S i s ä l t ä ä m. m. Sivu

40-vuoti5 t a ipa leen a l k a e s s a 8

Tehokas ki innitys tuk lp i la -reihin p r i m ä ä r i - a n k k u r i n a v u l l a 12

Hammas lääke t ie teen k u v a ­h is tor iaa 18

Ker tava lumenete lmä 21

A v u s t u s k a s s a 25

Urhei lua 26 Henki löt ietoja 26

4 0 v u o t t a

N:o 1 21. v u o s i k e r t a 1964

Suurimmatkin vaatimukset täyttävä hammas

H A M M A S O y HAMMAS ka levankatu 3 . he ls ink i v a i h d e : 6 4 3 6 3 6

Hammaskultaa

L E V Y Ä

L A N K A A

V A L U A

e s t e r b a c k O y (NW)

Helsinki Eerikinkatu 7 puh. 64 12 34

TYHJIÖ — KERAMIIKKAUUNI

ov D E N T A L D E P O T a b

K E R R i n nimi V

yhdistetään aina hyvään

LAATUUN

Kun hankitte rlippu-

moottoriu, valitkaa

KuVo on hyvä

N:o 525 120 /W N:o 531 3 0 0 / W N:o 532 3 5 0 / W

12.000 K/min 18.000 K/min 24.000 K/min

BIBERACH/RISS

• V D E N T A L D E P O T a b

o Z A H N F A B R I K B A D N A U H E I M K G

G E R M A N Y

Yksinmyyjä-

^ hammastarvike oy Helsinki - Arkadiankatu 12 A - puh. 49 74 77

Z A H N F A B R I K B A D N A U H E I M K G

G E R M A N Y

Yksinmyyjä:

^ hammastarvike oy Helsinki - Arkadiankatu 12 A - puh. 49 74 77

ammas 1eUko

T O I M I T U S K U N T A Päätoimittaia M a u n o E l o m a a Os. Käpylä, Untomontie 6 C 19, puh. 792 035 Jäsenet: E. O. Vuori ja Kauko Tiainen

Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava.

SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO — FINLANOS TANOTEKNIKER FÖRBUND r .y . HELSINKI, A r k a d i a n k a t u 14 B 30. Puh. 447 123, post is i ir to 12690 — Liiton puheenjohta ja M a u n o E I o m o o, Untomont ie 6 C 19 Käpylä, p u h . 792 035. Sihteeri Sokori K u u k k o n e n .

Toloudenhoi to jo merkonomi A r t o S o l m i n e n .

AVUSTUSKASSA Käpylä, Untomont ie 6 C 19. Postisi irtoti l i 16787. Puheenj. M o u n o E l o m a a Untomont ie 6 C 19. Puh. 792 035. Siht. E. O . V u o r i , Ulv i lont ie 23 D 46, p u h . 451 814, toimeen 635 6 0 1 . Avusluskossonhoito jo I . W o ' o r o I n , M o n n e r h e i m i n t . 19 A 3, p u h . 493 535, kot . 493 331

-aO-VUOTISTAIPALEEN ALKAESSA

M a a m m e h a m m a s t e k n i i k a n h is tor ian lehdi l le on p i i r r e t t y t u k i p i l a r i , joka tulee antamaan sille v o i m a a ja luot tamusta tulevaisuuteen. L i i t ­t o m m e alottaessa 40-vuotisen to imintansa , o l i samanaikaisesti E d u s k u n ­nan käsi te l tävänä lakiehdotus h a m m a s t e k n i k o n to imen har joit tamises­ta . Lakies i tyksen käsittely o l i t a v a t t o m a n sitkeä pala , siitä h u o l i m a t t a v a i k k a E d u s k u n n a n enemmistöllä o l i alustapitäen selvä k a n t a asiaan. T ä m ä j o h t u i siitä, että kokoomuksen tahol ta k a i k i n m a h d o l l i s i n k e i ­n o i n j a r r u t e t t i i n ja p i t k i t e t t i i n asian käsi t te lyä. Si i tä h u o l i m a t t a l o p u l ­l inen ra tkaisu läheni vää jäämät tömäst i ja v o i t t o p a l k i n t o a k i i l l o t e t t i i n " j a r r u t i i s h i h n a l l a " j a t k u v a s t i , että se näyttäisi m a h d o l l i s i m m a n k i r k ­k a a l t a ja lo i s tava l ta . Se t o t e u t u i k i n j u u r i " V o i t o n " päivänä el i 14. 2. 1964. S i l l o i n E d u s k u n t a m u r s k a a v a l l a enmmistöllä el i 126—51 vastaan hyväksyi t a l o u s v a l i o k u n n a n tekemän lakiehdotuksen, kolmas käsittely o l i p ä ä t t y n y t . Sanotaan, että h u k k u v a k i n t a r t t u u o l jenkorteen ja n i i n t e k i kokoomus täl läkin k e r r a l l a ja e h d o t t i lakiesi tyksen lepäämään. Se e d e l l y t t i äänestystä, joka t a p a h t u i " K a i n o n " päivänä 18. 2. 1964. V a l ­t iopäiväjär jestyksen m u k a a n on lepäämään jättämisehdotus mennäk­seen läpi saatava 67 ääntä . Sanois inkin , että kyseinen päivä o l i k a i k k e i n jännit tävin h e t k i , sillä o l i h a n vastustaj ien tahol ta tehty työtä lepää­mään jättämisen puolesta kuumeisel la kiireellä. M u t t a ha l la v e i senkin sadon. Lepäämään jät tämistä k a n n a t t i v a i n 36 kansanedustajaa ja sitä vastusti 127. Poissa o l i istunnosta 31 ja tyh jää äänesti 5. N ä i n t u l i l a k i ­esitys lopull isest i hyväksytyks i . O n syytä m a i n i t a tässä n i i d e n kansan­edustajien n imet , j o tka äänestivät meidän puolestamme kolmannessa

8

käsittelyssä, he o v a t : A a l t o , A h o n e n , A i t i o , A l a n k o , Andersson, A n t i l a , B a c k l u n d , E h r n r o o t h , F i l n c k , G r ö n d a h l , H a a p a n e n , Haapasalo , H a l i ­nen, H a s u , H a u t a l a , H e l l e , H e l l s t e n , H e n r i k s s o n , H o l o p a i n e n , H o n ­konen, H o s i a , H o s t i l a , Jungara , .Jämsen, Kaasalainen, K a i t i l a , K a j a l a K a l a v a i n e n , K a n t o l a , K a r p o l a , Keloves i , K i l p i , A . K i n n u n e n , T . K i n ­nunen, K i v i a h o , K o i v u n e n , K o k k o l a , K o r s b ä c k , A . K o s k i n e n , L . K o s k i ­nen, K ä h ö n e n , K ä k e l ä , K ä m ä r ä i n e n , L a h t i , L a i h o , La ine , Lehmonen Leskinen, Liedes, L i i n a m a a , L i n d e m a n , L i n d h , L i n d q v i s t , A . L i n n a , I . L i n n a , M . L i n n a , L u k k a r i n e n , L . M a n n i n e n , H . M a n n i n e n , M a t i l a i ­nen, L . M a t t i l a , J . M ä k e l ä , U . M ä k e l ä , Neders t röm-Lunden, N i e m e l ä , N i i r a n e n , N o r d f o r s , O j a j ä r v i , P a a r m a n , Paasio, Paas ivuor i , Paaso, Pakkanen , J . L . Par tanen, V . L . Par tanen, P e k k a r i n e n , P e n t t i , Peso­nen, Pohjonen, P u h a k k a , R a p i o , R a u n i o , Roden , Roine , Rosnel l , V . I . R y t k ö n e n , Räsänen, R ö n k k ö , Sal in , Salmela- . Järvinen, Salo, Sandel in , Sarjala, S i l tanen, Sinisalo, Siren, Stenberg, S t y k k i , Sundel l , Suonpää , Suortanen, Suosalo, S v i n h u f v u d , Sääski laht i , T a m m i n e n , T a u r i a i n e n , T e i r , Tenhiä lä , Teräs tö , Tiekso, T i m o n e n , T o r v i , U u s i t a l o , V i c k m a n , V i l m i , V i l p o n i e m i , R . V i r t a n e n , V . A . V i r t a n e n , V . R . V i r t a n e n , V o u t i ­la inen, V ä y r y n e n , Väänänen ja A s v i k . Ledel lämaini t tu jen lisäksi äänes­t ivät lepämään jät tämistä vastaan seuraavat: Ges t r in , H o n k a n e n , H ä p -pölä. K e k k o n e n , L a u r e n , L int i lä , L u u k k a , M u s t o n e n , Paavola , R y h t ä , T a i n i o ja T a l l g r e n .

