Heppu 4_2010

KOULUTUSVAELLUKSELLA

MUOTKATUNTUREILLASIVU 7

PÄÄKAUPUNKISEUDUN

PARTIOLAISET RY:N

JÄSENLEHTI

4/10SYYSKUU

X-MELOOTTI SIVU 4 HAASTATTELUSSA TUTKIMUSMATKAILIJA PATRIcK ”PATA” DEgERMAN SIVU 13

VAALISYKSY

LÄHESTYYSIVU 5

PURJEHTIEN

TAVISTHOLMENIINSIVU 3

SIVUT 8 –10

KESÄ 2010KILKETTÄ, VÄLKETTÄ JA KALKETTA

TÄMÄN HEPUN VÄLISSÄ

HAKU PÄÄLLÄ -LIITE!

2 • Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

KANNEN KUVA Mikko Vesa kuvasi Leevi Partasen Helsingin Erä-Majavista S/y Sindbadin puomilla.

PÄÄTOIMITTAJA Susanna Oksanenpuh. 0400 735 [email protected]

TAITTO Eeva Kangas, puh. 044 098 [email protected]

KUVITUKSET Kirsi Tapani, Miira Mänd.

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄTSusanna Oksanen, Saara Heinänen, Johanna Junkkari, Karoliina Skyttä, Mikko Vesa, Arttu Piipponen, Pinja Sanaslahti, Anna von Zansen, Henrik Aalto, Tomi Nieminen, Jonathan O’Brien, Anu Autio, Tarmo Kuosmanen, Hanna Isomäki, Siiri Kihlström, Reima Savukoski, Anna Voutilainen, Eva Carlson, Mona Paalanen, Katariina Kemppi, Helena Meriläinen ja Jenni Malila.

VALOKUVATMarianne Oksanen, Karoliina Skyttä, Mikko Vesa, Sami Veikkolainen, Anna-Stiina Lundqvist, Tatja Ikonen, Niina Johansson, Lauri Lankinen, Sofia Polichronidis, Suvi Immonen, Susanna Oksanen, Juho Vainio, Johannes Niinikoski, Mikko Roininen, Timo Vehviläinen, Joel Nykter, Patrick Degerman, Pekka Holma ja Tom Granroth.

TOIMITUS OSOITEPartioasema – ScoutstationenTöölönkatu 5500250 Helsinki

SÄHKöPOSTI [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET Suomen Partiolaiset puh. (09) 8865 1136

PAINOS 9 100 kplPAINO Suomen Lehtiyhtymä Oy

ISSN: 1239-1298 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

TALOUSSIHTEERI Tuire Halonen ............................................................................... 8865 1211JÄRJESTÖSIHTEERI, EPT, Katja Arvilommi ............................................................ 8865 1212TIEDOTTAJA Johanna Junkkari .................................................................................. 8865 1215JÄRJESTÖSIHTEERI Anna Kolehmainen ................................................................. 8865 1216JÄRJESTÖSIHTEERI, Partiokannus, Säde Hormio ............................................... 8865 1217KOULUTUSSIHTEERI Ville Salo ................................................................................. 8865 1218TOIMINNANJOHTAJA Tapani Tulkki ........................................................................ 8865 1220VERKSAMHETSLEDARE, HeSS, Eva Carlson ......................................................... 8865 1221TALOUSPÄÄLLIKKÖ Panu Räsänen .......................................................................... 8865 1250ISÄNNÖITSIJÄ Antti Kohonen .................................................................................... 8865 1251TOIMINNANJOHTAJA, Leirikesä, Perttu Helle ...................................................... 8865 1281PROJEKTISIHTEERI, KAMU-hanke, Salla Väyrynen ............................................ 8865 1222PROJEKTISIHTEERI, PLUS-hanke, Riikka Nenonen ............................................ 8865 1213GRAAFIKKO Eeva Kangas

ILMESTYMISAIKATAULUnro DL Ilmestyy 5/10 30.9. 21.10.6/10 18.11. 9.12.

AINEISTON TOIMITTAMINEN

Vain DL-päivään mennessä lähetetyt jutut ja ilmoitukset voidaan varmasti julkaista lehdessä. Ilmoitusten lähettämisestä löydät ohjeet piirin nettisivuilta, kohdasta Ajankohtaista >Heppu. Jos olet epävarma aineiston lähettämisestä, ota yhteyttä taittajaan.

JUTUT ja MIELIPIDEKIRJOITUKSET Lukijoilta-palstalle: [email protected]

ILMOITUKSET [email protected]

Toimiston aukioloajat:arkisin 9 –16 , torstaisin 9 –18

ToimistosihteeriMarika Toivonenpuh (09) 8865 1200

Piirin toimisto:Partioasema – ScoutstationenTöölönkatu 5500250 Helsinkip. (09) 8865 1200faksi (09) 8865 [email protected]

HePPu 4/2010PääkauPunkiseudun Partiolaiset ry:n jäsenlehti

Piirihallituksen ministerien ja toimikuntien puhisten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.papa.partio.fi > yhteystiedot > avainluottikset

Muistoja partiokesästä

Ryhtiä retkeilyyn

K ilke oli oikein onnistunut ja mukava lei-ri, ainakin leiriläisen näkökulmasta. Näin piirinjohtajan vinkkelistä moni asia toki olisi voinut mennä vähän toisin, mutta mitäpä sitä jossittelemaan jälkikäteen. Päällimmäisenä on kuitenkin hyvä tunne

mahtavasta kokemuksesta ja kavereista, yhdessäolosta ja partion 100-vuotisjuhlasta.

Eräs asia leiriltä jäi vaivaamaan minua: leirinjohtaja tois-ti vip-vieraille pitämissään leirin tilannekatsauksissa, miten surkeassa kunnossa leiriläisten retkeily- ja suun-nistustaidot ovat. Eksymiset hyvistä reittimerkinnöistä huolimatta, lukuisien vartioiden keskeytykset ja huonot varusteet työllistivät haikkia valvovia johtajia. Jotkut lähtijät yrittivät päästä kilometrien pituiseen matkaan Crocseissa tai jopa avojaloin. Vieraat ihmettelivät silmät pyöreinä tällaista kuvausta, ja piirinjohtajaa hävetti olla partiolainen.

Leirinjohtaja taisi kuvauksissaan vähän liioitella, mutta kertomuksissa piilee totuuden siemen. Retkeilytaidot eivät partiossa ole sitä, mitä niiden pitäisi olla. Myös Pä-Passa taidot ovat monissa lippukunnissa hukassa, tai ai-nakin ruosteessa. Retkiä tehdään kyllä suunnilleen yhtä paljon kuin muutama vuosi sitten, mutta retkien ohjel-ma ei välttämättä ole kaikista partiomaisin. Retkien ja leirien pitäisi olla partion huipentuma, se hetki, jolloin kololla opeteltuja taitoja otetaan käyttöön ja kokeillaan ihan oikeassa luonnossa. Vuosiselosteiden vastausten perusteella voi arvioida, että jokainen päpalainen käy kerran vuodessa yöretkellä. Jos on näin, tulisi johtajien varmistaa, että sillä ainokaisella retkellään partiolainen oppii ainakin perustaitoja. Niille johtajille, jotka ovat epävarmoja omasta osaamisestaan, tarjoaa piiri monia

koulutuksia muun muassa erätaitokurssin muodossa. Lippukunnalle voi myös pyytää omaa retkeilyaiheista koulutusta.

En tiedä, millaista palautetta Tuikun haikki sai, mutta meille osuivat haikkien rankimmat olosuhteet. Yöllinen rankkasade ja ukkonen loivat hyvät puitteet selviyty-mistarinoille. Ainakin omaan savuuni saapui vaelluksel-ta reippaita ja iloisia haikkilaisia, jotka olivat yöpyneet vain laavun hyttyssuoja peittonaan. ”No mä heräsin yöllä monta kertaa tyhjentämään sitä kattoa, kun siihen tuli sellanen vesilammikko, mutta kyllä me silti kastut-tiin ihan kokonaan”, kertoi eräskin tyytyväinen tarpoja. Hienosti selvitty, totesin minä, asenne on ainakin koh-dallaan! Ja itsekseni mietin, että jatkossa tarkistetaan, että reissuun lähtiessä on oikeat kamat mukana…

Hyvää retkeilysyksyä kaikille! Lähtekää rohkeasti met-sään!

Pääkirjoitukset 2.9.2010

S yksyn ensimmäinen Heppu kertoo jälleen kesän partiotapahtumista. Keskiaukeamalle on koottu tunnelmia lippukuntien järjestä-mistä leireistä. Esillä on myös suomalaisen partioliikkeen satavuotisjuhlan kohokohta Kilke, joka kokosi yli 10 000 henkeä Evolle.

Edellisen kerran partiota juhlittiin näyttävästi kolme vuotta sitten. Tällöin kuluneeksi tuli sata vuotta siitä, kun Baden-Powell perusti partioliikkeen Englannissa. Suurleirin sijaan elokuussa 2007 kokoonnuttiin lippu-kuntaleireille. Mekin suuntasimme Fiskarsiin ilman sisa-ruslippukuntiamme ensimmäistä kertaa kolmeenkym-meneen vuoteen. Olin ollut leirinjohtajana aiemminkin, mutta tällä kertaa vastuu tuntui erilaiselta. Jos emme saisi moottorisahaa käyntiin tai ruokailukatoksen köy-siä kiinni puihin, pojat eivät olisi auttamassa.

Rakennusleirillä tapahtuikin jotain erityistä, jota muis-tellaan edelleen. Lauantai-iltana jaoimme niemenkär-kemme muutamien paikallisten kanssa. Heillä kun oli tapana järjestää pienet kyläjuhlat juuri elokuun ensim-mäisellä viikolla. Asiasta oli sovittu etukäteen, joten olin varautunut tilanteeseen. Havahduin kuitenkin, kun eräs nuoremmista johtajista tuli juosten hakemaan mi-nua. Hän kertoi hengästyneenä, että joku ”koulun ruot-sinkirjasta tuttu mies” soittaa pianoa venevajan edessä. Lähdimme yhdessä katsomaan, ja näimme kapellimes-tari Leif Segerstamin istumassa pressun alla.

Esityksen jälkeen kävin kiittämässä Segerstamia musii-kista. Hän piirsi muutaman nuotin leirinjohtajankansi-ooni muistoksi ja lähti. Nuo nuotit ovat edelleen tallella, ja ne saavat minut hymyilemään. Hymyilemään minut saa myös nykyinen pestini Hepun päätoimittajana. Kii-tos siis kaikille, jotka ovat kannustaneet minua kohti uusia haasteita. Nyt on minun vuoroni viedä Heppua eteenpäin.

Susanna Oksanenpäätoimittaja

Saara Heinänen piirinjohtaja

Heppu 4/2010 • 3

[email protected]äset

» Positiivinen AktivistitempausLippukunnat ympäri Suomen maan voivat tehdä tänä syksynä lippukunnanjohtajiensa johdolla palvelu-/auttamistempauksen ja osallistua Positiivinen Aktivistitempaus -kisaan. Marraskuun lippukunnanjohtajatapaamisessa Tampereella paras tempaus palkitaan ja tempaukset esitellään tapaamisen osallistujille diashow´lla. Tempaus kannattaa linkittää muuhun lippukunnan toimintaan. Sen voi vaikka tehdä yhden tarpoja- tai samoajavar-tion kokouksen aikana tai vaikka osallistumalla Nälkäpäiväkeräyk-seen. Lisätiedot: www.partio.fi/positiivinen //JJ

» Mitä sinun lippukunnassasi on tapahtunut viime aikoina? Lähetä Hepun toimitukselle kuva ja lyhyt teksti osoitteeseen [email protected]

» Kuka varasti Kaiun?Kaiku on sudenpentujen ja seikkailijoiden oma juhla, jota vietetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Yksipäiväinen tapahtuma huipentuu yhteiseen illanviettoon. Helsinkiläiset ja vantaalaiset tutkivat Kaiun mysteeriä lauantaina 2.10. Espoossa salapoliisi-tehtäviä ratkotaan sunnuntaina 3.10. Kaiku-Pinkissä. Tapahtuma antaa myös nuoremmille mahdollisuuden juhlistaa suomalaisen partioinnin 100-vuotista taivalta ja tuntea olevansa osa suurempaa partioyhteisöä. Ilmoittautuminen tapahtumiin on jo käynnissä, katso lisätiedot osoitteesta www.papa.partio.fi/kaiku //JJ

Meripartiossa toimitaan vuoden ympäri Meripartiolippukunnissa partiotoiminta ei pääty edes kesälomien ajaksi Meripartiolaisille tuttu toimenpi-de eli jokakeväinen aluskaluston kunnostus käy tarvittaessa työstä. Aikataulun kiristyessä telakalla tehdään töitä kellon ympäri, jotta vene saataisiin laskettua mereen määräaikaan mennessä. Työn jäljet näkyvät öljyisissä käsissä, maaliin tuhriintuneissa haalareissa ja naar-muuntuneessa kehossa. Raskaan kevätkunnostuksen palkinto korja-taan kesän aikana.

