Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisohje

Hoito- ja ylläpito- suunnitelman laatimisohje

TiehallintoHelsinki 2009

HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LAATIMISOHJE 3

Taitto ja kannen piirros: Kauko Kyöstiö/Spatio Oy

ISBN 978-952-221-175-0TIEH 2100058-09

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.� /julkaisut)ISBN 978-952-221-176-7TIEH 2100058-v-09 Suunnitteluvaiheen ohjaus

Asiatunnus (diaarinumero) 14998/2007/30/9

Edita Prima OyHelsinki 2009

Julkaisua myy/saatavana:Edita (asiakaspalvelu.prima@edita.� )Faksi 020 450 2470Puhelin 020 450 011

Pohjakartat © Affecto Finland Oy Karttakeskus, Lupa L4356 jaMaanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/09

TiehallintoSavo-Karjalan tiepiiriKirkkokatu 1PL 111770101 KuopioPuhelinvaihde 0204 2211

Asiasanat: YLLÄPITO; TALVIHOITO; PÄÄLLYSTEET; SORATIET; KUSTAN-NUKSET; TIEPIIRIT

Aiheluokka: 70

Alkusanat

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisohje perustuu tammikuussa 2008 koe-käyttöön otettuun ohjeluonnokseen, jonka perusteella tiepiirit ovat laatineet ensimmäiset hoito- ja ylläpitosuunnitelmansa vuoden 2008 aikana. Ohjeluon-noksesta sekä hoito- ja ylläpitosuunnitelmista saatujen kokemusten perusteella ohje on muokattu muotoon, joka sisältää hoito- ja ylläpitosuunnitelman laadinnan kannalta keskeiset asiat. Samalla ohjetta on täydennetty vaikutusten arviointia koskevalla ohjeistuksella.

Ohjeen yhtenä tarkoituksena on, että tiepiirit laativat jatkossa vuosittain päivitettä-vät hoito- ja ylläpitosuunnitelmansa mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Ohjeessa on otettu erityisesti huomioon, että hoito- ja ylläpitosuunnitelma on tarkoitettu sekä Tiehallinnon sisäiseen käyttöön suunnittelun välineeksi että informaatioksi Tiehallinnon asiakkaille ja muille sidosryhmille. Lisäksi on pyritty siihen, että hoito- ja ylläpitosuunnitelma nivoutuu luontevasti osaksi TTS-prosessia. Ohjeella tähdätään samalla hoidon ja ylläpidon riittävään yhtenäisyyteen myös uusien organisaatioiden liikenneyksiköissä. Näin ohje muodostaa osan tulevan väylävi-raston toiminnallista ohjausta ELYjen liikenneyksiköille.

Tavoitteena on, että hoidon ja ylläpidon suunnittelu saa sille kuuluvan aseman tienpidon suunnittelussa. Systemaattinen suunnitteluprosessi yhdenmukaistaa palvelutason suunnittelun perusteita tiepiirien välillä, mutta ottaa myös huomioon alueelliset erityisolosuhteet ja asiakastarpeet.

Ohjeen valmistelusta on vastannut kunnossapitopäällikkö Pasi Patrikainen Savo-Karjalan tiepiiristä yhdessä muiden tiepiirien hoidon ja ylläpidon asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Tiehallinnon asian-tuntijapalveluista. Vaikutusten arvioinnista on vastannut suunnittelupäällikkö Airi Muhonen Savo-Karjalan tiepiiristä. Konsulttina ohjeen laatimisessa ovat toimineet FL Anna Saarlo ja DI, VTM Seppo Lampinen YY-Optima Oy:stä. Ohjeen taitosta on vastannut FM Kauko Kyöstiö Spatio Oy:stä.

Kuopio maaliskuu 2009

Tiehallinto

Sisältö

1 OHJEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 6

2 HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN RAKENNE 7

3 HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA DOKUMENTOINTI 8

3.1 Toimintaympäristö 8 3.1.1 Suunnittelualue 8 3.1.2 Tiestö ja liikenne 9 3.1.3 Ympäristö 10 3.2 Asiakastarpeet ja vuorovaikutus 11 3.2.1 Asiakastarpeiden kuvaaminen 11 3.2.2 Vuorovaikutus hoito- ja ylläpitosuunnitelman valmistelussa 11 3.3 Hoidon ja ylläpidon palvelutaso 12 3.3.1 Suunnitelman valmisteluperiaatteet 12 3.3.2 Talvihoito 13 3.3.3 Päällystetyt tiet 15 3.3.4 Soratiet 17 3.3.5 Sillat 19 3.3.6 Varusteet ja laitteet 20 3.3.7 Muu hoito ja ylläpito 21 3.3.8 Hoidon ja ylläpidon kustannukset – yhteenveto 22 3.4 Hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutukset 23

4 HOIDON JA YLLÄPIDON HANKINTA 25

Liite 1: Vaikutusten arvioinnin periaatteet 26

6 HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LAATIMISOHJE

1 Ohjeen tarkoitus ja tavoitteet

Hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa kuvataan, miten maantieverkkoa tiepiirin alueella hoidetaan ja ylläpide-tään sekä minkälaista palvelutasoa asiakkaille voidaan käytettävissä olevilla resursseilla tarjota. Suunnitelma palvelee tiepiirien ohjausta, suunnittelua ja hankintaa sekä Tiehallinnon asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Tie-piirikohtainen hoidon ja ylläpidon suunnitelma toimii vuoropuhelun välineenä alueen toimijoiden kanssa, parantaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja aut-taa heitä ymmärtämään hoito- ja ylläpitotoiminnan perusteet. Samalla hoidon ja ylläpidon suunnittelu saa sille kuuluvan aseman tienpidon suunnittelussa. Systemaattinen suunnitteluprosessi yhdenmukaistaa palvelutason suunnittelun perusteita tiepiirien välillä, mutta ottaa myös huomioon alueelliset erityisolosuh-teet ja asiakastarpeet.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelma toimii myös selkeänä lähtökohtana hoidon ja ylläpidon hankintoja suunnitel-taessa. Suunnitelman pohjalta tiepiirissä toteutetaan hoidon ja ylläpidon hankintoja siten, että halutut vai-kutukset saavutetaan. Hankinnassa tarkennetaan urakoiden ja palvelusopimusten aikataulut ja niihin sisältyvät toimenpiteet.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelma toimii vuosittain päivi-tettävänä asiakirjana. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman asema suhteessa toiminta- ja taloussuunnitelmaan ilmenee kuvasta.

Kunnossapito Perustienpidoninvestoinnit

Kehittämis-hankkeet

suunnitelmanpääkohdat

suunni-telma-kaudenhankkeet

perustelut,toimintaympäristö,tavoitteet, strategiat, asiakastarpeet jne.

• tarkempia erittelyjä• yksityiskohtaisemmatkartat

• ohjelmoidut kohteet• vuoroaan odottavatkohteet

• jne

Liikennejärjestelmä-näkökulma

TTS

Tiepiirinkunnossapitosuunnitelma

suunni-telma-kaudenhankkeet

oman toiminnan suunnittelu

Tiepiirin hallinto

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman aikajänne on sama kuin TTS:ssä eli seuraavat neljä vuotta, mutta hoidossa ja ylläpidossa käytettävien urakointimenettelyjen vuoksi tarkasteluja joudutaan tekemään pidemmälläkin aikajänteellä. Hoito- ja ylläpitosuunnitelma näkyy kes-keisimmiltä osiltaan tiivistelmänä tiepiirin TTS:ssa.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelma päivitetään vuosittain TTS-prosessin kanssa samassa tahdissa. Suunnitelman perusteellisempi uudistamistarve arvioidaan neljän vuoden välein hallituskausittain tai toimintaolosuhtei-den muuttuessa.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisohjeen tarkoituksena on kehittää hoidon ja ylläpidon suun-nittelua. Toisaalta tarkoituksena on yhdenmukaistaa tiepiirien hoito- ja ylläpitosuunnitelmien rakenne, jotta suunnitelmat palvelisivat myös valtakunnallisia tai usean tiepiirin alueella toimivia asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Ohje ei sisällä viittauksia hoidon ja yllä-pidon suunnitteluun liittyviin Tiehallinnon ohjeisiin ja oppaisiin.

