen. HUS:ssa kannustetaan ja rohkaistaan esimiesten omatoimista opiskelua.

• Johtamisjärjestelmän kehittäminenHUS:n johtamisjärjestelmässä johtamisvastuu ja toimi-valta määritellään selkeästi. Toiminnan, henkilöstön ja talouden johtaminen on eri organisaatiotasoilla yksi kokonaisuus (yksijohtajajärjestelmä), joka perustuu tie-dolla johtamiseen. Moniammatillisuus huomioidaan Terveydenhuoltolain 4 §:n edellyttämällä tavalla.

• Hallinnon periaatteetHallintosääntö uudistetaan keventämällä sen yksi-tyiskohtaisuutta, päätösvallan delegointia selkeyte-tään, sisäisen valvonnan ohjeistus (hyvän hallinnon periaatteet) päivitetään ja konserniohje laaditaan. Hallinnon säännöstöjä päivitetään jatkuvasti.

• Tarkastus ja valvontaHUS:n ulkoinen tarkastustoimi on alansa ykkönen ja sen tulee tuottaa valtuustolle olennaiseen keskittyviä arvioita kuntayhtymän toiminnasta. Sisäinen valvonta on kattavasti järjestetty ja sisäinen tarkastus palvelee

tehokkaasti kuntayhtymän johtamista.

• HUS:n organisaatiorakenneHUS:n organisaatiorakennetta kehitetään vuosina 2012–2016 lainsäädännön muutosten, jäsenkuntien mahdollisesti päättämien perussopimuksen muutok-sien sekä hallituksen ja valtuuston päätöksien edel-lyttämillä tavoilla.

Eri toiminnot järjestetään HUS:n kokonaisuuden ja jäsenkuntien väestön yhdenvertaisen hoidon turvaa-valla tavalla tarkoituksenmukaisesti tulosalueina, tulos- tai vastuuyksikköinä, taseyksikköinä, liikelaitoksina, osakeyhtiöinä tai ulkopuolisina palveluina.

• Sisäinen tilaaja-tuottajamalliTilaaja-tuottajamallia hyödynnetään sairaanhoidol-listen tukipalveluiden, yleisten tukipalveluiden ja var-sinaisten sairaalapalveluiden välillä. Tukipalveluita tuottavia erillisiä hallinnollisia yksiköitä vähennetään. Tavoitteena on konsernin kokonaisohjauksen paran-taminen asiakkaiden muuttuvat tarpeet huomioiden. Sairaalat ovat toiminnan etulinjassa ja varsinaisessa asiakasvastuussa. Tukipalveluiden tulee tuottaa niille laadukkaita, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita. Silloin kun on HUS:n kokonaisedun mu-kaista, voidaan tukipalveluyksiköissä palvella myös

32

jäsenkunta-asiakkaita ja ulkoisia asiakkaita. Omien tukipalveluyksiköiden tuotantoa saatetaan harkitusti myös kilpailun alaiseksi.

• Organisaation madaltaminenHUS:n organisaatiotasoja tulee vähentää. Tällöin johtajilla ja esimiehillä olisi välittömiä alaisia nykyistä enemmän, mutta organisaatiotasoja olisi nykyistä vähemmän. HUS:n toimintaorganisaatio arvioidaan madaltamisen tavoitteesta käsin ja muutostarpeet ja -mahdollisuudet selvitetään.

• Prosessimainen hoitoHUS:ssa tavoitellaan potilaiden hoidossa sujuvia ja tehokkaita prosesseja. Hoitoprosessilla ymmärretään kokonaisuutta, jossa tutkimuksen ja hoidon osate-kijät on yhdistetty saman asiakas- tai potilasryhmän hoitoon, esimerkiksi kaihiprosessi, tekonivelprosessi ja niin edelleen. Tämä edellyttää eri erikoisalojen ja tukipalveluiden moniammatillista yhteistyötä.

Kaikilla erikoisaloilla on myös yhteisiä perusprosesse-ja eli geneerisiä prosesseja. Tällaisia ovat elektiivinen poliklinikka ja päiväsairaalaprosessi, päivystysprosessi, vuodeosastoprosessi ja leikkaussaliprosessi. Tavoite on noudattaa yhteisiä tehokkaimmiksi todettuja toi-mintamalleja kaikilla näillä erikoisaloilla.

