4/2014

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti | HELMI ry:n jäsenlehti | 23. vuosikerta

Helmi

Satu luotsaa Helmiä ensi vuoden

Jouluista yhdessäoloa Helmi-talollaMunch-näyttely on vuoden taidetapaus

Itsehoito

m i e l e nte r ve ys y h d i s t ys

HELMI ry:n toimintaa tukevat RAY ja Helsingin kaupunki

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti, HELMI ry:n jäsenlehtiHelmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Pasilan Puisto-tie 7, 00240 Helsinki tai lähetä sähköpostia: helmi mielenterveyshelmi.f i. Päätoimittaja: Arto Mansikkavuori | Toimitussihteeri: Tommi Heikkinen | Taitto: Annikki Kilgast | ISSN-L 0788-9828 ISSN 0788-9828 (Painettu) ISSN 2242-6140 (Verkkolehti) 23. vuosikerta | Paino: Reusner AS, Tallinna | Ilmoitusmyynti: Sari Nikander, sari.nikander@tjm-systems.f i, p. 046 851 2970. lmoitusai-neistot: TJM-Systems Oy: PL 75, 02921 Espoo, p. (09) 849 2770, aineistot tjm-systems.f i. Kannen kuva: Arto Mansikkavuori | Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Helmi-lehdet arkistossa: http://issuu.com/helmiry | Yhteystiedot: helmi mielenterveyshelmi.f i, p. (09) 8689 070.

Kult tuur i-, miel ipide - ja t iedeleht ien l i i t to KULT TI r y:n jäsenlehti . w w w.kult t i .net

vaki

tuis

et PÄÄKIRJOITUS 3

UUTISIa 4

SIelUn helmIÄ 12 – 14

helmI Ry:n JÄRJeSTöSIvUT 29

6 kolumni olkaamme kiitollisia toisillemme!

7 kiRJoiTTAmiSEn TERAPEuTTinEn VoimA kirjoittaminen kuuluu kaikille

8 SoDAn PiTkÄT ARVET Ville kivimäen teos käsittelee sodan vaikutusta mielenterveyteen

11 miElEn koRJAAnTuminEnSairauden idea horjuu lääketieteessä

15 loTAn SARJiS Peruskokemus kaikesta

16 TEATTERi: mYllYTEATTERi JA Quo VADiS Tapaus Gaala ja Ritual 3.0

22 EDVARD munCH – ElÄmÄn TAnSSi DiDRiCHSEnillÄ Taideklassikko Suomessa 15 vuoden tauon jälkeen

24 iTSEHoiDon kEHiTYSklassisesta psykoanalyysista nettipalveluihin

25 kiRJAT: SinikkA PiiPPoPainavaa puhetta ravinnon ja mielen yhteydestä

26 HElmin kEiTTokiRJA JA JuHAn SilliRESEPTiHelmin keittokirja valmisteilla

27 HElmikRYPTo Aivojumppaa pyhiksi

28 HElmin uuTiSiASatu Tuominen hyppää vuodeksi toiminnanjohtajan hommaan

29 JÄnniTTÄVÄ SYYSkokouSJuhani ojala voitti puheenjohtajavaalin

28

sisällysHe lmi 4/ 2014

16

Helmi-lehti tehdään porukalla! Tule mukaan lehtiryhmään. Seuraava palaveri ti 20.1. klo 12.30 Pasilan Helmi-talolla. kokoontumiset kevätkaudella parillisten viikkojen tiistaisin samaan kellonaikaan.

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti, HELMI ry:n jäsenlehti

Arvot edellä ja yhdessä eteenpäinnäin aluksi haluan lausua kiitokset jäsenistölle luottamuksesta. Tulin valituksi Helmin puheenjohtajan tehtävään marraskuun syyskokouksessa. Samalla Helmin hallitukseen valittiin uusia jäseniä. uusien ihmisten kautta on mahdollista löytää uusia toimintatapoja ja sitä kautta lisää energiaa Helmin toimintaan.

Tulevaa vuotta värittää myös toiminnanjohtajan vuorot-teluvapaa. Sijaisena toimivalla Satu Tuomisella on vahva viestinnän alan, erityisesti sähköisen viestinnän ja markki-noinnin työkokemus. Tätä vahvuutta hyödyntäen voimme löytää uusia ja tehokkaampia tapoja kertoa ympäröiväl-le yhteiskunnalle itsestämme ja tavoitteistamme.

mielenterveysjärjestöjen toimintaympäristössä on muu-tosten haasteellista havinaa ilmassa. monet näistä muu-toksista ovat meistä riippumattomia ja liittyvät tiiviisti Raha-automaattiyhdistyksen toimintaan sekä tulevaisuuden linjauksiin. RAY:n 19.12. julkaistava avustusesitys näyttää suuntaa ja sitä me kaikki järjestöalan toimijat odotamme yhtä suurella jännityksellä kuin lapset joulupukkia.

Ensi vuosi on Helmissä nimetty yhteistyön teemavuodeksi. Yh-teistyö järjestöjen kesken ja toisaalta jokaisen järjestön sisällä on olennaista menestyksekkäälle toiminnalle. Ensi vuonna yhteis-työtä kehitetään laajasti eri toimijoiden kanssa sekä käytännön toiminnan että laajemman yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasoilla. Tässä yhteydessä tärkeinä yhteistyökumppaneina on pakko mainita lapinlahden lähde -hanke ja mielenterveyspooli.

Helmillä on yhdessä määritellyt ja hyvin kiteytetyt arvot. Vie-dään siis Helmiä yhdessä eteenpäin arvojemme mukaisesti!

Toimintasuunnitelma on se asiakirja, joka viitoittaa tie-tämme aina vuodeksi eteenpäin. Syyskokous hyväksyi ensi vuoden suunnitelman ja sen myötä yhdistyksen toimintaa jatketaan hyväksi havaittujen kokemusten pohjalta. koko Helmi-yhteisön toimintamahdollisuudet voidaan suunnitel-man mukaan turvata vakiintuneella ja totutulla tasolla.

Ensi kevään vaalit saattavat lisätä houkutusta ottaa laajemmin-kin kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. olen sitä mieltä, että mielenterveysalan järjestönä meidän kannattaa kuitenkin ottaa kantaa vain läheisesti mielenterveyteen liittyviin asioihin. näin viestimme on myös mahdollista saada paremmin kuuluviin. meillä on vahva kokemusasiantuntijoiden joukko nostamassa tärkeitä kysymyksiä esiin. Tämä on Helmin perustamisaikojen oivallus eikä sen merkitys ole ajassa haalistunut – päinvastoin.

Toisistamme välittämisen, lähestyvän joulun sekä uuden vuoden lämpimin toivotuksin,

Juhani OjalaHelmin puheenjohtaja

pääkIrjoItus

Helmi 4/2014 4

uutIsEt

Toimittanut ja kirjoittanut Anni ketola

Ma ailMall a taPaHtuu

SURU KESTÄÄ TUNTEISTA PISIMPÄÄNVaikeat ja raskaat muutokset saavat aikaan erilaisia tunteita. kun esimerkiksi loukkaantuu vakavasti onnettomuudessa, tulee jätetyksi tai läheinen kuolee, ihminen kokee muun muassa häpeää, syyllisyyttä, pelkoa ja surua. Tunteita voi olla yhtä aikaa monta, mutta belgialaisen leuvenin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tunteet eivät kestä yhtä kauan.

Tutkimukseen osallistui 233 lukioikäistä nuor-ta, joiden tehtävänä oli palauttaa mieleen viime aikoina kokemiaan tunteita ja kirjata niiden kes-to. Tutkimus paljasti, että pitkäkestoisin tunne on suru: kun muut tunteet tulevat ja menevät, suru jää edelleen elämään. lyhytkestoisimmaksi tunteeksi puolestaan paljastui tylsistyminen.

SuomESSA PARAS ElÄÄ EuRooPAn mAiSTAEuroopan unioni selvitti sosiaalipoliit-tista tilannetta kaikissa 28 jäsenmaassa ja parhaimman keskiarvon selvityk-sessä sai Suomi: 7.8. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa koulutuksen tasoa, vanhusten asemaa sekä turvalli-suutta. Selvityksen häntäpäähän sijoit-tui kreikka, joka sai keskiarvoksi 4.5.

PAHoinVoinTiA mAAilmAnlAAJuiSESTikansainvälinen tutkimus selvitti, kuinka ihmiset arvioivat omaa hy-vinvointiaan elämän eri osa-alueilla (esimerkiksi taloudellisella ja sosiaa-lisella osa-alueella) ja tulokset ovat

huolestuttavia. Ainoastaan neljäsosa ihmisistä arvioi voivansa erinomaises-ti ja 17 prosenttia mukiinmenevästi. Parhaiten menee tutkimuksen mukaan brasilialaisilla, kun puolestaan onnet-tomia löytyy eniten eteläafrikkalaisista.

HuolESTuTTAViA lukuJA kREikASTAYhdistyneet kansakunnat kokoon-tui pohtimaan mielenterveyson-gelmista kärsivien ihmisoikeuksia. konferenssi paljasti erittäin huoles-tuttavia tietoja ja lukuja kreikasta.

75 prosenttia niistä kreikkalaisista, joilla on vähintään yksi yleinen mielen-terveydellinen häiriö, ei saanut mitään hoitoa sairauteensa. Toisaalta erilaisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisäänty-nyt vuosina 2006– 2011 huomattavan paljon. myös itsemurhat ja niiden suun-nittelu ovat lisääntyneet. Psyykkisten ongelmien kasvua kreikassa selittää paljon maan taloudellinen ahdinkotila.

kuVA: PESSi JuVonEn

uutIsEt

Kunnialliset terveiset Pariisista on Sari Savelan esikoisrunoteos, joka kuvaa Pariisia ja sen asukkaita unohtamatta kuitenkaan kaipuun ja rakkauden tee-moja. kirjan parissa koet Pariisin tunnelmia kuin oli-sit itse paikan päällä.

kirja on ostettavissa mielenterveysyhdistys Helmin Pasilan toimipisteestä 12 euron hintaan.

Bon voyage à Paris!

Pariisin matkan inspiroima runokirja

5Helmi 4/2014

Suurimmat suomalaiset mielenterveys-alan keskusjärjestöt, mielenterveyden keskusliitto ja Suomen mielenterveys-seura, iloitsevat eduskunnan päätök-sestä, jolla avioliittolaki muutetaan sukupuolineutraaliksi. molemmat jär-jestöt olivat ottaneet asian puolesta kantaa jo aiemmin.

mielenterveyden keskusliitto koros-taa kansalaisten yhdenvertaisuuden tuomia hyötyjä. liiton hallituksen kan-nanoton mukaan sukupuolineutraali avioliittolaki todennäköisesti vähen-täisi suomalaisten syrjäytymisen koke-muksia, päihdeongelmia, itsemurhia ja niiden yrityksiä sekä parantaisi seksu-aali- ja sukupuolivähemmistöihin kuu-luvien elämänlaatua ja itsetuntoa.

liiton mukaan asia on mitä suu-rimmissa määrin ihmisoikeuskysymys. kannanoton mukaan yhdenvertaisella kohtelulla yhteiskunta osoittaa samaa sukupuolta olevat parit samanarvoisik-si eri sukupuolta olevien parien kanssa ja tunnustaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien olevan täysivaltaisia yksi-löitä. Yhdenvertainen kohtelu antaisi sateenkaariperheiden lapsille, heidän

v a n h e m m i l l e e n sekä lähiympäris-tölleen selkeän viestin siitä, että heidän perheensä on yhtä arvokas kuin muutkin per-heet.

Suomen mie-l e n t e r v e y s s e u r a lausui syyskui-sessa tiedottees-saan tasa-arvoi-sen avioliittolain edistävän hy-vinvointia sekä vähentävän kiusaamista ja syrjintää. Seuran mukaan seksuaalisuus ja suku-puoli ovat yksilön voimavaroja ja ihmis-ten seksuaalioikeuksia on kunnioitetta-va ihmisoikeuksina. Tiedotteen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat yhä syrjintää ja kiusaamista, joten vähemmistöihin kuuluminen on edelleen monille ihmisille vaikea ja ki-peä asia, joka halutaan salata.

Seuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen mukaan tasa-arvoinen avio-

mielenterveysjärjestöt iloitsevat tasa-arvoisesta avioliittolaista

liittolaki edistäisi hyvinvointia ja onnel-lisuutta yhteiskunnassa, joten avioliit-tolain hyväksymisen voi nähdä myös perustavanlaatuisena mielenterveys-työnä.

Eduskunta käsitteli kansalaisaloit-teen tasa-arvoisesta avioliittolaista täysistunnossaan 28.11.2014 ja päätyi äänin 105-92 aloitteen kannalle. lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017.

kuva: Seta ry.

Haluatko sinäkin auttaa Helsingin kau-punkia tekemään kestävän päätöksen lapinlahden sairaalan tulevaisuudesta? me haluamme. kannatamme lapinlah-den lähde -hanketta, jonka tavoitteena on luoda lapinlahden autioituneesta sairaalasta uudenlainen mielen hy-vinvoinnin, yhteisöllisen toiminnan, yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja kult-tuurin kohtaamispaikka. Tule mukaan!

Allekirjoita adressi, jaa ja vinkkaa myös kavereillesi! Voit osallistua myös nimet-tömänä.

