tässä numerossa

Proteesihampaidenkuluminen s. 12-13

SINOMERYL -uusi proteesimateriaalis. 15

Ulkomaisetasettelu-periaatteets. 4-10

KOBOLTTI -maahisten metallis. 20-21

ORIOLA -50 vuotta s. 16-17

ORIOLA

• Hammasväline• Jakelu kotimaa• Ulkomaan tukkukauppa• Tukkukauppa• Panfarma• Reformi-Keskus

• Soredex

• Sairaalaväline• Prolab• Kuulolaitekesk u• Medion• Graafinen osas t

JAKELU- JATUKKUSEKTORI

TEOLLISUUSSEKTORI

LAITE- JATARVIKESEKTORI

Päätoimittaja:Ilkka TuominenPuh: 040-540 4880

Toimituksen osoite:Ratamestarinkatu 11 A00520 Helsinki

Puh: 09-278 7850Fax: 09- 272 8789

Taitto: Adverbi Oy

Painopaikka: Uusimaa Oy

Hammasteknikko on Suomen Hammasteknikkoseura ry:n jäsenlehti, joka jaetaan jäsenille jäsen-maksua vastaan. Lehden artikkelit ovat valistusaineistona vapaasti lainattavissa. Lähde mainittava.

4.2.1998

Pääkirjoitus ................................... 3

Ulkomaiset

asetteluperiaatteet ........................ 4

Mikko Nygård

Tuomo Närhinen

Proteesihampaiden

kuluminen ................................... 12

Karl F. Leinfelder

käännös Mirja Villman

SINOMER-

uuden polven

proteesimateriaali ....................... 15

Ari Salo, HLL, KTM

ORIOLA 50 VUOTTA

Suuri vaikuttaja

terveydenhuollossa .................... 18

Eero Mattila

Kuvankäsittelystä apua

alan koulutukseen ...................... 18

KOBOLTTI -

maahisten metalli ....................... 20

Tapio Tuominen

Hammaslääketiede- ja

Hammastekniikkapäivät ............. 22

Sisältö:

Hammasteknikko 2/1998 ilmestyy 20.5.1998

Aineisto toimitukseen24.4.1998 mennessä

SHtS ry:n Hallitus

Puheenjohtaja:Vesa Valkealahti

Jäsenet:Petri Anttila, EspooLeena Jauhiainen, TampereAnssi Soininen, KuopioIlkka Tuominen, Helsinki

Varajäsenet:Hemmo Kurunmäki, VaasaAki Lindén, Helsinki

Ilmoitusmyynti:Juha PentikäinenPuh: 040-505 1051

Toimituskunta:Eht Tapio Suonperä,Hgin IV THOL,HT Ilkka Tuominen,Helsingin Yliopisto,Eero Mattila,Adverbi Oy,Juha Pentikäinen,Oy TeeJii Tuloste

Julkaisija: Suomen Hammasteknikkoseura ry • 54. vuosikerta • No 1/1998 • ISSN 0780-7783

Sisältö:Kilpailu kiristääIstun neljän ruuhkassa, vaikka kello onkin seitsemän. Pääkaupunkiseudun jouk-koliikenne on lakossa ja tilannetta pahentaa ankara lumimyrsky. Autojonotmatelevat ykkösvaihteella, on aikaa miettiä maailman menoa. Ajatukset risteile-vät jättiruuhkat aiheuttaneessa lakossa. Joukkoliikenteen kilpailuttaminen hal-vimman vaihtoehdon löytämiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa kilpailussapärjätäkseen liikennöitsijät tinkivät kaikesta, mm. henkilökunnan menoista. Lakkoon seurausta siitä, että kuljettajat joutuvat pestautumaan uusina työntekijöinäkilpailun voittaneeseen yritykseen. Varsin oudoksi tilanteen tekee se, että tar-jouskilpailun voittajana ovat vuorovuosina tietyt samat yritykset, kun pannaantarjous paremmaksi kuin kilpailija edellisenä vuonna.Aikaisemmin julkisen sektorin tarkoitus oli tasata yhteiskunnallisia eroja ja tar-jota palveluja tasapuolisesti eri sosiaaliluokille. Historiallisesti tarkasteltuna jul-kinen sektori onkin onnistunut tehtävässään kohtuullisesti. Mutta nyt tuntuu siltä,että erityisesti kuntasektori hakee säästöillään ja tarjouskilpailuillaan ääriratkai-suja, jotka romuttavat kaiken aikaisemmin rakennetun. Kuka tämän lieneekäänsaanut aikaan – konsultit vai nuoret innokkaat tulosjohtajat.Samanlainen tilanne vallitsee hammasteknisellä alalla. Terveysvirastot, hammas-lääkäriasemat ja yksityiset hammaslääkärit kilpailuttavat hammaslaboratoriotäärimmäisen tiukoille. Tämä johtaa siihen, ettei useamman palkallisen työnteki-jän laboratorio ole kilpailukykyinen pienille omistajapohjaisille yrityksille, jois-sa tehdään ympäripyöreitä päiviä. Tämä on sitä vapaata kilpailua ja tehokkuut-ta, jota ajan henki vaatii. Väistämättä on edessä tilanne, jossa useammat ham-masteknikot työskentelevät yrittäjinä pienissä yksiköissä, mikä ei mielestäni olevälttämättä hyvä alan kehitykselle.Tai sitten ajatukseni ovat vanhanaikaisia ja aika on ajanut ohitseni. Olen kuiten-kin kuullut monen kaipaavan niitä aikoja, jolloin patruunat hallitsivat ja työnte-kijöillekin voitiin taata kohtuullisen varma työpaikka. Julkisen sektorin entisajanvarma leipä pitkänä ja kapeana on muuttunut epävarmaksi ja entistä kapeam-maksi.

Vesa Valkealahtipuheenjohtaja

SHtS ry

4 1/98

okopurentaasettelu on toimin-nallisesti ajatellen kahden tär-keän tekijän, purentatehon japroteesia keikauttamaan pyrki-vien horisontaalisten voimien

yhteensovittamista. Nämä voimat saat-tavat vaihdella suuruudeltaan ja suun-naltaan ja aiheuttaa proteesien irtoa-mista. Ne kohdistuvat aina myös pro-teesilevyn alla oleviin kudoksiin javoivat aiheuttaa kudosvaurioita. Tämänvuoksi horisontaalisten voimien hallin-ta on kokopurenta-asettelussa olennai-sen tärkeää. Sekä purentatehoon ettäproteesien stabiliteettiin voidaan vai-kuttaa hammasvalinnalla ja asetteluta-valla.Tutustuessamme päättötyössämme ul-komailla käytettäviin kokopurenta-asettelun periaatteisiin totesimme, ettäne kaikki pyrkivät vastamaan juuriedellä mainittuihin ongelmiin. Asette-luperiaatteiden kehittely on johtunutluonnonmukaisen asettelumallin puut-teellisuudesta eräissä ongelmatilanteis-sa, kuten alaleuankristan ollessa voi-makkaasti resorptoitunut. IlmeisestiSuomen ulkopuolella kuitenkin käyte-tään näitä asettelumenetelmiä myösmuissa tapauksissa kuin niissä, mihinne alunperin oli tarkoitettu.Tässä tutkielmassa perehdyimme kol-meen eri asetteluperiaatteeseen: yksi-tasoiseen okkluusioon, linguaalipainot-teiseen okkluusioon ja Flögelin asette-luperiaatteeseen. Tarkoituksemme oliselvittää em. järjestelmien asettelupe-riaatteet ja näiden ajattelumallien sovel-taminen meillä yleisimmin käytössä

Ulkomaisetasetteluperiaatteet

Ratkaisukokoproteesiasettelujenongelmatilanteisiin?

Päättötyö•Tammikuu 1998Mikko Nygård•Tuomo NyrhinenHammastekniikan Kliininenlisäkoulutus•Helsingin IVTerveydenhuolto-oppilaitos

olevaan tasapaino-okkluusioasette-luun. Näin saatua tietoa voisimme so-veltaa käytännön työssämme ja sitäkautta saada proteesien toimivuudenongelmatapauksissa paremmaksi.

Anatomisenkokopurenta-asettelunongelmiaSuomessa käytössä oleva kokopuren-ta-asettelumalli perustuu sveitsiläinenAlfred Gysin teoriaan anatomisesta, ta-sapainoisesta purennasta. Siinä käyte-tään anatomisia hampaita ja se perus-tuu inkisaali- ja kondyyliohjaukseen.Sagittaali- ja lateraaliliikkeissä sekä etu-alueella että molemmilla sivualueillatulee ihannetapauksessa olla täydelli-set, harmoniset kontaktit. Käytännös-sä tällaiseen täydelliseen purentaanpäästään erittäin harvoin, mikä johtuupotilaiden suun olosuhteista ja ylä- jaalaleuan keskinäisistä suhteista. Ongel-mia esiintyy Angle-II- (etualueen ho-risontaalinen ylipurenta) ja III-luokan(progenia)-purennoissa sekä ristipu-rentatapauksissa. Erityisesti voimak-kaasti resorptoituneet jäännöskristatovat ongelmallisia.Menetelmä vaatii onnistuakseen ja toi-miakseen tarkan purennanmäärityk-sen, koska kuspiohjauksen takia kes-kipurenta-asema on tarkka. Retruusio-aseman määrittäminen tarkasti on vai-keaa, ellei suorastaan mahdotonta sil-loin, kun kristat ovat madaltuneet jamuodostuvat pehmeästä, liikkuvastakudoksesta. Jos asettelussa käytetään

korkeakuspisia hampaita, syntyy kus-piviisteiden aiheuttamia horisontaalisiapurentavoimia, jotka pyrkivät keikaut-tamaan proteesia. Epäsabiliilisuutta ai-heuttavia voimia esiintyy myös silloin,kun hammasasettelussa hampaat onsijoitettu bukkaalisesti kristan ulkopuo-lelle. Näin tapahtuu erityisesti käytet-täessä ns. biometristä asettelua, jossaproteesihampaat pyritään sijoittamaanmahdollisimman tarkasti alkuperäistenhampaiden paikoille.Jäänöskristan resorption eteneminenon myös ongelma. Tällöin proteesithakevat itselleen uuden paikan ja senmyötä menetetään sekä proteesienkeskipurenta että niiden toimivuus.Lisäksi hampaiden kuspivuorottelunaiheuttama lukitus aiheuttaa tällaises-sa tapauksessa horisontaalisten voimi-en kasvua. Tämän vuoksi Gysin aset-telumallin käyttö vaatii proteesien so-pivuuden jatkuvaa seurantaa ja tarvit-taessa korjausta esim. pohjaamalla japurentaa hiomalla.Gysin menetelmä on lisäksi asettelutek-niikaltaan vaativa ja aikaa vievä, kunsitä verrataan eräisiin muihin asettelu-periaatteisiin. Toiminnalliset hammas-kontaktit on hiottava huolellisesti ala-leuan liikkeitä vastaaviksi, alustavastiartikulaattorissa ja lopullisesti suuhunsovitettaessa. Liikkeissä korottavat kus-pit tai kuspien vajaukset saattavat ai-heuttaa proteesien epästabiilisuudenseurauksena limakalvoilla hankautu-mia, hyperplasiaa tai limakalvojen ve-renkierron estymisen seurauksena no-peutunutta leukaluiden surkastumista.

