HUOMISEN HYVINVOINTIA

LAPSILLE JA PERHEILLE

Päijät-Hämeeseen!

31.5.2017

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Hanne Kalmari

hankepäällikkö29.5.20171

2 22.5.2017

LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön vaikuttaneet tekijät

1. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriarvoistuu

Kokonaisuutena ottaen suomalaiset lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta noin 10%:lla

erilaisia hyvinvoinnin vajeita ja riskitekijöitä. Huono-osaisuuden kasautuminen ja

ylisukupolvisuus.

Tutkimustietoa:

– Kouluterveyskysely

– Pisa-tutkimus:

erot tyttöjen ja poikien välillä kasvussa

alueelliset erot kasvussa

oppilaiden sosiaalinen tausta vaikuttaa aiempaa vahvemmin

– Suomi nuorten kasvuympäristönä -julkaisu

alueelliset erot maakunnittain sekä kaupunki-maaseutu akselilla

tyttöjen koulumenestys parempi; vaikuttaa valikoitumiseen jatko-opintoihin ja myöhempään

sijoittumiseen työelämään sekä toimeentuloon

vanhempien koulutusaste ja hatara taloudellinen tilanne nostavat lapsen riskiä jäädä matalasti

koulutetuksi

useiden NEET-vuosien kertyminen indikoi myös muiden ongelmien kasautumista nuoren elämään

erityisesti 16-18-vuotiaan NEET-status ennakoi koulutuksen vähäisyyttä ja korreloi

mielenterveyden ja sosiaalisten ongelmien lisääntymisen kanssa

Eriarvoistumisen pysäyttäminen vaatii voimavarojen yhdistämistä yli sektorirajojen

ja painopisteen siirtämistä kaikille yhteisiin palveluihin, ehkäisyyn ja varhaiseen

tukeen ja hoitoon

3 22.5.2017

LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön vaikuttaneet tekijät

4 22.5.2017

2. 3.

5

LAPEn

muutos-

kokonai-

suudet:

1. Lapsen

oikeuksia ja

tietoperus-

taisuutta

vahvistava

toiminta-

kulttuuri

2. Lapsi-

ja perhe-

lähtöiset

palvelut

Onnistuminen

2019–2025

Sopivaa tukea

oikeaan

aikaan

Yhteen-

sovitetut,

asiakas-

lähtöiset

palvelut

Tulostavoite:

Lasten, nuorten ja perheiden

hyvinvointi on parantunut ja

eriarvoisuus vähentynyt

Eriarvoistumisen pysäyttäminen vaatii voima-

varojen yhdistämistä yli sektorirajojen ja paino-

pisteen siirtämistä kaikille yhteisiin palveluihin,

ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen ja hoitoon.

Vanhemmuuden tuki keskiöön lasten ja

nuorten hyvinvoinnin varhaisessa tukemisessa

Lapsen kehitys tapahtuu

vuorovaikutuksessa läheisten

ihmisten ja lähiympäristön kanssa

Vanhemmuuden tuki on lapsen

hyvinvoinnin varhaista tukemista

Lapsen oikeuksien sopimus

edellyttää, että vanhempia

tuetaan kasvatustehtävässään -

hyvä lapsuus on kaikkien lasten

oikeus!

Vanhemmuuden tuki

läpileikkaavana teemana Lapen

muutostyössä

Vanhemmuuden tuki on

eriarvoisuuden vähentämistä

6 7.6.2017

LAPEn ohjaus ja toimeenpano

Lapessa tehdään pysyvää muutosta -

Lape on toimeenpano-ohjelma

8 7.6.2017

2019

2015

9 7.6.2017

10 7.6.2017

Maakunnallisen

kehittämisen

kokonaisuus 2017-2018

Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva

toimintakulttuuri (lapsiystävällinen

kunta/maakunta):11 muutoshanketta

Perhekeskustoimintamalli – matalan

kynnyksen palvelut: 18 muutoshanketta

Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitokset

lasten hyvinvoinnin tukena

(matalakynnys): 13 muutoshanketta

Erityis- ja vaativimmat palvelut (ml.

lastensuojelu, erikoissairaanhoito): 16

muutoshanketta

LAPE muutostuen elementit

7.6.2017

Arja

Hastr

up 12

LAPE -hankkeet

Muutos-agentit ja projekti-päälliköt

LAPE-päivät

Maa-kuntien LAPE-ryhmät

Hanke-kohtainen

tukiLAPE-

konferens-sit

Arviointi ja seuranta

Koulu-tukset ja

osaamisen vahvistami

nen

Viestintä

13 7.6.2017

Lape sillanrakentajana

Integraatio keskeisenä elementtinä

palveluiden kehittämisessä

Perhekeskustoimintamalli:

Uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja

sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti

Tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa rakenteen maakuntien

sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja

seurakuntien toiminnan yhteen sovittamiseksi.