Voit allekirjoittaa osoitteessa: www.adressit.com/lapinlahden_lahde_kau-punkilaisille

Allekirjoituksen voi tehdä myös mo-lemmilla Helmi-taloilla paperiseen lis-taan.

allekirjoita adressi lapinlahden puolesta!

Helmi 4/2014 6

Näin joulun alla mielessä pyörii kiitollisuus. Kaiken sen kunnioittaminen, mitä meillä on. Yksi iso kiitolli-suuden aihe ovat läheiset, ihmiset jotka kulkevat rin-nallamme elämän iloissa ja suruissa. Jakavat elämää kanssamme, kannustavat ja tukevat, joskus ihan vaan olemassaolollaan.

Siskoni on sanonut, että toivuin synnytyksen jäl-keisestä masennuksesta ja uupumuksesta hyvin, koska osasin nauraa itselleni. Tämä on varmasti totta, huu-mori vie pitkälle. Huumorin viljelyyn tarvitsin kui-tenkin siskoani ja muita läheisiäni. Oli ihmisiä, joiden kanssa nauraa, kertoa juttuja ja kuulla tarinoita. Tois-ten ihmisten kautta pysyin elämässä kiinni. Mieheni jaksoi kerta toisensa jälkeen kuunnella itkuani ja pitää kiinni kädestäni, kun pelkäsin vajoavani. Ystävät ja lä-heiset jaksoivat kysellä kuulumisiani ja käydä kylässä. Lapsemme rakastivat minua juuri sellaisena kuin olen ja ilahduttivat minua touhuillaan. Näiden läheisten merkitys on ollut elämässäni suuri enkä aina ole osan-nut osoittaa kiitollisuuttani. Onneksi voin jälkikäteen kertoa, kuinka tärkeitä he ovat.

Itse mielenterveyskuntoutujana sekä kuntoutujan läheisenä kaipaisin enemmän keskustelua läheisten roolista. Heidän merkityksensä on ehdottoman tärkeä ja roolinsa monesti rankka. Kun äiti sairastuu, vaikut-taa se koko perheeseen. Äidin saadessa hoitoa myös muun perheen voinnista olisi huolehdittava. Näin lä-heiset jaksavat kanssamme ja samalla vähennetään heidän väsymisriskiään.

Kaikilla näitä läheisiä ei ole tai he asuvat kauka-na. Varmasti lähes jokainen toivoo vierelleen ystävän. Onneksi meillä on monia matalan kynnyksen taloja, olohuoneita ja kahviloita, joihin kaikki ovat tervetul-leita viettämään aikaa. Nämäkään eivät tietysti tavoita kaikkia. Yhteisölliset paikat tarjoavat monelle yksinäi-selle ihmiselle paikan minne mennä ja ihmisiä, joita kohdata. Eikä tarvitse olla yksinäinen mennäkseen tapaamaan uusia ihmisiä. Sairastumisen ja kuntoutu-misen myötä olen löytänyt elämääni uusia ystäviä, lä-heisiä, vertaisia ja muita toimijoita. Heidän kohtaami-sensa on ollut tärkeää. Heidän merkityksensä korostuu etenkin, kun haluan peilata omaa kokemaani toisten kokemaan. Ihmisten ollessa samassa elämäntilanteessa asiat yhdistävät.

Helmi-talojen kaltaiset paikat ovat tärkeitä monil-le. Siellä tavataan, jutellaan, nauretaan ja kohdataan päivittäin. Jollekulle riittää sekin, kun joku vaan on siinä vieressä – aina ei tarvitse edes puhua. Suuri osa ihmisistä kaipaa ihmistä vierelleen. Oman kokemuk-seni mukaan erilaisista vertaiskohtaamisista syntyy myös tärkeitä pidempiaikaisia ystävyyssuhteita.

Ollaan kiitollisia ihmisistä ympärillämme ja nauti-taan joulusta.

Saila

kiitollisuutta läheisistä

kuVA

Tim

o T

uRk

kA

kuVA

SA

ilA

Tu

Rkk

AkoLuMnI

7Helmi 4/2014

koLuMnI

Olen elämässäni törmännyt moneen ikä-vään tilanteeseen, joissa minulla on lop-puneet keinot kesken. Olen ollut todella alamaissa, mutta sitten keksin kirjoit-tamisen. Kirjoittamalla aloin luoda sel-viytymistarinaa itselleni ja vain itseäni varten. Ajattelin, etten osaa. Pelkäsin, etten saa tekstiä aikaiseksi. Alkuun teks-ti takkuili, se oli hankalaa ja luomukseni olivat täynnä sekalaisia sekä hajanaisia tekstinpätkiä. Osassa oli ylivedettyjä kohtia, alleviivauksia sekä ranskalaisia viivoja. Loin itselleni ajatuksen, muut-taisiko kirjoittaminen elämäni suuntaa.

Aloin kirjoittaa itselleni, harvaksel-taan ja lopulta joka päivä. Kirjoitin al-kuun pelkkiä kirosanoja, pieniä pätkiä, jotka sisälsivät milloin minkäkinlaisia sanayhdistelmiä. Keksin omia sanoja, käytin raakaa kieltä, haukuin itseäni teksteissäni. Aloin saada oloani puret-tua ja luotua tekstiä. Tällöin aloin kir-joittaa blogia, ensin epäsäännöllisesti ja myöhemmin joka päivä. Siitä tuli minul-le tärkeää. En kirjoittanut mitenkään ih-

meellisiä luomuksia, ne olivat siellä vain minua varten.

Olin iloinen, että olin ymmärtänyt oman selviytymiskeinoni. Kirjoittami-nen ei ollut ollut minulle luonnollinen apuväline: en voi sanoa, että olisin aina osannut purkaa ajatukseni tekstimuo-toon. Aina olen pitänyt kirjoittamises-ta mutta luulin, etten osaa sitä. Tahdon muistuttaa, että kaikki osaavat. On vain keksittävä oma tapa. Ei sen tarvitse heti löytyä, en itsekään löytänyt. Etsin ja et-sin, tutkiskelin itseäni, etsin lisää ja ko-keilin.

On olemassa myös kirjoittamistera-piaryhmiä. Mainitsen tämän, sillä olen itse käynyt vastaavanlaisessa. Siellä ai-noa huono puoli oli, että kurssi loppui liian pian. Tykkäsin siis kovasti kurssis-ta, se antoi potkua eteenpäin elämässäni.

Nykyään kirjoittaminen on minun keinoni selviytyä ja olen hyötynyt siitä paljon. Kun tulee paha mieli, otan pa-perin ja kirjoitan siihen kaiken ikävän. Sittemmin osaan käsitellä ongelmaa tai

asiaa ja alan pikkuhiljaa puhdistautua ajatuksistani. Kirjoittaminen on myös rakas harrasteeni ja kirjoitan kyllä myös iloisista asioista. Minulla on ollut muka-vuusalueeni, mutta olen päässyt siitä ja uskallan kokeilla myös erilaisia tekstejä. Pienestä se lähtee, vaikka muutamasta sanasta. Ikinä ei kannata hävittää tekste-jään, sillä niistä voi hyötyä jälkeenpäin. Itse tein joskus sen virheen. Mutta siitä oppineena kirjoittelen ja vaikka epäon-nistun, en masennu vaan kirjoitan ja on-nistun. Se on mahdollista kaikille, sillä meissä jokaisessa asuu pieni kirjailija.

Jokaisella on oma tyylinsä, tapan-sa ja tekniikkansa mutta kun kirjoit-taa sydämellään, se antaa eloa tekstiin. Muistutan, että kaikki osaavat kirjoittaa ja jokaisella on lahja siihen. Kukaan ei kirjoita huonoa tekstiä eikä väärää teks-tiä ole olemassakaan. Ehdotan jokaisel-le, jota vähänkin kiinnostaa, että nostaa kynän laatikosta ja antaa ajatuksen juos-ta paperille.

Terhi Herranen

Sydämellä eteenpäin elämässä, kynä kädessäni

Helmi 4/2014 8

Rintamajoukoissa toimineiden sotilas-lääkärien mukaan sotilaiden psyykkis-ten häiriöiden ensimmäinen aalto tuli heti sodan alkupäivinä ennen kuin ti-lanne tasoittui. Raskaiden viivytystais-teluiden lisäksi tiedot kotiseudun pom-mituksista huolestuttivat miehiä, jotka olivat epätietoisia tuhon suuruudesta. Yleisesti ottaen siviilien joutuminen väkivallan kohteeksi kuitenkin vahvisti sotilaiden taistelutahtoa, ainakin alku-vaiheessa.

Olen TÄRÄhTÄneIden vanhemPIen TÄRÄhTÄnyT laPSI

Sotilaiden keskuudessa psyykkisille häi-riöille löytyi heti sodan alussa sopiva nimitys: ”tärähtäneet”. Sana kuvasi osu-vasti sitä, miten yleisiä psyykkisten häi-riöiden syitä ankarat tykistökeskitykset ja pommitukset olivat.

Neuvostoliitto aloitti heti talvisodan syttyessä terroripommitukset Helsingis-sä kohteenaan mm. Hietalahden satama, jonka vieressä lapsuudenkotini sijaitsi. Ensimmäinen neuvostopommi tuhosi Bulevardilla sijainneen Neuvostoliiton oman suurlähetystön. Äitini vahingoit-tui juostessaan pommisuojaan. Isäni

oli komennettuna rakentamaan Salpa-linjaa, jonka tarkoitus oli pysäyttää etu-rintamassa olleen Mannerheim-linjan kohdalla sattuvat läpimurrot.

Synnyin samana päivänä kesäkuussa 1944, jolloin Neuvostoliitto aloitti mas-siivisen suurhyökkäyksen Karjalan kan-naksella ja jolloin länsiliittoutuneiden maihinnousualukset saivat ensimmäi-sen sillanpääaseman Normandian ran-nikolla. Äitini joutui henkensä kaupalla siirtymään evakkoon isoäitini maatilal-le Lohjan lähelle, jossa synnyin. Sodan jälkeen perheemme palasi Helsinkiin ja neuvostosuurlähetystön rauniot olivat lapsuuteni ensimmäinen leikkikenttä.

Sota täräytti rikki lapsuudenkotini myös henkisessä mielessä. Vanhempie-ni ura pienyrittäjinä katkesi, kun sota vei konkurssiin heidän pienen, kontto-rikoneita maahan tuoneen liikkeensä. Minä olen toisen polven henkinen so-tainvalidi.

heIKOmPI aIneS POISTeTTava yhTeISKUnnaSTa

Toisen maailmansodan aikaisen so-tapsykiatrian ymmärtämiseksi on pe-rehdyttävä lyhyesti psykiatrian saksalai-

seen perinteeseen. Tulevat sotapsykiatrit omaksuivat nimenomaan ensimmäisen maailmansodan jälkeiset saksalaisvir-taukset. Vuosina 1914 – 1918 saksalainen sotapsykiatria ei olennaisesti poikennut ranskalaisesta tai brittiläisestä. Näissä kaikissa kolmessa armeijassa ”sotaneu-rootikot” olivat vaarassa joutua ankari-en ja halveksuvien käsitysten sekä bru-taalien hoitomuotojen kohteeksi. Itse asiassa saksalaisten psykiatrien kannat olivat muutamassa tärkeässä seikassa jopa lievempiä kuin Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Saksassa hermonsa me-nettäneet sotilaat siirrettiin varsin sys-temaattisesti pois rintamalta eikä heitä yleensä hoidon jälkeen pyritty palautta-maan takaisin etulinjaan.

Tämä suhteellisen maltillinen nä-kemys joutui pian ankaran arvostelun kohteeksi. Marraskuun 1918 järkyttävä tappio ja sitä seurannut vallankumouk-sellinen sekasorto politisoivat entises-tään saksalaispsykiatrien näkemyksiä. Sotaneuroosien väitettiin ilmentävän ”heikon aineksen” viallista, sairaalloista ja degeneroitua luonteenlaatua tai niitä pidettiin ”hysteerikkojen” näytösluon-teisina oireina, joiden todellinen tavoite

Historiantutkija ville Kivimäki on tehnyt tutkimuksen talvisodan ja jatkosodan vaikutuksesta sotilaiden mielenterveyteen. Hän kuvaa sodan uhan aiheuttamaa piinallista hermojännitystä: vilkaisu karttaan ja tietoisuus siitä, että sodan mahdollisesti syttyessä väestöltään alle nelimiljoonainen Suomi joutuisi sotimaan 170-miljoonaista suurvaltaa vastaan.

Ville kivimäki: murtuneet mielet.Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939 – 1945. WSoY, 2013. kuva: WSoY.

Tutkimus sodan vaikutuksista sotilaiden mielenterveyteen

murtuneet mielet, murtuneet miehet?

Lue lyhentämätön artikkeli: www.mielenterveyshelmi.fi/?murtuneetmielet

9Helmi 4/2014

oli saada taloudellista hyötyä sotainvali-dikorvausten muodossa.

Ville Kivimäki painottaa, että oras-tava suomalainen sotapsykiatria ei ot-tanut oppeja niinkään 1930-luvun ”nat-sipsykiatriasta” vaan jo aikaisemmin radikalisoituneesta, Weimarin tasavaltaa edustaneesta saksalaispsykiatriasta.

