Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013

Tervetuloa! Välkommen! Welcome!

Suullinen kielitaito:

Opettaminen, opiskelu ja

arviointi

nyt ja tulevaisuudessa

30.11.2013, Minerva-tori, HY

LukSuS-hanke 2011 – 2013:

Tavoitteet, toteutus, alustavat tulokset

Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja tulevaisuudessa

30.11.2013 Helsingin yliopisto

Yhteistyössä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

(rahoittaja ja yhteistyökumppani)

Opetushallitus

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Suomen lukiolaisten liitto SLL

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin

yliopisto

Opetuksen arviointikeskus, Helsingin yliopisto



Tavoitteet hankkeen alkaessa 2010

1. Tutkia ja selvittää suullisen kielitaidon kurssien toteutusta,

opettamista ja opiskelua, ja niihin liittyvää suullisen kielitaidon

arviointia lukioissa ympäri Suomen.

2. Raportoida tuloksista rahoittajalle ja soveltuville

yhteistyöverkostoille opetuksen kehittämisen ja

opettajankoulutuksen aloilla.



Hankkeen tausta-ajatus

Viestinnällisen kielitaidon keskeinen elementti, puhuminen, on

Suomessa kuulunut opetussuunnitelmiin jo vuosikymmeniä (1970-luku ).

Nykyisissä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaperusteissa

on eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta laadittu puhumiselle

omat taitotasotavoitteet (A1.1 – C1.1)

Opetuksen kehittämisestä ja arvioinnista on karttunut vuosien

kuluessa runsaasti kokemuksellista ja tieteellistä tietoa, jonka

avulla suullisen kielitaidon opettamista voidaan kehittää.

Lukiokoulutukseen kuitenkin kesken opetussuunnitelmakauden uusi kurssi (2010): Suullisen kielitaidon syventävä kurssi, sekä

mahdollisuus suullisen testauksen lisäämiseen osaksi

ylioppilastutkintoa.

Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja

tulevaisuudessa 30.11.2013 Helsingin yliopisto

Hankkeen tavoitteiden toteutus osa-alueittain

Suullisten kurssien toteutuksen selvittäminen:

Sähköisten kyselylomakkeiden avulla tavoitteena selvittää anonyymisti opettajilta (vastaajia 224 +16) ja lukio-opiskelijoilta (553 + 7) käsityksiä ja kokemuksia suullisen kielitaidon opettamisesta, opiskelusta ja arvioinnista omassa oppilaitoksessaan sekä myös laajemmin (kevät 2012).

Myös rehtoreilta (205 + 15) kouluihin liittyviä taustatietoja kyselylomakkeen avulla (kevät 2012)

Lomakelinkkien lähettämisessä apuna OPH ja SLL



Suullisten kurssien opetuksen järjestäminen, opetussisällöt

sekä arviointi kouluissa:

Opettajahaastattelut ja/tai luokkahuoneobservoinnit ruotsin

ja englannin suullisilla kursseilla 19 lukiossa (23 opettajaa)

Suullisten loppukokeiden tallennuksia 11 lukiossa

(ruotsi 6 lukiota + englanti 5 lukiota = 74 kokelasparia)

Loppukokeiden arviointi koulutetulla eksperttiraadilla: ruotsi 8 kokelasparia, englanti 6 kokelasparia



Hankkeen tavoitteiden toteutus osa-alueittain

Alustavia tuloksia ja huomioita

Opettajakysely:

240 vastaajaa (224 + 16)

vrt. noin 1300 vieraiden kielten opettajaa

lukiokoulutuksessa (Opettajat Suomessa 2010, raportti,

Opetushallitus)

Opiskelijakysely:

560 vastaajaa (553 + 7)

vrt. noin 50 000 jäsentä Lukiolaisten liitossa



Opettajakysely

Vastaajien jakautuminen 1) koulun koon, 2) opettajakokemuksen ja 3) iän mukaan

1.1) Pienet lukiot (alle 100 opiskelijaa): 31kpl

1.2) Keskisuuret lukiot (alle 600 opiskelijaa): 136kpl

1.3) Suuret lukiot (600 < opiskelijaa): 46kpl

2.1) Alle 1 vuotta: 0,9%

2.2) 1-5 vuotta: 5,5%

2.3) 6-10 vuotta: 12,7%

2.4) 11 vuotta : 80,9%

3.1) Alle 30v: 3,6%

3.2) 30-39v: 21,2%

3.3) 40-49v: 36,5%

3.4) 50v : 38,7% Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja arviointi nyt ja


Opettajakysely

Vastaajan eniten opettama oppiaine:

A-englanti: 51%

A-ruotsi: 3,8%

A-saksa: 5,3%

A-ranska: 1,4%

A-venäjä: 0,5%

B1-ruotsi: 33,7%

Joku muu: 4,3%



Opettajakysely

Suullinen kielitaito: Opettaminen, opiskelu ja

arviointi nyt ja tulevaisuudessa 30.11.2013

Helsingin yliopisto

Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi kaikille ao. kielen lukijoille pakollinen?