On tärkeää, että suunniteltua palvelutasoa ja toimenpi-teitä sen toteuttamiseksi kuvataan erilaisten toiminnan volyymia ja/tai kustannuksia kuvaavien tunnuslukujen avulla.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman ja TTS:n asemointi.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelma

6

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatiminen 7

2 Hoito- ja ylläpitosuunnitelman rakenne ja dokumentointi

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman rakenne ja sisällysluet-telo on yhdenmukainen kaikissa tiepiireissä:

1 Johdanto2 Toimintaympäristö

2.1 Suunnittelualue2.2 Tiestö ja liikenne2.3 Ympäristö

3 Asiakastarpeet ja vuorovaikutus3.1 Asiakkaiden tarpeet3.2 Vuorovaikutus

4 Hoidon ja ylläpidon palvelutaso4.1 Suunnitelman perustelut 4.2 Talvihoito4.3 Päällystetyt tiet4.4 Soratiet4.5 Sillat4.6 Varusteet ja laitteet4.7 Muu hoito ja ylläpito4.8 Hoidon ja ylläpidon kustannukset

5 Hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutukset6 Hoidon ja ylläpidon hankinta

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman luvun 4 (hoidon ja yllä-pidon palvelutaso) kukin alakohta on rakenteeltaan seuraava:

LähtökohdatNykytilanne (esim. Nykyinen talvihoito)Suunniteltu palvelutasoToimenpiteet palvelutason saavuttamiseksiSuunnitelman vaikutuksetSeuranta

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisen taustalla oleva aineisto (toimintaympäristöä, tiestöä ja liiken-nettä koskien) esitetään vain olennaisilta osin hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa. Aineisto voidaan antaa tiepiirin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien käyttöön esimer-kiksi tiepiirin internet-sivujen kautta.

Ohjeessa korostetaan periaatetta, jonka mukaan hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa keskitytään hoidon ja ylläpidon palvelutason määrittelyn kannalta olennaisiin tekijöihin. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman esitystavan tulee olla tiivis ja asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kannalta ymmärrettävä.

Hoito- ja ylläpitotoimenpiteiden teknisten suoritusten kuvaaminen ei ole hoito- ja ylläpitosuunnitelmaan kuuluva asia, eikä em. ohjeistus korvaudu hoito- ja ylläpitosuunnitteluohjeen myötä.

Suunnitelman rakenne noudattaa hoito- ja ylläpito-suunnitelman valmisteluprosessia, jossa edetään lähtökohtien määrittelystä ja nykytilanteesta tule-van palvelutason määrittelyyn ja toimenpiteisiin palvelutason määrittelemiseksi. Suunnitelman vaiku-tusten arviointi on osa suunnitelman valmistelua, ja sen tulokset kuvataan toimenpiteiden jälkeen. Lopuksi määritellään seurannan toimet.

Tiepiireissä on ollut tapana kuvata tiestön, liikenteen tai tarjottavan palvelutason nykytilaa tai mennyttä kehitystä kartoin ja taulukoin. On suositeltavaa, että myös suunniteltua palvelutasoa kuvattaisiin mahdol-lisuuksien mukaan havainnollisin kartoin ja taulukoin. Kuvien, karttojen ja taulukoiden tulee liittyä kiinteästi tekstiin. Myös niiden tarkkuustasoon ja luettavuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelma tulee laatia tiiviiksi, tasa-painoiseksi kokonaisuudeksi. Koko suunnitelman tavoitteellisena sivumääränä voidaan pitää 40 sivua.

Tämä kokonaissivumäärä voidaan jakaa tiepiiri-kohtaiset painotukset huomioon ottaen esimerkiksi seuraavasti: luvut 1–3 yhteensä noin 10 sivua, luku 4 yhteensä 20–25 sivua (2–3 sivua per tuote), luvuille 5–6 yhteensä noin kolme sivua. Julkaisun tekstiosoita voidaan havainnollistaa liiteaineiston kartoilla.

Tiepiiri laatii hoito- ja ylläpitosuunnitelman A4-muotoon. Suunnitelma viedään Tiehallinnon internet-sivuille.

Lisäksi tiepiiri laatii suunnitelmasta vapaamuotoisen esittelyaineiston kalvosarjan muotoon. Tiepiiri laatii suunnitelmasta tarvittaessa mahdollisimman yleista-juisen tiivistelmän esitteen muotoon. Suunnitelmaa varten kerätty sähköinen tausta- ja lähtöaineisto tal-lennetaan tiepiirissä yhteen hakemistoon. Tiepiirin nimeämä HYPS-vastuuhenkilö vastaa aineiston säilyt-tämisestä ja päivittämisestä.

7


3.1 Toimintaympäristö Toimintaympäristön kuvauksessa keskitytään vain nii-hin lähtötietoihin, jotka ovat oleellisia tieverkon hoidon ja ylläpidon suunnittelun kannalta, ja jotka ovat suun-nittelualueelle tai joillekin sen osille ominaisia.

Toimintaympäristön kuvauksessa voidaan viitata muihin toimintaympäristöä laajemmin käsitteleviin läh-teisiin.

3.1.1 Suunnittelualue

Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus esitetään kuvassa, josta näkyvät ainakin maakunnat, seutukun-nat ja kunnat.

Suunnittelualueesta kuvataan

• väestömäärä ja sen ennustettu muutos maakun-nittain (seutukunnittain)

• ikärakenteen ja haja-asutusalueiden väestön osuuden muutokset

• elinkeino- ja tuotantorakenteen erityispiirteet• muut mahdolliset tieverkon hoitoon ja ylläpitoon

vaikuttavat alueen erityispiirteet

Suunnittelualueen kuvaamisessa kannattaa painottaa alueita, joilla on tapahtumassa tai tapahtunut merkit-täviä muutoksia väestömäärissä tai muuten tieverkon käytössä. Muutokset voivat olla merkityksellisiä suun-niteltaessa hoito- ja ylläpitotoimenpiteitä.

3 Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatiminen

� Seutukuntarakenne sekä seutukuntien asukasmäärän kehitys.

� VAPOn turvekuljetukset Savo-Karjalan tiestöllä.

� Työpaikat toimialoittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2005.

0 100000 200000 300000 400000 500000 asukasmäärä

2005 2020

OULUN TIEPIIRI 2,1 POHJOIS-POHJANMAA 5,4 Koillismaan seutukunta - 8,8 Nivala-Haapajärven seutukunta - 9,7 Oulun seutukunta 15,3 Oulunkaaren seutukunta - 3,5 Raahen seutukunta - 6,7 Siikalatvan seutukunta - 9,9 Ylivieskan seutukunta - 3,5 KAINUU -12,2 Kajaanin seutukunta - 8,4 Kehys-Kainuun seutukunta -20,5

8


3.1.2 Tiestö ja liikenne

Suunnittelualueen tieverkosta ja liikenteestä esitetään

• tieverkon jakautuminen toiminnallisiin luokkiin ja päällystelajeittain

• tieverkon toiminnallisten luokkien jakautuminen (km) eri liikennemääräluokkiin

• liikennemäärät ja liikennesuorite tieverkolla.

Liikenneturvallisuudesta esitetään hoito- ja ylläpito-suunnitelman perustelujen kannalta keskeiset tiedot, esimerkiksi

• liikenneturvallisuustilanne ja sen kehitys suh-teessa koko maan tilanteeseen

• talvi- ja kesäajan onnettomuudet • raskaan ajoneuvoliikenteen onnettomuudet • ongelmakohdat tieverkolla (yhteysvälit, joilla

onnettomuustiheys on korkea, tai muut liikennetur-vallisuuden ongelmakohdat).