Suomalaiset sotapsykiatrit olivat toisinaan hyvin ylimalkaisia sekoitta-essaan niin sotaneuroosit kuin erilaiset henkiset ja moraaliset vajavaisuudetkin samaan kaatoluokkaan. Suomalaispsy-kiatrien artikkeleista (Kivimäen mu-kaan) myrkyllisin oli Y. K. Suomisen vuonna 1945 Sotilaslääketieteellises-sä aikakausikirjassa julkaisema teksti ”Sota ja rotuhygienia”. Suominen oli toi-minut Mustasaaren vankimielisairaalan ylilääkärinä ja jatkosodassa 11. divisioo-nan johtavana lääkärinä.

Suominen arvioi, että peräti 13 pro-senttia kansasta ei ollut pelkästään hyö-dyttömiä, vaan suorastaan haitallisia so-taponnistuksille. Puhtaasti teoreettisena olettamuksena hän pohti, että ”tiettyjen tuhansien” suomalaisten tappaminen itse asiassa parantaisi yhteiskunnan taistelukykyä.

aJan henKIKivimäen mukaan ei ole yllättävää, että 1940-luvun suomalaispsykiatrien kir-joituksissa viitattiin rotuoppeihin ja sosiaalidarwinismiin – ne eivät olleet tuolloin mitenkään äärimmäisiä mieli-piteitä, vaan sosiaali- ja terveyspolitii-kan valtavirtaa.

Tätä yleistä taustaa vasten Suomi-nen ei siis ollut poikkeustapaus, mutta silti hänen jyrkkyytensä erottaa hänet muista. Hän käytti sotaneurootikoista ja muista (hänen mielestään) perimäl-tään arvottomista ihmisryhmistä ter-mejä ”loiseläjät”, ”lurjukset”, ”pinnarit”, ”syöpäläiset” ja ”roskaväki”. Hän näki kansakunnan organismina, jota sai-rasmieliset yksilöt uhkasivat kuin syö-päsolut ja hänen mukaansa lähes kaikki yhteiskunnalliset ongelmat palautuivat kysymykseen degeneraatiosta (rappeu-tumisesta) ja rodunvaalimisesta.

Kaikkia näitä asenteita ei kuitenkaan tarvitse jäljittää natsi-Saksaan: Suomes-sakin oli olemassa vahva vihaperinne etenkin kommunisteja ja venäläisiä koh-taan. Suominen, joka oli vuonna 1918 osallistunut heimosotaretkelle Itä-Kar-jalaan, kuului niihin valkoisiin aktivis-

teihin, joiden piirissä ryssäviha vaikut-ti voimakkaimmin ja jotka kohdistivat kansakunnan ulkopuolisiksi määritel-tyihin ihmisryhmiin erilaisia tuhoamis-fantasioita.

Historiantutkija Kivimäki on tehnyt selvityksen johtavien sotapsykiatrien so-siaalisesta taustasta. Hänen taulukkonsa mukaan johtavat sotapsykiatrit tulivat yläluokasta tai ylemmästä keskiluokasta ja isien ammateissa oli kartanonomis-tajaa, yliopiston kansleria (Donner), kirkkoherra, rovastia sekä arkkipiispaa (Kaila).

Suurin osa heistä oli valmistunut Helsingin Normaalilyseon kaltaisista kouluista ja myöhemmin lääkäreiksi Helsingin yliopistosta. Miehistä neljä oli sotinut kansalaissodassa valkoisten puolella ja opiskellut Saksassa. Kivimäki toteaa, että ne sosiaaliset taustatekijät, jotka olivat tyypillisiä sotapsykiatreil-le, samalla erottivat heidät keskiverto-suomalaisesta. Köyhässä, maaseutuval-taisessa maassa psykiatrien perhetaustat olivat harvinaisen korkeita. Heidän tu-levat sotilaspotilaansa edustivat juuri päinvastaisia yhteiskuntakerroksia.

>>

kuva: SA-kuva

Helmi 4/2014 10

KOhTI yleISInhImIllISTÄ mORaalIaVille Kivimäki tekee teoksensa loppupuo-lella yhteenvetoa suomalaisesta sotapsy-kiatriasta. Kivimäen mukaan siviiliin palanneet sotapsykiatrit olivat yleensä ottaen tyytyväisiä jatkosodan aikana saa-vutettuihin tuloksiin. Heti sodan jälkeen ilmestyneissä artikkeleissaan Yrjö K. Suo-minen esitteli rotuhygieenisiä pohdinto-jaan ja Konrad von Bagh suositteli omia ”jämerämpiä” toimenpiteitään tehok-kaimpana tapana käsitellä psyykkisesti oireilevia miehiä.

Kivimäen mukaan entisistä sotapsy-kiatreista ainoastaan Lauri Saarnio loi kriittisemmän silmäyksen menneisiin sotavuosiin pohtien laajempia eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ensim-mäistä kertaa suomalainen sotapsykiatri

ilmaisi ääneen, että moraalinen ongelma saattoikin olla sodassa eikä niinkään psy-kiatrisissa potilaissa. Kansakuntia olivat kuljettaneet toiseen maailmansotaan po-liittisiksi johtajiksi nousseet ”psykopaa-tit”, joiden vuoksi kokonaiset kansat olivat joutuneet kiihkoisänmaallisen ”sotapsy-koosin” valtaan. Sota itsessään vaurioitti kansalaisten eettistä ja siveellistä tajuntaa. Moraalisesti kieroutuneissa oloissa, jol-loin ”uskotaan kuten aina ennenkin, että lainantaja on erehtymätön, voidaan pitää esim. pelkuruudesta rankaisua tai juuta-laisten vainoamista moraalisena totuute-na”.

Saarnio päätyi toteamaan, että itse asi-assa monet sotaneurootikot olivat eetti-sesti hyvin herkkiä ja kehittyneitä yksilöi-tä, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa heidän psyykkisiin ongelmiinsa sodan väkival-

taisissa oloissa. Tulevaisuudessa kasvatus olisi ihmiskunnan ainoa mahdollisuus välttää maailmansodan kaltainen tuho. Saksalaismallisesta auktoriteetti- ja kuri-pohjaisesta kasvatuksesta oli siirryttävä yksilölliseen kasvatukseen, joka rohkaisisi sisäistä kehitystä kohti yleisiä inhimillisiä moraalitunteita: jalomielisyyttä, oikeu-den- ja totuudenmukaisuutta, vilpittö-myyttä.

Teoksen kirjoittanut Ville Kivimäki ilmaisee kirjan lopussa varsin suoraan pa-heksuntansa suomalaista sotapsykiatriaa kohtaan: ”Haluankin ilmaista mahdolli-simman selvästi, että nykynäkökulmas-ta katsottuna psyykkisesti murtuneiden suomalaissotilaiden kohtelu oli yleensä ankaraa sekä paikoitellen yksiselitteisen brutaalia ja halventavaa.”

Olli Stålström

kuva: SA-kuva

neuvostopommittajien aiheuttamaa tuhoa lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun kulmassa talvisodan alkaessa syksyllä 1939. ollin lapsuuden kotitalo sijaitsi viereisessä korttelissa Bulevardi 15:ssä. Etualalla vasemmalla Teknillisen korkeakoulun päärakennus, joka osittain tuhoutui hyökkäyksessä ja josta tuli ollin ensimmäinen oppilaitos vuonna 1963 vain parikymmentä vuotta sodan päättymisen eli ollin syntymän jälkeen. Pommien aiheuttama tärinä ja huojunta kaatoivat äidin hänen juostessaan portaita alas talon kellariin pommisuojaan raskausajan viimeisinä kuukausina keväällä 1944.

11Helmi 4/2014

Lääketieteessä sairauden idea horjuu ja siitä ollaan luopumassa. Käsitetään, että on vain vikoja. Nämä viat voivat olla historialtaan myös traumaperäisiä ja silloinkin ne ovat vikoja. Vioissa on se hyvä puoli, että ne voivat korjaantua. Tällaista korjaantumista tapahtuukin aina ja se nopeutuu ja tehostuu paljon, jos potilas irtoaa mennei-syydestään ja astelee ajatuksissaan suuren luonnon syliin. Silloin al-kaa nopea korjaantuminen. Täl-lä tavoin on nyt tapahtunut kor-jaantumisia esimerkiksi vaikeasta diabeteksesta, terminaalivaiheen syövästä ja epilepsiasta. Kaikissa tapauksissa on havaittu, että poti-las ei uskonut enää olevansa min-kään menneisyyden vanki ja aset-tui luonnon syliin.

Näitä tutkimuksia on tehty nyt lääketieteen huipulla. Eräs näis-tä tutkijoista on Bruce H. Lipton – lääkäri, mikrobiologi ja lääkä-reiden kouluttaja. On todettu, että solut ja geenit ovat vuorovai-kutuksessa ympäristön kanssa ja ikiääretön tekee sen korjaamisen. Kyseessä ei ole siis ihme vaan luonnon tapahtuma.

Psykiatrisen potilaan tapauk-sessa ei riitä, että potilaan viat korjaantuvat. Myös ympäristön vikojen pitää korjaantua, ja pitkäl-le asti. Esimerkiksi väärämielistä politiikkaa sekä Lainsäädäntöä ja Oikeuskäytäntöä tekevien pitää muuttua oikeamielisiksi. Ikiää-rettömän pitää korjaantua, ainetta myöten. Vasta sen jälkeen hullujen viat korjaantuvat. Luonnontiede tuntee evoluution aineen evoluu-tiota myöten niin, että tällainen korjaantuminen on luonnon ta-pahtuma.

Luin kolmatta sektoria käsitte-levän tutkimusraportin viime tal-vena. Siinä todettiin, että mielen-terveysyhdistyksiä on Suomessa ollut 44 vuotta ja koko sen histo-rian ajan tämä meidän järjestäyty-misemme on noussut nopeammin kuin terveitten yhteiskunta. Täl-

KORJaanTUmInenlainen pystyy muuttamaan väärämielis-tä johtoa oikeamieliseksi. Meidän omien hierarkioidemme ja organisaatioidemme nousulle ei ole loppu näköpiirissä vaan järjestäytyminen jatkuu ja harjoitamme yhä enemmän julkisuutta. Myös tulon-muodostuksemme on alkanut kohentua.

Meille kertyy asiantuntemusta ja sitä ar-vostetaan yhteiskunnassa. Viime talvena kokemusasiantuntijat saivat valtakun-nallisen palkkiotaulukon. Voisi ajatella, että myös vertaisohjaajat saisivat val-takunnallisen palkkiotaulukon jossain vaiheessa.

Teksti: Juha Korkee • Kuva: Mariella Järvisalo

Helmi 4/2014 12

mömmöjuhlao lipa kerran kolme potilasta. Hei-

dän nimensä olivat Ana Apina, Kimmo Giraffi ja Waldemar

Virtahepo. Ana Apinalla oli apinoiden suurimmat korvat, koska hän halusi kuulla kaikki maailman uutiset. Kimmo Giraffilla kirahvien pisin kaula, koska hän tahtoi vetää sen rusetille. Waldemar Virtahevolla virtahepojen paksuimmat jalat ja paksuin takapuoli, koska hänen mielipuuhaansa oli vain syöminen ja nukkuminen.

He asuivat Sirkus Kieppuvan sul-jetulla osastolla. Tirehtööri Tikkanen oli kiinnittänyt pojat Sirkus Kieppu-vaan heidän erityiskykyjensä vuoksi. Ana Apina osasi telepatiansa voimalla

keskustella Kyllikki Virolaisen kanssa. Kimmo Giraffi oli sukua Houdinille. Waldemar Virtahepo kykeni kuorsa-uksellaan murtamaan tiiliseinän. Mut-ta jotta Sirkus Kieppuva kieppuisi niin kuin kieppua kuuluukin, tarvitsivat Ana Apina, Kimmo Giraffi ja Waldemar Vir-tahepo säännöllisen lääkityksen. Ana Apina tarvitsi jotain piristävää. Kimmo Giraffi tarvitsi rentouttavaa. Waldemar Virtahepo tarvitsi kaikkea, jotta hän varmasti nukkuisi.

Eräänä aamuna Tirehtööri Tikkanen avasi lääkekaapin oven ja huomasi kau-hukseen, että hyllyt ammottivat tyhjyyt-tään. Hän muisti, että Waldemar Virta-hevolla oli ollut nukkumisvaikeuksia.

Epähuomiossa Waldemar Virtahepo oli syönyt kaikki Sirkus Kieppuvan lääk-keet. Mikä järkytys! Mikä kömmähdys! Tirehtööri Tikkanen pyyhki hikeä otsal-taan. Illalla olisi vielä esitys.

Onneksi Ahdin Apteekki palveli vuorokauden ympäri, mutta sinne pääsi vain sukellusveneellä. Tirehtööri Tik-kanen kutsui pojat luokseen. Koska oli jouluaatto, hän päätti antaa heille erityi-sen ulkoiluluvan, sukellusveneristeilyn Ahdin Apteekkiin. Ana Apinan korvat höristyivät entisestään. Kimmo Giraffin kaula venyi kuin kuminauha. Waldemar Virtahepo lysähti jaloiltaan järkytyk-sestä maahan. ”Pitäkää kiinni pojat, nyt mennään”, lausui Tirehtööri Tikkanen, napsautti sormiaan ja tarttui ruoriin.