A-englanti B1-ruotsi/suomi

Opettajakysely



Helsingin yliopisto


A-saksa, -ranska, -

venäjä, -espanja B2- ja B3-kielet

Opettajakysely



Helsingin yliopisto


Äidinkielenomainen

ruotsi/suomi A-ruotsi/suomi

Kyllä, pakollinen kurssi Mielestäni ei tarvita erillistä kurssia, mutta jos sellainen on, pitäisi sen olla

pakollisissa kielissä pakollinen.

Elämässä tarvitaan ennenmuuta suullista taitoa. Suomalaiset ovat

yleensä hyviä kielitaidossa mutta eivät saa suutansa auki kun lukiossa

opetetaan pelkäämään virheitä yms. Suullinen taito on aivan kaikista tärkein

ja silti koulussamme sitä saa opetuksesta kaikista vähiten.

Ainut kurssi jolla ehtii kunnolla harjoitella puhumista. Valtakunnallinen

suullinen päättökoe ei ole niin välttämätön. Kurssi on.

Ei pakollista kurssia Kaikilla kursseilla voi ja pitää harjoitella

suullista kielitaitoa, joten en katso pakollista kurssia tarpeelliseksi.

Kurssi on tehokkaampi, jos kaikki ovat paikalla vapaaehtoisesti.

Lyhyiden kielten ops on jo niin täyteen ahdettu ettei ole järkevää tehdä

erillistä kurssia. Suullista kielitaitoa voi harjoitella kaikilla kursseilla.

Pakollisuus heikentää motivaatiota;

vapaaehtoisuus lisää sitä.



Pitkissä kielissä kannatettavaa pysyvämpi, pakollinen kurssi, mutta lyhyissä kielissä

pelottaa/heikentää motivaatiota.

Opettajakysely



Helsingin yliopisto

Tulisiko suullisen kielitaidon koe olla mielestäsi osa ao. kielen ylioppilaskoetta?


Opettajakysely



Helsingin yliopisto


A-saksa, -ranska, -

venäjä, -espanja B2- ja B3-kielet

Opettajakysely



Helsingin yliopisto


Äidinkielenomainen


Suullinen kielitaito tärkeää myös koulun jälkeen elämässä. Testaamisen toteutus

mietityttää paljon. Onko liian paljon stressiä opiskelijoille?

Kyllä, suullinen yo-

kokeeseen Suullista kielitaitoa tarvitaan lukion

jälkeen

Kun sitä kerran opetetaan, niin

miksei myös testattaisi yo-

kokeessa. Toteutus vaan on

vaikeaa.

A-kielessä kyllä, koska osa vahvaa

kielitaitoa. B-kielessä ei, koska

oppimäärä on lyhyempi.

Suullinen kielitaito on se osa-alue,

jota opiskelijat nimenomaan

tarvitsevat elämässään.

Ei suullista yo-kokeeseen

Ei ainakaan nyt, jolloin omat

opettajat toimivat arvioitsijoina.

Jos ytl antaa sieltä

riippumattoman arvioitsijan, niin

ehkä silloin. Mutta miten siitä

saadaan kaikille tasapuolista

arviointia edes silloin???

käytännön järjestelyt ovat HYVIN

hankalat

Opiskelijat jännittävät suullista

koetta. Yo-kirjoituksiin kohdistuu

muutenkin suuret paineet, minkä

vuoksi suullinen osuus saattaisi

lisätä paineita entisestään.



Opettajakysely

Kokemuksia koepankista:

“tehtävien vaikeustaso on ollut sopiva” (1. täysin eri mieltä – 5.

täysin samaa mieltä)

ääneenlukemistekstit ovat liian pitkiä

ainakin uudemmissa tehtävissä,

samoin referointitekstit, aiheet eivät ole

mielestäni nuorille sopivia, ketä

kiinnostaa keskustella esim.

saimaannorpista?