T ä m ä n jälkeen o l i vielä äänestys ponnesta, joka toivornuksesta l i i t e t ­t i i n päätökseen ja jonka E d u s k u n t a y h d e n äänen enemmistöllä h y v ä k ­syi . Se k o s k i k i n lisäoikeuksien saajien l isäkoulutusta.

Jokaisen on syytä t u t k i a y l läolevaa luetteloa ja todeta k u k a o l i meidän puole l lamme ja muistaa heitä seuraavissa vaaleissa. Joka t a ­pauksessa lämmin ja k i i t o l l i n e n kädenpuristus n i i l l e kansanedusta j i l le , j o t k a ob jekt i iv isest i a j a t t e l iva t asiaa ja myöskin sen mukaisesti t o i m i v a t . N y t on monopoliasema proteeseihin nähden m u r r e t t u ja suurella y l e i ­söllä v a r a v a l i t a kenen puoleen he l a i n ja asetuksen v o i m a a n t u l o n jä l ­keen proteesiasioissa v o i v a t k ä ä n t y ä .

::- s- *

N y t on syytä kosketel la h i u k a n v a i k u t e l m i a l a i n t u l t u a h y v ä k s y t y k ­si. M e h a m m a s t e k n i k o t olemme t i e t e n k i n erittäin tyytyväis iä t u l o k ­seen. O n v i h d o i n k i n k o i t t a n u t vapaus ja r i i p p u m a t t o m u u s . Tässä tulee mieleen k u v a , jossa pi ispa H e n r i k pitää jalkaansa L a l l i n pääl lä , n y t o n sitä vastaava pa ino pois te t tu h a r t e i l t a m m e ja v o i m m e hengit tää v a ­p a a m m i n . T a r k o i t a n tällä sitä, että elämä on paremrnin t u r v a t t u k u n on tiedossa itsenäisen a m m a t i n h a r j o i t t a m i n e n ja r i i p p u r n a t t o m u i i s . O l e m m e vuosikymmeniä eläneet ainaisen painostuksen alaisena. U h ­k a i l l a a n jos j o l l a k i n t a v a l l a . Jos j o k i n asia ei mene hammaslääkär in m i e ­len mukaisest i , t a i jos heidän l i i t tonsa saa j o n k i n asian päähänsä ja

9

haluaa ajaa sen lävitse, o l i se sitten k u i n k a epäoikenmukainen tahansa, n i i n o l i helppo v a i n sanoa " s i t t en ei tule t ö i t ä " . O l i k o tämä rei lua peliä, o l i k o tällä t a v a l l a h o i d e t t u o ike in kahden toisiaan tarv i t sevan a m m a t t i k u n n a n välisiä asioita? Saimme painostuksia ja uhkauksia osak­semme. S i l l o i n ei osattu antaa tarpeeksi arvoa , a r v o n antaminen p i t i t u l l a m u u a l t a ja sen a n t o i E d u s k u n t a . O l i m u u t e n p e r i n m i e l e n k i i n ­toista seurata asian käsit telyä eri portaissa ja eri t aho l ta a ivan sen t u n ­tumassa. Sanoisin, että vas tapuol i ei k a i h t a n u t ke ino ja , se a m p u i k o k o ajan " j ä r e ä l l ä " , m u t t a s i l t i o h i . M e i l l e sen sijaan r i i t t i " k e v y e m p i " , tasapuolinen ja asiall inen asennoituminen, joka t u o t t i tuloksen mikä o n k i n v a r m a s t i jokaisen tiedossa. M u t t a mitä n y t kuuluu? Vastaleirissä o l laan k o v i n k a t k e r i a asiallisesta ratkaisusta. Se on mielestäni a ivan turhaa . E i sillä rakenneta mitään, että edelleen yri tetään hammastek­n i k k o j e n a m m a t t i k u n t a a mustamaalata monel la eri t a v a l l a k u t e n esim. hammaslääkär i Rauhamaa o n t e h n y t ja vanavedessä k u l k e n u t T a m ­pereen A a m u l e h t i on t e h n y t . Si l lä t o i m i n n a l l a tehdään v a i n k a r h u n ­palvelus hammaslääkär ikuntaa k o h t a a n . O n h a n m o n t a kertaa t o d e t t u , että kansakoulun k ä y n y t v o i o l la etevämpi k u i n v a i v o i n y l i o p p i l a s l a k i n saanut ja hammaslääkäriksi v a l m i s t u n u t , ei pitäisi mennä l i i a l l i s u u k s i i n halventavassakaan mielessä. E h k ä p ä Tampereen k a u p u n k i tekee v i i ­saasti nimittäessään johtavan kouluhammaslääkärin v i r k a a n j o n k u n m u u n k u i n hammaslääkärin , esimerkiksi h a m m a s t e k n i k o n . Se siitä. T ä m ä osoittaa sitä, että l i i k a on l i i k a a . O l i s i pyr i t tävä pysymään asias­sa myöskin s i l l o i n , k u n on kysymyksessä hammastekniko i l l e myönne­tyistä lisäoikeuksista keskusteltaessa.

Hammaslääkär i lehden n :o 1/64 o l i ; " K i r j e Suomen H a m m a s t e k n i k ­ko jen L i i t o n h a l l i t u k s e l l e " , jossa o l i a l l e k i r j o i t t a j a n a h a m m a s l ä ä k ä r i — h a m m a s t e k n i k k o E r k k i P u r o (ent. B ä c k m a n ) , siinä hän vuodatukse l laan y r i t t i saada jo ta in a ikaan. L u e t t u a n i sen totesin he t i , että se o l i k i r j o i ­t e t t u n a i v i n t ietämättömyydessä. As ianomainen ei ole selvillä täysin siinä main i tu i s ta asioista, eikä niistä vaikeuksista jo i ta j u u r i oppi las -kasvatuksen a la l la o l i . Mei l lä on arkistossa lukuisa määrä kir jelmiä k i r ­jeenvaihdosta, joka on k ä y t y asianomaisten v i rkamies ten kanssa o p p i -laskasvatuksessa, v a i o l i k o sekin meidän v i k a m m e , että a ikanaan k u r s ­seja järjestettäessä määrätyissä aineissa luennoi ts i jo iks i p y y d e t y t h a m ­maslääkäri t v a a t i v a t n i i n suuret p a l k k i o t , että asianomaiset k ie l täytyi ­vät hyväksymästä niitä ja maksamasta, j o n k a jälkeen vastaavat luen­n o t p i d e t t i i n o m i n v o i m i n . E n p u u t u siihen y k s i t y i s k o h t a i s e m m i n , v a a n sanoisin, että k i r j o i t u s o l i eräänlainen purkaus johtuen silloisesta t i l a n ­teesta ja täl lä hetkellä post festum, joka ei ehkä anna aihetta edes vastata.

* s- :;-

L a i n t u l t u a hyväksytyks i o n o n n i t t e l u j a ja k i i t o l l i s u u d e n i lmauks ia v i r r a n n u t monel la er i t a v a l l a , omasta maasta sekä u l k o m a i l t a . O m i l l e

10

K E V Ä T J U H L A

L i i t o n ha l l i tus jär jestää kevät juhlan r a v i n t o l a O l y m -piassa L . B r a h e n k a t u 2, 4. 4. 64 alkaen k l o 19,30. l U a l l i s -k o r t i t ä 15 :—.

S i tovat i l m o i t t a u t u m i s e t 1 . 4. mennessä kir jeel l isesti L i i t t o o n ta i puhel imitse 15 679 /T ia inen , 773 3 7 7 / K a u t t o ta i 645 278/Peltonen. Samassa talossa k u i n r a v i n t o l a on myös h o t e l l i , josta v o i vara ta huonei ta . H u o n e v a r a u k s e t v o i i l m o i t t a a samassa yhteydessä. T i laukset h u o m i o i d a a n saapumisjärjestyksessä. R a v i n t o l a p a i k k o j a on v a i n 200.

