HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO Keskustelupöytäkirja · 100 miljoonaa euroa enemmän kuin sitä...

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSTELU-HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE PÖYTÄKIRJA

DISKUSSIONSPROTOKOLL

11.4.2018

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOKeskustelupöytäkirja7 – 2018Kokousaika: 11.4.2018 klo 18.00 – 22.31Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistanasiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro.

HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGEDiskussionsprotokoll7 – 2018Mötestid: 11.4.2018 kl 18.00 – 22.31Mötesplats: Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20

I diskussionsprotokollet har antecknats bara de ärenden på stadsfullmäktiges föredragnings-lista i vilka någon har yttrat sig.



11.4.2018

79 § ....................................................................................................................................... 4Esityslistan asia nro 10 ......................................................................................................... 4JÄTKÄSAAREN NK. BUNKKERIN KIINTEISTÖN MYYMINEN SEKÄ LIIKUNTA-,UIMAHALLI- JA ASUNTOHANKKEEN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄNSOPIMUSKOKONAISUUDEN HYVÄKSYMINEN (LÄNSISATAMA, JÄTKÄSAARI, TONTTI20811/5) ............................................................................................................................... 4

Valtuutettu Arhinmäki ............................................................................................................ 4Valtuutettu Honkasalo ........................................................................................................... 5Apulaispormestari Sinnemäki ............................................................................................... 5Valtuutettu Ahola .................................................................................................................. 6Valtuutettu Rissanen ............................................................................................................. 6Ledamoten Borgarsdóttir Sandelin ....................................................................................... 7Valtuutettu Karhuvaara ......................................................................................................... 7

80 § ....................................................................................................................................... 8Esityslistan asia nro 11 ......................................................................................................... 8VUODEN 2019 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN VALMISTELUA KOSKEVALÄHETEKESKUSTELU ........................................................................................................ 8

Pormestari Vapaavuori ......................................................................................................... 8Valtuutettu Rydman ............................................................................................................ 10Valtuutettu Ohisalo ............................................................................................................. 12Valtuutettu Arajärvi ............................................................................................................. 14Valtuutettu Honkasalo ......................................................................................................... 16Ledamoten Borgarsdóttir Sandelin ..................................................................................... 18Valtuutettu Hyttinen ............................................................................................................ 20Valtuutettu Peltokorpi .......................................................................................................... 22Valtuutettu Ebeling.............................................................................................................. 24Valtuutettu Niinistö .............................................................................................................. 25Valtuutettu Aro .................................................................................................................... 26Valtuutettu Ahola ................................................................................................................ 28Valtuutettu Niskanen ........................................................................................................... 30Valtuutettu Arhinmäki .......................................................................................................... 31Valtuutettu Vuorjoki............................................................................................................. 32Valtuutettu Moisio ............................................................................................................... 34Valtuutettu Muttilainen ........................................................................................................ 35Valtuutettu Meri................................................................................................................... 36Valtuutettu Sydänmaa ........................................................................................................ 37Valtuutettu Korkkula ............................................................................................................ 38Valtuutettu Kolbe ................................................................................................................ 39Valtuutettu Malin ................................................................................................................. 41Valtuutettu Vanhanen ......................................................................................................... 42



11.4.2018

Valtuutettu Nygård .............................................................................................................. 43Ledamoten Wallgren ........................................................................................................... 44Valtuutettu Karhuvaara ....................................................................................................... 46Valtuutettu Hernberg ........................................................................................................... 47Apulaispormestari Vesikansa ............................................................................................. 48Apulaispormestari Razmyar ................................................................................................ 50Valtuutettu Rautava ............................................................................................................ 52Valtuutettu Asko-Seljavaara ............................................................................................... 53Valtuutettu Holopainen ....................................................................................................... 53Valtuutettu Heinäluoma ...................................................................................................... 55Valtuutettu Jalovaara .......................................................................................................... 55Valtuutettu Stranius ............................................................................................................ 56Apulaispormestari Pakarinen .............................................................................................. 58Valtuutettu Vepsä ............................................................................................................... 59Valtuutettu Muurinen ........................................................................................................... 61Valtuutettu Alametsä ........................................................................................................... 62Valtuutettu Pajunen ............................................................................................................ 64Valtuutettu Strandén ........................................................................................................... 64Valtuutettu Särelä ............................................................................................................... 65Valtuutettu Yanar ................................................................................................................ 66Valtuutettu Said Ahmed ...................................................................................................... 67Valtuutettu Laaksonen ........................................................................................................ 68

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSTELU- 4HELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE PÖYTÄKIRJA


11.4.2018

79 §

Esityslistan asia nro 10

JÄTKÄSAAREN NK. BUNKKERIN KIINTEISTÖN MYYMINEN SEKÄ LIIKUNTA-, UIMAHALLI-

JA ASUNTOHANKKEEN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄN SOPIMUSKOKONAISUUDEN HY-

VÄKSYMINEN (LÄNSISATAMA, JÄTKÄSAARI, TONTTI 20811/5)

Valtuutettu Arhinmäki

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tätä Bunkkeria on käsitelty aikaisemminkin täällä valtuustossa. Silloinmyös keskustelussa pohdittiin, olisivatko nämä 2 erilaista... Mitäs tässänyt tapahtuu? Täällä ovat neuvottelut käynnissä, mutta ei se haittaa.Järkevää se, että tässä on yhdistetty sekä asuntorakentaminen että lii-kuntatilojen tekeminen. Mutta tässä vaiheessa kun silloin täällä hyväk-sytty hankesuunnitelma ja tapa toimia kaatui, siihen tilalle... Nyt kuntehdään uusi ratkaisu, niin tämä on niin paljon myöhässä jo tässä vai-heessa, että... Myönnän, että minun on hivenen hankala tässä nyt pu-hua, kun edessä puhutaan koko ajan, mutta yritetään silti. Tämä ratkai-su on saatava eteenpäin, koska Jätkäsaari tarvitsee näitä palveluista.

Mutta se oleellinen kysymys on tietysti se, että kun Jätkäsaareen val-mistuu peruskoulu, jonka liikuntatilojen olisi tarkoitus olla nämä Bunk-kerin tilat, mikä on minusta järkevää. Ei ole järkevää rakentaa vierek-käin koulun liikuntatiloja ja sitten liikuntatiloja, jotka olisivat tyhjinä päi-väsaikaan, vaan on järkevää, että ne yhdistetään. Mutta ongelmaksimuodostuu nyt, että kun tämä Bunkkeri-hanke on ollut myöhässä niinpaljon, niin koulu valmistuu, mutta ei ole liikuntatiloja.

Tässä nyt on liitteenä selvitys siitä, mitä tämän suhteen aiotaan tehdä.Tämä selvitys tuli sen vuoksi, että kysyin tätä asiaa kaupunginhallituk-sessa ja pyysin, että tällainen liitetään tänne. Haluan tähän kiinnittäähuomiota. En ajatellut tehdä esimerkiksi pontta tästä, koska uskon, ettäsitä kautta, että tämä liite muun muassa... Tämähän on liitetty muuten.Se on äärimmäisen tärkeää, että nyt me kiirehdimme näitä Jätkäsaarenmuita liikuntahankkeita ja investoimme myös näihin muihin liikunta-hankkeisiin sillä lailla, että siellä on koululaisilla mahdollisuus liikuntaaalueella suorittaa odottaessaan sitä, että tämä Bunkkeri valmistuu. Tä-mä tällaisena suullisena voimakkaana pontena ja muistutuksena siitä,



11.4.2018

että tämä vähän ehkä epämääräinenkin selvitys vielä täällä, niin todellasiihen on tarve, ja meidän pitää huolehtia siitä, että näillä lapsilla, ketkäaloittavat tämän koulun, on myös mahdollisuus liikuntaan, harrastami-seen, liikuntatunteihin tällä alueella.

Valtuutettu Honkasalo

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Arhinmäen puheenvuoroa jatkaisin hieman. Rouva puheen-johtaja täällä myös mainitsi, että täällä oli jotain virheitä näissä liitteissä,niin itse asiassa tämä selvitys puuttui myös kokonaan tänään vielä tääl-tä. Tämä liite numero 8. Olisin kysynyt nyt, jos apulaispormestari Sin-nemäki osaisi esimerkiksi vastata siihen, mihin poliittiseen päätöksen-tekoon nämä liikuntatilat tulevat. Eli kuka ja mikä taho sen päätöksentulee tekemään, ja missä vaiheessa tämä kustannusarvio? Nyt tässä eiole ollenkaan arvioitu näitten liikuntatilojen kustannuksia, että minkälai-sesta kokonaisuudesta me puhumme ja millä tavalla... Jotta me valtuu-tetutkin osaisimme nyt varautua, kun tänäänkin keskustellaan ensivuoden talousarviosta, että tietäisimme, minkälaisesta summasta onkyse. Tässähän tämä koulu avautuu tosiaan elokuun alussa 2019, jasilloin tämän suunnitelman mukaan niitä liikuntatiloja ei olisi vielä ra-kennettu, vaan että tässä on ajateltu, että tämän väliaikaisen hallin ra-kentaminen tapahtuisi huhti‒lokakuun välissä 2019. Jos tähän saisivastauksen.

Apulaispormestari Sinnemäki

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Todellakin tässä aikataulussa kysymys väliaikaisista liikuntatiloista onjätkäsaarelaisten ja Jätkäsaaren koulua käyvien lasten kannalta olen-nainen. Niin kuin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja valtuutettuArhinmäki totesi, niin hän erityisesti pyysi, että tämä selvitys myös toi-mitettaisiin meille liitteenä, joka auttaa sitten myös vastaamaan alueellaasuvien kysymyksiin.

Tällä hetkellä työ tämän väliaikaisen liikuntatilan hankkeen valmisteluk-si on käynnissä. Sillä, hyvä kyllä, on tällä hetkellä myös projektipäällik-kö, joka vastaa siitä, ja itse asiassa päätöksentekijöinä pääsemme ot-tamaan siihen kantaa budjettikäsittelyn yhteydessä, kun budjettiraaminhankkeisiin myös tämä hanke täytyy tuoda. Sen kustannusarvio, jokanyt ei ole viimeinen sana siitä, mutta että ymmärrämme, mistä haaru-



11.4.2018

kasta puhutaan, niin saatetaan puhua noin 3 miljoonan euron kustan-nuksesta. Silloin ensi vuoden talousarvio on se kohta, jossa sitten val-tuusto tulee ottamaan tähän asiaan kantaa tai tekemään päätöksen.Tällä hetkellä valmistelua tehdään sellaisella mielellä, että tässä selvi-tyksessäkin esitellyn aikataulun mukaan tässä päästäisiin eteenpäin.

Kiitoksia.

Valtuutettu Ahola

Arvon puheenjohtaja. Arvon valtuutetut.

Tässä vaiheessa hanketta en rupea se suurempia kapuloita rattaisiinheittämään, mutta se, mitä dokumenteista luin, niin vuonna 2016 ei ol-lut kuin yksi tarjous pöydällä, ja tänäänkään ei ole 3 varteenotettavaavaan yksi varteenotettava tarjous pöydällä. Mielestäni 20 miljoonan dii-lejä, ne pitäisi kilpailuttaa niin, että siinä on sentään edes 3 todellistavaihtoehtoa pöydällä sen sijaan että runtataan yksi pakolla läpi. Kan-nustaisin valtuustoa pitämään huolta vastaisuudessa niin, että kilpailu-tukset tapahtuvat asianmukaisesti.

Kiitos.

Valtuutettu Rissanen

Kiitos, puheenjohtaja.

Täytyy todeta näistä kilpailutuksista, että tämä on kyllä harvinaisenhaastava kohde, että tällaisen betonibunkkerin päälle lähdetään raken-tamaan ja sen sisään. Sillä tavalla ymmärrän sen, että ei ole ollutenempää, mistä valita.

Haluaisin tässä yhteydessä kiittää siitä, että näinkin nopeasti saatiintämä uudestaan tänne meille valtuustoon ‒ siinä mielessä kun tämäsyksyllä kaatui. Tässä on kaupunkiympäristötoimiala tehnyt hyvää työ-tä. Ja samalla ilmeisesti nyt on siis pakko kiittää myös valtuutettu Ar-hinmäkeä siitä, että me saimme nämä väliaikaiset liikuntasuunnitelmat,koska niistä olisin itsekin halunnut kysyä. Mutta tässä nyt on hyvä tämälistaus siitä, koska se on aivan selvää, että Jätkäsaaren koululaisetkintarvitsevat mahdollisuuden liikkua monipuolisesti. Sinänsähän kokohanke tulee kyllä harmillisesti vähän nyt myöhästymään, kun jos mieti-tään, että sieltä se Ruoholahdenkin uimahalli on ollut jo pois käytöstä.Alueen palvelut ovat kyllä selvästi olleet heikoimmat kuin mihin on to-



11.4.2018

tuttu. Että kannatan sitä. Mutta lähinnä halusin nyt ottaa tämän pu-heenvuoron kiittääkseni kaupunkiympäristötoimialaa siitä, että tässä onpäästy näinkin nopeasti uudestaan päätöksentekoon.

Kiitos.

Ledamoten Borgarsdóttir Sandelin

Ärade ordförande.

Jag skulle också vilja rikta ett tack till beredningen för det här ärendet.Det är viktigt att det går framåt.

När vi i planläggningen planerar för motionsutrymme eller motionsdelarav nya stadsdelar så stadsborna som flyttar dit förväntar sig också attdom ska byggas. Det är bra att det här går framåt. Vi vet att folk rör påsig allt mindre i dagens läge. Det är en samhällsutveckling som vi ser,och samtidigt en utmaning. Bygger vi motionsanläggningar nära varfolk bor så är steget lägre att faktiskt röra på sig också. Samtidigt är detroligt med en sån här ny anläggning i en modern stadsdel som Bush-olmen. Så att jag tycker dessutom att det är helt fräscht att kombinerabåde bostäder och en idrottsanläggning. Jag är glad för att planernafortskrider och är glad för att också Busholmsborna får se fram emotfina och moderna motionsutrymmen.

Tack.

Valtuutettu Karhuvaara

Kiitos.

Tämä on tosi positiivinen asia, että Bunkkerin rakentaminen tästä ete-nee. Tämä on hyvä osoitus nykyisen kaupunkisuunnittelun joustavuu-destakin, kun näitä rakennuksia voidaan monipuolisesti käyttää. Muttaliikuntatilojen ja varsinkin uimahallin tarve eteläisissä ja kantakaupun-ginosissa on todella tarpeellinen. Samalla meidän pitäisi huolehtia siitä,että esimerkiksi kuntoutuskäytössä, erityisryhmien käytössä olevia uin-timahdollisuuksia ei tämän Bunkkerin varjolla vähennetä muista kau-punginosista.



11.4.2018

80 §

Esityslistan asia nro 11

VUODEN 2019 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN VALMISTELUA KOSKEVA LÄHETEKESKUS-

TELU

Pormestari Vapaavuori

Puheenjohtaja.

Kaupunginvaltuusto käy vuosittain lähetekeskustelun seuraavan vuo-den talousarviosta. Talousarvioraami on se jälkeen tarkoitus käsitelläkaupunginhallituksessa jo toukokuussa. Kaupungin organisaatiomuu-tos, toimialamalliin siirtyminen ja kaupunginvaltuuston hyväksymä ta-lousarviorakenteen muutos tarkoittavat aiempaa selkeämpää raami-budjetointia ja kaupunginhallituksen antaman kaupungin kokonaisraa-min jakautumista aiempaa suurempiin kokonaisuuksiin. Syksyllä kau-punginvaltuusto päättää toimialojen kokonaisbudjetit strategiassa tehty-jen linjausten pohjalta. Tämän jälkeen iso vastuu ‒ aiempaa isompivastuu ‒ määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta edelleen kau-punkistrategian toteuttamista tukevalla tavalla jää toimialalautakunnille.

Suomen talous näyttäisi olevan tällä hetkellä hyvässä kasvussa. BKTkasvoi tilastokeskuksen maaliskuun loppupuolella tarkentuneen arvionmukaan 2,7 % viime vuonna. Kasvua tukee usean maan keskeisen ta-lousalueen samantahtinen elpyminen, kevyt rahapolitiikka sekä Yhdys-valtain finanssipoliittinen elvytys. Uhkana näköpiirissä on kuitenkin pro-tektionismin kasvu sekä riski uudistustahdin hiipumiseen samalla kunvelkaantuneisuus pysyy suurena. Tämä on erityinen haaste myösSuomelle.

Kaupunkistrategiassa päätetyt talouttamme ohjaavat periaatteet muo-dostavat pohjan talousarvioraamin valmistelulle. Helsinki kantaa omanvastuunsa julkisen talouden tasapainottamisesta ja huolehtii kaupunginkokonaistuottavuuden parantamisesta. Kasvavan kaupungin tarpeet jakustannustason muutos otetaan huomioon toimintamenojen kokonais-mitoituksessa. Toimintamenot mukautuvat kaupunkitasolla väestön-kasvun sekä kustannustason muutoksen mukaan huomioiden koko-naistuottavuuden 0,5 % vuotuisen nousun. Kaupunkitasoinen meno-määrärahojen kasvattamisvara kohdennetaan erityisesti peruspalvelui-hin, joissa väestönkasvu suoremmin lisää kustannuksia. Kaupunginkasvuun varaudutaan mitoittamalla kokonaisinvestoinnit tasolle, joka



11.4.2018

kyetään rahoittamaan strategiakaudella tulorahoituksella siten, ettei lai-nakanta asukasta kohden kasva.

Myös Helsingin kohdalla hyvä suhdannetilanne on otollinen aika talou-den asteittaiseen tasapainottamiseen ja puskureiden keräämiseen hei-kompia aikoja varten. Kaupungin ydintehtävä on huolehtia kestävänkasvun mahdollistavista investoinneista, ja voimakkaasti kasvavankaupungin hyvään taloudenhoitoon kuuluukin investointikyvystä huo-lehtiminen kaikissa tulevaisuuden skenaarioissa. Helsingin kaupungintämänhetkinen investointitaso on aikaisempaan nähden erittäin korkea,mikä kertoo kaupungin vahvasta kasvusta. Kaupungin toteutunut inves-tointitaso HKL-liikelaitoksen joukkoliikenneinvestoinnit huomioiden onparina viime vuonna ollut yli 650 miljoonaa euroa, mikä on ollut noin100 miljoonaa euroa enemmän kuin sitä edeltävinä vuosina. Kuluvanvuoden talousarvion mukainen investointitaso puolestaan on edelleenselvästi viime vuosien toteutunutta tasoa suurempi.

Maakunta- ja sote-uudistus aiheuttaa kaupungin tulevien vuosien talou-teen poikkeuksellista epävarmuutta. Uudistuksen rahoitusmalli on Hel-singin ja muiden suurten ja kasvavien kaupunkien näkökulmasta koko-naisuudessaan hyvin epäedullinen. Leikatut kunnallisveroprosentit pie-nentäisivät kaupunkien vuosittaista verotulokasvua. Kaupungin nykyi-nen lainakanta jäisi uudistuksessa kaupungin vastuulle, mikä tarkoittaakaupungin suhteellisen velkaantuneisuuden olennaista kasvua. Uudis-tuksen jälkeen valtion rahoituksen suhteellinen merkitys kaupungin tu-lorahoituksessa tulisi olemaan nykyistä suurempi, mikä lisää osaltaanrahoituksellista epävarmuutta sekä kaventaa kunnallista itsehallintoa.

Sote- ja maakuntauudistuksen tai sen uhan takia myös Helsingin onvuosikymmenen lopulta vahvistettava talouttaan uudistuksen muutok-siin varautumiseksi, jos näin pääsee käymään. Entistä olennaisemmiksikaupungille muodostuisivat sellaiset tasaiset tulovirrat, jotka eivät oleriippuvaisia valtiovallan kulloisistakin mielenliikkeistä.

Hyvät valtuutetut.

Helsingin taloustilanteet lähtökohdat ovat hyvät. Viime vuosien tilinpää-tökset ovat vakauttaneet Helsingin talouden tunnuslukuja. Kaupungintulorahoitus riitti viime vuonna hyvän verotulokehityksen ansiosta kat-tamaan investoinnit. Helsingin investointitaso suhteessa poistoihin onmuuten merkittävästi muita suuria kaupunkeja korkeampi. Tämänhetki-sen korkean investointitason on mahdollistanut kasvavan kaupunginmyönteisen verotulokehityksen ohella viime kaudella sovellettu ja edel-leen kaupunkistrategiaan kirjattu tuottavuustavoite. Tämä toimintame-noja mitoittava kaava on mahdollistanut menomäärärahojen kohden-



11.4.2018

tamisen sinne, missä väestönkasvu on luonut menopaineita. Mutta sa-malla organisaation tuottavuutta on saatu kuitenkin parannettua.

Jos valtiovalta vastoin suurten kaupunkiensa huolta runnoo sote- jamaakuntauudistuksen eteenpäin, leikkaa uudistus 2020-luvun verotulo-kasvua. Tällöin kaupungin on etsittävä rahoitus investointeihinsa muutakautta. Myös osin tämän syyn takia Helsinki on pyrkinyt pienentämäänlainakantaansa muutamana viime vuonna. Viime vuonna kaupunginlainakanta aleni 1 206 miljoonaan euroon. Pitkäaikaisia lainoja lyhen-nettiin yhteensä 165 miljoonaa euroa, mikä rahoitettiin ylijäämäisestätoiminnan ja investointien rahavirrasta. Uusia pitkäaikaisia talousarvio-lainoja ei viime vuonna nostettu.

Arvoisa kaupunginvaltuusto.

Nämä ajat ovat maamme suurille kaupungeille vaikeat ja hallituksen ai-keet maamme kasvukeskusten tulevaisuudelle poikkeuksellisen hanka-lat. Meillä valtuutetuilla Helsingin ylimpinä päätöksentekijöinä on vastuuensinnäkin vaikuttaa, että hallitus olisi toimissaan vähemmän kaupun-kivastainen mutta myös vastuu varautua pahimpiin mahdollisiin tulevai-suuden skenaarioihin. Tavoitteenamme tietenkin on, että pystymmeturvaamaan maan pääkaupungin kestävän kasvun ja kaupunkilaistenhyvinvoinnin kaikissa mahdollisissa tilanteissa koko maata hyödyttäväl-lä tavalla.

Valtuutettu Rydman


Vastuullisen taloudenpidon puolestapuhujan rooli ei politiikassa olehelppo. Laskusuhdanteen aikana saa kuulla arvostelua, jonka mukaantaloudellista suhdannetta tulisi tasata julkisia kukkaronnyörejä höllen-tämällä. Noususuhdanteen aikana taas saa kuulla, että nyt on taas ja-kovaraa, joka mahdollistaa veronmaksajan rahojen sirottelun vähän jo-ka puolelle. Aina löytyy jokin syy, minkä takia juuri nyt muka ei olisi oi-kea aika huolehtia budjettitasapainosta tai julkisen talouden pitkän ai-kavälin kantokyvystä. Kokoomuksen mielestä ne tulee pitää mielessäaina, niin nousu- kuin laskusuhdanteessakin. Vain vakaa ja kestävä ta-lous voi mahdollistaa riittävät julkiset palvelut. Tulee aina muistaa myösse, että poliitikkojen päätöksenteon kohteena olevat julkiset varat ovatveronmaksajien rahoja. Työteliäiden, rehellisten ja tunnollisten helsinki-läisten veronmaksajien rahoja. Niiden käytöstä päättäessämme meidäntulee olla aivan erityisen tarkkoja ja täsmällisiä.



11.4.2018

Helsinki elää jälleen taloudellisen kasvun aikaa. Viime vuonna kaupun-gin kokonaisverotulot kasvoivat 5,5 % ja työttömien määrä pieneni 10%. Kaupungin vuosikate toteutui noin 360 miljoonaa euroa talousarvio-ta parempana. Asukasta kohden laskettu lainakanta puolestaan on tip-punut 4 vuoden takaisesta yli 2 500 eurosta nykyiseen alle 1 900 eu-roon.

Helsingfors goda ekonomiska situation beror inte på slump eller kon-junkturnyck, utan är ett resultat av målmedvetet arbete. Med ledning avsamlingspartiet förbättrades skicket av stadens ekonomi målmedvetetunder förra fullmäktigeperioden, genom flera utgiftsbegränsningar, medvilka skuldsättningen minskades. Ansvarsfull ekonomisk hushållningbehövs även i fortsättningen för att försäkra en gynnsam utveckling iframtiden.