Kuluneena kesänä pääkaupun-kiseudun meripartiolaiset ovat har-

rastaneet veneilyä ahkerasti. Lippu-kuntien aluskalusto on ollut kovassa käytössä sekä rannikolla että kauem-pana meren aavalla ulapalla. Venei-den varauskalenterit ovat täyttyneet lyhyistä ilta- ja päiväpurjehduksista, samoin pitkistä matkapurjehduksis-ta. Paitsi että vene on ihanteellinen paikka partio-ohjelman toteutta-miseen, toimii se myös oivallisena ympäristönä ryhmätyötaitojen ja -hengen kehittämiselle.

Helsingin Erä-Majavat ja Korven Koukkaajat yhdistivät merellisen

ulottuvuuden suomalaisen partio-toiminnan 100-vuotista taivalta juhlistaneeseen Välke-kesäleiriin. Leiriohjelmassa painottuivat me-relliset partioaktiviteetit, ja leiripai-kalle Tavistholmeniin purjehdittiin sudenpentu- ja seikkailijavoimin. Matkapurjehduksella Helsingistä Pernajan saaristoon pääsivät tule-vaisuuden kipparit harjoittelemaan muun muassa paikanmääritystä se-kä aluksen ohjaamista ja opettele-maan purjeiden trimmausta.

TEKSTI JA KUVA Mikko VesaVeneestä rantautuminen vaatii aika ajoin akrobaatin taitoja. Onneaan kokeilemassa Essi ja Roosa Wegelius.

Tiedätkö mitä odottaa Pääsiäisenä 2010 istuin junassa matkalla Inkooseen. Päämääränä oli Kavalahti, ja matkan tarkoituksena PJ-kurssin suorit-taminen. Kaverini pohti ääneen, että hän ei ottanut sadevaatteita mukaan, koska rinkkaan ei mahtunut. Keskustelun yh-teydessä sovimme, ettei kurssin aikana sada. Sopimus piti myös yläkerran suh-teen, ja sillä kertaa riskillä pelaaminen kannatti.

Partiojohtaja-peruskurssi, tunnettu myös PJ-PK:na, on kurssi jonka lähes jokainen partiolainen jossain vaiheessa partiotaivaltaan käy. Itse koin kurssil-le lähtiessäni pelaavani riskillä, sillä en lainkaan tiennyt mitä odottaa. On totta, että pureuduimme Kavalahden vanhassa navetassa partioliikkeen pohjimmaisiin ajatuksiin, pläräsimme lippukuntien sääntövihkosia ja torkahtelimme kesken

luentojen. Vastapainona työnsimme ka-nootit vesille ja suuntasimme niemen-nokan taakse, otimme aurinkoa laiturilla ja päästimme sisäiset lapsemme valloil-leen.

Älä jumitu ennakkoluuloihinOsana PJ-kurssia on selviytyminen luonnossa. Tätä testataan heti kättelys-sä maastoyöpymisellä. Tällöin kurssin vetäjät istuvat tyytyväisinä mökeissään ja kuvittelevat ottavansa kurssilaisista mehut pois. Käykö kuitenkaan näin? Mikäpä olisikaan parempi paikka tutus-tua kohtalotovereihin kuin leirinuotio metsän siimeksessä. Älä siis anna kave-rin kertomuksen hämätä, vaan lähde itse kokemaan kurssi. Muista, että jokainen ryhmä on erilainen, vaikka paperilla si-sältö onkin sama.

TEKSTI JA KUVA Karoliina Skyttä

”Partiojohtajaperuskoulutuksessa osallistuja saa kokonaiskuvan partiotoiminnan perusteista, partio-ohjelmasta, ikäkausien toiminnasta sekä lippukunnan toiminnasta kokonaisuutena.” Näin mainostetaan partiojohtaja-peruskurssia, mutta onko sisältö todella tätä? Kahdeksantoista ikävuoden kolkutellessa ovelle lähdin katsomaan, mitä kirjainlyhennelmä PJ-PK pitää sisällään.

Matkalla partion ytimeen


» Yhdistysten tilintarkastukseen muutoksiaKeväällä 2010 eduskunnassa hyväksyttiin yhdistyslain muutos, jolla maallikkotilin-tarkastajista luovutaan täysin ja yhdistyslakiin otetaan oma säännös toiminnantarkas-tajasta ja toiminnantarkas-tuksesta. Lain voimaantulo

ajoittunee tämän vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Partiolippukunnissa ei siis voida enää syksyllä valita maallikkoja tilintarkastajiksi. Sen sijaan voidaan valita toiminnantarkastaja, jonka asema ja toiminta vastaa pitkälti vanhaa tilannetta.

Toiminnantarkastajan valin-

ta ei ole vapaaehtoista, vaan yhdistyksessä tulee myös jatkossa tehdä vuosittain tarkastus. Yhdistys voi sään-nöissään tai kokouksessaan päättää, tekeekö tarkastuksen ammattimainen tilintarkastaja vai maallikko toiminnantar-kastaja. Lippukunnissa toi-minnantarkastus on yleensä

riittävä ja myös edullinen vaihtoehto.

Toiminnantarkastajaksi va-littavan tulee olla täysivaltai-nen, mikä tarkoittaa käytän-nössä täysi-ikäisyyttä. Lisäksi vaaditaan riittävä taloudellis-ten ja oikeudellisten asioiden tuntemus - tällainen löytyy usein vanhoilta taloudenhoi-

tajilta tai hallituksen jäseniltä. Toiminnantarkastajan tulee myös olla riippumaton, mikä käytännössä tarkoittaa sitä ettei toimi lippukunnan halli-tuksessa tai muissa päättävis-sä elimissä eikä myöskään ole tällaisen henkilön perheenjä-sen tai lähisukulainen.

Lain voimaantulo ei

suoraan vaadi muutoksia lippukunnan sääntöihin, vaan tilintarkastusta koske-vien määräysten katsotaan koskevan myös toiminnan-tarkastusta. Lippukunta voi siis vanhojen sääntöjensä perusteella valita vuosikoko-uksessaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan väliltä.

Istuin taannoin partiokokouksessa, kun partiojohtaja ryhtyi arvostele-maan asioita kaunistelematta piirin toimintaa. PLUS- ja KAMU-hankkeita pidettiin kasvonkohotuksena, toimis-

ton työpanosta väärinkohdennettuna ja hallituksen asenne oli välinpitämä-tön. Partiojohtaja vaati vastinetta jä-senmaksurahoilleen. Normaalisti kes-kustelun päätteeksi olisin kannustanut partiojohtajaa asettumaan ehdolle joko piirineuvostoon tai piirihallituk-seen, sekä yleiseen aktiivisuuteen ehdokkaiden etsimisessä ja edelleen lobbauksessa. Tilanne oli nyt kuitenkin toinen. Avautumassa ei ollut normaali rivipartiojohtaja vaan aktiivinen piiri-neuvoston jäsen.

KAMU- ja PLUS-hankkeiden aloit-taminen nuijittiin pöytään ilman suu-rempaa debattia; hallituksella on pää

pölkyllä piirinkokouksen lisäksi neljä kertaa vuodessa piirineuvoston koko-uksissa. Budjettiinkaan ei muutoseh-dotuksia ole kuluvan kauden aikana jätetty. Missä vika?

Syyllisen etsiminen on tarpeellista ja vähintäänkin hauskaa. Suoria syypäitä on helppo osoitella sormin ja nimilis-tan löytää piirin nettisivuilta. Välillisesti aiheesta ovat kuitenkin vastuussa kaik-ki piirin jäsenet. Kuka asettui ehdolle, kuka äänesti ja ketä, kenen vaalipuhe oli hyvin prepattu, kuka jäätyi vaaliten-tissä? Tätä oleellisempaa kuitenkin on: kuka ei äänestänyt, kuka ei asettunut ehdolle, kuka ei edes vaivautunut piirin

Tomi Nieminen, Vaalitoimikunnan ja Piirineuvoston jäsenkolumni

kokoukseen?Alussa mainitsemani partiojohtaja

huomasi epäkohtia, mutta vaikutus-mahdollisuudestaan huolimatta ei ol-lut onnistunut viemään mielipiteitään piirineuvostoon. Tämä ei ole harvinais-ta. Piirineuvostopesti ei ole helppo pes-ti. Nohevallakin partiojohtajalla menee usein ensimmäinen kausi ihmetellessä. Seuraavalla kaudella neuvos saa jo enemmän aikaan.

Piirin kokouksessa tehdään tärkeitä päätöksiä kahdeksi vuodeksi eteen-päin. Kokouksessa vaikuttaminen on tuskin mahdollista, jos kokousteemoi-hin tutustuu vasta kokouksen aikana.

Älä nillitä, vaikuta!

X-MeloottiMelankolina on nykymerkityksessään melontahul-luutta, typeryyttä tai epämääräistä väsymystä.Toukokuun 28. päivän aamuna koitti viime vuoden elokuusta asti suunniteltu hetki: tavoitteena oli meloa Karhu-Veikkojen käm-pältä Vihdistä Tammisaareen kolmessa päivässä. Matkaa reissulle tulisi noin 100 kilometriä, ja kulkuvälineinä toimisivat lähes esi-historialliset, törkeän painavat lasikuitukanootit. Reittiä etukäteen tarkistamatta alkoi matka kohti tuntematonta.

Meloen kohti TammisaartaLähdimme matkaan neljän hengen voimin, ja pääsimme vesille puolilta päivin Vihdintien alta vanhan myllyn rannasta. Perjantain aikana meloimme Lohjajärvelle saakka. Matkalla ohitimme ties mitä mielenkiintoista, kuten kuplavolkkarin korin läpi kasvaneen puun, käsikäyttöisen sulun ja suossa melovia ihmisiä. Pääsimme perille pieneen saareen myöhään illalla. Saimme seuraksemme kaksi arkielämän sankaria, jotka toivat makkaraa ja limua. Mikä olisikaan voinut olla parempi tapa viettää iltaa kuin istua nuoti-on ääressä ja rentouttaa 35 kilometriä lähes putkeen meloneita lihaksia.

Lauantaiaamuna heräsimme kahdeksalta, keitimme puurot ja olimme yhdeksän jälkeen liikkeessä tavoitteenamme 40 kilomet-rin päivämatka, josta puolet isoja selkiä pitkin. Hieman kankein lihaksin ja mielialoin istuimme kanootteihin: ”Mul on sellanen olo, et oon tehny tätä ennenkin.” Lauantain aikana kerkisi sataa muutama kuuro, tuulla koko päivän vastatuulta ja aurinkokin paistaa muutaman kerran. Illalla kohtasimme iloksemme Musti-on ruukin, jonka kohdalla kanootteja piti kantaa liikaa. Ja ne pai-noivat paljon. Samanlaisia ruukkeja tuli eteen vielä kaksi. Perille jonkun pihametsään pääsimme kymmeneltä.

Sunnuntai meni kalkkiviivoja maistellessa, mieliala oli kor-kea ja melonta kulki kovasta vastatuulesta huolimatta. Pääsimme perille Tammisaaren kupeeseen iltapäivällä. Viikonlopun aikana meloimme 30 tuntia. Nukuimme ja söimme loput ajasta. Matkan kruunasi Tammisaaren satunnaisen kalastajan kommentti tämän kuultua, mistä olimme tulleet: ”Älkää ihmeessä, jos mä oon hullu ni nii ootte teki.” Matka oli mieleenpainuvin pitkään aikaan, seu-raavan suunnittelu alkoi jo kotimatkalla.

