1

Huoltovarmuusorganisaatiosekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet

Marraskuussa 2008/Gilbert Appelgren

2

Huoltovarmuuden turvaamisen periaate

Entäs jos… ja kun kuitenkin…

Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden jatkuvuus ja infrastruktuurin toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa turvattava (L huoltovarmuuden turvaamisesta).

Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että toimintakyky voidaan ylläpitää normaali- ja poikkeusolojen häiriöissä (VNp).

Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden. Monilla aloilla tarvitaan kuitenkin huoltovarmuusjärjestelyjä.

Turvattava talous ja

infrastruktuuri

3

Maamme huoltovarmuushaasteita

Talouden ja infrastruktuurin rakenteet muuttuvat, mikä vastaavasti muuttaa huoltovarmuutta ja sen keinovalikoimaa.

•Ilmasto ja sijainti• Markkinoiden kyky tuottaa huoltovarmuutta• Energia- ja kuljetusintensiivisyys• Digitaalisen teknologian, avointen verkkojen ja mobiilijärjestelmien haavoittuvuus• Verkottuneiden järjestelmien kompleksisuus ja hallinnan vaikeus

4

Huoltovarmuuden uhkakuvat (VNp 21.8.08)

• Kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut

• Sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen

• Energiansaannin keskeytyminen• Väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava

häiriintyminen• Luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit

Huoltovarmuussektorit, poolit ja huoltovarmuuskriittiset yritykset

Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuusneuvosto

Energiahuoltosektorivoimatalouspooli: aluetoimikunnat

öljypooli

Elintarvikehuoltosektorialkutuotantopooli

elintarviketeollisuuspoolikauppa- ja jakelupooli

Kuljetuslogistiikkasektoriilmakuljetuspooli

maakuljetuspooli: aluetoimikunnatvesikuljetuspooli

Terveydenhuoltosektoriterveydenhuoltopooli

vesihuoltopooli

Tietoyhteiskuntasektorielektroniikkateollisuuspooli

graafinen poolijoukkoviestintäpooli

tietoverkkopoolitietotekniikkapooli

aluepooli: Tiva-toimikunnat

Teollisuus, rahoitus ja vakuutuskemian poolimetallipoolimetsäpooli

muovi- ja kumipoolirakennuspooli: aluetoimikunnat

vaatetuspoolirahoitushuoltopoolivakuutusalan pooli

Huoltovarmuus-kriittiset yritykset

Huoltovarmuus-kriittiset yritykset

Huoltovarmuus-kriittiset yritykset

Huoltovarmuus-kriittiset yritykset

6

Huoltovarmuuden tavoitteet (VNp 21.8.08)

Päätös uusista tavoitteista jaettu neljään lukuun

• Yleiset lähtökohdat• Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen

energiaverkot, sähköiset tieto- ja viestintä- sekä finanssialan järjestelmät, joukkoviestintä, kuljetuslogistiikka, vesihuolto, infrastruktuurin kunnossapito Ahvenanmaan kuljetuksiin kiinnitetään erityistä huomiota

• Kriittisen tuotannon turvaaminen• Huoltovarmuuden keskinäiset riippuvuudet ja yhteistyö

Jaottelulla korostetaan kriittisen infrastruktuurin merkitystä ja ongelmien monimutkaistumista yhteiskunnan toimivuudelle

7

Huoltovarmuuden turvaaminenLaki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/92, muutokset 688/05 ja 225/2008)

Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja niihin liittyvien teknisten järjestelmien turvaamista poikkeusolojen ja vakavien häiriöiden varalta.

Huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa oloissa on luotava ja ylläpidettävä riittävä valmius hyödykkeiden tuottamiseksi sekä tuotannon, jakelun, kulutuksen ja ulkomaankaupan ohjaamiseksi

Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan.