Esitettävillä tiedoilla havainnollistetaan suunnitte-lualueen tiestöä ja liikennettä sekä näihin liittyvää liikenneturvallisuusriskiä. Tiedoilla pyritään tuomaan esiin ne tiestön osat, joihin tulisi kiinnittää huomiota suunniteltaessa hoidon ja ylläpidon palvelutasoa.

� Savo-Karjalan tiestö toiminnallisen luokan ja päällysten mukaan 1.1.2008.

Huom! Selkeä taulukko on usein havainnollisempi kuin koko tieverkkoa kuvaava karttaesitys.

� Tavarankuljetusten määrä Uudenmaan tieverkolla (1000 tn/vuosi).

� Henkilövahinko-onnettomuusriski tiepiireittäin ja tieluokittain 2006.

� Liikennekuolemat onnettomuusryhmittäin talvi- ja kesäkausina 2002–2006 Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maanteillä.


3.1.3 Ympäristö

Ympäristön osalta kuvataan erityisesti pohjavesien ja muiden vesien suojeluun liittyvät perustiedot:

• pohjavesialueet ja tärkeiden pohjavesialueiden suolapitoisuuksien kehitys,

• alueet, joille on tehty tai tehtävä pohjaveden suo-jaustoimenpiteitä,

• tieosuudet, joilla suolan käyttö on kielletty tai rajoi-tettua.

Lisäksi kuvataan tieverkkoon rajoittuvat suojelualu-eet.

Muut hoidon ja ylläpidon kannalta keskeiset ympäris-töön liittyvät erityiskysymykset kuvataan, esimerkiksi merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet.

Ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvät sateet rap-peuttavat tieverkkoa aiempaa nopeammin sekä lisäävät tiestön hoito- ja ylläpitotarvetta ja kustan-nuksia. Vaikutuksia voidaan eliminoida tai ainakin vähentää tunnistamalla tekijät, joilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Lisätietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista saa vuonna 2009 valmistuvasta Tiehallinnon selvityksestä Ilmastonmuutoksen vaikutus tiestön hoitoon ja ylläpi-toon.

� Natura- ja muut suojelualueet sekä tärkeät ja riskialttiit pohjavesialueet Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seutukuntien alueella.

� Turun tiepiirin ilmastoalueet.


3.2 Asiakastarpeet ja vuorovaikutus

3.2.1 Asiakastarpeiden kuvaaminen

Kuvataan tiiviisti (yleisellä tasolla),

• miten tiepiiri selvittää yleisesti asiakastarpeita, • minkälaista vuorovaikutusta tiepiiri käy

asiakastarpeiden selvittämiseksi hoito- ja ylläpito-suunnitelman laadinnan aikana,

• mitkä asiakastarpeet erityisesti korostuvat tiepiirin alueella

• mitä erityistarveasiakkaita tiepiirin alueella on ja• millä tavoin asiakastarpeet otetaan huomi-

oon erityisesti strategisten asiakasryhmien ja erityistarveasiakkaiden osalta hoito- ja ylläpito-suunnitelman valmistelussa.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelmaan vaikuttavat erityiset tiepiirikohtaiset asiakastarpeet kuvataan tuotteittain luvussa 3.3. Tuotekohtaisessa asiakastarpeiden käsit-telyssä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka ko. tuotteen palvelutaso pitää suunnitella ja toteuttaa, jotta esitettyihin asiakastarpeisiin voitaisiin vastata, tai mistä syystä niihin ei voida vastata.

3.2.2 Vuorovaikutus hoito- ja ylläpitosuunnitelman valmistelussa

Sisäinen vuorovaikutus asiakastarpeiden tun-nistamisessaHoitoa ja ylläpitoa koskevan asiakastiedon kerää-misessä Tiehallinnon sisäinen vuorovaikutus sekä käydyn vuorovaikutuksen ajoitus suhteessa hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisen ajoitukseen ovat avainasemassa. Tiepiirin on varmistettava, että alue-vastaavien, tuotevastaavien, tiepiirin asiantuntijoiden (esimerkiksi esteettömyys-, joukkoliikenne-, ympä-ristö-, liikenneturvallisuus ja investointiasiantuntijat), tiepiirin johdon ym. tahojen asiakas- ja sidosryhmä-vuorovaikutuksessa saatu hoitoa ja ylläpitoa koskeva oleellinen asiakastieto kerätään suunnittelun käyttöön. Asiakastarpeet selvitetään tarkemmin kilpailutetta-vissa urakoissa, muissa vain, jos siihen on esimerkiksi palautteen perusteella aihetta.

Vuorovaikutus asiakkaiden kanssaOn tärkeää, että hoito- ja ylläpitosuunnitelman valmis-telun aikana käydään riittävän laajaa ja systemaattista vuorovaikutusta vähintään hoidon ja ylläpidon kannalta tärkeimpien asiakasryhmien kanssa. Vuoropuhelua tulee jatkaa hoito- ja ylläpitosuunnitelman valmistu-misen jälkeen ja toteutusvaiheessa. Suunnitelman valmistumisen jälkeen kertynyt asiakastieto tulee tal-lentaa ja siirtää seuraavalle suunnitelmakierrokselle.

� Talvikauden 2007-2008 ASPAL-palautteiden jakauma Turun tiepiirissä. (Huom. Päällysteen kunto sisältää myös sorateiden kunnon)

� Ammattiautoilijoiden näkemykset tiestön kuntoon ja talvi-hoitoon liittyvien asioiden tärkeydestä ja tyytyväisyydestä v. 2008 tutkimuksen mukaan.

Asiakastiedon keräämisen ja sisäisen vuorovaikutuksen tehostamiseksi tiepiiri voi laatia esimerkiksi vuosiaikataulun, johon merkitään hoito- ja ylläpitosuunnitelman laadinnan vaiheistus vuoden aikana, hoidon ja ylläpidon hankinnan aikataulut. Samaan esitykseen merkitään tavoiteaikataulut merkittäville asiakasvuorovaikutustilaisuuksille ja -tapahtu-mille. Samoin aikatauluun voidaan kirjata tiepiirissä tehdyt asiakasvuorovaikutukseen liittyvät selvitykset (valmistumispäivämäärä ja selvityksen nimi sekä selvityksen tilaaja tiepiirissä). Aikataulu voidaan liittää hoito- ja ylläpitosuunnitelman liiteaineistoksi.

Asiakastietoa saadaan mm. seuraavista lähteistä:• sidosryhmävuorovaikutus

• erilliset vuorovaikutustilaisuudet suunnitelman laadinnan aikana

• tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukset

• LIITO- ja ASPAL-järjestelmiin kirjatut asiakaspalautteet

• väestö-, liikenne- ja liikenneturvallisuustiedot asiakasryhmiä koskien


3.3 Hoidon ja ylläpidon palvelutaso

3.3.1 Suunnitelman valmisteluperiaatteet

Hoito- ja ylläpitosuunnitelma rakentuu vaihtoehtotar-kasteluista ja vaikutusten arvioinnista, joiden tuloksia verrataan tavoitteelliseen palvelutasoon. Hoidon ja ylläpidon tavoitteellista palvelutasoa ei ole tarkoitus kuvata hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa, vaan sen tarkoituksena prosessikaaviossa on kuvata suunnitel-man valmistelun lähtökohtia, jotka perustuvat muun muassa tienpidon strategiaan ja toimintalinjoihin.

Tuotekohtaiset vaihtoehtotarkastelut sekä tuottei-den keskinäisten painotusten määrittely tehdään osana hoito- ja ylläpitosuunnitelman valmistelua.