Sirkus Kieppuva muuttui sukellus-veneeksi. Ana Apinan, Kimmo Giraffin ja Waldemar Virtahevon silmissä vilisi korallia, miljoonakalaparvia, muutama mustekalakin. Heitä alkoi naurattaa. Tirehtööri Tikkanenkin nauroi. Lopulta koko Sirkus Kieppuva nauroi. Kieppu-vasti, ihanasti, hassusti, hassusti se nau-roi. Se nauroi koko kieppuvan matkan Ahdin Apteekkiin.

Ja Apteekkari Ahti kahmaisi syliinsä Tirehtööri Tikkasen, Ana Apinan, Kim-mo Giraffin ja Waldemar Virtahevon. Apteekkari Ahti hymyili heille partaan-sa hou-hou-hou ja syötti lääkkeet jokai-selle, jopa itselleen ja Tirehtööri Tikka-sellekin.

Tirehtööri Tikkanen ilahtui. Hän kutsui Apteekkari Ahdin katsomaan esi-tystä. Niinpä Apteekkari Ahti sulki ap-teekin ja hyppäsi sukellusveneeseen. Ko-timatkalla he poimivat kyytiinsä kaikki maailman eläimet ja lapset. Ana Apina alkoi taas keskustella Kyllikki Virolai-sen kanssa. Kimmo Giraffi veti kaulansa rusetille. Waldemar Virtahepo köllähti maahan ja hetken päästä kuorsasi niin että seinät tärisivät.

Tirehtööri Tikkanen riemuitsi. Möm-möjuhla tuli sittenkin ja Sirkus Kieppu-van ikuinen onni. Sen pituinen se.

Tytti Seppälä

kuva: mariella Järvisalo

sIELun HELMIä

13Helmi 4/2014

Joulu, joulu taas tullut on,toivottavasti mahdollisimman harvan mieli on onneton.kun joululaulut raikaa,voimme ehkä tuntea jopajoulun taikaa.Jouluna monilla on enemmän aikaa.

Hei, tuolla taivaallahan menee Petteri ja poro.Se on huolille hellurei ja moro!Joulupöytä usein runsas oneikä toivottavasti moni ole majaton.

on kuusi, pöytäliina jaikkunalla tähti, toivottavasti kaikkien suruväheni tai lähti.

on valoa, kuusi, koristeet jaulkona tuli,jo joulun tunnelmaanoma mielenikin suli.

Joululauluja kaupat ja ostoskeskukset soittaaja paljon lahjoja sekä syötävää meidänostavan koittaa.

kylmä ja pimeä on useinjouluna ulkona,sitä valoin häätää koitamme.

Paljon hyvää mieltä toivottavasti saamme,kun lapsenmielisinä kristuksen syntymän juhlaa jajoulun sanomaa jaamme.kyllähän usein kuulla saamme:kaupallistunut on jouluja usealle siitä on tullutmuutaman päivän selviytymiskoulu.

on monilla meillä joulusta paljonhuonoja muistoja myösja useilla joulu menee työs.

mut meille, jotka vietämme joulua nytkolmas adventtikynttilä on jo syttynyt.

Hyvää joulua!

hanna_75@yahoo.com

sIELun HELMIä

se oli kuin tuuli puissavalon häivähdysvarjo vainhento kosketuspieni enkelilähelläni

Tanja Talaskivi-Munther

Jäljitys leikkiVaras tuomitaan teoistaan,murhaaja tekemättömistä.

maistuisiko mustikka rahka.Pakoon! Pikku ulkomaan matka.

Yli-oppilas, poliisi-opisto Yliopisto --------

Pankki automaatti-tomaatti

osaan kaiken olen-naisen.

André

Punainen nuttuHämärää, maa jäässä,tontut kulkee siinä säässä

Päällä heillä on punainen nuttu,sehän on kaikille tuttu.

on kummallinen juttu,minullakin on punainen nuttu.

Pukki tulee korvatunturin takaakiireapulaisena saan lahjoja jakaa.

Sopimus pukin kanssa tehtiintämän voi kirjoittaa lehtiin.

Pirkko Hämäläinen

Jouluinen muistokuusi on tuotu sisällese tuoksuu pihkalta.

leivinuuni antaa lämpöäja luovuttaa tuoksujaan.

lapaset ja takkini kuivuuuunin lämpimässä.

Putkiradio on pöydällä.Siellä soi tunteellinen ja liikuttava joululaulu:’Varpunen jouluaamuna’!

Pirkko Hämäläinen

Helmi 4/2014 14

sIELun HELMIäsIELun HELMIä

mestaripaistaja ja maurin herätys

o lin ennen toisenlainen. Silloin, kun vielä paistoin säkissä hau-veja. Se oli vanhaa, hyvää ai-

kaa, ja silloin todella maistoin elämän. Maistoin myös omenaviinin hapokkaan aromin istuessani Korkeasaaren leijona-häkissä. Siellä minä näet paistoin niitä hauveja leijonille ja itselleni syötäväksi. Aurinko juuri laski ja ilta viileni, kun laskeuduin kallion juurelle, missä Mauri makoili. Kävin pitkälleni hänen viereen-sä ja silittelin tuuheaa harjaa.

Mauri oli Korkeasaaren leijonista pienin. Sillä oli varmaan alennuskomp-leksi koostaan, koska se ei koskaan yrittänyt uhoilla muille leijonille. Siksi pidinkin Maurista niin kovasti. Mauri haukotteli ja sen suuret hampaat kiil-sivät oranssissa valossa. Viheltelin ja mutustelin hauvia ja ajattelin itsekseni, kuinka onnellinen olin täällä. Tässä me pojat vaan loikoillaan, vai mitä Mauri? Vähänpä tiesin, mihin suuntaan elämä oli minut aikeissa heittää.

Kun omenaviini loppui, kävi tun-nelma hiukan surulliseksi. Omenavii-ni ei koskaan saisi loppua ja hauvikin oli jo jäähtynyt ja ihan koppurainen. Heitin hauvin maahan ja Tonto-leijona kävi haistelemassa sitä ja irvisti. Kat-soin Mauria, joka oli nukahtanut seläl-leen, tassut ojossa eri suuntiin. Kylläpä oli luottavainen otus. Oli varmaan aika asettua itsekin kohta yöpuulle. Kaivoin repustani hammasharjan, jonka harjak-set olivat oikeaa leijonanviikseä. Olin

keräillyt pudonneita viiksiä ja tehnyt sen niistä. Kyllä leijonien kanssa eläessä oppii kaikenlaista. Kuten että todelliset ystävät tekevät mitä vain toistensa puo-lesta. He olivat minun parhaita ja ainoita ystäviäni, Korkeasaaren leijonat.

Samana syksynä sairastuin anka-raan keuhkokuumeeseen. Olin pahoil-lani, etten päässyt hoitamaan leijoniani. Mitä ne nyt syövät, mietin murheissani. Ei kukaan muu osannut paistaa hauveja niin kuin minä. Kukaan muu ei myös-kään jutellut Maurille kuten minä. Oli-kohan sillä ikävä minua?

Tohtori Von Lohhenborf h tuli tapaa-maan minua eräänä iltana, kun olin ol-lut sairaana jo viikkoja. Sanoi, että olin luultavasti saanut infektion liiallisesta hauvien syömisestä ja leijonien kanssa elämisestä. En uskonut tätä. Eihän hau-veissa ollut ihmiselle vaarallisia baktee-reja. Hauvit olivat nimittäin erikoista porukkaa. Ne olivat hiukan kuin yhdis-telmä koiraa, kalaa ja kasvia – siis niitä koira-nimisiä eläimiä, joita oli ollut jos-kus ennen Suurta Realiteettimyllerrystä. Joka tapauksessa, sanoin Von Lohhen-borf hille, että voisi painua Tuhjulaan diagnooseineen. Tohtori vain haukkoi tyhjää niin kuin kalervot yleensä tekevät ja luikerteli sitten vesimalja päässään pois.

Sairauteni vain jatkui ja jatkui. En voinut enää pysyä poissa leijonien luota, vaan jatkoin töitä heti kun vointi oli sel-lainen, että pysyin pystyssä. Hädin tus-

kin jaksoin nostaa hauvisäkkiä, mutta urhoollisesti paistoin niitä arinaan no-jaten ja raahasin leijonille. Ne olivat sel-västi riemuissaan saadessaan taas kun-non ruokaa, pinnalta rapeaa ja sisältä mehukasta hauvia. Sydämeni sykki on-nesta, kun katselin ystävieni ateriointia. Niiden ilo jälleennäkemisestä sai minut jaksamaan, vaikka hengittäminen sattui ja huimasi.

Niin minä tein töitä, mutta parantu-nut olo ei kauaa kestänyt. Rojahdin hau-visäkin päälle ja yskäisin verta. Hassua, miten sitä ajattelee tällaisina hetkinä aivan muita asioita kuin sitä vääjäämä-töntä. Esimerkiksi juuri nyt ajattelin hauvien erikoisia ominaisuuksia. Niitä kasvatettiin maassa, ne siirrettiin sit-ten veteen ja kalastettiin sieltä, ja kun ne paistoi oikealla tavalla, niissä ilmeni sekä hyvin proteiinipitoisen lihan että vitamiinipitoisen hedelmän ominai-suuksia. Hyvin mystillistä.

Heräsin ajatuksistani, kun Mauri silitteli hännällään otsaani ja lauloi mi-nulle tuutulaulua. Eihän se ymmärtä-nyt, ettei nyt ollut nukkumisesta kyse. Silmästäni vierähti kyynel, kun ajattelin tämän majesteettisen eläimen empaatti-suutta. Katselin sen kullanvihreää har-jaa ja iloitsin sen kauneudesta. Vielä kun Tuhju-minäni jo leijaili kohti Tuhjulaa, pohti Käämi-minäni maallisia ajatuksia. Ja silloin kauhea aatos iskeytyi mieleeni: entä jos tohtori Von Lohhenborf h olikin oikeassa? Sillä enhän ollut enää ihmi-nen, en sitten Suuren Realiteettimyller-ryksen, tai olin, mutten Ihmis-ihminen vaan Käämi-ihminen. Ja edes lääketiede ei vielä tuntenut kaikkia Käämi-ihmisen biologisia ominaisuuksia.

Silmät puoliummessa hymyilin Mau-rille ja kuiskasin sillä pienellä, heikolla äänellä, joka minusta vielä lähti, ettei tämä ollut hänen vikansa. Sitten tunsin viimeisenkin Tuhju-minästäni leijah-tavan pois ja koin muutoksen, jota olin pelännyt. Jäljellä oli enää käämi. Kää-meille ei ole sopivaa työskennellä eläin-tarhoissa tai paistaa hauveja. Käämit eivät tunne sympatiaa leijonia kohtaan.

Kävelin ulos leijonahäkistä ja suljin sen viimeistä kertaa perässäni. Kävin tervehtimässä Tohtori Von Lohhenborf-hia ja kiitin häntä erinomaisesta diag-noosista. Nostin muodollisesti hattuani, pyörähdin jalakkeillani ja hyppelehdin pois kun Von Lohhenborf h puhalteli iloisena kuplia maljaansa.

Silmästäni vierähti kyynel, kun ajattelin tämän majesteettisen eläimen empaattisuutta.

Kirjoitusryhmässä syntynyt teksti • Kuva: Roosa Tiensuu

15Helmi 4/2014

SAR

JAku

VA: l

oTT

A l

inD

Roo

S

Helmi 4/2014 16

kuvat: 1 ja 2 Teatteri Quo Vadis, Ritual 3.0; 3 myllyteatteri, Tapaus Gaala.

2

1

3

17Helmi 4/2014

HEVoSVEToiSTA kARuSElliAevi halus kirjotta Helmi-lehte meijä tän syksyn taide-elä-

myksist, muttei siit mittä tullu. Assosiaatiopyärä häne päänupissas rupes pyärimä liika vinha vauhti. Hää ajo vaa sa-nojas takka eikä saanu mittä paperill aikkaseks. Kiäriköön ny rauhassa toissenki suuntta sillä aikka ku mää kerro kummo-sist kohottavist kokemuksist kyse oli.

Lukijat pankko vastasuuren varall korvansa taa kaks teat-teriryhmää, jokka tekke valtavirrast poikkeavi esityksi. Eka o 10-vuatias, Lapualt lähtösin olevan Miira Sippolan ohjas-tama Myllyteatteri. (Lapualaissi oli muute Evin exäki). Toka on yli toiskymment vuatta vanhemp, Saloss pystyyn kyhätty teatteriryhmä Quo Vadis, joka kulkke jurttansa kera ympär Eurooppa ja ohjaksiss o Otso Kautto. (Evi ja mää olla alun-peri salolaissi eikä sikäläine murre ol munst viäläkä mihinkä karissu).

”Hopsis kopsis, Hummani Hei, Huputiti Hummani Hei”.