K

51/98

Yksitasoinen okkluusioYleistä1920-luvulla Victor Sears kehitti ensim-mäisen anatomisesta asettelusta poik-keavan asetteluperiaatteen. Hän esitteliyksitasoisen okkluusiomallin (monop-lane occlusion), jossa käytettiin ei-ana-tomisia, kuspittomia hampaita. Searsinperiaatteen tarkoituksena on vähentäähorisontaalisia voimia, jotka pyrkivätkeikauttamaan proteesia purentaliik-keiden aikana. (6)(kuvio 1 s.4)

HammasasetteluHammasasettelua varten kaaviot veis-tetään Camperin tasoon ja mallit kip-sataan normaaliin tapaan artikulaatto-riin. Camperin tasoa käytetään asette-lutyössä alustavana purentatasona.Hammasasettelu aloitetaan yläinkisii-veistä. Yläetuhampaiden asettelussaotetaan huomioon esteettiset ja fonee-tiset näkökohdat ja tarpeellinen huuli-tuki. Hampaiden kärjet tulevat puren-tatasoon. Alaetuhampaiden inkisaa-likärjet asetellaan tämän jälkeen alus-tavaan purentatasoon, jolloin normaa-litapauksessa vältytään vertikaaliseltaylipurennalta. Horisontaalista ylipuren-taa sallitaan potilastapauksen mukaan0 mm:stä (Angle III) aina 10-15 mm:iin(Angle II) asti. Protruusioasemassa ylä-ja alaetuhampaiden tulee olla kevyes-sä kontaktissa. (7)Etuhammasasettelun jälkeen määritel-lään lopullinen purentataso, joka teh-dään alakaavioon. Purentatasona käy-tetään etualueella alainkisiivien inkisaa-likärkiä ja niistä taaksepäin taso mää-räytyy siten, että se ei saa retromolaa-rityynyjen alueella nousta yli kahteenkolmasosaan tyynyjen korkeudesta.Lopullisen purentatason on lisäksi ol-tava mahdollisimman yhdensuuntainenalaleuan kristaharjanteen kanssa.(7)(kuvio 3)

diaalisivut. Kun hampaat asetellaantälle alueelle, ne tulevat yleensä neut-raalille alueelle kielen ja poskilihastenväliin. (7)(kuvio 4 s.7)

Erityisesti kuspittomat hampaat sovel-tuvat potilaille, joilla on voimakas kris-taharjanteiden resorptio. Resorptionedetessä kristan muotoa voidaan ylei-semminkin käyttää viitteenä valittaes-sa proteesihampaiden kuspikaltevuut-ta. (8)(kuvio 2)

Kuspittomien hampaiden edut:- Asettelu on mahdollinen, vaikka po-tilaan alaleuan asema ei olisikaan yk-siselitteinen.- Ne pienentävät horisontaalisia voimia,koska hampaiden viistot pinnat puut-tuvat.- Hampaat saadaan helposti artikulaa-tioon myös Angle II- ja III-luokan pu-r enno i s s a .- Purenta on helppo korjata, jos ilme-nee horisontaalisia ja vertikaalisia pu-rentamuutoksia.- Taka-alueen ristipurenta on helpostitoteutettavissa.- Proteesien käyttöönoton jälkeistäjälkihoitoa tarvitaan vähän.- Hampaat on aseteltavissa nopeasti.(7)

Määritetyn purentatason tulisi puolittaaasettelussa käytettävissä oleva tila. Joskristaharjaneiden resorptio on suuri,voidaan purentataso laskea lähemmäk-si alaleuan kristaa, jolloin alaproteesinstabiilisuus lisääntyy. Samalla yläpro-teesin stabiilisuus heikkenee, koskasen korkeus kasvaa. Tämä voidaankäytännössä hyväksyä, sillä yläprotee-sin pysyvyys ei yleensä aiheuta ongel-mia. (7)Ennen takahampaiden asettelua mää-ritellään kipsimallilta tulevien alaham-paiden keskifossien paikka. Keskifos-sien tulee sijaita sellaisen kuvitteellisenkolmion alueella, jonka yhden kärjenmuodostaa alakolmonen ja muut kär-jet retromolaarityynyn lateraali- ja me-

Kun alakaavio on veistetty lopulliseenpurentatasoon voidaan asetella alaleu-an takahampaat. Hampaita valittaessaon otettava huomioon käytettävissäoleva tilan tarve. Angle II -potilastapa-uksessa voidaan alaleuasta jättää en-simmäinen premolaari pois ja III-luo-kan tapauksessa tarvittaessa lisätäänyksi premolaari. Alaleuan hampaitaaseteltaessa kiinnitetään erityistä huo-miota siihen, että purentataso pysyytäysin suorana. Apuna voidaan käyttäämuovista tai muusta vastaavasta ainees-ta valmistettua levyä. Alaleuan etuham-paiden sekä takahampaiden okklusaa-lipintojen bukkaali- ja linguaalireuno-jen on kaikkien oltava purentatasolla.Yläleuan takahampaat asetellaan ala-hampaita vasten. Normaalitilanteessahampaiden bukkolinguaalinen asemaon hieman bukkaalisesti yläleuan kris-tasta. (7)(kuvio 5b s.8)Yläleuan hampaita aseteltaessa on otet-tava huomioon riitävä posken tuki,jotta vältytään poskeen puremiselta.Proteesilevyn molaarialueen muotoilul-la voidaan myös estää posken joutu-mista hampaiden väliin. Mikäli alaleu-an toiset molaarit, seiskat, joudutaanasettelemaan alakristan nousevalleosalle, vastaavat ylähampaat asetellaanhyvin kevyeen kontaktiin niitä vastentai kokonaan irti. Tällä vähennetäänalaproteesien liikkumista ja keskitetäänsuurin purentavoima toisen premolaa-rin ja ensimmäisen molaarin alueelle.(kuvio 5a). Asettelun jälkeen tehdäänselektiivinen hionta, jolla pyritään pois-tamaan tehdasvalmisteisissa hammas-sarjoissa aina esiintyvät okklusaalisetepätasaisuudet. Hionnan jälkeen kiil-lotetaan hiotut pinnat. (7)

Kuvio 1. Eri hammasmallien vaikutus ho-risontaalisten voimien syntyyn. (8)

Kuvio 2. Kristaharjanteen muodon vaiku-tus hammasvalintaan.(8)

Kuvio 3. Purentatason määrittyminen yk-sitasoisessa okkluusiossa.

Kuvio 4. Alahampaiden sijainnin määrit-täminen. (7)

6 1/98

tettäväksi potilastapauksissa, joissaesiintyy voimakasta kristojen resorptio-ta, liikkuvaa limakalvoa tai Angle luok-kien II ja III mukaisia leukojen asen-toja, mutta potilas asettaa estetiikalleniin suuria vaatimuksia, ettei yksitasois-ta okkluusiota voida käyttää. Linguaa-lipainotteinen asettelumalli toimii myöstehokkaasti tilanteissa, joissa yläleuankokoproteesia vastassa on irroitettavaalaosaproteesi. Linguaalipainotteisenokkluusion etuja ovat lisäksi:- Purentateho hyvä.- Voidaan saavuttaa tasapainoinen toi-minta myös alaleuan purentaliikkeissä.- Vertikaaliset voimat keskittyvät ala-hampaisiin ja lisäävät proteesien stabii-lisuutta.- Proteesi on helposti trimmattavissa,mikäli horisontaalisia tai vertikaalisialeukojen aseman muutoksia myöhem-min syntyy. (7)

ArtikulaattoriMikä tahansa säädettävä artikulaattorisoveltuu periaatteessa linguaalipainot-teisen asettelun tekemiseen. Tässä yh-teydessä esitellään kuitenkin professoriGerberin suunittelema erikoisartiku-laattori condylaattori, sillä se ja erikois-hampaat liityvät olennaisena osanahänen linguaalipainotteiseen asettelu-teoriaansa. Condylaattoria voidaan tie-tenkin käyttää myös muissa asettelurat-kaisuissa.Gerberin tavoitteena oli kehittää arti-kulaattori, jonka liikeradat vastaisivatmahdollisimman tarkasti leukanivelenluonnollisia liikkeitä. Condylaatorinkondyylien nivelpää on kahden vastak-kain olevan kartion muotoinen. Akse-lin liikerata on eri malleissa joko sää-dettävä tai kiinteä, jolloin liikerata onnousukulmaltaan 280. Inkisiivipöytä onkartiomaisesti kovera ja sen kulma on150. (3,2) (kuviot 7,8,9 s.11,12)

HampaatYleensä linguaalipainotteista asetteluatehtäessä käytetään erikoishampaita,jotka poikkeavat muodoltaan anatomi-sista hampaista. Tehdasvalmisteisiahampaita tuottaa useampi tehdas erivalmistusnimikkeillä, mutta ne perus-tuvat kaikki samaan professori Gerbe-rin käänteiseen kondyyli-kuoppa-teoriaan(kuvio 10). Alahampaat ovatmaljamaiset ja ylähampaiden palatinaa-likuspi on normaalia suurempi ja muo-toiltu käänteiseksi mikrokondyyliksi.Hampaiden muotoilulla on saavutettuparempi proteesien toiminnallinen sta-

Kuvio 7. Condylaattori. (3)

Kuvio 8. Condylaatorin vertailu luonnon-leukaniveleen. (3)

Kuvio 9. Condylaattorin kondyyliakselinliikerata. (2)

Linguaalipainotteinenokkluusio YleistäLinguaalipainotteisen okkluusion yhte-nä kehittäjänä mainitaan amerikkalai-nen S.H.Payne, joka vuonna 1941 esit-teli anatomisten hampaiden modifioin-tia linguaalipainotteiseen okkluusioonsopiviksi. Jo aiemmin oli kuitenkinesitetty muunlaisia ratkaisuja, jotkapyrkivät samaan kuin linguaalipaino-teinen okkluusio eli aksiaalisten ok-kluusiovoimien suuntaamiseen lin-guaalisemmin, jolloin alaproteesiinsuuntautuvat horisontaaliset voimatvähenevät.(8)( kuvio 6 )

Sveitsiläinen professori A. Gerber onollut myös yksi alan uranuurtajia ja hänon kehittänyt myös juuri tähän okkluu-siotyyppin sopivan erikoisartikulaatto-rin, condylaattorin.Linguaalipainotteinen okkluusio onyritys yhdistää sekä anatomisten että ei-anatomisten proteesihampaiden hyvätominaisuudet. Erityisesti se sopii käy-

Kuvio 6. Aksiaalisten voimien suuntautu-minen linguaalipainotteisessa okkluusios-sa. (8)

Kuvio 5. A. Takahammasasettelu B. risti-purenta-asema (1), normaaliasettelu (2).(7)

71/98

biliteetti. Gerberin ohjeiden mukaanvalmistetuissa Condyloform hampais-sa on lisäksi alahampaissa bukkaalinenviiste, jolla pyritään myös vaikuttamaanalaproteesin paikallaan pysymiseen.(kuvio 11)

telua. Linguaalipainotteiseen asetteluunvoidaan käyttää sekä muovi- että pos-liinihampaita. (7)

MallianalyysiHampaiden sijainti Gerberin oppienmukaisessa asettelussa perustuu mal-leille piirretyihin peruspisteisiin ja nii-den kautta kulkeviin suoriin. Yläleuankipsimallilta on löydettävissä neljä pe-ruspistettä. Posterioriset peruspisteetsijaitsevat tuberien keskipisteissä jaanterioriset peruspisteet ovat nelostenpaikoilla. Anteriorisia pisteitä määritet-täessä piirretään papilla incisivan takaapoikittainen jana, jonka päihin tulevatkulmahampaiden paikat. Neloset sijait-sevat heti näiden takana. Asettelussaneloset eivät välttämättä sijaitse perus-pisteissä. Peruspisteiden kautta kulke-vat yläleuan perussuorat.(kuvio 12as.14) Alaleuan vastaavat pisteet sijait-sevat trigonum retromolaren keskipis-teissä ja poskijän teiden kristan puolei-sista kiinnityskohdista hieman taakse-päin. Alaleuan perussuorat kulkevatnäiden pisteiden kautta. (5) (kuvio12b)

voisesti normaalitapauksessa alainkisii-vit asetellaan siten, että niiden vertikaa-liakseli suuntautuu alakristan harjastayläleuan kääntöpoimuun. Ykkösten jakakkosten kärjet tulevat purentasoonja kulmahampaiden kärjet hieman pu-rentatason yläpuolelle.(kuvio 14)