Vaihtoehtotarkastelut sekä valittujen ratkaisujen perustelujen määrittely ovat tärkeä osa hoito- ja yllä-pitosuunnitelman laatimista, ja siksi vaihtoehdot ja ratkaisujen perustelut on tuotava riittävässä määrin esiin suunnitelmassa. Perusteluissa on tarpeen tuoda esiin myös pitkäkestoisten urakoiden asettamat rajoi-tukset palvelutason muutoksille.

Suunnitelman perustelut esitetään hoito- ja ylläpi-tosuunnitelmassa (luvussa 4) ennen tuotekohtaista palvelutason kuvausta.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelma laaditaan tiepiirille osoi-tettuun rahoituskehykseen ottaen huomioon myös Tiehallinnon tulostavoitteet.

Asiakastarpeet ja asiakaspalauteYhtenä keskeisenä lähtökohtana hoito- ja yllä-pitosuunnitelman valmistelussa on jatkuvasti kerät tävä asiakaspalaute, joka kertoo asiakkaiden tyy-tyväisyydestä tienpitoon sekä palautetta tulkiten myös asiakkaiden tarpeiden toteutumisesta. Suunnitelman toteutuksen seurauksena tapahtuu muutoksia tiever-kolla, ja näillä muutoksilla on vaikutuksia liikkumiseen ja kuljetuksiin, luonnonympäristöön, maisemaan jne. Muutokset heijastuvat edelleen asiakaspalauttee-seen.

Tiehallinnon strategisia asiakasryhmiä ja niiden tarpeita on kuvattu Tiehallinnon sisäisessä julkaisussa 16/2008 Tiehallinnon avainasiakasprojekti 2007, loppuraportti sekä Sinetissä asiakkuusprosessin aineistossa asia-kasryhmäkorteissa.

Ks. myös kohta 3.4 Hoito- ja ylläpitosuunnitelman vai-kutukset.

� Hoidon ja ylläpidon suunnittelun periaate.

� Suunnitteluprosessi tuottaa palautteen asiakkaiden tyytyväisyydestä.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

� Asiakas- ja sidosryhmävuorovaikutuksessa saatu hoitoa ja ylläpitoa koskeva oleellinen asiakastieto kerätään suunnittelun käyttöön.


3.3.2 Talvihoito

LähtökohdatKuvataan tiiviisti talvihoidon suunnittelun valtakunnal-liset lähtökohdat ja reunaehdot sekä niitä täsmentävät tiepiirikohtaiset, ensisijaisesti asiakastarpeista sekä ilmastotekijöistä johtuvat tarpeet ja painotukset.

Valtakunnalliset lähtökohdat:

• Talvihoidon ohjauksen periaatteet valtakunnalli-sesti (Talvihoidon toimintalinjat)

• Maantielain asettamat reunaehdot talvihoidolle• Liikenneturvallisuusnäkökohdat• Ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset

Täsmentävät tiepiirikohtaiset tarpeet ja painotukset:

• Kuvaus erityisistä tiepiirikohtaisista asiakastar-peista, jotka vaikuttavat suunnitelman sisältöön

• Alueen ilmaston asettamat erityiset vaatimukset talvihoidolle

• Talvihoidon ohjauksen periaatteet tiepiirissä• Mahdolliset talvihoidon menetelmiin, hankintaan

tms. liittyvät pilotti- ja kehittämisprojektit

Nykyinen talvihoitoKuvataan tiiviisti talvihoidon nykytila ja palvelutaso.

• Talvihoitoluokat (karttaesitys)• Täsmähoitokohteet (karttaesitys; kuvaus ja perus-

telut)• Pohjavesialueilla olevat tiet (karttaesitys; kuvaus)

– Jos kloridipitoisuuksissa on ongelmia, esitetään pohjavesisuojaussuunnitelmat ja/tai -tarpeet tai vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttömahdollisuudet.

• Poikkeukset talvihoidon valtakunnallisista linjauk-sista perusteluineen

• Tieverkon priorisointi poikkeuksellisten sääolojen näkökulmasta.

• Kustannukset• Talvikauden liikenneturvallisuus

– Esitetään kesä- ja talvikauden väliset erot lii-kenneturvallisuudessa. Tarkastelun voi esittää esimerkiksi viiden aikaisemman vuoden talvi-kelien onnettomuusmäärinä suhteessa koko vuoden onnettomuusmääriin. Vaihtoehtoisesti eroja voi tarkastella puolivuotiskausittain (loka-maaliskuun onnettomuudet vs. huhti-syyskuun onnettomuudet).

� Talvihoitoluokkien kuvaus.

� Talvihoitoluokat Uudenmaan tiepiirissä.

� Suolan käyttö Uudenmaan tiepiirissä talvikautena 2007–2008.

��


Talvihoidon suunniteltu palvelutasoKuvataan talvihoidon suunniteltu palvelutaso mahdol-lisine vaihtoehtotarkasteluineen.

• Hoitoluokat (karttaesitys; yhteenvetotiedot)– Tien hoitoluokkaa päätettäessä otetaan huo-

mioon luokkakriteerien lisäksi paikalliset olosuhteet, liikenteen luonne ja koostumus, nopeusrajoitus ja laadullinen kytkentä kun-nan tieverkon palvelutasoon. Päätieverkon hoitoluokkia suunniteltaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota kustannustehokkaiden ja täsmällisyyttä edellyttävien kuljetusten verkon korkeisiin palvelutasovaatimuksiin.

• Pääteiden hoitoluokat päätetään valtakunnallisesti tiepiirien esitysten perusteella. Tiepiirirajojen yli menevillä teillä tulee olla yhtenäinen luokitus loo-gisilla yhteysväleillä.

• Täsmähoitokohteet (karttaesitys; yhteenvetotiedot)• Varareitit

– Varareittien talvihoidon palvelutaso voi toi-mintalinjojen mukaisilla kriteereillä jäädä liian alhaiseksi niissä tilanteissa, joissa varareittiä käytetään.

• Poikkeamat valtakunnallisista toimintalinjoista

Toimenpiteet palvelutason saavuttamiseksiKuvataan toimenpiteet ja niiden kustannukset talvihoi-don suunnitellun palvelutason saavuttamiseksi.

• Muutokset nykyiseen toimintaan• Kokeilu- ja kehittämishankkeet• Kustannukset: esitetään vähintään vuosikustan-

nukset • Toimet muutosten toteuttamiseksi tienpidon han-

kinnoissa• Tulevan TTS-kauden toimenpiteet

Suunnitelman vaikutuksetKuvataan suunnitelmasta aiheutuvat keskeiset muu-tokset talvihoidossa ja muutosten vaikutukset eri näkökulmista.

• Hoitoluokkien muutokset (karttaesitys)• Täsmähoitokohteiden muutokset (karttaesitys)• Palvelutason muutokset eri asiakasryhmien kan-

nalta• Palvelutason muutokset tieverkon eri osilla• Palvelutason muutokset eri alueilla• Turvallisuusvaikutukset• Ympäristövaikutukset, erityisesti suolauksen vai-

kutukset

SeurantaKuvataan menettelytavat talvihoidon palvelutason toteutumisen seurannassa.

� Liikennesuorite talvihoitoluokittain Turun tiepiirissä.

� Talvi- ja kesäkauden liikenneturvallisuuden erot Oulun tiepiirissä ja koko maassa.

� Talvihoitoluokat talvikaudella 2007–2008 Oulun tiepiirissä.


3.3.3 Päällystetyt tiet

LähtökohdatKuvataan tiiviisti valtakunnalliset lähtökohdat ja niistä johdetut tiepiirin erityispiirteet. Kuvaukseen voi sisältyä yleispiirteinen kuvaus päällysteiden ylläpidon ohjaus-mallista.

Päällystettyjen teiden yhteydessä tulee käydä läpi myös teiden rakenteiden parantamisen suunnittelu. Tästä tuoteryhmästä hoito- ja ylläpitosuunnitelman piiriin kuuluvia tuotteita ovat tierakenteiden yksittäis-ten vaurioiden korjaukset, sivuojien, salaojien, sade-vesiviemäreiden ja rumpujen ohjelmoitu uusiminen sekä rakenteen parantaminen.

