HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELIN 1907 LUOVUTUS · 2020. 12. 14. · HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELIN 1907...

Vastaanottaja

Cargotec Finland Oy

Asiakirjatyyppi

Yhteenveto

Päivämäärä

9.12.2020

Viite

1510015733

HÄRMÄLÄNRANTA,

KORTTELIN 1907 LUOVUTUS

YHTEENVETO

HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELIN 1907 LUOVUTUS,

YHTEENVETO

Ramboll

Pakkahuoneenaukio 2

33101 Tampere

P +358 20 755 611

www.ramboll.fi

Päivämäärä 9.12.2020

Laatija Juha Parviainen

Tarkastaja Jukka Huppunen

Hyväksyjä Pekka Mattila, Cargotec (10.12.2020)

Kuvaus Yhteenveto

Viite 1510015733

Kansikuva 7.4.2020: Korttelin 1907 aluetta eteläreunalta kohti pohjoista / Juha Parviainen

HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELI 1907, LUOVUTUS JA VASTUUT

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 1 2. KOHDE 1 2.1 Kohteen sijainti 1 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet 1 2.3 Kaavatilanne 1 2.4 Rajaukset, koko ja naapurusto 2 2.5 Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet 2 2.6 Nykyinen ja tuleva käyttö 2 2.7 Pohjasuhteet ja maaperä 2 2.8 Pinta- ja pohjavedet 3 3. MAAPERÄTUTKIMUKSET 4 3.1 Tausta 4 3.2 Näytteenotto 4 3.2.1 Maaperänäytteenotto 4 3.3 Maaperätutkimusten tulokset ja viitearvovertailu 4 4. MAAPERÄN KUNNOSTUS 5 4.1 Kunnostuksen tavoitetaso 5 4.1.1 Pirkanmaan ELY-keskus 5 4.2 Kunnostuksen toteutus 5 4.3 Toteutuneet kaivualueet 5 4.4 Täytöt 5 4.5 Riskinarvion johtopäätökset 6 5. POHJAVESITUTKIMUKSET 6 5.1.1 Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien vertailu 6 5.1.2 Tulokset 6 5.2 Huokosilmatutkimusten tulokset 7 6. POHJAVEDEN PUHDISTUS 7 7. VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET 8 7.1 Huokosilman tarkkailu korttelissa 1907 9 7.2 Tulevat kaivutyöt ja maankäytön muutokset 9 8. TARKKAILU 9 9. PERUSTAMISTAPA / RAKENTAMISTAPAOHJE 11 9.1 Tuulettuva alapohja 11 9.1.1 Näytteenottoyhde 12 9.2 Pysäköintihalli 12 10. VASTUUT 13 10.1 Kaivutyöohje 13 10.2 Maanalainen rakentaminen 13 10.3 Tarkkailuputket 13 10.4 Tarkkailu 14 10.5 Yhteenveto vastuista 15

LIITTEET

Liite 1 Kaivutyöohje (1 s. / A4)

PIIRUSTUKSET

Piirustus 602_rev_A Tutkimuspiirustus, näytepisteet (maaperä, pohjavesi, h-ilma) 1 : 400


1/15

1. JOHDANTO

Tässä yhteenvedossa käydään läpi kortteliin 1907 (kuva 1) sijoittuvia tutkimuksia sekä maaperän

kunnostus ajanjaksolla 23.5.–25.9.2017. Lisäksi esitetään korttelia koskevat ympäristötarkkailuvas-

tuut.

Maaperän kunnostustyöt tehtiin Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 (an-

nettu 1.7.2011) mukaisesti ja kunnostuksesta on annettu lausunto 4.11.2020. Lisäksi korttelin etelä-

osassa on käynnissä pohjaveden puhdistus. Puhdistukseen liittyen alueella tehtiin vuonna 2019 puh-

distusaineiden injektointeja ja kesäkuussa 2020 puhdistusta tehostava bioaugmentointi. Puhdistuksen

vaikutuksia tarkkaillaan korttelien 1905–1907 alueilla olevista pohjavesi- ja huokosilmaputkista voi-

massa olevan suunnitelman mukaan vuoteen 2022 asti. Tarkkailun tarkoituksena on varmistaa, että

riskinarviolla haitattomiksi todetut pitoisuustasot alittuvat. Tulokset sekä tarvittaessa päivitetty tark-

kailuohjelma esitetään tilaajalle, kiinteistöjen omistajille sekä viranomaisille vuosittain.

Viimeisimpien havaintojen perusteella injektointeja seuranneen vuoden aikana pohjaveden kloorattu-

jen alifaattisten yhdisteiden pitoisuudet on monin paikoin laskeneet selvästi.

Työn on tilannut Cargotec Finland Oy, yhteyshenkilönään Pekka Mattila. Ramboll Finland Oy:ssä

työstä on vastannut projektipäällikkönä ins. YAMK Jukka Huppunen ja suunnittelijana ins. YAMK Juha

Parviainen.

2. KOHDE

2.1 Kohteen sijainti

Tutkimuskohde sijaitsee Tampereen Härmälän kaupunginosassa.

Kohteen EUREF-FIN -koordinaatit (GK24) ovat rakennuksen 1 lounaiskulmassa N: 6818273.74 ja E:

24485363.71 ja rakennuksen 1 koilliskulmassa N: 6818366.18 ja E: 24485446.31.

Kohteen sijainti on esitetty piirustuksessa 1510015733.600.

2.2 Omistus- ja hallintasuhteet

Korttelin 1907 omistaa Tampereen kaupunki, mutta sen hallintaoikeus on tällä hetkellä Skanska Ta-lonrakennuksella. Cargotec Finland Oy on alueen entinen omistaja ja oli vuonna 2010 tehdyn kiinteis-tökaupan jälkeen kiinteistöllä vuokralla 31.10.2013 saakka.

2.3 Kaavatilanne

Kortteli 1907 sijaitsee asemakaavan 8388 alueella. Korttelin alue on nykyisessä asemakaavassa kaa-

voitettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR). Kuvassa 2 on esitetty alueen ajanta-

sainen asemakaava.


2/15

Kuva 1. Ote asemakaavakartasta. Raportoitavan tutkimus- ja kunnostusalueen rajaus punaisella

2.4 Rajaukset, koko ja naapurusto

Korttelin 1907 pinta-ala on 5 550 m2. Alue rajoittuu lännessä Lättähatunkatuun, pohjoisessa Fontel-

linkatuun, idässä Valmetinkatuun ja etelässä Rollikankatuun.

Tutkimus- ja kunnostusalue on esitetty piirustuksessa 602_rev_A.

2.5 Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet

Korttelin 1907 alue oli ennen vanhan lentokonetehtaan purkamista ja sitä seurannutta maaperän

kunnostusta pääosin asfaltoitu. Korttelin länsireunaa sivunnut tehdasrakennus purettiin lokakuun

2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Pinnoitettua pihaa on jäljellä vielä hieman korttelin 1907

itäosassa. Korttelin itäreunalla on korkea etelä-pohjoissuuntainen betonielementtimuuri, joka erotti

teollisuusalueen aiemmin Valmetinkadun itäpuolen asuinalueesta. Muuria on joulukuuhun 2020 men-

nessä purettu Fontellin- ja Rollikankatujen kohdilta. Maaperän kunnostuksen aikaisten havaintojen

perusteella korttelin tehtaanaikaiset maanalaiset tekniset rakenteet, kuten putkilinjat ja kaivot pois-

tettiin suurelta osin työn yhteydessä.