T i l a t u t i l l a l l i s k o r t i t saatavana ovel ta .

kol leegoi l leni ha luan lausua p a r h a i m m a t k i i t o k s e n i huomioidessaan asian, ketään erikseen n imeämättä m u t t a ketään u n o h t a m a t t a , sekä n i i l l e , j o tka o v a t olleet asiassa m u k a n a . O l i todel la sydäntä lämmit tä ­vää k u n monel la eri t a v a l l a m u i s t e t t i i n raskaan työn p ä ä t y t t y ä . H u u ­m o r i a k i n o l i m u k a n a ja esim. V i l l e n terveinen o l i : " P i t t ä ä taistelus h u o l t o k i i t o i m i i " , k u n k a l a k u k o n lähetti . U l k o m a i l t a saapui runsaasti sähkeitä joista m a i n i t t a k o o n : Englannista: "Sydämel l i s immät o n n i t t e l u t Te i l le sekä kol leegoil lenne saavuttamanne suuren v o i t o n johdosta, joka on uusi v o i t t o I A Z : l l e " . D . M a x t e d Jones, sihteeri . Sveitsistä: " L i i t ­t o m m e nimissä lausun Tei l le sydämell is immät o n n i t t e l u n i menestyksen­ne johdosta, Bern in H a m m a s p r o t e e t i k k o j e n L i i t t o " . Tanskasta: " T a n s ­k a n hammasteknikkojär jes töt lausuvat täten sydämelliset o n n i t t e l u t . Yhte i s työval iokunta Leo K a e r a a " . Itävallasta: "Saadessani iloisen u u t i ­senne, ha luan I A Z : n puheenjohta jana ja omasta puolestani sekä m a a n i puolesta lausua p a r h a i m m a t o n n i t t e l u n i suuremmoisen menestyksenne johdosta, Hannes S t ib le r . " Tässä v a i n osa saapuneista u l k o m a a n säh­keistä. Myöskin on m u u t a m a t hammaslääkär i tk in esittäneet vi lpi t tömät onnit te lunsa, joista myöskin parhaat k i i t o k s e n i .

Lopputoteamuksena ihmette len suuresti hammaslääkäreiden j o h t o p o r ­taan asennoitumista kyseisessä asiassa.. O l i s i jo a ika ot taa l u s i k k a k a u ­n i i s t i käteen ja jälleen a lo i t taa y h t e i s t o i m i n t a tässäkin asiassa ja y m ­märtää asia o i k e i n . L i se ole r ikos , että kehittääkseen itseään haluaa suori t taa v a a d i t t a v a t kurssit . Päinvastoin siitä on hyötyä myöskin h a m ­maslääkärei l le , k u n h a m m a s t e k n i k k o on täysin selvillä asioista, j o tka koskevat myöskin jäl jennöksen o t toa , sovitusta y m . Y h t e i s t o i m i n t a ja toistensa ymmärtäminen on kul ta isen keski t ien a v a i n , ei kaikenlaiset uhkaukset eikä p a k k o t o i m e n p i t e e t .

Vie lä k e r r a n k i i t o k s e t kaikesta . E.maa

11

Tehokas kiinnitys tukipilareihin

primääri-ankkurin avulla

L. A. Rinn, Aarau/Sve i t s i

Tehokas k i i n n i t y s t u k i p i l a r e i h i n v a i k u t t a a suuresti i r t o s i l t o j e n suunnnitteluvaiheessa lopul l i sen työn käyttökelpoisuuteen. O i k e i n suunni te l lun työn edellytyksenä on pidettävä pr imääri -ankkurien o i ­keaa ki innitystä j ä y k k ä ä n basis-r u n k o o n . Pr imäär i -ankkur i l la t a r ­k o i t a m m e tässä tapauksessa m a t r i i ­seina o lev ia pääl lystet ty jä k r u u n u ­ja, täysvalet tu ja k r u u n u j a , tele-s k o o p p i k r u u n u j a , j u u r i k a p p o i h i n k y t k e y t y v i ä kiskoyhdistelmiä jms. Seuraavassa käsittelemme etupääs­sä tällaisiin töihin l i i t tyviä t e k n i l ­lisiä p u l m i a , j o t k a t u o t t a v a t v a i ­keuksia suunniteltaessa oikeaa ki innitystä t u k i p i l a r e i d e n ja r u n -kotyön väl i l lä .

K ä y t ä n t ö o n osoi t tanut , ettei k i i n n i t y s t u k i p i l a r e i h i n pelkästään i r r o i t e t t a v a n r u n g o n a v u l l a ole lä­heskään aina antanut t y y d y t t ä v ä ä tulosta. Rasitusteki jöistä johtuen o n vai l l inaisest i t ehty k i i n n i t y s t u ­k i p i l a r e i h i n jo lyhyessä ajassa a i ­heut tanut m u u t o k s i a k o k o raken­teessa. H a v a i n n o t , jo i ta on t eh ty valuproteesitapauksissa, antavat ajattelemisen aihetta . P a r e m p i i n t u l o k s i i n päästään te leskooppi-a n k k u r i e n a v u l l a . E t u - ja s i v u -hammasalueella v o i d a a n esteettis­ten v a a t i m u s t e n - m u k a a n pääl lys ­tää t e l e s k o o p p i - a n k k u r i t huomaa­m a t t o m i k s i .

G A E R N Y r n soveltamaa k i i n n i ­tysmenetelmää, jossa on sopival la t a v a l l a käyte t ty hyväksi u u d e n ­tyyppisiä ki innityselementte jä , v o i ­daan pitää erittäin tehokkaana ( i n -t e r d e n t a a l i - k i i n n i t y s ) . T ä m ä n me­netelmän myönteisiä p u o l l a o v a t t a r k k u u s , v a r m a p y s y v y y s , oikea v o i m i e n j a k a u t u m i n e n sekä suuhy-gienia. O n mahdol l i s ta siirtyä " y l i s u u n n i t e l l u i s t a " rakenteista y k s i n k e r t a i s e m p i i n ja t e h o k k a a m ­p i i n r a t k a i s u i h i n .

Siltapilareiden erisuuntaisuus T u k i p i l a r e i d e n yhdensuuntais ta­

minen p r e p a r o i n n i n yhteydessä saa usein a ikaan sen, että joudutaan l i i a k s i poistamaan ainetta, j o l l o i n k o k o t u k i h a m m a s heikkenee. S i l ta ­ra tka isu , jossa k a i k k i e n k i i n n i t y s -a n k k u r e i d e n yhdensuuntaisuus o n oikea, on vähemmän altis epäedul­l is i l le v o i m i l l e , j o t k a ras i t tavat k o ­k o rakennetta . Pahoissa tapauksis­sa on mahdol l i s ta t e k n i l l i s i n k e i ­n o i n k o r j a t a p i lare iden s u u n t a v i r -heet. Er i t tä in käyttökelpoisen menetelmän on kehi t tänyt Schwei-zer Ziirichistä. Si l tatekniikassa o n pidettävä va le t tua k r u u n u a p a r e m ­pana ratkaisuna k u i n rengas-k r u u n u a . K ä y t t ä e n hyväksi k a k -

K u v a 1. Vasen kuva: +6n mes. kallistuma. —

Oikeanpuoleinen kuva: Suuntavirhe oikaistu.

12

soisankkuria on m a h d o l l i s t a a i ­kaansaada " t e k n i l l i n e n yhdensuun­taisuus". (Katso k u v i a 1 ja 2.)

Menetelmä o n y k s i n k e r t a i n e n ja selväpiirteinen, joten sitä v o i d a a n h y v i n soveltaa n i i n k i i n t e i s i i n k u i n i r r o i t e t t a v i i n s i l ta tapauks i in .

K a k s o i s a n k k u r i n valmistamises­sa a lkaa t e k n i l l i n e n vaihe sillä, että joko hopeo idun t a i k u p a r o i ­d u n jäl jennöksen m u k a a n v a l m i s ­tetaan hopeasta vanne, joka u l o t ­t u u okklusaalisesti ainoastaan p i ­l a r i n u l k o r e u n a a n saakka. S o v i t t a ­misen jälkeen suussa — ja m a h d o l ­lisen k o r j a i l u n jälkeen — otetaan l o p u l l i n e n jäl jennös. H o p e a v a n t e e n m u k a a n valmiste taan n y t osa-ank­k u r i . Seuraavat työvaiheet : m u o ­v a i l e m i n e n , v a l a m i n e n , v i imeis te­l y t a p a h t u v a t samalla t a v a l l a k u i n

1 - A

K u v a 2 . Kaksiosainen ankkuri Schtveizerin mu­kaan. A — siltasysteemin päällepano-suunta. B — yhdensuuntaistetun, valetun vanteen päällepanosuunta. C — yhden­

suuntaistettu vanne (osa- ankkuri).

teleskooppitekniikassa. Joissakin tapauksissa lienee syytä tehdä a n k ­k u r e i h i n tarpeelliset ohjausurat . T ä m ä koskee v a r s i n k i n lyhyi tä pylvä i tä , joissa saattaa esiintyä epäedullisia k i e r t o m o m e n t t e j a .