Lisäksi tässä yhteydessä käsitellään kevyen liiken-teen väylien sekä tiemerkintöjen ylläpitoa.


• Päällysteiden ylläpidon toimintalinjat (2006)• Tiemerkintöjen toimintalinjat (2006)• Kevyen liikenteen väylien ylläpidon

toimintalinjat (2008)

Tiepiirikohtaiset lähtökohdat:

• Päällystettyjen teiden ylläpidon suunnitteluun vai-kuttavat tiepiirikohtaiset asiakastarpeet

Nykyinen ylläpitoKuvataan tiiviisti päällystettyjen teiden ylläpidon nykyi-nen palvelutaso.

Ylläpitoluokitus• Poikkeamat ylläpitoluokituksen edellyttämästä

kunnosta• Tien pintakunto kuntomuuttujien avulla esitettynä• Kuntojakauma kuntoluokittain• Kustannukset

Kuvataan tiiviisti tierakenteiden nykyinen palvelutaso.

• Tierakenteiden nykyinen kunto • Kustannukset

Kuvataan tiiviisti kevyen liikenteen väylien ylläpidon nykyinen palvelutaso.

• Nykyisen kunnon kuvaaminen lähinnä vaurioin-ventointitulosten perusteella

• Kustannukset

� Päällysteiden ylläpitoluokitus Oulun tiepiirissä 1.1.2008.

� Vähäliikenteisten teiden pintakuntojakauma.

� Päällystettyjen teiden kunto 2007 lopussa.

��

Kuntojakauma esitetään Tiehallinnon viisiportaisen kuntoluokituksen avulla:

5 Uutta vastaava (erittäin hyvä) 4 Ei parantamistarvetta aiheuttavaa kulumista (hyvä) 3 Parantamistarve lähivuosina (tyydyttävä) 2 Parantamistarve olemassa (huono) 1 Välittömästi parantamista vaativa (erittäin huono)


Ylläpidon suunniteltu palvelutasoKuvataan päällystettyjen teiden ylläpidon suunniteltu palvelutaso mahdollisine vaihtoehtotarkasteluineen.

• Päällystettyjen teiden ylläpitoluokitus• Muutokset aikaisempaan ylläpitoluokitukseen

– Ylläpitoluokan määrittää tien toiminnallinen luokka ja liikennemäärä.

– Tiepiiri voi tarkentaa ylläpitoluokitusta hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa lähinnä tien merkittävyy-den perusteella.

• Poikkeamat valtakunnallisista toimintalinjoista• Päällystetyn tien muuttaminen soratieksi

– Tiepiirin tulee tarvittaessa arvioida, onko sillä realistisia mahdollisuuksia korjata vähäliiken-teisten teiden huonokuntoisia päällysteitä.

Toimenpiteet palvelutason saavuttamiseksiKuvataan toimenpiteet ja niiden kustannukset päällystettyjen teiden ylläpidon palvelutason saavutta-miseksi.


nukset• Toimet muutosten toteuttamiseksi tienpidon han-

kinnoissa• Tulevan TTS-kauden toimenpiteet • Päällystysohjelma

– Päällystysohjelma tehdään vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle; TTS-kauden 3. ja 4. vuo-den osalta esitetään alustavat suunnitelmat.

• Tierakenteiden parantamisohjelma– Päällystettyjen teiden rakenteen parantamis-

toimenpiteet suunnitellaan ja ohjelmoidaan päällystyssuunnittelun yhteydessä

• Kevyen liikenteen väylien ylläpito-ohjelma– Esitetään päällystysohjelmaan sisältyvät sekä

muut kunnostettavat kevyen liikenteen väylät.• Tiemerkintöjen ylläpidon ohjelmointi

Suunnitelman vaikutuksetKuvataan nykytilaan verraten suunnitelmasta aiheu-tuvat keskeiset muutokset päällystettyjen teiden ylläpidossa ja muutosten vaikutukset eri näkökul-mista.

• Palvelutaso ja sen muutokset: päällystetyt tiet, tierakenteet, kevyen liikenteen väylät, tiemerkinnät

• Palvelutason muutokset: asiakasryhmät, tieverkon osat, alueet

• Liikenneturvallisuus

SeurantaKuvataan menettelytavat päällystettyjen teiden palve-lutason toteutumisen seurannassa.

Tierakenteiden yksittäiset vauriot ja kuntopuutteet havaitaan päivittäisen hoitotoiminnan, kelirikko- tms. inventointien tai asiakaspalautteiden perusteella. Tierakenteiden yksittäiset vauriot ovat pääsääntöisesti ennalta arvaamattomia. Sen vuoksi niiden korjaamiseen varataan aiempien vuosien toteutumaan perustuva osuus hoidon ja ylläpidon rahoituksesta. Päällystettyjen teiden rakenteen parantamistoimenpiteet suunnitellaan ja ohjelmoidaan päällystyssuunnittelun yhteydessä.

Tiepiiri valitsee kevyen liikenteen väylien ylläpitokohteet vaurioinventointitulosten sekä asiakaspalautteiden ja tiemestarien havaintojen ja paikallistuntemuksen perusteella. Lisäksi kohteiden valinnassa hyödynnetään tiestön päällystysohjelmia. Kevyen liikenteen kohteita tulee pyrkiä toteuttamaan tieverkon hoito- ja ylläpitotoimenpiteiden yhteydessä.

Tiemerkintöjen ylläpidon suunnittelu perustuu tierakenteiden tapaan palvelutasopuutteiden tunnistamiseen ja niiden korjaamiseen ohjelmoidusti. Olemassa olevien merkintöjen perusvaatimukset ovat päivä- ja yönäkyvyys sekä kitkavaatimus. Keväällä edellytetään tiettyä talven jälkeistä kuntoarvoa. Inventointien perusteella tiepiiri tunnistaa merkintöjen kuntopuutteet toimintalinjoissa esitettyihin raja-arvoihin peilaten.

� Tiemerkintäperiaatteet Oulun tiepiirissä.


3.3.4 Soratiet

LähtökohdatKuvataan tiiviisti voimassa oleviin toimivuusvaatimuk-siin perustuen, kuinka sorateiden hoitoa ja ylläpitoa ohjataan valtakunnallisesti.

Sorateiden yhteydessä tulee käydä läpi myös teiden rakenteiden parantamisen suunnittelu. Tästä tuote-ryhmästä hoito- ja ylläpitosuunnitelman piiriin kuuluvia tuotteita ovat tierakenteiden yksittäisten vaurioiden korjaukset, sivuojien, salaojien, sadevesiviemäreiden ja rumpujen ohjelmoitu uusiminen sekä rakenteen parantaminen.


• Sorateiden hoidon ja ylläpidon toimintalinjat (2008)

Tiepiirikohtaiset lähtökohdat:

• Sorateiden toimivuusvaatimukset• Yleiskuvaus kelirikosta piirin alueella• Tiepiirin erityispiirteet asiakastarpeisiin liittyen• Tiepiirin erityispiirteet soratieverkon laajuuteen ja

kuntoon liittyen• Sorateiden ylläpidon suunnitteluun vaikuttavat

tiepiirikohtaiset asiakastarpeet

Sorateiden nykyinen hoito ja ylläpitoKuvataan tiiviisti sorateiden hoidon ja ylläpidon nykyi-nen palvelutaso.

• Soratieluokat• Runkokelirikkokohteet• Täsmähoitokohteet (ylimääräinen pölynsidonta)• Painorajoitusalttiit tiet• Kuivatuspuutteet• Sorateiden ojitukset (kuinka usein sorateitä ojite-

taan)• Kustannukset

Lisäksi kuvataan, kuinka paljon sorateiden hoito- ja ylläpitotoimenpiteitä tehdään vuositasolla, ja miten toimenpiteet ajoittuvat eri vuodenajoille.