2.6 Nykyinen ja tuleva käyttö

Dokumentin laatimishetkellä, joulukuussa 2020, alueella ei ole toimintaa. Korttelin itäosassa on

Skanskan rakennustyömaiden käytössä oleva pysäköintialue. Aluetta ollaan muuttamassa asuinkäyt-

töön.

2.7 Pohjasuhteet ja maaperä

Korttelin 1907 maanpinta on kaivamattomilla alueilla tasolla +82,25…+82,8 (N2000) laskien hienok-

seltaan etelään kohti korttelia 1908 ja hallintorakennusta. Alueilla, joilla on tehty massanvaihtoa,

maanpinnan korko on +81,4. Täyttötaso jätettiin tarkoituksella alemmaksi kuin alkuperäinen maan-

pinnan korko tulevaa rakentamista ajatellen.

Pinnoitetuilla alueilla sorasta tai murskeesta tehdyt rakennekerrokset ovat olleet noin 1–1,5 m pak-

suiset. Maaperän kunnostuksen ja pohjavesiputkien asennusten yhteydessä havaittiin täyttökerrosten

alapuolella monin paikoin 2–5 m vahvuinen kerros savista silttiä tai hiekkaista silttiä, jonka alapuolella


3/15

on 5–6 m vahvuinen kerros hiekka- tai soramoreenia ennen peruskalliota. Kuvassa 2 on esitetty geo-

login määrittämät maalajit tarkkailuputken PVP43 kohdalla.

Kuva 2. Maalajeja ja pohjavesitieto tarkkailuputken PVP43 kohdalla

Asemakaavan 8388 alueella maaperän kunnostustyövaiheissa tehtyihin katu- ja puistoalueiden täyt-

töihin käytettiin paikoin aluehallintoviraston päätösten LSSAVI/73/04.08/2013 ja LSSAVI/818/2015

mukaisesti hyödyntämiskelpoista betoni- ja tiilimursketta. Lähin hyötykäyttöalue on Lättähatunkatu

korttelin länsipuolella.

Raportoitavan alueen eteläosaan sijoittuu useita kallionpintahavaintoja. Kallio on havaittu matalim-

millaan alueen eteläosan pohjaveden puhdistuksen injektointipisteessä 354, missä kallionpinta ha-

vaittiin tasolla +70,19 (N2000; 12,22 m maanpinnasta; kallio varmistettu). Pohjavesiputkissa matalin

kallionpinnan taso havaittiin korttelin itäreunalla pisteessä PVP43. Kallionpinta on tuossa pisteessä

tasolla +70,97 (N2000; 11,50 m maanpinnasta; kallio varmistettu). Maanpinta on pisteessä tasolla

+82,47. Korkeimmillaan kallion on havaittu olevan korttelin koillisosassa pohjavesiputken PVP42 koh-

dalla. Kallionpinta oli tuossa pisteessä 8 m syvyydellä maanpinnasta (taso +74,48; N2000; kallio

varmistettu). Maanpinta oli pisteessä tasolla +82,48. Fontellinkadun pohjoispuolella kallio nousee

kohti pohjoista ja Valmetinkadun itäpuolella kohti itää.

2.8 Pinta- ja pohjavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella ole pohjaveden talousvesikäyttöä. Lähin

luokiteltu pohjavesialue on Pyhäjärven vastarannalla noin 3,7 km etäisyydellä sijaitseva Epilänharju-

Villilä 1. luokan pohjavesialue 0483702. Pohjavesitutkimusten ja kairauksissa saatujen kalliopintatie-

tojen perusteella pohjaveden gradientti on pääsääntöisesti länttä eli Pyhäjärveä kohti. Pohjaveden

pinnan taso vaihtelee tutkimus- ja kunnostusalueella noin välillä +78,50…+79,50. Pohjavesivyöhyk-

keen paksuus on alueella tyypillisesti 7–8 m.


4/15

Lähin pintavesi on Pyhäjärvi, jonka läheisyydessä kohde sijaitsee. Pyhäjärven pinnan taso vaihtelee

tyypillisesti välillä +77…+77,5. Tällä hetkellä alueen sadevedet imeytyvät pääosin maaperään.

3. MAAPERÄTUTKIMUKSET

3.1 Tausta

Korttelin 1907 alueella on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia vuosina 2003–2017. Tutkimusten

perusteella alueen maaperä oli pilaantunut pääasiassa öljy- ja VOC-yhdisteillä.

3.2 Näytteenotto

3.2.1 Maaperänäytteenotto

Alueella on tehtiin vuosien 2015–2017 aikana 13 koekuoppaa. Lisäksi alueelle tehtiin vuonna 2003

kaksi koekuoppaa Golderin toimesta. Koekuopat kaivettiin syvimmillään 5,5 m syvyydelle ympäröi-

västä maanpinnasta. Vuosina 2010 ja 2016 tehtiin kortteli alueelle viisi (5) kairauspistettä syvimmil-

lään 9,7 metrin syvyyteen / kallion pintaan (PVP34).

Tutkimus- ja kunnostusnäytepisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 602_rev_A. Kunnostus-

kaivantojen ulkopuoliset tutkimuspisteet on esitetty kuvassa 3.

Kuva 3. Kunnostuskaivannot ja tutkimuspisteet

3.3 Maaperätutkimusten tulokset ja viitearvovertailu

Maaperätutkimusten tuloksia on verrattu Pirkanmaan ELY-keskuksen päätökseen PI-

RELY/322/07.00/2010 (ns. PIMA-päätös) sekä Vna 214/2007:n ohjearvotasoihin.

Korttelissa 1907 havaittiin kunnostuksen lopetustasoilla kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä (CVOC) kyn-

nysarvon (KA) ylittävät pitoisuudet 12 näytteessä. CVOC-yhdisteisiin kuuluvien vinyylikloridin, di-, tri-

ja tetrakloorieteenien osalta vertailua on tehty Vna 214/2007:ssa esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin,

koska PIMA-päätöksessä ei ole määritelty näille yhdisteille tavoitearvoja.

Jäännöspitoisuusalueet, joilla havaittiin vähintään alemman ohjearvon ylittäviä CVOC-pitoisuuksia,

sijaitsivat tasoilla +78…+79 eli 3,5–4,5 m maan pinnasta. Lisäksi näytteissä KT314 ja KT315 havaittiin


5/15

trimetyylibentseenejä ja näytteessä KT214 propyylibentseeniä yli PIMA-päätöksen korttelialueille

määritetyn tavoitepitoisuuden.