TEKSTI Henrik AaltoKUVA Sami Veikkolainen

Asioihin vaikuttaminen alkaa jo ennen kokousta. Ehdokkaita etsitään kuu-meisesti ja kokousmateriaali luetaan tarkkaan moneen kertaan läpi, jotta mahdolliset vastaesitykset voidaan valmistella. Lisäksi oma ehdokas loba-taan sisään pienellä puhelulla kaikille partiokavereille. Jokaisen oma aktiivi-suus on etu paitsi itselle, mutta myös jokaiselle ympäröivälle partiolaiselle. Unohdetaan äkäily yhteisen piirin toi-mimattomuudesta ja syytetään mie-luummin itseä siitä, ettei taaskaan tul-lut tehtyä mitään hyvän piirineuvoston muodostamiseksi.

Heppu 4/2010 • 5

» Pistä tikku ristiinJoka neljäs vuosi järjestettävien seu-rakuntavaalien yhteinen vaalipäivä on koko maassa 14. marraskuuta 2010. Syksyn vaaleissa uurnille pää-sevät viimeistään 14. marraskuuta 16 vuotta täyttävät äänestäjät. Tämä on ensimmäinen kerta, kun alle 18-vuo-tiaat pääsevät äänestämään valtakun-nallisissa vaaleissa. Vaalien ehdokas-

asettelu päättyy 15. syyskuuta. Monilla lippukunnilla seurakunta

on taustayhteisönä ja tarjoaa merkit-tävää tukea rahallisesti ja/tai kolon muodossa. Useimmilla lippukunnilla on myös muunlaista yhteistyötä seurakunnan kanssa.

Seurakuntaneuvostossa voi konkreettisella tavalla vaikuttaa kirkon asioihin, sillä luottamushen-

kilöt käyttävät seurakunnissa ylintä päätäntävaltaa.

Löytyisikö teidän lippukunnastan-ne, lippukuntalaisten vanhemmista tai muista lippukunnalle läheisistä joku, joka haluaisi mukaan seurakun-taneuvostoon? Olisiko joku valmis jo vaalikampanjassaan ilmoittamaan tukevansa partiotoimintaa?

Kannustakaa sopivia tyyppejä aset-

tumaan ehdolle ja ilmoittakaa sitten piirille seurakuntanne ”partioehdok-kaiden” nimet! Me julkaisemme ne ehdokkaiden suostumuksella piirin nettisivuilla. Lähetä ehdokkaan tiedot 30.9. mennessä piirin toimistolle: katja.arvilommi(ät)partio.fi. Lisätietoja: Saara Heinänen, saara.heinanen(ät)papa.partio.net ja www.papa.partio.fi/

Peli, joka ei ole leikkiä”Olette lähteneet pakoon kaupungissanne tapahtuneen rajun pommituksen jälkeen. Ette tiedä mitä perheellenne on tapahtunut.” Lapsisotilaina palvelleiden veljesten kehystarina, Paossa-roolipeli.

Mikäli sääntöjä jossain vai-heessa päivitetään, voidaan niihin lisätä maininnat myös toiminnantarkastajista.

Lisätietoja muutoksesta: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+267/2009 //Arttu Piipponen

Mirka Juntunen, 23 vuotta, Kelotytöt, Tapiiri (Espoo), toinen kausi piirineuvoksena

1. Toimin lippukunnassa ja Tapiirissa ennen PiNeen lähtöä. Nyt olen lippukun-nassa rahastonhoitajana ja samoajaluot-sina, piirissä teen Toimintakokemus- ja Partiojohtaja-kursseja. Jonkin verran tulee myös EPT:ssä pyörittyä. Opiskelen ja työs-kentelen iltapäiväkerhon ohjaajana.2. Kaipasin jotain uutta partioon. En tien-nyt lainkaan PiNestä entuudestaan! PiNe oli ensimmäinen pestini piirissä.3. Piirineuvoksena tietää piirin tapahtu-mista ja voi viedä viestiä omalle alueelle koti- ja naapurilippukuntaan. Lisäksi on kiva kuulla miten muissa lippukunnissa tehdään asioita.4. Vaalipiiriuudistus.5. Piirineuvostossa tutustuu piirin tekijöi-hin ja monipuolisuuteen!

Laura Saarlo, 21 vuotta, Kaskipartio, Helsinki pohjoinen, ensimmäinen kausi piirineuvoksena

1. Toimin nyt kolmatta vuotta lippukun-nanjohtajana, lisäksi olen lippukunnassa toiminut mm. akelana ja johtanut vartiota sekä laumaa useamman vuoden. Opiske-len Helsingin yliopistolla.2. Lippukunnassa ajateltiin, että suureh-kosta LPK:sta olisi meiltäkin hyvä olla edustaja PiNessä. Lisäksi toivoin piirineu-vostolta vastapainoa lippukuntapestilleni.3. PiNessä pystyy vaikuttamaan tuleviin muutoksiin ja on niistä tietoinen. Piiri tu-lee PiNen kautta lähemmäs lippukuntaa, kun on oma edustaja siellä. PiNessä olen oppinut kärsivällisyyttä ja kokouskäy-tännöt ovat tulleet tutuiksi (Laura kertoo nauraen). 4. Suurin päätös oli vaalipiirien ja alueja-on uudistaminen. Osallistuin päätöksen valmisteluun aluetapaamisissa.5. Piirineuvostossa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin!

Juha Paloviita, 24 vuotta, Keronkävijät, Vantaa itäinen, toinen kausi piirineuvoksena

1. Käynnissä on neljäs vuosi lippukunnan-johtajana ja toimin useamman vuoden laumanjohtajana. Opiskelen insinööriksi.2. Lähdin PiNeen silkasta uteliaisuudesta. Halusin laajentaa omaa partiokuvaani ja nähdä maailmaa oman kaupungin ulko-puoleltakin.3. Piirineuvoksena on tietoinen asioista ja päätöksien taustoista ajoissa, mistä on eh-dottomasti hyötyä lippukunnanjohtajana. Sattumalta tyttöystäväni päätyi piirineu-voston varajäseneksi, joten muussakin elämässä PiNestä on ollut iloa. 4. Henkilökohtaisesti suurin asia itselleni on ollut miettiä omaa ajan käyttöä – mihin kaikkeen sitä repeää. Piirineuvoston päätöksistä mieleen ovat päällimmäisenä jäänyt piirileiriin liittyneet keskustelut.5. Ehdottomasti kannattaa rohkeasti lähteä etsimään uusia ihmisiä ja toimintatapoja, ne tekevät partiosta mielenkiintoista!

PaossaPaossa on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kehittämä roolipeli, jossa pelaajat eläytyvät koti-maansa jättävien pakolaisten rooliin. Pelaajat muodostavat joukostaan perheitä, joissa toimivat pelin aikana. Peli alkaa roolien luomisella ja kehystari-nan keksimisellä. Pelaajien on heittäydyttävä tapahtumien vietäväksi ja pidettävä kiinni roolistaan tilanteesta riippu-matta. Roolipelin tarkoituksena on herättää ajatuksia ja kes-kustelua, sekä tarjota avartava näkökulma pakolaisuuteen.

fAKTA

Pakomatkalla henkeä pidättäenSuomen Pakolaisapu järjesti Paossa-roolipe-lin maailman pakolaispäivänä 20.6. Kumpu-lan kylätilan ympäristössä pidetty peli heitteli osallistujia tilanteesta toiseen ja tarjosi käsi-tyksen siitä, mitä pakomatka maasta toiseen voi pahimmillaan olla. Oven takaa kuuluvat askeleet, tukala pakomatka silmät peitettyinä, jatkuva jännitys ja ennalta-arvaamattomat käänteet loivat vahvan kokemuksen elämää muullistavasta matkasta.

Tapahtumien edetessä pinnalle nousivat monet tunteet, joita pelaajat pääsivät lopuksi jakamaan piirissä keskustellen. Todentuntuis-ten tilanteiden keskellä koettu epätoivo, pelko ja epävarmuus kuuluivat osallistujien kerrates-sa kokemuksiaan. Päivän aikana ”pakolaisten”

mieleen nousivat muun muassa kysymykset siitä, kenen apuun uhattuna voi luottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten kaikki lopulta päättyy.

Pakolaispeli partiossaKumpulassa järjestettyyn peliin oli kutsuttu useissa eri järjestöissä toimivia nuoria, joiden toivotaan ottavan peli osaksi omaa toimin-taansa. Protuleirejä suunnittelevat Anni Hartikainen ja Milka Kei-nänen saivat pelistä uusia ideoita maahanmuutto- ja suvaitsevaisuus-kysymysten pohtimiseen: ”Paossa-peli tuo syvyyttä aiheen käsittelyyn.” Toiminnallinen peli sopii hienosti

myös partioon. Vinkkejä pelin toteutukseen voi kysyä Suomen Pakolaisavun toimistosta osoitteesta [email protected]

TEKSTI Pinja SanaslahtiKUVA Anna-Stiina Lundqvist

Gallup1. Mitä teit partiossa ennen piirineuvostoa ja mitä teet muuten elämässä?2. Miksi lähdit piirineuvostoon?3. Onko piirineuvostosta ollut hyötyä muissa partiopesteissä tai muuten elämässä?4. Mikä oli mielestäsi vaikuttavin ja suurin päätös kuluneella kaudella?5. Mitä haluat sanoa piirineuvostoon ehdolle lähtemistä harkitseville?

Piirineuvosto päättää linjoistaPiirineuvosto päättää piirin suurista linjoista. Kuluneella kaudella tällaisia ovat esimerkiksi olleet vaalipiirien ja aluejaon uudistaminen sekä piirileirin ajankohdasta päättäminen. Pii-rineuvokset toimivat linkkinä piirin ja oman alueen lippukuntien välillä. Piirineuvokset siis edustavat alueensa lippukuntia piirin päätök-sen teossa.

Piirihallitus vastaa arjen ongelmiinJos piirineuvoston ajatellaan suuntaavaan kat-seen tulevaisuuteen, vastaa piirihallitus puo-lestaan arjen pyörittämisestä piirissä. Piirin toi-minta on jaettu eri osa-alueisiin, mikä monelle päpalaiselle näyttäytyy muun muassa toimi-kuntina ja ryhminä. Kutakin osa-aluetta edustaa hallituksessa yksi ministeri.

VAALI-INFOTuleva partiosyksy täyttyy vaaleista, kun ensin piirinkokouksessa 17.10. valitaan 29 piirineu-vosta sekä puheenjohtaja seuraavalle kaksivuo-tiskaudelle. Piirihallituksessa avoinna ovat pii-rinjohtajan ja -varajohtajan lisäksi alue, luottis, ohjelma- ja viestintäministerin paikat. Piirineu-vosto valitsee ministerit hallitukseen. Piirinjoh-tajien ja piirineuvostopestien ehdokasasettelu alkaa 5.9 ja päättyy 8.10. Lisää tietoa vaaleista: http://www.papa.partio.fi/tule-mukaan/rek-rytointi/vaalit-2010

Piirineuvoston pyörteissäHuhutaan, että PiNessä pyöritetään papereita, tehdään suuria päätöksiä ja löydetään aviopuolisoita. Heppu päätti ottaa huhuista selvää ja haastatteli kuluneen kauden piirineuvoksia Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta.TEKSTI Anna von Zansen


Intti: yksi iso partioleiri?Ärsyttävä. Turhauttava. Kivulias. Jännittävä. Mahtava. Näillä ja monilla muilla sanoilla minulle kuvailtiin armeijaa kokemuksena. Ei siis ollut ihmekään, että ensitun-temukseni olivat ristiriitaiset.Lähtöpäivänä, 12. heinäkuuta, päällimmäise-nä tunteena vallitsi kuitenkin jännitys. Olin matkalla parin hyvän ystävän (ja myös satojen muiden ikäisteni miesten) kanssa Kouvolan juna-asemalle. Sieltä siirtyisimme bussilla ka-sarmialueelle, josta puolestaan alkaisi se kau-an odotettu ja paljon pelätty kokemus, intti.

Jo ensimmäisten tuntien aikana alkoi pal-jastua, minkälainen homma tässä on kyseessä. Punkat ja kaapit särmättiin kuntoon, johon en pahimmassakaan pilkunviilaamisen puuskas-sa olisi kyennyt kotona. Varmasti suurimpa-na näkyvänä muutoksena oli omien hiusteni pois ajaminen parin millin pituiseksi siiliksi. Itseäni pari vuotta vanhemmat alikersantit huutelivat kovaan ääneen komentoja, ja van-hemman upseerin astuessa luokkaan noustiin ripeästi seisomaan.