Mää pistin oikke lauluks, ku esityksi yhdistävä tekijä sattu olema hevone. Myllyteatterin Tapaus Gaalassa kopsutteli iso hevosenkenkäne ihmisheppa jykeväste oma rinkiäs ettenpäite ja Quo Vadiksen Ritual 3.0:n jurttaesityksessä rekvisiittana ol lasten piän puuhevone, joka muuttu vaikk arkunkanneks jos

niikseen tuli. Hevosaiheen lisäks yhteistä esityksis oli seeki ku ohjaajat ol itte koko ajan näkyväste mukana. Äänekkäänä päällepäsmärinä Kautto pani yleisönki taukojumppama yh-res näyttelijöitten kans. Sippola taas ol läsnä vaitonaisemmin omas karusellissas sillä aikka ku näyttelijät huserasiva häne ylisukupolviste lapsuuren muistojens kans näyttämöll. Kum-manki esityksen visuaalises ytimessä ol jotta simmost mihi teattereis ei ain törmääkkä. Tapaus Gaalas mukana oli näytte-lijöitten kokossi näköisnukkei kun taas Ritual 3.0:ssa käytet-ti hyväks ilosevärissi huapaköyssi symboloima millo mitäki assia.

Evi o jo tolkussas joten puhevuoro ny vuorostas hänell, hää ku o vähä tommonen kansanperinneihmine. Hää halu kum-miski valutta vähä kansanuskon näkökulma noihi teatteriesi-tyksiin. Ei sunkka muinaise suamalaisekka olis pärjänny ilma hevossi ku verenvuatoki tukitti tämmösell loitsull ku Tule Hii-estä hevonen, vuoresta valittu varsa, tukkeheksi tuiman reijän, paikaksi pahan veräjän.

Kiitos aloituksesta Rutta. Jo vain hevosvoimia imin minä-kin itseeni kokemistani omintakeisista teatteriesityksistä, jot-ka eivät olleet liian loppuun tulkittuja vaan jättivät katsojalle muutakin kuin todistajan roolin. Ne antoivat energiaa ja ajat-telemisen aihetta pitkäksi aikaa.

R isto Pulkkisen uudesta kirjasta Suomalainen kansanus-ko – samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus 2014) on

luettavissa mitä suomalaiset ovat ajatelleet itsestään, maail-man synnystä ja lopusta, tämänpuoleisesta ja tuonpuoleises-ta. Kansanusko ei ole vain kokoelma outoja uskomuksia ja rituaaleja, vaan kokonainen toimiva maailmanselitys ja tapa hahmottaa olemassaoloa. Muinaisaikainen eli arkaainen ai-kakäsitys on luonteeltaan syklistä, jolloin alku on aina läsnä ja erilaisissa riittimenoissa tältä sykliseltä kehältä sukelletaan hetkeksi maailman ytimeen, myyttiseen. Tässä ajattelutavassa ei vaadita ristiriidattomuutta. Ajattelu on tavallaan kaleido-skooppimaista, jolloin sama asia voidaan luovasti nähdä eri näkökulmista.

Kansanuskon sielukäsitys puhuu kolmesta sieluolennosta: itsestä eli vapaasielusta, ruumissielusta ja ihmisenhaltijasta. Henkisielu edustaa ruumiin elämää ja elinvoimaa, se käynnis-tää ihmisen elämän kohdussa ja pitää sitä yllä viimeiseen hen-käykseen asti. Vapaasielu muodostaa ihmisen persoonallisuu-den, se edustaa yksilöllisyyttä ja tietoisuutta ja on lähimpänä nykykulttuurin käsitystä sielusta. Kolmas ihmiseen liittyvä sielullinen olento on ihmisenhaltija eli haltijasielu. Sitä pide-tään ihmisen myötäkulkijana ja se selittää ihmisen karismaat-tisuutta ja muita henkisiä kykyjä. Haltijasielu voi näyttäytyä myös ihmisen kaksoisolentona, etiäisenä.

Sielun menettäminen saattoi selittää sairastumisen. Ihmi-nen menetti haltijansa vaikkapa traumaattisen tapahtuman seurauksena. Tällöin hänestä tuli haltijaton: onneton, sairas ja masentunut. Kadonneen sielun voi palauttaa vain toisen ihmi-sen sielu. Mikään järkeen vetoava puhe ei voi parantaa ihmis-tä, jonka sairauden alkuperä on sielullinen. Vain sielujen koh-

taaminen saattoi palauttaa ihmisen kosketukseen sieluunsa, itseensä, ja käynnistää parantumisen, joka tarkoitti matkaa takaisin täyteen ihmisyyteen ja yhteisön jäsenyyteen. Keropu-taanmalli on nykyajan sielujen kohtaamista parhaimmillaan.

Kansanuskon maailmankuva muodostui elämää rakenta-vista ja tuhoavista voimista. Tautien alkuperää saatettiin se-littää milloin noidan nuolen tai pahan silmän seurauksena, milloin taas suuttuneen metsän- tai vedenhaltian kostona. Pa-rannusrituaalit heijastivat niihin uskovien ihmisten suhdet-ta luontoon sekä tuonpuoleiseen ja toivat esille eri-laisia käsityksiä sielusta, ruumiis-ta, apuhengistä ja haltioista. Tontut, haltijat, maahiset ja menninkäiset ovat joutuneet väistymään, mut-ta sisimmässäm-me kansanusko jatkaa väkevänä elämäänsä.

Evi Riitta Excell ja Rutta

PYöRÄHDYS kAnSAnuSkon kARuSElliSSA

kuva: Gaudeamus

Teatteriesityksiä, jotka jättivät katsojalle muutakin kuin todistajan roolin

Helmi 4/2014 18

TAkAiSin TEATTERin JA ElÄmÄn PYöRTEiSiin

Artaud’n ”julmuuden teatteriksi” kutsutun teatterikäsityksen pohjana

on mielen syvyyksien tutkiminen.

Antonin Artaud (1896 – 1948), Gringalet näytelmässä Le Juif errant (1920-luku). Teatteriohjaaja, runoilija, näyttelijä, näytelmäkirjailija. Restauroitu ja rajattu kuva. Bibliothèque nationale de France.

Evi Riitta Excell ja Rutta

19Helmi 4/2014

Kaik arkipäiväne unhottus siäl hevos-vetosten karusellien pyärtteiss. Mee

melkke tultti linkotuiks toisse todelli-suutte, sin miss eletti myyttist iki-aikka. Esitysten piänis ja ilmavis kohtauksis käytti läpi ihmiselämän käännekohti ja nää kohtaukse soljusiva ja välist oikke ryäppysivä eri rytmeiss ja äänimaise-miss ettenpäite ja menos ol mukana nii elävät ku kualleekki.

Evi saa kertto lissä Antonin Artau-dista, vuaskaussi miälisairaalois viru-neest, lahjakkaast teatterimiähestä, joka aikonas paineli hevoseseläs yksinäs me-nemä pitki Meksikon syrjäseutui ja tu-tustu siäl intiaanie riitteihi ja uskonnol-lissi menoihi. Mää hänest sen verra vaa, ett meijä elämät risteytysivät simmottis, et hää kauli sill siunamall hetkell ku mää tulin Saloss siitetyks. Ollan ku kaks hul-lu samall aikajanall peräkanasin.

avIlan TeReSaSTa anTOnIn aRTaUdIIn Ja vIncenT van GOGhIIn

Ennen Artaudia aikaloikka 1500-lu-vulle. Espanjalainen mystikko Avilan Teresa kuvasi vuosisatoja ennen psyko-analyysiä ja modernia psykologiaa ih-missielun pyöreäksi linnaksi, jossa huo-neet jakautuvat kaikkiaan seitsemälle kehälle. Tapaus Gaalankin rakenne oli muistojen seitsemän huonetta. Meitä katsojia kuljetettiin suorittamisen, yksi-näisyyden, kontrollin, haavoittuvuuden,

sodan ja kohtaamisen huoneiden läpi kirkkauden huoneeseen ja sieltä lopulta avaruuteen kuin kuvamaan ihmiselä-män tähdenlentomaisuutta. Vaikka elä-män huoneissa kuinka kompuroidaan ja ollaan rähmällään, kunhan kelataan oman sielun syvyyksiin niin kirkkaus ja rauha lopulta löytyvät.

Näyttelijä, ohjaaja, esseisti ja ru-noilija Antonin Artaud (1896–1948) oli surrealismin kannattaja, sittemmin merkittävä teatterin uudistaja, joka ei aikalaistensa arvonantoa nauttinut. Hä-nen ” julmuuden teatteriksi” kutsutun teatterikäsityksensä pohjana on mie-len syvyyksien tutkiminen. Hän halusi luovalla tavalla vapauttaa teatterin kir-jallisuuden ja sanojen ylivallasta. Teat-terin tuli hänen mielestään olla aistien kokonaisvaltaista runoutta, jossa ilmeet, eleet ja näyttämöllepano olivat tärkeis-sä rooleissa. Ohjaajan tuli muistuttaa enemmänkin taikuria tai pyhien sere-monioiden ohjaajaa, jonka tehtävänä oli töniä yleisön aistit hereille ja vapauttaa sen alitajunta.

Tässä yhteydessä sietää mainita Juha Hurmeen kirja Nyljetyt ajatukset. Ilman sitä ja sen hakemistoa tietämykseni Ar-taudista olisi ollut olematonta ja tokko olisin edes Tapaus Gaalasta innostunut niin paljon kuin nyt innostuin. Sainpa-han tuta jotain siitä mihin Artaud pyrki kun osallistuin Myllyteatterin mielen

näyttämöiden kaleidoskooppiseen karu-selliin. Se oli kuin näyttämöllinen sinfo-nia siitä miten mieli toimii.

”…Mielisairaalasta vapauduttuaan Artaud ruhjoi vuotta ennen kuolemaansa paperille säkenöivän loitsun Van Gogh, yhteiskunnan itsemurhaama. Artaud on runoilija kuolleen Jumalan armosta ja hän muistuttaa meitä, miten alhaisen yksinkertaisista esineistä, henkilöistä, asioista ja asian puolikkaista van Gogh suti taulunsa....Artaud puristaa ja rie-pottaa kieltä ja kielen kuvia niin kauan, että löytää vastaavuuden Vincent van Goghin ylittämättömiin töherryksiin….Artaud onnistuu sulautumaan täysin van Goghin persoonaan ja kirjoittaa kertaheitolla heistä molemmista. Ihmi-sestä, joka etsii päättäväisellä tarmolla omaa minuuttaan koko elämänsä ajan, onnistuu taiteen kautta etsinnässään ja saa selville mikä hän on ja kuka hän on samalla hetkellä, kun yhteiskunta kol-lektiivisessa tietoisuudessaan rankaisee häntä, koska hän on riuhtaissut itsensä siitä eroon, ja itsemurhaa hänet.” (Nylje-tyt ajatukset sivu 63)

Tää oli ny si täss. Toi Artaudin kir-ja löytty muute kirjastoistaki nimell: Korpit ja auringonkukka (1988). Sitä sit kaikk vaa lukema ja tapanina hevosen kans hurjastelema!

kuva: myllyteatteri, Tapaus Gaala.

Helmi 4/2014 20

mAinoSSiVu HElmi 4/2014

mAinoSSiVu HElmi 4/2014

21Helmi 4/2014

Helmi 4/2014 22

Edvard Munch oli mestarillinen epä-toivon, piinaavan intohimon, ahdis-tuksen ja ihmissielun pimeiden puolten kuvaaja. Hänen taiteessaan on vaikut-teita impressionismista ja symbolismis-ta. Munchin taiteessa toistuvat usein symbolit täysikuu, aurinko, kuunpyl-väs, elämänpuu ja naisen hiuslonke-rot. Munchia pidetään ekspressionisti-sen taiteen uranuurtajana. Munch teki maalausten ohella mestarillisia grafii-kanlehtiä, joihin hänen herkkä viivansa sopi täydellisesti. Munchin maalaukset ovat luonnosmaisen ekspressiivisesti maalattuja. Maalaaminen oli mahdol-lisesti hänelle myös keino luonnostella grafiikan aiheita.

TaITeIlIJan mORaalInen vaSTUU

Munch jakoi vahvasti mielipiteitä ai-kanaan, häntä rakastettiin kuin myös vihattiin yhtä kiihkeästi. Alkuun Mun-chin taide oli liian väkevää sovinnai-seen taiteeseen tottuneelle yleisölle. Kriitikoiden mielestä taiteilijalla oli moraalinen vastuu yleisölleen eikä ta-buja rikkovaa taidetta ollut soveliasta esitellä. Taideteokset Munchin aikana

olivat vahvasti ihmisten mieleen vaikut-tavia, toisin kuin nykyään, ihmiset eivät olleet internetin kuvavirran turrutta-mia. Taidetta myös pidettiin vahvasti kansallisen identiteetin rakentajana.

elÄmÄn fRIISI

Tarina kertoo Munchin tunnetuimman teoksen, Huudon saaneen alkunsa erityi-sen punaisista auringonlaskuista, joita nähtiin taiteilijan kultakautena Norjan taivaan yllä. Auringonlaskut johtuivat tulivuorenpurkauksesta Aasiassa. Täl-laisena punahehkuisena iltana taiteilija kuuli huudon läheisestä mielisairaalas-ta ja ikuisti ihmisen hätäisen avunhuu-don, joka kuvastaa inhimillistä kauhua elämän pohjattoman mielettömyyden edessä.