4. MAAPERÄN KUNNOSTUS

Korttelin 1907 alueella tehty kunnostus ajoittui aikavälille 23.5.–25.9.2017. Kunnostustyötä tehtiin

samanaikaisesti viereisessä korttelissa 1906, ja kaivualueet vaihtelivat aiempien ja kunnostuksen

edetessä tehtyjen tutkimusten/löydösten perusteella. Kunnostusurakoinnista vastasi Fortum Environ-

mental Construction Oy.

Työn viranomaisvalvonnasta vastasi Pirkanmaan ELY-keskuksella Emmi Pajunen.

4.1 Kunnostuksen tavoitetaso

4.1.1 Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 pilaantuneen maa-alueen

puhdistamisesta 1.7.2011.

PIMA-päätöksen mukaisen lupamääräyksen 3 mukaan:

"Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haitta-aineiden

osalta vähintään alemman ohjearvon (Vna 214/2007) ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen, paitsi

haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja

rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista viimeistään rakennuksia

rakennettaessa. Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava

ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvion mukaisesti. Mihinkään maakerrokseen ei saa kui-

tenkaan jättää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja-arvopitoi-

suuden."

Työmaakokouksessa 14.2.2014 (kokous 9) päätöksen kunnostustavoitteita tarkennettiin. Pirkanmaan

ELY-keskuksen mukaan maaperää ei ole tarpeen kunnostaa yli neljän metrin syvyydeltä hulevesialu-

eilla, mikäli alueella ei ole jätteitä ja jäännöspitoisuudet eivät ylitä ongelma- eli vaarallisen jätteen

raja-arvoja.

4.2 Kunnostuksen toteutus

Maaperän kunnostusta tehtiin massanvaihdolla. Pilaantuneet alueet oli havaittu kairaus- ja koekuop-

patutkimusten avulla ja tutkimusten laboratoriotuloksia käytettiin hyväksi maaperän kaivun aikana.

PIMA-päätöksen mukaisten kunnostustavoitteiden täyttymistä seurattiin kaivannon pohjalta ja seinä-

mistä otetuilla näytteillä.

4.3 Toteutuneet kaivualueet

Korttelissa 1907 tehtiin maaperän kunnostuskaivua noin 1 800 m2 kokoisella alueella. Kaivu ulottui

syvimmillään tasolle +77,9 (N2000) / 4,6 m maanpinnasta.

4.4 Täytöt

Korttelin 1907 kunnostuskaivanto täytettiin Skanskan toimittaman ja hyväksymän täyttösuunnitel-

man mukaisesti tasoon +80,5… +81,0. Täyttömateriaalina käytettiin kunnostuksen tavoitetasot täyt-

täviä savista silttiä, silttiä, silttimoreenia ja vastaavia. Täytöt on tehty kaivinkoneella kerroksittain

tiivistäen.


6/15

4.5 Riskinarvion johtopäätökset

Riskinarvion perusteella kohteen maaperän jäännöspitoisuusnäytteissä todetut pitoisuudet olivat hai-

tattomalla tasolla huomioiden kaivusyvyys, käytettävä täyttömateriaali, tarkasteltujen jäännöspitoi-

suusnäytteiden yläpuolelle suunniteltu maankäyttö ja pohjaveden pinnan taso. Kohteessa todettiin

vuoden 2017 maaperän kunnostuksen päätteeksi laskennalliset haitattomat pitoisuudet ylittäviä pi-

toisuuksia pohjavedellä kyllästyneessä kerroksessa. Pohjaveden pinnan alapuolella haitta-aineiden

kulkeutuminen maaperästä huokosilmaan ei ole mahdollista, vaan haitta-aineet liukenevat ensin ve-

teen ja siirtyvät siitä huokosilmaan.

Korttelin eteläosassa käynnissä olevan pohjaveden puhdistuksen arvioidaan osaltaan laskeneen poh-

javedellä kyllästyneen maa-aineksen haitta-ainetasoja, koska injektointi aloitettiin yleisesti noin ta-

solta +79 (N2000). Jäännöspitoisuusnäytealueista, joilla havaittiin kohonneita CVOC-pitoisuuksia, in-

jektoidulle alueelle sijoittuvat KT140, KT141, KT160, KT314, KT315, KT357 ja KT366. Näytealueiden

nykyisiä, injektoinnin jälkeisiä haitta-ainepitoisuuksia ei ole tutkittu.

Alueella ei ole tutkimustulosten perusteella tarvetta laajempaan massanvaihtoon tai maaperän lisä-

tutkimuksiin.

5. POHJAVESITUTKIMUKSET

5.1.1 Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien vertailu

Härmälänrannan pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien vertailuun ei sovelleta pohjavesille olemassa

olevia ympäristönlaatunormeja, koska alue ei ole luokiteltu pohjavesialue.

5.1.2 Tulokset

Korttelien 1907 alueella tai niiden läheisyydessä on (ollut) kahdeksan pohjavesiputkea, joista on tut-

kittu haitta-ainepitoisuuksia vuosina 2015–2020. Korttelin alueella on havaittu koko kaava-alueen

korkeimpia kloorattujen alifaattisten yhdisteiden pitoisuuksia. Taulukossa 1 on esitetty korttelin alu-

eella havaitut maksimipitoisuudet.

Taulukko 1. Suurimmat havaitut mediaanipitoisuudet ja enimmäispitoisuudet korttelin 1907 alueella

Suurin havaittu

mediaanipitoisuus pohjave-

siputkissa, µg/l

Havaittu maksimipitoisuus

pohjavesiputkissa, µg/l

Bentseeni 1,2 (PVP80) 1,2 (PVP80; 27.5.2019)

Tolueeni 5,7 (PVP80) 12 (PVP80; 27.5.2019)

Ksyleenit - 1,7 (PVP80; 27.5.2019)

Vinyylikloridi 1400 (PVP80) 3330 (PVP80; 9.6.2020)

Dikloorieteenit 1620 (PVP80) 8510 (PVP80; 12.2.2020)

Trikloorieteeni 13 (PVP43) 222 (PVP80; 12.6.2019)

Tetrakloorieteeni 2,2 (PVP80) 7,8 (PVP80; 10.7.2019)

Korkeimmat pitoisuudet on havaittu korttelin keskiosassa tarkkailuputken PVP80 kohdalla. Tyypilli-

sesti korkeimmat pitoisuudet alueella on havaittu pohjavesivyöhykkeen pohjalla lähellä kallion pintaa.

Kesäkuussa 2019 tehdyn injektoinnin jälkeen kloorattujen alifaattisten yhdisteiden pitoisuudet poh-

javedessä ovat laskeneet huomattavasti.