Myönteiset talousuutiset voivat lisätä poliittista houkutusta muuttaabudjettipolitiikkaa hövelimmän rahanjaon suuntaan. Sellaiseen meillä eiedelleenkään ole varaa. Maailmantalouden taivaanrantaan on ilmesty-nyt useita synkkiä pilviä. Kauppasodilla uhkaillaan ja protektionismi val-taa alaa. Näiden skenaarioiden toteutuminen heijastuisi pian kielteisestimyös kansainvälisestä kaupasta riippuvaisen Suomen ja sen pääkau-pungin talouteen.

On myös niin, että suunniteltu maakuntauudistus aiheuttaa Helsingintaloudenpidon pitkäjänteiseen suunnitteluun merkittävää epävarmuutta.Kaupungin kunnallisverokertymästä poistuisi noin kaksi kolmannesta,mutta nykyinen lainakanta jäisi edelleen kaupungin vastuulle. Pahim-millaan tällainen ratkaisu olisi omiaan heikentämään Helsingin mahdol-lisuuksia investoida tulevaan kasvuunsa.

Kaupungin talouteen kohdistuvien lukuisien epävarmuustekijöiden joh-dosta on erityisen tärkeää, että Helsinki jatkaa vastuullisen taloudenpi-don linjalla. Olemme yhteisesti hyväksymässämme kaupunkistrategi-assa linjanneet, että kokonaistuottavuuden 0,5 prosentin vuotuisellaparantamisella katetaan osa väestönlisäyksen aiheuttamasta toiminta-menojen lisäystarpeesta. Niin ikään olemme yhdessä hyväksyneet mi-toittavamme kokonaisinvestoinnit tasolle, joka kyetään rahoittamaanstrategiakaudella tulorahoituksella siten, ettei lainakanta asukasta koh-den kasva. Näistä lähtökohdista meidän tulee pitää tiukasti kiinni läpikoko valtuustokauden, myös ensi vuonna.

Kasvavan kaupungin investointikyvystä, kestävästä kaupunkisuunnitte-lusta ja järkevästä asuntopolitiikasta on pystyttävä huolehtimaan kai-



11.4.2018

kissa olosuhteissa. Kaupungin tärkein voimavara on sen osaavat asuk-kaat. Oli taloudellinen tilanne mikä tahansa, Helsingin on huolehdittavakasvatuksen ja koulutuksen laadusta ja monipuolisuudesta. Helsingintulee olla kilpailukykyinen ja houkutteleva kaupunki elää, yrittää ja teh-dä työtä. Kaupunki, joka pystyy tarjoamaan laadukkaat palvelut kasva-valle määrälle helsinkiläisiä sekä nyt että tulevina vuosina.

Vastuullinen ja pitkäjänteinen budjettipolitiikka varmistaa sen, että kau-punkilaiset voivat nauttia kattavasta päiväkotiverkosta, omaleimaisistapaikalliskouluista, toimivasta terveydenhuollosta ja laadukkaista lähilii-kuntapaikoista. Toimiva Helsinki ei unohda myöskään heikoimmassaasemassa olevia kaupunkilaisiaan. Tämä kaikki on mahdollista, kunkehitämme palveluitamme vakaalta taloudelliselta pohjalta.

Valtuutettu Ohisalo

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut ja kaikki kaupunkilaiset.

Maan hallitus on todellakin unohtanut tai tarkoituksella sivuuttanut kau-punkien kasvun globaalin trendin, ja tämä on uhka Helsingille. Inves-tointikykymme heikkenee ja verotulot laskevat. Sote- ja maakuntahim-meli asettuukin poikkiteloin eteemme sillä tiellä, jossa me haluaisimmerakentaa Helsingistä entistä kansainvälisemmin kilpailukykyisempää japaremmin voivaa kaupunkia.

Helsingissä rakennetaan kovaa vauhtia ja työllisyys kohenee. Helsinkion Suomen kasvun veturi, ja Helsingin seutu tuottaa 33 % maammeBKT:stä. Lainakantamme laskee, velkojakin maksamme vain pois. Hel-singin täytyy olla kaupunki, jossa on mahdollista työskennellä, asua jasaada laadukkaita palveluita. Helsingin on oltava kaupunki, jossa onhelppo hengittää, oli kyse sitten toimeentulosta tai ilmastonmuutoksentorjumisesta päästöjä kitkemällä.

Hyvä puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Maailman toimivin kaupunki torjuu eriarvoisuutta. Me olemme tehneetarvovalintoja subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämisestä, pitä-neet ryhmäkoot pienempinä ja poistaneet terveyskeskusmaksut. Mitäparhainta yhdenvertaisuustyötä on taata mahdollisimman monelle lap-selle laadukas varhaiskasvatus. Tällä saralla odotammekin askelia vii-me syksynä vihreiden toimesta käynnistetyssä prosessissa, jossa var-mistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys tässäkaupungissa. Palkkojen on oltava niin kilpailukykyisiä, että tänne halu-



11.4.2018

taan tulla töihin. Alipalkattujen naisvaltaisten alojen palkkoja pitää Hel-singillä olla varaa nostaa.

Mitä parhainta eriarvoisuuden torjuntaa on panostaa koulutukseen jajatkaa strategian mukaisesti kunnianhimoista tarvepohjaista lisärahoi-tusta, siis tasoittaa alueiden välisiä eroja. Tätä on tehtävä myös asunto-rakentamisen osalta ja jatkettava menestyksekästä sekoittavaa asun-topolitiikkaa.

Eduskuntaan on tulossa pian käsittelyyn kansalaisaloite maksuttomas-ta toisen asteen koulutuksesta. Maksuton toisen asteen koulutus mak-saisi Helsingin kaupungille arviolta noin 15 miljoonaa euroa. Meillä ontähän varaa, koska meillä ei ole varaa siihen, että yhä useampi nuorijää täysin ilman toisen asteen koulutusta, joka työn muuttuessa muut-tuu yhä välttämättömämmäksi pohjaksi. Jo nyt me tiedämme, että il-man toisen asteen koulutusta olevien työttömyysaste on kohtuuttomankorkea ja ura- ja palkkakehitystä ei juuri ole. Yhä tietotyövaltaisempimaailma tarvitsee osaavampia helsinkiläisiä.

Me vihreät haluamme, että maailman toimivimmassa kaupungissa jo-kaisella on koti. Siinä missä sote-maku-himmeliä ei selkeästi ole val-misteltu ajatuksella, että kaupungit kasvavat, me näemme sen globaa-lin trendin, jossa ihmiset haluavat asua kaupungeissa. Juuri tästä syys-tä Helsingin pitää rakentaa, rakentaa ja rakentaa. Nuorisobarometreis-takin tiedämme, että nuoret erityisesti haluavat tulla Helsinkiin. Viimevuonna kuitenkin juuri nuorten asunnottomuus kasvoi. Tähän meidänon puututtava heti.

Saimme kuluvan vuoden budjettiin erityisen tärkeän lisämäärärahansosiaali- ja terveystoimialalle. 21 miljoonalla eurolla on nyt palkattu lu-kuisia ammattilaisia kohtaamaan helsinkiläisiä elämän vaikeissa pai-koissa. Tällä linjalla on jatkettava ja tartuttava erityisesti lasten ja nuor-ten mielenterveyden palveluiden kehittämiseen.

Hyvä valtuusto.

Olemme lähiaikoina hyväksymässä toimenpideohjelman kaupunginpäästövähennyksille. Sen toteuttamiseen on oltava riittävät resurssit.Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin päätöksiä ja poliittista tahtoa.Vihreät iloitseekin siitä, että maan hallitus on päässyt sopuun kivihiilenenergiakäytön kieltävästä laista. Sipilän hallituksen heikossa ilmastopo-litiikassa on siis valopilkkunsa. Kivihiilen poltosta on luovuttava Helsin-gissä mahdollisimman nopeasti ja myös turpeesta koko maassa. Tämäei saa tarkoittaa kuitenkaan sitä, että kivihiili vaihdetaan pelkkään puunpolttamiseen.



11.4.2018

Meillä on hyvät mahdollisuudet kunnianhimoisiin päästövähennyksiin,kun onnistumme siirtämään liikkumista enemmän raiteille, joukkoliiken-teen ja kevyen liikenteen suuntaan. Meidän on edettävä harppauksinkohti hiilineutraalia Helsinkiä. Ekologinen kestävyys ja sosiaalinen oi-keudenmukaisuus ovat mitä parhaimpia valttikorttejamme houkutelles-samme tänne kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä.

Samaan aikaan kun rakennamme ennätysmäärän asuntoja, pitää kui-tenkin varmistaa myös lähiluonnon säilyminen ja monet arvokkaat luon-tokohteet. Kaupunkistrategian tavoitteet luonnon monimuotoisuudensäilyttämiseksi eivät toteudu ilman rahaa.

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.

Toisin kuin maan hallituksessa tunnutaan uskovan, panostukset var-haiskasvatukseen, koulutukseen ja eriarvoisuuden torjuntaan sekä ym-päristön suojeluun ovat paitsi kestävää, järkevää myös mahdollista po-litiikkaa. Nämä ovat niitä tekoja, joilla tehdään maailman toimivin kau-punki.

Valtuutettu Arajärvi


Helsingin tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueenelinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaali-sesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tästä lähtökohdasta onmyös arvioitava talousarvion tavoitteita. Taloudellinen kestävyys ei tar-koita vain kaupungin talouden hyvää hoitoa ja pitkäjänteistä terveenkaupunkilaisjärjen käyttöä. Tätäkin tietysti tarvitaan. Mutta se tarkoittaamyös helsinkiläisten ja laajemmin Suomessa asuvien aineellista hyvin-vointia. Olemmehan toistuvasti korostaneet Helsingin asemaa maanveturina, ja huutonsa on vastattava.

Sosiaalinen kestävyys on tukea ja edellytysten luomista ihmisten me-nestymiselle. Sosiaalinen ei tässä ole kapeaa sosiaali- ja terveyden-huollon toimintaa, vaikka se on sitäkin. Se on yhteisvastuuta. Se onkoulutusta lapsille ja nuorille unohtamatta laajan aikuiskoulutuksen tar-vetta. Ammatteja syntyy ja kuolee. Työ tarvitsee tekijäänsä ja tekijä työ-tä. Se on huolehtimista työllisyydestä ja yhteiskunnan kehityksestä.

Ympäristön kestävää kehitystä ei tarvinne erikseen perustella tässä il-mastomuutoksen, valtamerten happikadon, muoviroskaantumisen ja



11.4.2018

metsien hävittämisen maailmassa. Lyhyesti sanoen kyse on tulevai-suuden turvaamisesta talousarvion keinoin.

Lapset ovat tulevaisuus. YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomaut-tanut Suomea, että emme käytä lapsibudjetointia ja lapsivaikutustenarviointia. Valtuusto on kyllä päättänyt ottaa lapsibudjetoinnin käyttöön.Se tarkoittaa, että tarkastellaan budjetissa lasten ja nuorten kannaltamyös kaavoitusta, asuntotuotantoa ja aikuisten sosiaali- ja terveyden-huoltoa. Budjetissa on nimenomaan tuotava tämä näkökohta esille.

Koulutus kannattaa aina. Varhaiskasvatuksessa on ensisijaisesti kyseinvestoinneista. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus lisännee sen ky-syntää. Meidän on pyrittävä parantamaan kouluvalmiuksia, ja tämä hei-jastuu aikuisikään saakka parempana koulutuksena, työllistymisenä jatuloina ja siinä sivussa sivumennen myös kasvavana veronmaksuna.Se auttaa inhimillisesti haavoittavassa asemassa olevia ja turvapaikan-hakijaperheiden lapsia. Niin valtion kuin kaupungin etu pitkällä aikavälil-lä on mahdollisimman pikaisesti, laaja-alaisesti ja kattavasti toteutettuvarhaiskasvatus.

Toisen asteen opiskelun keskeyttää sietämättömän suuri osa opiskeli-joista. Koulutuksen kustannuksissa voi kaupunki sangen yksinkertai-sesti olla osa ratkaisua. Lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opis-kelijoiden maksuton oppimateriaali ja tarveaineet ovat vähäinen kus-tannus kaupungin nykyisessä voittoa tuottavassa toiminnassa.

Nämä esimerkkeinä tulevaisuudesta. Myös nykyiset ongelmat vaativatosaansa. Vanhustenhuolto on rajun kehittämisen tarpeessa, eikä tässäkannata odottaa sotea. Tasapaino esimerkiksi kotipalvelujen ja kotisai-raanhoidon ja toisaalta palveluasumisen ja laitoshoidon kesken on ra-kennettava suunnitelmallisesti. Kysymyksessä ei voi tuijottaa vain ta-louteen, vaan inhimillisyyteenkin on oltava silmää. Vastaavan tyyppinenheikkous on helsinkiläisessä vammaishuollossa ja mielenterveyspoti-lailla.

Yksinäisyyteenkin voi kaupunki vaikuttaa, vaikka se ei ole kunnallistatoimintaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Tässäkin on kyse mah-dollisuuksista. Järjestöavustuksilla, palvelukeskuksilla, harrastusmah-dollisuuksilla ja asukastaloilla voidaan nostaa monen elämänlaatua.

Asuntotuotanto on pääkaupunkiseudun ikuisuusratkaisematon kysy-mys, jossa parempaan on pyrittävä. Segregoituminen on alkanut, vaik-ka sitä pitkään on ehkäisty. Entistä tärkeämpiä ovat hyvä kaavoitus se-kä koulut ja päiväkodit. Vaikka näistä ei päätetä talousarviossa, talous-arvio luo edellytykset näille toimille. Oma kysymyksensä ovat asunnot-



11.4.2018

tomat. Nimi ovessa on edelleen hyvä tunnus. Siitä alkaa kuntoutumi-nen.

Investointiohjelmaan en tässä yhteydessä enemmälti puutu. Yleiskaavasäätelee muun muassa ympäristön kestävyyden edistämistä. Palveluttarvitsevat seinänsä, digitalisaatio ratkaisunsa ja henkilöstö koulutuk-sensa. Kaikki ne ovat oikein toteutettuina investointeja parempaan pal-veluun.


Sosialidemokraatit edellyttävät, että ainakin nämä tavoitteet otetaanhuomioon maailman toimivinta kaupunkia rakennettaessa. Rakentami-sen on nimittäin tapahduttava ihmisten hyväksi.

Valtuutettu Honkasalo

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Politiikassa esitetään usein ajatus, että idealistit pitävät esillä jokaisenoikeutta hyvinvointiin ja realistit painottavat talouskuria, joka usein pue-taan vastuullisen taloudenpidon retoriseen kaapuun. Näin kirjoitin eilentähän puheenvuoroon, enkä voinut arvata, että se osuisi näin hyvin tä-hän Wille Rydmanin kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroon. Helsingissäovat pitkään olleet vallalla realistit niin kuin Rydmankin omassa pu-heenvuorossaan totesi. He ovat muistuttaneet maan taloustilanteenolevan vaikea ja perustelevat sillä, että Helsingin pitää siksi leikata pal-veluista. Realistit myös muistuttavat meitä, että meidän pitää säästäänyt, jottemme leikkaa tulevaisuuden lapsilta.

Vastakkainasettelu realistien ja idealistinen välillä on ongelmallinen.Viisas kunnallispoliittinen keskustelu ja päätöksenteko lähtevät siitä, et-tä arvioimme yhdessä, mitä haluamme tehdä ja mitä pidämme tärkeä-nä. Talous on aina keino, ei päämäärä itsessään. Kunta ei ole yritysvaan julkisyhteisö, ja sen tärkein tehtävä on edistää asukkaidensa hy-vinvointia, ei minimoida kustannuksia ja tehdä mittavaa ylijäämää. Tä-mä tuntuu Helsingissä liian usein unohtuvan. Hyvän elämän edellytys-ten luominen tämän hetken lapsille ja aikuisille auttaa myös tulevia su-kupolvia.

Arvoisat valtuutetut.

Viime vuoden tilinpäätös kertoi toista vuotta peräkkäin, että Helsinki te-ki satojen miljoonien ylijäämän, viime vuonna tarkalleen ottaen 483 mil-



11.4.2018

joonaa. Vielä vuonna 2016 ylijäämä selittyi osittain eritahtisina maan-myyntikirjauksina, mutta ei enää. Helsingin talous on vahvalla pohjalla,mikä selittyy ennen kaikkea parantuneella työllisyystilanteella ja yhtei-söverotuloilla.

Me vasemmistoliiton valtuustoryhmässä olemme sitä mieltä, että talou-dellisesti vahvan kaupungin on huolehdittava siitä, että myös palvelutovat vahvalla pohjalla. Näin ei nyt ole. Sen sijaan eriytymiskehitys kau-pungissa jatkaa kasvuaan. On hyvinvoivien Helsinki, jossa eriarvoisuusei tunnu jokapäiväisessä arjessa, ja sitten on niiden Helsinki, joka ei otakoppia, anna turvaa ja hoivaa. Monesti tämä puoli Helsingistä valkeneehyvinvoivalle helsinkiläiselle vasta siinä vaiheessa, kun elämässä koh-taa kriisi, oma lähiomainen on vanhusten kotihoidossa tai mielenter-veyspalveluiden tarpeessa.

Viime vuosien leikkaukset näkyvät helsinkiläisissä palveluissa yhä.Koulut sinnittelevät ilman riittäviä oppikirjamateriaaleja, ja oppilaattyöskentelevät muistiinpanojen varassa. Päiväkodeissa liian alhaisillapalkoilla työskentelevät työntekijät väsyvät, kun sijaisia ei palkata tar-peen mukaan. Mielenterveyspalveluiden piiriin pääsee vasta sitten, kunhätä on suurin, jos silloinkaan. Vanhusten kotihoidossa liian huonokun-toiset vanhukset yrittävät pärjätä yksinään kotona, vaikka koti ei oleheille turvallinen paikka. Työntekijät puolestaan uupuvat, kun työtä jou-tuu tekemään epäeettisissä olosuhteissa. Erityislasten vanhemmat jou-tuvat käymään kohtuuttomia kamppailuja saadakseen lapselleen kou-lunkäyntiin tarvittavan tuen. Koulujen ja päiväkotien perusparannuksiaei hoideta kuntoon, ja tuhannet lapset joutuvat joka päivä kärsimäänhuonosta sisäilmasta.

Hyvät valtuutetut.

Kaupunkia vaivaava eriytymiskehitys heijastuu myös päätöksentekoon.Nuorten asunnottomien hätä tai lastensuojeluasiakkaiden arki eivätvälttämättä kantaudu päätöksentekijöiden agendalle, sillä täällä val-tuustossa eletään usein eri todellisuudessa, ja suhteellisesti suurempiosuus valtuutetuista tulee hyvinvoivilta kantakaupungin alueilta. Siteneriytymiskehitys on myös demokratiaongelma.

Hyvät valtuutetut.

Vasemmistoliiton kärkitavoitteita vuoden 2019 talousarviota laadittaes-sa ovat nuorten asunnottomuuden vähentäminen, vanhustenhoidon pa-rantaminen, peruspalveluiden parantaminen ja hyvä opetus kaikille niineri kaupunginosissa kuin erilaisille oppijoille. Me haluamme, että var-haiskasvatuksen ja naisvaltaisten alojen alipalkkaus korjataan ja että



11.4.2018

Helsinki toimii tässä suhteessa suunnannäyttäjänä. Me vaadimme, ettäKeskustakirjaston kirjauksesta, jonka mukaan lähikirjastoverkostoa eikavenneta, pidetään kiinni. Meidän näkemyksen mukaan henkilöstönsiirtäminen lähikirjastoista Oodiin johtaa käytännössä lähikirjastover-koston rapauttamiseen. Oodin henkilöresurssit on siksi tarkistettava.

Hyvät valtuutetut.

Viikko sitten osoitimme täällä valtuustossa...

(Puheenjohtajan välihuomautus.)

Joo. Osoitimme täällä valtuustossa yhtenäisesti ja historiallisesti, ettäHelsingille hallituksen eriarvoistava sote-uudistus ei käy. Pidetään näis-tä riveistä kiinni ja osoitetaan yhdessä, että Helsinki kulkee eturinta-massa, kun on kyse eriarvoisuuden torjumisesta. Helsinki on ihmisiä, eitaloudellista tulosta varten.

Ledamoten Borgarsdóttir Sandelin

Ärade ordförande.

Helsingin kaupungin onnistunut pitkäjänteinen ja tasapainoinen talous-suunnittelu on luonut Helsingille elinkeinoelämän näkökulmasta positii-visen profiilin. Tämä yhdistettynä muun viihtyisyyden kanssa on tärke-ää, jotta Helsinki pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa muiden pohjois-eurooppalaisten pääkaupunkien kanssa. On kuitenkin tärkeätä, ettämyös tämän päivän helsinkiläiset ja tulevaisuuden helsinkiläiset viihty-vät kaupungissamme.

De ekonomiska prognoserna ser till mångt och mycket positiva ut, mendet betyder ändå att vi ska göra smarta val. Trots positiva konjunkturentäcker den offentliga ekonomins inkomster inte utgifterna. Vi skafortsätta föra en balanserad, hållbar och konkurrenskraftig ekonomiskpolitik, men samtidigt måste vi beakta att alla i Helsingfors idag intemår bra.

Kommuninvånarnas gemensamma finansiering av service måste varatransparent och ändamålsenlig. Den ska rikta sig till gemensamma be-hov och användas till att tackla nuvarande och förebyggande av fram-tida sociala utmaningar. Samhörigheten som vi förra veckan såg i den-na sal är unik, och den ska vi ta vara på. Det skapar stabilitet, fö-rutsägbarhet och samförstånd i en tid av osäkerhet. Vi ska ta vara påsamhörigheten i beredningen av budgeten, men vi ska fortsätta stå till-



11.4.2018

sammans inför vård- och landskapsreformens följande steg. Att refor-men i grunden kommer att förändra kommunernas ekonomiska pre-misser måste vi förbereda oss på, men samtidigt ska vi fortsätta ha enaktiv, enad profil då det kommer till att påtala bristerna i denna huvud-lösa reform. Social- och hälsovården var en av våra prioriteringar i för-handlingar om strategin och budgeten för det här året, och så länge vi istaden ännu har själva ansvar för detta område ska vi ta ansvaret påallvar.

Antalet personer i pensionsålder förväntas öka, och speciellt andelenöver 75-åringar ökar fortare än tidigare. Pressen på äldreomsorgen ochhemvården stiger, men vi får ändå inte under några som helst omstän-digheter tillåta en försämring i vården. Varje människa i Helsingfors äroch ska även framöver vara lika värd.

Kuten hieman vanhemmilla helsinkiläisillä on oikeus tuntea turvallisuut-ta arkipäivässään, meillä on samalla vastuu antaa nuorimmille ikäryh-mille parhaat mahdolliset edellytykset tulevaisuuden kannalta. Tänäännäemme kuitenkin, että lapsiköyhyys kasvaa. Kunnallisella tasollavoimme tukea perheitä kehittämällä ja jatkamalla toimenpiteitä ennalta-ehkäisevässä sosiaalityössä, varhaiskasvatuksessa, koulussa, eri har-rastusmuodoissa sekä jossain määrin kannustavan työllisyyspolitiikankautta. Tasa-arvoinen, korkealaatuinen ja maksuton koulutus on tär-keimpiä edellytyksiä lasten ja nuorten tulevaisuuden menestyksen kan-nalta. Viimeistään budjetin laatimisen yhteydessä meidän tulee ottaakantaa siihen, miten voimme tukea oppilaita, joilla on vaikeuksia pärjätätoisen asteen koulutuksen taloudellisista syistä. Asia on otettava vaka-vasti, sillä yhdenkään oppilaan ei pitäisi joutua lopettamaan koulun-käyntiänsä siitä syystä, ettei hänellä ole varaa oppimateriaaliin.

Jokainen mielenterveystyöhön panostettu euro maksaa itsensä myö-hemmin takaisin taloudellisesti sekä inhimillisesti. Erityisesti ensi vuo-den budjetin laatimisessa on syytä priorisoida toisen asteen opiskelijoi-den mielenterveystyötä. On vaarana, että toisen asteen koulutuksenmuutokset johtavat oppilashuollon suurempaan tarpeeseen.