• Prosessien johtaminen ja prosessiorganisaatioProsessien johtaminen tarkoittaa erilaisten hoitopro-sessissa tarvittavien resurssien johtamista yhtenä ko-konaisuutena. Tämän onnistumista mitataan resurs-sien käytöllä, hoidon laadulla, hoidon odotus- ja to-teutumisajoilla ja niin edelleen.

Keskeisissä sairausryhmissä pyritään hoitoprosessien kokonaisuuden eli palveluketjun johtamiseen. Hoito-prosessin omistajuus ja johtaminen parantavat poti-laan hoidon sujuvuutta.

HUS:n toiminnallista organisaatiota kehitetään asteit-tain prosessiorganisaation suuntaan, jossa vastuu-yksiköt muodostuvat tietyistä hoitoprosesseista ja nämä yhdessä laajemmista useiden eri palvelujen kokonaisuuksista, joita voidaan kutsua hoitolinjoiksi. Tämä merkitsee suuria muutoksia nykyiseen organi-saatioon riippuen prosessiorganisaation soveltamisen laajuudesta.

• Osaamiskeskukset Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tietyn laajan hoito-kokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoi-tetun suhteellisen itsenäisen, eri tuotannontekijöitä hallitsevan kokonaisuuden muodostamista, esimer-kiksi sydänkeskus, neurokeskus, tekonivelsairaala,

HUS pyrkii vaikutta-maan aktiivisesti päätöksentekoon uudistettaessa maamme sosiaali- ja terveyden-huollon rakenteita.

www.hus.fi • 33

silmäsairaala ja niin edelleen. HUS:ssa muodostetaan vuosien 2012–2016 välisenä aikana useita tällaisiayksikköjä erityisesti aloille, joilla arvioidaan potilaiden hoitopaikan valinnan lisääntyvän lähivuosina.

• HUS:n sairaaloiden työnjaotVuosittain HUS:n toiminnan ja talouden suunnittelun osana suunnitellaan kunkin erikoisalan tai hoitopro-sessin toiminta koko HUS:ssa. Tällöin huomioidaan toiminnan laatu, kustannukset, hoidon saatavuus ja toiminnan muutosten vaikutus sairaaloiden kokonai-suuteen. Muutkin HUS:n sairaalat kuin Hyks voivatvastata osin koko HUS:n tarpeisiin suunnitellusta hoidosta. Kunkin somaattisen sairaalan tehtävä on oman alueensa perusterveydenhuollon tukeminen keskeisillä lääketieteen erikoisaloilla. Kalliin valmiu-den tai erityisresurssien ylläpitämistä edellyttävää hoitoa keskitetään. Polikliinista ja päiväaikaista toimintaa tuotetaan hajautetusti.

• Psykiatrisen hoidon järjestelytMielenterveyspotilaiden hoidon laadun ja palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden turvaamiseksi nykyiset psykiatrian toimintamallit ja resurssit analysoidaan. Palveluketjun kokonaisuus rakennetaan kuntien kanssa yhteistyössä.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset kokeilutHUS pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti päätöksentekoon uudistettaessa maamme sosiaali- ja terveydenhuol-lon rakenteita, ja HUS:lla on valmius osallistua kokei-luihin, mikäli sellaisia tulee ennen lainsäädännön pysyvää uudistamista. Lainsäädäntöä uudistettaessa HUS:n tavoitteena on turvata väestölle elintärkeän erikoissairaanhoidon laadukas ja kustannustehokastoteutustapa. Tämä edellyttää riittävän suuria väestö-alueita ja toiminnallisia kokonaisuuksia.

Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus HUS nauttii jäsenkuntiensa, niiden terveyskeskusten, Helsingin yliopiston, erityisvastuualueensa ja muiden sairaanhoitopiirien sekä valtion viranomaisten ja väestön luottamusta. Tämän edellytys on – HUS:n tuottamien palveluiden korkealaatuisuuden, asiakas-lähtöisyyden ja kilpailukyvyn lisäksi – että HUS toimii monipuolisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa, informoi niitä toiminnastaan ja ottaa huo-mioon niiden näkemyksiä toiminnassaan. Erityisesti yhteistyö jäsenkuntien kanssa perustuu vakituisiin, kehittyviin yhteistyöfoorumeihin, kuten säännöllisiin kuntaneuvotteluihin.