� Kelirikon määrä ja korjaukset.

� Sorateiden palvelutasojakauma Turun tiepiirissä.

� Kelirikon uhan alaiset tiet Uudenmaan tiepiirissä.

��


Sorateiden hoidon ja ylläpidon suunniteltu palvelutasoKuvataan kuinka sorateiden ylläpidon ja hoidon pal-velutaso mahdollisine vaihtoehtotarkasteluneen on suunniteltu.

• Muutokset sorateiden hoitoon ja ylläpitoon (sora-teiden luokat)

• Täsmähoitotarpeet• Runkokelirikkokohteiden ja ojitusten ohjelmointi• Sorastuskierto

Toimenpiteet palvelutason saavuttamiseksiKuvataan toimenpiteet ja niiden kustannukset soratei-den hoidon ja ylläpidon palvelutason saavuttamiseksi.


nukset• Toimet muutosten toteuttamiseksi tienpidon han-

kinnoissa• Tulevan TTS-kauden toimenpiteet

Suunnitelman vaikutuksetKuvataan suunnitelmasta aiheutuvat keskeiset muutokset sorateiden hoidossa ja ylläpidossa sekä muutosten vaikutukset eri näkökulmista.

• Palvelutason muutokset eri asiakasryhmien kan-nalta

• Palvelutason muutokset eri alueilla• Liikenneturvallisuus• Ympäristövaikutukset, erityisesti pölyn vaikutukset

SeurantaKuvataan menettelytavat sorateiden palvelutason toteutumisen seurannassa.

Sorateiden palvelutaso määritellään kolmen tienkäyttäjän ajomukavuuteen vaikuttavan tekijän perusteella: tasaisuus, kiinteys (irtoaineksen määrä) ja pölyäminen. Kullekin osatekijälle on laadittu oma viisiportainen luokituksensa, joissa kunkin luokan ominaisuudet on kuvattu sanallisesti ja mallikuvin.

Palvelutason suunnittelussa tärkeimmät vaatimukset kohdistuvat soratien pintakuntoon (soratien pinnan hoitoon), liikennöitävyyteen (liikenteen varmistamiseen kelirikkokohteissa) sekä kuivatukseen (rumpujen ja avo-ojien hoitoon ja ylläpitoon).


3.3.5 Sillat

LähtökohdatKuvataan tiiviisti valtakunnalliset lähtökohdat ja niistä johdetut tiepiirin erityispiirteet.

• Siltojen hoidon ja ylläpidon suunnitteluohje• Siltojen hoidon ja ylläpidon ohjausmalli• Siltojen ylläpitoon vaikuttavat tiepiirikohtaiset asia-

kastarpeet

Siltojen kunnon nykytilaKuvataan seuraavat tekijät siltojen palvelutason nyky-tilasta:

• Siltojen kuntoluokitus (viisiportaisella asteikolla)• Siltojen kunnon kehitys (esimerkiksi viiden vuoden

ajalta)• Painorajoitetut sillat (luettelo, karttaesitys)• Avattavat sillat (luettelo, karttaesitys)• Erityistarkkailussa olevat sillat (luettelo, karttaesi-

tys)• Kustannukset

Siltojen suunniteltu palvelutaso Kuvataan siltojen tavoiteltu palvelutaso.

• Palvelutasotavoite kuntopuutteiden vähentämista-voitteena ja/tai vauriopistesumman alenemisena

Toimenpiteet palvelutason saavuttamiseksiKuvataan toimenpiteet ja niiden kustannukset suunni-tellun palvelutason saavuttamiseksi.

• Siltojen korjausohjelma• Painorajoitusten päivitys• Erityistarkkailussa olevien siltojen määrittely• Kustannukset: esitetään vähintään vuosikustan-

nukset• Tulevan TTS-kauden toimenpiteet

Suunnitelman vaikutuksetKuvataan suunnitelmasta aiheutuvat keskeiset muu-tokset siltojen kunnossa ja muutosten vaikutukset eri näkökulmista.

• Muutokset siltojen kunnossa (kuntoluokitus, paino-rajoitetut sillat)

• Palvelutason muutokset asiakasryhmien kannalta• Palvelutason muutokset tieverkon eri osilla• Palvelutason muutokset eri alueilla

SeurantaKuvataan kokonaisuutena hoito- ja ylläpitosuunnitel-man yhteydessä.

Tien toiminnalli-nen luokka

Erittäin huonot sillat [kpl]

Huonot sillat [kpl]

Huomattava

Valtatie 5 15 8 siltaa KL 2 vt 5 välillä Päiväranta-Vuorela

Kantatie 18 Putkisiltoja 11 kpl

Seututie 7 27 Putkisiltoja 23 kpl (5 KL1 ja 18 KL2)

Yhdystie 9 74 Putkisiltoja 34 kpl (6 KL1 ja 28 KL2)

Ramppi 1 Sorsasalon risteyssilta

Muu 1 Ruosmanjoen silta, yksityistie, Lieksa

Yhteensä 22 135

� Huonokuntoisten siltojen kokonaismäärä.

� Huonokuntoiseksi luokiteltujen siltojen sijoittuminen tieverkolle.

� Huonokuntoiset, painorajoitetut ja tehostetussa tarkkailussa olevat sillat 1.1.2007.

��


3.3.6 Varusteet ja laitteet

LähtökohdatKuvataan lyhyesti, kuinka varusteiden ja laitteiden hoitoa ja ylläpitoa ohjataan valtakunnallisesti ja tiepii-rissä.


• Varusteiden ja laitteiden ylläpidon toimintalinjat (luonnos 2007)

• Liikennemerkkien ja reunapaalujen kuntoluokitus (1999)

Varusteiden ja laitteiden hoidon ja ylläpidon suunnit-teluun vaikuttavat tiepiirikohtaiset asiakastarpeet.

Varusteiden ja laitteiden kunnon nykytilaKuvataan seuraavat tekijät varusteiden ja laitteiden palvelutason nykytilasta:

• Varusteiden ja laitteiden määrät tiepiirissä• Arvio kuntopuutteista varuste/laiteryhmittäin• Kustannukset

Varusteiden ja laitteiden suunniteltu palvelu-taso Kuvataan varusteiden ja laitteiden tavoiteltu palvelu-taso.

• Palvelutasotavoite kuntopuutteiden vähentämista-voitteena varuste/laiteryhmittäin

Toimenpiteet palvelutason saavuttamiseksiKuvataan toimenpiteet ja niiden kustannukset suunni-tellun palvelutason saavuttamiseksi.

• Toimenpiteet varuste/laiteryhmittäin• Kustannukset: kokonaiskustannukset ja muutos

nykytilaan • Tulevan TTS-kauden toimenpiteet

Suunnitelman vaikutuksetKuvataan suunnitelmasta aiheutuvat keskeiset muu-tokset varusteiden ja laitteiden kunnossa ja muutosten vaikutukset eri näkökulmista.

• Varuste/laiteryhmittäin (tapauskohtaisesti myös asiakasryhmittäin ja tieverkon eri osilla)

• Liikenneturvallisuus

SeurantaKuvataan menettelytavat varusteiden ja laitteiden pal-velutason toteutumisen seurannassa.

� Liikennemerkkien ja opasteiden kunto Oulun tiepiirissä.

� Valaistut tieosuudet Oulun tiepiirissä 1.1.2008.

��

Hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa käsitellään liikenteen ohjauslaitteiden, valaistuksen, kaiteiden, linja-autopysäkkikatosten, aitojen, meluesteiden, kiveysten sekä levähdysalueiden varusteiden ja laitteiden ohjelmoitua korjaamista. Lisäksi tässä kohdassa käsitellään liikenteen ohjauksen ja hallinnan tuotteita siltä osin kuin ne katsotaan kuuluvaksi hoito- ja ylläpitosuunnitelmaan.