Huoltovarmuuden kehittämistä ja ylläpitoa varten on Huoltovarmuuskeskus. Keskuksen toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Keskuksen yhteydessä toimii huoltovarmuusneuvosto ja komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja. Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

8

Uusi huoltovarmuusorganisaatio (1.7.2008 alkaen)

Huoltovarmuus-

neuvosto

• Valtioneuvosto nimittää 22-26

jäsentä• Puheenjohtaja

ja yli puolet jäsenistä

yksityiseltä sektorilta

• Pääsihteerinä toimitusjohtaja

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus

• TEM nimittää 9-11 jäsentä• Vähintään 4 yksityiseltä

Toimitusjohtaja

Huoltovarmuuskeskus

Sektorit ja poolit

- poolisopimukset- tavoitteet

- resurssit- tilivelvollisuus

9

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus• TEM nimittää hallituksen, toimikausi kaksi vuotta (ensimmäinen kausi 4.7.2008-30.6.2010)• Ohjaa sektoreissa ja pooleissa tehtävää työtä

▪ vahvistaa toiminnan yleiset tavoitteet▪ seuraa toimitusjohtajan raportoinnin kautta poolien ja sektoreiden työtä

• Päättää HVK:n vuotuisesta budjetista ja antaa tilinpäätöksen • Tekee toimitusjohtajan esittelystä päätökset taloudellisista hankkeista, jotka ovat toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisen suuria

▪ normaalit kauppatoimet tj:n päätettävissä• Hallitus vahvistaa HVK:n työjärjestyksen ja yleiset ohjeet

10

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen kokoonpano

Puheenjohtaja:neuvotteleva virkamies Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö

Varapuheenjohtaja:hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas, Raisio Yhtymä Oyj

Jäsenet:alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, valtioneuvoston kansliaylijohtaja Liisa Ero, liikenne- ja viestintäministeriöylijohtaja Heimo Hanhilahti, maa- ja metsätalousministeriövaratoimitusjohtaja Pekka Huttula, Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ryylijohtaja Eero Lavonen, puolustusministeriötoimitusjohtaja Veli-Pekka Nurmi, Tampereen sähkölaitosapulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, sosiaali- ja terveysministeriötoimitusjohtaja Arto Sahla, Arto Sahla Oyalivaltiosihteeri Juhani Turunen, valtiovarainministeriö

11

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävät

1. kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa;

2. varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus;

3. turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto;

4. hoitaa velvoite- ja turvavarastointia;5. ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat

välttämättömiä 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi.

Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella.

12

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja

• TEM nimittää

• TJ Ilkka Kananen, 1.7.2008-

• on Huoltovarmuusneuvoston ylin esittelijä

• on operatiivinen johtaja

• on valmistelu- ja täytäntöönpanovastuussa

hallituksen päätäntävaltaan kuuluvissa asioissa

• TJ:n sijainen ja hallituksen sihteeri hallintojohtaja

Asko Harjula

• Infrastruktuuriosaston johtajana Veli-Pekka Kuparinen

13

Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio

Toimitusjohtaja

HALLITUS

Hallinto-osastotaloushallinto

henkilöstöasiatlakiasiat

tulosohjauksen kehittäminentietohallinto, tietoturvallisuus

yleinen tiedotus

Huoltovarmuussihteeristöhuoltovarmuusneuvoston asioiden valmistelu

kansainvälisten asioiden koordinointi ja seurantamaanpuolustuskurssitoiminta

hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat

HUOVI-portaali

Energiahuolto-osastopolttoaineiden varastoinnit

energian tuotantoenergian siirto- ja jakelujärjestelmät

energia-alan sopimukset

Perustuotanto-osastoelintarvikehuolto

sosiaali- ja terveydenhuoltovesihuolto

perus- ja puolustusvälineteollisuuskuntien huoltovarmuusasiat

Infrastruktuuriosastotietoliikenne ja tietojärjestelmät

joukkoviestintäkuljetuslogistiikka

yleinen tietoturvallisuusrahoitushuolto ja vakuutustoiminta

elektroniikka- ja tietoteollisuus

14

Huoltovarmuusneuvosto

• tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa ja siihen kohdistuvia riskejä erityisesti pitkällä aikavälillä

• tekee aloitteita ja edistää mielipiteenvaihtoa huoltovarmuutta koskevista aiheista

• arvioi sektori- ja poolikentän kattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta

• tekee aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi huoltovarmuuden alalla

• arvioi huoltovarmuuteen suunnattavien resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta

• tekee TEM:lle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta

15

Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano 1.7.2008–30.6.2012 (26 jäs.)Puheenjohtaja: Vuorineuvos Jaakko Rauramo, SanomaWSOY Oyj             Varapuheenjohtaja: Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Johtaja Simo Airas, Finnlines OyjToimitusjohtaja Leif Fagernäs, Elinkeinoelämän keskusliittoKehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen KuntaliittoJohtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen PankkiPääjohtaja Arto Hiltunen, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOKToimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö TapiolaAlivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi, ulkoasiainministeriöToimitusjohtaja Kari Jalas, KeskuskauppakamariOsastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregeringToimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion-yhtymä OyjJohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKToimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa OyjHallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALToimitusjohtaja Kari Nenonen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriKansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriöPuheenjohtaja Timo Rajala, Pohjolan Voima OyToimitusjohtaja Risto Rinne, Neste OyjJohtaja Pirkko Saarela, Lapin TE-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure OyjJohtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene OyjJohtaja Veli Sundbäck, Nokia Oyj3. puheenjohtaja Esko Suomala, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTKKansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriöValtiosihteeri Risto Volanen, valtioneuvoston kanslia

16

Sektorit ja poolit

• Hallitus tekee poolisopimukset

• Hallitus vahvistaa työjärjestyksen ja vastaavat

pysyväisohjeet

• Hallitus asettaa yleiset tavoitteet koko kentälle

• Toimitusjohtaja myöntää varat

• Pooleilla tilivelvollisuus

• Tietoyhteiskuntasektori – aluepooli - TIVA-toimikunnat

Ei muutosta

17

Sektoreiden ja poolien tehtäviä

SektoritHVK:n hallitus nimittää huoltovarmuuden eri aloja edustavia asiantuntijoita jäseniksi sektoreihin, joiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissaPoolitPooleja perustetaan keskuksen ja yksityisten toimijoiden välisillä sopimuksilla huolehtimaan toimiala- ja toimipaikkakohtaisesta varautumisesta

18

Huoltovarmuussektorin tehtävät:

määritellä tavoitteet oman alansa pooleille sekä sovittaa yhteen ja seurata niiden toimintaa HVK:n hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti

selvittää huoltovarmuuden kehittämiskohteita ja tehdä esityksiä huoltovarmuuden kehittämiseksi

arvioida ja analysoida oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia

selvittää alansa kriittiset tuotanto- ja palveluketjutedistää oman alansa toimijoiden välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa

19

Huoltovarmuuspoolin tehtävät:

huolehtia organisaationsa kehittämisestä ja ylläpitää toimistonsa valmiutta

määritellä sekä laatia poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta toimintoja koskevat yleissuunnitelmat

ylläpitää alansa huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja toimipaikkojen tietokantaa

ohjata ja seurata alansa yritysten varautumista tehdä selvityksiä korvaavien toimintojen kehittämiseksi suunnitella yhteistyössä yritysten kanssa henkilöstön ja muiden

voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa tehdä selvityksiä ja esityksiä alansa varmuus- ja turvavarastoinnin

tarpeesta hankkia ja ylläpitää edustamiensa toimialojen toimintoja ja

toimintaedellytyksiä koskevia tietoja järjestää alan valmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisia harjoituksia sekä

tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ryhtyä tarvittaessa muihinkin erikseen sovittaviin tai tilanteen

edellyttämiin toimenpiteisiin valmiuden kehittämiseksi pitää aktiivisesti yhteyttä alansa kannalta keskeisiin sektoreihin ja

pooleihin varautumisjärjestelyjen yhteensovittamiseksi ja tarpeellisen tiedon vaihtamiseksi

20

TIVA-toimikuntien tehtävistä ja kokoonpanosta

Tietojärjestelmäalan valmiustoimikuntien tehtävänä normaalioloissa on muun muassa ylläpitää luetteloita tiedonsiirron etuoikeutetuista tilaajista, antaa neuvoja varautumisasioissa tietojärjestelmäalan toimijoille, tehdä esityksiä ja aloitteita tietojärjestelmäalan varautumisen kehittämisestä ja valmistella alueellaan tietojärjestelmäalan poikkeusolojen organisaation toimintaa ja kouluttaa sijoitettu henkilöstö. Valmiustoimikunnan jäseninä on erilaisten sidosryhmien, kuten viranomaisten ja yritysten edustajia.