Suunnitelmaa edistää varhaiskasvatuksen maksuttomuutta tulee jatkaakuten myös valmistelua päätöksen ulottamiseksi myös nuorempiin ikä-ryhmiin. Strategiassamme todetaan myös, että varhaiskasvatuksessapanostetaan laatuun, turvalliseen arkeen ja työntekijöiden pysyvyyteen.

De sistnämnda, de anställda inom småbarnspedagogiken måsteuppmärksammas mer än vi gör idag. Dels så lyckas vi inte fylla deplatserna som vi har med behörig personal, och dels lyckas vi inte hållakvar personalen. För att lösa denna utmaning behövs nu ekonomiska



11.4.2018

insatser av oss. Bristen på dagvårdspersonal kan inte fortsätta utan attkvalitén sjunker och resultaten urholkas. Därför anser vi att lö-nesättningen här måste ses över, och det är just utgifter som dessavåra gemensamma medel ska vara avsedda för.

Ryhdymme hyvin mielin yhdessä muiden valtuustoryhmien ja viranhalti-joiden kanssa laatimaan ensi vuoden pitkäjänteistä ja kestävää budjet-tia.

Tack.

Valtuutettu Hyttinen


Vuosi 2017 oli kaupunkimme talouden näkökulmasta hyvä vuosi. Vero-tulojen toteutuma oli selvästi edellisvuotta parempi, ja myös kaupun-kimme velkaantumisen taso laski jo toista vuotta peräkkäin. Tulonäky-mät ovat niin hyvät, että teemme järkevän päätöksen laskea kunnallis-veroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä tälle vuodella, ja samalla li-säsimme jokaisen veronmaksajan käteen jäävien tulojen määrää.

Muuttoliike Helsinkiin on jatkunut vilkkaampana kuin vuosikymmeniin.Asuntojen rakentaminen onkin jatkunut vilkkaana, ja viime vuonna aloi-tettiin yli 5 000 asunnon rakentaminen. Työllisyysastekin kasvoi pro-senttiyksikön verran 72,4 %:iin. Talouskasvun esteeksi tulevaisuudessauhkaa kuitenkin muodostua asumisen hinnan nousu, koska asumisenkorkea hinta nostaa palkkakustannuksia sekä heikentää yritysten mah-dollisuuksia houkutella työvoimaa pääkaupunkiimme. Perussuomalai-sen näkevätkin, että kohtuuhintaisen asumisen tarjonnan lisääminenonkin yksi pääkaupunkimme kilpailukyvyn kannalta keskeisistä haas-teista. Kaupungin oman toiminnan ja virkojen täyttämisen kannalta eri-tyisen tärkeää olisi varmistaa, että kaupungilla on tarjota työntekijöil-leen riittävästi kohtuuhintaisia työsuhdeasuntoja. Asumiskustannustennousuun pitäisi puuttua myös tarkastelemalla kriittisesti sellaisia raken-tamiseen liittyviä normistoja, jotka nostavat rakennuskustannuksia tar-peettomasti.

Kaupungissamme on käynnissä useita merkittäviä rakennusprojekteja,keskeisimpänä Kalasataman keskus sekä Keski-Pasila. Viime vuosienrakennushankkeiden kokemusten perusteella perussuomalaiset pitävättärkeänä, että kaupunki panostaa rakennusvalvontaan aikaisempaaenemmän rakennusvirheiden estämiseksi. Oikea-aikaisilla panostuksil-la jo rakennusvaiheessa pystytään välttämään muun muassa homekor-



11.4.2018

jauksista aiheutuvia tulevia kustannuksia. Jo olemassa olevan raken-nuskannan osalta homekorjauksia tulisi kiirehtiä ja siten varmistaa sekätyöntekijöille että tilojen muille käyttäjille terveellinen toimintaympäristö.

Viime marraskuussa koettiin historiallinen hetki länsimetron aloittaessavihdoin ja viimein liikennöintinsä. Projekti valmistui noin 3 vuotta alku-peräisestä aikataulusta myöhässä, ja budjetoidut kustannukset ylittyivät36 %:lla eli noin 337 miljoonalla eurolla. Syyt projektin viivästymiseen jakustannusylityksiin pitäisi selvittää huolella, ja ennen kaikkea niistä tuli-si ottaa opiksi. Suurten rakennushankkeiden projektinjohtoon tulisi kiin-nittää merkittävästi nykyistä enemmän huomiota, jotta esimerkiksi Rai-de-Jokeria rakennettaessa vastaavilta epäonnistumisilta vältyttäisiin.Projektihankintaosaamisen tason nostamiseen käytetty panostus mak-saa itsensä takaisin projektien toteuttamisvaiheessa moninkertaisestisäästettyinä veronmaksajien rahoina.

Yhtenä strategiakauden tavoitteita on ollut vuosituinen 100 miljoonaneuron maanmyyntitavoite. Viime vuonna ylitettiin kirkkaasti tavoite 143miljoonan euron maan myynneillä. Tältä osin on kuitenkin syytä kiinnit-tää huomiota siihen, että maa voidaan myydä vain kerran, eikä maan jakiinteistöjen myyminen hinnalla millä hyvänsä euromääräisen myyntita-voitteen saavuttamiseksi ole järkevää toimintaa.

Perussuomalaiset kantavat huolta siitä, että talouskasvun hedelmät ja-kautuvat epätasapuolisesti. Haluamme pyrkiä varmistamaan, että ta-louskasvun hedelmistä pääsevät nauttimaan kaikki kansalaiset. Vaikkakaupunkimme työllisyysaste onkin kohonnut viime vuonna, pitkäaikais-työttömien osuus kaikista työttömistä on edelleen huolestuttava, 36 %.Viime vuonna eniten pieneni korkeakoulutettujen työttömien määrä,kun taas perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrä pie-neni vain vähän. Syrjäytymisen ehkäisyyn olisikin syytä kiinnittää entis-tä enemmän huomiota jo kouluvaiheessa ja panostaa nuoriin niin opin-to-ohjauksen kuin muidenkin tukipalvelujen muodossa, jotta mahdolli-simman suuri osa helsinkiläisnuorista löytäisi heille sopivan koulutuspo-lun peruskoulun jälkeen ja ongelmat pystyttäisiin välttämään ennalta.

Hallituksen kaavailema sote-uudistus luo mustan varjon kaupunkimmeylle niin verotulojen kuin sote-palveluidenkin tulevaisuuden osalta. Mi-käli hallituksen järjettömät suunnitelmat toteutuvat, koko Uuttamaatauhkaa satojen miljoonien eurojen rahoitusvaje, ja tämän lisäksi hyvintoimivat palveluketjut uhkaavat katketa. Sen sijaan että palveluita hei-kennettäisiin ja vanhusten hoitoon kohdistettaisiin valtakunnallisesti709 miljoonan euron leikkaus, tarvitsemme merkittäviä lisäpanostuksiamuun muassa ikäihmisten kotona asumisen palvelujen kehittämiseen,? tukeen sekä vammaispalvelujen ja jalkautuvan sosiaalityön vahvis-



11.4.2018

tamiseen. Nämä panostukset ovat välttämättömiä, jotta pystyisimmevarmistamaan myös heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaistenhyvinvoinnin tulevaisuudessa.

Kiitos.

Valtuutettu Peltokorpi

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät kanssavaltuutetut.

Helsinki on viime vuosina kehittynyt monella tavalla positiiviseen suun-taan. Kaupunkikulttuuri on kukoistanut ja ihmiset ovat voineet toteuttaayhdessä luovasti itseään. Kaupunkimme on aiempaa kiinnostavampi,hauskempi ja tapahtumarikkaampi. Tekemistä ja toimintaa on muulloin-kin kuin kesäisin auringon paistaessa. Osa kehityksestä on tapahtunutkaupungin virallisen organisaation toimesta, osa sen sallimana ja osasiitä huolimatta.

Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että positiivinen kehitys jatkuu jakaupungin ensi vuoden budjetti sisältää toimia, jotka edistävät moni-puolista kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa, kannustavat itsensä sivistämi-seen ja oppimiseen niin vapaamuotoisesti esimerkiksi kirjastoissa kuinformaalimmin eri oppilaitoksissamme. Tämä ei kuitenkaan ole mahdol-lista ilman riittäviä resursseja, ja olemmekin erityisen huolissaan siitä,miten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan budjetti riittää ensi vuonna Oo-din avauduttua. Toivomme myös, että taiteen perusopetuksen myön-nettäviä avustuksia voitaisiin lisätä. Musiikkiopistojen ja kuvataidekou-lujen lukukausimaksut ovat nousseet jo niin kalliiksi, että lapset ja nuo-ret ovat eriarvoisessa asemassa harrastamismahdollisuuksien suhteen.Nuorten edullisen liikkumisen edistämiseksi FunAction- ja NYT-liikunnan rahoitus olisi turvattava ja toimintaa olisi järjestettävä eri puo-lilla kaupunkia, jotta se on kaikkien nuorten saavutettavissa.

Kaupunkimme kasvot ovat monenlaiset. Kaikilla helsinkiläisillä ei menehyvin. Valtuustoryhmämme on erityisen huolissaan syrjäytymisuhan al-la olevista lapsista ja nuorista. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, ettääitiys- ja lastenneuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon,lastensuojelun, eroperheiden tuen sekä muiden perheiden tukijärjes-telmien ja nuorisotoimen resurssit ovat riittäviä. Työntekijöillä on oltavaaikaa jokaisen asiakkaan kohtaamiseen ja kuunteluun. Luottamukselli-nen suhde ammattilaisen ja asiakkaan välille voi muodostua vain ajankanssa. Liian pieni henkilöstömäärä ei mahdollista tätä. Perheiden ar-jen palvelujen parantaminen voi tarkoittaa myös esimerkiksi digitaalis-ten palvelujen käyttöönottoa ja laajentamista ja virka-ajan ulkopuolisten



11.4.2018

vastaanottoaikojen lisäämistä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä hen-kilökohtainen tuki, yksikin pysyvä aikuissuhde voi olla merkittävä. Kau-pungin tällä hetkellä tuottamien sote-palveluiden kehittäminen ei saakeskeytyä, vaikka järjestämisvastuu siirtyykin maakunnalle vuoden2020 alusta.

Onko Helsinki hyvä paikka kaikille? Sain eilen viestin kaupunkimme ko-tihoidosta. Työntekijät kokevat työn tekemisen tahdin kohtuuttomaksi jahenkisesti erittäin kuormittavaksi. Asiakkaiden välttämättömistä hoito-toimista on jouduttu tinkimään, koska työntekijöistä on päivittäin vajaus-ta ja työtä joudutaan priorisoimaan äärirajoille asti. Kesäsijaisia ei olesaatu vielä rekrytoitua riittävästi, eikä keikkalaisia löydy äkillisiin sairas-tumisiin. Sote-toimialalla on pohdittava vakavasti, mitä tilanteelle voi-daan tehdä nyt ja mitä sille pitää tehdä ensi vuonna. On kestämätöntä,että ikääntyneet, toisen ihmisen avusta täysin riippuvaiset ihmiset jou-tuvat kärsimään tilanteesta.


Päätimme viime vuonna, että Helsinki aloittaa ensi syksyllä 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun. Varhaiskasva-tusmaksut alenivat muutoin Sipilän hallituksen päätöksen myötä jo tä-män vuoden alusta. Varhaiskasvatuksen budjettipaineet ovat isot pal-veluja käyttävien lasten määrän kasvaessa. Päiväkoti-investointeihinon saatava vauhtia, jotta lapset pääsevät lähipäiväkotiin. Maksuttomanvarhaiskasvatuksen maksumiehenä eivät arjen haasteiden lisääntymi-sen ja päiväkotien tupaten täyteen ahtamisen muodossa saa olla lapsetja perheet. Varhaiskasvatus tarvitsee yksinkertaisesti lisää resursseja.

Julkisuudessa olleelle lastentarhanopettajien palkankorotustoiveelleannamme tukemme. Samaan hengenvetoon on tosin todettava, ettämoni naisvaltainen ala on kohtuuttomassa palkkakuopassa, ja tämänäkyy jo nyt pätevien työntekijöiden rekrytointivaikeuksina. Valtuusto eipäätä palkoista, mutta Helsingillä pitäisi olla varaa maksaa ammattilai-sille parempaa palkkaa.


Ennen kuntavaaleja kaikki puolueet olivat huolissaan sisäilmaongelmis-ta ja erityisesti niiden lapsille ja nuorille sekä kaupungin työntekijöilleaiheuttamista riskeistä. Helsingin on otettava tässä asiassa kiireesti it-seään niskasta kiinni. On ollut surulista seurata toimintaa Puotilan ala-asteen osalta. Tiedottamisen on sujuttava paremmin. Vanhempien jatyöntekijöiden huolet on otettava todesta. Työntekijöitä, lapsia ja nuoriaei saa altistaa sairastumisille. Kaupungin ensi vuoden budjettiin olisi



11.4.2018

ryhmämme mielestä varattava ennalta sitomatonta rahaa kiireellisiinkosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjauksiin, jotta tarvittavat toimenpi-teet voidaan aloittaa viipymättä.

Haluamme kehittää Helsinkiä kaupunkina, jossa syödään turvallista jaterveellistä ruokaa. Esitämme, että kaupunki lisää järjestämässäänjoukkoruokailussa kotimaisen ja luomuruuan osuutta ensi vuonna.Joukkoliikenteen pitää olla Helsingissä toimivaa ja kevyen liikenteenkäyttämisen helppoa. Kannatamme kaupunkipyöräjärjestelmän laajen-tamista myös ensi vuonna nykyisestä yhä laajemmalle alueelle. Esi-tämme, että kaupunki selvittä myös mahdollisuutta järjestää metro- jalähijuna-asemille vartioidut tai valvotut säilytystilat pyörille. Liian monikaupunkilainen valitsee pyörän sijaan nelipyöräisen auton, kun kokeepolkupyörän jättämisen vartioimattomaan katutilaan liian isoksi riskiksi.Valvotut säilytystilat, joihin pääsisi esimerkiksi HSL:n kortilla sisään,voisivat lisätä pyöräilyn suosiota huomattavasti. Toisaalta asemienseudulle tarvitaan myös liityntäpysäköintipaikkoja nykyistä enemmän,jotta yhä useampi valitsee joukkoliikenteen erityisesti silloin kun matkasuuntautuu kaupungin keskustaan päin.

Valtuutettu Ebeling

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät kaupunginvaltuutetut.

Tällä kertaa käymme talousarvioehdotuksen valmistelua koskevaan lä-hetekeskusteluun positiivisissa merkeissä. Talous kasvaa, vienti vetääja työllisyys on parantunut. Kuitenkaan aurinko ei paista kirkkaasti, silläjulkisen talouden epätasapaino pysyy. Tässä tilanteessa on hyvätmahdollisuudet tehdä tärkeitä päätöksiä tämän epätasapainon korjaa-miseksi, mutta on myös mahdollisuus jättää tämä etsikkoaika käyttä-mättä. Jos näin käy, julkisen talouden epätasapaino joudutaan korjaa-maan tilanteessa, jossa korjaus aiheuttaa tarpeettoman paljon kipuamonille.

Kaikkien työpanosta tarvitaan. Rakennetyöttömyys on saatava alas.Työnteon ja aloitteellisuuden tulee aina olla kannattavaa, ja kaikilla tu-lee olla mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon. Asumisen hintaa tu-lee saada merkittävästi laskettua. Tämä maa tarvitsee uudistuksen, jo-ka johtaa tähän kaikkeen. Tarvitsemme kannustavan perusturvan, vä-hintään jonkin muunnelman kristillisdemokraattien esittämästä mallista.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän vakiintunut linja on ollut se, ettätaloudellisten voimavarojen lisääntyessä nuo voimavarat jaetaan palve-luiden parantamisen, lainojen vähentämisen ja verotuksen keventämi-



11.4.2018

sen kesken. Jos käytämme parantuneesta taloustilanteesta noin kol-manneksen palveluiden parantamiseen, niin etenemme maltillisesti,emmekä ole vaikeuksissa taloustilanteen jossakin vaiheessa muuttu-essa vaikeammaksi. Noin kolmanneksen käyttäminen lainakannan vä-hentämiseksi tuo meille pelivaraa tulevaisuutta varten. Ja noin kolman-neksen käyttäminen verojen ja maksujen alentamiseen antaa merkittä-vän osan parannuksesta asukkaille, mikä edistää kulutuskysyntää, mi-kä puolestaan edistää työllisyyttä ja on kaupungin kannalta erinomais-ta.

Kristillisdemokraatit kannattaa kaupungin maltillista kasvua, mikä vaatiimerkittävästi satsauksia kunnallistekniikkaan. Kristillisdemokraatit eisuosi kerskakulutusta, vaan sitä, että voimavarat keskitetään ihmistentarvitsemiin palveluihin. On pidettävä huolta, että meillä on hyvät sosi-aali- ja terveyspalvelut, kuka ne sitten jatkossa järjestääkään. On tär-keää, että meillä on hyvät kasvatus- ja koulutuspalvelut, jotka valmista-vat lapset yhä tietoteknistyvään maailmaan. Myös korjausvelkaa onvähennettävä ja sisäilmaongelmat saatava kuriin. Kaupungin kohtuulli-sen hyvä taloustilanne antaa tähän hyvät edellytykset. Eikä vapaa-ajanja kulttuurin merkitystäkään tule väheksyä, mutta palvelut tulee pyrkiätoteuttamaan kustannustehokkaasti.

Kiitos.

Valtuutettu Niinistö

Puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Helsingin kaupunkistrategiassa on asetettu tavoite tehdä Helsingistämaailman toimivin kaupunki. Sinisen valtuustoryhmän mielestä toimivakaupunki panostaa 3:een t:hen: turvallisuuteen, työllisyyteen ja tulevai-suuteen. Näistä lähtökohdista on myös ensi vuoden talousarvioehdotusrakennettavissa.

Talouskasvu ja työllisyyden parantuminen mahdollistavat tuloksia jatoivoa myös Helsinkiin. Vastuullinen taloudenpito, uudistushaluisuus jaratkaisukeskeisyys kehittävät Helsingistä entistä parempaa paikkaaasua, opiskella, tehdä työtä ja yrittää. Kaupungin kannattaa panostaaetenkin pienyritysten ja uusien startup-yritysten toimintaedellytyksiin.Myös toimiva liikenneverkko ja taloudellinen elinvoimaisuus vetävät yri-tyksiä ja veronmaksajia puoleensa. Sininen valtuustoryhmä tahtoo, ettävuoden 2019 budjetissa lasketaan Helsingin kunnallisveroprosenttia.Tavoitteena on oltava, että työtä tekevälle ihmiselle jää yhä suurempiosuus ansaitsemastaan tulosta käteen.



11.4.2018


Turvallisuus on perusoikeus. Tiettyjen kaupunginosien kohdalla tapah-tunut turvattomuuden lisääntyminen on tosiasia. Jokaisella tulee ollamahdollisuus liikkua Helsingissä turvallisesti vuorokaudenajasta jakaupunginosasta riippumatta. Sininen valtuustoryhmä näkee, että vuo-den 2019 budjetissa on lisättävä määrärahoja lastensuojeluun ja per-heväkivaltaa kohdanneiden ihmisen turvataloihin. Maahanmuuttajienkotouttaminen on Helsingille suuri haaste. Tavoitteena on oltava mah-dollisimman pikainen integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan, suo-malaisen lainsäädännön, kulttuurin ja tapojen omaksuminen sekä suo-men kielen opiskeleminen. Sininen valtuustoryhmä katsoo, että ensivuoden osalta Helsinki ei tarjoa laittomasti maassa oleville ylimääräisiäpalveluja ja pyrkii vähentämään laittomasti maassa oleskelevien mää-rää.


Helsingin peruspalveluja tulee kehittää asukaslähtöisesti niin, että esi-merkiksi päiväkodit ja koulut kuin myös kirjastot ja liikuntapaikat löyty-vät riittävän läheltä. Vastuullinen kaupunki pitää huolta myös ikäänty-neistä. Siksi esimerkiksi omaishoitajien tuki on turvattava. Helsingin onomalta osaltaan etsittävä ratkaisuja asunnottomuuteen ja kaikista köy-himpien helsinkiläisten auttamiseen. Yhden luukun periaatteen vahvis-taminen kaikissa kaupungin palveluissa on kannatettava tavoite, johontulee myös panostaa ensi vuonna. Lisäksi korostamme toimenpiteitänuorten syrjäytymisen, koulukiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäise-miseksi. Helsingin kannattaa olla aktiivisesti mukana esimerkiksi har-rastustakuussa, jossa pyritään saamaan jokaiselle lapselle ja nuorellevähintään yksi harrastus.


Lopuksi todettakoon vielä, että sininen valtuustoryhmä näkee ensi vuo-den budjetin painopisteiksi turvallisuuden takaamisen, veroprosentinlaskemisen, työllisyyden edistämisen sekä yhden luukun palveluihinpanostamisen.

Valtuutettu Aro




11.4.2018

Ensi vuoden talousarviossa Feministinen puolue toivoo näkevänsä in-vestointeja siihen, että kaikkien kaupunkilaisten perushyvinvointi vah-vistuu. Erityisesti niiden ryhmien, jotka eivät voi tällä hetkellä hyvin.Ajattelemme Feministisessä puolueessa hyvinvointia sijoituksena. Kunkehitämme hyvinvointia kaikille, ehkäisemme syrjäytymisen inhimillisiäja taloudellisia kustannuksia. Samalla koko yhteiskunta hyötyy siitä, et-tä jokainen voi antaa sen kehittämiseen täyden potentiaalinsa. Ensivuoden talousarviossa toivomme näkevämme tällaisina hyvinvointisijoi-tuksina ainakin seuraavat 3 asiaa: nuorten osallisuuden vahvistaminen,naisen työmarkkina-aseman parantaminen ja aikuisväestön syrjäytymi-sen vähentäminen.

Hyvässä kaupungissa tulisi olla meille kaikille erilaisia tiloja, joissa saaoleskella ja viettää aikaa ilman kuluttamisen pakkoa. Meillä on leikki-puistoja lapsille ja runsaasti palveluita aikuisille, mutta meillä on hyvinvähän turvallisia, esteettömiä ja ei-kaupallisia tiloja nuorille, jotka ha-luavat usein viettää aikaa isoissa ryhmissä myös nuorisotalojen ja kir-jastojen ulkopuolella, ilman että kukaan hätistelee pois. Liian useinnuoret joutuvat väistymään keski-ikäisen ja kuluttamaan kykenevän ai-kuisen tieltä. Erilaisten ja eri taustoista tulevien nuorten omaehtoisentoiminnan ja kohtaamisten tulisi olla mahdollisia samoilla keskeisilläpaikoilla kuin missä aikuisetkin valitsevat liikkua. Siksi toivomme, ettäensi vuonna nuorten osallisuus on talousarvion läpileikkaava näkökul-ma, myös kaupunkiympäristön suunnittelussa ja järjestöavustuksissa,jotta yksi hanke ei syrjäyttäisi toista yhtä tärkeää ja toimivaa vain siksi,että sen kohderyhmä ei itse istu päättämässä näistä hankkeista tässäsalissa.

Toivomme myös, että satsaukset nuoriin näkyvät perusopetuksessa,oppilashuollossa ja nuorten mielenterveyspalveluissa, niin että yksi-kään nuori ei putoa koulupolulta ja yhteiskunnan reunamille nuoruudentärkeissä taitekohdissa. Lopuksi toivomme, että hauraimmassa ase-massa olevien nuorten tukeminen näkyy erityisesti lastensuojelussa,niin ennaltaehkäisevässä kuin etsivässä ja korjaavassa sosiaalityössä.Tänä vuonna tehdyt lisäinvestoinnit eivät olleet riittäviä lastensuojelunvakavan aliresursoinnin korjaamiseksi.