Kulmahampaan distaalireunan tulee si-jaita mallille määritetyllä peruslinjalla.(5)Yläetuhampaista ykköset asetellaanalaykkösiin nähden 1 mm:n horison-taaliseen ja vertikaaliseen ylipurentaan.(kuvio15)Hammasasettelu tapahtuu hammas-

hammas-periaatteella eli kullakin taka-hampaalla on vain yksi vastapurija.Gerberin mukaan linguaalipainotteisel-la kokopurenta-asettelulla päästäänsaman tyyppiseen toimintaan kuin pi-hakeinussa: istuin (purentataso ja pu-rentakorkeus) pysyy vaakatasossa,mutta korkeus (protruusio, retruusio jalaterotruusio) muuttuu. (5)Erikoishampaiden sijasta voidaan käyt-tää myös muunlaisia hampaita. Yläleu-an hampaina käytetään anatomisestimuotoiltuja hampaita, joissa on jyrkkä(300 tai 330) kuspikaltevuus. Ala leuas-sa käytetään puolianatomisia (kuspi-kaltevuus 200) tai kuspittomia hampai-ta, jotka hiotaan mesiodistaalisesti laa-kean kourun muotoisiksi ennen aset-

Kumpaankin malliin määritetään vieläkorjauslinjat. Ulompi korjauslinja mää-ritetään alamalliin. Kristan alin kohtaon posteriorinen kiintopiste ja anteri-orinen kiintopiste on sama kuin perus-piste. Korjauslinja siirretään ylämalliinvastaavaan kohtaan artikulaattorissa.Sisempi korjauslinja määräytyy alaleu-assa etummaisen peruspisteen ja lineamylohyodea-linjan kautta. Ylämallinsisempi linja piirretään etummaisenperuspisteen ja tuberin distaalisen liga-mentin kautta. Korjauslinjojen väliinjäävä tila on asetteluun soveltuvaaneutraalia aluetta.(5)(kuvio 13)

Hammasasettelu

EtuhammasasetteluGerberin asettelumallissa etuhammas-asettelu aloitetaan alaleuasta. Keskiar-

Kuvio 14. Alainkisiivien suunta.(5)

Kuvio 11. Condyloform -hampaidenmuotoilu. (1)

Kuvio 10. Kondyyliperiaate Gerberin mu-kaan. (5)

a b

Kuviot 12. Peruspisteet ja -suorat. (5)

Kuvio 13. Täydellinen mallianalyysi. (5)

Kuvio 15. Inkisiivien ylipurenta. (5)

8 1/98

Yläleuan kulmahampaat, jotka asetel-laan ykkösten jälkeen tulevat samallevertikaaliakselille kuin alakulmaham-paat. Kulmahampaiden vertikaalinenylipurenta on noin 1 mm. Kakkosetasetellaan ethampaista viimeisenäluonnolliseen asentoon. Ylähammas-asettelussa on otettava huomioon lisäk-si riittävä huulen tuki ja esteetisettekijät.Normaalipurennasta poikkeavis-sa potilastapauksissa etuhammasaset-telun sääntöjä nuodatetaan soveltuvinosin. (5)

TakahammasasetteluGerberin periaatteen mukaisesti taka-hammasasettelu aloitetaan myös ala-leuasta. Hampaiden asettelu aloittaannelosista ja sen jälkeen edetään ham-maskaarta taaksepäin. Nelosen buk-kaalikuspit asetellaan hieman purenta-tason yläpuolelle ja linguaalikuspit ala-puolelle. Viitoset tulevat purentatasoonmolemmat kuspit samalla horisontaa-litasolla. Mikäli seiskat tulevat myösasetteluun, asetellaan kuutoset samal-le korkeudelle kuin viitoset eli puren-tatasoon. Kuutosten kaikki kuspit ovatsamalla horisontaalitasolla. Seiskat ase-tellaan bukkaalisesti katsoen siten, ettämesiaalikuspit ovat purentatasolla jadistaalikuspit tason yläpuolella. Tällöinhampaan protruusiopinta on yhden-suuntainen kondyyliradan kanssa. Mi-käli seiskoja ei asetella, noudatetaankuutosten osalta seiskojen asetteluta-paa.(5) (kuvio 16)

Käytettäessä anatomisia ylähampaita jaesimuotoiltuja alahampaita noudate-taan asettelussa aivan samoja periaat-teita. Linguaalikuspien kontakteihinpääästään kallistamalla ylähampaitakuvion 17b osoittamalla tavalla. (7)

- mahdollistaa tarkat okklusaalikontak-tit ja saa aikaan stabiilin ja toiminnalli-sen purennan- ei perustu inkisaaliohjaukseen. (4)

Artikulaattori ja hampaatArtikulaattorina voidaan käyttää mitätahansa artikulaattoria, johon voidaansäätää Flögelin menetelmän mukaisetarvot, jotka ovat:

- kondyylikulma 200

- Bennettin kulma 150

- inkisiivipöydän kulma 00. (4)

Takahampaina käytetään aina posliini-hampaita joiden kuspikaltevuus onnoin 200, etuhampaat voivat olla pos-liinia tai muo via. Ennen asettelun aloit-tamista lyhennetään yläleuan takaham-paiden kuspit kuvion 18 mukaisesti. (4)

a

b

Asettelun aikaiset ja proteesien valmis-tuksen jälkeiset hionnat tehdään pää-sääntöisesti fossista. (1)

Flögelin asetteluperiaateYleistäAsetteluperiaatteen on kehittänyt alan-komaalainen professori Flögel ja me-netelmä on käytössä erityisesti Hollan-nissa, mutta myös jossain määrin muu-alla Euroopassa.Flögelin periaatetta käytetään erityisestikokopurennoissa, joissa alaleuan kris-ta on voimakkaasti resorptoitunut jaalaproteesin pysyvyys on sen vuoksiepästabiili. Menetelmä on saanut kan-natusta, koska se- käyttää hyväksi kipsimallianalyysiä- ottaa huomioon okklusaalipinnanmuodot- mahdollistaa tarkat kompensaatio-käyrät purentapinnoilla

Kuvio 18. Ylähampaiden kuspien hionta.(4)

Yläpuolen takahampaat asetellaan vas-tapurijoitaan vasten siten, että linguaa-likuspit asettuvat alahampaiden malja-maisiin keskifossiin. Nelosparin osaltatilanne on kuitenkin päinvastainen elialanelosen bukkaalikuspi puree yläne-losen fos saan.(kuvio 17a). Pyrittäessämahdollisimman stabiiliin keskipuren-taan, hampaiden bukkaalikuspien vä-liin jätetään useimmiten selvä noin 1mm:n suuruinen rako. (5) Gerberinohjeiden mukaan valmistetuissa Con-dyloform-hampaissa on kuitenkin nor-maalia asetella myöskin bukkaalikus-pit kevyeen kontaktiin alahampaisiin.(1)

Kuvio 16. Takahammasasettelu (5)

Kuvio 17. Kuspikontaktit (6,7)

AsetteluArtikulaattoriin kipsausEnnen asettelun aloittamista mallit kip-sataan huolellisesti artikulaattoriin. Ylä-puolen kipsimalli kaavioineen kipsa-taan normaaliin tapaan Camperin ta-soon. Bonwellin kolmion sivun pi-tuudeksi olisi saatava n.110 mm mitat-tuna etuhampaiden mesiaalisesta kon-taktista kondyyleihin.Kipsauksessavoidaan käyttää apuna myös kasvo-kaarta tai okklusaalipöytää. (4)

TakahammasasetteluYläleuan hampaat asetellaan siten, ettäniiden palatinaalikuspit tulevat alaleu-an kristasharjanteen keskikohdalle.Asettelussa käytetään apuna alaleuankipsimallin kristan mukaan valmistet-tua suoraa oklusaalitasopöytää. Pöytävoidaan valmistaa esim. 2-3 mm pak-suisesta läpinäkyvästä muovilevystä.(4)Normaalin 7654/4567 hammasjärjestyk-sen sijaan Flögelin menetelmässä käy-tetään järjestystä 465/564 (kuvio 19).Tällä hammasjärjestelyllä päästään en-simmäisten molaarien osalta anteriori-sempaan kontaktiin kuin perinteisestiaseteltaessa, mikä edesauttaa proteesi-

91/98

en stabiiliutta. Seiskoja ei Flögelinmenetelmässä yleensä käytetä.Ylähampaita aseteltaessa jätetään ham-paiden väliin 1-2 mm diasteemat joidenkautta ruoka pääsee pakenemaan pu-reskeltaessa. (4) (Kuvio 20)

Viimeisenä asetellaan taaempi premo-laari, nelonen. Jätetään diasteema jaasetellaan siten, että kuspien ja oklu-saalitasopöydän väliin jää 0,5 mm rako.Ylähampaiden huolellinen asettelutarkkoinen kallistuksineen on Flögelinmenetelmässä olennaisen tärkeää toi-mivien sagittaali- ja lateraaliliikkeidensaavuttamiseksi. (4)Alaleuan takahampaat asetellaan ylä-leukaa vastaavaan järjestykseen nou-dattaen muuten normaalia kuspivuo-rottelua. Hampaita purentaan hiottaes-sa ei yläleuan hampaita saa hioa ollen-

kaan, jotta hampaiden hionnat ja kal-listukset eivät muutu. (4)

EtuhammasasetteluEtuhammasasettelua varten on etuham-paat hiottava huolellisesti vastaamaanartikulaattorin säätöjä ja liikeratoja.Kuviossa 22 esitellään etuhampaidenhionta I- luokan purentaa aseteltaessa.Flögelin menetelmässä käytetäänyleensä posliinihampaita ja sen vuok-si niiden inkisaalikärjet on hionnanjälkeen huolellisesti kiillotettava, jolloinestetään niiden murtuminen käytössä.Toiminnallisten näkökohtien lisäksietuhammasasettelussa kiinnitetäänhuomiota myös estetiikkaan ja potilaantoivomuksiin. (4)

MallianalyysiFlögelin menetelmää käytetään tapauk-sissa, joissa alveoliharjanne on hyvinmatala ja tämän vuoksi takahampaat onvalittava huolellisesti.Alakolmosen paikka määritetään esim.poskijänteiden kristan puoleisesta kiin-nityskohdasta hieman eteenpäin. Ala-kolmosen ja retromolaarityynyalueenvälinen tila jaetaan kolmeen yhtäsuu-reen osaan, joista takimmaiseen kol-manneksen ei asetella hampaita (kuvio23).

Kuvio 20. Ylähammasasettelu. (4)

Kuvio 22. Etuhampaiden esimuotoilu. (4) Kuvio 23. Taka-alueen jako kolmannek-siin. (4)

M= mesiaalisivu B= bukkaalisivu D= distaalisivu P= palatinaalisivu

Kuvio 21. Kuutosten asettelu purentatasoon nähden. (4)

Kuvio 19. Taka-alueen asettelun hammasjärjestys. (4)

Ensimmäinen yläpremolaari, viitonen,asetellaan kulmahampaan viereen 1-2mm etäisyydelle siitä siten, että sekäbukkaali-että palatinaalikuspi tulevatoklusaalitasopöytää vasten. (4)Ensimmäinen molaari, kuutonen, ase-tellaan diasteema jättäen kallistetuunasemaan viitosen viereen seuraavasti:- mesio-palatinaalinen kuspi kontaktiinokkluusiopöytään- disto-palatinaalinen kuspi kontaktiinokkluusiopöytään- mesio-bukkaalinen kuspi 0,2 mm irtiokkluusiotasopöydästä- distobukkaalinen kuspi 0,3 mm irtiokklusiotasopöydästä. (4) (kuvio 21)

Jättämällä taaempi kolmannes vapaaksihampaista ehkäistään proteesin liuku-minen pitkin retromolaarityynyn kalte-vaa pintaa ja näin lisätään proteesinstabiilisuutta. (4)Asetteluun käyttettävissä olevan alueenpituus voidaan määrittää mittaamallakipsimallille merkityistä kolmanneksis-ta kahden ensimmäisen pituus. (4)(ku-vio 24)Takahampaat valitaan siten, että kah-den ensimmäisen kolmanneksen pituu-desta vähennetään diasteemojen leve-

10 1/98

ys (3 x 1-2 mm) ja jäljelle jäävä mittailmaisee takahampaiden (4-6) okklu-saalisen yhteispituuden.