21

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta (11.4.08)

Tehtäviä• 6 § Huoltovarmuuskeskus:

… kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa …

• 8c § Huoltovarmuusneuvosto… ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin …

• 8d § Sektorit… edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa

• 8d § Poolit… huolehtimaan toimiala- ja toimipaikkakohtaisesta varautumisesta

22

Laillinen oikeus tietojen saantiin

• 8e § HVK:lla, sektoreilla ja pooleilla on oikeus… tuotantokapasiteetti, toimitilat, henkilöresurssit, muut seikat, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi …… asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus, hyväksikäyttökielto

• 17a § Sanktio… jättää määräajassa toimittamatta … antaa virheellisen tiedon … huoltovarmuusrikkomuksesta sakkoon

23

Huoltovarmuuskriittiset yritykset

Toimiala tietää, mitkä yritykset (ja tarkemmin mitkä niiden toimipaikoista) ovat kriittisiä normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja kriisin aikana

Kriittisyysarvioinnin ja luetteloimispäätöksen tekee pooli Yritys tulee mukaan vapaaehtoisuuden pohjalta Lueteltuja toimipaikkoja on noin 1900 kpl. (yrityksiä n. 1500 kpl.)

Huoltovarmuuden turvaamisen vuoksi ja kriisitilanteen varalta on oltava toimivat yhteydet yritysten ydinjoukkoon, huoltovarmuuskriittisiin toimijoihin.

Yhteysluetteloa käytetään normaaliaikana mm. poolien varautumissuunnittelua, koulutusta ja harjoituksia varten.

Luetteloinnista ei tiedoteta muille kuin valituille yrityksille. Niiltä edellytetään

varautumissuunnitelmaa ja yhteyshenkilöä.

24

Yritys on huoltovarmuuskriittinen, jos se on:

1. Tärkeä toimija valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteista tehdyssä päätöksessä (2002/350) mainitussa perustoiminnossa tai pelastustoimen aloilla

2. Puolustusteollisuuden tärkeä toimija

3. Strategisen vientituotannon tärkeä toimija.

25

Huoltovarmuuden tavoitealat (perustoiminnot)

Energian siirto- ja jakeluverkot

Tietoverkot- ja järjestelmät

Joukkoviestintä

Finanssialan järjestelmät

Kuljetuslogistiset järjestelmät

Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka

Infrastuktuurin rakentaminen ja kunnossapito

Elintarvikehuolto

Energiantuotanto

Terveydenhuolto

Maanpuolustusta tukeva tuotanto

Vientiteollisuuden yleiset toimintaedellytykset

26

Kriittisten yritysten määrittämisessä voidaan lisäkriteereinä käyttää seuraavia perusteita

merkittävä asema tai markkinaosuus jollakin yllämainitulla

perustoiminnon alalla tuotanto tai palvelu on korvaamaton tai erittäin tärkeä

huoltovarmuuden kannalta aluesidonnaiset elintärkeät palvelut keskeinen tehtävä tai asema arvoverkossa/tuotanto- ja

palveluketjussa toimijoiden vähäinen lukumäärä kriittisellä alalla kriittisen yrityksen varautumisen ja toiminnan jatkuvuuden

kannalta merkittävät alihankkijat huoltovarmuuden kannalta tärkeän tuonnin mahdollistama

strateginen vientituotanto toiminnan hallittavuus kotimaasta turvallisuusalan tärkeä toimija yrityksen sitoutuneisuus, aktiivisuus ja mahdolliset

sopimusjärjestelyt

27

Huovi-portaalin palvelut (huoltovarmuusinformaation tuottaminen)

1. Opastava itsearviointityökalu jatkuvuussuunnitteluun ja varautumiseen; benchmarking -työkalu

Räätälöity organisaatioiden tarpeisiin Tukee ”toimintatavan muutosta”: poikkeusoloihin varautumisesta nykyajan häiriöiden hallintaan

2. Tiedonvälityskanava Jatkuvuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun tukimateriaalit Poolien ajankohtaisasiat ja tapahtumatiedot Julkaisut, tutkimukset

3. Tuottaa huoltovarmuudentilannekuvan toimialakohtaisesti ja kansallisesti

yritysten jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen tason perusteella.

28

HUOVI – hvk-yrityksen varautumissuunnitteluväline

käyttäjät: hv-kriittiset yritykset, poolit ja Huoltovarmuuskeskus ohjeita, uutistia, tapahtumakalenteri (esim. harjoitukset) jatkuvuussuunnittelun kypsyysanalyysi (Capability Maturity Model)

- 5 askeleen itsearviointi ja tavoitteenasettelu (1 aloittava, 2 toistettava, 3 määritelty, 4 johdettu, 5 optimoitu) Osa-alueet *)

johtaminen henkilöstö strategia ja suunnittelu kumppanit ja resurssit prosessit jatkuvuussuunnittelun tulokset

- yritys(ryppään) sisäiseen käyttöön (toimipaikka, yritys, konserni)

- toimialavertailu (benchmarking)

- anonyymit yhteenvedot pooleille ja Huoltovarmuuskeskukselle *) mallina European Foundation for Quality Management excellence model

29

HUOVI-kypsyysanalyysin tarkoitus Tarkoituksena on tuottaa organisaation vastaajille tietoa siitä,

• millä tasolla organisaation varautumisen hallintakyky on 5-portaisessa varautumisjärjestelykuvauksessa suhteessa koko konsernin/yrityksen sisällä.