3.3.7 Muu hoito ja ylläpito

LähtökohdatKuvataan vastaavalla periaatteella kuin edellä kuvatuissa tuotteissa liikenneympäristön hoidon ja käyttöpalvelujen, liikenneympäristön parantamisen sekä lauttaliikenteen hoidon nykyinen ja suunniteltu palvelutaso.

• Nykytila palvelutasopuutteineen• Hoidon ja ylläpidon suunnitteluun vaikuttavat tiepii-

rikohtaiset asiakastarpeet• Suunniteltu palvelutaso• Toimenpiteet palvelutason saavuttamiseksi• Kustannukset• Vaikutukset• Seuranta

Liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sisältävät

• liikenteen operatiivisen ohjauksen edellyttämän liikenteen ja liikenneolojen seurannan, liikenteen ajantasaisen tiedotuksen ja muuttuvan ohjauksen laitteiden ja järjestelmien hoito- ja käyttöpalvelut

• tie-, levähdys- ja liitännäisalueiden sekä pysäkki-katosten puhtaanapidon ja roskien poiston alueilta

• reunapaalujen kunnossapidon• levähdysalueiden kalusteiden pienet vauriokorja-

ukset• vihertyöt (nurmien ja pensaiden hoito, vesakoiden

poisto, puhtaanapito)• tievalaistuksen hoidon ml. lamppujen ryhmävaih-

dot sekä energiakustannukset ja tievalaistuksen sähköliittymien (< 10 000 €) hankintamenot

• liikennemerkkien, opasteiden ja liikenteen ohjaus-laitteiden kunnossapidon

• päällysteiden reikäpaikkaus ja saumojen juottami-sen

• kuivatusjärjestelmän ja pohjavesisuojausten hoi-don

• kaiteiden, riista- ja suoja-aitojen, meluesteiden ja kiveysten hoidon

• siltojen ja laitureiden hoidon (pesu ja puhdistukset)• rumpujen aukaisun ja korjaukset sekä yksittäisen

rummun uusimisen• päällystettyjen teiden sorapientareen kunnossapi-

don

Vaikutuksissa käsitellään erityisesti vaikutuksia mai-semaan, kulttuuriympäristöön ja luonnonympäristöön.

� Maanteiden viherhoitoluokitus Oulun tiepiirissä 1.1.2008.

��


3.3.8 Hoidon ja ylläpidon kustannukset – yhteenveto

Esitetään yhteenveto toteutuneista kustannuksista edelliseltä suunnittelukaudelta sekä suunnitellun palvelutason tuottamisen kustannukset seuraavalla nelivuotiskaudella jaoteltuna

• hoitoon ja käyttöön,• ylläpitoon ja korvausinvestointeihin sekä• liikenteen hallintaan.

Lisäksi kuvataan kustannusten kohdentuminen mer-kittävimpiin kustannuseriin:

• Talvihoito• Kesähoito; sorateiden osuus kesähoidosta• Päällystettyjen teiden ylläpito• Tiestön peruskorjaukset; päällystetyt tiet ja soratiet• Siltojen korjaukset• Tieympäristön ja tienvarsilaitteiden ylläpito• Liikenteen hallinta ja ohjaus

� Hoidon ja ylläpidon rahoitus Savo-Karjalan tiepiirissä.

��!�"�#��#��$��$��%��

!��"#$�%��&�'(())*�+ ,�)'*'! �"

�($��+*%+)��*#(�(#'+�

�'*�#�'�-�,*+)��.+*%+)�$�+(�(,*)+)

��

��

'� ��

��

��

��

-��

�-.'��

'� ��


3.4 Hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutukset

Vaikutusten arvioinnin periaatteetVaikutusten arvioinnin tulee palvella sekä suunnitelman laatimista että asiakkaiden ja muiden sidosryhmien informointia. Vaikutusten arviointi ei saa olla vain tote-avaa jälkiarviointia: vaikutusten arvioinnin tulokset muokkaavat suunnitelmaa sen valmisteluvaiheessa tuotteita ja niihin sisältyviä toimia eri tavoin painottaen. Keskeistä on hoidon ja ylläpidon eri tuotteiden yhteen-sovitus tavoiteltujen vaikutusten aikaansaamiseksi mahdollisimman tehokkaasti.

Jotta vaikutusten arviointi tapahtuisi mahdollisimman analyyttisesti, arviointi perustuu hoidon ja ylläpidon eri tuotteiden palvelutason muutoksiin, jotka puolestaan perustuvat panostuksessa tapahtuviin, suunnitelmassa kuvattuihin muutoksiin (ks. tuotekohtainen vaikutusten arviointi).

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutukset kuvataan kokonaisuutena, koko hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutuksina, jotta lukijalla olisi mahdollisuus nähdä, millä tavoin hoidon ja ylläpidon eri tuotteita on paino-tettu keskenään, ja millä tavoin vaikutukset kohdistuvat. Samalla pitäisi pystyä näkemään, millä tavoin eri tuot-teita käsittelevät toimintalinjat toteutuvat.

Vaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä myös hoidon ja ylläpidon vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä luon-nonympäristöön, kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Kolmantena näkökulmana ovat vaikutukset tienpitäjän kannalta, ts. vaikutukset tieverkon pääoma-arvoon.


HYPSin arviointimalliVaikutusten arvioinnin ensimmäisenä vaiheena on arviointi hoidon ja ylläpidon tuotteittain. Tästä on esi-tetty ohjeistus kunkin tuotteen osalta.

Kun hoito- ja ylläpitosuunnitelmaan sisältyviä vaihtoeh-toja (painotuksia) muodostetaan ja vertaillaan, ja kun suunnitelmaa tasapainotetaan, vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia. Käytännössä se tarkoittaa

• suunnitelman vaikutusten peilaamista tuotteittain tienpidon strategiaan ja toimintalinjoihin sekä tiepiirikohtaisiin painotuksiin (tehdäänkö oikeita asioita oikeassa laajuudessa; suunnitelman vai-kuttavuus) ja

• sen arviointia, kuinka hyvin strategisten asia-kasryhmien ja erityistarveasiakkaiden tarpeet toteutuvat (ovatko vaikutukset ”oikeita” tai kohtuul-lisia eri asiakasryhmien kannalta).

Asiakastarpeiden toteutumisen arviointi perustuu tuo-tekohtaiseen arviointiin (ks. kohdat 3.3.2–3.3.7).

Vaikutusten arvioinnissa on oltava riittävässä määrin mukana myös vaikutusten alueellisen kohdentumisen näkökulma.

Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset ovat arvo-kasta lähtötietoa hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimiselle, mutta asiakastyytyväisyys ei ole kuiten-kaan suoraan rinnastettavissa asiakkaiden tarpeiden toteutumiseen. Hoito- ja ylläpitosuunnitelmalla tavoi-tellaan vaikuttavuutta, joka kohdistuu ensisijaisesti strategisten asiakasryhmien ja erityistarveasiakkaiden tarpeiden toteutumiseen.

Vaikutukset kuvataan kokonaisuutena suunnitelman luvussa 5 Hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutukset.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutukset kuvataan seuraavasti:

• Strategisten asiakasryhmien ja erityistarveasi-akkaiden tarpeiden toteutuminen kuvataan taulukossa, jonka malli on ohjeen liitteenä 1. Vaikutusten arviointi perustuu panostuksen muu-toksiin ja sillä perusteella asiakastyytyväisyydessä tapahtuviin muutoksiin. Päätiet ja muut tiet sekä kevyen liikenteen väylät käsitellään erikseen.

• Liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset kuvataan sanallisesti tuo-tekohtaiseen arviointiin perustuen.

• Lisäksi kuvataan suunnitelman vaikutukset tiepää-omaan.

• Yhteenvetoon liitetään tiivis kuvaus HYPSin oleellisista vaikutuksista sekä siitä, millä tavoin HYPS mahdollisesti poikkeaa eri tuotteiden val-takunnallisista toimintalinjoista. Jos alueellisiin erityistarveasiakkaisiin kohdistuu erityisiä vaiku-tuksia, ne tuodaan esiin tässä yhteydessä.