J u u r i k a p p o j e n m u k a a n o t t a m i ­nen runkorakenteeseen sen jäykis­tämiseksi on kaikissa tapauksissa tarpeel l ista . Suoranainen j u u r i k a ­navien yhdensuuntais taminen on tosin m a h d o l l i s t a D e c k : i n mene­telmän m u k a a n , — u p o t e t t a v a h y l s y , kesk i te t ty nasta — , m u t t a lienee k u i t e n k i n h a n k a l a m p i . E p ä ­suora yhdensuuntais taminen on mahdol l i s ta k o l m e n menetelmän a v u l l a . N ä m ä o v a t :

1 . Kaksiosainen a n k k u r i Schwei-zer in m u k a a n .

2. H y l s y k o t e l o H u s e r i n m u ­k a a n .

c

K u v a 3 . A — alusta kappoineen, B — hylsy ruu-

veineen, C — vertailu akseleiden suunnassa.

3. R u u v i b l o k k i Schubigerin m u k a a n .

H y l s y k o t e l o o n koneellisesti v a l m i s t e t t u r u u v i k i i n n i t t e i n e n l a i ­te, joka on t a r k o i t e t t u i r r o i t e t t a -v i a , j äykkiä s i l tarakentei ta v a r t e n (katso k u v a a 3). Schubiger o n

13

suunni te l lu t ki innitysmenetelmän, joka j akautuu kolmeen t y y p p i i n :

a) r u u v e i l l a ki innitet täviä k i s ­k o j a v a r t e n .

K u v a 4. Yksityiskohtainen kuva matriisista

interdentaaiikiinnityksineen.

K u v a 5. Sama tapaus kuin edeiiisessä kuvassa,

mutta kiinnitettävä osa matriisista "negatiivina" nähtynä.

K u v a 6. Yieisnäkymä kuvasta S, sama työ kuin

kuvassa 4 ja S.

b) r u u v e i l l a ki innitet täviä s i l to ­ja v a r t e n ,

c) r u u v e i l l a ki innitet täviä Jac-k e t - k r u u n u j a v a r t e n .

K a i k i l l e näil le t y y p e i l l e o n y h ­teistä Gerber in m u k a i n e n re tent io -s y l i n t e r i juottamistöineen. T ä s t ä menetelmästä saamme ratka isun moneen tapaukseen:

Näiden b l o k k i e n k i i n n i t y s t a ­p a h t u u kuvassa 3 esitetyn menetel­män m u k a a n . Juote t tava m a t r i i s i f ikseerataan opt imaal isen pääl le-panosuunnan m u k a a n ja juotetaan yhteen. — I r r o i t e t t a v a t e lementi t saatetaan lopull iseen asentoonsa ja yhdistetään r u n k o o n .

Interdentaali-liitos ja kiinnitys I n t e r d e n t a a l i - k i i n n i t y s ei tosin

ole ainoa ra tka isu , m u t t a e r i k o i ­sesti sen mater iaa l i tekni l l i sen k o n ­seption ansiosta se täyt tää seuraa­v a t v a a t i m u k s e t :

a) v a h v a t , p i tkät k i i n n i t y s a t a s -chementi t ,

b) suunhoidon k a n n a l t a helpost i p u h d i s t e t t a v a t p i l a r i t , erikoisesti n i iden reuna-alueiden,

c) p i e n e n t y n y t kor jaus tarve i r -roitettavassa proteesiosassa.

T a v a n m u k a i s t e n v a l m i s t a v i e n töiden jälkeen — jäl jennösten k u -p a r o i n n i n , hopeavanteiden v a l m i s ­tamisen ja yleis jäl jennöksen o t t a ­misen jälkeen — m u o v a i l l a a n p r i -määr iankkur i t sekä asetetaan hampaat . A n k k u r i o s a t sovitetaan suussa " r a a k a n a " . T ä m ä hammas­lääkärin suor i t tama sovitus ja tarkastustyö suussa on h y v i n tär ­keä, koska mahdol l iset v i rheet ha­v a i t a a n jo alkuvaiheessa, j o l l o i n myöhempi suuritöinen muutos - ja kor jaustyö jää pois. T a r k k u u s p a -

14

r a l l e l l o m e t r i n k ä y t t ö on v ä l t t ä m ä ­töntä tällaisissa töissä (esim. Bach-m a n n : i n la i te ) .

E r i a n k k u r i r y h m i e n f ikseerami-nen k ä y h y v i n päinsä i t s e k o v e t t u -v a n a k r y y l i n a v u l l a vanhaan f i s -suraporaan. Sen jälkeen ne s i i rre­tään k o v a k i p s i b l o k k i i n . L o p u l l i ­nen tarkastus t a p a h t u u j u o t t a m i ­sen ja k i i l l o i t u k s e n jälkeen a l k u -peräismall i l la .

Itsestään selvää o n , että näissä töissä on n o u d a t e t t a v a erit täin suurta t a r k k u u t t a ja h u o l e l l i s u u t ­ta ( i tsekri t i ikkiä) .

Virheet tömät v a l u t , massojen o i ­kea oh je idenmukainen k ä y t t ö , o i ­keiden lämpöjen n o u d a t t a m i n e n esilämmityksessä y m o v a t ehdoton edel lytys työn onnistumisel le .

Käytännöllisiä esimerkkejä 1 . ( k u v a t 7, 8, 9, 10, 1 1 , 12 ja

13). Tukipiiarianaiyysi:

34- nastacarmichael 4-1- päällystettävä kruunu ohjausurilla 4-4 4-5 päällystettäviä kruunuja „ 4-7 kaksiosainen ankkuri, mcsiaalipuolel-

la ataschementtimainen liukuosa

K u v a 7. Uniiateraaiinen vapaapääteprotecsi,

alkutilanne.

K u v a 8. Primääri-ankkuritiianne, interdentali-kiinnitys +7, +5, +4 — 3 + , 4 + .

K u v a 9. Ankkuriryhmä vasemmalla puolella.

, .}i

K u v a 1 0. Ankkuriryhmä oikealla, osia yhdistä­

vällä kiskolla.

M o l e m m a t tukipylväsryhmät o n o ikeal la l i i t e t t y j u o t t a m a l l a y h -dysk iskoon ( h y l s y - k i s k o y h d i s t e l ­mä) sekä y h d i s t e t t y v a l e t t u u n k i e -lena lusbyyge l i in . Y h d i s t ä v ä n ä n i -

15

K u v a 11. Oikeanpuoleinen ryhmä hukkaaiipuoieita

katsottuna.

K u v a 12. Irroitettava proteesiosa.

K u v a 13 . Yieisnäkymä koko työstä.

velenä vapaapäätesatulaan on k ä y ­t e t t y G a e r n y : n sarana-nivel tä . K o n s t r u k t i o on . t y y p i l l i n e n esi­m e r k k i kehityksestä proteesisuun-nittelussa tällaisissa töissä.

2. ( k u v a t 14, 15, 16, 17, 18 ja 19).

Tukipiiarianaiyysi: + 1 päällystettävä kruunu ohjausurilla 4-3 Richmondkruunu kiinnityksineen 14- päällystettävä kruunu ataschement-

teineen 3 4- (sama)

K u v a 14.

A l k u t i l a n t e e n näemme kuvassa 14. T e k n i l l i s i n k e i n o i n o n saatu a ikaan suhteellisen h a r m o o n i n e n ryhmä etualueella 3-(- 2-|- l - j + 1 + 2 + 3 .

^ / 3 + muodostaa tosin v i p u o m i -naisuuksi l taan epäedullisen k i i n -n i t t i m e n . Nive l inä o n käyte t ty B M B niveliä. L o p p u t u l o s tässä työssä o l i erittäin hyvä n i i n esteet­tisesti k u i n t o i m i n n a n k i n k a n n a l t a .

K u v a 15 . Päämaiii hopeakappoineen.

16

I

f

K u v a 16. Kiinteä siiianosa, yieisnäkymä. 1

K u v a 17. Kisko sisäpuolelta nähtynä.

w K u v a 18.

Nivelproteesi yhdistettynä, kitalakilevy Cr/Co seoksesta.

Pilareissa -|-4 -|-3 ja 6-|- 7 - f k i i n n i t y s jär jestetty i n t e r d e n t a a l i -l i i tännän a v u l l a . I r r o i t e t t a v a osa jää siltamaiseksi. lenosan v e t ä y t y -

K u v a 19. Työ edestäpäin nähtynä.

3. ( k u v a t 20, 2 1 , 22) .