Toinen ryhmä, johon haluamme kiinnittää huomiota ovat ne monet nai-set, jotka tekevät työtä kaupungin eri palveluissa, vaativissa työolosuh-teissa ja usein työn arvoon ja koulutustasoon nähden liian pienellä pal-kalla. Olemme allekirjoittaneet valtuutettu Malinin talousarvioaloitteenheidän palkkojensa parantamiseksi. Lisäksi olemme jättämässä val-tuustolle aloitteen Helsingin oman samapalkkaisuusohjelman laati-miseksi, sillä sama palkka -velvoite ei koske ainoastaan samaa vaanmyös samanarvoista työtä. Se tarkoittaa, että 2 eri alan työtehtävää



11.4.2018

voivat olla yhtä vaativia, vaikka ne koostuvat erilaisista osatekijöistä.Suurin osa sukupuolten välisestä palkkaerosta johtuu siitä, että sa-manarvoisesta työstä maksetaan miehille ja naisille eri palkkaa. Siksiesitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin palkkavertailujen laatimiseksi jaselvittää, millä toimenpiteillä se korjaa sukupuolten väliset perusteetto-mat palkkaerot ja miten tähän varaudutaan talousarviossa.

Kolmantena kohtana nostamme esiin tarpeen puuttua köyhyyteen,asunnottomuuteen ja aikuisväestön syrjäytymiseen peruspalveluitavahvistamalla ja toimeentulon edellytyksiä parantamalla. Tarvitsemmerahoitusta täsmätoimille ja uusille kokeiluilla, joilla ratkaista vaikeaaasunnottomuutta ja tukea päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä.On myös todettava, että Helsinki on kallis kaupunki elää. Toimeentulo-tuki ja pienin mahdollinen työttömyysturva tai kansaneläke eivät riitätoimeentuloon Helsingissä, minkä näemme leipäjonojen mitassa.Voimme ohjata ihmisiä saamaan paremmin tietoa täydentävästä ja eh-käisevästä toimeentulotuesta ja huolehtia siitä, että tarvittavat sosiaali-palvelut on talousarviossa riittävästi resursoitu.

Lopuksi, tarvitsemme lisää edullisia asuntoja kaikille edellä mainituilleihmisryhmille. Rakennamme nyt hyvässä tahdissa, mutta työvoimapulaon nostanut kohtuuhintaisen rakentamisen kustannukset liian korkeiksi.Voisiko rakentamisen prioriteetteihin vaikuttaa esimerkiksi erilaisillakannustimilla?

Arvoisat valtuutetut.

Hyvinvointia ei tulisi ajatella turvaverkkona vaan työkaluna, joka antaaihmiselle itsenäisyyttä, riittävät voimavarat ja mielekästä tekemistä elikokemuksen hyvästä elämästä. Jos hyvinvointia rakennetaan vain tie-tyntyyppisille ihmisryhmille, suljetaan moni ulos. Yhteiskunnasta voisyrjäyttää myös ohjaamalla resursseja ensisijaisesti minun kaltaisillenijo hyvin voiville ihmisille. Siksi haluamme, että ensi vuoden talousarvi-ossa strategian tavoite kaikkien osallisuudesta huomioidaan paremmin.Kaupungin tulee toimia kaikilla tasoilla niin, että jokaisen oikeutta ter-veyteen, toimeentuloon, asumiseen, koulutukseen ja huolenpitoon suo-jellaan. Nämä ovat niitä arjen raameja, joista hyvinvointi syntyy. Kun jo-kaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään täysimittaisesti, se heijastuukoko yhteiskuntaan myös taloudellisena hyvinvointina.

Valtuutettu Ahola

Puheenjohtaja. Arvon valtuutetut.



11.4.2018

Minun nimeni on Amos Ahola. Olen Liberaalipuolueesta, ja minulla onilo ja kunnia pitää tänään täällä liberaalien valtuustoryhmän, anteeksipiraattien valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro. Menin vähän asioidenedelle. Sori. Tämä on ollut minulle tosi mielenkiintoinen tämä valtuus-ton kokous. Olen 10 vuotta ollut yksityisellä sektorilla, ja ensimmäistäkertaa olen ohjausryhmässä, joka iloitsee virheistä. Se virhe, mistä pu-hun, on, että me olemme epähuomiossa verottaneet kaupunkilaisia sel-laiset noin 300‒400 miljoonaa liikaa.

Välihuuto!

No, niin. Eli ainakin 500 euroa per nuppi, per Helsingin kaupunkilainenverotimme liikaa, ja nyt tuntuu siltä, että iloitsemme täällä siitä ja mie-timme, mihin nämä rahat voisi laittaa. Voisimme toki palauttaa ne kau-punkilaisille joko veronalennuksilla tai ihan vain kunnallisveronpalau-tuksella. Se olisi mielestäni eettisesti oikein.

Tämä on mielestäni aika ongelmallista. Nimittäin se, että me emme saatalousarviota pysymään kohdallaan. Aina kun on ylijäämäinen, puhu-taan jakovarasta. Aina keksitään sille käyttöä. Luvataan osa siitä etu-ryhmille. Joten mielestäni olisi todella tärkeää, että vastaisuudessa pi-dettäisiin huoli siitä, että näin suurta ylijäämä ei synny. Eli pidetään severoprosentti kohdallaan.

Oikeasti Helsingin kannalta merkittävien ongelmien ratkaisemiseen eivälttämättä edes tarvita rahaa. Valtuutettu Pennanen, joka puhuu esi-merkiksi julkisten tilojen yhteiskäytöstä. Tänään oli kyselytunnilla asu-misen hinnasta, ja kuulemma 50 vai 150 vuotta on keskusteltu siitä, mi-ten ongelmaa ei saada ratkaistua, ja sanotaan, että avaimet sen ratkai-suun ovat meidän käsissämme, koska kaupunki omistaa 70 % tonteis-ta. Se ei ole ongelman ratkaisu, vaan se on se ongelma. Siitä syystä,että kaupunki omistaa niin paljon tonttia, me ylläpidämme niukkuutta.Kaupunki haluaa maksimihinnan tonteista. Sen intresseissä on pitääkiinni siitä, että niukkuutta on. Jos esimerkiksi luetaan Hesarista siitä,että helsinkiläiset haluaisivat muuttaa toimistoja asunnoiksi, niin siihensanotaan kategorisesti ”ei”. Meillä on pääkaupunkiseudulla miljoonaneliötä tyhjää toimistotilaa, ja me sanomme, että ei käy. Odotetaan niitäaikoja, kun työpaikat palaavat, eivätkä ne ikinä alaa. Tuossa on helpoinja nopein ratkaisu Helsingin asuntopulaan, mikä ei tietenkään täysinratkaise sitä, mutta parantaa tilannetta merkittävästi.

Tämän lisäksi me voimme toki antaa rakennusoikeutta jokaiselle, jokasitä pyytää, juuri niin paljon kuin ne sitä pyytävät. Jokaisen talon tilallevoidaan rakentaa 4 kertaa korkeampi. Se on kaupungista kiinni. Tällähetkellä me emme sitä salli. Mutta tuo on esimerkiksi ratkaisu, joka ei



11.4.2018

myöskään maksa kaupungille mitään. Sen sijaan,että me istumme tääl-lä valtuustossa miettimässä, mihin ne vero ? miljoonat käytetään,niin kannustaisin, että me istuisimme täällä miettimässä ratkaisuja on-gelmiin, jotka eivät välttämättä ole rahankäyttö.

Tämä Helsingin ongelmista, mutta oikeastaan maan kannalta merkittä-vin ongelma on maakuntauudistus, jos se toteutetaan ilman maakunta-veroa. Se on ihan valtava alueellinen tulonsiirto, joka luo tosi huonojakannustimia. Näkisin, että jos Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainentodella haluavat, niin ne pystyvät yhdessä kaatamaan maakuntauudis-tuksen lyömällä kättä päälle siitä, että nämä kunnat yhdistettäisiin yh-deksi metropolikunnaksi. Toki sitten meille olisi vähemmän paikkojatäällä valtuustossa istua ja syödä viinereitä, mutta...

Välihuuto!

Totta. Anteeksi. Mutta se olisi koko maan etujen mukaista, ja minä nä-kisin, että ? sitä olisi hyvä harkita. Kiitos ?.

Kiitoksia tästä päivästä ja puheenvuorosta. Toivottavasti meni vähänalle 5 minuuttiin.

Kiitos.

Valtuutettu Niskanen

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.

Suomen talous kasvaa tällä hetkellä noin 3 %:n vuosivauhtia. Helsinginseutu on ollut viime vuodet tämän kasvun keskeisin veturi. Myönteinentalouskehitys näkyy myös Helsingin taloudessa. Viime vuonna kaupun-gin vuosikate ylitti talousarvion noin 360 miljoonalla eurolla. Kaupunginverotulot kasvoivat lähes 250 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 5,5 %:nsuhteellista lisäystä verokirstuun edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistö-veron tuotto kasvoi 16 %, yhteisöveron tuotto peräti 33 %. Taloudelli-sesti kaupungin tilanne on siis hyvä. Tämä mahdollistaa viimein esi-merkiksi tarpeellisten investointien tekemisen homekoulujen korjaa-miseksi. Myös turvallisuuteen on Helsingissä mahdollista satsata nytentistä paremmin.

Isossa kuvassa Helsingin on kuitenkin jatkettava nykyisellä vastuullisentaloudenpidon linjalla. Viisas taloudenpitäjä nimittäin varautuu taloudel-lisesti hyvinä aikoina tuleviin heikompiin aikoihin. Tämä uhkaa helpostiunohtua monelta. Minua ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä se,



11.4.2018

kuinka Keynesin nimeen niin usein vannotaan taantumassa, muttanousukaudella hänen oppinsa laskukauteen varautumisesta useinunohdetaan.

On syytä muistaa, että vaikka kaupungin velkaa on viime vuosina ly-hennetty, on sitä edelleen jäljellä lähes 1 900 euroa jokaista helsinki-läistä kohden. Lisäksi voimakas asukasluvun kasvu asettaa Helsingillekasvavan palvelupaineen, kun esimerkiksi uusia kouluja ja päiväkotejaon rakennettava lisää kasvavalla tahdilla. Viime vuonna Helsinki sai yli9 000 uutta asukasta, eikä Helsingin vetovoima ole ainakaan laske-massa tulevaisuudessa. Myös nämä haasteet on syytä ottaa huomioonensi vuoden budjettia valmisteltaessa.

Kiitos.

Valtuutettu Arhinmäki

Arvoisa ja korkeasti kunnioitettu toveri puheenjohtaja.

Helsingin kaupungin talous on vahvalla pohjalla, ja se on erittäin hyväasia. Vahva talous mahdollistaa sen, että pidämme huolta kaikista hel-sinkiläisistä. Kaikki me puolueet olemme sillä kannalla, että Helsingistäpitää pitää hyvää huolta. Mutta sitten tulee vastaan se kysymys, minkävuoksi meidät on tänne valittu. Mitkä ovat ne painotukset, miten halu-amme pitää huolta helsinkiläisistä. Kokoomuksen ryhmäpuheessa to-dettiin, että nyt kun on hyvät ajat, ei saa tuhlailla tai pitää pitää hyväähuolta taloudesta. Mitä kokoomus teki ensitöikseen, kun hyvät ajat al-koivat? Alensi veroja. Kokoomukselle, ovat hyvät tai huonot ajat, verojaon aina varaa alentaa. Tämä on sellainen tapa toimia, jonka jälkeen onturha kauheasti muita kritisoida siitä, jos he haluavat esimerkiksi pa-nostaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin silloin kun sii-hen on varaa.


Nostan muutaman seikan, jotka on äärimmäisen tärkeää huomioida.Viime kuntavaalien alla tuli kaupungin talouspäätös tai tilinpäätös, jokaoli vahvasti ylijäämäinen. Silloin sanottiin, että... Niin kuin olikin. Siinäoli paljon kertaeriä, maanmyyntituottoja ja muita. Se koko 470 miljoo-nan euron ylijäämä ei ollut niin sanotusti kovalla pohjalla. Mutta kunkatsoo nyt viime vuoden tilinpäätöstä, joka on vielä korkeammalla ta-solla, sitä käytiin hyvin huolella läpi. Ja nyt tällä kertaa voi sanoa, ettäsiinä ei ole tällaisia kertaeriä, vaan se nimenomaan on kovalla pohjalla,mikä osoittaa, että me pystymme pitämään yhtä aikaa hyvää huolta ta-



11.4.2018

loudesta ja samaan aikaan panostamaan palveluihin, panostamaanhelsinkiläisiin.

Nostan muutaman asian esille. Yksi asia, jota meidän pitäisi pohtia, jo-ka oli jo kyselytunnilla esillä, oli asuminen. Helsingin pitää huolehtia sii-tä, että meillä eivät ole kohtuuttoman korkeat asumiskustannukset. Mi-ten Helsinki siihen voi panostaa? Talouden puolella yksi kysymys ontietenkin se, että kuinka suuri tuotto-osoitus meillä on omistamiemmeasuintonttien vuokrissa. Asuintonttien vuokrat heijastuvat suoraanasumisen hintaan, asuit sitten vuokralla tai omistusasunnossa.

Toinen tapa tietenkin on se, että kuinka paljon panostamme rakentami-seen. Omakustannevuokrarakentamiseen. Ne, jotka asuvat kaupunginvuokra-asunnoissa, maksavat jokaisen pääomaeuron ja -sentin, jokai-sen huoltoon liittyvän sentin ja euron vuokrissaan takaisin. Mutta siihenvaaditaan pääomia. Kun ongelma on se, että ARA tällä hetkellä... Meemme pääse noususuhdanteessa ARAn rajoihin, niin kysymys kuuluu,pitäisikö meidän rakentaa omakustannevuokra-asuntoja ilman ARAnrajoja. Tämä on sellainen, jonka haluaisin avata.

Toinen kysymys on henkilöstön palkat. Meillä on kallis kaupunki asuaja elää. Meillä on mahdollisuus paikallisesti sopien huolehtia lastentar-hanopettajien mutta myös yhtä lailla lastenhoitajien, sairaanhoitajienyhtä lailla kuin opettajien palkoista niin, että ne paremmin vastaisivat si-tä tasoa, mikä täällä on.

Viimeisenä sanon: ei unohdeta sitä, mitä tämän vuoden budjettiin kirjat-tiin. Ensi vuoden budjetissa pitää olla entistä isompi määräraha kau-punkifillariverkoston laajentamiseen koko kaupungin kattavaksi.

Valtuutettu Vuorjoki


Kun me teemme budjettia, meidän tehtävämme on sekä säilyttää ettäkorjata. Päiväkodit ja koulut eri kaupunginosissa, erityisopetus ja oppi-lashuolto, sote-palveluiden tosi osaavat ammattilaiset ja vuosikymme-nien aikana rakennetut palvelut ovat arvokas aarre, jota meidän pitäävaalia. Mutta ei riitä pelkästään säilyttää ja kehittää, vaan pitää myöskorjata sitä, mikä on rikki.

Valtuutettu Rydman tuskaili, että laskukaudella vaaditaan julkista rahaaelvyttämiseen ja nousukaudella taas perustellaan budjettilisäyksiä sillä,että rahaa on. No, jos me uskaltaisimme huonoina aikoina käyttää jul-



11.4.2018

kista rahaa ja pitää huolta ihmisistä, ehkä meillä ei olisi parempina ai-koina pakkoa korjata sitä, mikä on rikottu kohtuuttomilla leikkauksilla.Mutta näin nyt ei ole tehty, ja nyt me olemme niiden ongelmien edessä,jotka viime valtuustokaudella on taloutta kiristämällä saatu aikaan.

Meillä on siellä täällä pieniä rikkinäisiä asioita, joiden korjaaminen ei olehirmuisen kallista, mutta vaatii jonkin verran rahaa. Esimerkiksi kou-luissa ei ole rahaa oppikirjoihin, lastensuojelussa ja lasten ja perheidenerityisessä tuessa yhdessä työntekijällä ihan liian paljon perheitä vas-tuullaan, perheneuvolaan pitää jonottaa, mielenterveyden hoitoa onvaikea saada ajoissa.

Mutta meillä on myös isoja korjattavia. Yhtenä isoimmista haasteista onvanhustenhoito. Siitä palautteesta, jota saan valtuutettuna, kaikkeinraskainta on kuulla omaisten huolia esimerkiksi muistisairaista, jotkaovat kotona hädissään yksin. Jatkuvasta ambulanssirallista kodin jasairaalan väliä. Turvattomuudesta ja omaisen ahdistuksesta, kun van-hus ei pääse palveluasumiseen, vaikka ei enää pärjää kotona. Myöskotihoidon työntekijöille on ahdistavaa tehdä töitä olosuhteissa, joissaei pysty työskentelemään tarpeeksi hyvin. Vanhustenhoidon ongelmatheijastuvat sosiaalipäivystykseen ja ensihoitoon. Ei ole näiden palve-luiden järkevää käyttöä, että muistisairaat ihmiset soittelevat sinne tois-tuvasti turvattomuuden vuoksi.

Uskon, että täällä kyllä on eri ryhmissä tahtoa ratkaista näitä vanhustenhoidon ongelmia, mutta iso kysymys on, löytyykö myös ymmärrystä, et-tä näitä ongelmia ei ratkaista millään karkkirahoilla. Kotihoitoon lisättiintämän vuoden alussa 30 työntekijää. Minun on vaikea uskoa, että seolisi missään suhteessa tarpeeseen. Epäilen, että lisäresurssit tarvelasketaan vähintään sadoissa työntekijöissä, mutta koska tämä onepäily, niin ennen kaikkea me tarvitsemme huolella tehdyn arvion siitä,paljonko vanhustenhoidossa oikeasti on vajausta ja mikä olisi oikea mi-toitus kotihoitoon.

Täällä budjettikeskusteluissa puhutaan paljon tehostamisesta, ja tottakai on järkevää miettiä, mitä me voimme tehdä fiksummin ja tehok-kaammin ja säästää sillä tavalla järkevästi. Mutta fiksujen säästöjen et-siminen ei ole ristiriidassa sen kanssa, että me tunnustamme ne puut-teet, joita meillä on palveluissa ja panostamme niiden puutteiden paik-kaamiseen. Ja tätä ei tehdä siksi, että palvelujen käyttäjät ovat äänes-täjiä tai eturyhmiä, vaan siksi, että palveluiden käyttäjät ovat ihmisiä, jameidän moraalinen velvollisuutemme on huolehtia inhimillisiin perus-tarpeisiin vastaamisesta.

Kiitos.



11.4.2018

Valtuutettu Moisio


Tämä raami on se työkalu, jolla me varaudumme kasvavan kaupungintarpeisiin. Toivottavasti saamme paljon lisää helsinkiläisiä, jotka tekevätkaupungista hauskemman ja toimivamman. Kaupungin strategiassasanotaan, että kasvu velvoittaa kaupunkia. Kasvu velvoittaa kaupunkia.Se velvoittaa meitä investoimaan päiväkoteihin ja kouluihin. Se velvoit-taa meitä rakentamaan asuntoja. Kasvu velvoittaa huolehtimaan suju-vasta joukkoliikenteestä ja pyöräilyn edellytyksistä. Kasvu velvoittaahuolehtimaan muistakin palveluista.

Tuleva kasvu velvoittaa myös huolehtimaan tasa-arvoisista mahdolli-suuksista toimia vapaa-ajalla. Kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toi-miala tarjosi viime vuonna yli 20 miljoonaa kokemusta ja sen lisäksi ja-koi avustuksina, 60 miljoonalla eurolla tuki muiden toimintaa. Koke-muksia syntyi muun muassa liikuntapaikoilla, nuorisotaloissa, kirjas-toissa ja kulttuuritapahtumissa. Tilanne on tällä hetkellä se, että meilläei ole olemassa selkeää linjausta siitä, miten kasvavan kaupungin tar-peisiin tullaan tällä toimialalla vastaamaan.

Tämän viikon lautakunnan kokouksessa me katsoimme sellaista harjoi-tusta, jota Tukholmassa oli tehty. Tukholma teki laskelman siitä, mitätapahtuu, kun kaupunki kasvaa. Minkä verran palveluja pitäisi olla, josne kasvatettaisiin vastaamaan uusien asukkaiden tarpeita. Vastaavalaskelma Helsingin kohdalla on aivan häkellyttävä. Tarvitaan mittavamäärä investointeja, jotta nykyinen palvelutaso pystytään säilyttämään.Nämä palvelut ovat Helsingin kannalta merkittävä ja tärkeä vetovoima-tekijä. Ne luovat tasa-arvoa ja osallisuutta, ja on aivan selvää, että lähi-vuosina tarvitsemme mittavia investointeja vapaa-ajan puolella. Tämänpitäisi näkyä jo ensi vuonna muun muassa liikuntapaikkojen investoin-timäärärahoissa, joita tänä vuonna nostettiin hetkellisesti.

Hyvä puheenjohtaja.

Itse ajattelen niin, että kirjasto ja riittävä määrä liikuntapalveluja pitäälöytyä jokaisen kodin läheltä kuten päiväkodit ja koulut. Toimialan johta-ja Tommi Laitio on puhunut vapaa-ajan yleiskaavasta. Tarvitsemmesellaisen vapaa-ajan yleiskaavan, jonka avulla luomme yhteisymmär-rystä kaupungissa siitä, mitä kasvava kaupunki tarkoittaa vapaa-ajanpalveluiden alustana.



11.4.2018

Valtuutettu Muttilainen

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Valtuutettu Moisio toikin äsken asioita esiin, joita voisin tässä hivenenjatkaa tai täydentää. Paljon ei tarvitse täydentää, sieltä tuli aika kattavakuvio. Tosiaan tämä tuppaa olemaan ikuinen ongelma tai haaste tairiippuu siitä, minkälainen halu meillä on tähän asiaan vaikuttaa. Vuok-rat nousevat, samalla kaupunki kasvaa, ja pitäisi pyrkiä vastaamaannäihin molempiin. Museoiden ja kirjastojen käyttöaste nousee kokoajan. Siellä on kävijämääriä ihan todella paljon enemmän kuin aikai-sempina vuosina, mutta silti henkilöstö pysyy samana. Se ei ole minus-ta ehkä sekään linjassa tämän kanssa. Oodin henkilökunta katetaankirjastoverkon sisältä. Se ei ole se suunta, mihin pitää mennä, että kir-jastoista tulee kylmäasemia. Siellä pitää olla asiantuntevaa henkilöstöäedelleenkin duunissa, niin kuin on ollut tähänkin asti. Toki nytkin onhenkilöstömenoja katettu vapareilla ja sivareilla ‒ heidän työpanostaantässä väheksymättä ‒ mutta kuitenkin meillä on myös pätevästi koulu-tettua henkilökuntaa tällä puolella.

Mitä mennään myös tähän meidän loistavaan kulttuurin ja vapaa-ajanmarkkinointiin. Nyt tuntuu, että siihenkään ei ole tämän toimialamuu-toksen jälkeen ehkä tarpeeksi resursseja. Siihen olisi hyvä satsata, ettälapset, nuoret, vanhat löytävät nämä loistavat palvelut, mitä täällä onihan kunnallisellakin puolella. Ne nimenomaan kilpailevat näiden kau-pallisten kanssa, koska tämä on aika vahva tämä meidän verkkommeja paljon on, täytyy sanoa, omassakin sivistyksessä aukkoja, että ainalöytää uutta kuviota, vaikka olen kyseisessä lautakunnassa ja kulttuu-riin hyvinkin perehtynyt ja vapaa-aikaan.

Yksi, minkä on pakko tulla tässä esiin ‒ tämä tuli myös perussuoma-laisten ryhmäpuheenvuorossa, tätä ei voi liikaa tuoda esiin ‒ ovat nämähome- ja sisäilmaongelmat. Tuntuu, että tässä kaupungissa tiedoste-taan nämä asiat, mutta ei haluta tarpeeksi tehdä näille asioille. Tokitämä on budjettikysymys, mutta täytyy sanoa, että jos ruvetaan käyttä-mään laskukaavaa, että kumpi on kalliimpaa, hoitaa ne hommat kon-dikseen nyt vai siinä vaiheessa, kun porukka on altistunut huonolle si-säilmalle, puhumattakaan siitä, että ihmiset joutuvat ottamaan sairas-lomapäivä, jotka myös maksavat. Kuitenkin ehkä rahaa arvokkaampaaon ‒ eikä ehkä, vaan on ‒ lasten ja henkilöstön terveys ja hyvinvointi.Sitä ei pidä mitata rahassa. Tämä on jonkinlainen epidemia, voisi sa-noa näin. Tämä menee ikävä kyllä yli kuntarajojen. Jotain mokattu japahasti takavuosina. Mutta kyllä tuossa uudessakin kuviossa on aikapaljon asioita, mitkä eivät ole ihan mallillaan. Eli tämä meidän raken-nusvalvontamme, jälkiseuranta tökkii todella paljon. Se pitää hoitaa



11.4.2018

kondikseen. Tosiaan tämä ei koske pelkästään kouluja. Tänäänkin meolemme kuulleet, kuinka Puotilan ala-asteen huolestuneet vanhemmatovat tulleet kertomaan huolenaiheistaan, ja näitä paikkoja on hirveänmonta. Tämä ei saa olla minkäänlaista huutokauppaa ja lottoarvontaa.Nämä pitää oikeasti hoitaa kondikseen.