Esim. jos: A-B on 28 mmdiasteemat 3x2mm 6 mmvalittujen hampaiden pituus 22 mm

Mikäli riittävän pitkää hammassarjaa eiole saatavilla, voidaan taaempi premo-laari korvata seiskalla. (4)

PohdintaEsteettisesti katsottuna yksitasoinenokkluusio on heikko varsinkin premo-laarialueella. Horisontaalisessa ylipu-rentatapauksessa, vertikaalisen ylipu-rennan puuttuessa, saattaa ilmetä mus-ta aukko - efekti eli potilaan hymyil-lessä hampaat yhdesssä saattaa ollanäköyhteys suuhun. Flögelin menetel-mää käytettäessä saattaa myös joillakinpotilailla premolaarialueen estetiikkakärsiä yläleuan hampaiden typistetty-jen kuspien vuoksi. Linguaalipainottei-sessa purennassa päästään esteettises-ti useinmiten Gysin menetelmmän ver-taiseen lopputulokseen.Purentatehoa verratessa kaikki ulko-maiset asetteluperiaatteet jäävät hei-kommiksi kuin meillä käytössä olevaGysin menetelmä. Varsinaiseen ruoanleikkaamiseen kykenee ainoastaan lin-guaalipainotteinen purenta ja vähäi-semmässä määrin myös Flögelin me-netelmä. Kuspittomilla hampailla ruo-an hienontaminen on lähinnä keskipu-rennassa litistelyä, sillä toiminnallisetkontaktit puuttuvat täysin.Alaleuassa ilmeneviä horisontaalisia jalimakalvolle kohdistuvia voimia voi-daan pienentää kaikilla edellämainituil-la asetteluperiaatteilla Gysin periaattee-seen verrattuna. Yksitasoisessa puren-nassa kuspien puuttuminen vähentäähorisontaaliset voimat lähes minimiin,

vertikaalisten voimien kasvun kustan-nuksella. Purentaliikkeissä proteesienhorisontaalinen liike on mahdollisim-man pieni. Linguaalipainotteisessapurennassa kovimmat voimat kohdis-tuvat linguaalisesti ja ne ehkäisevät si-nällään proteesien keikkaamista. Sivu-liikkeissä on helpompi saavuttaa täy-dellisemmät kontaktit kuin Gysin asetteluperiaatteessa alahampaiden fossienmaljamaisen muodon ansiosta.Flögelin asettelumalli on jossakin mää-rin yksitasoisen purennan ja Gysinasettelumallin yhdistelmä. Flögelineduksi voidaan laskea limakalvoonkohdistuvan purentapaineen huomat-tava alentuminen, koska purentapinta-ala on pieni. Purentapaine on lisäksikeskitetty oikeaoppisesti premolaarinja ensimmäiseen molaarin alueelle elikristaharjanteen suoralle osalle. Yksi-tasoiseen purentaan verrattuna, Flöge-lin asettelumallissa ruoan poistuminenhampaiden välistä on toteutettu tehok-kaasti diasteemojen avulla. Flögelinasettelumallissa sivuliikeiden toimintaon sama kuin Gysin mallissa eli toteu-tuu täydellinen artikulaatio, mutta pos-liinihampaiden ja erittäin tarkkojenhiontojen vuoksi se lienee työläs to-

teuttaa. Keskipurenta-asema ei olenäissä asettelumalleissa niin tarkkakuin Gysin mallissa, sillä kuspivuorot-telulukitus puuttuu. Tästä syystä poti-laan lienee helpompi tottua proteesei-hin.Yksitasoista astettelumallia voisi käyt-tää hyvin poikkeuksellisissa potilasta-pauksissa, joissa keskipurennan mää-rittäminen erittäin liikkuvan limakalvonvuoksi on lähes mahdotonta, lihaskoor-dinaatio on huonontunut tai potilas onollut useita vuosia ilman proteeseja.Yksitasoisessa asettelumallissa keski-purenta-asema on pikemminkin keski-purenta-alue kuin tarkka leukojen kes-kinäinen asema. Linguaaliokkluusiosoveltuu käytettäväksi silloin kun kristaon hyvin voimakkaasti resorptoitunutja soveltunee yleisestikin käytettäväk-si asettelumenetelmäksi.Tutkielmamme perusteella voimmetodeta ,että mikään näistä asettumal-leista ei yksinään sovi ainoaksi asette-lumenetelmäksi kaikkiin potilastapauk-siin. Olisi tarpeen kiinnittää enemmänhuomiota suun sisäisiin olosuhteisiinproteettista työtä aloitettaessa ja valitakäytettävät menetelmät ja hampaat ti-lanteen mukaan.

LÄHTEET

1. Condyloform Diatorics. Esitee. Zurich: Candulor Ltd.

2. Geering, A.H. 1982. Der Gerber-Condylator. Dental-Labor, 11/82,1599-1600.

3. Gerber Condylator. Esite. Zurich: Condylator-Service.

4. Griffin, A.D. Flögel Data Sheet. Opetusmoniste.

5. Lerch, P. 1986. Die totale Prothetik. Die nene Syntehese-Physiologieund Funktion. Berlin: Quintessenz Verlags-GmbH.

6. Lingualized Occlusion. Asettelukäsikirja.Bergen,Hooland: Enta-Lactona.

7. Renner, R.P. 1981. Complete Dentures. A Guide för Patient Treatment.New York: Masson Publishing U.S.A.

8. Winkler, S. Essentials of Complete Denture Prosthodontics. 2. painos.Littleton, Massachutsetts: PSG Publishing Company.

Kuvio 24. Asettelutilan mittaaminen. (4)

111/98

12 1/98

ProteesihampaidenkuluminenKokeellinen tutkimusyhdistelmämuovista,kovetetusta akryylistäja kaksoisristiinsidotustamateriaalista valmistetuistahampaista

eramialle on jo vuosien ajan löy-tynyt käyttökohteensa ham-maslääketieteessä. Se on ensim-mäinen materiaali, joka otettiinjärjestelmälliseen käyttöön pro-

teettisten töiden valmistuksessa. Vaik-kakin keramialla on paljon etuja sekäpotilaan että hammaslääkärin kannal-ta, on materiaalilla myös joitakin mer-kittäviä heikkouksia.Kliiniset kokemukset ovat osoittaneet,että erityisesti lasitetut posliinihampaatkestävät erittäin hyvin kontaktiabraa-siota. Kohdissa, joissa lasitettu pintaker-ros on rikkoutunut, on kuluminen kui-tenkin lisääntynyt merkittävästi. Yksin-kertaisen mekaanisen retention ansios-ta voidaan proteesin pohjamateriaalipoistaa ja vaihtaa uuteen.Posliinihampaiden ja proteesipohjanvälisen kemiallisen sidoksen puutteel-lisuuden takia voi syntyä mikroskoop-pisen pieniä vuotokohtia ja värjäymiä.Sitä paitsi okklusaalipintojen työstämi-nen on vaikeaa. Jos lasitettu pintaker-ros on kerran poistettu, alue täytyykiillottaa mekaanisesti. Posliinihampaatkuluttavat vastapurijoidensa pintaker-rosta, minkä takia useimmat hammas-lääkärit eivät käytä niitä luonnonham-paiden tai jalometallitöiden vastapuri-joina.Akryylisiä proteesihampaita on yksin-kertaisempi muotoilla silloinkin, kuninterokklusaalitila ei ole ihanteellinen.Sitäpaitsi myöskin huomattavasti lyhen-netetyt akryylihampaat voidaan kiinnit-tää proteesin pohjaan, toisin kuin ly-hennetyt posliinihampaat.

K

131/98

Hammas Mikrometriä

Posliini 3,0

SR-Antaris 8,5

SR Vivosit PE 9,8

SR Vivodent PE 10,2

Trublend SLM 10,6

Bioblend IPN 13,0

Vitapan 13,6

Bioblend 27,0

Useimmissa kliinisissä tutkimuksissa onosoitettu, että akryylihampaiden vasta-purijat säilyttävät erittäin hyvin muo-tonsa. Akryylihampaiden kulumistapaaiheuttaa kyllä ongelmia. Posliiniham-paita joudutaan harvoin vaihtamaanpurennan kulumisen takia, akryyliham-

Ryhmä I: Bioformin posliinihampaitakäytettiin negatiivisena verrokkina: ole-tettiin, että ne eivät in vitro -testien ai-kana kuluisi kuin vähän tai ei ollen-kaan.

Ryhmässä II oli melko uudenlaisia,

mikrofillerivahvistetusta yhdistelmä-muovista valmistettuja proteesihampai-ta (Vivosit PE). Dentiini ja kärkiosa onvalmistettu uretaanidimetakrylaatista,joka on peitetty pyrolyyttisesti piioksi-dihiukkasilla. Peruskoostumus vastaakruunujen sidosmateriaalina käytettyäIsositiä. Hampaan kaulaosan pintaker-ros on polymetyylimetakrylaattia(PMMA), minkä pitäisi helpottaa pro-teesihampaan kiinnittymistä proteesi-pohjaan.

Ryhmä III: Antaris (Ivoclar) ja Tru-blend (Dentsply) ovat varsinaisia po-lymetyylimetakrylaattihampaita. Kak-sinkertaisen ristisidoksen tai käytetynakryyliseoksen takia hampaiden pitäi-si olla kulutustakestävämpiä kuin tä-hänastisten akryylihampaiden esim.Dentsplyn Bioblend.

Ryhmässä IV käytettiin Vitapanin(Vita) ja SR-Vivodent PE (Ivoclar) -ham-paita. Vitapanit ovat Vitan uudenlaisethampaat, SR-Vivodent PE -hampaat

Ryhmä Nimi Materiaali Valmistaja

I Bioform* Maasälpäposliini Dentsply

II SR-Vivosit PE Mikrofilleriyhdistelmämuovi Ivoclar

III Antaris Kaksoisristiinsidottu PMMA IvoclarTrublend Polymeeriseos Dentsply

IV Vitapan Ristiinsidotut ja pilkotut PMMA-ketjut VitaSR-Vivodent Verkottunut PMMA Ivoclar

V Bioblend IPN Ristiinsidottu PMMA Dentsply

VI Bioblend** PMMA Dentsply

*Negatiivinen verrokki **Positiivinen verrokki

paat kuluvat merkittävästi lyhyemmäs-sä ajassa. Siitä huolimatta useimmathammaslääkärit käyttävät pääasiassaakryylihampaita, koska niiden kulumi-nen tasoittaa pienet purentavirheet.Toisaalta hammaslääkäreiden täytyykäytännöllisesti katsoen aina hioa pos-liinihampaita.Pyrkimyksissä yhdistää akryylihampai-den edulliset kliiniset ominaisuudetsuurempaan kulutuskestävyyteen, onkehitelty uudenlaisia akryylihampaita.Mikrofilleriyhdistelmämuovien lisäksion käytetty akryylejä, joissa on myösusempaan kertaan verkottuneita poly-meeriketjuja.

Materiaalit ja menetelmätTässä tutkimuksessa käytetyt proteesi-hampaat ja kontorolliryhmän hampaaton esitelty taulukossa 1. Taulukossa onmyös tiedot hampaiden valmistajista jalyhyt luonnehdinta valmistusmateriaa-lista, jota käytettiin jaettaessa hampaatyhteensä kuuteen ryhmään.

Taulukko 1. Tutkimuksessa käytettyt hampaat ja luonnehdinta valmistusmateriaalista.

ovat Ivoclarin kehittelemät ja ristiinsi-dostetusta materiaalista valmistetut.

Ryhmä V: Tähän ryhmään kuuluivatDentsplyn Bioblend IPN -hampaat, jot-ka on valmistettu ristiinsidostustaPMMA:sta.

Ryhmä VI oli tässä tutkimuksessa po-sitiivisena verrokkina. Bioblend-ham-paat ovat perinteisiä akryylihampaita.