7/15

5.2 Huokosilmatutkimusten tulokset

Korttelien 1907 alueella on neljä huokosilmaputkea. Putkista tähän asti otetuissa huokosilmanäyt-

teissä, ei ole havaittu tutkittuja aineita yli 31.1.2019 päivätyssä riskinarviossa esitettyjen haitatto-

mien pitoisuuksien. Taulukossa 2 on esitetty korttelin 1907 alueen maksimipitoisuudet sekä lasken-

nalliset haitattomat pitoisuudet huokosilmassa asuinalueilla kellarittoman rakennuksen lattiatason

alapuolella

Taulukko 2. Maksimipitoisuudet sekä laskennalliset haitattomat pitoisuudet huokosilmassa asuinalueilla kellarittoman rakennuksen lattiatason alapuolella

Havaittu

maksimipitoisuus huokosilmaputkissa, µg/m³

Laskennallinen haitaton pitoisuus,

µg/m³

Bentseeni 59 (HKP56; 5/2019) 1500

Tolueeni 310 (HKP52; 5/2019) 390 000

Etyylibentseeni 9,4 (HKP55; 5/2019) 730 000

Ksyleenit 34 (HKP55; 5/2019) 860 000

Vinyylikloridi 5,2 (HKP52; 1/2018) 1 800

Dikloorieteenit 860 (HKP55; 5/2019) 26 000

Trikloorieteeni 530 (HKP55; 5/2019) 21 000

Tetrakloorieteeni 110 (HKP56; 5/2019) 240 000

6. POHJAVEDEN PUHDISTUS

Korttelin eteläosassa on ollut kesäkuusta 2019 lähtien käynnissä pohjaveden puhdistushanke. Pirkan-

maan ELY-keskus antoi pohjaveden puhdistuksesta päätöksen PIRELY/806/2019 päivämäärällä

12.4.2019. Pohjaveden puhdistusurakoinnista vastasi Doranova Oy.

Korttelin eteläosaan (kuva 4: ”alue 3b” / 4 500 m2) tehtiin kahta eri tekniikkaa käyttäen yhteensä

112 injektiopistettä (68+44). Injektoidut aineet syötettiin koko pohjavesivyöhykkeen paksuudelle.

Kesäkuussa 2020 alueella tehtiin vielä puhdistuksen vaikutusta tehostava bioaugmentointi, joka koh-

dennettiin tarkkailuputkien PVP80 ja PVP84 väliselle alueelle.

Kohteessa havaituille pohjaveden haitta-ainepitoisuuksille ei ole asetettu puhdistustavoitteita, vaan

pohjaveden yleisenä puhdistustavoitteena on pohjaveden tetra-, tri- ja dikloorieteenien sekä vinyyli-

kloridin kokonaismäärän vähentäminen. Lisäksi korttelin 1907 puhdistusalueella (”alue 3b”) on puh-

distustavoitteena dikloorieteenien pitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana sekä vinyyliklo-

ridipitoisuuden hallittu muuttuminen.

Sekä injektoitujen alueiden että laajemman alueen pohjaveden ja maaperän huokosilman haitta-ai-

nepitoisuuksia tarkkaillaan erikseen laaditun suunnitelman mukaan ainakin vuoden 2022 syksyyn

saakka.

Puhdistukseen liittyvä injektointialue on esitetty piirustuksessa 602_rev_A sinisellä katkoviivalla.


8/15

Kuva 4. Korttelin 1907 alueelle tehdyt injektointipisteet

Koko Härmälänrannan alueen tarkkailuun liittyen on laadittu seuraavat tarkkailusuunni-

telmat:

- Härmälänranta, Huokosilman tarkkailusuunnitelma, näytepisteet ja näytteenotto (Ramboll Finland Oy, toimitettu 20.8.2020)

- Härmälänranta, Tarkkailusuunnitelman päivitys, Ilmanäytteenotto rakennusten alta (Ram-boll Finland Oy, toimitettu 11.5.2020)

- Tarkkailusuunnitelman täydennys liitteineen, Härmälänrannan pohjaveden puhdistaminen (Ramboll Finland Oy, AFRY Finland Oy ja Vahanen Environment Oy, toimitettu 30.1.2020)

7. VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET

Seuraavat katkelmat ja viranomaismääräykset on lainattu Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnosta

”Lausunto korttelin 1907 loppuraportin sekä tutkimusraporttien tarkastamisesta” 3.11.2020. Selvyy-

den vuoksi määräyskohdat on alleviivattu.

Koska korttelin 1907 alueella on käynnissä riskinhallintatoimenpiteenä pohjaveden in situ -puhdistus,

eikä maaperän huokosilmassa ole tehdyssä seurannassa todettu huokosilmalle asetettujen toimenpi-

derajojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, katsoo Pirkanmaan ELY-keskus, että korttelin 1907 alueelle

voidaan sallia kaavanmukainen asuinrakentaminen edellyttäen, että alueelle sijoitettaviin maanvas-

taisiin asuinrakennuksiin toteutetaan radonputkistot ja varaus koneellisella ilmanpoistolle radonput-

kistoista.

Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus edellyttää, että radonputkisto on asennettava tarkkailua varten myös

niiden kellarillisten tilojen alle, joissa kellaritilat ovat asumisen kaltaisessa käytössä, kuten kerho-,

sauna- tai muina oleskelutiloina tai joissa kellaritilojen ilmatila on yhteydessä asuintilojen ilmatilaan.

Rakennusten ja rakenteiden rakentaminen tulee toteuttaa hyvän rakennustavan mukaisesti huoleh-

tien erityisesti rakenteiden riittävästä tiivistämisestä. Lisäksi radonputkistojen rakentamisessa tulee


9/15

huomioida se, että putkistot ovat rakenteellisesti sellaisia, että edustava näytteenotto niistä on mah-

dollista.

7.1 Huokosilman tarkkailu korttelissa 1907

Pirkanmaan ELY-keskus edellyttää, että korttelin 1907 asuinrakennusten radonputkistoista tulee ottaa

huokosilmanäytteet ennen uudisrakennusten käyttöönottoa.

Sen jälkeen huokosilman tarkkailua radonputkistoista tulee jatkaa vähintään korttelissa tehtävän poh-

javeden puhdistamisen ajan. Näytteenoton tulokset tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille viipymättä niiden val-

mistuttua.

Pohjaveden puhdistamisen päätyttyä tulee Pirkanmaan ELY-keskukselle toimittaa tarkastettavaksi yh-

teenveto radonputkistoista tehdystä tarkkailusta sekä arvio tarkkailun jatkamistarpeesta. Kyseiset

asiakirjat tulee toimittaa tiedoksi myös Tampereen kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviran-

omaisille. Näytteenoton tulosten perusteella Pirkanmaan ELY-keskus arvioi, onko radonputkistoista

tehtävää näytteenottoa tarpeen jatkaa ja jos, niin missä laajuudessa.

7.2 Tulevat kaivutyöt ja maankäytön muutokset

Korttelin 1907 maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestel-

mään. Maaperän tilan tietojärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa. Tietojärjestelmän uudista-

misen myötä vanhat käyttörajoitemerkinnät poistuvat käytöstä. Koska korttelin 1907 maaperään on

jäänyt puhdistamisen jälkeen Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuk-

sia, merkitään sille tietojärjestelmään tieto siitä, että alueen maarakentamisessa tai maankäytön

muutoksissa on otettava yhteyttä viranomaisiin.

Edellä mainittu merkintä ei rajoita tulevaa asuinkäyttöä, sillä aluetta koskevat riskinarvioinnit on laa-

dittu huomioiden tuleva asuinkäyttö ja ko. riskinarviointien mukaan kohteen maaperään, pääosin

pohjaveden pinnan tasoon, jääneistä haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskiä

alueen tuleville asukkaille.