Toivon budjettineuvotteluissa järkevyyttä tämän asian suhteen. Strate-gia myös linjaa, että nämä hommat pitää hoitaa kuntoon. Olen myösjättänyt aloitteen asiaan liittyen aloitejärjestelmään, mikä on saanut itseasiassa aika kivasti yli puoluerajojen nimiä. Kiitoksia siitä. Toivon tosi-aan tähän jonkinlaista järkevyyttä.

Kiitoksia.

Valtuutettu Meri

? puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Sehän on helppo havaita, että ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuuaina palkkapäivänä. Tuolloin rahaa käytetään merkittävästi normaaliahövelimmin. Vaikka Helsingillähän ei erillistä palkkapäivää ole, polttaaraha usein taskujamme. Hitas-järjestelmä, hissituki, terveyskeskus-maksupoisto, laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten terveys-palvelujen laajentaminen. Tämä lista voisi jatkaa laajentamista loput-tomiin. Kun on liikaa rahaa, on helppo tehdä huonoja, tyhmiä päätök-siä.

Mutta täytyy puolustaa sillä, että ei tämä ole yksin tämän valtuustonongelma ollut. Päätöksenteossa pitäisi aina laskea toimenpiteen kus-tannukset suhteessa siitä saataviin hyötyihin. Vain sillä, että Helsinki onhoitanut talouttaan kokoomusenemmistöisenä valtuuston johdolla, eivoi perustella sitä, että tehdään huonoja ja typeriä päätöksiä.

Sitten ensi vuoden talousarvion tärkeimpään kohtaan, joka on se, ettäkaupunkistrategian toimeenpano täytyy aloittaa liikkumisen osalta.Kaupunkistrategiassa on aivan oikein todettu, että liikkumattomuus onyksi tämän kaupungin suurimmista haasteista. Pitkällä tähtäimellä lii-kuntaan panostaminen on parasta kuntalaisten hyvinvoinnista huoleh-timista ja terveydenhuollon menoissa säästämistä. Selvitysten mukaanmeistä helsinkiläisistä vain joka neljäs liikkuu terveytensä kannalta riit-tävästi. Tämä on hälyttävän pieni luku, ja asian korjaamiseen onkinsyytä ryhtyä pikimmiten.



11.4.2018

Keskeinen kohta, missä tämä on helppo huomata, että liikuntaan ei olepanostettu riittävästi, on se, että meidän liikuntapaikkarakentamisemmeon jäänyt jälkeen väestön kasvusta. Kaupunkistrategiassa on täysin oi-kein todettu, että liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupun-gin tuottamilla palveluilla eri kaupunginosissa. On aika siirtyä kaupunki-strategiakirjausten osalta kauniista sanoista konkreettisiin toimenpitei-siin.

Yksi keino asian helpottamiseksi voisi olla se, että me liikkuisimme jamenisimme kohti pidempiaikaista liikuntapaikkarakentamisen suunnitte-lua. Meillä ei ole tällä hetkellä kokonaiskuvaa siitä, missä kaupungin-osassa liikkumispalvelut ja liikuntapalvelut ovat sillä tasolla, että niitävoidaan pitää tyydyttävinä. Me tarvitsemme kaupunkiin oman liikunta-paikkastrategian.

Mutta palataan vielä hetkeksi tuohon aina niin mukavaan palkkapäi-vään. Sen sijaan että nämä tilille tupsahtaneet rahat käyttäisi tyhmästi,tuhlaisi tai käyttäisi järkevästi, on aina tietenkin vaihtoehtona se, ettälaittaisi vähän säästöön. Tietenkin kaupungilla rahojen käyttämisen jasäästämisen lisäksi on kolmaskin vaihtoehto. Voidaan alentaa veroja.Miksi me emme jatkaisi tällä hyvin alkaneella tiellä kunnallisveropro-sentin laskemista myös toisella puolikkaalla? Meillä on varmasti siihenvaraa. Kyse on vain siitä, onko meillä tahtoa. Kysymys kuuluukin lo-puksi valtuutettu Arhinmäelle ja muille, että voimmeko me rehellisestiväittää tietävämme kaupunkilaisia paremmin, mihin he haluavat rahan-sa käyttää. Minun täytyy myöntää, että minä en tähän pysty. Siksi esi-tänkin, että ensi vuoden kunnallisveroprosentista päätettäessä olemmefiksuja, kauaskantoisia ja vastuullisia päättäjiä ja alennamme Helsinginkunnallisveroprosentin 17,5 %:iin.

Valtuutettu Sydänmaa

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tuohon Otto Meren puheeseen voisin todeta, että sitten kun tämä asia,mistä aion puhua, on hoidettu, mietitään sitten sitä kunnallisveropro-sentin laskua. Olemme keskustelleet jo syksyn strategialinjausten yh-teydessä naisvaltaisten alojen, erityisesti lastentarhanopettajien alhai-sesta palkkauksesta, sillä huoli pätevien varhaiskasvattajien vähene-västä määrästä kaupungissa on aito. Avoimia virkoja on ollut kaupun-gissa täyttämättä jopa satoja. Siksi on syytä palata nyt asiaan ja var-mistaa, että muutokset palkkaukseen saadaan osaksi ensi vuoden bud-jettia. Lastentarhanopettajien työkuva on muuttunut merkittävästi uudenvarhaiskasvatuksen opetussuunnitelman myötä. Työn vaativuus ja vas-



11.4.2018

tuullisuus on kasvanut, ja henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän asian-tuntevaa pedagogista osaamista, kouluttautumista, digitaalisten työvä-lineiden käytön hallitsemista.

Helsinki voi omilla palkkaukseen liittyvillä toimillaan parantaa helsinki-läisten lastentarhanopettajien palkkakuoppaa. Paras toimenpide olisiperuspalkankorotus, tasokorotus 200‒300 euron kuukausiosuudella.Tärkeimpinä perusteluina voidaan pitää työn vaativuuden lisääntymistä,pätevien varhaiskasvattajien vajausta Helsingissä ja työn mielekkyydenkokemisen lisäämistä ammatissa, jonka keskiössä on lapsen etu ja hy-vinvointi.

Moni naisvaltainen ala kärsii samasta ongelmasta kuin lastentarhan-opettajat. Kasvatuksen ja koulutuksen aloilla työn vaativuus on jatku-vasti lisääntynyt, ja moni pätevä opettajakin hakeutuu jollekin toisellealalle opetustyön kuormittavuuden vuoksi. Helsingin on pidettävä huol-ta omista työntekijöistään, ja tärkeä avaus tilanteen parantamiseksi onnimenomaan varhaiskasvattajien palkan kohentaminen.

Kiitos.

Valtuutettu Korkkula

Kiitos. Hyvät valtuutetut.

Kaupungin tilinpäätöstä 2017 lukemalla voimme todeta, että erilaisillataloudellisilla mittareilla tarkasteltuna Helsingillä menee erinomaisesti.Viime vuonna vuosikate toteutui 359 miljoonaa talousarviota parempa-na eli 838 miljoonan euron suuruisena muun muassa ennakoitua pa-remman verokertymän johdosta. Tilikauden tulos oli 483 miljoonaa eu-roa voitollinen. Lainakanta oli laskenut 1,2 miljardiin, ja tässä kohtaa ontärkeä muistaa, että kaupungilla on myös lainasaamisia noin 1,9 miljar-din edestä eli huomattavasti enemmän kuin lainaa. Lisäksi kaupunginmaksuvalmius oli noussut 99 päivään. Viime valtuustokauden alkupuo-lella en muista tarkkaan paljon se oli, mutta se oli 40 päivän jossain tie-noilla, eli se on siitä tuplaantunut.

Kun nämä tosiasiat pitää mielessä, vaikuttavat monet helsinkiläisiä päi-väkoteja ja kouluja koskevat ongelmat lähes käsittämättömiltä. Olenkasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen, ja siksi muutama esimerkki,jonka tässä nostan seuraavaksi esiin, kumpuaa sieltä. Me lautakunnanjäsenet saamme jatkuvalla syötöllä äärimmäisen huolestuneita viestejäympäri kaupunkia koulujen sisäilmaongelmista. No, niitä kyllä saatte



11.4.2018

varmasti te muutkin valtuutetut. Tänäänkin meitä ovat olleet 2:n eri kou-lun aktiivit näistä asioista tapaamassa.

Sisäilmaongelmien ohella me saamme esimerkiksi viestejä sitten erityi-sesti lautakunnan jäsenet riittämättömistä oppimateriaaleista. Ei yksin-kertaisesti voi olla niin, että näin vauraassa kaupungissa kuin Helsinkiei ole varaa kunnollisiin koulukirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin. Li-säksi etenkin lukioiden ryhmäkoot on viety todella äärimmilleen, ja kunon isot ryhmät, ei voida puhua esimerkiksi siitä, että opettaja kohtaaopiskelijat yksilöinä, mikä on totta kai hyvin tärkeää. Viimeisen 5 vuo-den aikana lukioiden kurssitarjonnasta on leikattu yhteensä noin 1 000kurssin verran. Etenkään lukioiden ja ammattikoulujen puolella ei oleriittäviä resursseja erityisopetuksessa tai opinto-ohjauksessa, ja uudetnäitä koskevat lait edellyttävät etenkin merkittäviä lisäyksiä ja laajen-nuksia opinto-ohjaukseen liittyen.

Ongelmia nyt voisi kertoa vaikka kuinka paljon. Niitä tulee jatkuvallasyötöllä. Kun mietti tavallaan näiden viestien suhdetta siihen, mitä ta-vallaan taloudelliset luvut kaupunkimme erinomaisesta tilanteesta ker-tovat, tuntuu, että tässä vallitsee jollakin lailla 2 täysin erilaista todelli-suutta. Sen kyllä tietysti havaitsee myös eri valtuutettujen puheista, ettätavallaan se, mitä minä sanon, on hyvin eri kuin mitä Wille Wydman taiOtto Meri sanoo omassa puheenvuorossaan. Se on ihan hyvä sillä, eisiinä mitään. Todellisuus on moninainen, ja voidaan katsoa sitä eri per-spektiiveistä ja näin.

Mutta yhtä kaikki meidän pitää budjetoida riittävästi resursseja oppi-miserojen ja siten eriarvoisuuden kaventamiseen ensi vuodelle. Helsin-ki on vauras kaupunki, ja meillä on nyt mahdollisuus ja minun nähdäk-seni lähes suorastaan velvollisuus rakentaa vuodelle 2019 sellainen ta-lousarvio, joka talouskurin sijaan turvaa kaikille helsinkiläisille hyvänarjen koko elämälle.

Kiitos.

Valtuutettu Kolbe

Harasoo, kiitoksia. Tama huva, tama huva.

Välihuuto!

Mitä? Perhana, nyt tässä käytetään jo omaa aikaa. No niin, justiinsa.

Kunnioitettu puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.



11.4.2018

Kestävä kasvu oli sana, johon pormestarikin viittasi, ja tiedämme, ettästrateginen tavoite on toimiva kaupunki ja erityisesti viihtyisyys. Val-tuustoryhmämme puheenjohtaja Terhi Peltokorpi nosti mielestäni hyvinansiokkaasti esiin kulttuurin merkityksen koulutuksen ohella Helsinginvetovoimatekijänä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tulevaisuus näyttää hy-vältä. Talous vetää. Viimeksi tänään saatiin sataman tilastoja, joissakäyrät osoittavat rohkeasti ylöspäin. Sehän on Helsingissä vahva tun-nus nousukaudesta.

Satamaan liittyy myös teema, josta haluaisin puhua, ja toivoisin entistävahvempaa panosta Helsingiltä. Voisimmeko ajatella nyt positiivisesti,tässä sote-tilanteessa on mahdollisuus kehittää kaupungin hyvinvointia,lisätä toimia viihtyisyyden lisäämiseksi? Siksi asia, josta liian vähän pu-hutaan, on Helsinki matkailukaupunkina. Matkailu tuntuu jäävän hel-posti marginaaliin. Se nähdään jonkinlaisena puuhasteluna, tai sieltä-hän niitä turisteja tuppaa joka tapauksessa. Unohdetaan, että matkailukytkeytyy moniin asioihin: elinkeinopolitiikkaan, kaupunkikulttuuriin jayleiseen viihtyvyyteen. Matkailu on siis elinkeinona Suomen viidenneksisuurin vientiala. Matkailuteollisuuden koko on lähes 15 miljardia euroa,ja se työllistää noin 150 000 henkeä. Useat mittarit osoittavat Helsinginmatkailun kasvua, ja tässä onkin nähty ansiokkaita panostuksia. TämäMyHelsinki-sivu on erinomainen, ja viime vuoden kasvussa näkyy muu-tamia kaupunkikulttuurisia erityislisiä. Suomi 100 -juhlavuosi herättihuomiota kaikkialla Euroopassa, maailmassakin. Lux Helsinki ja erityi-set tapahtumat, uusivuosi, joulu ja niin edelleen kiinnostivat turisteja.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa olisi syytä huolehtia siitä, että matkailunkehittäminen on mahdollista. Soisin, että se näkyisi tulevassa talousar-viossa. Myös erääksi kärkihankkeeksi olisi nostettava matkailun edis-täminen. Sen vaikutus tuntuu laajasti kaikkiin toimialoihin. Helsinginmatkailusta saatavat tulot olisivat tuplattavissa, arvioi Helsingin Matkai-lusäätiö. Jos näin tapahtuisi, pk-seutu saisi 3 miljardin euron lisätulotvuodessa. Työpaikkoja se tarkoittaisi 30 000 lisää. Arvio perustuu Mat-kailusäätiön tekemään selitykseen Helsingin matkailun potentiaalista.Selvityksessä verrattiin Suomen pääkaupungin tunnuslukuja sellaisiinkaupunkeihin kuin Hampuri, Kööpenhamina ja Tukholma. Näissä kai-kissa nimenomaan matkailu on nostettu strategisesti tärkeään ase-maan. Se on saanut monet toimijat lisäämään investointeja yhdessäkaupungin kanssa.

Helsingillä on mahdollisuudet samaan. Lisääntynyt hotellikapasiteetti,aktiivinen markkinointi, palvelujen lisääminen ja muu panostus on kak-sinkertaistanut matkailun 10 vuodessa, mutta tämä ei riitä. Kasvua onkaikilla aloilla. Potentiaali isoon loikkaan on olemassa, ja nyt matkailu



11.4.2018

olisi syytä nostaa strategiseen asemaan. Toivon, että tässä kun uuttatalousarviota valmistellaan, Helsinki ennakkoluulottomasti ottaa asianelinkeinopoliittisesti vakavasti ja panostaa työhön uusien avausten roh-keaan tekemiseen.

Kiitos paljon.

Valtuutettu Malin

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kanssavaltuutetut.

Vaikuttaa siltä, että koskaan ei ole kaupungin talousvastaavien mieles-tä taloudellisesti tarpeeksi hyvä aika panostaa palveluihin. Nyt kunkaupungin taloudellinen tilanne on erittäin positiivinen, esittelytekstissätodetaan, että pitää varautua tuleviin ongelmiin. Erityisesti todetaan, et-tä kaupungin taloudellinen tilanne on epävarma sote- ja maakuntauu-distuksen vuoksi. Uudistuksen aikataulu on ollut jo pitkään tiedossa,mutta ei se estänyt meitä alentamasta veroprosenttiamme viime vuon-na.

Välihuuto!

Äsken valtuutettu Meri totesi, että mihinkään muuhun ei ole varaa mut-ta veronalennukseen kyllä. Valtuutettu Rydmania ja kokoomuksenryhmäpuhetta mukailleen voisikin todeta: aina on jokin tekosyy sille, et-tä juuri nyt on huono aika paikata palveluiden vajeita.

Tässä esittelyssä on mukana tärkeitä lukuja lasten ja nuorten määränkasvusta. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa yhä, sadoillalapsilla tänä vuonna, vaikka määrän ei ole enää arvioitu kasvavan ihanniin hurjasti kuin aiempina vuosina. Parantunut työllisyys lisää päiväko-tihoidon tarvetta, ja kun ottaa huomioon kaupungin tavoitteen varhais-kasvatuksen osallistumisasteen nostosta ja maksuttoman varhaiskas-vatuksen 5-vuotiaille, on varmaa, että pula päivähoitopaikoista ei lähi-aikoina helpota ilman kaupungin satsauksia. Tänä vuonna meiltä puut-tuvat tilat vielä lähes 300 päiväkotipaikalle, joihin olisi varattu rahat bud-jetissa.

Peruskouluikäisten määrä kasvaa nyt kohisten. Tulevina vuosina pe-ruskouluikäisiä tulee Helsingissä lisää noin 1 700 lasta vuosittain. Ne ti-laongelmat, jotka ovat olleet kipeitä varhaiskasvatuksessa, siirtyvät en-tistä enemmän peruskoulun ja pikkuhiljaa myös toisen asteen koulu-tuksen puolelle. Nyt varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa oleviensuurten helsinkiläisten ikäluokkien palveluista pitää huolehtia. Se, mitä



11.4.2018

tarvitaan nyt, on investointeja uusiin päiväkotirakennuksiin, investointe-ja uusiin koulurakennuksiin ja investointeja vanhojen sisäilmaongel-maisten rakennusten korjaamiseen. Tämä pitää huomioida talousarvi-ossa, ja tämä pitää huomioida tulevassa kiinteistöstrategiassa.

Meidän pitää varmistaa myös se, että meillä on hyvää ja osaava henki-lökuntaa vastaamassa palveluista. Kun asumisen hinta kaupungissanousee, on kestämätöntä, että monet naisvaltaiset alat, kuten kasva-tus, koulutus ja sosiaaliala, ovat palkkakuopassa. Olenkin tehnyt aloit-teen talousarvioon palkkakuopassa olevien naisvaltaisten alojen palk-kojen tarkistamisesta, niin lastentarhanopettajien kuin muiden tärkeäätyötä tekevien ammattilaisten palkkojen. Lisäksi pitää huolehtia siitä, et-tä työolosuhteet ovat kunnossa. Meillä on esimerkiksi tällä hetkelläHelsingissä lähes 70 osapäiväistä varhaiskasvatusryhmää, joissa las-tentarhanopettaja huolehtii yhtäaikaisesti yksin keskimäärin 10 lapses-ta, joista osa on alle 3-vuotiaita. 5 tuntia joka arkipäivä. Jokainen voimiettiä, miltä sellaisen työpäivän jälkeen tuntuu.

Varhaiskasvatuksen tärkeyttä on korostettu täällä tänään lähes kaik-kien puolueiden toimesta. Vasemmisto sai neuvoteltua strategiaan tä-näänkin täällä jo salissa mainitun kirjauksen, jonka mukaan varhais-kasvatuksessa panostetaan laatuun, henkilökunnan pysyvyyteen jaturvalliseen arkeen. Nyt on aika tehdä konkreettisia tekoja tämän stra-tegian kirjauksen eteen.

Kiitos.

Valtuutettu Vanhanen

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Kaupunkilaisten liikkumisen lisääminen on tärkeä tapa edistää hyvin-vointia ja terveyttä. Liikuntapaikat ja harrastusmahdollisuudet ovat kes-keisiä, mutta kaikkein yksinkertaisinta on lisätä kävelyä ja pyöräilyä.Helsinkiä pitääkin rakentaa myös kävelijälle. Jos oman kodin lähiympä-ristö on viihtyisä ja reitit sujuvia, helpoin tapa harrastaa liikuntaa onavata oma kotiovi. Helsinki tarvitseekin lisää kävellen tehtyjä matkojatöihin, kouluun, kauppaan ja lähimetsään.

Kaupunkistrategiassa haluamme lisätä kävelyn suosiota, ja tähän onmyös panostettava. Tämä ei tarkoita ainoastaan kävelykatujen lisää-mistä keskustaan, vaan viihtyisien ja turvallisten reittien rakentamistakaikkia kaupunginosia ja lähiöitä myöten. Monen helsinkiläisen asuin-alueelta pääsee nopeasti luontoon, mutta myös urbaanissa ympäris-



11.4.2018

tössä pitää luoda kiinnostavia ja kutsuvia kävelyreittejä. Katutila onkinsuunniteltava kevyen liikenteen ehdoilla. Kävelijöille on varattava riittä-västi tilaa ja pyörätiet tarvittaessa erotettava jalkakäytävistä ja merkittä-vä selkeästi. Lisäksi pitää huomioida erilaisten liikkujien tarpeet esi-merkiksi reittien esteettömyydellä ja riittävän lähekkäisillä levähdyspai-koilla. Kävelijät on huomioitava paremmin myös tietöiden poikkeusjär-jestelyissä.

Kävelykeskustan laajentaminen parantaa merkittävästi keskustan hou-kuttelevuutta. Toivon hartaasti, että tärkeä tavoite ei jää panttivangiksipimeään keskustatunneliin. Kävelyn olosuhteita on parannettava myöskeskustassa ja vauhdilla jo nyt.

Kommenttina vielä edellisiin puheenvuoroihin. Ihmettelen tässä Helsin-gin varsin vakavassa tilanteessa, että vastuullisena taloudenpitona pi-detään veroprosentin laskua. Kohta se lasku kuulkaa tapahtuu. Maa-kuntahan on suorastaan ryöstämässä Helsingin. Kohta veroprosent-timme on 5,5. Nyt on turvattava kasvavan kaupungin investointikyky.

Valtuutettu Nygård

Kiitos. Hyvä puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Anteeksi, minä ajattelin, että valtuutettu Vanhanen puhuu paljon pi-dempään, niin jouduin juoksemaan tuolta paikalta ja hieman hengästy-nyt, mutta kyllä tämä tästä tasaantuu.

Kuten valtuutettu Rydman kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa alusti,asukkaat ovat Helsingin tärkein voimavara. Helsingin on huolehdittavavarhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadusta ja monipuolisuudesta,myös terveellisistä päiväkoti- ja koulutiloista.

Helsingin tulee olla kilpailukykyinen ja houkutteleva kaupunki elää, yrit-tää ja tehdä työtä. Elää, yrittää ja tehdä työtä. Tämän on tarkoitettavamyös tekoja näiden asioiden eteen, ei vain sanoja raameja varten.Asukkaamme ovat myös oikeutettuja laadukkaaseen, arvokkaaseen,hyvään elämään myös myöhemmässä seniori-iässä.

Tässä puheenvuorossa haluan kuitenkin korostaa erityisesti 2 asiaa.Nämä ovat lähipalvelut ja lähiliikuntapaikat sekä lähiluonto ja merelli-syys. Lähipalveluissa korostuu tarve riittäville, helposti saavutettavillepalveluille. Lähiluonto ja merellisyys ovat taas kiinteästi osa merellistäHelsinkiä, ja sehän on juuri sitä, mikä tekee kaupungistamme ainutlaa-tuisen isommassakin mittakaavassa. Näistä meidän on pidettävä huol-



11.4.2018

ta. Ja miksi juuri näistä on pidettävä huolta? No, koska asukkaat ovatHelsingin tärkein voimavara, ovat liikunta ja luonto niitä tärkeimpiä voi-mavaran lähteitä asukkaillemme.

Kirjoitin reilu vuosi sitten 2 blogia, joihin palaan nyt takaisin lyhyesti.Toisen otsikko kuuluu näin. ”Luonto on lääke, stressiinkin”. Tässä kirjoi-tuksessa viestinä on, että lähiluonto on henkireikä. Asiaa on tutkittu to-della paljon. Luonnon terveysvaikutukset ovat moninaiset. Jo 5 minuut-tia veden äärellä rentouttaa, ja lyhytkin oleskelu metsässä tai puistossatekee mielellä hyvää. Luonnossa liikkuminen aistit avoinna laskee ve-renpainetta ja vähentää stressiä. Masennus helpottaa ja vihamielisettunteet laantuvat. Ongelmiin löytyy usein ratkaisu luonnossa kuin itses-tään. Tiedän kokemuksesta, kun olen Lauttasaaren rantoja paljon juok-sennellut. Voitaisiin jopa sanoa, että tämä on aidosti ilmaista tai maksu-tonta iloa.

