Hallitus toimitusjohtajan vankina

FutureBoard tapaaminen

24.3.2014 Tero Luoma

Onko hallitus toimitusjohtajan vankina?

Kumpi vie kumpaa? Onko suhde luonnollinen ja mutkaton? Mitä jos ei olekaan?

Tyyppiesimerkkejä vaikeasta toimitusjohtajasuhteesta 1. Määräävä markkina-asema

2. Minä lähden nyt!

3. Paremman puutteessa

4. Yritysryöstö

5. Haku päällä

6. Väärä henkilö vai väärä strategia?

7. Muut kuviot mielessä

8. Kunpa kohta eläköityisi

9. Yritys on yrittäjää isompi

10. Seuraajasuunnittelu

1. Määräävä markkina-asema

Yritys on liian toimitusjohtajakeskeinen, joten tj pääsee kiristämään asemallaan haluamiaan asioita.

Toimitusjohtajan toimialaosaaminen on ylivertaista suhteessa hallitukseen

Toimitusjohtaja esittelee haluamansa asiat haluamallaan tavalla

Hallituksen tietolähteet toimitusjohtajan ohi ovat rajalliset

Hallituksen kokoonpano pääasiassa toimitusjohtajan kaverikerho

”Hallitus nauttii toimitusjohtajan luottamusta”

Toimitusjohtaja vahva persoona mediassa. Pystyy käyttämään julkisuutta hyväkseen.

Case: Nokia Oyj Jorma Ollilan kulta-aikana. Kuka olisi voinut kyseenalaistaa asioita?

Pohdittavaksi: Onko johdon palkkiokehitys seurausta toimitusjohtajien määräävästä markkina-asemasta?

2. Minä lähden nyt!

Toimitusjohtaja ilmoittaa jättävänsä yhtiön ja tämä ilmoitus tulee hallitukselle yllätyksenä.

Hallitus on ollut siinä uskossa, että asiat ovat hyvin ja kuvitellut, että toimitusjohtaja jatkaa ”ikuisesti”.

Tilannetta pahentaa, jos toimitusjohtaja siirtyy suoran kilpailijan palvelukseen.

Miten on etukäteen varauduttu tällaisiin tilanteisiin:

Toimitusjohtajasopimuksessa?

Osakassopimuksessa?

Mahdollisilla muilla sopimuksilla?

Miten hoidetaan siirtymäjakso:

Välittömästi avaimet, puhelin, kannettava ja sähköposti pois ja ovesta ulos?

Irtisanoutumisajan työvelvoite ja kilpailukielto, kuinka pitkät ja mitä käytännössä? Good leaver vai bad leaver? Yhteistyömahdollisuus vai uhka?

Miten viestitään sidosryhmille? Kuka korvaajaksi? Mihin syntyy isoin aukko?

Lähteekö vain toimitusjohtaja vai viekö muita avainhenkilöitä mennessään?

3. Paremman puutteessa

Hallituksella ei ole ehdokasta tj:n tilalle, eikä sillä ole kykyä helposti sellaista saada.

Tj:n käytös hyväksytään ”paremman puutteessa”.

Keskivertotoimari, mutta ei ole varmuutta siitä, paraneeko se vaihtamalla riittävästi. Tyydytäänkö keskivertoon? Hyvä vai paras?

Uskalletaanko ottaa vaihtamisen riski? Hallitus asettaa itsensä alttiiksi riskinotolle vaihtotilanteessa. Entä jos ei onnistutakaan?

Onko olemassa mittareita toimitusjohtajan arviointiin?

Mistä tiedämme, olisiko joku toinen parempi toimitusjohtaja?

Kenties talon sisältä tai haetaanko ulkopuolelta?

Voidaanko toimitusjohtajaa ja hänen suoritustaan kehittää, valmentaa ja ohjata paremmaksi?

Onko käytössä kehityskeskustelut toimitusjohtajan kanssa? Kuka käy, miten?

4. Yritysryöstö

Toimitusjohtaja näkee/kokee, että yhtiöllä ei ole parhaat mahdolliset omistajat. Hän lähestyy esim. pääomasijoittajia ehdotuksenaan MBO ilman että hallitus/nykyomistajat tietävät asiasta. Miten tällaiseen tulisi suhtautua?

Onko yrityksen myytäväksi laittanut toimitusjohtaja sankari vai petturi?