Tukipiiarianaiyysi: 4-2 juurikappa 4-4 4-3 päällystettäviä kruunuja

ataschementteineen 14- juurikappa 44- päällystettävä kruunu ataschement­

teineen 64- (sama) 74- täysvalettu kruunu

K u v a 2 0. Tilanne maliiiia nähtynä.

misen t a k i a etualueella o n fasetit edessä keinoikenellä ( h u u l i t u k i ) .

Yleensä tällaisissa i r ro i te t tavissa silloissa on o l t a v a määrätynla is ta k i t k a a niissä kohdissa, joissa i r t o -si l ta k i i n n i t t y y t u k i p i l a r e i h i n . L i i a n t i u k k a ei k i i n n i t y s saa o l l a , m u t t a toisaalta p o t i l a a n on t u n -

17

K u v a 2 1. Yieisnäkymä runkorakenteesta.

K u v a 22 . Yieisnäkymä irroitettavasta kisko- ja

atachementtisiiiasta.

net tava v a r m u u t t a s i l lan p y s y v y y ­teen nähden. A r v o k k a a n a ke inona tällaisen k i i n n i t y s k i t k a n a ikaan­saamiseksi suosittelemme v a l m i i n r u n g o n kul taamis ta . Täl lö in l i u k u -k i inn i tyse lement t i en sisäpinta pe i t ­t y y ohuel la k u l t a k e r r o k s e l l a , ja k i i n n i t y s on v a r m a a . K u l t a u s v o i tapahtua sähkö-galvaanista mene­telmää käyt täen . N e k o h d a t työs­tä , joiden kul tauksen aiheuttamaa lisäystä ei haluta* v o i d a a n peittää suoja lakal la .

Käännös: Das Dentai Lahor No 9/63.

Hammaslääketieteen kuvahistoriaa

Tietoja alan kehityksestä viiden vuosi­tuhannen takaa. Teos ilmestynyt kansain­välisen hammasiääkärikongressin aikana Kölnissä 1962.

Teoksen teki jät o v a t katsoneet tarpeelliseksi valaista hammaslää­ketieteellisen alan kehitystä v u o s i ­tuhansien aikana m o n i l l a k u v i l l a , j o tka käs i t tävät hammashoi toa k a u t t a a iko jen . Er i t tä in vala isevin k u v i n esitetään n i i n hoitovälinei­tä k u i n senaikaisia h o i t o k e i n o j a ­k i n . O n h y v i n mie lenki in to is ta seurata, m i t e n ihmiset muinais ina a ikoina mitä er i la is impia p o p p a ­konsteja, suunhuuhte lur i tuaale ja ja lo i tsu ja hyväks ikäyt täen o v a t yri t täneet poistaa hammassäryn a iheut tamia tuskia . O n selvää, että sen ajan olosuhteissa suori tetut hampaiden poistot , j o l l o i n ei ana­tomisia ja fysiologisia t ie to ja j u u r i o l l u t , p u h u m a t t a k a a n hygienisistä vaat imuksis ta , a i h e u t t i v a t mitä s u u r i m p i a v a m m o j a suussa.

Vasta myöhemmin k e k s i t t i i n erilaisia ke ino ja , jo i l la y r i t e t t i i n k o r v a t a menetetyt hampaat . V a r ­s i n k i n etuhammasalueella y r i t e t ­t i i n kosmeettisista syistä pa laut taa p o t i l a a n ulkonäkö ennalleen. Ba­byloniassa ja Egyptissä ei ole tehty sellaisia löytö jä , joista ol is i v o i t u päätel lä siellä y r i t e t y n k o r v a t a menetetyt hampaat jonkinnäköi ­sillä proteeseilla.

Muina ise t e t ruski t (v . 600—400 e .Kr . ) o v a t tosin erinomaisesta kullankäsit telytaidostaan johtuen valmistaneet eräänlaisia hammas­proteeseja, joissa käytet t i in joko

18

o m i a ta i eläinten h a m p a i t a . T ä l ­laiset proteesit o l i t ehty n i i t t a a ­m a l l a kul las ta . Mistään hammas-tekni ikas ta varsinaisessa mielessä ei k u i t e n k a a n v o i d a p u h u a , koska k y s y m y s on harvois ta ha ja tapauk-sista.

Kesk ia ja l la , j o l l o i n arabialaiset tekivät hyökkäyks iään Ranskaan ja Espanjaan ( n . v u o n n a 1000 j . K r . ) h a r j o i t e t t i i n kyl lä hammas­hoi toa ja hammaskiven poistoa, m u t t a proteeseista ei m a i n i t a vielä mitään.

17. vuosisadalla, j o l l o i n k u k o i s ­t i v i lkas hovielämä, k a t s o t t i i n " p a ­remmissa piireissä" v ä l t t ä m ä t t ö ­mäksi kosmeettisista syistä täy t tää hampaistossa o levat a u k o t k e i n o ­tekois i l la , primiti ivisi l lä protee­seilla.

Y r i t e t t i i n löytää aine, josta v a l ­mistet tu ja proteeseja v o i t i i n suun l i m a k a l v o j a ärsyt tämät tä pitää. N o r s u n l u u h a v a i t t i i n (siihen a i ­kaan) tällaiseksi aineeksi parha i ten sopivaksi . T ä t ä o l i v i lkastuneen m e r e n k u l u n ja Afr ikassa h a r j o i t e ­t u n norsunluunmetsästyksen an­siosta ri ittävästi saatavissa E u r o o ­passa.

Vielä ei t u n n e t t u jäl jennöstä e i ­kä m a l l i n va lmis tamis ta . O l t i i n p a sitä mieltä, että suussa vielä jäl jel­lä olevat terveet hampaat o l i v a t proteesin valmistuksen tiellä ja m u r r e t t i i n nekin pois. Vasta k u n haavat o l i v a t parantuneet , a l k o i hammaskäsityöläisen vaikea työ . Tällaiset proteesit täyt t ivät tosin omal la tava l laan tehtävänsä p o t i ­laan ulkonäköä parantavassa m i e ­lessä, m u t t a puhumiseen ne eivät oikeastaan kelvanneet , syömisestä

p u h u m a t t a k a a n . Sen ajan i h m i s ­parat j o u t u i v a t sammaltamaan suu melke in sul jet tuna ja ennen syö­mistä nämä h a m m a s k o r v i k k e e t o t e t t i i n oit is pois suusta.

T u n t u u melkeinpä käs i t tämät tö ­mältä , ettei siihen a ikaan t u l l u t mieleenkään ajatusta k i ta levystä , jo l la ol is i saatu a ikaan i m u v a i k u -tus.

Japanilaiset o v a t 18. vuosisadan alussa valmistaneet omat protee­sinsa kovasta puusta veistämällä . T ie tämät tä mitään Fauchardista , Bourdet is ta , Delabarresta , P f a f f -ista y m . japanilaiset tekivät p r o ­teesinsa a l u n p e r i n isolla k i t a l e v y l -lä varus te t tuna . E t u h a m p a a t teh­t i i n vaaleista kivistä , j o t k a m u o ­t o i l u n jälkeen k i i n n i t e t t i i n l e v y y n har t s i l l a . P u r u p i n n a t takahammas­alueella k o r v a t t i i n veistämällä p u u h u n leveät p i n n a t .

Vähitel len t u l t i i n myös siihen tulokseen, ettei vielä jäl jel lä ole­v i a h a m p a i t a pitäisikään poistaa, vaan yritettäisiin ki innit tää k o r ­v a t t a v a osa n i i h i n . N i i n p ä v a l m i s ­t e t t i i n n o i n 1800 - l u v u l l a norsun­luusta proteeseja y h d e s t ä k a p ­paleesta veistämällä , joissa o l i

K u v a 1. Nauhaproteesi kullasta. Vasikanhammas kiinnitetty niittaamalla. (Löydetty Cor-neto'sta, Etruuriasta. Peräisin n. vuodelta

500 eKr.

19

omien hampaiden ympäri u l o t t u ­v a t pinteet ta i a u k k o omia h a m ­pa i ta v a r t e n . N ä i n saavute t t i in h u o m a t t a v a parannus proteesien kestävyydessä.

V i h d o i n k e k s i t t i i n kokoprotee ­sien valmistus , joissa y lä - ja ala­leuan proteesi k i i n n i t e t t i i n t o i s i i n ­sa spiraal in a v u l l a . N ä m ä spiraa l i t p a i n o i v a t proteesit ikeniä vastaan, j o l l o i n syöminenkin kävi h u o m a t ­tavast i p a r e m m i n päinsä.