Huuto kuvaa täydellisesti yksilön ahdistusta modernisoituvan maailman keskellä, jossa mikään ei ole varmaa. Yleisön pettymykseksi Huuto-maalausta ei nähdä Helsingin näyttelyssä. Huu-dosta on näyttelyssä vain litografia, joka edelsi maalausta. Maalauksen taiteilija teki vasta myöhemmin. Huuto kuuluu Elämän friisi -sarjaan, joka kuvaa pel-

koa, ahdistusta ja kuolemaa. Sarjaan kuuluivat myös Sairas lapsi, Tuhkat, Ma-donna ja Silta.

mUnchIn naISKUva

Munchin naiskuva oli kompleksinen johtuen osin hänen vaikeasta suhtees-taan viinikauppiaan tyttäreen Tulla Larseniin. Larsen oli erityisen kaunis nainen ja hänellä oli vahva vaikutus Munchin naiskuvaan, hänen taitee-seensa ja jopa maailmankatsomukseen-sa. Nainen oli Munchille paitsi elämän synnyttäjä ja mystinen intohimon koh-de mutta tämän takia myös syöjätär, joka vie miehen turmioon.

Munchin taiteessa nainen on usein objekti, jonka tarkoituksena on täyt-tää miehinen lisääntymisvietti. Useissa hänen töissään naisilla on hiukset val-toimenaan ja hiuskiehkurat juurtuvat lonkeromaisina miehen mieleen. Suhde Tulla Larseniin päättyi traumaattisella tavalla kun Larsen ilmoitti ampuvansa itsensä. Munch tuli väliin ja ase laukesi. Tämän tapauksen seurauksena Munch menetti sormensa. Myöhemmin Munch ja hänen sukunsa yrittivät peittää kaikin

Edvard munchin elämän tanssinorjalaisen taiteilijan Edvard munchin (1863 – 1944) näyttely Didrichsenin taidemuseossa kuusisaaressa kuuluu vuoden taidetapauksiin Suomessa. näyttely koostuu yli 50 maalauksesta ja grafiikanlehdestä, jotka tutustuttavat meidät tämän tuotteliaan mestarin maailmaan.

Edvard munch, Elämän tanssi 1921, öljy kankaalle , 96 x 321 cm © munchmuseet/munch-Ellingsen-Gruppen/kuVASTo 2014.

23Helmi 4/2014

tavoin Tulla Larsenin läsnäolon taiteili-jan elämässä tuhoamalla kirjeitä ja mui-ta dokumentteja.

Munchin naiskäsitystä edustaa myös teos Vampyyri, joka on taidokkaasti maalattu kuvaus naisesta, joka näyttää kumartuneen lohduttamaan hänen hius-lonkeroihinsa uponnutta miestä. Teok-sen nimi kuitenkin antaa viitteitä siitä, mistä maalauksessa oli todella kysymys. Taulun nimi oli alunperin Rakkaus ja tuska, mutta taiteilija muutti myöhem-min nimen Vampyyriksi.

TaITeIlIJan KÄRSImyKSeSTÄ KOhTI valOa

Munch sopi täydellisesti kärsivän taiteilijaneron myyttiin. Hänen elämäänsä varjostivat epäonniset naissuhteet, sairaudet ja kuole-mankokemukset lähipiirissä, juo-minen ja vainoharhat. Hän halusi pysyä elämässään ulkopuolisena säilyttääkseen luomisvoimansa, Munch on sanonut eräässä kirjees-sään Tulla Larsenille, että hänen täytyy valita työnsä ja rakkauden välillä. Hän valitsi viimeisen. Lar-senin rakkaus oli liian kiihkeää ja lihallista.

Kuoleman teema toistuu usein taiteilijan teoksissa. Hänen hah-moillaan on usein päällään kuo-lemannaamio. Syntymättömässä lapsessakin on läsnä kuolema. Useat sairaustapaukset perhees-sä ja suvun taipumus mielen sai-rauksiin näkyvät hänen taitees-saan. Munchin teos Sairas lapsi on syntynyt hänen lääkäri-isänsä potilaskäynnin innoittamana. Tuberkuloosin uuvuttama lapsi makaa porkkananpunaiset hiukset valtoime-

naan tyynyllä ja hä-nen vieressään on vanhempi nainen, kenties äiti, surusta murtuneena. Taus-ta on häivytetty ja erottaa nämä kaksi henkilöä tilallisuu-destaan ja osittain käsitteellistää tämän nuoren tytön kuo-lema n k a mppa i lu n . Sairas lapsi -teokses-ta on näytteillä myös grafiikanlehti. Mo-lemmissa teoksissa on vahva lähestyvän kuoleman tuntu.

Näyttely ei ole kuitenkaan pelkkää tuskaa ja kärsimys-tä, vaan se esittelee

myös taiteilijan valoisamman puolen. Viimeisinä vuosinaan taiteilija maalasi myös positiivisempia teoksia. Kylpeviä miehiä on peräisin Ateneumin koko-elmista ja se on valon täyttämä kuvaus miehisestä elinvoimasta.

elÄmÄn TanSSI

Näyttelyn nimiteos Elämän tanssi on maalattu silloin kun suhde Tulla Larse-niin oli kiihkeimmillään. Teos kuvastaa taiteilijan sielunmaisemaa, joka on ha-vupuiden kansoittama Kristianian vuo-

nonäkymä. Joukko ihmisiä on kauempa-na tanssin pyörteissä, elämän tanssissa. Etualalla on kolme naista, jotka kuvaa-vat elämän eri sävyjä, ensimmäinen val-koista, toinen punaista ja jälkimmäinen mustaa. Valkoinen tarkoittaa viatto-muutta, punainen aistillisuutta ja musta surua ja kuolemaa. Nämä värit vilahte-levat myös ihmisjoukossa tanssin pyör-teissä. Taustalla kuumottaa täysikuu ja kuun silta on falloksen muotoinen. Tämä kuvaa miehistä voimaa maail-mansielussa ja elämän tanssissa.

meSenaaTIT Ja ySTÄvÄT

Munchin menestys ei tullut sattumalta. Lahjakkuuden lisäksi hänellä oli rikkai-ta ja vaikutusvaltaisia ystäviä ja tukijoi-ta, jotka järjestelivät käytännön asioita ja ymmärsivät Munchin taiteen arvon. Hänen läpimurtonsa tapahtui Norjan it-senäistymisen myötä 1905, jolloin hänet nostettiin kansallissankarin asemaan, kun sellaiselle oli selkeä tilaus. Hänestä tuli koko kansan rakastama monument-timaalari. Hän maalasi teoksen Historia Kristianian yliopistolle. Teos oli vahvas-ti kansallishenkinen tietäjäukkoineen ja vuonomaisemineen. Aika oli valmis Munchin taiteelle.

Teksti: Pessi Juvonen

Edvard munch – Elämän tanssi Didrich-senin taidemuseossa, kuusisaaressa 6.9.2014 – 1.2.2015 liput: 13€.

Edvard munch, Vampyyri 1893, öljy kankaalle, 80,5 x 100,5 cm © Göteborgin taidemuseo/munch-Ellingsen-Gruppen/kuVASTo 2014.

Helmi 4/2014 24

Virallisten hoitomuotojen ja vertaistuen rinnalla on havaittu ns. spontaanin toipumisen tie, jolle varsinkin leimautumista pelkäävät ihmiset hakeutuvat.

Viime vuosina merkille pantavin ilmiö on ollut itsehoidon ja siihen perustuvan vertaistoiminnan siirtyminen nettiin.

Oma apu, paras apu?

”Ihmiset etsiytyvät nykyään analyysiin yhä useammin, eivät siksi, että he kärsi-sivät masennuksesta, fobioista tai niihin verrattavista häiriöistä, vaan koska he kokevat, etteivät he selviydy elämässään tai että heillä on sisäisiä tekijöitä, jotka pidättelevät heitä tai vahingoittavat hei-dän yhteiselämäänsä muiden ihmisten kanssa.”

Lainaus on vuodelta 1942 psykoana-lyytikko Karin Horneyn teoksesta Self Analysis (Itseanalyysi). Eräät tutkijat pitävät tätä kirjaa lähtölaukauksena val-tavan suosituksi tulleelle kirjavyörylle, jonka myynti on Amerikassa vuosittain 2,5 prosenttia kaikesta julkaistusta kir-jallisuudesta ja myynnin arvo yli 10 mil-jardia dollaria. Horneyn kirjaa voidaan pitää kunnianhimoisena pyrkimyksenä viedä psykoanalyyttistä tietoa arkipäi-vään. Kaikki ihmisethän eivät voineet käydä psykoanalyysissä, joka oli ja on pitkäaikainen sekä kallis hoitomuoto.

Tämä lainaus (Riitta Bergrothin suomennos Thomas Johanssonin kir-jasta Täydellinen minä? Rajat vaatimuk-sille) kertoo myös kirjan kohderyhmäs-tä. Se ei ollut tarkoitettu diagnosoidusta mielenterveyden häiriöstä kärsiville po-tilaille vaan aivan ”tavallisille neuroo-tikoille”. Kohderyhmä lienee pysynyt samana. Psykoanalyyttisestä itsehoito-kirjallisuudesta ei vielä tullut Suomessa suosittua.

Sen sijaan vuonna 1973 psykologi Mirja Rutasen kiitosta saanut suomen-nos Thomas A. Harrisin kirjasta Minul-

la menee hyvin, entä sinulla löi psykoana-lyysistä johdetun transaktioanalyysin läpi varsin nopeasti. Sitä suositeltiin varsinkin parisuhteiden vaalimiseen. Kirja on ilmeisesti loppuunmyyty, mutta voi löytyä antikvariaateista. Transaktio-analyysiin voi edelleenkin tutustua mm. Ryhmätyö ry:n koulutuksissa.

Karkeasti ottaen seuraavan isom-man aallon näyttävät muodostaneen NLP (Neuro-Linguistic Programming) ja ratkaisukeskeinen ajattelu 1980-lu-vulla. Kotimaisten tekijöiden lista on lyhyt: kannattaa mainita Jari Sarasvuo, jonka Sisäisen sankarin ja Sisäisen tulen ajatuksia monet pitävät lainoina amerik-kalaiselta NLP-guru Anthony Robbin-silta. Ainakin molemmista tuli huomat-tavan rikkaita.

Itsehoitokirjallisuuden kehityksestä

Koko 80-luvulla amerikkalaiselle it-sehoitokirjallisuudelle (Self-help books) luonteenomainen iskusana oli Personal Development (PD); aiheesta keskuste-leville laadittiin jopa taskukokoisia en-syklopedioita. Suomessa lähinnä vastaa-va yleiskäsite oli Henkinen kasvu.

Puhuttaessa suomalaisista itsehoito-oppaista ei voi sivuuttaa Kari Siimestä,

jonka lähtökohtana on akateemisen op-piarvon sijasta omakohtaisesti koettu työuupumus ja masennus. Kymmenkun-nan nimikkeen joukosta löytyy vuonna 2003 ilmestynyt SSRI: onnenpilleri vai aikapommi.

Viime vuosina merkille pantavin ilmiö on ollut itsehoidon ja siihen pe-rustuvan vertaistoiminnan siirtyminen nettiin. Useissa Käypä hoito -suosituk-sissa on mukana myös itsehoito-ohjeet. Virallisten hoitomuotojen ja vertaistuen rinnalla on havaittu ns. spontaanin toi-pumisen tie, jolle varsinkin leimautu-mista pelkäävät ihmiset hakeutuvat.

Mielenterveysseuran Vahvistamo ja HUS:n Mielenterveystalo on esitelty Helmi-lehden numerossa 1/2014. Mie-lenterveysyhdistyksistä HELMI ry ja Taimi ry ovat ylläpitäneet suosittuja julkisia keskustelupalstoja. Yleissivusto Suomi24 on myös mielenterveysasioista kiinnostuneiden suosiossa. Mielenter-veysseuran Tukinetia kehitetään jatku-vasti.

Juhani Weijola

kirjoittaja on vapaa suomentaja ja toi-mittaja, joka on tutkinut suomalaista psykokulttuuria ja sen järjestökenttää.

lähteitä:• Wikipedia-artikkelit Self-help ja Self-help book.• Thomas Johansson: Täydellinen minä? Rajat vaatimuksille. Edita 2007.

kIrjAt

25Helmi 4/2014

Muistisairaudet periytyvät, mutta nuo-rena tehdyt elintapojen muutokset aut-tavat mielen ja kehon kunnon säilymistä pitkään ikään. Oikea ravinto jo varhai-sessa vaiheessa elämää auttaa aivoja säi-lymään terveinä ja toimivina myöhem-min. Toisaalta voimme vielä ravinnolla ja muilla elintavoilla hidastaa, pysäyttää tai kääntää kehityksen siihen suuntaan kuin itse haluamme.

Muistimme säilyminen riippuu muusta henkisestä vireydestämme. Ma-sennus ja stressi ovat pahimpia altistajia muistisairauksille eikä ravinnosta muis-tin kohentajana voi kirjoittaa niitä huo-mioimatta.

RavInTO, heRmOSTOn vÄlITTÄJÄaIneeT Ja maSennUS

Välittäjäaineiden yhteydessä on arvos-telijan ja lukijan hyvä huomata, että kaikki kirjan lähdeluettelossa mainitut teokset liittyvät tavalla tai toisella ravin-totieteeseen eikä yksikään psykiatriaan tai farmakologiaan. Joku voi olla asioista eri mieltä professori Piipon kanssa.

Tunnetaan noin sata eri hermoston välittäjäainetta eli neurotransmitteriä. Muun muassa aminohapot voivat toimia välittäjäaineina, aminohappoja ovat esi-merkiksi masennustutkimuksista tutut dopamiini ja serotoniini.