34

tavoitteet:• OmistajaohjausOmistajaohjaus toteutuu ensisijaisesti kuntien valitse-mien HUS:n valtuutettujen ja valtuuston valitseman hallituksen ja sairaanhoitoalueiden lautakuntien kautta. HUS:n ja jäsenkuntien virkamies- ja luotta-musmiesjohdon välisillä suorilla neuvotteluilla ja yhteistyöelimillä varmistetaan kuntien näkemysten välittyminen HUS:n hallintoon. HUS pitää myös tii-vistä yhteyttä poliittisiin puolueisiin toimialueellaan.

• KuntaneuvottelutNykyinen terveydenhuollon lainsäädäntö ei mahdol-lista aitoa tilaaja-ttuottaja-asetelmaa jäsenkuntien ja niiden omistaman sairaanhoitopiirin välillä. Erikois-sairaanhoidon järjestämisvastuu on osin kunnilla ja osin lakisääteisesti sairaanhoitopiirillä. Erikoissairaan-hoidon palvelut suunnitellaan yhdessä kuntien ja sai-raanhoitopiirin kesken kumppanuuden periaatetta noudattaen. Kuntaneuvottelut HUS:n ja sen jäsen-kuntien välillä ovat tärkeitä perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamiseksi. Niiden sisältöä kehitetään ja raportointia parannetaan edelleen kuntien toiveiden mukaisesti.Alueellinenjärjestämissuunnitelmaonkeskeinen osa palvelurakenteen kehittämisessä.

• Tiiviit yhteydet sidosryhmiinMaamme terveydenhuollon suurimpana toimijana HUS ylläpitää ja kehittää tiiviitä suhteita keskeisiin sidosryhmätahoihin, kuten sosiaali- ja terveysminis-teriöön, Valviraan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-seen sekä poliittisiin päätöksentekijöihin.

• Hyvä ulkoinen viestintäHUS painottaa laajaa, monimuotoista, hyvin kohden-nettua ja sisällöltään puhuttelevaa ulkoista viestin-tää. Sen pääsisällön muodostaa HUS:n korkealaatui-nen ja kustannustehokas palvelutuotanto, jonka esimerkkejä hyödynnetään monimuotoisessa viestin-nässä.

• Erityisvastuualueen yhteistyö ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusHyksin erityisvastuualue (erva) muodostuu HUS:n lisäksiKymenlaaksonsairaanhoitopiiristä(Carea)jaEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kunta-yhtymästä (Eksote). Erva-alueelle luodaan yhteiset, säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöelimet ja erikois-alojen tiivis yhteistyö. Laaditaan yhdessä terveyden-huoltolain edellyttämä erva-alueen erikoissairaan-hoidon järjestämissopimus. Ylläpidetään yhdessä erva-alueen ensihoitokeskusta.

Maamme terveyden-huollon suurimpana toimijana HUS ylläpitää ja kehittää tiiviitä suhteita keskeisiin sidosryhmätahoihin.

www.hus.fi • 35

Muiden lähialueiden – Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi – kanssa lisätään yhteistyötä.

• Yliopistollisten sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien yhteistyöHUS ja Hyks ovat aktiivisia ja aloitteellisia kaikkien maamme yliopistosairaaloiden ja sairaanhoitopiirien yhteistyön kehittämisessä ja yhteisessä edunvalvon-nassa. Yhdessä neuvotellen sovitaan myös työnjako-kysymyksistä.

• Kansainvälinen yhteistyöErikoissairaanhoito on kunnallisista palveluista kan-sainvälisin. HUS:n sairaalat ja erikoisalat ovat osa laa-jaa kansainvälistä verkostoa. HUS toimii aktiivisesti myös hallinnon ja johtamisen alueilla kansainvälisillä foorumeilla osallistumalla kokouksiin, konferensseihin, järjestämällä opinto- ja tutustumismatkoja ja seura-ten sairaala- ja terveydenhuoltosektorin kansain-välistä kehitystä. HUS raportoi kansainvälisen yhteis-työn laajuudesta ja tuloksista.

Stenbäckinkatu 9PL 100, 00029 HUSPuhelin 09 4711www.hus.fi

Painettu 1 | 2012