N o r s u n l u u h a m p a a t , jo iden m a l ­l i ei vähitellen enää t y y d y t t ä n y t n i i d e n k ä y t t ä j i ä , k e k s i t t i i n m y ö ­h e m m i n k o r v a t a h y v i n säilyneillä l u o n n o n h a m p a i l l a . N i i t ä m y y t i i n sen ajan apteekeissa. N ä m ä k i i n ­n i t e t t i i n l e v y y n siten, että juuren poissahaamisen jälkeen hampaa­seen p o r a t t i i n reiät. Nä ih in asetet­t i i n h i c k o r y -puiset nastat, j o tka l i i t t ivät hampaat l e v y y n . Puunas-to jen t u r v o t t u a kosteuden v a i k u ­tuksesta hampaat pysyivät k i i n n i levyssä, m i l l o i n kosmeett inen v a i ­kutus p a r a n i suuresti. Sementt iä­hän ei siihen aikaan vielä t u n n e t t u .

Sen m u k a a n k u n tällaisten h a m ­masproteesien kysyntä kasvo i , l i ­sääntyi niitä v a l m i s t a v i e n h a m -

K u V a 2. Yläproteesi puunastoilla, oikeiden iuon-nonhampaiden kiinnitystä varten (n.

1830).

K u v a 3. Irroitettava kuitaproteesi juottamaiia

kiinnitettyine mineraaiihampaineen (dents mineraiis) noin vuodelta

1840.

masta i te l i jo iden lukumäärä. K u n v i h d o i n a iko jen kuluessa k e k s i t t i i n jäl jennösmenetelmä ja kipsistä ta i r ikkimassasta va lmis te t tava m a l l i , a l k o i pakote t tu jen k u l t a l e v y j e n v a l m i s t a m i n e n . T ä m ä on hovi lää-käri P h i l i p p P f a f P i n ( v . 1711 — 1766) ansiota. Posl i inista v a l m i s ­te tut hampaat k i i n n i t e t t i i n j u o t t a ­m a l l a ja monien a lkuvaikeuks ien vo i t tamisen jälkeen t u l t i i n n y k y i ­siä h a m p a i t a h u o m a t t a v a s t i lä­hemmäksi . Par i is i la inen hammas­lääkäri Dubois de Chemant t o i Lontoosta käsin k a u p p a a n ensim­mäiset "mineraa l i -pas ta h a m p a a t " . A p t e e k k a r i Duchateau o l i sitä en­nen yr i t tänyt samaa, m u t t a epäon­nis tunut .

Ammatt imiehenä de C h e m a n t ' -i l l a o l i parempaa onnea. H ä n sai pa tent in hammaskeksinnölleen ja tehdasmainen valmistus saattoi a l ­kaa. T o i n e n par i i s i la inen hammas­lääkäri , nimeltään F o n z i , ei b l o k ­ki -hammaskeksinnöUään ( v . 1880) saavuttanut samaa menestystä. Näiden v a l m i s t a m i n e n ei k a n n a t -

20

t a n u t , koska ne kosmeettisessa mie­lessä o l i v a t huonossa asemassa. V i h d o i n s i i r t y i luonnol l i s ten h a m ­paiden valmistus amerikkala is ten käsiin. (SS W h i t e )

N y t o l i t ie a u k i käyttökelpoisen ja kosmeettisessakin mielessä t y y ­dyt tävään hammasproteesin l u o ­miseen. H a m m a s t e k n i k k o j e n a m ­m a t t i k u n t a perustuu näihin edellä-m a i n i t t u i h i n keksintöihin. A m e r i ­kassa edis ty i a m m a t t i nopeasti . Jo v u o n n a 1838 peruste t t i in ensim­mäinen College of D e n t a i Surgery, t a r k e m m i n sanottuna Bal t imores -sa. Jo v u o n n a 1855 v a l m i s t e t t i i n D w i n e l l i n toimesta ensimmäiset k u l t a s i l l a t , j o i h i n m i n e r a a l i h a m -paat k i i n n i t e t t i i n j u o t t a m a l l a .

Pian tämän jälkeen va lmis te t ­t i i n ensimmäiset stanssatut k r u u ­n u t . K u n 1855 a v a u t u i kautsun k ä y t ö n keksimisen jälkeen m a h ­dol l i suudet proteesien v a l m i s t a m i ­seen laajoi l le p i i r e i l l e , j o t k a tähän saakka eivät voineet a jate l lakaan proteesien kustantamista itselleen, pääsi proteeseja v a l m i s t a v a a m ­m a t t i k u n t a k i n laajenemaan ja ke­h i t tymään toden teol la .

Valokuvat: Hammaslääketieteen histo­rian tutkimuslaitoksesta.

Käännös: Das Dentai Lahor lehdestä No 12/63.

" H A M M A S T E K N I K K O " - lehden seuraava numero ilmestyy kesä­kuun puolessa välissä. Tähän nu­meroon aiottu aineisto pitää olla toimituksessa toukokuun 20 p.ään mennessä.

T o i m i t u s

Kertavalu­menetelmä

H a m m a s t e k n i k k o Werner Rusch, H a m p u r i

Ker tavalumenete lmän hyväks i ­k ä y t t ö ra t iona l i so i sekä he lpot taa n i i n hammaslääkär in k u i n t e k n i ­k o n k i n työ tä . 1) E i yksinäisten k r u u n u j e n sovit telemisia . — 2) E i eri kipsi jäl jennöstä s i l lan osien y h -teenjuottamista v a r t e n . — 3) E i a ikaavievää va lumassamal l in v a l ­mistamista . — 4) E i juot tamis ta . — T ä m ä n menetelmän hyväks i ­k ä y t t ö edel lyttää k u i t e n k i n e r i t ­täin t a r k k a a ja huole l l i s ta työtä kaikissa työvaiheissa. .

U u d e t kumi-elast iset jä l jennös-massat, perustuen joko s i l i k o o n i t a i Thikol-perusaineeseen o v a t h y ­v i n huomattavassa määrin he lpot ­taneet jäl jennösten o t toa i n l a y -k r u u n u sekä si l tatöitä v a r t e n . Y h ­dessä Di -Lok-menete lmän kanssa ne tekevät mahdol l iseksi k e r t a v a -l u n s i l ta tekni ikassakin .

Jäljennösmenetelmä

T u k i h a m p a i d e n p r e p a r o i n n i n jälkeen otetaan alginaatt i jä l jennös, jonka m u k a a n valetaan k i p s i m a l ­l i . T u k i h a m p a i d e n c e r v i k a a l i r e u -nat syvennetään hieman k i p s i m a l ­lissa sekä m u o v a i l t a v a p i n t a pää l ­lystetään 0,4 m m vahvuise l la v a -halevystä m u o v a i l t a v a l l a p i n n a l l a .

T ä m ä n jälkeen va lmis te taan henki lökohtainen l u s i k k a i tseko-vet tuvasta akryyl is tä m a l l i n p ä ä l ­le. Radeeraamalla p i d e n n e t y t cer-v i k a a l l r e u n a t t ä y t y y t u l l a h e n k i ­lökohtaisessa lusikassa näkyvi in .

21

j o t ta l o p u l l i n e n jäl jennös ol is i n i is ­tä k o h d i n m a h d o l l i s i m m a n t a r k k a .

Ennen jäl jennöksen o t tamis ta on t u k i h a m p a i d e n g ingivaa l i reunat p o t i l a a n suussa saatava v a p a i k s i , koska elastinen jäl jennösmassa ei työnnä hammasl ihaa tarpeeksi syr­jään. T ä m ä t a p a h t u u parhai ten si­ten, että joko s i n k k i k l o r i i d i - t a i adrenaal i ini l iuokseen kastettua p u m p u l i l a n k a a työnnetään h a m ­paan kaulaosien ja hammasl ihan väli in. Es imerk iks i G I N G I - P A K sooii tähän tarkoi tukseen h y v i n . 5—8 m i n . k u l u t t u a poistetaan aineeseen kastetut t a m p p o o n i t , j o l ­l o i n v o i d a a n ryhtyä jäl jennöksen-o t t o o n .

Väliaikainen silta Jo t ta s i l t a p i l a r i t eivät p i e n i m ­

mässäkään määrin pääsisi v a l m i s ­tusvaiheen a ikana m u u t t a m a a n asentoaan, on aiheellista valmistaa väl iaikainen s i l ta .

Tekniikka E n n e n k u i n t u k i h a m p a a t prepa­

r o i d a a n , otetaan alginaatt i jä l jen­nös, joka säilytetään kosteana. H a m p a a t t o m a t k o h d a t jä l jennök­sessä koverre taan yhtä syvälle k u i n jäl jelläolevien hampaiden pa inamat jäl jet . Senjälkeen k u n t u k i h a m p a a t on p r e p a r o i t u , täyte ­tään alginaatt i jäl jennös A u t a k r y -l a a t i l l a ja asetetaan jälleen suuhun. E n n e n k u i n A u t a k r y l a a t t i k o v e t t u u täysin, poistetaan jäl jennös suusta sekä valmiste taan väl iaikainen s i l ­ta , joka saa tukea p i lare i ta v a l m i s ­tusvaiheen a ikana.