Merkittävien vaikutusten tunnistaminen• Vaikutusten merkittävyyden tunnistaminen on tärkeää,

jotta vaikutusten arviointi ohjaisi osaltaan hoito- ja ylläpitosuunnitelman sisältöä. Vaikutusten merkittävyys riippuu mm. siitä, kenen kannalta asioita katsotaan. Merkittävyyteen vaikuttaa myös se, missä määrin Tiehallinto voi vaikuttaa asiaan. Käytännönläheinen tapa lähestyä vaikutusten merkittävyyttä on tarkastella tienpidon palvelutasossa tapahtuvien muutosten suuruutta.

• Tiehallinnon asiakasryhmittely voi toimia tukena, kun vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan. Kun strategiset asiakkaat ovat tyytyväisiä, muutkin ovat tyytyväisiä. Lisäksi on otettava huomioon alueelliset erityistarveasiakkaat.

• Käyttökelpoinen tapa määritellä vaikutusten merkittävyys on tiepiirin sisäinen keskustelu, joka ottaa huomioon alueelliset tarpeet ja erityispiirteet.

Taustatietoja• Hoidon ja ylläpidon vaikutuksia on käsitelty esiselvityksessä

Hoidon ja ylläpidon vaikutukset (Tiehallinnon selvityksiä 19/2005) sekä Tienpidon vaikutuskartassa (Tiehallinnon selvityksiä 1/2007).

• Tiehallinnon strategisia asiakasryhmiä ja niiden tarpeita on kuvattu Tiehallinnon sisäisessä julkaisussa 16/2008 Tiehallinnon avainasiakasprojekti 2007, loppuraportti sekä Sinetissä asiakkuusprosessin aineistossa asiakasryhmäkorteissa.

� Vaikutusten kuvaamisen tapa vaikutusten yhteenvetotaulukossa (liite 1).

Ruudun pohjaväri kertoo asiakasryhmittäin asiakastarpeiden toteutumisen (huonosti – melko hyvin– hyvin).

Kasvojen ilme kertoo HYPSin vaikutuksesta tapahtuvan muutoksen asiakastarpeiden toteutumisessa:

�=huonosti, �=melko hyvin, �= hyvin.

Jos panostus ei muutu, asiakastarpeiden toteutumisessa ei voi tapahtua muutosta (elleivät asiakkaiden tarpeet muutu). Muutos edellyttää siis panostuksen lisäystä tai vähenemistä.


� Savo-Karjalan tiepiirin hoidon alueurakat ja niiden urakoitsijat 1.10.2007.

Huom! Kuvassa voisi näkyä myös, kuinka pitkään sopimukset ovat voimassa.

4 Hoidon ja ylläpidon hankintaHankinnan valtakunnalliset periaatteetKuvataan tiiviisti tienpidon hankintojen valtakunnalliset periaatteet.

• Hankinta 2010 (Tienpidon hankintastrategia)

Hankinnan periaatteet tiepiirissäKuvataan tiiviisti tuotteittain (luvun 3 tuotejaolla) nykyiset hankintakäytännöt sekä urakoiden kilpai-luttamisajankohdat ja voimassa olevat ylläpidon palvelusopimukset.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman yhtenä tarkoituksena on keventää hankintavaiheessa tapahtuvaa suun-nittelua. Toisaalta palvelujen tuottajat saavat tiedon hoidon ja ylläpidon hankintaperiaatteista ja yleisellä tasolla sopimustilanteesta.

KehittäminenKuvataan tiiviisti tienpidon hankintojen kehittämisperi-aatteet suunnitelmakauden aikana.

25


Liite 1Vaikutusten arvioinnin periaatteet

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman osa-alue Panostuksen muutos Tienpidon strategia

Vaikutukset strategisten asiakasryhmien kannalta

(asiakastarpeiden toteutuminen) HUOM! Taulukon merkinnät esimerkkejä

Lisäksi kuvataan lyhyesti mahdolliset tiepiirikohtaiset painotukset.

Peru

skou

lu-

lais

et

Työm

atka

-la

iset

Hen

k.lii

k.

palv

. tuo

ttaja

t

Ulk

omaa

n-ka

uppa

Met

säte

oll.

puun

hank

inta

Logs

it. p

alv.

tu

otta

jat

Erity

ista

rve-

asia

kkaa

t

Talvihoito

Liukkaudentorjunta ja lumen auraus pääteillä � � � � � �

Liukkaudentorjunta ja lumen auraus muilla teillä �

Tieverkon hoidon taso säilytetään pääosin nykyisellään. Palvelutaso porrastetaan tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon liikennemäärän lisäksi tien merkittävyys paikallisten liikennetarpeiden kannalta.

� � � � �Liukkaudentorjunta ja lumen auraus kevyen liikenteen väylillä �

� � Päällystetyt tiet

Päällysteiden kunto pääteillä � � � � � �

Päällysteiden kunto muilla teillä � � � �

Päällysteiden kunto kevyen liikenteen väylillä �

Ylläpidon painopistettä siirretään pääteiden riittävän hyvän pintakunnon varmistamiseen tinkimällä vähäliikenteisimmän tiestön ylläpidosta. Rakenteiden kestävyys varmistetaan … erityisesti … pääteiden kuormituskestävyyden varmistaminen.

� �

Soratiet

Sorateiden kunto - kelirikko � � � � �

Sorateiden kunto – pintakunto ja pöly �

Ylläpidon painopistettä siirretään pääteiden riittävän hyvän pintakunnon varmistamiseen tinkimällä vähäliikenteisimmän tiestön ylläpidosta. Painorajoituksia käytetään asiakaslähtöisesti. � � � � �

Sillat Siltojen peruskorjausta lisätään.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman osa-alue Panostuksen muutos Tienpidon strategia

Vaikutukset strategisten asiakasryhmien kannalta

(asiakastarpeiden toteutuminen)

Siltojen kunto pääteillä � � � �

Siltojen kunto muilla teillä �

� � �

Varusteet ja laitteet

Varusteiden ja laitteiden kunto �

� � � � �

Muu hoito ja ylläpito

Lauttaliikenteen hoito � � � �

Linja-autopysäkkien siisteys ja kunto � � � �

Viheralueiden hoito (tienvarsien siisteys pääteillä) �

Vesakoiden raivaus tienvarsialueilla � � � � � � � �Ajoratamaalausten näkyvyys �

Tiedottaminen tietöistä, liikenteen häiriöistä ja pääteiden kelioloista �

Tietyömaiden sujuvuus ja turvallisuus �

MUUN HOIDON JA YLLÄPIDON OSA-ALUEET TULEE MÄÄRITELLÄ KUSSAKIN TIEPIIRISSÄ HYPSIN PAINOTUSTEN MUKAISESTI

26

*)

*) Vaikutusten arvioinnin yhteenvedossa kuvataan, mistä erityistarveasiakkaista on kyse: ks. luku 3.4

Nuolen suunta kuvaa muutosta panostuksessa

Ruudun pohjaväri kertoo asiakasryhmittäin asiakastarpeiden toteutumisen (huonosti – melko hyvin– hyvin).

Kasvojen ilme kertoo HYPSin vaikutuksesta tapahtuvan muutoksen asiakastarpeiden toteutumisessa:

�=huonosti, �=melko hyvin, �= hyvin.

Jos panostus ei muutu, asiakastarpeiden toteutumisessa ei voi tapahtua muutosta (elleivät asiakkaiden tarpeet muutu). Muutos edellyttää siis panostuksen lisäystä tai vähenemistä.

ISBN 978-952-221-176-7TIEH 2100058-v-09

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisohje · 8 HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LAATIMISOHJE 3.1...

Documents

Transcript of Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisohje · 8 HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LAATIMISOHJE 3.1...