Piipon mukaan dopamiinivajeen ai-heuttama masennus on hyvin erilainen kuin serotoniinivajeen aiheuttama. Do-pamiinivajeesta kärsivät pystyvät yhä tekemään asioita, vaikka alakulo vaivaa.

Heidät täytyy vain ensi saada liikkeel-le. Liika dopamiini aiheuttaa psykoo-sia, skitsofreniaa, hypersosiaalisuutta ja korkeaa libidoa. Dopamiinivajetta voi lieventää suklaalla, antioksidanteilla ja DL-fenyylialaniineilla, joita on muun muassa lihassa, kalassa, munissa ja mai-totuotteissa.

Serotoniini osallistuu mielialojen sekä uni- ja päivärytmin säätelyyn. Riit-tävän määrän arvellaan takaavan tunne-tasapainon sekä rentouttavan, rauhoit-tavan ja vähentävän seksuaalista halua. Alhainen määrä voi johtaa ahdistukseen, PMS-oireisiin, lisääntyneeseen seksuaa-liviettiin, hiilihydraattihimoon, väki-valtaisuuteen sekä alkoholi- ja lääkeriip-puvuuteen. Liika serotoniini puolestaan saa aikaan ujoutta, alemmuuskomplek-seja ja hermostuneisuutta. Serotoniinia syntyy trypofaanista, jota on varsinkin proteiinissa (esimerkiksi lihassa). Pii-pon mukaan lihansyöjien ei luulisi kär-sivän alhaisesta serotoniinitasosta.

yllIn KyllIn TIeTOa

Valtavan tietomäärän takia aiheeseen entuudestaan perehtymättömän ei kan-nata yrittää lukea kirjaa heti kannesta kanteen, vaan aloittaa esimerkiksi sivul-ta 214: Muistiin ja mielen hyvinvointiin vaikuttavat ravinnon ainesosat. Kun on selvittänyt itselleen, mitä ovat hiilihyd-raatit, valkuaisaineet eli proteiinit, ras-vat ja rasvahapot, vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet sekä antioksidantit, voi siirtyä muihin lukuihin (joita ovat mm.

Aivot ja hermosto, Miten muisti toimii ja Muistisairauksien syyt).

Piippo suosii itse lakto-ovovegetaa-rista ruokavaliota. Siihen samoin kuin laktovegetaariseen ruokavalioon sisäl-tyvät vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät, perunat, viljavalmisteet, ra-vintorasvat ja maitovalmisteet. Lakto-ovovegetaariseen ruokavalioon kuuluu edellisten lisäksi kananmuna.

Liha ei ole mitenkään kiellettyjen listalla, se on monille tärkeä proteiini-lähde. Moniin ns. ikuisuuskysymyksiin kirjasta löytyy selkeitä ja liberaaleja kannanottoja. Kahvilla Piippo katsoo olevan enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Punaviinistä löytyy varsinkin terveydelle tärkeitä f lavonoideja.

Piippo katsoo vielä, että ravinnon lisäksi tarvitsemme tiettyjä lisäravin-teita, sillä maaperä on aikojen kuluessa köyhtynyt ja myrkyttynyt eikä kasvien ja eläinten ravinto enää kykene tarjoa-maan kaikkia aineosia, joita hyvinvoin-tiin tarvitaan.

Kirjan runsas ja korkeatasoinen va-lokuva-aineisto on kirjoittajan itsensä kuvaamaa. Senkin ansiosta teos sopii vaikkapa pitkävaikutteiseksi joululah-jaksi.

Sinikka Piippo: Mielen ruokaa: Ravin-non vaikutus muistiin, jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon. minerva kustan-nus oy, 2014. 286 s.

Juhani Weijola

mielen ruokaa muistin säilyttämiseksikasvitieteen professori Sinikka Piippo kertoo aina olleensa kiinnostunut mielestä ja sen vaikutuksesta jaksamiseen sekä ravinnon vaikutuksesta mieleen. Ravinnolla on vaikutusta myös muistiin ja muistisairauksiin. Piipon päätökseen kirjoittaa kirja Mielen ruokaa vaikutti ratkaisevasti hänen äitinsä sairastuminen Alzheimeriin. – näin sitten sen kaiken mitä tapahtui hänelle ja muillekin muistisairaille, niin halusin kirjoittaa kirjan, josta mahdollisesti olisi hyötyä muillekin ihmisille, Piippo pohti Studio55.fi-lähetyksessä lokakuussa.

kIrjAt

Helmi 4/2014 26

m i e l e nte r ve ys y h d i s t ys

osta kaksi islannin rasvasilliä, pork-kanoita, sipuleita, lanttu, tilliä, ore-ganoa, oliiviöljyä, viinietikkaa ja me-risuolaa. Varaa viereen viisi tiskattua entistä sillipurkkia kansineen tiski-pöydälle.

ota haarukka ja sakset tiskipöy-dälle altaan viereen. leikkaa silli-pakkauksen pää auki ja solauta silli altaaseen. upota haarukka tukevasti syvälle sillin hartialihoihin. Haarukan avulla silliä käännellen leikkaa sak-silla siitä kaikki evät pois. Huomaat, että koko valmistuksen aikana ei tar-vitse koskea silliin käsin, niin, että kä-det eivät tule sillin hajuisiksi.

Jatka perkaamista leikkaamalla sillin maha auki saksilla ja poista si-sälmykset ehjinä saksienavulla. Sen jälkeen paloittele silli saksilla noin runsaan sentin pätkiksi pyrstöstä nis-kaan asti, tarpeen mukaan tiskialtaan pohjaa vasten tukemalla haarukalla. laita sama määrä paloja kuhunkin purkkiin. Sitten tutkit sisälmykset ja

leikkaat löytyneet mädit ja maidit paloiksi ja nostelet purkkeihin. Toi-nen silli samalla tavoin. Sitten pilkot kasvikset ja täytät purkit niillä. Päälle reilusti tilliä, oreganoa ja merisuolaa.

laita lopuksi purkkeihin vettä pohjalle, seuraava kerros sitten viini-etikkaa, ja päälle oliiviöljyä, niin, että purkit tulevat melkein täyteen. Sitten kannet tiukasti kiinni. koko aikana ei siis tarvinnut koskea silleihin käsin, vaan kaikki tehtiin haarukalla ja sak-silla.

Sekoita purkit hyvin ja laita ne jääkaappiin ylösalaisin. Jääkappilla käydessäsi saat kääntää niitä aina toi-sinpäin. näin mausteet leviävät par-haiten niihin. ne ovat kyllä hetikin valmiita syötäväksi. mukaan laitetut kasvikset maustuvat myös herkulli-siksi. koska sillipurkki saattaa käy-tön aikana valua on hyvä pitää tassia käyttöpurkin alla.

Juha Korkee

Helmin työtoimintaan avautuu lisää paikkoja, kun pesulatoiminta laaje-nee! Työtoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä työtoiminnan-ohjaaja Tuula Aitto-ojaan p. (09) 8689 0741 / 040-755 0607 tai tuula.aitto-oja@mielenterveyshelmi.fi.

Helmin järjestämä osallistava työ-toiminta on vapaaehtoista toimin-taa, jonka avulla yhdistyksen jäseniä saadaan liikkeelle. Sen avulla henki-lön toimintakyky kohenee ja samalla hän oppii uusia taitoja. osallistava työtoiminta tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä ohjatusti tutussa ja tur-vallisessa ympäristössä. Toiminta on suunnattu työkyvyttömyyseläkkeel-

lä, kuntoutustuella tai pitkäaikai-sella sairauslomalla oleville Helmin jäsenille. Työtoiminnasta kiinnostu-neet jäsenet haastatellaan ja samalla pohditaan yhdessä sopivaa toiminta-muotoa ja henkilön voimavaroja sekä jaksamista.

muita Helmin tarjoamia työtoi-mintamuotoja ovat keittiö- ja kahvi-latoiminta, siivous ja puhtaanapito, jäsenpäivystys, talojen kunnossapito sekä toimiston avustavat työt. Työ-toimintapäivässä mukana olemisesta maksetaan toiminnassa mukana ole-valle jäsenelle työtoimintapalkkio, joka on 6 tai 12 euroa päivän pituu-desta riippuen.

Tule mukaan työtoimintaan!

iTSEPERATTu JouluSilliHERkku

Helmin oma keittokirja Ei hullumpaa! innostaa ja rohkaisee ruoanlaittoon esittelemällä maukkaita reseptejä, joi-hin jokaisen on helppo tarttua. Erityistä huomiota olemme kiinnittäneet ruoki-en terveellisyyteen, monipuolisuuteen ja edullisuuteen.

olemme kokoontuneet säännöllises-ti testaamaan reseptejä käytännössä ja valmistelemaan kirjan käsikirjoitusta. nyt käsikirjoitus on saatu valmiiksi ja lopullinen teos on tarkoitus julkaista kevään 2015 kirjan ja ruusun päivänä.

Terveisin HELMI ry:n keittokirjatiimi

ei hullumpaa! muutakin kuin tiikerikakkua

PiiRRokSET loTTA linDRooS

HELMIKRYPTO

16 3 18 8 9 4 16 16 8

3 18 9 7 3 7 16 4 3

K U V A 18 9 10 4 17 15 18 4 16

18 2 12 8 12 3 4 1 1 3

4 2 9 11 4 3 7

>>> 6 2 17 8 11 2 11 1

5 9 6 18 3 11 18 3 11 16 16 9

3 4 12 4 6 3 1 3 16 9 15 16

18 3 7 16 9 3 9 18 8 1 2 12

8 9 16 4 3 14 1 1 9 1 2 18 3 16

1 8 11 13 4 7 1 2 6 9 16 5

8 1 14 3 11 8 14 3 9 16 3 9 7

17 8 4 16 16 8 3 16 9 14 2 11 1 4

2 3 3 7 3 3 14 3 18 14 4 8 16

18 16 3 11 7 2 11 4 8 14 4

3 1 9 18 1 9 7 2 16 16 4

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Laatija: Juha Porkola

Jokaista numeroa vastaa tietty kirjain. Kaksi vastaajaa palkitaan.

Ratkojan nimi ______________________________ puh___________________

Osoite ___________________________________________________________

Postinro _____________ Postitoimipaikka _____________________________ Vastaukset: 5.1.2015 mennessä osoitteeseen:

Helmi Ry, Pasilan Puistotie 7, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus Helmikrypto.

27Helmi 4/2014

Jokaista numeroa vastaa tietty kirjain. kaksi vastaajaa palkitaan.

Ratkojan nimi:

osoite:

Postitoimipaikka:

Puhelin:

Sähköposti:

Vastaukset: 5.1.2015 mennessä osoitteeseen:

HElmi ry, Pasilan Puistotie 7, 00240 Helsinki. kuoreen tunnus Helmikrypto.

helmIKRyPTO

Helmi 4/2014 28

HElmi ry:n toiminnanjohtajan sijaisena vuodenvaihteessa aloittava Satu Tuo-minen istuu toimiston kahvipöydässä ja huokuu innostusta. Järvenpäässä perheensä kanssa asuva Satu on tehnyt koko työuransa viestinnän ja kehitys-työn parissa liike-elämän palvelukses-sa. Hän on kuitenkin pohtinut hakeutu-mista järjestöalan töihin jo vuosia.

mitä hohtoa Satu näkee järjestö-hommissa verrattuna yrityselämään?

– olen jo pitkään ajatellut, että ha-luan tehdä sellaista työtä, jossa on mukana myös sosiaalinen ja eettinen ulottuvuus. Tämä ajatus on syntynyt liike-elämässä vietettyjen vuosien aika-na.

– olen tehnyt viisitoista vuotta töi-tä netin ja viime vuosina sosiaalisen median viestinnän kehityksessä. koko ajan on ollut nähtävissä, että varsinkin sosiaalinen media toimii hyvin eettisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikut-tamisen välineenä. kutsun sitä eräänlai-seksi ”eettiseksi webiksi”.

– Tarkoitan tällä sitä, että järjestöil-lä ja yhdistyksillä, joilla on vahva eetti-

nen arvopohja, on monipuolisesti net-tiä hyödyntämällä mahdollisuus saada roimasti lisää aitoa näkyvyyttä ja sitä kautta muutoksia aikaan. Sekä asen-teissa että yhteiskunnassa. Hyviä asioi-ta jaetaan mielellään ja niistä tykätään.

Vuosien mittaisen markkinakoneis-ton pyörittämisen kautta Sadulle on karttunut kokemusta ja näkemystä siitä, miten verkosta otetaan enemmän irti.

– Järjestöillä on valtavat mahdolli-suudet netin eri ulottuvuuksien hyö-dyntämisessä.

Helmin parhaillaan käynnissä oleva nettisivu-uudistus tarjoaa mehevän ke-hittämisen kohteen ja Sadun ammatti-taito tulee näkymään myös lopputulok-sessa.

– Helmissä on tehty hyvää työtä netin kanssa. kotisivujen sisällöt ovat kiinnostavia ja jäsenten sekä aiheesta kiinnostuneiden kannalta relevantteja. Tarkoitus onkin jumpata välineet sii-hen kuntoon, että pystymme hyödyn-tämään aiheita ja sisältöjä laajemmin: käyttämään jäsenten tietoa ja kokemus-pohjaa tuodaksemme asiamme lähem-

Toiminnanjohtajan sijainen tuli taloon

Satu toivoisi kaikkien oppivan helmiläisiltä

mäs ihan kaikkien jokapäiväistä elämää. Viestinnän kehittämisen lisäksi Sa-

dun tulevan vuoden tavoitteena onkin kuunnella ja oppia Helmin jäseniltä sekä tuoda tätä tietoa avoimeen yhteis-kunnalliseen keskusteluun.