Mallin valmistaminen Oi-Lok -menetelmän mukaan

T ä m ä t e k n i i k k a tekee m a h d o U i -

K u v a 1. Vaha-preparoitu kipsimalli.

seksi aikaansaada työmal le ja , j o t ­ka v o i d a a n i r r o i t t a a osi in t a r k k u u ­den s i l t i kärs imättä .

1 . K u u l a k ä r k i k y n ä l l ä piiretään jäl jennökseen jokaisen hampaan kesk ikohdan k a u t t a jäl jennöksen reunaan saakka v i i v a t . T ä m ä on tärkeätä p i l a r i k a n n a t t i m i e n sovi t ­tamista v a r t e n ( D o w e l - P i n s ) .

2. Sekoitetaan tarpeel l inen mää­rä erittäin k o v a a kipsiä ( V e l - M i x -Stone, — sekoitetaan aika paksuk­si) ja täytetään jäl jennös 3—5 m m y l i hammasliha-alueen tällä k o v a -kipsillä. T ä m ä t a p a h t u u pieniä määriä kipsiä käyt täen v i b r a a t t o -r ia hyväks ikäyt täen . K ä y t ä m m e kannat in-nas to ja ( D o w e l - P i n s ) , jo t ta saisimme aikaan erillisiä osa­mal le ja . Keskelle jäl jennöksessä o l e v i i n h a m m a s k u o p p i i n asetam­me n y t nastat p i i r r o k s i a hyväks i ­käyt täen . Nasto jen on ehdot to­masti o l t a v a yhdensuuntaisia . Jot­ta vo is imme varmistaa nastojen oikean yhdensuuntaisuuden, ase­tamme ne k i p s i i n vasta si t ten, k u n k i p s i on sen v e r r a n jäykis tynyt , ettei nastojen asento itsestään pää­se m u u t t u m a a n .

Distanssirenkaat asetamme sel­la is i in k o h t i i n , joissa m a l l i n

22

K u v a 2. Henkilökohtainen lusikka.

K u v a 3.

Merkeillä varustettu kumi-jäljennös.

e r o i t t a m i n e n osi in ei ole tarpeel ­l is ta .

3. Kannat innas to jen päiden y l i asetamme 3 m m vahvuisen vaha-suikaleen, kos tutamme k o v e t t u ­neen k o v a k i p s i n ja va lamme t o i -senvärisellä kipsillä l o p u t . K i p s i n täydellisen kovet tumisen jälkeen avaamme jäl jennöksen. K ä y t t ä e n o h u t t a 2/0 sahanterää sahaamme jokaisen hampaan k o h d a l l a m a l ­l i n a u k i toiseen kipsikerrokseen saakka.

Sahauksien on o l t a v a koht i suo­r i a , jo t ta v o i m m e i r r o i t t a a m a l l i -osat nastojen varassa päämall is ta .

4. T y ö m a l l i sekä vas tamal l i ase­tetaan ok luus ioon . O n tarkaste t ta ­v a , että pienet e r i l l i s m a l l i t i s tuvat

K u v a 4. Ensimmäinen valu kannatinnastoineen ja

distanssirenkaineen.

K u v a 5. Päämaiii eriiiisine osamaiieineen.

v a r m a s t i p a i k o i l l a a n . Y lä leuan s i l -tatapauksissa on aiheellista k i i n n i t ­tää e r i l l i s m a l l i t k lebevahal la pää-m a l l i i n , että ne pysyisivät p a i k o i l ­laan työtä a r t i k u l a a t t o r i i n k i p s a t -tassa.

5. T u n n e t t u tosiasiahan o n , että vahaan muodostuu jännityst i la si­tä kuumennettaessa ja m u o v a i l t a ­essa. T ä m ä n epäkohdan e l i m i n o i ­miseksi pääl lystämme t u k i p i l a r i t ohuel la vihreällä l e v y n muodossa saatavalla v a l u v a h a l l a , paksuudel ­taan 0,3 m m . K o s k a tämä vaha o n pehmeää ja helpost i m u o v a i l t a v a a , ei l i i a l l i n e n k u u m e n t a m i n e n ole tarpeel l is takaan. Sekä e r i l l i s m a l l i t e t tä kannatusnastat eristetään en-

23

K u v a 6. Pilarit vahakappoineen.

K u v a 7. Muovailtu silta vahassa.

nen vahatyöhön ryhtymistä sopi­v a l l a eristysaineella. Er lUismal l ien eristäminen on tarpeen er i osasten i r r o i t t a m i s e n helpottamiseksi pää -m a l l i l t a .

Pilareissa o levan pehmeän v a h a ­kerroksen päälle m u o v a i l e m m e n y t k r u u n u t k o v e m m a l l a ja sit-keämmällä vaha l la . Vierekkäin olevat k r u u n u t yhdistetään t o i s i i n ­sa ja senjälkeen on väl ihampaiden m u o v a i l u n v u o r o .

Varsinaiseen m u o v a i l u t e k n i i k -kaan emme tässä y k s i t y i s k o h t a i ­sesti p u u t u .

Tämän muovailutekniikan edut

1 . Jänni tykses tä vapaa v a h a -k r u u n u , joka allemenevien osien k o h d a l l a joustaa.

2. N o p e a m u o v a i l u i l m a n k o -vertelemisia ja s i l t i k e v y t .

3. T a r k k a istuvuus hampaan kaulassa, — ohuet k r u u n u n reu­nat .

V a l u k a n a v i e n kiinnittämisen jälkeen i l m a a n t u u s i l lan kaareen väistämättömäst i jännitystä . T ä ­män poistamiseksi upotetaan työ malleineen 40 C asteiseen veteen. M u u t a m a n m i n u u t i n k u l u t t u a on vaha k a u t t a a l t a a n lämmennyt . O t a m m e työn poisvedestä ja an­namme sen jäähtyä samalla pa ina­m a l l a työtä kevyest i ja tasaisesti m a l l i l l a . Edel lämainitusta y l i m ä ä ­räisestä työstä on h y ö t y ä , joten se k a n n a t t a a . K e r t a v a l u n jälkeen työ i s tuu täysin ta rkas t i i l m a n juot te -lemlsia.

(Jatk. seur. num.)

M e r k k i r i n t a a n !

Suomen Hammasteknikkojen Liit­

to r.y:n rintamerkkejä saatavana

jatkuvasti rahastonhoitajalta.

24

Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n Avustuskassan

toimintakertomus vuodelta 1963 Avustuskassan 13. toimintavuosi näyt­

tää pöytäkirjoihin tehtyjen merkintöjen mukaan seuraavalta: Hallitus

Avustuskassan hallituksessa ovat olleet: Mauno Elomaa puheenjohtajana Erkki Lappi varapuheenjohtajana Ilmari Waaraia, Avustuskass. hoitajana Erkki Olavi Vuori sihteerinä sekä Kauko Tiainen varajäsenenä.

Kokoukset Avustuskassan varsinainen kokous pi­

dettiin tammikuun 26 päivänä 1963 H e l ­singissä 20 jäsenen läsnäollessa. Hallitus on kokoontunut 7 kertaa ja pöytäkirjois­sa on 59 pykälää.

Avustuskassojen Yhdistyksen ylimää­räisessä kokouksessa 6. 2. 1963 edusti kassaa Mauno Elomaa. Tilintarkastajat

Tilintarkastajina ovat olleet hammas­teknikko Atie Semenius Suomen H a m ­masteknikkojen Liitosta ja ulkopuolisena asiantuntijana ekonomi R. Helien. Jäsenistö

Kassan jäsenmäärä oli kuluneen toimi­kauden lopussa 154 henkilöä, joista

Al-iuokkaan kuuluvia 46 A2- „ „ 18 B l - „ „ 64 B2- „ „ 18 Hautausavustuksen osalta kuuluvia oli

8. Uusia jäseniä on liittynyt 6. Kuole­mantapauksia on ollut 1 ja eronneita 6. Maksuiuokkasiirtoja on ollut 1.

Jäsenmaksut on peritty varsinaisen ko­kouksen päätöksen mukaan kerran vuo­dessa postisiirron välityksellä. Jäsenmak­suja on kertynyt mk 2.583:61, joista on

saatavia vuodelta 1963 mk 85:80. Mak­sut on suoritettu tyydyttävästi. Avustukset

Avustusmaksuja on suoritettu 225 päi­vältä yhteensä mk 1.398:— joista on sai-rausavustuksia 141 päivältä 630:—, yl i ­määräisiä sairausavustuksia 84 päivältä mk 168:— ja hautausavustuksia mk 600:—. Talous

Kassan taloudellinen asema ja tilikau­den tulos selviävät liitteenä olevista ta­seista. Tilinpäätöksen osoittama ylijää­mä mk 1.588:89 ehdotetaan siirrettäväksi sääntöjen mukaisesti iisäavustusrahas-toon.