Koekappaleiden valmistusProteesihampaista leikattiin pois sylin-terinmuotoisia palasia. Sylinterit työs-tettiin vetopenkissä 4 mm pitkiksi jaläpimitaltaan 4 mm:ksi. Huolehdittiinkuitenkin siitä, että okklusaali- ja buk-kaalipinnat säilyivät, koska jotkut kom-posiittien kovuuksien erot ovat riippu-vaisia materiaalin kerrospaksuudesta.Koekappaleet sovitettiin ja sementoitiinpoistettuihin luonnonhampaisiin pre-paroituihin sylinterimäisiin kaviteettei-hin.Ennen koekappaleiden sementointiapoistettujen molaarien okklusaalipinnathiottiin tasaiseksi ja viimeisteltiin hio-mapaperilla (karkeus 600). Seuraavaksikavitettipreparointi huuhdeltiin huolel-lisesti vedellä, kuivattiin ja puhdistet-tiin hiomajäänteistä. Preparoidut kiille-seinämät etsattiin 37 % fosforihapolla,huuhdeltiin ja kuivattiin. Sitten seinä-miin siveltiin sidosnestettä (Ivoclar).Samaan aikaan koekappaleiden pinta-kerrokset käsiteltiin Special Bond II -sidosaineella, jotta saataisiin aikaansidospinta sementtiä varten. Sidosai-

Taulukko 2. Abraasion keskiarvo (kuva 2)

14 1/98

neen levityksen jälkeen sekoitettiinduaalisementti. Sementtiä levitettiininlayiden ja kaviteettien seinämiin jainlay laitettiin kaviteettiin. 60 sekunninvalokovettamisen jälkeen pintakerroshiottiin vielä kerran hiomapaperilla(karkeus 600).

In vitro -koejärjestelytKoehammas upotettiin sitten akryyliinmessinkialustalle. Hammas asetettiinsiten, että abraasiotanko oli suoraantehdyn paikan yläpuolella. Seuraavaksihampaan ympärille laitettiin siihen tar-kasti sopiva sylinteri. Tämä kokonai-suus laitettiin sitten yhdessä muidenkoekappaleiden kanssa 370 C vesikyl-pyyn. Sylinteriin kaadettiin vielä poly-metyylimetakrylaattikuulia.Kappaleeseen kohdistettiin sitten ver-tikaalisesti 75 Newtonin kuorma. Pai-kan pintaan kohdistuneen suoran kon-taktin sijaan polymetyylimetakrylaatti-kuulat siirsivät purentavoimaa reuna-alueille. Vertikaalisen alaspäin suuntau-tuvan liikkeen lisäksi tanko kiertyimyötäpäivään ja aiheutti kolmen teki-jän abraasion.On lisäksi huomattava, että inlayksipreparoitua proteesihammasta rasitet-tiin paikkamateriaalina. Kolmen tekijänabraasio kohdistui PMMA-rakeitten läpitangon kautta hampaan pintakerrok-seen. 200.000 syklin jälkeen (1-2 syk-liä sekunnissa) pintakerroksesta otet-tiin jäljennös polyvinyylisilkosaanilla.Jäljennös valettiin epoksiin ja kulumi-nen mitattiin koehampaasta profilomet-rin avulla. Jokaisen koekappaleen pin-takerrokselle tehtiin neljä profilomet-ristä mittausta. Mittaukset tehtiin pyö-reille koekappaleille kappaleen lävis-täjään nähden 450 kulmassa. Itse pro-filometriset mittaukset tehtiin tietystimyös ennen testimenettelyä.

TuloksetTestattujen proteesihampaiden keski-arvot on esitetty taulukossa 2. Kutentaulukosta voidaan todeta, posliinisetkoekappaleet (negatiiviset verrokit)saivat alhaisimmat arvot, kun taas pe-rinteiset akryylihampaat (positiivisetverrokit) saivat korkeimmat abraasio-arvot. Perinteiset akryylihampaat saivatarvoja, jotka olivat jopa yhdeksän ker-taa suurempia kuin posliinihampaidenvastaavat arvot. Negatiivisen ja positii-visen verrokin väliset erot olivat tilas-tollisesti merkittäviä.

Yhdistelmämuovihampaiden (SR Vivo-sit PE) ja ristisidoksisten akryyliham-paiden abraasioarvot olivat vain hie-man korkeampia kuin posliinihampai-den. Tämän ryhmän sisällä erot eivätolleet tilastollisesti merkitseviä (p0,05), vaikkakin eroja molempiin ver-rokkeihin syntyi.

Pohdinta jajohtopäätöksetKokeellisesti saatujen abraasioarvojenperusteella tulokset voidaan jakaa kol-meen eri ryhmään: negatiiviset verro-kit, positiiviset verrokit ja muunnellutproteesihampaat. Parhaiten kulumistakesti SR Antaris ja sen jälkeen SR Vi-vosit PE (yhdistelmämuovi) ja SR Vivo-dent PE (ristisidoksinen akryyli), jotkakestivät 2,4 ... 3,3 kertaa enemmänabraasiota kuin perinteiset akryyliham-paat. Hammaslääkäreiden pitäisi ottaahuomioon tämä kulutuskestävyydenmerkittävä paraneminen: em. materiaa-leista valmistetut hampaat ovat todel-linen vaihtoehto posliinihampaille. Li-säksi nämä materiaalit kuluttavat vas-tapurijoitaan merkittävästi vähemmän.

YhteenvetoTämän tutkimuksen tarkoituksena oliverrata Ivoclarin valmistamien protee-sihampaiden abraasiokestävyyttä mui-den valmistajien (Dentsply ja Vita)hampaiden kulutuskestävyyteen kol-men tekijän abraasion menetelmällä.Testisarjassa oli myös hampaita, joidenkulutuskestävyys tunnettiin. Negatiivi-sena verrokkina pidettiin posliiniham-paita, positiivisena akryylihampaita(PMMA-hampaita).

Käännös Karl F. Leinfelderinartikkelista In-vitro-Abrasionvon ausgewähltenProthesenzähnen lehdessäQuintessenz Zahntechnik 20,1501-1507 (1994).

FM Mirja Villman,hammastekninen asiantuntijaHT Juha Korhonen,Oriola Hammasväline.

Integral hampaatIntegral hampaat on valmistettu IPN-muovista. IPN (Interpenetriertes Po-lymer-Netzwerk ) on erikoinen, ho-mogeninen polymethylakrylaatti(PPMA) -koostumus, joka ei sisälläepäorgaanisia fillereitä ja joka onkorkealle ristiinsidottu.

• ei sisällä epäorgaanisia fillereitä jaon siksi helppo muotoilla ja kiillottaa.• ei kerää plakkia eikä hammaskiveäitseensä.• kestää hyvin kuumuutta, jopa 300celsius:ta• ei valkoisia polymerisointi laikkuja• kestää hyvin liuottimia eikä säröile• on hyvin värinsäilyttävä• kestää hyvin kulutusta

Integral hampaat edustavat luonnon-mukaista muotoilua sekä valontait-toa ja opalisenssiä ( 4-kerrostusta),myös hampaan kaulaosat ovat luon-nonmukaisesti muotollut. Integralhampaat ovat järkevät ja edullisetvarastoida ( vain 9 kpl yläetu- ja 9alaetuhammas sarjaa), ja hammassarjoja voi täydentää jopa yhdenhampaan erissä. Integral hampaatedustavat CBI- järjestelmää C = kau-lapainotteiset, maskuliini, B = keski-osa (body) painoitteiset, I = kärkipai-noitteiset, feminiini.’

151/98

OminaisuudetAlldentin Sinomer on valmiin pastanmuodossa oleva yksikomponenttinenproteesimateriaali, jossa ei ole metyy-limetakrylaattimonomeeriä, demetakry-laattiuretaanimonomeeriä eikä benzo-liperoksidia. Sitä voidaan varastoidaperiaatteessa kuinka pitkään tahansa,koska siinä ei tapahdu mitään kemial-lisia reaktioita alle 100 C:een lämpöti-loissa eikä sen koostumus muutu va-rastoitaessa. Sinomerissa ei ole ollen-kaan monomeeriä, koska MMA onkorvattu korkeamolekyylisellä verkot-tajilla/sidosaineilla. Nämä ovat erittäinviskoosisia ja koostumukseltaan huna-jamaisia. Verkottajien etuna on sekin,että ne eivät kutistu polymerisoitaessa.Kun polymeeriä ja verkottajaa sekoite-taan tehokkaasti pastan valmistusvai-heessa, polymeerihiukkaset tekeytyväthuomattavasti paremmin kuin sekoitet-

SINOMER

taessa monomeeriä ja polymeeriä pe-rinteisesti käsin muutamia minuutteja.

PolymerointiSinomeria työstettäessä ei tarvita eri-koislaitteita, vaan voidaan käyttää nor-maalia prässäystekniikkaa. Polymeroin-ti tapahtuu keittämällä vesikylvyssä 30minuuttia. Veden täytyy olla kiehuvaa,kun byygelissä olevat kyvetit laitetaansiihen. Keittoaika voi vaikuttaa pitkäl-tä, mutta kun otetaan huomioon, etteimateriaalissa ole jäännösmonomeere-jä tai benzoliperoksidia eikä se kutis-tu, on keittoaika siedettävä. Useampiakyvettejä voidaan keittää samanaikai-sesti, ainoa edellytys on, että vesi onkiehuvaa.Sinomeria voidaan käyttää myös injek-tiotekniikoissa. Kyvetit voidaan esiläm-mittää tai ne voidaan laittaa sellaisinaanvesikylpyyn.

u u d e n p o l v e n p r o t e e s i m a t e r i a a l i

Artglass Retention FlowArtglass töihin, joissa käytetään mekaa-nisia retentioita Siloc sidosmenetelmänsijasta. Kovettuu valolla myös retentio-den varjoaluella. Hyvin juokseva ja lä-pikuultava erikoismateriaali. Voidaankäyttää myös Siloc sidosmenetelmänkanssa.

Kulzet HP-PastePolykristalli pasta Artglassin ja keraa-misten materiaalien korkeakiilloituk-seen. HP-pastan avulla saavutetaannopeasti pysyvä korkeakiilto. Sopiinormaaleille kiilloitusharjoille ja erityi-sesti Mepol erikoisharjoille.

Lisätietoja Integral-, Artglass- ja Kul-zer-tuotteista Dentalagent Oy.

Kulzer Insulating pen I+IIKaksikomponenttinen eristysaine kip-sin ja epoxien eristämiseen Artglassis-ta ja keraamisista materiaaleista. KynäI tayttää mallin mikrohuokoset. KynäII muodostaa ”ihonohuen” eristyfilmin,joka mahdollistaa parhaan mahdollisenistuvuuden. Hammasteknikoille Insu-lating pen menetelmä mahdollistaanopean ja tarken eristämisen.

Ennen polymerointia tehdään kipsaus,eristysaineen levittäminen ja hampai-den työstäminen perinteiseen tapaan.Näin varmistetaan hampaan saumatonsitoutuminen pohjamateriaaliin.

Lisätietoja Sinomer -materiaalistaOriola Oy Hammasväline.

Sinomer on edistyksellinenmateriaali, koska se on

• kudosystävällistä• varastoitavissa vähintään 9 kk• helposti työstettävissä perin-

teisin menetelmin• kutistumatonta• hyvin kiillottuvaa• taloudellista (uusia laiteinves-

tointeja ei tarvita)

16 1/98

ykyisin Oriola -nimen suojissatoimii useita erikoisyksiköitä, jois-ta monet ovat omalla erikoisalal-laan markkinajohtajia maassam-me. Erikoisyksiköt ovat useille

myös tutumpia kuin emoyhtiö Oriola.Mitä Oriola siis oikeastaan tekee?Oriola on Orion-konserniin kuuluvaterveydenhuollon laajasti kattava jake-lu- ja markkinointiorganisaatio. Oriolaharjoittaa myös teollista valmistusta jakansainvälistä markkinointia hammas-hoitosektorilla. Tulosyksikkö Oriolaankuuluvat Oriola Oy:n lisäksi; PanfarmaOy, Kuulolaitekeskus Oy, Orion-yhty-mä Oy Medion, Orion-yhtymä Oy So-redex, AS Oriola, Viro, SIA Oriola Riga,Latvia, UAB Oriola Vilnius, Liettua jaSoredex Inc. USA.Oriolan laskutus vuonna 1997 oli 2,9miljardia markkaa.