Mikäli tulevaisuudessa on tarpeen kaivaa alueella, jonka maaperässä esiintyy kohonneita haitta-ai-

nepitoisuuksia, on asiasta edellytetty ottamaan yhteyttä viranomaiseen, jotta haitta-ainepitoiset maat

tulevat huomioitua asianmukaisesti kaivutöissä ja jotta viranomainen voi tarvittaessa tarkemmin oh-

jeistaa maiden kaivua.

Korttelin 1907 luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä maaperän tutkimuksiin ja puhdistukseen liittyvät asiakirjat alueen uudelle omistajalle ja haltijalle ympäris-tönsuojelulain (527/2014) 139 §:n mukaisesti.

Lausunnossa esitetyn radonputkiston katsotaan olevan riskinhallintamenetelmänä minimivaatimus,

jota ei tarvitse toteuttaa, jos rakennukseen tehdään tuulettuva alapohjarakenne tai alimmassa ker-

roksessa on pysäköintihalli. Perustamistapaa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 9.

8. TARKKAILU

Korttelissa 1907 sijaitsevat pohjaveden ja huokosilman tarkkailuputket on esitetty kuvassa 5.


10/15

Kuva 5. Korttelin 1907 alueen tarkkailuputket

Puhdistusurakan aikana pohjavettä ja huokosilmaa tarkkaillaan kuvassa 6 esitetyistä tarkkailuputkista

eri tahojen toimesta useita kertoja vuodessa. Tarkkailusuunnitelman mukaiset aikataulut on esitetty

taulukoissa 3 ja 4.

Taulukko 3. Pohjaveden tarkkailuohjelma vuosina 2019–2022

Puhdistusurakan aikainen

pohjaveden

vuositarkkailu

Tarkkailupisteet Näytteenottotiheys, kk/vuosi

Osa-alue 3b PVP80 ja PVP84-85

Ennen injektointia 05/2019 ja

08/2019, 07-08/2020, 07-08/2021,

07-08/2022

Puhdistusurakan aikainen

pohjaveden

puolivuotistarkkailu

Tarkkailupisteet Näytteenottotiheys

Osa-alue 3b PVP80 ja PVP84-8502-03/2020, 02-03/2021, 02-

03/2022

Urakoitsijan

pohjavesitarkkailuTarkkailupisteet Näytteenottotiheys

Osa-alue 3b PVP80 ja PVP84-85Injektoinnin valmistumisen

jälkeen 1 krt/kk

Puhdistusalueiden

ulkopuolinen pohjavesi-

tarkkailu


Kortteli 1907PVP13A, PVP34 ja

PVP43

05/2019, 02-03/2020, 07-08/2020,

07-08/2021, 07-08/2022


11/15

Taulukko 4. Huokosilman tarkkailuohjelma vuosina 2019–2022

Alueella toteutetaan lisäksi huokosilman tarkkailua viranomaisen (ELY) vaatimassa laajuudessa.

Tarkkailutarve ja laajuus arvioidaan vuosittain uudestaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymisen

jälkeen tarkkailu päätetään toistaiseksi määrittelemättömällä aikajänteellä.

9. PERUSTAMISTAPA / RAKENTAMISTAPAOHJE

Alueen pilaantuneesta pohjavedestä aiheutuvia riskejä voidaan hallita varmistamalla, että pitoisuudet

alueelle rakennettavien rakennusten alapuolella huokosilmassa pysyvät haitattomalla tasolla.

Alueella, jolla on havaittu pohjaveden pilaantuneisuutta, esitetään ensisijaisiksi riskinhallintatoimen-

piteiksi rakenteellisia ratkaisuja. Asuintilojen ollessa rakennuksen alimmassa kerroksessa rakennuk-

sen alapohjan tuuletuksesta ja mahdollisesta haitta-aineiden poistosta huolehditaan tuulettuvalla ala-

pohjarakenteella. Mikäli rakennuksen alimmassa kerroksessa on pysäköintihalli, erillisiä tuuletusra-

kenteita ei tarvitse järjestää.

Pohjaveden puhdistukseen liittyvän pohjavesi- ja huokosilmatarkkailun edustavan jatkumisen kan-

nalta korttelin rakentaminen suositellaan aloitettavaksi pohjoisosasta, mistä edettäisiin kohti etelää.

Näin korttelin eteläosan tarkkailuputket voitaisiin säilyttää mahdollisimman pitkään.

9.1 Tuulettuva alapohja

Elementtirakenteisen tuulettuvan alapohjarakenteen tulee olla ilmatiivis, jotta maakosteudella ja

mahdollisilla kaasumaisilla haitta-aineilla ei ole pääsyä huoneilmaan korvausilmavuodon kautta. Ala-

pohja ilmatilan korkeudeksi suositellaan vähintään 1,2 m korkeutta huoltotöiden vuoksi (muuten suo-

situs on 0,8 m). Alapohjarakenteiden palkit ja perusmuurit voivat jakaa ryömintätilaa ja haitata tuu-

lettumista.

Ryömintätilan ilmanvaihdolla pyritään varmistamaan ryömintätilan kuivana pysyminen. Ryömintätilan

ilman tulisi vaihtua 0,5–1 kertaa tunnin aikana. Tuuletus voidaan järjestää käyttäen hyväksi tuulen-

paine-eroja, painovoimaista savupiippuvaikutusta johtamalla poistoputki katolle tai tarvittaessa ko-

neellisesti.

Ryömintätilan tuuletusaukkojen kokojen ohjearvot RIL 107-2012 mukaan ovat 0,5–1,0 ‰ alapohjan

pinta-alasta riippuen rakennuspaikasta. On pantava merkille, että tuuletusaukon peittävät/suojaavat

säleiköt heikentävät ilman virtausta ja ne tulee huomioida pienennyskertoimin.

Pohjaveden

puhdistusurakka-

alueet


Osa-alue 3b HKP52 ja HKP56

Ennen injektointia 05/2019, 02-03/2020, 07-

08/2020, 02-03/2021, 07-08/2021, 02-03/2022,

07-08/2022

Puhdistusalueiden

ulkopuolinen

tarkkailu


Kortteli 1907 HKP55

Ennen injektointia 05/2019, 02-03/2020, 07-

08/2020, 02-03/2021, 07-08/2021, 02-03/2022,

07-08/2022


12/15

Talotekniset asennukset voidaan sijoittaa ryömintätilaan, jolloin niiden tarkistus sekä huolto- ja muu-

tostöiden tekeminen helpottuvat. Ryömintätilaan pääsee normaalisti alapohjan tai sokkelin läpi erityi-

sestä huoltoluukusta, joten mahdolliset korjaustoimenpiteet eivät vaadi alapohjan aukaisemista.

(lähde: www.kosteudenhallinta.fi, mukailtu)

9.1.1 Näytteenottoyhde

Mikäli tuulettuvasta alapohjasta edellytetään ilmanäytteenottoa, näytteenotto voidaan järjestää joko

kulkuluukun tai alapohjaan johtavan läpiviennin (kuva 6) avulla.