Varhaiskasvatus- ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukijana:

Vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lasten ja

nuorten hyvinvoinnin tukemisessa

Valmistautumista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuottamaan

toimintaympäristön muutokseen vahvistamalla yhteistyörakenteita

maakunnan vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä kunnan

sivistyspalveluiden välillä

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen:

Yhteisenä kehittämiskohteena integratiivisten toimintamallien kehittäminen

erityis- ja perustason palveluihin:

Monitoimijainen arviointimalli, vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio

Vaativimman tason palveluiden keskittäminen/verkostoiminen OT-keskuksiin

14 7.6.2017

Esimerkki: Lapsi- ja perhelähtöiset siltapalvelut

uuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristössä

Alle kouluikäiset, kouluikäiset

•Perhekeskustoimintamalli: neuvola, perhetyö, kotipalvelu, erotilanteen palvelut, parisuhteen tuki, vanhemmuuden tuki, varhaiskasvatus, vertaistoiminta (järjestöt, seurakunnat), vapaaehtoistyö; kotouttaminen/maahanmuuttajaperheiden tuki

•Sähköiset palvelut, jalkautuvat ja konsultoivat erityisen tuen palvelut

Kouluikäiset

•Kouluun kiinnittyvät hyvinvointipalvelut: opiskeluhuollon palvelut (kouluterveys, kuraattori, psykologi, yhteisöllinen ja yksilöllinen), kiusaamisen ehkäisy, jalkautuvat ja konsultoivat erityispalvelut, lasten harrastamisen tuki (liikunta, kulttuuri) nuorisotyö , vanhemmuuden tuki

•myös sähköiset palvelut

Nuoret

•Ohjaamo –palvelut: nuorten palveluiden kokonaisuus mielenterveydestä ammatinvalinnan ohjaukseen ja työllistymisen tukeen (myös TEM ja KELA)

•Sähköiset palvelut

Kaikenikäiset

•Erityisen tuen ja vaativimmat palvelut (lastensuojelu, erikoissairaanhoito, kuntoutus ym ) sekä osaamis- ja tukikeskukset (5 alueella); jalkautuminen ja konsultaatio kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun, arkiympäristöön erityis- ja peruspalveluihin, lähelle palveluiden käyttäjiä

Integraation edistäminen kansallisen tason

kehittämistyössä

1. Luodaan yhteistyömallit lapsi- nuori ja perhelähtöisille palveluille

ja tuelle kunta-maakunta – ympäristössä

Moniammatillista tiedonhallintaa kehittävä työryhmä 27.3.-31.8.2017

Selvityshenkilöiden asettaminen kartoittamaan lapsi-, nuoriso- ja

perhepalveluiden sivistys- ja sote-toimen yhdyspinnat tulevassa uudessa

toimintaympäristössä. Lisäksi tehtävänä koota tietoa erilaisista toimivista

verkostoivan ja yhteen sovittavan johtamisen malleista lapsi-, nuoriso- ja

perhepalveluissa. Toimikausi 1.6.-31.12.2017

Sopimusmenettelyt järjestöjen kanssa - kartoitustyö

2. Uudistetaan toimintakulttuuri

Yhteisen lapsikäsityksen ja teoreettinen perustan valmistelu (tieteellinen

neuvosto)

Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen

Lapsibudjetoinnin kehittämistyö > välineet lasten, nuorten ja perheiden

palveluiden kustannusten seurantaan

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seuranta > indikaattoritiedon

kehitystyö tukemaan kunnan ja maakunnan hyvinvointiraportointia (THL)

16 7.6.2017

Onnistumme, jos

Vahvistamme lapsen ja nuoren läheisiä ihmissuhteita, niiden

jatkuvuutta sekä hyvää vuorovaikutusta vanhempien kanssa

Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset , nuoret ja

vanhemmat nykyistä paremmin

Palveluita johdetaan kokonaisuutena ja ammattilaiset tekevät nykyistä

parempaa yhteistyötä

Aikuiset ottavat lasten ja vanhempien näkemykset huomioon kun

palveluita suunnitellaan

Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden

tekemistä ja arvioivat lapsen etua

Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan

Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan

Muutos tehdään yhdessä!

17 7.6.2017

Kiitos!#lapemuutos

Hanne Kalmari

hankepäällikkö

hanne.kalmari@stm.fi

stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut

Teemme yhdessä lapsille, nuorille

ja perheille parempaa arkea!