Yhtä suurta perhettä70-luvulta lähtien Oriola on kasvanuttasaisesti. Ison yhtiön suojassa myöserikoisyksiköiden kuten Hammasväli-neen on ollut hyvä kasvattaa ja kehit-tää yritystoimintaansa. Hammasväli-neen varastointi- ja kuljetustoiminnothoitaa Oriolan logistinen palvelu. Myöslaite- ja rakennusinvestoinneissa eri-koisyksiköt pystyvät tekemään ratkai-suja, jotka ilman suuremman yritysko-konaisuuden tukea olisivat mahdotto-mia.- Koko maan kattava jakelujärjestelmä

Oriola 50 vuotta

Suuri vaikuttajaterveydenhuollossaKun Oriola Oy perustettiin, sotien jälkeen vuonna 1948, sen tarkoi-tuksena oli tuoda maahan ulkomaisia lääkkeitä. Koska lääkkeidenmyynti edellytti koko maan kattavaa jakelujärjestelmää – sellainen olirakennettava. 70-luvulla alussa Oriolassa tehtiin toinen strateginenpäätös – jakelujärjestelmä alkoi kuljettaa lääkkeiden lisäksi myösmuitakin terveydenhuollon tarvikkeita sairaalatarvikkeista alkaen.Edelleenkin Oriolan vahvuutena on koko Suomen ja nyt myös Baltiankattava tehokas ja luotettava jakelujärjestelmä.

on selkeä kilpailutekijä. Mitä useampierikoisyksikkö sitä hyödyntää, sen suu-rempi synergia syntyy. Nyt Baltianmaihin on kloonattu sama idea, Ori-olan toimitusjohtaja Seppo Morri tote-aa.Lähikuukausina Oriola aloittaa toimin-nan Pietarin alueella.

Hammasalalla kovakilpailu- Hammasalalla on aina ollut kova kil-pailu. Mekään emme ole pelkästääntavarantoimittajia. Me järjestämmemyös koulutusta ja tuomme uutuuksi-en kautta uutta ajattelua alalle. Autam-me asiakkaitamme myymään ideaaedelleen - hammaslääkäreille. Olemmeosa ketjua, jossa tuote kulkee tehtaal-ta asiakkaalle, Morri toteaa.Hammasvälineellä on lähes 300 tava-rantoimittajaa ja tuhansia erilaisia tuo-tenimikkeitä. Suuri osa tuotteista ontuontitavaraa, ja siksi esim. valuutta-kurssien heilahtelut vaikuttavat hintoi-hin.

- Jakeluauto käy sopimusasiakkaidenluona lähes päivittäin, siksi myös pa-lautukset ja esim. hampaiden värin taimallin vaihtaminen käy helposti.

Kontakti asiakkaisiinOriola Oy Hammasvälineen keskusva-rasto sijaitsee Espoossa. Muut toimipis-teet Turussa, Seinäjoella, Kuopiossa jaOulussa pitävät paikallista kysyntäävastaavaa varastoa. Edustajilla on mu-kanaan kannettavat tietokoneet ja nii-den avulla yhteys keskusvarastoon.Toistaiseksi puhelin on yleisin yhtey-denottotapa, mutta muitakin vaihtoeh-toja toki on.Kun Oriola aloitti sähköisen kaupan-käynnin vuonna 1996, Hammasväli-neen verkkokauppa toimi pilottina.Nyt osoitteesta www.oriola.fi voi teh-dä tuotetilauksen ja Oriolan logistinenjärjestelmä toimittaa tavarat perille.Verkkokauppa on asiakkaille vaihtoeh-toinen tapa ottaa kontakti. Sen avullatilauksen voi jättää sisään silloin, kunasiakkaalle parhaiten sopii, viikonpäi-västä tai kellon ajasta riippumatta. Verk-kokauppa on myös osa Oriolan laatu-projektia. Verkon välityksellä asiakassaa tuotteesta CE-todistuksen ja samallatoteutuu tuotteen jäljitettävyys. Verkonkautta välittyy myös tieto uutuustuot-teista ja esim. käyttöturvallisuustiedo-te mahdollisista tuotteeseen liittyvistäallergiavaikutuksista.

Oriolan yrityskuva yhtenäistyy Oriola -nimi näkyy aikaisempaa vahvemmin myöserikoisyksiköiden liiketunnuksissa.

NOrion-konserninliikevaihdon jakauma vuonna 1996

171/98

JAKELU- JA TUKKU-KAUPPASEKTORIJakelu -yksikkö tuottaa logis-tisia palveluja Oriolan eri-koisyksiköille, Orion-yhtymänterveydenhuoltoalan yksiköilleja ulkomaisille lääketehtaille.Jakelujärjestelmä kattaa täydes-sä laajuudessaan Suomen lisäk-si Viron, Latvian ja Liettuan.Oriolan yhteistyöverkosto kat-taa kaikki Pohjoismaat.Tukkukauppa markkinoi Ori-olan tuonti-, varastointi- sekä ja-kelupalveluja koti- ja ulkomaisil-le lääke- ja terveydenhoitoalanyksiköille.Panfarma tuottaa markkinoin-ti, rekisteröinti- ja muita hallin-nollisia palveluja kansainvälisel-le lääketeollisuudelle.Reformi-Keskus tuottaa ja markkinoi luontaistuotealantuotteita.

Oriola

Tuoteryhmät

Kalusteet

Huolto

Hammaslääkärintarveaineet

Hammas-laboratorio-

tuotteetOikomistuotteet

TopDentTopDent

TopDent

TopDent

ToimitusjohtajaSeppo Morri

LAITE- JA TARVIKESEKTORIHammasväline tarjoaa alan valmistajille markkinointi-osaamista ja logistiikkapalveluja Suomen lisäksi myösBaltiassa.Sairaalaväline markkinoi terveydenhuollossa käytettä-viä tutkimus-, toimenpide- ja hoitotarvikkeita sekä lait-teita, kirurgisia instrumentteja ja implantteja.Prolab markkinoi analyysi- ja laboratoriolaitteita, labo-ratoriotarvikkeita, kemikaaleja ja reagensseja tutkimus-sektorille ja diagnostisia tuotteita sairaala- ja kotihoitoon.Kuulolaitekeskus ja Apuväline Oriola markkinoivatkuulo-, näkö- ja puhevammaisten sekä liikkumisen apu-välineitä ja lisäksi kuulon- ja korvantutkimuslaitteita.Medion markkinoi terveydenhuollolle lääketieteellisiäkuvantamis- ja sädehoitolaitteita sekä teollisuudelle infra-puna- ja aineenkoestuslaitteita.Graafinen osasto markkinoi graafisia materiaaleja jalaitteita.

TEOLLISUUSSEKTORISoredex kehittää, valmistaa ja markkinoi hammasrönt-genlaitteita sekä potilastuoleja ja hoitoyksiköitä.

Oriola on Orion-konserniin kuuluva terveydenhuollonlaajasti kattava jakelu- ja markkinointiorganisaatio

18 1/98

HtS:n julkaisutoimikunta tutustuialkuvuodesta MainostoimistoAdverbi Oy:n toimitiloihin janykyaikaisen kuvankäsittelyn

mahdollisuuksiin. Tähän mennes-sä on keskusteltu lähinnä tavoista, millänykytekniikka voisi hyödyntää ham-masteknisen alan opetusta ja opetus-materiaalin kuten luentokalvojen tuo-tantoa.Kuvamanipulaatiosta saattaisi olla hyö-tyä vaikkapa implantin eri valmistusvai-heiden havainnollistamisessa. Yhdistel-mätöiden ja erilaisten osaproteesivari-aatioiden esittelyssä selkeistä kokoon-panokuvista olisi niin ikään hyötyä.Nykyisten dia- ym. kuvamateriaalinmuuttaminen digitaaliseen muotoon,mahdollistaisi niiden tarkastelun suo-raan päätteeltä tai WWW:n kautta.

3D tekee tuloaanKolmiulotteinen kuvamaailma saattai-si olla pätevä apu mm. proteesiensuunnittelussa. Yhdestä 3D -kuvastavoi rakentaa useita erilaisia stereotypi-oita; mm. erilaisten purentavirheiden,leukaluun koon ja muodon havainnol-listamiseksi. 3D -kuvilla voi toki kuva-ta myös nivelten liikeratoja sekä leu-kalihasten ja hermoratojen toimintaa.

3D -kuvan kiistaton etu on sen moni-käyttöisyys. Kerran tehtyä kuvamalliaeli ”oliota” voi pyörittää vapaasti näyt-töruudulla, joten kuvan voi tulostaajuuri siltä puolelta ja siinä kuvakulmas-sa kun sen hetkinen tarve vaatii. Ku-vamallia voi muovailla vapaasti ja sensuhteita voidaan muuttaa, jos halutaanesim. havainnollistaa vanhoille ihmisil-le tyypillistä kristan madaltumista. Val-miit strereotypiakuvat voidaan tallen-taan CD-ROM levykkeelle, josta ne saamilloin vain kätevästi kotitietokoneennäyttöruudulle.

Kuvassa tuhat sanaa3D -ohjelman avulla rakennetaan kol-miulotteinen ”olio” esim. ihmisen pää,jota voi kuvaruudulla pyörittää rajatto-masti. 3D-kuvaa voi tarkastella ylhääl-tä, alhaalta tai sivulta, juuri siitä kulmas-ta kun haluaa, kuvan suhteita voi muut-taa haluamallaan tavalla; esim. leuka-luuta voi työntää ulos tai vetää sisääntarpeen mukaan.Ihmisen anatomian ja luuston raken-teen esittelyssä, esim. opetuskäytössä,3D-kuvamaailma tarjoaa huimia mah-dollisuuksia. Samaa 3D -kuvaa voikäyttää lukemattomia kertoja ja esittääyhtäaikaa useista eri kuvakulmista.

Ehkäpä tulemme jatkossa näkemään3D -kuvia myös Hammasteknikko -leh-den sivuilla ja mahdollisesti samaa tek-niikkaa hyödynnetään myös alan kou-lutus-/opetusmateriaali tuotannossa.Keskustelu on avoinna, tällä hetkelläkeräämme tietoja kentän tarpeista jakevään mittaan selvinnee, miten Ham-masteknikkoseura tulee jäsenineenhyödyntämään nykytekniikan mahdol-lisuuksia.

Numerosta 1/1998 lähtien Ham-masteknikko-lehden ulkoasunsuunnittelee MainostoimistoAdverbi Oy.

Adverbi Oy:n toimisto sijaitsee Es-poon Olarinmäellä ja siellä työsken-telee säännöllisesti kahdeksan henki-löä. Toimitiloissa on kuusi Macintosh-taittotyöasemaa. Pääosa lehtien tait-to/suunnittelutyöstä tehdään Page-Maker-, Freehand- ja Photo-shop- ohjelmien avulla.3D -mallinnus ja visualisointityössäkäytetään Strata Studio Pro ja Bryce3D -ohjelmiaKuvankäsittely tehdään tehokkaallaMacintosh 2x200 Mhz moniproses-sorikoneella. Tehdyt työt tallenne-taan turvakopioiksi 1 Gigatavun Jaz-siirtokovalevyille tai poltetaan CD-ROM levykkeille.

S

Kuvankäsittelystä apuaalan koulutukseen

Hammasteknikko-lehti uudistuu

191/98

HAMMASLABORANTTIsaa töitä

KERADENTMatti Taiminen

Pitkämaankatu 4 B, 20150 TURKUPuh.02-239 1222

Tiedostojen siirrossa käyttökelpoisia medioita ovatmm: 3,5 ” HD disketti, SyQuest -levyt 44, 88, 135 tai200 Mb, ZIP 100 Mb, Jaz 1 Gb, CD-ROM, ulkoinenSCSI-kovalevy. Aineistoa voi lähettää myös sähköpos-titse (kokorajoitus 1.4 Mb) osoitteeseen aleksi.laak-konen@adverbi.fi.Valmiit ilmoitusaineistot (Mac & PC) pystytään vas-taanottamaan seuraavissa tiedostomuodoissa: Free-hand 7.02 tai aikaisempi, PageMaker 6.5 tai aikaisem-pi, Adobe Illustrator 5.5 tai aikaisempi, Encapsula-ted Post Script (EPS).Kaikista ilmoituksista tulee olla vedos tarkistusta var-ten sekä saatekirje, josta ilmenee käytetty/käytetytohjelmat, liitetiedostot, pakkausformaatti sekä lähet-täjän yhteystiedot.Tekstitiedostot ilman pakkotavutuksia, ylimääräisiävälilyöntejä, rivinvaihtoja tai tabulaattoreita ts. ”put-keen” ladottuna.