Läpivientiä käytettäessä näytteenottoputki on oltava tulpattuna näytteenoton ajan. Näytteenottolet-

kua varten tehdään erillinen, letkureiällä varustettu tulppa. Näytteenottoyhde sijoitetaan keskeiselle

paikalle ryömintätilaan, jokaiseen erilliseen osastoon.

Kuva 6. Näytteenottoyhde tuulettuvassa alapohjassa

9.2 Pysäköintihalli

Asemakaavan mukaan pysäköinti toteutetaan joko maanalaisissa tai kansirakenteiden alla olevissa

pysäköintilaitoksissa kaavassa olevien merkintöjen mukaan. Pysäköintilaitoksiin ajo tapahtuu raken-

nusten kautta tai pihakansien alta, ei avoluiskien kautta.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto) liitteen 2

mukaan moottoriajoneuvosuojien ilmanvaihto on järjestettävä siten, etteivät ilman epäpuhtaudet ai-

heuta terveydellistä haittaa suojien käyttäjille.

Jos moottoriajoneuvosuoja on muun rakennuksen yhteydessä, sen ilmanvaihto järjestetään siten,

että suoja on alipaineinen muihin tiloihin nähden. Moottoriajoneuvosuojan tuloilma voi olla siirtoilmaa.

Tulo- ja poistoilma-aukot sijoitetaan siten, että suojan eri osien riittävä ilmanvaihto varmistuu. Aukot

sijoitetaan siten, ettei ilma pääse tarpeettomasti leviämään alueilta, joissa epäpuhtauspitoisuus on

suuri. Suojaan ei myöskään saa jäädä kohtia, joissa ilman epäpuhtauspitoisuudet voivat paikallisesti

ylittää sallitut arvot. Tämän estämisessä voidaan käyttää esim. paikallispoistoja tai siirtoilmapuhalti-

mia.

Koneellisen ilmanvaihdon poistoilmavirta tiloissa, joissa tapahtuu keskimäärin yksi ajo autopaikkaa

kohden vuorokauden vilkkaimman 8 tunnin jakson aikana, on vähintään 0,9 (dm3/s)/m2. Tällaisia

ovat esimerkiksi asuintalojen paikoitustilat. (lähde: https://www.finlex.fi/data/normit/37187/D2-

2012_Suomi.pdf)

Mikäli alimpiin kerroksiin tulee pysäköintitilaa, maaperän jäännöspitoisuuksista tai huokosilmapitoi-

suuksista ei aiheudu riskiä, koska pysäköintitiloihin asennetaan rakennusmääräysten mukaisesti

asuintiloja tehokkaampi ilmanvaihto. Niissä ei myöskään vietetä säännöllisesti pitkiä aikoja. Pysäköin-

titilojen ilmanvaihto on erillään asuintilojen ilmanvaihdosta, joten pysäköintitiloista ei pääse kulkeu-

tumaan haitallisia yhdisteitä asuintiloihin. Haitta-aineiden tai epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäil-

maan on alueen rakennusten kohdalla erittäin epätodennäköistä myös tiiviin rakentamistavan, tuu-

lettuvien alapohjien ja radoninpoistojärjestelmien johdosta.

Joidenkin uudisrakennusten alapohjiin tullaan mahdollisesti sijoittamaan vuorokauden ja vuoden ym-

päri toimivia perusvesipumppaamoja, joilla voidaan alentaa pohjaveden pintaa korttelialueilla.

https://www.finlex.fi/data/normit/37187/D2-2012_Suomi.pdfhttps://www.finlex.fi/data/normit/37187/D2-2012_Suomi.pdf


13/15

Pumppaamojen toiminta aiheuttaa pienialaisia muutoksia pohjaveden virtaukseen alueella. Pumpat-

tavan veden laatu varmistetaan erillisen näytteenottosuunnitelman mukaisesti, kun rakennesuunni-

telmat valmistuvat ja selviää mille alueille on tulossa pohjaveden alennuspumppausjärjestelmä. Pum-

pattavan veden riittävästä puhtaustasosta on huolehdittava ennen sen johtamista kunnalliseen sade-

vesiviemäriin tai läheiseen vesistöön.

10. VASTUUT

10.1 Kaivutyöohje

Korttelin maaperä on kunnostettu siten, että ELY on hyväksynyt alueen kaavanmukaiseen käyttöön.

Kunnostus on käsittänyt osan alueesta piirustuksen 602_rev_A mukaisesti.

Koska alueen toimintahistorian takia maata kaivettaessa voi edelleen löytyä haisevia maita tai epä-

määräisiä täyttöjä, on laadittu kaivutyöohje, jonka mukaan tulee toimia, mikäli epäilyttäviä havaintoja

tehdään. Kaivutyöohjeessa (liite 1) nimetty ympäristöalan asiantuntijayritys lähettää alueelle vuoro-

kauden sisällä asiantuntijan, joka tarkastaa vaatiiko havainnot maaperän pilaantumisen johdosta kä-

sittelyä.

Pilaantumisen takia tehtävistä tutkimuksista ja toimenpiteiden valvonnasta vastaa Cargotec. Mikäli

tutkimuksissa ei havaita erityisiä toimenpiteitä vaativaa pilaantumista, vastaa alueen rakentaja Ram-

boll selvitys-, konsultointi- ja tutkimuskustannuksista.

Mahdollisissa pilaantuneisuuden kaivutöiden yhteydessä Cargotec ei toimita kunnostetulle alueelle

massoja, koska kaivu ulotetaan vain rakentamisen vaatimaan syvyyteen, josta rakentaja jatkaa täyt-

töjen osalta rakentamista.

10.2 Maanalainen rakentaminen

Koska alueen pohjavedessä on havaittu haitta-aineita, tulee maanalaista rakentamista välttää siten,

että alueelle muodostuu pohjaveden alentamistarve.

Mikäli alueella kuitenkin rakennetaan maanalaisia tiloja tai rakenteita siten, että rakentamisen takia

on alueen pohjavedenpinta alennettava ja näin ollen pohjavettä pumpattava alueen hulevesiverkos-

toon, vastaa alueen rakentaja pumppaamon rakentamisesta sekä pumppaamon toimintakunnon var-

mistamisesta. Koska alueen pohjavedessä on havaittu teollisesta toiminnasta peräisin olevia haitta-

aineita, on pohjaveden alentamisen alkaessa varmistettava pumpattavan veden laatu näytteenotolla.

Tästä näytteenotosta vastaa rakentaja.

Mikäli pohjavesinäytteissä havaitaan pitoisuuksia, jotka edellyttävät pohjaveden käsittelyä, vastaa

Cargotec tällöin pohjaveden uusintanäytteenotosta, mahdollisesta käsittelystä sekä pohjaveden tark-

kailusta käsittelyyn liittyen ELY vaatiman ajan.