Tehtävät ovat aivan liian eritasoisia.

Olenkin koonnut tehtäväosioista omat

koosteet, jotta samalla ryhmällä on

samantyyppiset kokeet ja aiheista,

joista oletan heidän pysytvän

puhumaan. Tehtävät lähemmäksi B1-

ruotsin tasoa!!

Miten otetaan huomioon lisäaikaa

saava opiskelija (luki- ym.) kokeessa,

mistä saadaan pari?



Helsingin yliopisto

Opiskelijakysely

Vastaajat 17-19-vuotiaita lukiolaisia, jotka saivat

kyselypyynnön Lukiolaisten liiton

jäsensähköpostina

Vastaajia 553 + 7



Helsingin yliopisto

Opiskelijakysely



Helsingin yliopisto

Tulisiko suullisen kielitaidon kurssin olla mielestäsi pakollinen kaikille seuraavia kieliä opiskeleville lukiolaisille?


Opiskelijakysely



Helsingin yliopisto


A-saksa, -ranska, -

venäjä, -espanja

Opiskelijakysely



Helsingin yliopisto


Äidinkielenomainen


Opiskelijakysely

Suullisen kielitaidon kurssi olisi hyvin tarpeellinen, koska tunneilla keskitytään lähinnä kirjoittaimiseen, kielioppiin ja yms. Mieluumin korvattaisiin yksi pakollinen kurssi suullisen kielitaidon kurssilla.

Mielestäni esimerkiksi ylioppilaskokeet jättävät täysin suullisen kielitaidon huomiotta, vaikka todellisuudessa se on juuri yksi tärkeimmistä kielitaidon osa-alueista. Tämä suosii kirjallisesti lahjakkaita opiskelijoita. Kielitaidosta ei ole myöskään hyötyä, jos sitä ei uskalla käyttää, ja suullisen kielitaidon kurssit ovat erittäin hyvää harjoittelua todellisen elämän tilanteita varten.

Puhuttu kieli on essentiaalinen osa kielitaitoa. Ilman kykyä puhua sujuvasti opiskeltua kieltä on mahdotonta sanoa puhuvansa sitä.

Vapaaehtoisuus riittää, sillä jos siitä tehdään pakollinen, voi se ahdistaa joitakin oppilaita ja vaikuttaa alentavasti kielten opiskelun innokkuuteen,.

Vaikka puhuminen on tärkeä osa kielitaitoa, ei sen tulisi olla pakollista. Ei äidinkielessäkään ole pakollista kurssi puhumiseen. Miksi toisissa kielissä sitten pitäisi olla?

puhekurssit saattavat olla todella epämiellyttäviä osalle opiskelijoista

Joillekin suulliset kielenkäytön tilanteet ovat niin ahdistavia, että kokonainen kurssi olisi silkkaa tuskaa. Kyllähän nykyisilläkin kursseilla harjoitetaan suullisia tilanteita ihan tarpeeksi, ei siihen erillistä kurssia kaivata lisää stressiä tuomaan

Ei Kyllä

Suulliset loppukokeet

Tallenteet 11 lukiosta = 74 kokelasparia

Eksperttiraadit arvioivat

6 englannin kokelasparia 5 eri lukiosta

8 ruotsin kokelasparia 6 eri lukiosta

Englannin taitotaso näytteiden perusteella B1.2

tavoitetaso B2.1

Ruotsin taitotaso näytteiden perusteella A1.3+ tavoitetaso B1.1

Tilanne ei niin toivoton kuin olisi voinut odottaa



Yhteenveto

Sekä opettajat että opiskelijat ovat suullisten kurssien

kannalla etenkin A-englannin ja B1-ruotsin osalta.

Arviointi koetaan hankalaksi: kuka, miten, resurssit,

luotettavuus…?

Arviointiraadin pienimuotoinen otos loppukokeista

odotettua parempi suullisen kielitaidon opetus kursseilla

todennäköisesti monipuolista ja laadukasta; entä muilla

kursseilla?

Suullisen osion tuleminen 2019 yo-kokeisiin mahdollinen

tulosten valossa.



Helsingin yliopisto

Kiitos!

Lisätietoja:

Outi Hakola

Helsingin yliopisto

Opettajankoulutuslaitos

[email protected]



Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013

Education

Transcript of Hakola:LukSuS.- seminaari tavoitteet,toteutus,alustavat tulokset 30.11.2013