Toisen blogin otsikko on ”Liike on lääke, masentuneillekin”. Lainaantuossa kyseisessä tekstissä erään työryhmän käypä hoito -suositusta jaotsikointia. Liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin lääkkeet taiterapia. On muuten myös varsin tehokkaita tapoja myös yhdistää luon-to ja liikunta, kuten roskajuoksu eli plogging. Siinä siis liikutaan, juos-taan ja samalla kerätään roskia luonnosta. Joten haluan korostaaasukkaidemme eli helsinkiläisten lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontoa.

Toki sitten vielä tähän loppuun haluan lisätä, ja ei saa unohtaa, että onoltava ne edellytykset sujuvaan arkeen. Tarkoittaen siis muiden lähi-palveluiden ohella myös kaikilla sujuvampaa liikkumista pääkaupungis-samme. Myös nämä meidän tulee parhaan mukaan taata asukkaillem-me vaikka aktiivisemman ja rohkean kokeilukulttuurin kautta.

Kiitos.

Ledamoten Wallgren

Tack, bästa ordförande. Arvoisa valtuusto.

Haluan kiinnittää valtuuston huomion 5 seikkaan. Aloitan kulttuuritoi-men puolelta ja sen 2 ylpeydenaiheesta. Strategiassa on merellinentaidebiennaali mukana, mikä on hieno juttu, ja haluan sen valmistelunja myös budjetoinnin yhteydessä korostaa sitä, että tällainen uusi pa-nostus taidetapahtumaan vaatii onnistuakseen sen... Siis tässä motiivi-na on osittain taidepoliittinen motiivi, osittain elinkeinopoliittinen matkai-lun edistämisen motiivi. Se, mihin haluan, että valtuusto kiinnittää huo-miota, on se, että tämä taidebiennaali voi onnistua matkailuprojektina,



11.4.2018

elinkeinoprojektina vain, jos se onnistuu taideprojektina. Eli pitää var-mistaa, että taidebiennaalin toteutus pysyy osaavissa taidekäsissä.Ettei sitä taiteellista ydintä menetetä, koska silloin se on ihan turha pa-nostus. Eli jotta rahat, mitä kannattaa sijoittaa sinne, olisi sen arvoisiasijoittaa, täytyy varmistaa, että se taiteellinen johtaminen on se, joka si-tä vie eteenpäin.

Toiseksi, toinen asia taidepoliittiselta kentältä on tämä Safe Haven -toiminta eli turvaresidenssit vainotuille taiteilijoille. Tämä toiminta on täl-lainen, joka herättää siis maailmalla ihastusta. Se on palkittua toimin-taa, jota toteuttaa meille olennaisesti HIAP, tämä Suomenlinnan resi-denssitoiminta ja Perpetuum Mobile -yhdistys. Mutta valtuuston pitääymmärtää, että tämä toiminta ei ole sellaista, mitä Perpetuum Mobile jamuut ovat halunneet tehdä, jota valtuusto tukee, vaan se on toiminta,jota valtuusto on halunnut, että Helsinki tekee, ja sitten on huomattu,että parhaat toteuttajat ovat nämä ulkopuoliset toimijat. Eli tämän takia,koska se on kaupungin toimintaa, jonka parhaat toteuttajat ovat muual-la kuin kaupungin omassa organisaatiossa, silloin pitää varmistaa, ettätätä meidän haluamaamme toimintaa, että sen rahoituksesta ei joudukilpailemaan muiden avustuskohteiden kanssa. Nämä terveiset tännekulttuuripuolelle.

Vielä Safe Haven -toiminnasta, että nyt Helsinki on päättänyt ensin pe-rustaa näitä turvaresidenssejä taiteilijoille ja sen jälkeen päättänyt liittyäICORNiin, joka on kansainvälinen kattojärjestö, joka koordinoi tätä toi-mintaa. Nyt tämä ICORN-jäsenyys ei saa olla syy heikentää sitä kan-sainvälisestä ykköslaatua, minkä nämä suomalaiset toimijat ovat tuo-neet tähän Safe Haven -toimintaa. Eli ICORN-jäsenyydellä ei saa pilatahyvää juttua, vaan se tuo lisää arvoa siihen. Tämä on minun toinenpointtini. Tämä taidepolitiikasta.

Kolmanneksi sosiaalipuolesta. Jag vill vädja till fullmäktigegrupperna attinte lämna socialdemokraterna ensamma i slutskedet när vi förhandlarom budgeten, ensamma med försvaret av äldreomsorgen. Jag har ty-värr under många år sett att sossarna sitter ensamma med ? väns-terförbundet i stödet för äldreomsorgen, och det är jätte-jätteviktigt attalla kommer att, att ni inte glömmer bort de äldre sen när vi sitter ochmanglar fram de sista budgetavgörandena. Eli tulkaa mukaan puolus-tamaan tätä ? kotihoitoa mutta myös laitoshoitoa vanhuksille.

För det fjärde, neljänneksi, haluan muistuttaa teitä siitä, että iso budjet-tikysymys pitkällä tähtäimellä valtuuston on veroparatiisitalous, varsin-kin kun sote-uudistus tuo tullessaan suuren uhkan siinä, että veroker-tymämme heikkenee, kun julkisia varoja viedään julkisen hankinnan



11.4.2018

kautta yhtiöille, jotka eivät maksa veroja. Toivon, että valtuusto on täs-sä mukana ja tätä valvotaan tarkasti.

Viimeiseksi sokerina pohjalla huomautan, että globaali talousvastuuedellyttää meiltä siirtymistä talouteen, jossa yhteisötaloudella, ekosoli-daarisella ruohonjuuritaloudella on suurempi merkitys kuin tänään, jasen takia valtuuston pitää sijoittaa panoksia, intelligenssiä ja varoja yh-teis ? kehittämiseen mukaan lukien... Siihen on oma pankki, tällai-nen Helsingin oma köyhien pankki ja Helsingin oma valuutta, tämäHelsingin markka tai kruunu, joka kohta perustetaan.

Kiitos.

Valtuutettu Karhuvaara


Olipa vauhtia ja vaarallisia tilanteita äskeisessä puheenvuorossa.

Viime vuonan tähän aikaan me keskustelimme ainakin kaupunginhalli-tuksessa koululaisten maksuttomista koulupäivään liittyvistä siirtymisis-tä esimerkiksi kulttuuripalveluihin, museoihin ja muihin vapaasti oppi-misympäristönä toimiviin tiloihin. Silloin päätettiin, että kun HSL seu-raavan kerran laatii budjettia, tämä kustannusvaikutus ja kustannusar-vio tehdään siinä samalla. Nyt haluaisinkin kuulla, jos täällä on joku, jo-ka tietää, mitä tälle asialle tällä hetkellä kuuluu. Tärkeäähän on, että jo-kaisella lapsella on mahdollisuus päästä niihin palveluihin, joita ympärikaupunkia meillä on vapaasti käytettävissä. Se tuo tasa-arvoa myöskinkoulujen väliin ja mahdollistaa tämän oppimisympäristön laajentamisenkoko omalle asuinseudullemme.

Samanlainen oikeus päästä palvelujen piiriin tulisi olla niilläkin yksin ko-tona asuvilla, hieman jo heikentyneillä vanhuksilla, joiden varat eivät rii-tä ostamaan erityisesti kuljetuspalveluja ja saattamispalveluja päivä-toimintaan tai liikuntaharrastuksiin ja sosiaalisiin toimintaympäristöihinpääsemiseksi. Meillä pitäisi olla uskallusta järjestää yhdessä työvoima-viranomaisten kanssa myös työvoimaa, joka toimii nykyistä tehok-kaammin vielä noutopalvelun ja kuljetuspalvelujen tukena ja antaa sa-malla mahdollisuuden työllistyä. Ikääntyvien ihmisten oikeus ulkoiluunja osallisuuteen tulisi seuraavassa budjetissa huomioida, ja se tulisimyöhemmin kytkeä osaksi kaupungin normaalia hyvinvointi- ja ter-veyspalvelutoimenpidelistaa.



11.4.2018

Listoista puheen ollen, meidän tulisi tehdä toimintasuunnitelma hyvin-voinnin ja terveyden edistämiselle. Yksityiskohtainen alueittaisiin tietoi-hin ja henkilöstöryhmiin perustuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämis-ohjelma. Ja tehdä toimintasuunnitelma yhdessä niiden järjestöjen jayksityisyritysten kanssa, jotka näitä palveluja voivat kunnan tukenatuottaa. Sitä varten olisi hyvä perustaa työryhmä, joka on monihallinnol-linen ja jonka tehtävä on nimenomaan koordinoida hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäminen osana tulevaa sote-uudistusta. Luotsata ne toi-minnat yhteen maakunnan tavoitteiden ja mahdollisten terveyspalvelui-den yhteistyöhön. Tällaisen toiminnan onnistuminen näkyy kuitenkin joyhden valtuustokaudenkin aikana ‒ tai pitäisi näkyä ‒ muun muassahuostaanottojen vähenemisenä, kotipalvelutarpeen lisääntymisen hi-dastumisena ja myös sairaalajaksojen vähenemisenä.

Kiitos.

Valtuutettu Hernberg


Ennen tätä kokousta tänään me vastaanotimme valtuuskunnan Arabianperuskoulun vanhempia. Siellä on koulun lähes 800 oppilaan ja henki-lökunnan joukossa runsaasti vakaviakin terveysongelmia, joiden syy ontodennäköisesti sisäilmaongelmissa. Koulua on remontoitu lähes jatku-vasti tämän vuosikymmenen alusta lähtien, ja nyt on vastikään saatukuulla, että remontit tulevat edelleen jatkumaan. Tällä hetkellä parhail-laan tehdään hankesuunnitelmia.

Nostan tämän esiin nyt tässä budjettikeskustelussa, koska tuo Arabiankoulu on hyvä konkreettinen esimerkki siitä, mihin lyhytnäköiset budjet-tikäytännöt voivat johtaa. Sen koulun tarina alkaa vuodesta 2003, jol-loin peruskorjattiin koulukäyttöön vanha hoitolaitos. Jälkikäteen ajatel-tuna se olisi varmaan ollut itse asiassa fiksumpaa purkaa. Sitten siinäperuskorjauksen yhteydessä tehtiin rakennusvirheitä, jotka ovat sittenmyöhemmin aiheuttaneet kosteusvaurioita. Kun näitä terveysongelmiaja kosteusvaurioita sitten alkoi ilmetä, koululla tehtiin tiivistyskorjauksiaja muita tällaisia pieniä toimenpiteitä, joita nykytiedon valossa ei varsi-naisesti enää suositella, kun ne eivät varsinaisesti auta. Niitä ongelmiaon tutkittu ja korjattu paikallisesti ilman kokonaiskuvaa, ja sitten on il-mennyt uusia korjausta vaativia kohtia ja sitten taas uusia. Siinä on sit-ten päässyt käymään niin, että on yhdessä kohdassa säästetty euro jasitten aiheutettu 100 euron lisäkustannukset. Tähän on merkittävänsyynä ollut budjettikatto, joka on estänyt hoitamasta sitä korjausta ker-ralla kuntoon.



11.4.2018

Arabian peruskoulun kohdalla on myös koettu kaupungin heikko kykyvarautua kasvaviin lapsimääriin. Siellä on alueen päiväkodeissa jo vuo-sia jatkunut paikkapula, ja se on nyt pikkuhiljaa siirtymässä sinne kou-lun puolelle. Siellä on nyt oppilasmäärä tilamitoituksen ylärajalla, jakasvu jatkuu. Minun ymmärtääkseni vastaava ongelma on aika laillakaikkialla Etelä-Helsingissä.

Tällä valtuustokaudella nyt onneksi budjetointikäytäntöjä on koulure-monttien osalta muutettu, kun on luovuttu korjauskatosta ja lisätty mää-rärahoja. Nyt on oikeasti varaa korjata kerralla kuntoon laastarilappu-paikkausten sijaan, ja tämä on tosi hieno ja tärkeä asia ja toivottavastimerkittävällä tavalla nyt auttaa saamaan kaupungin huonokuntoisetkoulut kuntoon. Mutta sitten on edelleen sellaisia käytäntöjä, jotka vä-hän iskevät kapuloita rattaisiin. Yksi näistä kävi ilmi, kun juttelin Arabiankoulun rehtorin kanssa. Kun pohdittiin, voisiko remontin aikaisia väistö-tiloja ‒ siellä on parakit koulun vieressä ‒ jättää paikoilleen myös sittenkorjausten valmistuttua sellaisena tavallaan pikaratkaisuna tähän uh-kaavaan tilapulaan, niin sitten rehtori totesi, että niiden vuokrakustan-nus on sitten pois siitä opetuksesta.

Kaupungissa on tällainen sisäisen laskutuksen käytäntö, joka aiheuttaasen, että sitten kun ne remontit valmistuvat, ne kasvattavat koulujen ti-lakuluja, mikä sekin on pois muista määrärahoista. Muutama kokoussitten meillä olikin puhetta siitä, että kiinteistöstrategian yhteydessä näi-tä käytäntöjä pitää tarkastella. Nykyään tavallaan sitten tällaisen re-monttikoulun rehtori voi vähän niin kuin joutua valitsemaan ruton ja ko-leran väliltä, että säästetäänkö tiloista vai opetuksesta. Ihan oikeasti, eimeillä näin voi olla. Kyllä meillä pitäisi olla varaa hoitaa nämä molem-mat kunnolla.

Sitten tosiaan tämä päiväkotien ja koulujen aliresursointi ei näytä vielähelpottavan, ja tämä on toinen tosi merkittävä ongelma, joka oikeastipitää ratkaista budjetoinnissa huomattavasti nykyistä paremmin.

Kiitos.

Apulaispormestari Vesikansa

Hyvä puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Apulaispormestarit päätimme, että tähän keskusteluun otamme paikal-ta puheenvuoron, ja ehkä näitä käytäntöjä sitten luodaan tässä samal-la.



11.4.2018

Puhun lähinnä sote-lautakunnan puheenjohtajan roolissa nyt. Ensivuosi on sikälikin merkittävä, että helsinkiläisten luottamus sosiaali- jaterveyspalveluihin pitää voittaa. Jos jotenkin kävisi niin, että sote-uudistus menisi eteenpäin, meidän täytyy varmistaa, että helsinkiläisethaluavat valita nykyiset palvelumme. Jos kaikki menee hyvin ja sotekaatuu, meidän pitää silloin ansaita se luottamus, joka on harteillemmeasetettu. Ensi vuodesta tulee siis ratkaiseva molemmissakin tilanteissa.

Pystymme parantamaan toimintaamme paljon työtapoja uudistamalla.Sitä olemme kaikissa palveluissamme tehneet, ja ehkä näkyvimminnäissä uusissa terveys- ja hyvinvointikeskuksissa, perhekeskuksissa jaikäihmisten monipuolisissa palvelukeskuksissa. Mutta me kaikki ym-märrämme, että sote-palveluissa laatu on myös riippuvaista käytössäolevista resursseista. Tarvitsemme varmasti sijoituksia suhteessa väes-töön ja esimerkiksi vanhemman väestön osuuteen, ja samalla tavallalapset ovat tärkeä sote-palveluiden käyttäjä. Emme tarvitse resurssejatietenkään loputtomasti mutta kohtuudella.

Joissakin asioissa tarvitsemme erityisesti varoja toimintatapojen paran-tamiseen hiukan enemmän. Kun kyse on toiminnan aloittamisesta jauusien toimintamallien muuntamisesta, tarvitaan investointeja, jotkatähtäävät uuden, paremman, helsinkiläisten elämän haasteisiin nope-ammin vastaavien toimintatapojen omaksumiseen. Siis juuri niitä kevy-empiä, ketterämpiä, toimivampia, toimivamman kaupungin malleja japitkällä tähtäimellä myös kustannustehokkaampia tapoja kohdata hel-sinkiläisiä sairauden, yllättävän elämäntilanteen tai muun yllättäessä.

Nostan esiin muutaman. Koulu- ja oppilasterveydenhuolto on jollain ta-valla nykytilanteessa hankalassa paikassa. Työ painottuu voimakkaastiterveiden lasten ja nuorten tarkistamiseen. Meidän pitäisi kyetä varmis-tamaan myös sellaiset resurssit, että tarkastuksen lisäksi voitaisiin aut-taa lapsia ja nuoria heidän omissa elinympäristöissään, jos heille tuleeerityisiä hankaluuksia. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovatlisääntyvä. Niistä on tullut merkittävin sairausryhmä nuoremmille ikä-luokille Helsingissä. Moniin pienempiin pulmiin ja lieviin mielentervey-den ongelmiin meidän pitäisi pystyä antamaan hoitoa ja tukea nykyistänopeammin ilman lähettämistä pois erikoissairaanhoitoon tai muualle.Järjestelmämme ei ole vielä mukautunut tähän uuteen tilanteeseen riit-tävästi.

Toinen esimerkki on sosiaalihuoltolaista, joka tuli voimaan jo muutamavuosi sitten. Sen tarkoituksenahan on antaa tukea mahdollisimman ai-kaisin, esimerkiksi lapsiperheille kotipalvelua silloin heti kun neuvolassasyttyvät hälytysvalot tai avioeron vaikeuksissa tulee tuen tarvetta eikä



11.4.2018

jäädä odottamaan, kun ollaan jo esimerkiksi lastensuojelussa tai muis-sa raskaamman palvelun tarpeessa. Ison laivan kääntäminen ei käyhetkessä niin kuin ei ole käynyt Helsingissäkään, mutta meidän pitäisitätä sitkeästi vain reivata siihen suuntaan.

Tosiasia on myös se, että meillä on vaikeuksia houkutella osaavaahenkilökuntaa osaan vapaista työtehtävistämme. Meillä on ajoittainhaasteita saada osaavia ammattilaisia esimerkiksi sosiaalityöntekijöik-si, hoitajiksi kotihoitoon tai lääkäreiksi. Helsingin pitää kyetä tarjoamaansellaiset työolosuhteet ja sellaiset palkat, että saamme riittävästi koulu-tettuja työntekijöitä. Samalla rakennamme helsinkiläisten luottamustaentistä paremmaksi, jotta he jatkossakin haluavat valita nimenomaanHelsingin hyvin toimivat palvelut. Nykyisessä tilanteessa meidän täytyysiihen tähänkin luottamukseen rakentaa.

Täälläkin esille tullut asia on asunnottomuus, ja meillä on tälläkin het-kellä esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia odottamassa asuntoa huo-mattavasti kalliimmalla paikalla sairaalassa. Tämä jono pitäisi saadapurettua ja samalla huolehtia niistä sote-tilainvestoinneista, jotka ovatvälttämättömiä nimenomaan sote-palveluidemme toimivuudelle kasva-vassa kaupungissa.

Kiitos.

Apulaispormestari Razmyar


Apulaispormestari Vesikansa kertoikin, että yritämme löytää uusia toi-mintatapoja, ja tällä hetkellä edessänne seison erityisesti myös kulttuu-rin ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa ja roo-lissa. Meillähän uusi toimialamalli on ollut kohta käytössä vuoden ver-ran, ja mallihan on monelta osin osoittautunut myös toimivaksi. Kulttuu-rin ja vapaa-ajan toimialalla tullaan varmasti saavuttamaan paljon sy-nergiahyötyjä ja -etuja, kuten tavoitteena on ollut. Kun uudesta hallin-tomallista päätettiin, todettiin myös, että mallin toimivuutta on pystyttä-vä arvioimaan matkan varrella. Näin ketterä ja hyvä kaupunki toimii.Toivon todella, että uudelleenarviointia tehdään myös budjetin osalta.Nythän olemme valmistelemassa budjettia uuden toimialan ensimmäi-selle kokonaiselle toimintavuodelle, eli meidän pitäisi olla huomattavastiviisaampia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan budjettia on tarkasteltava siltä pohjal-ta, että pystymme jatkossa tarjoamaan kaupunkilaisille laadukkaita kult-



11.4.2018

tuuri-, kirjasto-, liikuntapalveluita sekä nuorisotoimintaa. Strategiassaon asetettu erittäin kunnianhimoisia tavoitteita liikkumisen lisäämiseksinuorten syrjäytymisen suhteen. Niistä on tänään pidetty erinomaisiapuheenvuoroja. Nämä vain muutamia nostoja strategiassa. Kuten mekaikki ymmärrämme, näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös hy-vin paljon taloudellisia resursseja. Nuorten syrjäytymishaasteen ratkai-suksi edellytetään ilman muuta panostuksia. Vastuu ohjelman eteen-päin viemisessä on tällä hetkellä kaskolla, mutta useat toimenpiteetovat tietenkin kuvan, soten ja myös nuorten työllisyyden hoidon vas-tuulla. Toivottavasti juuri tämänkaltaisissa kysymyksissä nimenomanatämä toimialauudistus auttaa meitä selviämään näistä tilanteista.

Nuorisopalveluiden kyky vastata kyseiseen haasteeseen ja nuortenmäärän kasvuun on huomattavan rajallinen nykyisillä resursseilla. Mi-käli nuorisotyön määrärahat ovat ensi vuonna nykyisellä tasolla, jostainnykyisistä nuorisotyön toiminnoista ja toimenpiteistä joudutaan luopu-maan. Tämä on hyvin selkeä yhtälö, mitä jokaisen meistä pitää ymmär-tää erityisesti täällä valtuustossa.

Merellisestä biennaalista, taidebiennaalista on täällä puhuttu. Se onerinomainen Helsingin vetonaula, mutta se ei kuitenkaan synny myös-kään ilman erillistä resursointia.

Kokemus toimialalla, itselläni nyt on kokemus reilu alle vuodesta, muttavoin vakuuttaa, että toimiala tarkastelee omaa toimintaansa hyvin kriit-tisesti, arvioi palvelutarpeita ja palveluverkkoaan jatkuvasti. Säästöähaetaan tilojen yhteiskäytöstä ja muista erillisistä ratkaisuista. Esimer-kiksi aluetaloissa rakennetaan koko ajan uutta mallia, jotta meillä olisihelpompi ja tehokkaampi vastata samalla asukkaiden palvelutarpeisiinja tarjota uusia osallistumisen mahdollisuuksia. Tätä työtä tehdään jat-kuvasti toimialan keskuudessa.

Kasvava kaupunki edellyttää kuitenkin myös uusia palveluita ja veto-voima sitä, että palvelut pystytään myös markkinoimaan. Kulttuurin javapaa-ajan palvelut vaativat aivan erilaista markkinointia kuin kaupun-gin muut peruspalvelut. Onneksi soten ei tarvitse samalla tavalla pyy-tää asiakkaita paikan päälle. Ehkä tulevaisuudessa joutuukin, mutta mejoudumme oikeasti kamppailemaan ja miettimään, miten me saammeasiakkaita ja kuntalaisia palveluidemme pariin. Olemme tilanteessa,jossa kansainvälisesti palkittu museomme on suosionsa huipulla. Tai-demuseo tällä hetkellä tekee kovia ennätyksiä kävijäluvuissa, mutta meemme pysty markkinoimaan palveluitamme sillä tasolla kuin niiden tuli-si olla tällä hetkellä.




11.4.2018

Tässä useat asiat jäivät nyt sanomatta ja huomioimatta, mutta valtuute-tut ovat pitäneet erinomaisia puheenvuoroja ja kyllä ovat osoittaneet,että kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnat ovat tärkeitä eikä niiden ole syytäjäädä koskaan myöskään jalkojen alle. Kiitos niistä hyvistä puheenvuo-roista erityisesti valtuutetuille.

Valtuutettu Rautava


Muistan, että aikaisemmin tästä asiasta, mistä nyt puhun teille, on pu-hunut Yrjö Hakanen. Tämä oli asia, josta me olimme poikkeuksellisestiYrjö Hakasen kanssa myös hyvin samaa mieltä. Kyse on työttömyydenhoidosta ja nimenomaan pitkäaikaistyöttömistä ja maahanmuuttajientyöllistämisestä. Tämä on tietysti... Me tuossa pohdimme kavereittenkanssa, mitä ihminen tarvitsee, että hänen elämänsä on elämisen ar-voista, ja totesimme, että 2 asiaa ovat ratkaisevia. Se on asunto ja työ.Jos ne ovat kunnossa, silloin monet muutkin asiat varmasti järjestyvät.