10.3 Tarkkailuputket

Alueella on käynnissä Cargotec vastuulla oleva pohjaveden puhdistaminen ja siihen liittyvä tarkkailu

piirustuksen 602_rev_A ja kuvan 5 mukaisista pohjaveden tarkkailuputkista. Pohjaveden tarkkailua

on tarkoitus jatkaa vähintään 31.12.2022 asti, mutta mahdollisesti myös vielä vuoden 2023 ajan,

joten putket on pyrittävä säilyttämään alueella. Tarkkailuputkien rakenne on esitetty kuvassa 7.

Alueen rakentajat vastaavat tarkkailuputkien säilyttämisestä ja suojaamisesta, joten mikäli putkia

tuhoutuu, vastaa putkien tuhoaja uudelleen asentamiseen liittyvistä kustannuksista.

Mikäli putket sijaitsevat perustusanturoiden kohdalla ja putket täten rakentamisen yhteydessä tuhou-

tuvat, on putkien uudelleen asentamisen tarve ja vastuutaho tarkasteltava tällöin erikseen. Em. ti-

lanteessa on rakentajan viipymättä ilmoitettava Cargotecin vastuukonsultille (Ramboll, Jukka


14/15

Huppunen, 040 839 5374 tai Juha Parviainen, 040 833 3830) ajankohdasta, jolloin rakentaminen

alkaa ja ennen kuin putket ovat tuhoutuneet.

Kuva 7. Tarkkailuputkien rakenne ja niiden säilyttäminen maanrakennustöiden yhteydessä

10.4 Tarkkailu

Pohjaveden ja huokosilman sekä mahdollisista rakennuksen alaisen ilman sekä sisäilman tarkkailusta

vastaa Cargotec niiltä osin, kun tarkkailua toteutetaan alueen teollisen toiminnan aiheuttamien vai-

kutusten takia. Rakennuksista, joissa on tuulettuva alapohja, ei oteta lähtökohtaisesti näytteitä ala-

pohjan ilmasta. Myöskään sisäilmaa ei lähtökohtaisesti tutkita.


15/15

10.5 Yhteenveto vastuista

Taulukossa 5 on esitetty yhteenveto toimenpiteiden vastuista korttelin 1907 alueella.

Taulukko 5. Yhteenveto toimenpiteiden vastuista korttelin 1907 alueella

Toimenpide Vastuutaho

Kaivutöiden aikaisten havaintojen tutkiminen ja

selvittäminen, kun ei ole kunnostettavaa tai pi-

laantuneen maan käsittelytarvetta

Rakentaja

Kaivutöiden aikaisten havaintojen tutkiminen ja

selvittäminen, kun alueella on pilaantumisesta

johtuva kunnostus- tai käsittelytarve

Cargotec

Maanalaisen rakentamisen takia tehtävä pohja-

vedenpinnan alennus ja pohjaveden laadun sel-

vittäminen

Rakentaja

Pohjaveden alentamisesta johtuva pilaantu-

neen pohjaveden käsittely ja tarkkailu

Cargotec

Tuhoutuneiden pohjaveden tarkkailuputkien

uudelleen asennus

Putkien tuhoaja / rakentaja

Pohjaveden, huokosilman sekä mahdollinen ra-

kennuksen alaisen ilman sekä sisäilman tark-

kailu

Cargotec

Ramboll Finland Oy

Jukka Huppunen Juha Parviainen

Projektipäällikkö Suunnittelija

1/1

Ramboll Finland Oy

Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.

Kotipaikka Espoo

Ramboll Finland Oy

______________________ _____________________

Jukka Huppunen Juha Parviainen

KAIVUTYÖOHJEProjekti Härmälänranta

Päivämäärä 9.12.2020

Laatija Juha Parviainen, Ramboll Finland Oy

Härmälänrannan alueella on tehty pilaantuneen maan kunnostusta Pirkanmaan ELY-keskuksen päätök-sen Dn:o PIRELY/322/07.00/2010 mukaisesti ja Ramboll Finland Oy on toiminut kunnostuksen ympäris-töteknisenä valvojana. Alue on kunnostettu em. päätöksessä esitettyihin raja-arvoihin asti.

Raja-arvot saattavat olla joillekin yhdisteille kuitenkin sellaisia, että kaivettuja massoja ei voi viedä

maanvastaanottopaikoille, vaan massat on käytettävä mahdollisuuksien mukaan alueella tai ne on toi-

mitettava asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Alueen toimintahistoriasta johtuen maata kaivettaessa voi edelleen löytyä haisevia maita tai epämääräi-

siä täyttöjä. Lisäksi alueen täytöissä on hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään luvanvaraisesti betoni- ja

tiilimursketta. Jos kaivumassat herättävät epäilyksiä hajun, ulkonäön tms. syyn vuoksi, on syytä kysyä

neuvoa ympäristöalan asiantuntijalta. Edellä mainittujen tilanteiden tullessa vastaan, on noudatettava

alla olevia ohjeita.

Havaitsen maaperässä jätettä, öljyn tai liuottimen hajua tai epäilyttä-viä täyttömaita.

1. Otan yhteyden esimieheen.2. Katsotaan tarkka sijainti gps:llä tai vähintään esim. jalkamitalla lähimmästä kiintopistees-

tä, kuten rakennuksesta tms.

3. Esimies soittaa Ramboll Finlandiin

yhteyshenkilöt: Juha Parviainen (040 833 3830)Jukka Huppunen (040 839 5374)

4. Puhelimessa kerrotaan havainnot ja epämääräisen maa-aineksen sijainti, minkä perusteel-la Rambollin valvoja varmistaa tehtyjen kaivujen ja tutkimusten osalta, onko kyseisestä

alueesta olemassa olevaa laatutietoa.

5. Mikäli lisätutkimustarve todetaan yhteisesti, on siitä tehtävä tilaus (vahvistus puhelun li-

säksi sähköpostiin laskutustietoineen) soittajan toimesta. Lähtökohtaisesti konsulttityön

tilaajan on oltava maaperän omistaja/omistajan edustaja, koska maaperän omistaja myös

maksaa tutkimukset.

6. Maa-aineksesta tehtyjen laatututkimusten jälkeen Rambollin ja tilaajan edustajat määrit-

tävät massaerälle sopivan sijoituspaikan alueella tai asianmukaisen vastaanottopaikan

alueen ulkopuolella

Tampereen kaupungin työmailla (kadut & puistot) syntyvät massat välivarastoidaan

lähtökohtaisesti samoilla alueilla

Korttelialueiden massat sekä betoni- ja kivimurskeet välivarastoidaan lähtökohtaisesti

korttelialueilla

PARJKirjoituskoneLIITE 1

.α66α∗#670−#67

41..+−#0−#67

(106∋..+0−#67

41..+−#021.−78#./

∋6+0−#67

(ΘΠςΓΝΝΚΠ�ΡΧΤΜΜΚ

.ΓΠςΘΜΘΠΓςΓϑςΧΧΠΡ[ΥκΜ{ΚΠςΚ

−ΧΠςΧςΓϑΦΧΥ

(106∋..+0�2#4−−+

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

�

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

.∋061−10∋6∋∗6##0�2;5α−φ+06+

282��#

282��∃

4(��∃

∗−2��

282��#

∗−2��∗−2��

282��#

282��∃

∗−2��

5+��∗+�

−(�

−(�

−6��

−2��

−2��

−2��

5��

5��

−2��

−2��

−2��

−2��

4−−��

4−−��

4−−��

−6��

−6��−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

ΜΧΚΞΘ

ΥΧΝΧΘΛΧ

ΜΧΚΞΘ

��

ΜΚΞΚΜΚΞΚ

−6��

−6��

−6��

�

−6��

−6��

−6��−6��−6��

−6��

−6��−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6�� −6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