Valehtelisin jos väittäisin, että homma olisi ollut kivaa ensi hetkistä lähtien. Minut oli hei-tetty tutulta ja turvalliselta mukavuusalueel-tani täysin uuteen elämänvaiheeseen. Intissä vallitsivat erilaiset pelisäännöt, rytmit ja tavat kuin “normaalissa” elämässä, ja aivoni kapi-noivat tätä vastaan aiheuttaen minulle aika ajoin turhautumisen puuskia. Olin lähtenyt kuitenkin matkaan positiivisella asenteella, ja sen ansiosta turhautuminen hellitti nopeasti. Parin päivän kuluttua armeijan rytmiin alkoi jo tottua. Vaikka en olisi ennen voinut kuvi-tellakaan herääväni kello 5.45 joka aamu, on siitäkin tullut osa jokapäiväistä elämää.

Toinen asia, joka on vaikuttanut suuresti sopeutumisessani armeijaelämään, on ollut partio. Partiolaisuudesta on hyötyä jo senkin takia, että ymmärtää ja osaa entuudestaan monia taitoja, joita väistämättä tulee käytettyä intissä, etenkin leireillä. Suunnistus ja teltan pystytys ovat tärkeimpiä näistä. Myöskään sellaiset asiat, kuten käskyjen noudattaminen ja esimiesten tervehtiminen eivät tunnu niin vierailta.

Tuleville alokkaille voinkin siis sanoa, että positiivinen suhtautuminen on kaiken A ja O. Jos asian näkee valoisasti, tulee kokemuk-sestakin varmasti hyvä. Jos taas marmattaa, ei voi syyttää kuin itseään, jos tuntuu, että seinät kaatuvat päälle. Loppujen lopuksi, inttikin voi olla yksi iso partioleiri!

TEKSTI Jonathan O’Brien

Sisujohtajapäivien ohjelmassa jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistäParinkymmenen sisujohtajan tapaamisessa pohdittiin uutta sisumääritelmää, kuultiin esimerkkejä eurooppalaisesta sisupartiotoiminnasta sekä saatiin uusia ideoita toimimiseen haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa. Pohdinta sisupartion tulevaisuudesta herätti ristirii-taisiakin ajatuksia.

Oivalliset Sisujohtajapäivät pidettiin Partioasemalla toukokuun viimeisenä viikonloppuna.

Jotain uutta: viittomakielinen lippukuntaViittomakielinen lippukunta Ahertajat Turusta on harvinaisuus, johon moni sisujohtaja ei ollut aiemmin tutustunut. Tiina Saarijärvi-Kivelä kertoi lippu-kunnan mielenkiintoisesta historiasta ja korosti, että vaikka Ahertajat perus-tettiinkin sisulippukunnaksi, on se ny-kyään nimenomaan viittomakielinen lippukunta. ”Viittomakieliset kuurot eivät ole ensisijaisesti kuulovammaisia, vaan kieli- ja kulttuurivähemmistö. Par-tiotoimintamme on samanlaista kuin muissakin lippukunnissa – kielenä vain on viittomakieli.” Tiina korosti.

Jotain vanhaa: kouluttautumista ja kokemusten vaihtoaPerinteitä kunnioittaen päivillä keskus-teltiin omien ryhmien ominaisuuksista ja mahdollisista haasteista. Jenni Ti-monen alusti johtajia keskustelemaan haastavasta käyttäytymisestä ryhmäs-sä sekä miettimään miten tilanteisiin voi puuttua siten, että sekä johtaja että

lapset haluavat jatkaa partiossa. Monia käytännön vinkkejä saatiinkin jaettua.

Jotain lainattua: sisupartiointia EuroopassaSisujohtajapäivillä ei pitäydytty vain kansallisissa kokemuksissa. Keskuste-limme myös kansainvälisen Overture-verkoston tapaamisesta Luxemburgissa, johon osallistui suomalaisiakin partio-johtajia. Belgian aktiivinen sisupartio-toiminta sai pohtimaan, voisiko myös SP:ssä ja piireissä olla yhtä vahva tu-kiverkosto erityislapsia ja sisujohtajia varten kuin minkä Akabe-toiminta on Belgiaan juurruttanut.

Kansainväliset toimintatavat herät-tivät ristiriitaisiakin ajatuksia. Halu-ammeko pitää sisupartiolaisille esimer-kiksi omia leirejä, vaikka tavoitteena on inkluusio eli kaikkien toimiminen yhdessä?

Osa johtajista koki, ettei erillisille tapahtumille ole tarvetta, vaan sisujen tulee voida osallistua samoihin tapah-tumiin kuin muutkin. Toiset taas miel-sivät yhteiset tapahtumat voimavaraksi,

ja johtajille omat sisuleirit antavat mah-dollisuuden oppia toisiltaan.

Jotain sinistäPartio-ohjelman kehittämistoimikun-nan eli Pohken jäsen Jarmo Heinänen esitteli uudistuneen sisupartiolaisen määritelmän, jonka mukaan ”sisupar-tiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitse-vat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominai-suuden takia. Sisutoiminnassa on ohjaa-jia enemmän kuin muissa ryhmissä ja tarvitaan aikuisen tukea.” Määritelmää pidettiin huomattavana parannuksena aiempaan, vaikka osa johtajista koki, että se vaatii edelleen hiomista.

Päivät poikivat myös edistysaskelia. Suomen Partiolaisten alueministeri Sa-tu Tammilehto otti sisupartiotoimin-nan aluetoiminnan alle, minkä johdosta esimerkiksi SP:n tulevan aluepäällikön työnkuvaan kuuluu sisupartiolaisten toimintaedellytysten kasvattaminen.

Kehittymistä tapahtuu siis jokaisilla sisujohtajapäivillä. Seuraavan kerran johtajat tapaavat tammikuussa 2011.

TEKSTI Anu Autio KUVA Tatja Ikonen

Heppu 4/2010 • 7

Samoajaleiri Routa tulee taas!Samoajaleiri Routa järjestetään hiihtolomalla 2011. Tällä kertaa mukana ovat Pääkaupunkiseudun Partiolaisten lisäksi HeSS ja Uudenmaan Partiopiiri.

Routa järjestetään 19.–23.2.2010 Orimattilassa. Mukaan leiriläiseksi pääsee, kun ikää on 15–17 vuotta. Vaeltajat ja aikuiset ovat tervetulleita tekemään leiriä. Luvassa on talvileireilyn lisäksi partiotaitoja leikkimielisessä kisahen-gessä ja paljon sellaista, mitä samoajat eivät lippukunnassa välttämättä pääse kokemaan. Leirin hinta on 50 euroa.

Ilmoittaudu mukaan leiriläiseksi tai tekemään leiriä Polun kautta 30.11.2010 mennessä. Lisätietoa ja ilmoit-tautumislinkin löydät osoitteesta www.papa.partio.fi/rou-ta sekä Facebook-ryhmästä Samoajaleiri Routa 2011.

TEKSTI Anna von ZansenKUVA Sofia Polichronidis

Koulutusvaelluksella MuotkatuntureillaErätaitotoimikunnan koulutusvaellus järjestettiin 5.6.–12.6.2010 Muotkatuntureilla. Mukana oli kahdeksan reipasta vaeltajaa.

”Tunturin kivikossa liikkuessamme saimme olla varovaisia, sillä kivet olivat sateen jäljiltä liukkaita. Löysimme paljon poronsarvia ja kuolleen vasan raadon, joka oli todennäköisesti kotkan aterian jäänne. Kolman-nen vaelluspäivän päätteeksi leiriydyimme pienen joen varteen. Valmistimme maukkaan päivällisen, johon kuului muusia ja kastiketta sekä jälkiruoaksi lettuja. Useimpien aterioiden osana oli ennakkotehtävänä kuivattuja kasviksia ja lihaa. Iltaohjelmaan kuului myös jalkojen pesu joessa, mikä oli kylmää hommaa, mutta teki hyvää.”

Mukana koulutusvaelluksella: Ylhäällä (vasemmalta): Henri (Hena) Lankinen, Niina (Ninni) Johansson, Niklas Nylund, Nikolas Kurki. Alhaalla (vasemmalta): Lauri Lankinen, Karoliina Lindroos, Eveliina (Eve) Hirvonen, Tarmo Kuosmanen. Kiitos kaikille mahtavasta reissusta. Kotimatkalla mielessä oli jo seuraava Lapin vaellus. Kyllä eräretkeily virkistää!

”Perjantaina koitti viimeinen kokonainen päivä ja fiilis oli mahtava. Vaeltaessamme Muotkan Ruoktuun pysähdyimme ensimmäiselle yöpaikallemme ja teimme luontohavaintoja ja tarkastelimme veden virtaa-mista. Viimeiset kaksi kilometriä taittuivat hetkessä ja pääsimme vihdoin perille. Olimme ihmeissämme: miten reissu oli mennyt niin äkkiä? Nautimme taivaallisesta saunasta ja söimme herkullista poronkäristystä. Syömisen jälkeen kokoonnuimme kotaan juttelemaan ja katselemaan kuvia reissusta.”

TEKSTI Tarmo Kuosmanen, Siikaisten Karhunveikot KUVAT Niina Johansson, Lauri Lankinen

Elämäsi VälkePartiokannuksen kesäkuussa järjes-tämä Välke-leiri kokosi 200 innokasta sudenpentua ja seikkaili-jaa Inkooseen. Kavalahden vihreillä nurmikentillä toisensa kohtasivat Tuikku-Tytöt, Erämetsot, Tikkurilan Siniset, Myyrpartiolaiset, Vantaan Metsänkävijät, Keronkävijät, Karta-nopartiolaiset, Pyhän Laurin Ritarit, Koskenhaltijat sekä Kehäpartiolaiset.TEKSTI Siiri Kihlström, KUVAT Suvi Immonen

VÄLKE

Haikilla seikkailtiin ramboradalla Tytöt pääsivät samaan kuvaan leirin maskotin, Tipe Tulikärpäsen kanssa

Päijänteellä kaikui Kalke Töölön alueen lippukunnat yhteisleirillä

KALKE

Minkälainen soppa syntyy, kun kuusi lippu-kuntaa päättää järjestää yhdessä sudenpen-tu- ja seikkailijaleirin? Kun erilaiset leirita-vat kohtaavat, voi yhteentörmäyksiä syntyä niin tavasta hoitaa lipunnosto kuin telttojen pakkaamisestakin. Kalke 2010 kokosi Hes-partot, Töölön Siniset, Töölön Tähystäjät, Ilvesveikot, Viestitytöt ja Töölön Nuotio-veikot kesäkuun puolessa välissä Päijänteen rannalle.

Uusia ideoita omaan toimintaanIdea yhteisleirin järjestämisestä lähti leirin-johtajana toimineen tötäläisen Henni Var-himon KoGi-lopputehtävästä. ”En halunnut viedä hyviä aiheita esimerkiksi pj-kurssilai-

silta, mutta halusin kuitenkin tehdä jotain lippukunnan hyväksi. Koska vedän itse lau-maa, tuntui sudari- ja seikkailijaleirin järjes-täminen omalta.”

Lippukunnilla oli jo entuudestaan tarkoi-tuksena järjestää niille, jotka vielä olisivat liian nuoria Kilkkeelle, omaa kesäohjelmaa. Koska Kilke kuitenkin tulisi verottamaan johtajaresursseja, ei johtajia olisi ilman yh-teistyötä riittänyt kunnon kesäleirin järjes-tämiseen. Kalkkeelle ilmoittautuikin reilusti yli sata sudaria, seikkailijaa ja johtajaa. ”It-selleni leirin suola oli uusien asioiden oppi-minen. Esimerkiksi ohjelmia suunnitellaan lippukunnissa hyvin eri tavoin”, Henni ker-too.

Kuusi lippukuntaa, kuusi erilaista kulttuuria”Vuonna 2000 järjestetty Töölö-leiri oli jo hionut pahimmat kulmat ja yhteistyö oli entuudestaan tuttua. Tiesimme, mitä odot-taa, niin yhteentörmäyksiä ei tullut”, Henni kertoo. Koska lippukunnilla on paljon omia tapoja, on hyvä sopia pienimmistäkin yk-sityiskohdista etukäteen. Esimerkiksi ruo-kailukäytännöt poikkeavat lippukunnittain. Hennin mukaan Kalkkeella kaikki meni kui-tenkin enemmän kuin hyvin. Kannattaakin unohtaa miten itse on tottunut tekemään ja olla avoin muiden lippukuntien ideoille!