Sen lisäksi tämä on myös kaupungille taloudellisesti hyvin merkittäväjuttu. Pelkästään niin sanotut työmarkkinatuen kuntaosuudet olivat vii-me vuonna yli 63 miljoonaa euroa, ja tätä työmarkkinatuen kuntaosuut-ta kuvaa hyvin sana ”sakkomaksu”. Se on kuin sakon maksaisi. Siitä eimitään saa kaupunki eikä tämä kyseinen työtön.

Mikä on sitten ratkaisu? Tällä hetkellä on muutamia hyviäkin hankkeita,ja täytyy sanoa, että myös Tampereen suunnassa on Tesoman alueellasellainen allianssimalli toteutettu, jossa yhdessä yksityisen sektorin,kaupungin ja valtion kanssa yritetään saada työttömiä työllistettyä jakäytetään myös näitä niin sanottuja vaikuttavuusinvestointeja. Helsin-gin kaupungillakin tällä hetkellä on alkamassa nimenomaan maahan-muuttajien kouluttaminen koodareiksi, mikä on erittäin hyvä asia, koskasiellä on paljon resursseja, joita me voimme käyttää tulevaisuudessanäihin tehtäviin, joista tulee olemaan... Siis koodareistahan tulee ole-maan hirvittävä puute lähivuosien aikana.

Näin ollen toivoisin, että sitten kun budjettia lähdetään rakentamaan,etsittäisiin siinä samalla ja otettaisiin huomioon, että voitaisiin käyttääyksityistä sektoria entistä vahvemmin mukana, koska en usko siihen,että julkinen sektori pystyy vastaamaan näihin haasteisiin yksinään. Et-sittäisiin uusia toimintamuotoja. Käytäisiin katsomassa myös muualla.Tiedän, että Australiassa on jo käytykin katsomassa kaupungin puoles-ta, ja sieltä on löytynyt paljon hyviä keinoja, millä voidaan ihmisiä työl-



11.4.2018

listää. Tämä olisi inhimillisesti tietysti tärkeä juttu, mutta tämä on myöstaloudellisesti kannattava juttu kaupungille.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Asko-Seljavaara


Toivoisin seuraavat 3 asiaa kirjattavaksi ensi vuoden budjettiin. En-simmäinen on keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus. Joka tuleevuokratiloihin, mutta siitä pitäisi olla maininta, että se rakentaminen al-kaisi viimeistään ensi vuoden aikana, koska me emme ole kilpailuky-kyisiä ilman tätä keskusta, jos tämä valinnanvapaus tulee.

Toinen asia on kivihiilestä vapautuminen. Nyt nämä biovoimalat, joitaesimerkiksi Hanasaaren sulkeminen edellyttää, niin niitä tarvittaisiin 3kappaletta. Ne on nyt huonoihin paikkoihin suunniteltu, eli meidän täy-tyisi nyt miettiä vaikka meidän lautakunnassamme, mihin ne soveltuvatparemmin. Voisivatko ne olla esimerkiksi Vantaan puolella, jossa on joyksi suuri voimala aivan meidän rajamme ulkopuolella.

Kolmas asia on arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka paikasta olisi hyväpäättää. Pormestarihan on jo perustanut tämän työryhmän, jota vetäärehtori Auvinen, mutta mitään vielä ei tiedetä, mihinkä me sen museonsaisimme. Mutta toivottavasti se tulee ensi vuoden budjettiin merkittä-väksi, mikä paikka se on, miten se rahoitetaan ja niin edespäin.

Valtuutettu Holopainen

Puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Tämä saattaa olla viimeinen talousarvio, jossa me voimme luottamuk-sella katsoa tulevaisuuteen. Suuret kaupungit ovat ilmaisseet huolensaaika maltillisesti siitä, että kunnallisverokertymästä, yhteisöverotuotois-ta lähtee niin suuri osuus pois, jos maakunta- ja sote-uudistus meneeläpi. Siitäkin huolimatta isoilla kaupungeilla on omat haasteensa, ja nii-tä ei todellakaan tässä hallituksen esityksessä ole otettu huomioon.

Helsinki on ainoa kaupunki, joka pystyi jollain tavalla haastamaan Eu-roopan lääkeviraston siirtymän ja sijoituspaikan, mutta ei meilläkäänkovin hyvin mennyt. Silti hyvä huomata, että me olemme ainoa kau-punki tässä maassa, joka pystyy tämäntyyppisen ympäristön tarjoa-



11.4.2018

maan, että tällaiset isot kansainväliset organisaatiot näkevät Suomenhoukuttelevana paikkana.

Meillä on ollut aika hyviä vuosiakin taloudellisesti Helsingissä, eikä tä-mä ole pelkkää sattumaa. Me olemme tehneet oikeanlaisia investointe-ja myös. Keskustakirjasto on maksanut itseään jo takaisin, kun se ontehnyt Helsinkiä ja Suomea tunnetuksi ‒ puhumattakaan siitä kun seavautuu. Tämä on myös ihan välttämätöntä tietynlaista tutkimus- ja ke-hittämistoimintaa, kun me mietimme, miten kirjaston rooli kehittyy ja mi-ten se voi palvella ihmisiä muuttuvassa maailmassa ja heidän oppimis-tarpeitaan avoimesti. Samalla me olemme kuitenkin pitäneet kiinni aikapitkälti lähipalveluista. Kaupunki kasvaa edelleen kovasti, ja kulttuurinja vapaa-ajan puolella on myös kova paine, ja ei näytä siltä, että mepystymme tällaisella budjettikertymällä, mitä sinne on osoitettu, ylläpi-tämään palveluita samalla tasolla.

Jotta me voimme olla kiinnostava kaupunki ja sellainen kaupunki, jossahalutaan jatkossakin asua ja johon halutaan muuttaa, meillä pitää ollakoulut, joissa ei ole hometta, joissa voi opiskella myös englanniksi jajoissa ei ole ylitäysiä päiväkotiryhmiä, joissa maksetaan kunnon palk-kaa, parempaa palkkaa lastentarhanopettajille ja varhaiskasvatuksenhenkilöstölle ja jossa ei ole minkäänlaisia palkkakartelleita, vaan anne-taan myös sen kysynnän ja tarjonnan toimia niin kuin kuuluu.

Jos Helsinki saa tällaisen Venetsian kaltaisen biennaalin, me voimmesaada 500 000 uutta matkailijaa tänne silloin kun tämä tapahtuma on,ja tämä on aika merkittävä asia. Tämäntyyppiset asiat eivät ole valitet-tavasti kauheasti kiinnostaneet maan hallitusta, vaikka tällä hyvinvoin-nilla on ihan elintärkeä vaikutus koko Suomelle. Jos me emme pystytäällä kasvamaan ‒ Uusimaa tuottaa BKT:sta 40 % ‒ niin ei ole kyllärahoitusta, mitä jakaa. Ei ole hyvinvointia, mitä jakaa eikä ole varaaedes kattaa sentasoisia terveyspalveluita tässä maassa. Meillä on toi-senkin tyyppisiä maita, jotka eivät tätä hyvinvointia pysty ihmisille sa-malla lailla jakamaan, ja tämä pitäisi kyllä ymmärtää. Tässä nyt valitet-tavasti, kuten tiedetään ja kuten valtuusto viime kokouksessa yhtenäi-sesti lausui, tämä maakunta- ja sote-himmeli ei ole Helsingille eikämuillekaan suurille kaupungeille, kuten he ovat nyt lausuneet, edulli-nen. Meiltä viedään päätösvaltaa, ja se on nähty, että silloin kun sepäätösvalta ja meidän tulomme siirtyvät tämän maan hallitukselle,eduskunnalle ‒ eivätkä edes sinne vaan johonkin valtiovarainministeri-ön suljettuihin neuvotteluihin ‒ niin ei se ole lyönyt läpi se ajatus, ettätällaiset kasvavat kaupungit ovat tämän maan voimavara.

Kiitos.



11.4.2018

Valtuutettu Heinäluoma

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluaisin jatkaa siitä, mitä valtuutettu Arajärvi voi ryhmäpuheenvuoros-saan esille. Arajärvi korosti mielestäni erittäin tärkeätä kysymystä, jokaliittyy olennaisesti hyvin moneen kaupungin toimialaan ja sitä kauttabudjettivalmisteluun, nimittäin segregaatioon. Olemme tottuneet ajatte-lemaan, että Helsinki on onnistunut hyvin alueellisten erojen kasvuntorjumisessa. Tämä ei kuitenkaan ole enää se todellisuus, jossa Hel-singissä elämme. Kansainvälisesti verrattuna erot ovat edelleen pieniä,mutta suunta on valitettavasti kasvava. Tilanteessa, jossa koulutuserotvoivat olla jopa kuusinkertaiset eri alueiden välillä ja tuloerotkin kolmin-kertaiset, pitäisi meistä jokaisen tunnustaa, ettei tämä kuvaa sitä pää-kaupunkia, jota haluamme olla rakentamassa.

Tässä kohtaa päättäjinä meidän pitäisi mielestäni osoittaa pitkänäköi-syyttä ja reagoida riittävän ajoissa huolestuttavaan kehitykseen, koskajos annamme erojen kasvaa liian suuriksi, on kehitykseen enää vaikeapuuttua. Eriarvoisuuden torjuminen on mitä suurimmassa määrin kes-tävää talouspolitiikkaa. Se pitäisi salin oikeassakin laidassa tunnustaa.Tästä syystä Helsingin tulee lisätä ensi vuoden talousarviossaan mää-rärahoja alueiden välisten erojen vähentämiseen ja panostaa kohtuu-hintaiseen asuntorakentamiseen.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet sekä alkuvuoden ryhmäaloittees-saan että nyt myös talousarvioaloitteena maksuttomien opiskeluväli-neiden tarjoamista toisen asteen opiskelijoille. Maksuttomat opiskeluvä-lineet ovat tärkeä panostus syrjäytymisen ehkäisyssä erityisesti niilleperheille, jotka joutuvat laskemaan toimeentulonsa riittävyyttä. Olemmetehneet tästä samasta asiasta aloitteen myös edellisellä kaudella. Toi-vottavasti nyt maksuttomalle toiselle asteelle löytyisi tukea myös muistaryhmistä. Menestyvällä Helsingillä on mielestämme tähän panostuk-seen varaa.

Kiitos.

Valtuutettu Jalovaara

Puheenjohtaja.

Tässä omassa puheenvuorossani haluan todeta, että olen iloinen siitä,että Helsingin talousarviota käsitellään huomattavasti paremmassa ti-lanteessa kuin mihin me viime kaudella täällä salissa istuneet olemme



11.4.2018

tottuneet. Parempi tilanne johtuu kansainvälisestä talouden myöntei-sestä kehityksestä ja pääkaupungin elinvoimasta, jota meidän pitää jat-kossakin varjella. Tämä on paradoksi, että suuri epävarmuus Helsinginmyönteiseen kehitykseen kohdistuu tällä hetkellä Suomen hallituksenpakolla ajaman sote- ja maakuntauudistuksen suunnalta. Tässä esitte-lytekstissä todetaan oikein hyvin se, että uudistus aiheuttaa kaupungilletulevina vuosina suurta epävarmuutta, niin kuin pormestari myös täällätotesi jo aikaisemmin. Tai jos sitä nyt voi uudistukseksi yleensä sanoa.Enemmänkinhän se on vallankaappaus, joka toteutuessaan siirtäämaakunnalle niin merkittävän määrän verotuloja, että se kasvavankaupungin investointitarve on ihan mahdoton täyttää. Se koskee muu-takin kuin sotea.

Olemme tottuneet täällä Helsingissä tekemään yhdessä tätä budjettiajo varmaan 100 vuoden ajan, niin kuin me tänään teemme. Me haluai-simme jatkaa tätä samaa systeemiä jatkossakin. Tämä on Helsingintapa hoitaa asioita, ja se toimii hyvin. Sitä ei tarvitse mennä sotkemaanvaltioneuvoston toimilla.

Haluaisin vielä lopuksi kiinnittää huomiota opetustoimen puolelta tiet-tyihin asioihin. Minähän olen siellä lautakunnassa. Kuten me tiedämme,koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat jatkuvasti olleet esillä.Tänäänkin oli 2 delegaatiota käymässä täällä 2 koulusta. Tilakeskuk-sesta saamani tiedon mukaan meillä on ? rakennuksista tällä hetkel-lä korjausvelkaa 410 miljoonaa euroa, ja sosiaalitoimen rakennuksetjos pannaan siihen mukaan, jolla osa päiväkodeista vielä on, niin kor-jausvelka on siellä 98 miljoonaa euroa. Täällä on tietysti helppo keksiäkaikenlaisia kivoja uusia ideoita. Tässä on tänä iltana varmaan kaikkihyvät asiat jo luetteloitu ja niihin runsaasti varoja ja kaikkea kivaa. Tä-mä ei ehkä ole niin mediaseksikästä korjata kouluja, mutta se on kui-tenkin asia, mihin tänäänkin on käynyt ilmi, että meillä on valtava tarve.Todella toivoisin, että korjausvelan määrä on sellainen, joka otetaanhuomioon ja pohditaan, voisiko sitä tarvetta pyrkiä alentamaan ensivuonna.

Kiitos.

Valtuutettu Stranius


Kaupunkistrategiassa ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuuttakoskevat tavoitteet on kirjattu monin paikoin ihan hyvin. Nämä tavoit-teet eivät kuitenkaan toteudu pelkällä hyvällä tahdolla tai sillä, että esi-



11.4.2018

merkiksi valtio kieltää kivihiilen käytön. Jos katsotaan vaikka tuon ko-kousaineiston liitteen 4 eli se valtuustokauden suunnittelukaavio sekätalouden ohjauksen vuosikello, kun katsotaan sitä, tulee aika vahvavaikutelma, että hankkeissa ei ole mukana oikeastaan mitään, jokaedistäisi lähiluonnon säilymistä tai luonnon monimuotoisuutta. Vaikkahyvin tiedetään, kuten täälläkin tuli esiin valtuutettu Nygårdin toimesta,että se lähiluonto on juuri se merkittävä hyvinvoinnin lähde, joka tekeemyös Helsingistä niin hienon paikan.

Tarvitaan siis lisää rahaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen,kuten vaikka kansallisen kaupunkipuiston toteuttamiseen tai moniinmuihin hyviin hankkeisiin. Tarvitaan myös lisää resursseja, jotta luonto-arvot voidaan huomioida kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tarvitaanlisää ympäristö- ja luontoasiantuntijoita sekä terveystarkastajia ympä-ristökeskukseen. Tarvitaan oikeasti lisää rahaa myös energiasäästö- japäästövähennyksiin. Tarvitaan myös julkisten hankintojen ympäristöoh-jausta, julkisia investointeja puhtaaseen teknologiaan. Ehkä näin Hel-sinki voisi olla silloin myös se paikka, jossa kehitetään ja keksitään kei-not vaikkapa merten muoviroskan siivoamiseen ja sille, että jokainenmeistä voisi viettää vaikkapa muovitonta vuotta tai tulevaisuutta.


On oikeastaan aika kummallista tai käsittämätöntä, että näin hyvässätaloudellisessa tilanteessa meillä ei olisi varaa esimerkiksi huippuhy-vään ja kohtuuhintaiseen joukkoliikenteeseen, koulujen korjaamiseentai maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, varhaiskasvatuksenkunnolliseen resursointiin sekä moneen muuhun perusjuttuun. Voimmehyvin ratkaista monia sosiaalisia ongelmia, jos niin halutaan. Jokaiselleasunnottomalle voidaan tarjota koti ja nimi oveen, jos halutaan. Siihentarvitaan hiukan nykyistä enemmän poliittista tahtoa ja ripaus rahaakaupungin budjetista.


Yleisesti ottaenhan meidän talousjärjestelmässämme on jotain aikapahasti vialla, jos hyvinvointimme vaatii jatkuvaa talouskasvua. Nythänongelma on se, että hyvinvointi pysty niukin naukin nykytasolla vain sil-loin, jos talous kasvaa 2‒3 %:n vuosivauhtia. Jos talous ei kasva, kä-sissä on monia sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä ja pahoinvointia. Voi-simmeko me rakentaa myös sellaista kaupunkia, joka ei perustu ikui-sen talouskasvun ideologialle? Rajallisella planeetalla rajaton talous-kasvu tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän.

Kiitos.



11.4.2018

Apulaispormestari Pakarinen


Helsinki kasvaa kovaa vauhtia. Ensi lukuvuonna meillä on perusope-tuksessa 930 koululaista, lukiossa 90 opiskelijaa ja varhaiskasvatuk-sessa 950 lasta enemmän kuin tänä vuonna. Pyrimme samalla nosta-maan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Tarvitsemme tästä syys-tä liki 60 miljoonaa euroa enemmän ensi vuoden budjettiin jo ihan vainsitä varten, että kykenemme tarjoamaan kaikille kaupunkilaisille nykyi-sen kaltaiset ja strategian mukaiset päiväkoti- ja koulupalvelut. Tämäkannattaa pitää mielessä, kun pohditaan määrärahalisäyksiä kukinmeistä suosikkikohteeseemme.

Olen valitettavasti huomannut, että kaupunkikoneistomme liikkuu aivanliian hitaasti silloin kun meidän on nopeasti pystyttävä tarjoamaan uusiapäiväkotipaikkoja, koulujen peruskorjausratkaisu sisäilmaongelmaan taihenkilöstövajeeseen. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun kaupungin yh-teisiin tulostavoitteisiin otetaan asioita, jotka oikeasti halutaan yhdessäsaavuttaa. Haastavimmat tavoitteet ovat sellaisia, joihin tarvitaan useantoimialan yhteistyötä.

98 % kaikista suomenkielisessä päivähoidossa olevista lapsista pääseehoitopaikkaansa alle puolessa tunnissa julkisia liikennevälineitä käyttä-en. Keskimääräinen päiväkotimatka kestää Helsingissä 10,5 minuuttia.Haluaisin, että otamme koko kaupungin tavoitteeksi, että kasvavassa-kin kaupungissa 100 % lapsista pääsisi hoitopaikkaansa alle puolessatunnissa. Se velvoittaa kaupunkia etsimään uusia päiväkotitiloja aktiivi-sesti ja huolehtimaan siitä, että meillä on riittävästi pätevää henkilöstöäpäiväkodeissa.

Kaupungin houkuttelevuus työpaikkana rakentuu monesta tekijästä.Tiedän sen, koska vierailen useamman kerran viikossa kouluilla ja päi-väkodeissa henkilöstöön ja toimintaan tutustumassa. Johtaminen jatyöolosuhteet ovat perusta, jolle hyvä motivaatio ja työsuoritus rakentu-vat. Paljon esillä olleista kaupungin palkoista päätetään keskitetystikaupungin kanslian henkilöstöosastolla. Lastentarhanopettajien työnvaativuus on kiistatta lisääntynyt uuden varhaiskasvatussuunnitelmanmyötä. Olemme myös tehneet Helsingissä selviä valintoja sen suhteen,että panostamme varhaiskasvatuksen saatavuuteen. Osallistumisas-teen nousun ja maksuttomuuden myötäkään emme voi tinkiä kasvatuk-sen laadusta, joka muodostuu ennen kaikkea ammattilaisten työstä.Siksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on päättänyt tehdä uudentyön vaativuuden arvioinnin lastentarhanopettajien työstä. Työn vaati-



11.4.2018

vuuden arviointi on kaikkien työntekijöiden kannalta oikeudenmukainentapa tarkastella palkankorotustarpeita.

Toimialan toinen ehkä tällä hetkellä merkittävin haaste kasvavassakaupungissa ovat tilat. Niitä pitää olla riittävästi ja niiden pitää olla kun-nossa. Kaskolla on yli 700 osoitetta tässä kaupungissa. Se on paljon.Vastuu päiväkotien ja koulujen ylläpidosta siirtyi yli 10 vuotta sitten sil-loiselle tilakeskukselle, nykyään kaupunkiympäristön toimialalle. Koulutovat ikään kuin kaupunkiympäristön vuokralaisena. Ajatuksena oli kes-kittää huolenpito kiinteistöistä asiantuntijaorganisaatiolle, jotta muillatoimialoilla voidaan keskittyä ydintehtävään. Tästä huolimatta erittäinsuuri osa saamastani palautteesta liittyy koulujen sisäilmanongelmiin japuutteisiin tiloissa. Emme ole tietenkään ongelminemme yksin, koskasama tilanne on muuallakin Suomessa, mutta silti alan tuskastua tilan-teeseen. Olisi jo aika saada jotain konkreettista aikaan.

Sisäilmaongelmien ratkaisussa on ennen kaikkea kysymys luottamuk-sesta. Luottamuksesta siihen, että jos kaupunki kertoo henkilöstölle jakoululaisille, että käytettävissä olevat tilat ovat turvalliset, niiden on ol-tava terveelliset ja turvalliset. Jostain syystä tämä luottamus on viimevuosina rapautunut. Tarvitsemme ensi vuoden budjettiin siis kunnonresurssit uusien koulujen ja korjauksen suunnitteluun, erityisesti kau-punkiympäristön toimialalle mutta myös kasvatuksen ja koulutuksentoimialalle. Jos rakentamisbuumin vuoksi on vaikea saada rekrytoiduksiasiantuntijoita meille, suunnitteluosaamista pitää ostaa talon ulkopuo-lelta.

Strategian tavoite olla maailman toimivin kaupunki edellyttää sitä, ettäpäiväkotipaikka löytyy läheltä, päiväkotien ja koulujen tilat ovat toimiviaja opetus vastaa muuttuvan ympäröivän maailman asettamia tarpeita.Vaikka meillä on suurin osa asioista hyvin, haasteet ovat kasvavassa jakansainvälistyvässä kaupungissa myös huikeita. Jostain pitää aloittaa.On tärkeää, että valitsemme jokaisena vuonna muutaman asian, jonkahoidamme kuntoon. Ehdotukseni on, että vuonna 2019 keskitymmeedellä kuvaamallani tavalla varhaiskasvatuksen saatavuuteen ja päivä-koti- ja koulukiinteistöjen kuntoon ja otamme ne koko kaupungin tavoit-teeksi. En halua pitää tätä samaa puheenvuoroa ensi vuonna.

Kiitoksia.

Valtuutettu Vepsä

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.



11.4.2018

Helsinki on vauras ja hyvinvoiva kaupunki, mitä lähes puolen miljardinylijäämä viime vuodelta osoittaa. Kaupunki tarvitsee terveitä, hyvinvoi-via kuntalaisia, jotta jatkossakin verotulokehitys jatkuisi yhä suotuisana.Helsingillä on varaa huolehtia hyvin asukkaistaan. Sisäilmaongelmaisetpäiväkodit, koulut ja julkiset rakennukset tulee saattaa kuntoon, jottahelsinkiläiset pysyisivät terveinä. Uuden koulun ja päiväkodin, kutenvaltuutettu Jalovaara mainitsikin, rakentaminen maksaa koosta riippuen8‒15 miljoonaa euroa. Helsingillä on tähän varaa. Varhaiskasvatuk-seen ja koulutukseen tulee panostaa, ja sen tulee olla laadukasta. Jottalaatu toteutuu, tarvitaan riittävän pieniä ryhmäkokoja. Päiväkoti ei voiolla pelkkä säilömispaikka. Tarvitaan riittävästi koulutettua henkilökun-taa. Matalapalkkaisten naisten, niin lastenhoitajien, lastentarhanopetta-jien, lähihoitajien kuin sairaanhoitajienkin, palkkausta on syytä tarkis-taa, jotta Helsingissä eläminen ja asuminen on mahdollista.

Hyvä, laadukas elämä kuuluu kaikille. Kuten on mainittukin, kotihoidonvarassa asuu yksin kodeissaan aivan liian huonokuntoisia muistisairai-ta ikäihmisiä. Tarvitaan lisää muistisairaiden asukkaiden ryhmäkoteja.Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevat asukkaat ovat tänä päivänäentistä enemmän hoitoa vaativampia. Helsingin pitää panostaa hoi-toalan ammattilaisten työssä jaksamiseen riittävällä henkilöstömäärälläniin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoivassakin. Kotihoitoonon onneksi saatu lisää vakansseja, mutta on eri asia, saadaanko netäytettyä, koska työ on tänä päivänä niin raskasta.