Mitä jos saat tietää, että hän on lähestynyt sijoittajia. Potkut välittömästi?

Toimitusjohtaja ehdottaa/vaatii itselleen omistusta yrityksestä? Palkkajohtajuus ei riitä. Miten tällaiseen tulisi suhtautua?

Yrityskauppatilanteissa toimitusjohtajan rooli korostuu. Usein toimitusjohtajan edellytetään jatkavan yrityksessä. Toimitusjohtajan asennoituminen voi olla kaupan kynnyskysymys.

Miten hallitus tasapainoilee toimitusjohtajan intressin ja yrityksen omistaja-arvon välillä?

Yrityskauppatilanteessa ura ja positio ostavassa yrityksessä voi olla suurempi kannustin toimitusjohtajalle kuin edellisen yrityksen omistajien saama summa.

Case Nokia Oyj ja Stephen Elop: Miten hallitus pystyy vakuuttumaan toimitusjohtajan motiiveista?

5. Haku päällä

Toimitusjohtaja hakee jatkuvasti toista työpaikkaa.

Hän on esim headhunttereiden listoilla aktiivisesti.

Miten hallituksen tulisi suhtautua asiaan, jos he saavat tämän tietää?

Onko normaalia, että toimitusjohtajat hakevat jatkuvasti parempaa paikkaa?

Dilemma: menestyvät toimitusjohtajat viedään parhaisiin firmoihin.

Onko sitouttamisjärjestelmät oikeasti toimivia?

Jos tarjolla on parempi paikka, onko optiot riittävä syy jäädä?

Kannattaako muutoskustannusta kasvattaa vai panostaa toimitusjohtajan tyytyväisyyteen?

Lähtökohtana määräaikaisuus: toimitusjohtajuus ei ole eläkevirka

Mitä jo jos lähtökohtaisesti sovitaan periodeista: 2+2+2 vuotta?

Toimitusjohtajan kanssa voi ja pitää käydä urasuunnitelmakeskusteluja ja rakentaa kasvupolkuja (in & out)

6. Väärä henkilö vai väärä strategia?

Toimitusjohtaja on eri mieltä hallituksen kanssa strategisesta suunnasta. Hänellä on perusteltu oma näkemys, mutta hallitus näkee asian toisin.

Kumpi vaihtuu, toimitusjohtaja vai strategia?

Miten hallitus voi olla varma, että sen valitsema strategia on toimitusjohtajan esitystä parempi? Onko hallituksella käytössään parempi tieto joko toimialasta/markkinoista tai omistajien tahtotilasta?

Lähtökohtaisesti strategia on toimitusjohtajaa vahvempi. Kuitenkin käytännössä hallituksen ei ole helppoa vaihtaa muuten hyvää toimitusjohtajaa vain siitä syystä, että se näkee strategian toisin.

Jos strategia on oikea ja yhdessä sovittu, mutta se ei välity käytäntöön, on toimitusjohtaja väärä henkilö toteuttamaan kyseistä strategiaa. Tällöin henkilön vaihtaminen on perusteltua.

Kuitenkin, mistä tiedetään, että strategian toteutuminen on kiinni puutteellisesta johdosta eikä esimerkiksi markkinoista tai epärealistisista oletuksista?

Mitkä ovat ne puutteet, joita uudella toimitusjohtajalla pyritään paikkaamaan?

7. Muut kuviot mielessä

Jos käy ilmi, että toimitusjohtajan ensisijainen intressi ei ole miellyttää hallitusta/nykyomistajia. Miten tähän tulisi suhtautua?

Toimitusjohtaja käyttää asemaansa omien intressien toteuttamiseen

Matkustaa tarpeettoman paljon

Suuntaa yritystä hänen kiinnostusalueilleen vastoin yhtiön aitoa etua

Pyörittää omaa ”klubiaan” käyttäen asemaansa verkoston rakentamiseen

”Vastaanotto vain golfkentällä”

Erinomainen työssään, mutta jokin asia pahasti pielessä

Suhde työntekijän kanssa

Kaikkien tuntema kaappijuoppo

Piilevä burnout

Kulmahuoneen käytöshäirikkö

Urheiluhullu

Miten nostetaan kissa pöydälle?

8. Kunpa kohta eläköityisi

Perheyritysten perustilanne: ”elävä kuollut” toimitusjohtajana. Kaikki vain odottavat sitä päivää, kun henkilö itse päättää tehdä tilaa seuraajalleen.