– Helmiläisten keskuudessa on valta-vasti viisautta. Vaikka olen käynyt Hel-mi-taloilla vasta muutamia kertoja, olen silti jo ehtinyt ajautua erittäin mielen-kiintoisiin ja syvällisiin keskusteluihin ihmisten kanssa.

Satu aloittaa Helmin toiminnan-johtajana maanantaina 29.12. Hän on toimessa koko ensi vuoden ja sijaistaa vuorotteluvapaalla olevaa Arto Man-sikkavuorta. Sadun saa kiinni sähkö-postilla osoitteesta

ja puhelimella 044 557 8036.

Satu uskoo, että ihmisten tuleminen aidosti kohdatuiksi ratkaisisi monia on-gelmia. luokitteleminen ja syrjään siir-täminen luovat niitä vain lisää. Satu ei koe mielenterveyskuntoutujia ainoas-taan auttamisen kohteina vaan myös ja ennen kaikkea opettajina.

Vasemmalla Satu Tuominen, oikealla Helmin perustajajäsen malla Hannula. kuva: Arto mansikkavuori.

m i e l e nte r ve ys y h d i s t ys

29Helmi 4/2014

HElmi ry:n sääntömääräinen syyskoko-us pidettiin Herttoniemen Helmi-talolla 12.11. Äänivaltaisia jäseniä saapui ko-koukseen 40. kokoukseen saapui myös kansanedustaja Rakel Hiltunen, joka valittiin yksimielisesti kokouksen pu-heenjohtajaksi. Hiltunen antoi puheen-vuorossaan tunnustusta Helmin työlle ja jämptille asioiden hoitamiselle.

Toiminnanjohtaja Arto Mansikka-vuori esitteli hallituksen valmistele-man toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Suurimmat muutokset edellisvuo-siin olivat työtoiminnassa, joka oli asia-kirjassa määritelty uudella tavalla. Jat-kossa Helmissä puhutaan osallistavasta työtoiminnasta, jonka tarkoituksena on kohentaa toiminnassa mukana olevien helmiläisten toimintakykyä sellaiselle tasolle, että vapaaehtoistyö järjestöissä tulee mahdolliseksi. osallistava työtoi-minta on jatkossa kestoltaan rajattua. kokous päätti yksimielisesti hyväksyä toimintasuunnitelman ja siihen liitty-vän talousarvion hallituksen esityksen mukaan.

illan suurin jännitys liittyi henkilö-valintoihin, erityisesti puheenjohtaja-vaaliin. Ehdolla puheenjohtajaksi olivat Juhani Ojala ja Päivi Storgård. ojala on Helmin väelle tuttu kuuden vuoden puheenjohtajakaudestaan 2005 – 2011.

Jännitysnäytelmä oli kuin uusinta edellisvuodelta

helmin syyskokous valitsi Juhani Ojalan puheenjohtajaksi

Storgård ei aiemmin ole ollut mukana Helmin hal-linnossa, mutta monet tun-tevat hänet julkisuudesta. Erityisesti vuonna 2013 il-mestyneestä Keinulaudal-la -kirjastaan ja sen myötä kaksisuuntaiseen mieliala-häiriöön liittyneestä julki-sesta keskustelusta.

molemmat ehdokkaat pitivät esittelypuheen ja tämän jälkeen järjestettiin suljettu lippuäänestys. Tä-pärä äänestys meni ojalan hyväksi numeroin 21 – 19. Täpärät ja jännittävät ää-nestykset ovatkin tulleet osaksi Helmin syyskoko-uksia, sillä vuotta aiemmin puheenjohtaja valittiin täs-mälleen samoilla äänimää-rillä.

Hallituksen varsinaisis-ta jäsenistä äänestettiin ja valituiksi tulivat Päivi Stor-gård ja Kalle Korpela. mo-lemmat ovat ensikertalaisia Helmin hallituksessa. Varajäseniksi valittiin Auli ojala, Tuula Haglund ja Arja Pie-viläinen.

helmin hallitus

ojala Juhani (pj.)Ahlfors marjatta (2. vpj)Helameri Eeva korpela kalle Porkola Juha (1. vpj)Storgård Päivi Wilen Allan

varajäsenet:Haglund Tuula Honkala Eijaojala Auli Pieviläinen Arja

Rakel Hiltunen ja Juhani ojala. kuva: Arto mansikkavuori

Toiminnanjohtajan sijainen tuli taloon

Satu toivoisi kaikkien oppivan helmiläisiltä

Helmi 4/2014 30

m i e l e nte r ve ys y h d i s t ys

HO HOI!

helmin facebookissa jo yli 750 tykkääjää! Jos et ole

vielä mukana, tule ihmeessä!www.facebook.com/helmiry

www.mielenterveyshelmi.fi

Kevään liikuntaryhmätkevään liikuntaryhmiin ilmoittautumiset alkavat maa-nantaina 15.12.2014. ilmoittautua voi paikan päällä Pa-silan talolla tai puhelimitse niinalle p. 050 405 4839, 09 8689 0726 klo 9.00 alkaen. olemme saaneet aikuisopistolta ja liikuntavirastolta jä-senillemme paikkoja seuraaviin ryhmiin:

• Pilates ja kehonhuolto (ajalla 16.1-10.4.2015) pe 11.45-12.45 opistotalolla, Töölöntullinkatu 8, omavastuu 40€

• Niska- ja selkäjumppa (ajalla 21.1-20.5.2015) ke 16.45-17.45 opistotalolla, Töölöntullinkatu 8, omavastuu 50€ (maksetaan kahdessa erässä)

• Vesijumppa Kamppi (ajalla 7.1- 22.5) ti 14.15-14.45 osoit-teessa malminkatu 3D, omavastuu 40€

• Vesijumppa Käpylinna (ajalla 7.1- 22.5) ke 12.00-12.30 osoitteessa mäkelänkatu 86, omavastuu 40€

• Vesijumppa Pirkkolan uimahalli (ajalla 7.1- 22.5) to 11.30-12.00, omavastuu 40€

• Vesijumppa Yrjönkadun uimahalli (ajalla 7.1-22.5) ti 12.45-13.15, omavastuu 35€, huom! ei saunamahdolli-suutta

• Ohjattu kuntosaliharjoittelu Yrjönkadun uimahallilla (ajalla 7.1- 22.4) to 12.00-13.00, omavastuu 25€

• Kehonhallinta ja rentoutus, Kampin liikuntakeskus (ajal-la 7.1-22.5) ti 14.00-15.00, omavastuu 25€

• Keilaus Talin keilahallilla keskiviikkoisin klo 14.00, alka-en 7.1. omavastuu 50€ maksetaan kahdessa erässä

Huomioithan että paikkoja on rajallisesti ja ilmoittautu-minen on sitovaa. mukavaa liikuntakevättä!

Pasilan Helmi-talolla starttaillaan jou-lun tunnelmaa etuajassa, kun perjan-taina 19.12. järjestetään joululounas. kattauksia on kaksin kappalein, ensim-mäinen klo 11-12 ja jälkimmäinen klo 12-13. Helsingin kaupunginteatterin väki tuo joulutervehdyksen klo 12-13.

Joululounaan hinta on 5 euroa ja vapaita paikkoja kannattaa tiedustella Pasilan jäsentoiminnanohjaaja niinal-ta. lisäksi talon yläkerrassa on tarjolla torttuja ja kahvia, joista voi tulla naut-timaan vapaasti – osallistuu joululou-naalle tai ei!

Joulun aikaan Pasilan Helmi-talo on auki seuraavasti: • Jouluaattona 24.12. klo 10-14 (keittiö kiinni)• Joulupäivänä 25.12. klo 12-16 (keittiö kiinni)• Tapaninpäivänä 26.12. klo 10-19 (keit-tiö myös auki normaalisti)• Viikonloppuna 27.12. – 28.12. Pasilan talo on avoinna normaalisti käytettävis-sä olevien jäsenpäivystäjien mukaan• Jouluinen perjantaikahvila pidetään pe 19.12. sekä pe 26.12. klo 16-19

Herttoniemen Helmi-talo on 23.12. auki klo 9-14 ja kiinni 24.12. – 28.12.• Joululounas tarjoillaan pe 19.12. klo 11.00. keittiö on suljettu 20.12. 2014 – 6.1. 2015 ja aukeaa jälleen 7.1. 2015. Talo on kiinni pe 2.1. ja ma 5.1.

Helmin väki toivottaa kaikille lukijoille mahtavaa joulunaikaa!

Joulun aika helmissä

helmI ajaa mielenterveysväen asiaa – liity sinäkin mukaan! mielenterveysyhdistys HElmi ry on mielenterveysväen ruohonjuuritason etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa asiantuntijoita ovat mielenterveyspalveluiden käyttäjät, jäsenet. Jäsenenä voit osallistua harrastusryhmiin, retkil-le ja kursseille. Jäsenille on myös tarjolla rahanarvoisia etuja: mm. Helmi-lehti kotiin postitettuna neljä kertaa vuodessa, tuettuja kulttuurielämyksiä ja edullinen lou-nas Helmi-taloilla.

Jäseneksi voit liittyä helposti maksamalla jäsenmaksun tilille Fi03 1011 3000 2697 37. mainitse viestikentässä ni-mesi, osoitteesi sekä puhelinnumerosi. Voit myös täyttää sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa www.mielen-terveyshelmi.fi/?liity.

Tervetuloa mukaan!

Voit liittyä jäseneksi myös netissä www.mielenterveyshel

mi.fi

liittyä HElmi ry:n jäseneksi (sisältää Helmi-lehden).

Vuosimaksu on 15 euroa.

saada lisätietoja HElmi ry:stä.

että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite.

Haluan saada tietoa Helmin tapahtumista sähköpostitse.

Sähköpos ti henkilökunnalle on muotoa: etunimi.sukunimi@mielenter veyshelmi.f i

m i e l e nte r ve ys y h d i s t ys

mielenterveysyhdistys HElmi ryPasilan puistotie 7, 00240 Helsinkihelmi@mielenterveyshelmi.fiPuhelinvaihde: (09) 8689 070www.mielenterveyshelmi.fi

PaSIlan helmI-TalOSatu Tuominen, toiminnanjohtaja p. 044 557 8036.

minna Jääskeläinen, järjestösihteeri p. (09) 8689 0723, 040 557 6228

mia Tervahautakeittiötoiminnanohjaajap. (09) 8689 0730, 040 837 0374

niina nevalainenjäsentoiminnanohjaaja p. (09) 8689 0726, 050 405 4839

Tiina Finnberg, palveluohjaaja, p. (09) 8689 0732, 040 545 1679 Vapaaehtoistyön ohjaaja Eetu karppanen p. (09) 8689 0725, 044 777 4998

heRTTOnIemen helmI-TalOTuula Aitto-oja, työtoiminnanohjaaja p. (09) 8689 0741, 040 755 0607

mari Säävälä jäsentoiminnanohjaajap. (09) 8689 0740, 040 541 0317

minna Papunen Palveluohjaajap. (09) 8689 0742, 0400 528 661

heRTTOnImen helmI-TalOHerttoniemen Helmi-talo sijaitsee osoit-teessa mäenlaskijantie 4. Talo on avoinna arkisin klo 9 – 15. Jäsentoiminnanohjaaja-na talolla toimii mari Säävälä.

Herttoniemen metroasemalta nopein kävelyreitti on, kun jatkat linja-autojen luota Hiihtomäentietä oikealle ja kään-nyt talojen 16 ja 18 välistä kävelytielle ja kävelytien päästä vasemmalle mäenlas-kijantielle. Talo sijaitsee vaaleansinisessä matalammassa rakennuksessa kerrosta-lon edessä. nouse mäki talon vasemmalta puolelta tai portaat talon oikealta puolel-ta. Sisäänkäynti talon ”takana”.

PaSIlan helmI-TalO Pasilan Helmi-talo sijaitsee osoitteessa Pa-silan Puistotie 7. Se on avoinna arkisin klo 9 – 15 (päivystäjän läsnäollessa klo 17) ja viikonloppuisin klo 10 – 14.30. lounas arki-sin klo 11.30 – 12.15 ja la & su klo 12.15 – 13.

Jäsentoiminnanohjaajana Pasilan ta-lolla toimii niina nevalainen.

löydät Helmi-talolle helposti raitio-vaunuilla 7A ja 7B. Jää pois länsi-Pasilas-sa, kyllikinportin pysäkillä.

HElmi-TAloT JA YHTEYSTiEDoT

Haluan

mielenterveysyhdistys HElmi ry

Tunnus 5008300

00003 VASTAuSlÄHETYS

nimi: _________________________________________________

osoite: ________________________________________________

Postitoimipaikka: ________________________________________

Puhelin: ________________________________________________

Sähköposti: _____________________________________________

Syntymävuosi: __________________________________________

Allekirjoitus: ____/____20__ ______________________________

Liity nyt Helmin jäseneksi!

Liittym

isohjeet

täällä!

www.mielenterveyshelmi.fi