Asuntojen hinta ja asuntopula ovat Helsingissä ikuisuuskysymyksiä,jotka koskettavat niin työvoiman saatavuutta kuin asukkaiden ja aluei-den eriarvoistumista. Pieni- ja keksituloisilla ihmisillä pitää olla varaaasua Helsingissä. Tukiasuntoja tarvitsevat lisää niin nuoret, ikäihmisetkuin vammaisetkin. Vammaisia asuu aivan liian paljon kodeissa iäkkäi-den vanhempiensa hoidettavana. Sopivia tukiasuntoja he joutuvat jo-nottamaan 10 vuotta tai jopa pidempäänkin. Myös vammaisella ihmisel-lä on oikeus ja nuorella itsenäistyä. ? YK:n vammaisten oikeuksiensopimukseenkin. Omaishoitajia on tuettavia. Lähihoidon paikkoja jaosavuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan lisää, jotta omaishoitajatsaavat nämä ansaitsemansa vapaapäivät.

Lastensuojeluun tarvitaan lisää henkilökuntaa. Samoin näihin vastaan-ottokoteihin, joissa näitä lapsia hoidetaan. Koska nämä lapset ovat en-tistä sairaampia, sosiaaliohjaajien työ näissä vastaanottokodeissa onerittäin vaarallista. Heillä on väkivaltatilanteita jatkuvasti. Lastensuoje-lun ennaltaehkäisyyn pitää panostaa. Kouluterveydenhuoltoon, neuvo-latoimintaan, yhteistyöhön. Perheet tarvitsevat tukea, ennen kuin näistälapsista tulee lastensuojelutoiminnan alaisia.



11.4.2018

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan tapahtumat kuuluvat kaikille. Kaikillaon oltava osallistumismahdollisuus. Helsinki voisi olla edelläkävijämahdollistamalla ilmaisen julkisen, maksuttoman julkisen liikenteenesimerkiksi pienituloisille eläkeläisille.

Lopuksi haluan sanoa, että asuinalueidemme segregaation pienentä-minen on tärkeää. Se, että viheralueet kuuluvat kaikille. Kuten SirpaAsko-Seljavaara totesikin, tämä Tattarisuon jättimäinen hakkeella toi-miva biolämpövoimala ei ole tämän päivän pitkäjännitteinen mahdolli-suus. Helsingin pitää ennakkoluulottomasti kokeilla maakaasua, aurin-kopaneeleja, muuta. Meille koillishelsinkiläisille, me koemme, että sa-lassa tuotu biolämpövoimala, niin tämä ei sovi meille.

Kiitos.

Valtuutettu Muurinen


Valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan bruttokansantuotekasvaa ja alentaa maan velkasuhdetta, mikä on tietysti myönteinenasia. Talouskasvu kuitenkin hidastunee ja ikäsidonnaisten menojenkasvu jatkuu, joten velkasuhde uhkaa kasvaa uudelleen ensi vuosi-kymmenellä. Maakunta-sote-uuudistus pyrkii vastaamaan tähän, muttatuo toteutuessaan epävarmuutta Helsingin talouteen.

Helsingin talouskehitys on ollut viime vuonna myönteistä. Verotulotovat kasvaneet, ja menokasvu on ollut matala. Työttömyysaste on las-kenut, mutta on korkeampi kuin koko pääkaupunkiseudulla. Siksi työlli-syyden ja työllisten kasvun edistäminen on siten edelleen haaste tule-ville vuosille, myös huoltosuhteen näkökulmasta.

Vuosiksi 2018‒2019 Helsinkiin ennakoidaan 8 000 asukkaan kasvuavuosittain eli pienen kunnan asukasmäärän verran. Kaikki Helsinkiinmuutttavat ovat potentiaalisia julkisten palvelujen käyttäjiä, joten palve-lujen riittävyyttä on syytä arvioida jatkuvasti ja mielellään ennakoiden.

Kaupunkistrategian mukaiset kaupungin yhteistä suunnittelua erityisestivaativat ryhmät ovat lapset, nuoret ja iäkkäät. Väestöennusteet puolta-vat tätä korostusta. Syntyvyys on ollut laskusuunnassa, ja siitähän onollut huolta koko maassa. Mutta kouluikäisten määrä sen sijaan onHelsingissä kasvanut, ja määrän ennustetaan kasvavan myös lähivuo-sina.



11.4.2018

Iäkkäistä 75 plus -väestön määrän ennakoidaan kasvavan yli 1 000:llavuosittain ja tulevan 10 vuoden aikana yhteensä noin runsaalla 20 000henkilöllä ja hauraimman ryhmän, 85 plus -väestön yhteensä noin 4000henkilöä 10 vuoden aikana. Iäkkäiden ennakoidaan kuitenkin elävänentistä terveempinä entistä pidempään, joten palveluja on uudistettavaja kehitettävä tarpeiden mukaiseksi. Esimerkiksi digipalvelut ovat tuttujajo monelle nykyisistä senioreista. Vaikka sote-palvelut siirtyisivät maa-kunnalle, iäkkäille suunnattuja hyvinvointia edistäviä palveluja tarvitaanHelsingissä edelleen. Muun muassa liikunta- ja kulttuuripalveluja. Myössopivia asuinympäristöjä, esteettömiä asuntoja, julkisen liikenteen pal-veluja ja niin edelleen.

Talousarvion valmistelussa kannattaa huomioida kaupunkistrategianmukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä syrjäytymisenehkäisy ja kaikkiaan raskaiden palvelujen tarpeen ennaltaehkäisy. Hy-vinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii systemaattista eri toimialojenyhteistyötä, minkä vuoksi Helsinkiin olisi lopultakin luotava hyvinvoinninja terveyden edistämisen rakenteet ja toimintamalli. Tämä on taloudenhallinnankin näkökulmasta tärkeä. Tätä tarvitaan myös maakuntayh-teistyössä, mikäli maakunta-sote-uudistus toteutuu.

Joissakin keskeisten ikäryhmien palveluissa Helsingissä on ollut on-gelmia saada ammattitaitoista työvoimaa. Esimerkiksi lastentarhan-opettajat, kotihoidon työntekijät ja sosiaalityöntekijät ovat olleet esillä.Työntekijöiden palkat perustuvat työehtosopimuksiin, ja kaupungin liik-kumavara palkoissa on pieni. Siksi edullisten työsuhdeasuntojen lisäksiolisi hyvä ideoida muitakin keinoja saada muun muassa edellä mainit-tuja tärkeitä työntekijöitä Helsinkiin turvaamaan kaupunkilaisille laaduk-kaita palveluja. Tämä jättäisin virkamiehille mietittäväksi.

Kiitos.

Valtuutettu Alametsä

Arvoisa puheenjohtaja. Arvon valtuutetut ja kuulijat.

Valtuustokautta on pian takana yksi vuosi, ja tänä aikana on ainakinselvinnyt, että tässä salissa on paljon idearikkaita, fiksuja, älykkäitä ih-misiä. Mutta toistuvasti mietin niitä ääniä, jotka eivät täällä salissa kuu-lu. Päätöksentekijäthän ovat usein paremmin toimeentulevia ihmisiä.Meitä, jotka olemme voineet käyttää energiaamme ja aikaamme asioi-hin vaikuttamiseen. Joskus pelkään, että olemme sokeita. Että halu-amme alentaa veroja, panostaa lähinnä jo valmiiksi hyvinvoiviin helsin-kiläisiin. Monella helsinkiläisellä meneekin paremmin kuin koskaan,



11.4.2018

mutta moni näkyy meille vain tilastoissa ‒ jopa itsemurhatilastoissa.Hyvin toimeentulevalle helsinkiläiselle veronalennus voi olla iloinenasia, ja sitä ei tule hyväksyä, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että sa-man rahan voi käyttää palveluihin, jotka ovat monelle hengen ja ter-veyden kannalta välttämättömiä.

Ehkä unohdamme sen lastentarhanopettajan, jolla on hädin tuskin va-raa vuokraan. Sen transsukupuolisen nuoren, joka ei saa tarvitse-maansa psykologista tukea. Sen lukiolaisen opiskelijan isän, jonka täy-tyy edelleen valita lastensa koulukirjojen ja ruuan väliltä. Päihderiippu-vaisen, joka jonottaa leipäjonossa. Nämä ovat myös helsinkiläisten ar-jen tarinoita.

Sitä arkea voimme parantaa hyvällä taloudenpidolla ja ihmisten hyvin-vointiin investoimalla, ja tässä on vielä pari asiaa, jotka mielestäni tulisihuomioida vuoden 2019 talousarvioesityksen valmistelussa. Laitetaanrahaa kouluihin, terveyspalveluihin, pienituloisten palkkoihin ja ympäris-töön. Hoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lasten kasvattajien palkkojentasokorotukset tulee toteuttaa. Homekoulut pitää korjata, nuorisotilatrakentaa ja kunnostaa viihtyisiksi myös lähiöissä. Ei vain siellä, missämeillä on itsellämme äänestäjiä. Kaikille on varmistettava koti ja ruojaa,myös heille, jotka eivät jaksa sen puolesta taistella. Siihen meillä onpakko olla rahaa.

Moni fyysisen terveyden ja mielenterveyden ongelma saa alkunsa jokodissa tai kouluympäristössä. Helsingissä on yhtä koulupsykologiakohden 350 oppilasta. Se on mielestäni aika paljon. Jos tätä mitoitustatarkistettaisiin, voisimme vähentää esimerkiksi syrjäytymistä. Nuortensuhteen myös liikunnan on moni täällä maininnut. Siitä huolimatta il-meisesti nyt liikuntapalveluille esimerkiksi ollaan asettamassa maksujanuorille. Se pitäisi pitää maksuttomana.

Perheiden täytyy saada apua ilman häpeää ja stigmaa sen avun ha-kemisesta. Moni ei jaksa. Esitän, että neuvolapsykologien määrää lisät-täisiin siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä psykologin palve-luita. Jokaisella tuoreella vanhemmalla tulee olla helppo pääsy erillisel-le vastaanotolle psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Siellä voidaanvaikuttaa koko aikuisuuteen ja tulevaisuuteen Helsingissä.

Hyvinvointivaikutuksia on monilla asioilla, mistä me täällä päätämme.Meluesteiden rakentamisesta kulttuurin tukemiseen ja näihin muihinpalveluihin. Toivon todella, että me harkitsemme tätä puolta, emmekäpelkästään ajattele verojen alentamista, mistä niin moni on tänään tääl-lä puhunut. Hyvin toimeen tulevalle palkansaajalle, mitä mekin monet



11.4.2018

täällä olemme, todella pienellä rahalla voidaan saada aikaan koko yh-teisön tasolla valtavan suuria vaikutuksia. Kiitos, kun harkitsette tätä.

Valtuutettu Pajunen

Hyvät valtuustokollegat.

Kaupungin taloutta on hoidettu hyvin, ja se näkyy Helsingin viime vuo-den tilinpäätöksessä. Niin kansallisessa kuin kansainvälisessä toimin-taympäristössä on kuitenkin paljon epävarmuuksia, ja nousukausi eijatku ikuisesti. Meidän pitää siis alkaa varautua nousevien korkojenmaailmaan. Tuottavuustavoitteesta ei pidä tinkiä, ja velkaa ei kannatakasvattaa. Talouspolitiikkamme pitäisi olla pitkäjänteistä. YK:n kestä-vän kehityksen tavoitteet tarjoavat tähän hyvän rungon. Ne tähtäävätäärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen, jossaotetaan ympäristö, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti. Toivon,että Helsinki ottaa kestävän kehityksen periaatteet osaksi budjettipro-sessia, ja olen tehnyt tästä myös hiljattain valtuustoaloitteen.

Suuri osa keskusteluistamme pyörii sen ympärillä, mihin kaupungin va-roja voidaan käyttää. Palveluita pitää jatkuvasti parantaa, mutta meidänpitäisi kuitenkin myös miettiä, miten kaupungin tuloja voidaan kasvattaaja kilpailukykyä parantaa. Työllisyysastetta pitäisi nostaa edelleen jakannustaa yrittäjyyteen. Kaupungin rooli on luoda puitteet sille, ettäHelsinki on hyvä paikka elää, toteuttaa liikeideoita ja kasvattaa yrityk-siä. Maailman toimivimman kaupungin pitää houkutella osaajia, ja pal-veluita pitää tarjota yhä enemmän myös englanniksi. Matkailua pitääkehittää kestävästi.

Olemme toistaiseksi onnistuneet segregaation torjunnassa kansainväli-sesti vertaillen hyvin. Alueellisen eriarvoistumisen torjuvaa politiikkaapitää jatkaa edelleen positiivisella diskriminaatiolla koulutuksessa, ta-sapainoisella asuntopolitiikalla ja tarjoamalla vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ympäri kaupunkia. Heikoimmista pitää pitäähuolta.

Valtuutettu Strandén

Hyvät valtuutetut.

Tässä on aiemmin useammassa puheenvuorossa ‒ muun muassa val-tuutettu Hyttisellä, Muttilaisella, Hernbergillä ‒ tullut esille näitä koulujenja rakentamisen sisäilmaongelmia. Tein viime vuoden marraskuussa



11.4.2018

kaupunginvaltuuston talousarviokeskustelussa koskien vuotta 2018 toi-vomusponnen, että selvitetään mahdollisuus rakentamisen ja erityisestiuusien koulurakennusten rakennusvalvonnan tehostamiseksi ja siihenliittyvien riittävien resurssien takaamiseksi rakentamisen kaikissa vai-heissa. Sama koskien korjausrakentamista. Suuremmista puolueista jaryhmistä ja kukaan ei kannattanut pontta. Asiaa kannatti vain perus-suomalaiset KD ja piraattien ryhmä. Olisi hienoa, että asiaan nyt tartut-taisiin, vai puhutaanko taas, eikä asiaan mitään tehdä? Aion tarvittaes-sa tehdä uuden ponnen asiasta uudestaan vuoden 2019 talousar-viokeskustelussa.

Kiitos.

Valtuutettu Särelä

Arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Kaupungistuminen on megatrendi. Se on itse asiassa trendi, jota ih-miskunta on elänyt viimeiset 10 000 vuotta, mikä tekee kaupungeistaehkä ihmiskunnan keksinnöistä yhden kaikista pitkäikäisimmistä ja säi-lyneimmistä ja tuotteliaimmista. Kaupungit ovat tänä päivänä nouse-massa taas yhdeksi keskeisimmistä toimijoista, oli kysymys sitten maa-ilmantaloudesta tai ilmastokriisin ratkaisemisesta.

Kun on katsottu sitä, mitä kaupunkien välillä tapahtuu, yksi iso kehitys-kulku tällä hetkellä on se, että digitalisaation ja muiden teknologistenkehitysaskeleiden myötä pienten, syvää maaseutua kauppapaikkoinapalvelevien kaupunkien rooli kutistuu, ja uusia asioita luovien kaupun-kien merkitys kasvaa, ja samalla tällaisten maailmankauppaan vahvastikytkeytyneiden kaupunkien merkitys kasvaa. Tässä suhteessa Helsinkion Suomen merkittävin kasvun veturi. Meidän täällä Helsingissä pitääottaa tämä roolimme vakavasti ja ymmärtää se, että se on paljolti mei-dän harteillamme myös varmistaa se, että Suomi pärjää maailmanta-loudessa. Maailmantalous nimittäin käy läpi kovinta murrosta sittensähkön tulemisen 100 vuotta sitten, ja tällaisissa isoissa murroksissa,kuten esimerkiksi Paul Krugman on todennut, tiedetään, että uusienalojen paikat määräytyvät sen mukaan, minne ne sattuvat tai mitkä pai-kat onnistuvat ne haukkaamaan silloin kun ne syntyvät, ja ne kykenevätsaamaan pitkäaikaisia kilpailuetuja tästä agglomeraatiosta, jota tässäkasvuvaiheessa syntyy. Eli nyt meidän täytyy tässä vaiheessa kyetätoimimaan rohkeasti ja kasvamaan. Tässä suhteessa Helsingillä onpaljon vielä tekemistä.



11.4.2018

Helsingin kaupungissa valmistui vajaa 5 000 asuntoa viime vuonna,mikä on suurin määrä pitkään aikaan. Mutta silti tälläkin asuntotuotan-non tahdilla meillä asuminen kallistuu nopeammin kuin ihmisten tulota-so, eli me vieläkin rakennamme aivan liian vähän asuntoja niille kaikillekaupunkilaisille, jotka voisivat täällä ottaa osansa kaupungin talouteen,tarjota meille kaikkea muuta toimintaa ja tehdä Helsingistä paremmankaupungin. Tarvitaan siis rohkeutta investoida lisää tulevaisuuteen.Tämä on todella haastava paikka nyt, varsinkin kun hallitus on viemäs-sä kaupungilta ison osan verotuloista, joten se vaatii myös samalla tai-toa kaupungilta toimia sellaisilla tavoilla, hyödyntää sellaisia tapoja, joil-la me voimme saada siitä maasta, joka on arvokasta, ne rahat niihin in-vestointeihin, jotta me pystymme kasvamaan.

Samalla pitää todeta, että maakuntauudistus tuo mukanaan yhden toi-sen uhan, josta ei ole hirveästi puhuttu, koska sote on vienyt kaikenhuomion. Nimittäin jos maakuntavaltuustot tulevaisuudessa päättävätmaakuntakaavassa, samalla me päädymme tilanteeseen, jossa maa-kunnan siitä ylimmästä kaavoituksesta päättävät valtuutetut, joilla ei olemitään kosketusta välttämättä investointeihin, joita ne vaativat. Elimaakunnassa voitaisiin tehdä täysin sellaisia päätöksiä, jotka eivät olemitenkään toteuttamiskelpoisia kunnissa, koska kunnat, jotka ne joutu-vat rahoittamaan, eivät ole mitenkään mukana siinä. Tämä on sellainenongelma, joka pitäisi ratkaista ja jossa pitää tehdä aktiivisesti töitä, ettäHelsingin seudulla tämä ei tule kasvun esteeksi.

Kiitos.

Valtuutettu Yanar

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Tiedän, että haluatte päästä varmaan kotiin, mutta minulla on sanotta-vaa.

Arvoisat ystävät ja valtuutetut ja koko Helsinki.

Suomen hallituksen pitkäaikainen linja on ollut se, että pienituloistenetuuksista ja perusturvasta, työttömiltä ja pienituloisilta on leikattu mie-luummin kuin vaikkapa ympäristölle haitallisista tuista. Tämä on ollutSuomen hallituksen pitkäaikainen linja, ja on ollut ihmeellistä katsoa tä-tä maailmankuvaa eduskunnassa. On ihmeellistä, minkä takia esimer-kiksi kokoomus, keskusta, siniset, aiemmin myös perussuomalaisetovat olleet tätä mieltä. Helsinki on ollut edistyksellinen. Olemme torju-neet täällä monia hallituksen tuhoisia leikkauksia. Tämä on ollut helsin-



11.4.2018

kiläisille toki hieno tilanne, jossa on pystytty tässä kaupungissa torju-maan, mutta kaikissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa tämä ei oleonnistunut.

Tässä on puhuttu toisen asteen maksuttomuudesta, ja olen tietysti sa-maa mieltä siitä, että tähän suuntaan pitää mennä, ja Helsingin pitääseuraavassa budjetissa tätä asiaa ajaa. Lukioiden kirjahankinnat voivatmaksaa 2 500 ja ammatillisissa oppilaitoksissa kustannukset vaihtele-vat, ja sielläkin voi olla todella kalliita oppimateriaaleja.

Hallituksella oli itse asiassa tiedotustilaisuus äsken kehysriihtä koskien.Siinä sanottiin, että toisen asteen opiskelijoille on tulossa lisää rahaaoppimateriaalien, kuten oppikirjojen, hankintaan. Tukea saisi osa toisenasteen opiskelijoista 46 euroa kuukaudessa. Tämä on toki tervetullutsuunta, mutta se ei riitä, koska jos me haluamme pysäyttää nuortensyrjäytymisen, jos me haluamme tarjota nuorille hyvät näköalat tulevai-suuteen, totta kai meidän pitää pyrkiä siihen, että koko ikäluokka, kaikkipääsevät siihen. Että kenenkään ei tarvitse ajatella sitä, riittävätkö ra-hat, onko minun vanhemmillani rahoja. Sitä kautta nuoret pystyvät to-teuttamaan itseään ja pääsemään eteenpäin tässä maailmassa.

Kuten aiemmin sanoin, Helsinki on ollut tällä kaudella, eduskuntakau-della esimerkillinen, ja meidän tulisi jatkaa tätä. Panostetaan tulevai-suuteemme, kuten Helsinkinä olemme tehneet, ja tehdään taas hyvääpolitiikkaa, näytetään Suomelle suuntaa.

Kiitos.

Valtuutettu Said Ahmed

Minä luulin, että olen viimeinen puhuja, mutta en ole, joten saan puhuaihan rauhassa.

Helsingillä menee hyvin. Meillä on rahaa, meillä on varaa pistää nuor-ten palveluihin enemmän rahaa. Meillä on varaa tehdä enemmän en-naltaehkäiseviä toimia. Tehdään oppimisympäristöistä turvallisia ja viih-tyisiä sekä lapsille että opettajille ja kaikille kasvattajilla. Pienennetäänpäiväkotien erityistukea tarvitsevien ryhmien kokoja, nostetaan matala-palkka-alojen, hoitajien ja lastentarhanopettajien palkkoja, koska siihenmeillä on varaa. Tämä on parasta investointia, mitä me voimme tehdä.Panostetaan myös nuorten palveluihin ja myös kotouttamiseen, koskase on ajankohtainen asia tällä hetkellä Helsingissä. Meillä ei ole varaasiihen, että kotoutuminen epäonnistuu. Suunnataan siihen myösenemmän resursseja ja panostetaan siihen.



11.4.2018

Kiitos.

Valtuutettu Laaksonen

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Lyhyesti ja painokkaasti, jos olisi kenties viimeinen puheenvuoro tä-nään. Täällä aiemmin valtuutettu Meri otti ansiokkaasti esiin liikuntaansatsaamisen, olosuhteisiin ja lähiliikuntapaikkoihin, kuten meillä strate-giassakin on kirjattu. Yksistään liikuntapaikkarakenteiden ylläpitäminenvaatii noin 8 miljoonaa euroa tulevana vuonna. Lähitakavuosina liikun-tapaikkarakentamiseen oli vielä käytössä noin 10 miljoonaa, eli todellatärkeitä miljoonia tarvitaan, jotta pysytään edes paikallaan olosuhteis-sa.

Olemme saaneet mediasta lukea ja tutkimuksia lukea, miten koko val-takunnassa yksi suurimpia murheitamme tai huoliamme on nuorten liik-kumattomuus sekä samalla myös kohonneet kustannukset lasten januorten liikkumisessa. On tultu monessa taloudessa ja perheessä ääri-rajoille varmaan kustannusten kanssa. Meillä on samanlainen tilanneHelsingissä kuin muuallakin tasavallassa. Helsingissä on esimerkiksijalkapallon olosuhteita kehitetty kiitettävästi. Meillä oli 40 tekonurmi-kenttää, ja niistä ehkä iloisimman osan tai suurimman osan ovat ?seurakentät eli käytännössä vanhemmat. Seurat ovat vuokranneetkaupungilta maan ja ylläpitävät kenttää, ja se tuottaa tietysti kustan-nuksia harrastajille. Tässä on tultu aika äärirajoille. Toivoisin, että kau-pungin tulevassa budjetissa satsattaisiin enemmän etenkin nuorten lii-kuntaolosuhteiden parantamiseen ja sitä kautta ennakoitaisiin terveys-menojen vähenemistä silläkin uhalla, että hulluimmillaan tulevaisuu-dessa säästö saattaa kohdata maakuntahimmelin.

Kiitoksia.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOHELSINGFORS STADSFULLMÄKTIGE

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:



11.4.2018

Protokollet justerat och godkänt:

Lauri Mennajohtava asiantuntijaledande sakkunnig

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO Keskustelupöytäkirja · 100 miljoonaa euroa enemmän kuin sitä...

Documents

Transcript of HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO Keskustelupöytäkirja · 100 miljoonaa euroa enemmän kuin sitä...