Hennin vinKit lippuKuntien yHteiSille leiReille:

• Tehkää yhdessä alusta lähtien.• Unohda omat tapasi tehdä ja ota uudet ideat rohkeasti vastaan. • Jaa vastuuta lippukuntien kesken, mutta pidä langat yhden leirinjohtajan käsissä.• Sopikaa tarkasti pienimmistäkin yksityiskohdista. Näin mikään ei tule kenellekään yllätyksenä.• Varaudu ongelmatilanteisiin. Selvitä ne heti ja avoimesti.• Kunnioittakaa toistenne tapoja, mutta olkaa avoimia oppimaan uutta.• Tee pelisäännöt kaikille selväksi.

TEKSTI Hanna Isomäki KUVA Tom Granroth

Mågeli XXVII kokosi viisi pohjoishelsinkiläistä lip-pukuntaa heinäkuun lopussa jälleen yhteen. Mukana olivat jo toisena vuotena peräkkäin myös perheiden pienimmät. Vanhempien näkökulmasta perheleirissä ainutlaatuisinta oli vuosien tauon jälkeen päästä ta-paamaan vanhoja tuttuja sekä partiokavereiden lap-sia. Muistoihin jäivät aamu-uintien lisäksi koko leirin yhteiset iltanuotiot sekä teemapäivän ohjelmat.

Rattaat ruokailukatoksessaVaikka ruokahuudon aikana pienimpien pitikin lait-taa kädet korvien eteen, keräsi leirikeittiö lasten ja vanhempien kiitokset. Kun ruoka tulee valmiina sop-patykistä, jää aikaa seurata myös vanhempien partio-laisten korikiipeilysuorituksia tai pelata Unoa. Perhe-leirin lapsille riittikin monen ikäisiä juttukavereita, joita ei muualla välttämättä pääsisi tapaamaan.

TEKSTI JA KUVAT Susanna Oksanen

Repårtaasi leiristä Napa’10 Maanantaiaamuna 7.6 lähdimme pyöräilemään koh-ti Porvoota. Haikki oli suunniteltu tarpojille ja siitä vanhemmille ikäluokille, mutta mukana oli muuta-ma sitkeä viimeisen vuoden seikkailijakin. Matkan varrelle mahtui mielenkiintoisia rasteja, ja parhaim-pana mieleen jäi kroketin pelaaminen Helsingin Kai-vopuistossa auringon paistaessa. Yörastilla viriteltiin tulet pallogrilliin ja syötiin ylellistä grilliruokaa. Vä-lillä hyttysiä riitti vaikka muille jakaa, mutta yöstäkin selvittiin. Haikin jälkeen alkoi varsinainen leiri, jonne sudarit ja seikkailijat saapuivat bussikyydeillä.

Leiri oli minulle keittiössä pyörimistä muiden muonittajien kanssa. Kaikille johtajille riitti monen-laista väsäämistä, joten tylsää ei ehtinyt tulla. Leiriin mahtui saunomista, uimista, paljon ruokaa, sadetta ja auringonpaistetta. Leiriaika oli suhteellisen lyhyt, mutta ainahan se on.

TEKSTI Reima Savukoski, KUVA Johannes Niinikoski

MÅGELI

NAPA’10

VÄLKE

Tytöt pääsivät samaan kuvaan leirin maskotin, Tipe Tulikärpäsen kanssa

Hugo äidin reppuselässä

Kakkaa teltassa? Ei ole meillä!

Lommon eli Suur-Matinkylän alueen partiolaisten tyylinäyte leirikeittiöstä


KUVA

: Juh

o Vai

nio

VI fINNJAMBOREE: Kilkettä ja Rymyä Evolla!Suomen Partiolaisten kuudes suurleiri Kilke järjestettiin heinä-elokuun vaihteessa Hämeenlinnassa. Evon maisemiin kokoontui yli 10 000 partiolaista. Ensimmäistä kertaa mukaan pääsivät myös kaverit, jotka eivät kuulu partioon. Kilkkeen leirilehti Rymy kysyi ohjelmalaakson mestareilta, mikä on kunkin laakson paras toimintapiste.

Laaksojen huiput (Julkaistu Kilkkeen leirilehti Rymyn numerossa 3)

TEKSTI Anna Voutilainen ja Eva Carlson, Heppua varten muokannut Susanna Oksanen

Maa: Hyppy tyhjyyteen”Ei kai Maalaaksosta voi muuta erikseen mai-nita kuin bagjump- ja kiipeilytornin. Bagjum-pia eli patjahyppyä ei ole ollut leireillä aikai-semmin, ja kiipeilyseiniä rakennettiin huolella ja rakkaudella monta päivää ja yötä”, laakson mestari Anna Kuitunen kuvaa. Samoajat Olli Lehtinen ja Teemu Nurminen Langinkosken Samoojista (Kymi) testaavat hyppytornin. He jonottavat ja kiipeävät naureskellen ylös. Het-ken kuluttua tornista lentää poikia vuorotellen. ”Olihan se aika hienoa. Ylhäällä vähän pelotti, mutta kun sitten hyppäsi vain, niin ei se enää tuntunut”, Olli arvioi. ”Kun hyppää, putoaa en-sin vain normaalisti alaspäin, ja sitten yhtäk-kiä ottaa vatsanpohjasta. Sen jälkeen tulee tosi joustavalle patjalle”, Teemu kuvailee.

Ilma: Vauhdilla taivaalleHenna Peltoniemi, Ilmalaak-son mestari, pitää laakson parhaana pisteenä vesirake-tin rakentelua limsapulloista. Laaksossa saattoi myös esimer-kiksi pelata frisbeegolfia, ko-keilla lentopalloa ilmapallolla ja tehdä saippuakuplia. Kui-lun Kulkijoiden (J-SP) Jonna Miettinen piti rakettia laakson kivoimpana pisteenä, muut testiryhmän jäsenet nostivat sen edelle ilmapallolla pelatun lentopallon.

Vesi: Kellu pallossa”Vesilaakson parhaat ohjelmapisteet ovat tarpo-jille pelastuslautat ja samoajille vesiliukumäki ja pallot”, laakson mestari Pia ”Ölli” Sapman valitsee. Samoaja Nina Skogberg lippukunnas-ta Södrik Stigfinnare (FiSSc) kokeili vesipalloja. Näihin isoihin muovipalloihin voi mennä yksin tai kaksin. Kun pallo on täytetty ilmalla ja suljettu vetoketjulla, se kelluu vedessä ja sen sisällä voi liikkua. ”Vähän liukasta siellä oli, mutta sai sen siirtymään paikasta toiseen”, Nina kertoo. Aivan helpolla pallossa ei päässyt: ”Jos siellä oli vähän-kin kiviä, sai ihokuorinnan. Ja kun pallo avattiin maalla, se tyhjeni heti, jolloin sitä istui siellä liis-katussa pallossa. Oli tämä paras piste tässä laak-sossa, vaikka vesisuksienkin kokeileminen oli hauskaa. Tätä ei ainakaan voi kokeilla kotona.”

Tuli: Tarkkaa taontaaTulilaakson pajasta kuuluu innokasta kilku-tusta. ”Kupari, messinki, rauta ja puu ovat pajassa käytettävät raaka-aineet”, kertoo ohjelmalaakson mestari Juha Jaatinen. In-spiraation lähteeksi löytyy valmiita ideoita, mutta oman mielikuvituksen puitteissa voi nikkaroida minkä tahansa käyttöesineen tai korun. Jämsän Jokipartion tarpojat Vil-le Ahola ja Valtteri Kurkki (Häme) ovat valmistaneet pajassa avaimenperän ja ko-run. ”Se oli kivaa ja sujui nopeasti”, Valtteri kommentoi.

KUVA

: Tim

o Veh

vilä

inen

KUVA

: Tim

o Veh

vilä

inen

KUVA

: Mik

ko R

oini

nen

KUVA

: Joe

l Nyk

ter

Heppu 4/2010 • 11

Partio tulee kouluun

Kasvun paikka on tämän vuoden jokai-

sessa Hepussa ilmestyvä palsta joka

peilaa piirin kasvua eri muodoissaan.

KASVUN PAIKKA

TEKSTI Mona Paalanen KUVA Susanna Oksanen

On lämpimän syksyinen aamu, kello ei ole vielä kahdeksaakaan. Koulun pihalla seisoskelee pieniä ja vähän isompiakin värikkäi-siin vaatteisiin pukeutuneita lapsia ja nuoria reput selässään. Kello soi. Lapset kiiruhtavat isojen pariovien kautta koulun käytä-ville. Oppilaiden perässä koulun ovista sisään astelee kaksi hieman pidempää, reippaan näköistä nuorta, sinisensävyiset huivit kaulassaan. Oppilaiden katseet kääntyilevät, ja käytävillä supistaan: ”Onko noi nyt niitä partiolaisia?”

Tänäkin syksynä tulee aika partiolaisten kouluvierailuille. Juhlavuoden kunniaksi SP järjestää koulukampanjan, jolla partio tulee kouluihin ”Ihan satasella!” Samanaikaisesti pääkaupunkiseudulla on meneillään kaksi painopisteprojektia, joita silmällä pitäen kouluvie-railuille kannattaa suunnata. Plus-hankkeen tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää, samalla kun KAMU kiinnittää erityistä huomiota monikult-tuurisiin lapsiin ja nuoriin, innostaen heitä partiotoimintaan.

Nykyään luokkahuoneet täyttyvät oppilaista, jotka tulevat eri kansa-laisuuksista, puhuvat kotonaan useita kieliä, ja pitävät kiinni erilaisista kulttuuriperinteistä. Niinpä kouluvierailuja tehdessään myös partio-laisen tulee ottaa huomioon viime vuosien aikana monikulttuuriseksi muotoutunut luokkahuone. Sekä SP että Kehitysyhteistyön palvelu-keskus (Kepa) ovat keränneet materiaalia kouluvierailuja varten moni-kulttuurisuutta silmällä pitäen. Tähän materiaaliin kannattaa tutustua kokeneemmankin kouluvierailijan, sillä sieltä ammentaa uusia ideoita nykypäivän oppilaiden innostamiseen partiotoimintaan.

Jokainen koulun pihalla seisoskeleva lapsi ja nuori saattaa olla takin väristä, repun merkistä, kansalaisuudesta ja äidinkielestä riippumatta innokas tuleva partiolainen. Luokkahuoneessa tavoitat heidät kaikkine eroavaisuuksineen, ja voit silti suositella partioharrastusta heistä jokai-selle. Koulun ovista sisään kävellessäsi, muista siis miten suuri rikkaus on se, että partio on avoin harrastus kaikille.

SP:n kouluvierailu materiaali: http://www.partio.fi/Projektit/ Suomi/Juhlavuosi/Koulukampanja.iw3Kepan kouluvierailu materiaali: http://www.globaalikasvatus.fi/vinkkipankki

AO, KO, OO, hä? Toukokuun loppupuolella toimituksen suunnittelukokouksessa sain osakseni varsinaisen salapoliisitehtävän. Paperilla tehtävänanto oli yksinkertainen: tee juttu piirin aluohjaajista (AO), koulutusohjaajista (KO) ja ohjelmaohjaajista (OO). Ei muuta kuin salapoliisityöhön käsiksi!

Hepun deadlinen tikittäessä turvauduin yh-teen nykyajan kätevimmistä keksinnöistä, Googleen. Syötin hakukenttään sanan alue-ohjaaja, ja ensimmäiseksi vastaan tuli kuusi eri partiosivua. Jo ensimmäinen sivu, Partio-Wiki, valaisi paljon: ”Alueohjaaja on lippu-kunnan ja partiopiirien välinen yhdyshenkilö, joka tukee ja ohjaa lippukunnan johtajistoa, erityisesti lippukunnanjohtajaa.” Mutta mitä sanoo ihan oikea alueohjaaja eli AO?

Alueohjaajalta kuultuaPuhelinsoittojen sarjan jälkeen sain langan päähän Maija Salmiovirran. Maija toimii alueohjaajana Espoossa, Järeä-Granin alueel-la. ”Olen tykännyt olla alueohjaaja, ja pitää paikkansa, että kyseessä on laaja pesti”, Maija valottaa. Eteen voi kuulemma tulla lähes mitä

tahansa. ”Välillä tuntuu että pitäisi olla parti-on erikoisasiantuntija joka suhteessa.”