Kukaan ei usein uskalla asiaa riittävän ajoissa ehdottaa

Seuraava sukupolvi kärkkyy ja kyllästyy, kun muutosta ei ole näköpiirissä

Mikä on oikea hetki vaihtaa? Mikä on sopiva prosessi?

Pitääkö entisen toimitusjohtajan aina mennä perheyrityksissä hallituksen puheenjohtajaksi? Eikö ole muita kunniakkaita reittejä poistua takavasemmalle?

Ensimmäisen ulkopuolisen toimitusjohtajan tuominen perheyritykseen

Ulkopuolinen/perheen jäsen: Osaamisen arviointi vai omistajan oikeus?

Pitääkö vanhimman olla aina ylimmällä paikalla?

Esim finanssialalla, mutta myös muilla toimialoilla, vahva perinne senioriteetin kunnioittamisesta.

Eikö löydy mekanismeja/foorumeita tehdä aiemmin tilaa kunniallisesti ja vaihtaa vetovastuuta nuoremmille?

Siirto projektitehtäviin koetaan syrjäyttämisenä.

Osaako entinen toimitusjohtaja olla johtamatta vai painaako aina vanhan isännän ääni?

9. Yritys on yrittäjää suurempi

Kasvuyritysten ongelma: Yrittäjätoimitusjohtajasta on muodostunut yrityksen kasvun ja menestyksen pullonkaula.

Yritys on kasvanut nopeammin kuin toimitusjohtaja ja toimitusjohtaja ei enää ole sopivin henkilö sen kokoluokan yritystä johtamaan.

Milloin tehdä muutos yrittäjästä palkkajohtajaksi?

Miten kasvaa yrittäjästä yritysjohtajaksi?

Miten siirtyä johtajasta omistajan rooliin?

Mikä yrityksessä muuttuu kun johto muuttuu palkkajohtajiksi?

Usein yritys on henkilöitynyt kyseiseen yrittäjään, joten siirto syrjään koetaan epäonnistumisena tai epäluottamuksena, vaikka se ei sitä tarkoittaisi.

Voidaanko tehdä johtajamuutos ilman että tarvitaan omistusjärjestelyitä?

10. Seuraajasuunnittelu

Miten hallituksen ja toimitusjohtajan välit muuttuvat, jos/kun hallitus käynnistää uuden toimitusjohtajan hakuprosessin?

Toimitusjohtajan kanssa yhteystyössä?

Toimitusjohtajan tietämättä?

Miten pidetään salassa? Miten kommunikoidaan, jos/kun saa tietää? Milloin on oikea aika kertoa?

Miten voi hakea uutta toimitusjohtajaa talon sisältä ilman että nykyinen toimitusjohtaja tietää?

Onko joitain henkilöitä, joille asiasta tarvitsee kertoa? Esim talousjohtaja/muu?

Miten vältetään riidat ja haitat yhtiölle?

Varautuminen välittömään lähtöön?

Suunnitelma siitä, kuka paikkaa ja miten hallitus ottaa roolia?

Seuraajasuunnittelun tulisi ideaalitilanteessa olla avointa ja yhteistyössä tapahtuvaa. Aikajänteen tulisi olla vuosia.

Epäluottamustilanne: välitön reagointi

Yhteenveto / pohdittavaksi

”Luottamusta joko on tai sitä ei ole”.

Onko olemassa välimuotoa? Voiko olla puoliksi raskaana?

”Luottamuksen voi menettää vain kerran”

Voiko luottamuksen ansaita takaisin?

Jos luottamus on kokenut kolauksen, onko tie erkaantumiseen jo valittu?

”Toimitusjohtaja nauttii hallituksen luottamusta”

Mitä tämä nautittava luottamus on? Miten se näkyy? Miten sitä nautitaan?

Onko luottamus sitä, että ei saa potkuja ja epäluottamus=potkut?

Luota, mutta valvo: täydellisellä luottamuksella ei tarvitsisi valvoa?

Riittääkö luottamus? Luotettava, mutta laiska? Eikö tavoitteena tulisi olla paras mahdollinen toimitusjohtaja?

Case Keva / hpj Räty: ”Toimitusjohtaja ei mielestäni omaa sellaista arvostelukykyä, mitä itse edellytän julkisen eläkelaitoksen johtajalta, joten henkilökohtaista luottamusta hänellä tällä hetkellä ei ole”.