ΜΧΚΞΘ−6��

−6��−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

ΜΧΚΞΘς

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

ΜΧΚΞΘ

−6��

−6��−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��−6��

−6��

−6��

−6��−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

28−�

−6��

−6��

−6��

−6��

−6��

Ω5 ΟΠ�ΩΠ Κ�Π ΩςΚ� ΚςΜ ΜΧςΘ� ΓΝΝ �ΚΤΛ�

ΚΡ ΦΓΟΚ Π ΓςΠΩΥΧΜΓΠ4 Θ

ΠΧ4 ΠΓΘϑς ΓΠΩΥΜΓΠ Μ

4ΧΟ∆ΘΝΝ

ΓΥΘΚΘΛΚ ΧΚΟ ς

Θ�Μ κ�ΥΧ Μ[Ν ςΜ ςςΘΤ �ΓΝΚ ΚΝΧ

Κ2Κ Τς� [∗ Ξ� Ο2Ξ

ΧΛΚςΥ ΩΥΚ2 ΚΤΩ Ν

Ω

�

Ω

ΠΩ5 ΩΠ

Κ2Κ ςΩΥΤ

ςΥΚΤ2Κ Ω

Θ[{Π6 ΤΧΝΧ

ΤΘΥΠ

Υ ΝςκΠΓ ΥΚ {ΜΥ

ς6 ςΘΠ Π4Κ� �Θ

Χ

ςΘΘΥΓ6Κ Φ

ΩΩ/ ςΘΥ

ΧΧΜ ΞΚςς/ Χ

ΨΨΨ�ΤΧΟ∆ΘΝΝ�ΗΚ

8ΚΤΧΠΘΟΧΚΥΟΓΤΜΚΠς{Λκ

−ΘΘΤΦΚΠΧΧςςΚ�ΜΘΤΜΓΩΥΛκΤΛΓΥςΓΝΟκ

2.��2ΧΜΜΧϑΩΘΠΓΓΠΧΩΜΚΘ��6ΧΟΡΓΤΓΡΩϑ��

Π

��,ΩΜΜΧ�∗ΩΡΡΩΠΓΠ−�0ΚΜΜ�,ΩϑΧ�2ΧΤΞΚΧΚΠΓΠ��ΚΠΥ��;#/−

��;/2

��

#ΥΓΟΧΡΚΚΤΩΥςΩΥ/ΧΧΡΓΤκΠ�ϑΧΚςςΧ�ΧΚΠΓςΩςΜΚΟΩΜΥΓς�ΛΧ�ΜΩΠΠΘΥςΩΥ

)−��0��

6ΓϑΦ[ς�ςΩςΜΚΟΩΜΥΓς�ΛΧ�ΛκκΠΠ{ΥΡΚςΘΚΥΩΩΥΠκ[ςΓΧΝΩΓΓςΜΘΤςςΓΝΚΠ��ΧΝΩΓΓΝΝΧ

%ΧΤΙΘςΓΕ�(ΚΠΝΧΠΦ�1[8ΧΝΟΓςΚΠΜΧςΩ��∗κΤΟκΝκΠΤΧΠςΧ6#/2∋4∋

4−−��

4ΧΟ∆ΘΝΝ�(ΚΠΝΧΠΦ�1[��ΜΘΓΜΩΘΡΡΧ�ΝΚΥκςΩςΜΚΟΩΜΥΓς��

4ΧΟ∆ΘΝΝ�(ΚΠΝΧΠΦ�1[��ΜΘΓΜΩΘΡΡΧ�ΝΚΥκςΩςΜΚΟΩΜΥΓς��

−ΩΠΠΘΥςΩΥΠκ[ςςΓΓς��

6ΩςΜΚΟΩΥ��ΛΧ�ΜΩΠΠΘΥςΩΥΧΝΩΓ�−ΘΤςςΓΝΚς��ΥΓΜκ∗κΤΟκΝκΠςΧΝΘΠΡΩΚΥςΘ

4−−��

4−2��

5�� )ΘΝΦΓΤ�#ΥΥΘΕΚΧςΓΥ�1[��ΜΧΚΤΧΡΚΥςΓ��

4ΧΟ∆ΘΝΝ�(ΚΠΝΧΠΦ�1[��ΜΧΚΤΧΡΚΥςΓ�ΝΚΥκςΩςΜΚΟΩΜΥΓς��

−2�� 4ΧΟ∆ΘΝΝ�(ΚΠΝΧΠΦ�1[��ΜΧΚΤΧΡΚΥςΓ��

Πκ[ςΓ�ΜκΥΚΜΧΚΤΧΝΝΧ

80Χ��Μ[ΠΠ[ΥΧΤΞΘΠ[ΝΚςςκΞκ�ΛκκΠΠ{ΥΡΚςΘΚΥΩΩΥ

−ΧΚΞΩΧΝΩΓΓς

80Χ��ΧΝΓΟΟΧΠ�ΘϑΛΓΧΤΞΘΠ[ΝΚςςκΞκ�ΛκκΠΠ{ΥΡΚςΘΚΥΩΩΥ

80Χ��[ΝΓΟΟκΠ�ΘϑΛΓΧΤΞΘΠ[ΝΚςςκΞκ�ΛκκΠΠ{ΥΡΚςΘΚΥΩΩΥ

4ΚΥΜΚΠΧΤΞΚΘΠ�ςΧΞΘΚςΓςΧΥΘΠ[ΝΚςςκΞκ�ΛκκΠΠ{ΥΡΚςΘΚΥΩΩΥ

5ΩΩΠΠΚςΓΝςΩ�ΡΧΤΜΜΚϑΧΝΝΚΠΥΚΛΧΚΠςΚ

4ΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΓΠ�ΝΚΚςς[ΞκΜΧΚΞΩΧΝΩΓ��ΧΤΞΚΘ

5ΩΩΠΠΚςΓΝΝΩΠ�ΡΧΤΜΜΚϑΧΝΝΚΠΡΓΤΩΥςΩΜΥΓΠ�ΧΠςΩΤΧ

5ΩΩΠΠΚςΓΝςΩ�ΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΥΚΛΧΚΠςΚ

2ΘϑΛΧΞΓΦΓΠ�ΡΩϑΦΚΥςΩΜΥΓΠΘΥΧ�ΧΝΩΓΓς

5+��

−ΚΞΚ��Ο

��

��2#4,

HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELIN 1907 LUOVUTUS · 2020. 12. 14. · HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELIN 1907...

Documents

Transcript of HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELIN 1907 LUOVUTUS · 2020. 12. 14. · HÄRMÄLÄNRANTA, KORTTELIN 1907...