AineistonvastaanottoMainostoimistoAdverbiin

Lisätietoja: Aleksi LaakkonenAdverbi Oy, Itäportti 4 B, 02210 Espoo.Puhelin 09-803 7655, fax 09-803 8272.

Huom! Painon, toimituksen ym.yhteystiedot pysyvät ennallaan.

MyyntihenkilöHaemme myyntihenkilöä Espooseenhammaslaboratoriotuotteidenpuhelinmyyntiin

Tehtävänäsi on toimia myyntitiimimme jäsenenä.

Olet aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiimme puheli-

mitse ja tarjoat alan johtavia tuotteita ja ratkaisuja

hammaslaboratorioille ja erikoishammasteknikoille.

Osallistut myös markkinoinnin toteutukseen ja

asiakasinformaation keräämiseen ja ylläpitoon.

Odotamme Sinulta hammasalan tuotteiden

tuntemusta, oma-aloitteisuutta ja englannin kielen

taitoa. Viihdyt hyvin ihmisten parissa ja tunnet

myyntityön omaksesi.

Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen ja kehittyvän

työkentän. Tukenasi on menestynyt myyntitiimi ja

alan johtavan yrityksen toimintapuitteet.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi viikon kuluesssa

osoitteella Oriola Oy Hammasväline/Myyntihenkilö,

PL 8, 02101 ESPOO. Tarvittaessa saat lisätietoja Jukka

Vepsäläiseltä, puh. (09) 429 2476 tai 0400-431 584, tai

Juha Korhoselta, puh. (09) 429 4101 tai 0400-922 825.

ORIOLA on Orion-konserniin kuuluva yritys, joka markkinoi

terveydenhuollossa tarvittavia tuotteita. ORIOLA OY HAMMAS-

VÄLINE on hammashuollon tarvikkeiden ja laitteiden johtava

markkinointiyritys, joka toimii Suomessa ja Baltiassa.

Olemme yhteistyössä johtavien hammaslaboratoriotuotteiden

valmistajien kanssa kuten Ivoclar, Degussa, Bego, Komet/

Gebr. Brasseler.

ORIOLA OY HAMMASVÄLINE, PL 8, 02101 ESPOOPUHELIN (09) 429 99, FAKSI (09) 429 3883, www.oriola.fi

20 1/98

KOBOLTTI –maahistenmetalli

anhin tunnettu koboltilla värjättykoriste-esine on Azerbaidzanistalöydetty koboltinsinisistä lasihel-mistä noin vuonna 2250 eKr. val-mistettu kaulakoru, jonka väriai-

ne oli ilmeisesti peräisin nykyisen Ira-nin pohjoisosien kaivoksista. Tiedetäänmyös, että Assyriasta vietiin noin vuon-na 1480 eKr. Egyptiin koboltinsinistälasia, ns. Babylonin lapista. Samoihinaikoihin alettiin myös Egyptissä valmis-taa lasia, jota värjättiin Niilin länsipuo-lella olevien keitaiden alunaesiintymis-tä löydetyillä kobolttisuoloilla. Egypti-läisiä koriste-esineitä vietiin myösKreikkaan; noin vuonna 1300 eKr. val-mistettua koboltinsinistä lasia on löy-detty muinaisten Mykenen ja Troijankaivauksissa.Nykyisen Iranin pohjoisosien kaivok-silta vietiin kobolttiväriä myös Kiinaan,jossa sitä “Muhammedin sinisenä” käy-tettiin Tang-dynastian alusta, noin vuo-desta 600 jKr. lähtien lasin ja porslii-nin värjäykseen. Kiinalaisen koboltin-sinistä käyttävän keramiikan loistokausioli Ming-dynastian aikana 1300-1600-luvuilla. Tällöin myös Euroopassa ihas-tuttiin kiinalaisiin, sinisellä värillä ko-risteltuihin porsliiniesineisiin ja niidenvalmistamiseksi perustettiin SaksiinMeissenin porsliinitehdas, samalla kunVenetsian kuulussa Muranon lasiteh-taassa aloitettiiin koboltinsinisten lasi-esineiden valmistus. Euroopan tär-keimmät kobolttivärin, “keisarinsini-sen”, valmistuspaikat 1500-luvulta läh-tien olivat aluksi Erzgebirgen kaivok-set Saksissa ja myöhemmin, 1700-luvunlopulta, Modumin siniväritehdas Nor-jassa.Koboltti on kovaa ja sitkeää metallia,jota on maankuoressa keskimäärin0,001 % eli 10 g tonnia kohti. Se esiin-

Tekn. lis. Tapio Tuominen

Vaikka kobolttimineraaleja on käytetty jo yli 4000 vuotta väriaineenakeramiikassa ja lasituotteissa, on sen käyttö metallina ja metalliseok-sissa vasta vajaat 100 vuotta vanhaa.

tyy yleensä nikkeli- tai kuparimalmeis-sa sivuaineena muodostaen hyvinharvoin omia esiintymiään.Sinisenä värinä käytetyissä malmeissaolevan metallin, koboltin, keksi ruot-salainen kemisti Georg Brandt vuonna1735. Hän myös antoi uudelle metal-lille nimen koboldien, Erzgebirgenhopeakaivoksilla häiriköivien vuoren-peikkojen tai maahisten mukaan.Brandtin antama nimi, saksaksi Kobaltja siitä tehty latinankielinen sana cobal-tum ovatkin myöhemmin olleet poh-jana lähes kaikkien kielten kobolttiamerkitseville sanoille.Keskiajan kaivosmiehet olivat hyvintaikauskoista väkeä. Kun kaivoksessahopeamalmin tilalla oli paikoittain ar-votonta ja jopa myrkyllistä kobolttiar-senidimalmia, uskoivat kaivosmiehet,että pahantahtoiset koboldit olivatmaan alla varastaneet arvokkaan ho-peamalmin ja panneet tilalle arvoton-ta kiveä – tämän arvottoman kivenkäyttökelpoisuus sinisenä väriaineenakeksittiin vasta vuonna 1540. Vielävuodelta 1562 on Nürnbergistä kuiten-kin peräisin rukous:”Jumala varjelekaivosmiehiä ja heidän työtään kobol-deilta ja muilta pahoilta hengiltä.”Myöhempikin kirjallisuus tuntee kobol-dit: J.W. von Goethen Faustissa esiin-tyy Kobold samoin kuin puolanjuuta-laisen Nobel-kirjailija Isaac BashevisSingerin 1600-luvun Etelä-Puolan vuo-ristoseutuja kuvaavassa Orja-romaanis-sa “Kobalt, paha henki ja vatsastapu-huja”. Uudempia, hyväntahtoisia ko-boldeja ovat pienet, koboltinsinisetSmurffit. Suomen kieleen koboldit ovatsiirtyneet muodossa kyöpeli.Maailman koboltintuotanto on koko1990-luvun ollut n. 25.000 tonnia vuo-dessa. Tästä määrästä hieman yli puo-

let tuotetaan kuparin sivutuotteenaKongon demokraattisessa tasavallassa(ent. Zaire) ja Sambiassa, kun taas toi-nen, vajaa puolisko on nikkelin sivu-tuotetta lähinnä Kanadassa, Venäjällä jaAustraliassa olevista kaivoksista. Suo-messa Outokummun kaivoksella sivu-tuotteena saatu rautasulfidirikaste sisäl-si merkittäviä määriä kobolttia, jotaaluksi otettiin 1930- ja 1940-luvuillatalteen Imatralla Vuoksenniska Oy:ntoimesta. Outokumpu Oy:n oma ko-bolttituotanto alkoi Kokkolassa v. 1967Outokummun kaivoksesta peräisin ole-van koboltin osuuden ollessa parhaim-millaan noin 6 % maailman kobolttituo-tannosta. Tällä hetkellä Kokkolassa jaHarjavallassa valmistetaan ulkomaisis-ta raaka-aineista peräisin olevaa ko-bolttia ja kobolttikemikaaleja n. 7 – 8% maailmantuotannosta.Vaikka koboltin maailmantuotanto1800-luvun lopulla oli jo noin 500 ton-nia, se oli vielä kokonaan lasi- ja kera-miikkateollisuuden käyttämää kobolt-tioksidia tai –silikaattia. Ensimmäisenmaailmansodan aikanakin runsaasta500 tonnin vuosituotannosta meni vielä400 tonnia värjäystarkoituksiin. Vasta1920-luvulla alkoi metallisen koboltinja sen seosten käyttö lisääntyä; jo ai-kaisemmin keksittyjen koboltti-kromi-seosten ja kobolttipitoisten terästenkäyttökohteita tuli lisää ja keksittiinkovametalli. Seuraavan vuosikymme-nen keksintöjä olivat mm. Alnico-mag-neetit, kobolttikatalyytit ja alunperinhammasproteesimateriaaliksi kehitetty

VKoboltti:

Kemiallinen merkki CoTiheys 8,89 g/cm3

Sulamispiste 1495°CKiehumispiste 3100°C

211/98

Vitallium, jonka suuriksi käyttökohteik-si toisen maailmansodan aikana tulivatlentokonemoottorit.Tällä hetkellä ovat suurimmat kobol-tin käyttökohteet erilaiset korkeita läm-pötiloja kestävät koboltti-kromi- ja nik-keli-koboltti-kromi-superseokset –esi-merkiksi kaikissa lentokoneiden suih-kumoottoreissa on noin 500 kg kobolt-tia – sekä lukuisat kobolttiyhdisteet,mm. öljyn ja maakaasun rikinpoistoka-talyytit ja maalien kuivikkeet. Muita

tärkeitä kohteita ovat työstöteriin, kal-lioporiin ja autonrenkaiden nastoihinkäytettävä kovametalli, alnico- ja ko-boltti-samarium-magneetit sekä – edel-leenkin korvaamattomana – lasin japorsliinin värjäys. Tärkeää on myösradioaktiivisen koboltti-60-isotoopinkäyttö lääketieteessä syöpäkasvaintensädehoidossa.On arvioitu, että maapallomme maape-rästä liukenee biologisilla prosesseillavuosittain suunnilleen sama määräkobolttia kuin sitä teollisesti tuotetaan.Tästä koboltista merkittävän osanmuuttavat monet mikro-organismit B12 –vitamiinin tyyppisiksi molekyyleik-si, jotka ovat välttämättömiä ihmisilleja useimmille eläimille.Hammaslääketieteessä koboltin käyttö

alkoi, kun 1930-luvulla oli kehitettykudosystävällinen, korroosionkestäväja luja proteesimateriaali Vitallium, jos-sa oli 65 % kobolttia, 30 % kromia ja 5% molybdeenia. Suomessa tällaistenCo-Cr-seosten käyttö alkoi vuonna1950.Viimeisten vuosikymmenten aikanamateriaalinvalmistajat ovat kehittäneetsuuren joukon Co-Cr-seoksia, joidenkoostumus vaihtelee hyvinkin laajasti:Co 35 – 65 %, Cr 20 – 35 % ja Mo 0 – 7%, lisäksi niissä on vähän sinkkiä sekämm. mangaania ja rautaa. 1980-luvunalusta lähtien Co-Cr-seosten käyttöhammastekniikassa ilmeisesti kehitty-neiden metalliseosten ja yksinkertais-tuneen valmistustekniikan seuraukse-na on selvästi kasvanut.

Ne ovat täällä taas, pienet siniset kobolditja niiden smurffimaiset seikkailut.

Kirjallisuutta:S. Engels, A. Nowak: Kemian keksintöjä, Alkuaineiden löytöhistoria,

Helsinki 1992

A. Haavisto et al.: Alkuaineiden kiehtova maailma, Helsinki 1993

Ullmans Encyklopädie der technischen Chemie, Band 14, Kobalt.