• millä toimenpitein organisaatio kehittää varautumistoimintaansa jatkuvuussuunnittelua ja häiriöiden hallintaa

• miten organisaation hallintakyky suhtautuu toimialan sisällä muiden yritysten vastauksiin

Tarkoituksena on tuottaa HVN:lle, pooleille ja HVK:lle tietoa varautumisen tasosta, jotta pystytään tunnistamaan tarvittavat vakavien häiriöiden hallinnan ja toimintavarmuuden toimialakohtaiset ja yhteiset kehittämistoimet.

30

Toimijat Organisoituminen -> Arviointi -> Analysointi -> Kehittämistarpeet -> Päätökset -> Toteutus -> Seuranta

KANSALLISEN HUOLTOVARMUUDEN TILANNEKUVAN MUODOSTUMINEN

PuutteetTarpeetRiskit

KONSERNI

luonnos

Toimialanyhteenveto

Koulutus

Toteutusohje

linkki

Nykytilan analyysi

Kehittämis-ehdotukset

Kehittämis-ehdotukset

Kehittämis-ehdotukset

YRITYS

TOIMI-PAIKKA

POOLI

HUOLTO-VARMUUS-KESKUS

Henkilöt Ryhmät

PuutteetTarpeetRiskit

PuutteetTarpeetRiskit

Henkilöt Ryhmät

Henkilöt Ryhmät

Arvioi

Arvioi

Arvioi

Päätökset:

-Johtaminen-Toimintaperiaatteet ja strategiat

-Henkilöstö

- Kumppanuudet ja resurssit

- Prosessit - Mittarit

Seu-ranta

Seu-ranta

Seu-ranta

Analysointi Alan kehittämis-päätökset

Seuranta

Kansallinen tilannekuva

Analysointi KansallisetKehittämis-päätökset

Seuranta

Jatkuva seuranta ja kehittäminenuusi analyysi

31

Esimerkki: Elintarviketeollisuus -- Prosessit Toimitusketjun hallinta Oleellinen

Kypsyystaso 1 Kypsyystaso 2 Kypsyystaso 3 Kypsyystaso 4 Kypsyystaso 5Tavoitetaso 1 Tavoitetaso 2 Tavoitetaso 3 Tavoitetaso 4 Tavoitetaso 5

Toimitusketjun operatiivinen toiminta häiriötilanteissa on ohjeistettu, jolloin myös johtaminen, suunnittelu ja testaus on vastuutettu. Johto tunnistaa jatkuvuuden tarpeen.

Jatkuvuuden hoidon vastuut on määritelty, ei ole kirjallista suunnitelmaa. Toimintoketjun epäjatkuvuuksia saattaa olla kokemusta ja toimialan kokemuksista tietoa. Häiriöiden vaikutuksia on kartoitettu.

Toimitusketjun häiriötilanteet havaitaan "mittareilla", kriittiset tehtävät ja palvelut on varmistettu. Johdolle tuotetaan raportit jatkuvuustilan-teesta. Henkilö-kuntaa koulu-tetaan. Suunnitelman ylläpito on vastuutettu.

Toimintaa häiriötilanteissa on testattu ja harjoiteltu. Tulokset otettu huomioon ja suunnitelmaa ylläpidetään säännöllisesti. Ulkoisten toimijoiden palvelutason säilyminen on varmistettu sopimuksin ja auditoinnein. Kriittisiä palveluja on kahdennettu.

Toimintoketjun häiriöiden vaikutukset tiedostetaan. Ongelmiin reagoidaan vasta niiden tapahduttua.

32

Yhteystiedot

HuoltovarmuuskeskusPohjoinen Makasiinikatu 7 A00130 Helsinki, FinlandTel. 010 60 510 00Fax 010 60 510 36etunimi.sukunimi@nesa.fiwww.huoltovarmuus.fiwww.nesa.fi