Todettakoon tässä yhteydessä, että korkotuotot ovat ylittäneet yleiskulujen määrän.

Lisäksi hallitus ehdottaa sääntöjen 21 §:n mukaisesti iisäavustusrahaston va­roista erotettavaksi mk 1.000:— vuoden 1964 ylimääräisiä avustuksia varten, joista sääntöjen 17 §:n mukaan voivat kaikki sairausavustuksen tarpeessa olevat päästä osallisiksi.

Avustuskassa on kertomusvuonna jäl­leen saanut O y Dentaidepot Ab:itä mk 150:— lahjoituksen. Rahastot

Avustuskassan rahastot ovat edellä ole­vien siirtoehdotusten jälkeen seuraavat:

vararahasto mk 2.500:—

iisäavustusrahasto „ 15.522:77

yhteensä mk 18.022:77

Helsingissä tammikuun 25 päivänä 1964.

S U O M E N H A M M A T E K N I K K O J E N L I I T T O r.y:n A V U S T U S K A S S A

H a l l i t u s : Mauno Elomaa Ilmari Waaraia puheenjohtaja Avust.kass. hoittaja Erkki Lappi E. O. Vuori

varapuheenjohtaja sihteeri

25

TYÖVOIMAA TARVITSEVAT JA TYÖPAIKKAA VAILLA OLEVAT. TIEDOITTAKAA SII­TÄ SUOMEN HAMMASTEK-NKKOJEN LIITOLLE. Os. on A rkad ianka tu 14 B 30, Helsinki.

U R H E I L U A

Keilailun kotiratokilpoilut joulukuussa 1963

1. M. Rikkonen 780 P V:koski 2. M. Laine 775 P V-.koski 3. E . Miettinen 760 p Kuopio 4 . L . Ajanto 712 P Helsinki 5. K . Engvist 707 P Helsinki 6. S. Lindberg 703 P Lahti 7. V. Rahkonen 691 P Kuopio 8. J . Paukku 690 P Kuopio 9. H . Mustonen 675 P V:koski

10. G . Levander 1172 P Helsinki 11. Pertti Alho 667 P Helsinki .12. A . Semenius 664 P Helsinki 13. T . Rusanen 659 P Helsinki 14. T . Mäkinen 654 P Helsinki 15. K . Tiainen 654 P Helsinki 16. H . Ketonen 651 P V:koski 17. R. Liljavirta 648 P Kuopio 18. T . Kanerva 646 p Kuopio 19. M. Pitkänen 628 p Kuopio 20. H . Salo 626 P V:koski 21. K . Reinikainen 589 P Helsinki 22. K . Ikonen 547 P Varkaus 23. Reijo Alho 521 P Helsinki 24. V . Koistinen 482 P Varkaus

J Ä Ä P A L L O - O T T E L U , hammastekni­kot—kultasepät pelattiin 29. 2. 1964 Pallokentällä ja ottelu päättyi 2 — 7. Hammas O y die kiitosmaininta kustan­nusten suorittamisesta.

H E N K I L Ö T I E T O J A

50 vuotta täytti 3. 1. 1964 hammas­teknikko Lino Mäkelä.

50 vuotta täytti 10. 1. 1964 hammas­teknikko Taisto Montonen.

50 vuotta täytti 4. 3. 1964 hammas­teknikko Lars Lundell.

50 vuotta täyttää 1. 5. 1964 hammas­teknikko Mauno Kaiiiovaara.

50 vuotta täyttää 11. 6. 1964 hammas­teknikko Arvo Huuskonen.

Merkkipäiväänsä viettäneille ja viettä­ville lämmin kädenpuristus ja sydämel­linen onnittelu.

S A A R T O

KIERTOKIRJEESSÄ JULIS­

TETTU SAARTOTOIMEN-

PIDE HAMMASLÄÄKÄREI­

DEN OMISTAMIIN LABO­

RATORIOIHIN NÄHDEN

ON EDELLEEN VOIMASSA.

LIITON KIRJASTO on köytet-

tövissösi. Katso tarkemmin

Hammasteknikko-lehteä

No 1/63.

26

STELLON

R A P I D

KYLMÄ-KORJAUS AI N E

I H A S T U N U T tulokseen

KÄTEVÄ R i i t t ä v ä työaika , y k s i n k e r t a i n e n t e k n i i k k a

NOPEA Työstövalmis 15 minuut issa sekoittamisen jälkeen

LUOTETTAVA Ohjeen m u k a a n k ä y t e t t y n ä ehdot tomast i " h u o k o s e t o n " ja vär in pi tävä

S u o 1

AMALGAMATED DENTAL TUOTE Amaigamated Dentai Trade Distributors, Ltd. London W 1

D E N T A L D E P O T a b L . R a n t a 2, H e 1 s i n k i

Degulor M pysyy hienorakeisena

DEGULOR M

Ylikuumennut 3 tak. 10 tak. 30 tek.

vanhamman tyyppinen platlnakuHa

DEGULOR-ryhmän koviin valuseoksiin eivät vaikuta pienehköt virheet tekniikassa

D E G U L O R M:n valukappaleet pysyvät hienorakeisina, vaikka seosta erehdyksessä kuumennettaisiin liikaakin

®

DEGULOR-aikamme hammaskulta

Pyytäkää lisätietoja toiminimeltä

H A M M A S V A L I N E O Y • H E L S I N K I

D E G U S S A Asema-aukio 2 C • puh. 12623

28

VARMA LUOTETTAVA Memmert- polymerisointikaappi

Kolme eri kokoa:

Pol 2/6 Kahdelle byygelille (6 kyvettiö)

Pol 4/12 neljälle byygelille (12 kyvettiä)

Pol 4/12 h neljälle isolle byygelille

T t t v a l n a u t o m a t i s o i t u

i i i a s i s o i c a o i o i n e i

l i m l •••••I

H A M M A S V Ä L I N E O Y

HELSINKI — ASEMA-AUKIO 2 C — PUH. 12623

29

K u u l u i s i a J o I o - t u o t t e i t a

Vihdoinkin hyvä ja huokea mallisementti

"SAPHIR" Jacket- ja krunnntappeihin ym.

>^ kutistumaton

>^ kovista kovin

>^ nopeasti kovettuva

>^ helppo sekoittaa

Myydään edullisesti myös kiloittain!

J o i a-hiomakiviä esimerkiksi terästöihin —

huokeita ja hyviä

O Y H A M M A S - J A S A I R A S T A R V I K E H e l s i n k i T a m p e r e T u r k u

p . 5 2 3 5 6 p . 2 9 1 1 7 p . 2 9 5 1 5

Yksinmyynti:

30

C 1 ^ I I I f i M valukulta, jonka kliiniset ominaisuudet

" IVU I I I I ovat verrattomat

Vaativa ammattimJes valitsee

C-kullan joka on helppo voioo.

jonko kestävyysominaisuudet ovat tunnustetut.

jonko korkeimmon mahdollisen homogenisuuden on-siosto on suuoiosuhteisso kestävä jo värinsä pitävä.

joko enemmän kuin 25 vuoden ajon on ollut erin­omaisten kliinisten ominoisuuksienso onsiosto ammat­timiesten eniten arvostama valukulta.

joko voimistetaan nykyaikaisin menetelmin ja jatku­van tarkkoilun alaisena ja joka luonnallisesti täyttää A.D.A.:n erittelyn N:a 5 vaatimukset.

C-kulla toimitetaan käytännöllisessä 25 g sisältävässä pakkauksessa tai pienemmissä erissä.

Ab John Sjöding, Tukholma

° Y D E N T A L D E P O T a b

Valmistaja:

Suomessa:

fyt voitte valita . . . '

Posliinia tai Akryylia

Suositut BIODENT-värit posliinissa tai akryylissa »tyyppiharmoonisen»

menetelmän mukaan. >

V

DE TREY Gesellsehdft mbH 3

• ^, Wiesbaden •. : . .

Suomessa:

. . ov D E N T A L D E P O T A B

Helsinki 1964, Kirjapaino Oy Versoi