Verlag Chemie

Anon.: Cobalt in Glass Production, Cobalt News No. 3, 1990

S.J. Clark: Cobalt in Ancient Glass, Cobalt News Oct. 1992, ss. 13-14

J. Johnston: Supermetall Kobalt, Metall 45 (1991) Nr. 7, ss. 709-713

L. Nordberg: Hammastekniikasta aikavälillä 1944 – 1994.

Hammasteknikko nro 4/1994, ss. 4 - 10

HAMMASTEKNISET ryTes-asiamiesEija-Sisko Huhtala (09) 1727 3282Teknisten liitto TL ryPL 14600131 HELSINKI

PuheenjohtajaRiitta Saloranta (050) 5635 968

JäsenasiatSointu Helenius (03) 3564 177Riihipellonkatu 7 B 1033530 TAMPERE

7.3.1998 klo 14Teknisten Liitto

Unioninkatu 8, 00131 Helsinki

Hallituksen kokoukset 7.3.-98, 25.4.-98, 6.6.-98, 29.8.-98

VUOSIKOKOUS

HAMMASLÄÄKETIEDE 1998

1 8 . - 2 1 . 3 . 1 9 9 8 H e l s i n g i n M e s s u k e s k u s6 0 - v u o t i s j u h l a t a p a h t u m a

TORSTAI 19.3.Sali C-1

klo 9.00-12.00

Puheenjohtaja: HLL, LT Riitta Suuronen

VÄLTY INFEKTIOLTA -

INFEKTIOSYMPOSIUMHammaslääkäri joutuu päivittäin kanssakäymi-

siin erilaisten infektioiden kanssa, joita vastaan

hänen itsensä tulisi suojautua ja joilta hänentulisi potilaitaan varjella. Infektiosessiossa yhdes-

sä aamupäivässä toit tuoreuttaa tietosi nykyin-

fektioita ja siten varmistaa infektiosuojauksen

vastaanotollasi.

9.00 Suuinfektioiden mikrobiologiaDos. Hannele Jousimies-Somer

9.30 Infections and antibiotic treatment

Prof. Anders Heimdal, Ruotsi

10.00 Krooniset suuinfektiot

Prof. Jukka H. Meurman

10.30 Kroonisten infektioidensysteemivaikutukset

Dos. Ville Valtonen

11.00 HIV ja hepatiitti - missä mennään?Erikoislääkäri Jukka Suni

11.30 Vastaanoton infektiosuojaus

Sairaanhoidon opettaja Kaija Heiskanen

Sali E1aklo 9.00-12.00

Puheenjohtaja: HLL Timo Luostarinen

ONKO POTILAANI

IMPLANTTIHOIDON TARPEESSA?Tietopaketti implanttihoidon mahdollisuuksista

ja rajoituksista.

9.15 Puuttuvan hampaan korvaaminen;

implantin indikaatiot ja kontraindikaati

ot. Hoidon suunnittelun lähtökohdatEHL Veikko Lahti

9.45 Implanttihoidon suunnittelun ja

seurannan röntgendiagnostiikkaEHL, HLT Tapio Tammisalo

10.30 Implanttihoidon kirurginen osuus

suunnittelussa ja hoidontoteutuksessa

EHL Asko Kuusilehto

11.15 Onnistunut proteettinen hoitoimplanttien avulla

EHL Veikko Lahti

Sali E1b

klo 9.00-16.00

Puheenjohtaja:

Vastaava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly

HOITOTIIMIT TOIMIVIKSI -

PARISUHTEET KUNTOON

9.00 Laatuajattelu ja tiimit suun terveyden

huollon johtamisessaDos., Raimo Ikonen,

Sosiaali- ja terveysministeriö

10.00 Työyhteisön jaksaminenErik.lääk. Ilkka Vartiovaara

12.00-13.30 Lounastauko -

tutustuminen näyttelyyn13.30 Ihmisten johtaminen

tilannejohtamisen keinoin

MBA Hannele Piispanen,

Yritysvalmennus Oy

14.30 Musta tuntuu, että susta tuntuu

Parisuhdepatologi Raimo Vakkuri

15.15 Johtaminen ja esimiestyö oppivassa

organisaatiossa

Toim.joht. Heljä Hätönen,

Eduka-instituutti

(Helsingin Messukeskus, Sali C2)

HAMMASTEKNIIKKAPÄIVÄT20.3. - 21.3.1998

PERJANTAI 20.3.98

KLO

PUHEENJOHTAJA - Juha Tamminen

9.10 AVAUSSHtS Ry:n Pj. Vesa Valkealahti

9.15 JAZZ IT UP + DEMO-ESITYSNaoki Aiba (CDT Carbondale)

12.00 L O U N A S

PUHEENJOHTAJA - Harri Loukonen

3.00 HAMMASSUOJAT,Denthouse, Ruotsi

14.15 KUITULUJITTEISETPROTEESIT JA KRUUNUTDos Ht Pekka Vallittu

15.00 KLIINISIÄ JA TEKNISIÄNÄKÖKANTOJA POHJAUK-SISSA JA KORJAUKSISSAHTM Eht Hemmo Kurunmäki

16.00 SHtS Ry:n KEVÄTKOKOUS

LAUANTAI 21.3.98

KLO

PUHEENJOHTAJA - Juha Tamminen

9.00 HYVÄNLAATUINEN VAIPAHANLAATUINEN SUUNMUUTOS – MITÄ TEHDÄ ?Kirurgian Ehl Jouni Soinila

10.00 YKSITTÄISEN HAMPAANKORVAAMINEN ESTEETTI-SESTIEhl Hannu Laamanen

11.00 GALVOTEKNIIKKA KRUU-NUPROTETIIKASSA AGC JAGAPTEK TEKNIIKATHTM Björn Borten, Norja

12.00 L OU N A S

PUHEENJOHTAJA - Anssi Soininen

13.00 GALVOTEKNIIKKA … jatkuu

14.30 GALVOTEKNIIKANDEMO-ESITYS

10.10 Kruunu- ja siltaproteesin mitoitus -

kulta kestää vaan kestääkö keraami?DI Pirjo Kumpula

HLL Yrjö Kumpula

Yhteistyössä Coltene/Whaledent GmbH kanssa.

Sali E1b

PERJANTAI 20.3.Sali E1a

klo 13.30-16.30

Puheenjohtaja: EHL Matti Salonen

DYSFUNKTIOHOIDON RAJOILLAAina emme suorita, tai voi suorittaa, potilaan

dysfunktiohoitoa itse. Tarvitsemme kuitenkin

laajat diagnostiset tiedot, jotta voimme huoleh-tia potilaan lähettämisestä jatkotutkimuksiin tai

-hoitoon. Samoin omat tietomme ja taitomme

ovat perustana sille, että osaamme varautua po-tilaan ylläpitohoidon suorittamiseen. Luennoilla

on tarkoitus laajentaa näkemystämme ja tieto-

jamme oman hoitorutiinimme ulkopuolelta,myös medisiinan puolelta, jotta edellämainitut

yhteityötoiminnot olisivat hallinnassa potilait-

temme hyväksi ja hoidon sujuvuuden takeek-si.

13.30 Dysfunktioon liittyvät korvaoireetErik.lääk. Seppo Kuttila

14.15 Purennan kuntoutus

nivelkirurgiapotilaallaProf. Aune Raustia

15.00 Reumaatikko dysfunktiopotilaana

LT Marja Hietarinta

15.45 Dysfunktioon liittyvät niska-

hartiakivut

-HLT Kyösti Karppinen

LIVE DEMONSTRAATIOT

9.00 Parodontaalikirurginen toimenpide

-HLT Juha Talonpoika

10.30 Keraaminen täyte- EHL Ilkka Ostela

13.00 Metallokeraaminen kruunu

- HLL Tuure Nohrström

14.30 Purentakiskon valmistus

- EHL Marjaana Kuttila

LAUANTAI 21.3.Sali E1a

klo 9.00-12.00Puheenjohtaja: Dos. Pekka Vallittu

KIINTOPROTETIIKKAA KAIKILLEKiintoproteettisessa hoidossa joudutaan poista-

maan hammaskudosta proteettista materiaalia

varten. Preparoinnin on oltava riittävän laaja,jotta proteesi voidaan valmistaa lujuusopillises-

ti ja ulkonäöllisesti hyväksi. Samalla joudumme

kuitenkin säästämään kudosta mahdollisimmanpaljon. Tässä luentosarjassa annetaan ohjeita,

joilla onnistuneeseen preparointiin voidaan

päästä. Lisäksi kerrotaan yksinkertaisesti niistälujuusopillisista periaatteista, jotka hammaslää-

kärin on otettava huomioon kiintoproteettises-

sa hoidossa.

9.00 Mikä voi mennä pieleen kruunupre

paroinnissa? EHL Jussi Toskala

9.35 Nastapilarin valmistaminen

- eri tekniikat EHL Olli Jurvainen

Terveydenhoidon lehtori

Marja Roos

Ylihammaslääkäri

Jorma Suni

Professori Juha Varrela

Ylilääkäri Eeva Widström

Yleisökysymyksiä voi jättää torstaina ja per-

jantaina Seuran toimistoon Messukeskuksessa.

Sali Ballroomklo 9.00-13.20

AJANKOHTAISTA

Ohjelmassa keskustellaan ajankohtaisista tee-

moista.

9.00 Laser - poraus uudessa valossa

HLT Jari Ahlberg

9.20 Lihavuus - nyt

Dos. Mikael Fogelholm, UKK-instituutti

10.05 ????

10.50 KELAn ajankohtainen katsaus

Asiantuntijahammaslääkäri

Leena Tiainen

11.20 Liiton ajankohtainen katsaus

12.20 Mitä mieltä jäsenet ovat Seurasta -

Suomen Hammaslääkäriseuran ima

gotutkimuksen tuloksetSuunnittelujohtaja Marita Sandelin,

Prime Oy

klo 9.00-13.00

Puheenjohtaja: HLT Pekka Laine

MIKÄ AVUKSI, KUN LUU EI RIITÄ?

Symposiumi on tarkoitettu suu- ja leukakirurgeil-le sekä suukirurgiaan perehtyneille yleisham-

maslääkäreille. Luentosarjassa käsitellään mah-

dollisuuksia käyttää potilaan omaa luuta atrofi-oituneen alveoliharjanteen tai yksittäisen ham-

paanpoiston aiheuttaman luuresorbtion korjaa-

miseen. Vaatiiko luusiirrännäisen käyttö aina sai-raalaolosuhteet? Vieläkö hydroksyyliapatiittia

käytetään ja millaisiin hoitotuloksiin sillä pääs-

tään vai onko kasvutekijöiden käyttö tulevaisuu-dessa avain luumäärän lisäämiseen.

9.00 Kasvutekijöiden käyttömahdollisuuk-sista suu- ja leukakirurgiassa

HLT Kristiina Heikinheimo

9.45 Alveoliharjanteen levityshalkaisutekniikalla

Prof. Kyösti Oikarinen

10.30 Kokemuksia kalvotekniikan käytöstäimplantin asettamisen yhteydessä

EHL Jari Laitinen

11.15 Hydroksyyliapatiitin käyttömahdolli-suudet preproteetti

sessa kirurgiassaProf. Valle J. Oikarinen

12.00 Laajat luusiirteet

suu- ja leuka-kirurgiassa

Erik.lääk., EHL

Juha Paatsama

12.45 Keskustelua

KUKA HOITAA POTILAS-

TA: TEHTÄVIENJAKOSUUN TERVEYDENHUOL-

LOSSA – VETEEN PIIRRET-

TY VIIVA?Kliinistä hammashoitotyötä

voivat ja saavat tehdä monet

suun terveydenhuollon am-mattihenkilöt. Tässä paneeli-

keskustelussa kuulemme,

mihin rajaviivat on vedetty taimihin ne tulisi vetää opetuk-

sen, kentän ja hallinnon

edustajien mielestä. Tulemukaan esittämään oma kä-

sityksesi!

Paneelissa:

Yksityishammaslääkäri

Hans Jansson

Johtava ylihammaslääkäri

Seppo Helminen

Professori Christian Lindqvist

Uusi osoite tai uuden jäsenen osoite

OsoitePostinoPostitmpkPuh

NimiJäsennumero Syntymäaika

SHtS ry

mak

saa

postim

aksu

n

SHtS ry

Vastau

slähetys

Sop 00240 / 407

00003 HELSIN

KI

Jäseneksi liittyminen

SHtS Palvelukortti

Osoitteen muutos

Vanha osoite (osoitteen muutoksessa)

OsoitePostinoPostitmpk

Leikkaa irti ja su

jauta p

ostiin

24 1/98