Tutkimus jatkukoonAlueohjaajan selvittyä oli seuraavaksi vuo-rossa koulutusohjaaja, eli KO. Suomen Par-tiolaisten mukaan koulutusohjaaja ”vastaa partiopiirin koulutuksesta tai jostain sen osa-alueesta sekä koulutuksen toteutuksesta, määrästä, laadusta ja kehittämisestä”. Jälleen langan päähän tarvittiin asiantuntija, tällä kertaa vastaava koulutusohjaaja Panu Kärä-vä. Kolmen vuoden kokemuksella hän osaa kertoa tehtävästä paljon: ”Koulutusohjaajat kuuluvat piirin koulutusryhmään, joka vas-taa piirin järjestämistä koulutuksista. Suun-nittelemme siis koulutuksia, järjestämme itse kursseja ja päätämme mitä kursseja milloin-

kin järjestetään.” SP:n määritelmä piti Panun mukaan paikkansa ”aika hyvin”. Koulutus-ohjaajana hän on päässyt myös ohjaamaan Ko-Gi-kurssin suorittajien kehityshankkeita: ”Ohjauksien myötä näkee aika laajasti, mitä lippukunnissa tapahtuu ja pääsee ohjaamaan erilaisia projekteja. Siinä samalla oppii itse-kin. Vielä kun saisimme jaettua onnistumisia Ko-Geista useammille lippukunnille.”

Ohjelmaa ohjelmaohjaajaltaVille Salon, piirin koulutussihteerin, mukaan ”ohjelmapuolella ohjaajia löytyy jokaisesta piiristä viisi kipaletta, yksi kutakin ikäkautta kohden. Koulutusohjaajia piirillä voi olla yksi jokaista alkavaa 850 jäsentä kohden”. Ohjel-maohjaajat vastaavat piirissä partio-ohjelman toteutumisesta ja tämäkin pesti voi olla hyvin

monimuotoinen. Riippuu tyypistä. Suomen Partiolaisten määritelmän mukaan ”ohjel-maohjaaja vastaa piirin toiminnassa partio-ohjelman toteutumisesta. Hän kannustaa lippukuntia partio-ohjelman toteuttamiseen yhdessä piirin ohjelmaryhmän kanssa.”

Paketti kasassaVoiton tunnetta on vaikea kuvailla, kun kaik-ki on lopulta selvillä ja siististi painokunnos-sa. Joskus AO, KO ja OO olivat ehkä mystee-rejä, mutta eivät enää. Jos yleissivistys joskus partion saralla loppuu, ja olet sormi keskellä kämmentä, suosittelen lämpimästä vierailua osoitteessa www.partiowiki.fi.

TEKSTI Karoliina Skyttä

Onko piirissä asiat mallillaan? Vai kaipaatko sittenkin muutosta?

Osallistu! Vaikuta!

www.papa.partio.fi/vaalit2010


Yhdessä

Töölönkatu 55 00250 Helsinki puh. (09) 8865 1217fax (09) 8865 1233

PARTIOKANNUS tiedottaa

[email protected] www.partiokannus.fiIlmoittautumiset piiritoimistolle p. 8865 1200/[email protected]

Kannuksen Välkkeellä riitti vilskettä. Keskiaukeamalla lisää leiritunnelmia viime kesältä.

TÄMÄN KUVAN HALUAISIN NÄHDÄ

Kevään ja kesän leirien ja retkien yhteishenki oli mahtava, ja yhdessä tekeminen loistavaa.

Syksyllä on aika pitää yllä tätä yhteishenkeä ja leireiltä kerättyä intoa järkkäämällä tapahtumia. Partion muka-vinta antia mielestäni onkin juuri yhdessä tekeminen. Mu-kavalla porukalla tapahtumien ja retkien suunnittelu on kuin leikkiä, ja innokkuus tarttuu myös osallistujiin. Hyvää mieltä on helppoa jakaa osallistujille, kun tekijöilläkin on oikeasti mukavaa.

Tämän vuoden aikana innokkaita osallistujia on riittänyt, varsinkin Partiokannuksen kisoihin. Tekijät vaan tuntuvat olevan hukassa. Mihin tämä innokkuus aina katoaa retkien ja leirien jälkeen? Yritetään pitää motivaa-tio huipussaan ympäri vuoden tekemällä yhdessä.

Toivottavasti tänä syksynä kaikki ovat vähintään yhtä innolla mukana kuin keväällä. Kaikki mukaan tekemään ta-pahtumia, retkiä ja kilpailuita!

AnnaPartiokannuksen kilpailuvastaava

Sääntömääräinen syyskokous20.10.10 klo 18.00

Kokouskahvit ja ilmoittautumiset klo 17.30Paikkana Kivistön kirkon seurakuntasali,

Laavatie 2, 01700 Vantaa

TERVETULOA!

Laten Laukka la 9.10.10Perinteinen partiokilpailu tulee taas! Ilmoittau-du vartiosi kanssa mukaan ja voit päästä edus-

tamaan Suomea pohjoismaiseen 5-otteluun keväällä 2011.

Kilpailun lähtö ja paluu on Kuusijärveltä. Kisa-vartio koostuu vähintään kolmesta ja enintään

kuudesta vartiolaisesta, sekä enintään kah-desta johtajasta. Vartiolaiset voivat olla iältään

12-15 -vuotiaita.

Ilmoittaudu heti piirin toimistolle: [email protected], viimeistään ke 22.9 mennessä. Osallistumismaksu on 30€/vartio.

Lisätietoja kilpailunjohtajalta: [email protected]

Partiokannuksen mahtava hallitus etsii alueohjaajaa tukemaan lippukuntia ja bailaa-

maan muun hallituksen kanssa.Pikaiset yhteydenotot & lisätietoja:

[email protected]

Tsekkaa myös muut vapautuvat hallituspestit rekryliitteestä.

Partiokannus wants YOU to join: Johtajapäivät

17-19.9.2010Vantaalla +”lähiympäristössä”

Tarjolla hyvää seuraa ja kansainvälistä tunnelmaa! Vantaan partiolaisten isännöimille johtajapäiville on tulossa partiovieraita Huddingesta Ruotsista, Askimista Norjasta ja

Lyngbystä Tanskasta.

K-17, Hinta 20 €, Viimeinen ilmoittautumispäivä: 6.9.

Lisätietoja: Antti Korhonen, [email protected], 040-5597026. Ilmoittautumiset piirin toimistolle

([email protected]) tai Polun kautta.

IN MEMORIAM

Hanna ”Hannes” Kahala (s. Ketola)13.4.1963–28.2.2010

Hannes oli Partiolainen. Hän kunnioitti toista ihmis-tä, oli suoraselkäinen, sinnikäs ja rehellinen. Hän ei pelännyt haasteita eikä ristiriitoja. Johtajana Hannes oli taitava ja aikaansaava, hän hallitsi niin erätaidot kuin hulvattoman huumorin.

Hannekselle oma lippukunta tuttuine perintei-neen ja kavereineen oli hyvin tärkeä. Rakkaita hesparttosiskoja kertyi yli kolmelta vuosikymmeneltä. Siskojen kanssa vaellettiin Lapissa, kisattiin tosissaan pt- ja vä-hemmän tosissaan Miss Kukonhäntä-kisoissa. Luonnossa oleminen ja sen tarkkailu merkitsi Hannekselle vuosi vuodelta aina vain enemmän. Hannes oli myös tärkeä tuki lippukunnan arjessa toimiessaan pitkäaikaisena kirjanpitäjänämme.

Piirissä Hannes toimi Koulutusohjaajatoimikunta KOTKAN puheenjohtajana usean vuoden ajan heti sen perustamisen jälkeen. Hän suhtautui haasteelliseen tehtäväänsä vakavasti ja valmisteli huolellisesti niin vetämänsä kokoukset kuin pj- ja Ko-Gi-kurssirupeamatkin. Koulutustoiminnan lisäksi hän oli mukana järjestämässä partiotaitokisoja piiri- ja SM-tasolla.

Sairastuttuaan Hannes ei vetäytynyt kuoreensa suremaan. Sen sijaan hän arvosti elämän pieniä valopilkkuja sitäkin enemmän. Hän kutsui ystävät yhteen hyvän ruoan ja juoman äärellä nauramaan ja itkemään. Hän osallistui etunenässä ja ”par-haan kykynsä mukaan” uuden partiokämpän rakennustöihin. Hän ompeli kasseja ja teki koruja myyjäisiin. Ja kaiken lisäksi hän huolehti meistä muista – perheestään ja ystävistään.

Muistellessamme nyt Hannesta mieleen tulee lämmin nauru höystettynä jäärä-päisyydellä. Hänen poismenonsa jätti aukon sisaruspiiriimme.

Tää ystävyys ei raukene vaan kestää ainiaan.On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.Tiet kauas voivat loitota jää muistot sydämiin.Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

PartiosiskotAnja ”Pila” Kahanpää, Anja Kiviluoto, Paula ”Pave” Laukkanen ja Kirsti ”Kiki” Pesola

Heppu 4/2010 • 13

”Partio oli mun juttu”Pata liittyi noin 13–14-vuotiaana poikalippukuntaan Hel-singin Munkkiniemessä. Hän oli aktiivisesti mukana noin kymmenen vuoden ajan ja sai kokea niin lippukunnanjohta-juuden kuin erilaisten leirien ja retkienkin johtamistehtävät. Partio oli alkusysäys Patan uralle tutkimusmatkailijana.

”Parasta partiossa oli ehdottomasti se, että saimme oi-keasti paljon vastuuta ja saimme itse suunnitella vapaasti lippukunnalle ohjelmaa ja niin me sitten teimmekin”, Pata naurahtaa. Lippukunnassa oltiin niin intohimoisia retkeilyn suhteen, että kaikki kokouksetkin päätettiin pitää ulkona. No, lopulta päädyttiin siihen, että vain puolet kokouksis-ta pidettiin ulkona. Pata pitää edelleen yhteyttä joihinkin tuonaikaisiin partiokavereihinsa. ”Omat lapseni ovat nyt partiossa, ja heidän myötään olen taas itsekin innostunut menemään useammin metsään”, Pata kertoo.

Unelman toteuttaminen alkoi Mount Washingtonista Pata matkusti vuonna 1986 vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoi-hin aikomuksenaan pelata siellä tennistä. Kavereiden per-heissä oli vuorioppaita ja kuinka ollakaan, pian Pata löysi itsensä heidän matkastaan. ”Kiipesin ensimmäiset huippuni Jenkeissä, ihan ensimmäinen oli Mount Washington”, Pata muistelee ja jatkaa: ”Enkä muuten ole tuon ajan jälkeen kos-kenut tennismailaan.”

Suomeen palatessaan hän liittyi Suomen Alppikerhoon ja aloitti vuorikiipeilyn harrastuksena. Pata opiskeli teollista muotoilua ja vaikka hän matkustelikin jo tuolloin paljon, olivat sydän ja ajatukset opiskellessakin koko ajan matkal-la jossain kaukana.”Oli vain tehtävä päätös, keskusteltava läheisten kanssa, perustettava yritys ja toteutettava tämä unelma”, Pata kertaa.

Energinen seikkailija taittaa matkansa nykyisin mielui-ten reppu selässä mäkeä ylöspäin maisemia ihaillen. Patan reissuissa pitää aina olla jokin tavoite; esimerkiksi vuoren valloitus tai viidakossa eteneminen johonkin tiettyyn pis-teeseen.

Ensimmäisenä paikallaPata on ollut nimeämässä kolmea huippua maailmassa. Lisäksi hänellä on takana kymmenen ensinousua, joi-ta olisi myöskin voinut nimetä. Vuonna 2006 Pata kiipe-

si Pekka Holman kanssa ensimmäisenä erään huipun Etelämantereella.”Ehdotimme viranomaisille, että haluai-simme nimetä tuon huipun Mount Finlandiksi ja ehdotus meni läpi”, Pata muistelee ja jatkaa: ”Nimi tuli mieleemme heti, olemmehan kovia Suomi-faneja.”

Mikäli halajat olla ensimmäisenä paikalla, nappaa tästä Pa-tan vinkit talteen:1. Etsi tietoa valloittamattomista paikoista, niitä on run-saasti esimerkiksi Grönlannissa, Patagoniassa ja Eteläman-tereella2. Todista ensinoususi valokuvien, videoiden, todistajien ja vaikkapa GPS-laitteesta otetun kuvan avulla3. Ilmoita kyseessä olevan maan viranomaisille, mitä nimeä haluat ehdottaa kyseiselle huipulle. Mitään törkeitä nimiä ei saa ehdottaa. Yleensä nimeksi valitaan jonkun henkilön nimi.

Puhumisen ammattilainenVuonna 2006 vuoden puhujaksi valitulla Patalla on taka-naan noin tuhat pidettyä luentoa. Patan luennot rakentuvat aina jonkin hänen matkansa ympärille. Retkikertomukset muovautuvat tarinoiksi tiimiytymisestä, tavoitteiden aset-telusta tai vaikkapa unelmien toteuttamisesta.

”Uskon siihen, että jos ei heti tyrmää ideaa sanomalla ’Ei’, voi yllättyä ja huomata idean olevan toteutettavissa”, Pata maalailee ja jatkaa: ”Tottakai unelmia toteutettaessa tulee pettymyksiä, mutta silti aina oppii jotain. Jos joku on vaikka aina unelmoinut, että hän matkustaa moottoripyö-rällä Euroopan halki, ei sekään varmaan suju ongelmitta. Yrittäessä voi oppia uuden kielen ja mikä parhainta jotain uutta itsestään.”

Patan sanomaa on helppo uskoa, sillä hän on itse toteut-tanut unelmansa. Siksi hän haluaa jakaa tätä ilosanomaa muillekin ja rohkaista heitä yrittämään ja kokeilemaan uu-sia juttuja.”Sehän on fakta, että koskaan ei ole oikea hetki. Moni haaveilee lapsista, mutta ei koe, että aika olisi mil-loinkaan niille sopiva. Oma ajattelumallini on, että jos olen jotain asiaa aina halunnut, on vain päätettävä, milloin sen toteutan. Tietenkin unelmia voi priorisoida, mutta missään nimessä niitä ei kannata unohtaa”, Pata kannustaa.

TEKSTI Katariina KemppiKUVAT Patrick Degerman ja Pekka Holma

Tapaa tutkimus-matkailija Patrick ”Pata” Degerman!Pata saa kiittää hauskasta lempinimestään omaa äitiään. Nykyisin hänen äitinsä on ainoita, joka kutsuu häntä Patrickiksi sillä kaikki muut oppivat kutsumaan häntä Pataksi jo kaksiviikkoisena. Niistä ajoista oli kuitenkin vielä pitkä matka Suomen ainoaksi tutkimusmatkailijaksi. Tavoitin Islannin tuhkapilven(kin) parissa työskentelevän Patan puhelimitse ja otin selvää miten kaikki alkoi.

Hei lippukunnanjohtaja ja lpkj:n apulainen, Sinulla on syksyllä mahdollisuus päästä kuulemaan kuinka Pata vie yleisön Etelämantereelle Mount Sisulle retkeilemään! Pata luennoi matkakuvien kera juhlavuoden rokkaavim-massa tapahtumassa, Lippukunnanjohtajatapaamisessa 20.11. Tampereella. Olet saanut kutsun tapahtumaan postissa. Lisätietoja tapahtumasta saat SP:n lippukuntapostissa ja tapahtuman nettisivuilla

(http://www.partio.fi/Projektit/Suomi/Juhlavuosi/LPKJ-tapaaminen.iw3) sekä tapahtuman Facebook-ryhmässä!


SYYSkuuke 8.9. Ensiapu 2, 1.osa to 9.9. Ensiapu 2, 2.osa la 11.9. – su 12.9. Piirineuvosto III ma 13.9. Ensiapu 2, 3.osa ti 14.9. Tervetuloa piiriin, 1. osa ke 15.9. Ensiapu 2, 4.osa ke 15.9. Ansiomerkki-DL to 16.9. Café Akela pe 17.9. – su 19.9. PJ-PK4, 1.osa la 18.9. – su 19.9. Espoon Punanen (EPT) ti 21.9. Woomal- ja rauhanpäivä to 23.9. Sampoverkosto to 23.9. – su 26.9. Kipparikurssi, käytäntö (SP) pe 24.9. – su 26.9. Päivölän Päivät (SP) pe 24.9. – su 26.9. Vaeltajavisio ma 27.9. Vaeltajamoduuli ke 29.9. Tervetuloa piirin, 2. osa LOkAkuupe 1.10. – su 3.10. PJ-PK4, 2.osa la 2.10. Kaiku su 3.10. Kaiku-Pinkki (EPT)

» TApAhTumAkALenTeri 2010

ti 5.10. – la 6.11. Ikäkausivastaavan koulutus ke 6.10. Majakkakoulutusilta ke 6.10. Tervetuloa partioon, 1. osa pe 8.10. – su 10.10. Nuotiokitarakussi pe 8.10. – su 10.10. Erätaito 1 pe 8.10. – su 10.10. ToKo 2 pe 8.10. – su 10.10. Leikkikurssi 3 pe 8.10. – su 10.10. Laten Laukka (Kannus) pe 8.10. – su 10.10. Soppa-muonituskurssi 1 la 9.10. Tervetuloa partioon, 2. osa la 9.10. – su 10.10. Via Custus - Syys SM su 10.10. Maastohölkkä (EPT) ke 13.10. Koulutusvastaavan koulutus ke 13.10. Tervetuloa piirin, 3. osa to 14.10. EPT syyskokous to 14.10. Tarpojamoduuli to 14.10. Samoajamoduuli pe 15.10. – su 17.10. PJ-PK5, 1.osa la 16.10. – su 17.10. Ensiapu 1 (Kannus) su 17.10. Piirin kokous pe 22.10. – su 24.10. Samoajien ROK (Kannus), 1.osa pe 22.10. – su 24.10. Akelavihjarit / Monikultturisuusvihjarit

ilMoitukset

AineiSTOn TOimiTTAminen iLmOiTuSSiVuiLLe Vain DL-päivään mennessä lähetetyt jutut ja ilmoitukset voidaan varmasti julkaista lehdessä.

Ilmoitusten lähettämisestä löydät ohjeet piirin nettisivuilta, kohdasta Ajankohtaista >Heppu.

HEPPUHeppu ilmestyy vuonna 2010kuusi kertaa.nro DL ilmestyy5/10 30.9. 21.10.6/10 18.11. 9.12.

LIPPUKUNTAPOSTI Vuonna 2010 lippukuntaposti ilmestyy 8 kertaa. Se postitetaan lippukunnan ilmoittamalle henkilölle, joka voi olla vaikkapa lpkj, lpkja, sihteeri tai tiedottaja.

nro DL ilmestyy7/10 16.9. 28.9.8/10 14.10. 29.10.1/11 25.11. 7.12.

AJAnkOhTAiSeT pALAT

» TieDOTuSkAnAVien AikATAuLu 2010

• kisat • piirin tapahtumat • kurssit • tapahtumakalenteri • syntyneet • vihityt • muut ilmoitukset

NETTISIVUTPiirin nettisivuilta löydät tuoreimmat tiedot tapahtumista www. papa.partio.fi

Tiedotusasioissa ota yhteyttä piirin tiedottajaan: Johanna Junkkari, [email protected] tai (09) 8865 1215.

HUOM! TAPAHTUMAILMOITUKSET OSOITTEESEEN:Lähetä ilmoituksesi Heppuun osoitteeseen [email protected].

hepun SeurAAVA DL-pÄiVÄ on 30.9.2010

Hups, kurssi-ilmoittautumisten DL-päivä meni jo!Jäikö kurssi-ilmoittautuminen väliin? Vielä ei kannata kuitenkaan heittää kirvestä kaivoon, sillä tieto vapaista kurssipaikoista ilmestyy piirin nettisivuille viikon 37 alussa.

Operaatio Nälkäpäivä 16.–18.9 Nälkäpäivänä kerätään varoja SPR:n katastrofirahastoon varoja, joita ei ole ennalta sidottu tiettyyn avustus-kohteeseen. Keräysvarojen ansiosta Punainen Risti voi auttaa nopeasti

juuri siellä, missä apua tarvitaan. Tempaiskaa hyvän asian nimissä, laittakaa huivit kaulaan ja viettäkää kokous keräten! Rahaa voi vaihtelun vuoksi kerätä myös leipämyyntikei-kalla. Yksi SPR:n keräyskeskuksista

on Partioasemalla. Muiden keräys-keskusten yhteystiedot ja lisätiedot keräyksestä löytyvät osoitteesta www.nalkapaiva.fi

Marraskuun ensimmäinen sunnuntai. Suomen suurin

vuosittainen partiokilpailu. Salapoliisitaidot. Kaupunkitun-

temus. Juoni. Toiminta. Tunnelma. Alakulttuuri. Sukupolvi.

Puheenaihe. Tiedät kyllä.

Ilmoittaudu. Lähetä vartion itse tekemä historia-aiheinen

postikortti, josta käyvät ilmi vartion nimi, kilpailusarja

(A-sarjassa enintään yksi yli 17-vuotias, B-sarja kaikille

muille), vartionjohtajan nimi, osoite, sähköposti sekä lip-

pukunta. Kortti perillä 17.10. mennessä osoitteessa

HH2010 c/o Grigori Fedorets

Pasilanraitio 6 B 20/1

00240 Helsinki

Hyvin suunniteltu ei ole tehty. Mitä enää odotat?

hh.ilvesveikot.fi

HIIPIvä HA AMu 2010

Hyväksi kehuttu- eikä suotta!

www.haukanpesa.com

Varaa nyt syysretkelle kämppä!

Piirinjohtajat päivystävät Partioasemalla tänäkin syksynä. Tule keskustelemaan sinua mietityttävistä asioista, lippukunnan ongelmista,

toiveista piirille tai omista partioajatuksista. Voit tulla myös vain istuskelemaan ja seuraamaan Aseman vilinää tee- tai kahvikupin ääreen ja juttelemaan mukavia. Muista myös suuri vaalivuosi! Kiinnostaako sinua joku

piirin tarjolla olevista pesteistä? Tule kysymään lisää!

Päivystykset kerran kuussa:ma 13.9. klo 18-19ma 11.10. klo 18-19ma 15.11. klo 18-19

Tervetuloa!Piirinjohtajat Saara ja Mikko

Saara Heinänen p. 050 304 5962Mikko Nousiainen p. 040 525 8440

Ainutlaatuinen B-P-seminaari: Partion historiaa Suomessa ja maailmallasu 19.9. klo 11–17 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23, Helsinki, yhteistyössä Koukkaaja-killan kanssa.

Turun partiolaiset järjestää syskuussa mielenkiintoisen B-P-seminaarin Helsingissä. Seminaarin puhujina on kaksi eloisaa ja innostavaa tarinankertojaa, Colin Walker ja Marko Paavilainen.

Tilaisuudet ovat osin englanninkielisiä. Paikalla peritään 5 euron kahvitusmaksu. Ilmoittautuminen Turun partiotoimistoon viimeistään pe 10.9., [email protected], p. 050 312 9420.

Heppu 4/2010 • 15

Hei Aikuinen!!!Nyt olisi upea tilaisuus päästä vaikuttamaan piirin vaeltajille tarjoamaan tapahtumaan.VaeltajaCity 19.–21.11.2010 jossain päin pk-seutua.Tapahtumaan tarvitaan reippaita tukevasti aikuisia tekijöitä. Pestejä on kaikille halukkaille tarjolla, joten voit valita mieleisesi ihan vapaasti.Yhteydenotot: [email protected] tai [email protected]

Piirin kilPailutoimikunta tarjoaa suunnistuskoulutusta ja -mestaruuskilPailutPäiväsuunnistuskilpailut Helsingin Suunnistajien Iltarastien yhteydessä Paloheinän ulkoilumajalla maanantaina 13.9.2010. Ensin kerrataan suunnistuksen perusteita ja sitten käydään metsässä kier-tämässä jokaiselle riittävän helppo rata. Tule koko vartion, tarpoja- samooja- tai vaeltajaryhmän voimin. Kokeneemmille karbaaseille suunnistuksen kouluttamisvinkkejä ja mestaruustasoiset radat ( 4 tai 5 km). Koulutus alkaa 17.00 ja maastoon lähdöt 18.00 alkaen. Paikalle pääset busseilla 63 tai 66 Helsingin keskustasta.

Yösuunnistuskilpailut Käpylässä (Opastus juna-aseman itäpuolelta) tiistaina 7.9.2010. Lähdöt 20.30 alkaen. Kello 20.00 vaihdellaan ja opetellaan yösuunnistuksen erityisniksejä. Tarjolla kaiken tasoisia ratoja.

Mukaan tarvitset kompassin, karttamuovin ja maastokelpoiset varusteet. Yökisoihin lisäksi tasku- tai otsalampun. Päiväkisat maksavat alle 19 vuotiailta 2 euroa ja muilta 5 euroa. Emit-leimaus-kortin vuokra 1 euro. Maksu maksetaan paikan päällä käteisellä tasarahalla. Yökisojen hinta on kaikilta 3 euroa, eikä emittiä tarvita.

Kilpailut ovat avoimia myös muiden piirien jäsenille. Ilmoittautuminen piirin toimistolle kaksi arkipäivää ennen tapahtumaa: [email protected] tai 09 8865 1200.

Lisätiedot: Päiväkisat: [email protected] 044 253 4444Yökisat: [email protected] 0500 444 939

Huomaa myös SP:n suunnistusmestaruuskilpailut Kilkkeellä.

Partiotaitojen syysmestaruuskilpailut - UUDELLAMAALLA 9.-10.10.2010

ILMOITTAUTUMINEN PäPa:n toimistolle viimeistään 16.9.2010 puhelimitse, faksilla tai s-postilla. Ilmoittautumisessa on mainittava vartion nimi, lippukunta, piiri, sarja, äidinkieli, sekä kisaVJ:n nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite. Ilmoittakaa myös mahdolliset

erikoisruokavaliot ja haluatteko ostaa kisanjärjestäjiltä aamupalan lauantaiaamulle, sekä haluat-teko yöpyä kilpailukeskuksessa pe-la yön. PäPa ei järjestä yhteiskuljetusta. PäPan piirihuoltajana

kilpailusta vastailee Teemu Penttilä. 0500 444 939, [email protected].

Pieneton Piirit

KIHLOISSA • VIHITYT • SYNTYNEET

Ilmoituksia tälle palstalle voit lähettää osoitteeseen [email protected]

SYnTYneeT

Tyttö2.6.2010

Emilia Juni Sofia Antell Vanhemmat:Lara Ekwall,

Katajanokan Karhunkaatajatja Jan Antell,

sekä isosisko Julia............

Poika10.10.2009

Lassi Joakim KotroVanhemmat:

Johanna ToivanenNiipperin Nuolihaukat

jaKimmo Kotro

Niipperin Nuolihaukat

Partiolaisten adventtikalenteri tuo joulun hengen

koteihin.Olethan sinäkin mukana myymässä partiolaisten adventtikalentereita. Kalenterimyynnillä lippukunnat kerää-vät rahaa yhteiseen toimintaan. Myynti alkaa 15.10.2010.

Lisätietoa piiristäsi tai www.partio. /adventtikalenteri

Hinta 6 €

Mannerheim-solkien hakuaika on käynnissä!Mannerheim-solkia voi hakea kerran vuodessa ja merkit jaetaan Yrjönpäivänä.

Piirin Ansiomerkkitoimikunta järjestää neuvontaillan erityisesti Mannerheim-solkien hakemiseen liittyen ma 25.10. klo 18-20 Partioasemalla. Neuvoja annetaan myös muihin PäPan ja SP:n merkkeihin liittyen. Ohjelmauudistuksen myötä myös Mannerheim-solkien myöntäperusteita on hieman muutettu. Ansiomerkeistä voit lukea tarkemmin www.papa.partio.fi/ansiomerkit

Tule kysymään ansiomerkeistä ja jättämään samalla valmiit hakemukset. Ansiomerkkihakemusten viimeinen jättöpäivä on 15.11.

PIIRIN KOKOUS SUNNUNTAINA 17.10.2010

KULTTUURITEHDAS KORJAAMOLLA TööLöSSÄ

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n sääntömääräinen piirin kokous järjestetään sunnuntaina 17.10.2010 klo 16 Kulttuuritehdas Korjaamolla osoitteessa Töölönkatu 51.

Valtakirjojen tarkistaminen aloitetaan klo 15.

Kokousmateriaali ja tarkempi aineisto lähetetään kaikille lippukunnille lippukuntapostissa 7/2010, joka ilmestyy 28.9., ja se on ladattavissa piirin kotisivuilta

osoitteesta www.papa.partio.fi viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Vaali- ja ehdokastiedot ovat samoilla

kotisivuilla. Tämän Hepun rekryliitteessä on tietoa myös muista avoimista pesteissä piirissä. Muut käsiteltävät

asiat lähetetään aineiston mukana.

Tarjolla kahvia, pullaa ja satoja partiokavereita.

Vaaleissa valitaan mm. piirinjohtaja, piirin varajohtaja, piirineuvoston puheenjohtaja ja piirineuvoston 29

jäsentä varajäsenineen. Tule mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan partioon!

Piirihallitus

Kulmilla Kulmilla -sarjassa kerrotaan Pääkaupunkiseudun Partiolaisten alueryhmittymistä. Tiedätkö sinä mitä naapurialueellanne tapahtuu? Lue Kulmilla.

Mutta kuka kumma on Onni Rööri? Partiokannuksen järjestämä Ömeising Reissu kilpailtiin jo neljättä kertaa viime toukokuussa.

Uutta ja vanhaa Itäisellä Vantaalla

Vantaa Itäisen alueen muodostavat neljätoista hyvinkin erikokoista lippukuntaa. Alueen isoim-pien lippukuntien titteliä pitävät hallussaan Rekolan Metsäveikot ja Rekolan Metsäsiskot, mutta mukaan mahtuu myös parinkymmenen hengen Simometsot. Erikoisen Vantaa Itäisestä tekee se, että kaksi PäPan uusinta lippukuntaa sijaitsee juuri tällä alueella. Jokihiset aloitti toi-mintansa tänä vuonna, Aviapartio 2009.

- Vantaa jakaantuu kahdeksi eri alueeksi: Van-taa Itäiseksi ja Vantaa Läntiseksi- Vantaa Itäisen Lippukunnat: Aviapartio, Erä-metsot, Pyhän Laurin Ritarit, Tikkurilan Siniset, Simometsot, Vantaan Jokiversot, Kehäpartio, Keronkävijät, Tuikku-Tytöt, Jokihiset, Rekolan Metsäsiskot, Rekolan Metsäveikot, Kaarnapar-tio, Korson Honkaveljet.- Piirineuvostossa kaksi edustajaa: Leea Seppä-nen Tuikku-Tytöistä ja Juha Paloviita Tikkurilan Sinisistä

TEKSTI Hanna Isomäki

Aluetyön on luonnollista noudattaa samoja rajoja kuin vaalipiirienkin – tai päinvastoin. Uusilla vaalipiireillä saadaan tasattua alueiden koko-eroja ja niiden ääntenkannattajien suhdetta lippukuntien jäseniin. Helsingin alueohjaajien puheen-johtaja Agneta ”Neetta” Eriksso-nin sanoin: ”Helsingin eri alueiden koot ovat aikaisemmin vaihdelleet 18–24 lippukunnan välillä. Uudet tasakokoisemmat alueet takaavat lippukuntien tasapuolisen ohjaami-sen eri alueiden välillä.” Nykyisen piirineuvoston puheenjohtaja Ves-ku Murtovaara on samoilla linjoil-

la: ”Uusien vaalipiirien myötä myös helsinkiläiset piirineuvokset joutu-vat keskustelemaan yli aluerajojen asioita käsitellessään. Enää pari isointa aluetta yhdessä ei muodosta enemmistöä kokouksessa.”

Porukat jakaantuvat vähitellenViime keväänä aluetapaamisissakin keskusteltu uusi aluejako tulee osak-si lippukuntien arkea pikkuhiljaa. Syksyn ensimmäinen aluetapaami-nen pidetään vielä vanhaan tapaan tuttujen kasvojen kanssa. Loppu-syksystä pidettävässä tapaamisessa alueet kokoontuvat vielä samaan

paikkaan, mutta uudet alueet jutus-televat omissa oloissaan. Täydellä teholla uusien aluejakojen kanssa startataan tammikuun alussa.

Muutoksen myötä muutamat lippukunnat vaihtavat aluetta, mut-ta Neetta vakuuttaa, että syytä huo-leen ei ole: ”Me haluamme toivottaa kaikille uusille alueille tulevat läm-pimästi tervetulleiksi.

Kun lippukuntia on kullakin alu-eella vähemmän, muuttuu alueohja-uksen rooli henkilökohtaisempaan suuntaan. Tiedottamisen lisäksi aikaa jää jatkossa entistä enemmän lippukuntien tukemiseen.”

Riittääkö meillä johtajia alueen tapahtumiin?Lippukuntia on huolettanut, miten alueen tapahtumat saadaan järjeste-tyksi entistä pienemmällä porukalla. Neetta kuitenkin uskoo alueyhteis-työn tiivistyvän. Mikään ei myös-kään estä kahden alueen resurssien yhdistämistä, joten tapahtumia voi edelleen tehdä tuttujen ihmisten kanssa. Toisaalta ”tapahtumia voi järjestää myös vuorotellen toisil-leen”, Neetta heittää ilmoille. Piiri-tasolla tämä seikka on myös tiedos-tettu. Esimerkiksi kisatoimikunnalle

on viestitetty, etteivät piirin järjes-tämät kisat voi olla enää pelkästään yhden alueen vastuulla.

Tule mukaan aluetoimintaan!Alueohjaajien paikkoja vapautuu Helsingissä uuden jaon myötä. Alueohjaajan pesti on helppo pesti aloittaa piiritasolla. Olet yhä toinen jalka ruohonjuuritasolla ja toinen piirin puolella. Alueohjaajana voit nähdä omien kättesi tulokset. Jos olet kiinnostunut pestistä, ota yh-teyttä Neettaan ([email protected] / 040 729 7219).

TEKSTI Jenni Malila

Uusi aluejako tiivistää yhteistyötäLippukuntien mielipiteiden kuuluvuuden parantamiseksi Helsingin alueet jaetaan jatkossa pienemmiksi: entisen neljän sijaan kokoonnutaan seitsemään eri aluetapaamiseen. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten aluejaot pysyvät entisellään.

Maineen ja kunnian lisäksi Rekolan Metsäsiskojen ja -veik-kojen luotsaamassa kisassa joukkueiden tavoitteena oli voittaa itselleen Onni Rööri-maanteiden kuningas -pysti. Perinteisestä partiokilpailusta Ömeising Reissu eroaa sii-nä, että patikkamatkan sijaan joukkueet liikkuvat autoil-len. Kisa oli ensimmäistä kertaa avoin myös muille kuin vantaalaisille, ja tällä kertaa mukana oli yksi joukkue myös Espoosta.

Rekolan partiomajalta startannut kisa tutustutti varti-ot ensimmäisen illan aikana muun muassa Saksalaiseen hautausmaahan ja Fallkullan kotieläintilaan. IKEA-tavara-talossa sijainneella rastilla tehtävänä oli oikeastakin Ama-zing Race -kisasta tuttu pehmolelujen laskeminen. Yli 600 pehmoleluhiiren laskeminen päästi osallistujista ilmoille jokusen ärräpäänkin. Perjantai-illan aikana kisailijat pää-tyivät aina Porkkalaan asti.

Lauantaina kisa jatkui Raaseporin kautta Tammisaa-reen. Matkalla vartiot kävivät mehiläistarhassa, mäkiau-toilemassa ja tutustumassa Fiskarsiin. Yöpaikkana toimi Topulin leirikeskus. ”Ömeising Reissussa pääsee tekemään sellaisia juttuja, joita ei varmasti muualla tulisi koettua. Li-säksi näkee uusia ja mukavia paikkoja”, kisanjohtaja Helena Meriläinen Rekolan Metsäsiskoista kertoo. Sunnuntaina vuorossa olikin vielä nallemeri, köysirata ja luolamaala-uksia. Toistamiseen kisan voittajaksi selviytyi Tikkurilan Sinisten Royal Seagulls.

”Tällaista kisaa ei tietääkseni ole muualla, koska kisassa painellaan ympäri Etelä-Suomea. Joskus lähdetään ehkä muuallekin”, Helena hehkuttaa Reissua. ”Kisa on vaan niin huisi, että kannattaa osallistua. Kilometrejä kertyi tänä-kin vuonna noin 500 ja tehtäviä 37! Missä kisassa ehdit tekemään viikonlopun aikana noin monta asiaa?” Jos tun-tuu, että teidän porukassanne voisi olla seikkailija-ainesta, kannattaa silmät pitää auki ensi keväänä: Ömeising Reissu järjestetään jälleen vuonna 2011!

TEKSTI Helena Meriläinen ja Hanna IsomäkiMira Kotamäki Rekolan Metsäsiskoista nauttii toukokuisesta uimareissusta. Tikkurilan sinisten voittajajoukkue Royal Seagulls. Kuvassa vasemmalta Jenny Kiviaho, Anssi Laaksonen ja Anna Muhli.

Heppu 4_2010

Documents

Transcript of Heppu 4_2010