EA & SOA – joustavia järjestelmiäuusillaarkkitehtuureilla

Avoimuudella järkeä julkisten palveluiden järjestelmä-viidakkoonTietohallintojohtaja Teppo Sulonen

Suomi24 Treffit jatkaa kasvuauudelta pohjalta Myyntijohtaja Jussi Halli

Liiketoimintalähtöinen IT-iskujoukko

64

3Goforelta ratkaisu kauppakeskusten johtamiseen 8

ietohallinnon edustajat sekä liiketoiminnan kehittäjät ovat jo pitkään kohdanneet haasteita, kun organisaatiot ovat pullollaan enemmän tai vähemmän yhteensopivia tietojärjestelmiä ja toiminnan kehittämisen sijaan aika kuluu kaaoksen hallintaan. Ylimalkaisia vaatimuksia, ku-

ten vähemmän kustannuksia, enemmän tuottoja tai tehokkaampi prosessi, heille kyllä annetaan. Lisäksi vielä lukuisat IT-toimittajat tarjoavat ratkaisujaan omis-ta lähtökohdistaan ja suppeista näkökulmistaan.

Näitä ongelmia seurattuamme päätimme Goforessa pari vuotta sitten läh-teä tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaista menetelmää, jolla organisaa-tion yritysarkkitehtuuria voidaan hallitusti johtaa strategisten päämäärien mu-kaisesti.

Gofore on pitkään rakentanut portaaleja ja asiakaskohtaisia ohjelmistorat-kaisuja perustuen kahteen kivijalkaan: vahvaan tekniseen osaamiseen sekä syväl-liseen ketterien ja iteratiivisten ohjelmistotuotannon prosessien hallintaan.

Ratkaisukehityksen lisäksi olemme auttaneet asiakkaitamme palvelukeskei-seen arkkitehtuuriin (SOA) siirtymisessä ja sen suunnittelussa. Portaali, pro-

sessimoottorit ja muut SOA-ratkaisut tehostavat organisaatioiden toi-mintaa sekä helpottavat eri sidosryhmien asiointia niiden kanssa.

Myös tässä yhteydessä olemme huomanneet, etteivät pelkkä palvelukeskeinen arkkitehtuuri tai muu tekninen uudistus sellai-senaan useinkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Vasta kun yritys-arkkitehtuuriin liittyvät ja organisaation strategiaan pohjautu-vat valinnat ja ratkaisut on ensin tehty, voidaan lähteä kehit-tämään asioita konkreettisemmalla tasolla. Tavoiteltiinpa sit-ten täysin palvelukeskeistä teknologia-arkkitehtuuria tai jotain muuta, niin ainakin tiedetään, mitä organisaatiossa halutaan

saavuttaa ja miksi.Kokemusten myötä muotoutuneesta Goforen yritysarkkiteh-

tuurimallista on muodostunut keihäänkärkipalvelumme ja todel-linen täsmälääke tietohallintojohtajille ja liiketoimintajohtajille, jot-

ka haluavat konkreettisen menetelmän johtaa organisaatiotaan, toimin-tatapojaan ja tietoteknisiä ratkaisujaan kohti strategisten linjausten mu-

kaista visiota.Tässä julkaisussa pureudutaan edellä mainittujen haasteiden käsittelyyn.

Lisäksi kerrotaan Goforen toiminnasta ja ratkaisutarjonnasta sekä esitellään esimerk kejä menestystarinoista, joita olemme luoneet yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Goforesta asiakkaamme saavat osaavan ja sitoutuneen kumppanin niin stra-tegiseen IT-konsultointiin ja yritysarkkitehtuurin kehittämiseen kuin konkreet-tisten portaaliratkaisujen ja asiakaskohtaisten sovellusten toimittamiseen.

Petteri VenolaToimitusjohtajaGofore Oy

Gofore Julkaisija Gofore Oy Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila Tammisto Oy Valokuvat Jukka Salminen ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, syyskuu 2009 Osoitelähde Gofore Oy:n asiakasrekisteri.

EA & SOA –KETTERYYTTÄ LIIKETOIMINTAAN JA TIETOJÄRJESTELMIIN

T Yritysten liiketoiminnalta odo-tetaan nykyään yhä enemmän

ketteryyttä. Kilpailukyky halutaan turvata reagoimalla nopeasti markkinatilanteen muuttumiseen. Yritysfuusiot ja kansainvälinen toimintaympäristö aiheuttavat muutoksia toimintaprosesseihin mahdollisesti hyvinkin nopealla aikataululla.

Nopean muuttumiskyvyn ihan-ne heijastuu luonnollisesti myös tietojärjestelmiin. Niiltä odotetaan joustavuutta ja ketteryyttä.

Järjestelmien tietosisällöt ja toiminnot nähdäänkin nykyään arvokkaina resursseina, joita ha-lutaan yhä enemmän hyödyntää myös muissa tarkoituksissa kuin alun perin ajateltiin. IT-strategioita luotaessa on syytä odottaa, että sekä toimintaprosessit että niitä tukevat tietojärjestelmät ovat jat-kossakin alttiita muutokselle.

EA – Tietohallinnon työkalu muutoksen hallintaanYritysarkkitehtuuri (Enterprise Architecture) on verraten uusi tapa tarkastella ja kehittää tieto-järjestelmiä sekä niiden vastaa-vuutta liiketoimintatarpeisiin ja -muutoksiin. Yritysarkkiteh-tuurityö muodostaa yhtenäisen toiminta- ja dokumentaatiotavan tarkastella sekä liiketoimintaa että tietojärjestelmiä. Se on siten perusta tietojärjestelmien kehittä-miselle.

Yritysarkkitehtuurityön tulisi olla iteratiivista ja jatkuvaa. Työtä rytmittämään räätälöidään yrityk-selle toimintamalli, joka ohjeistaa työn vaiheistuksen, toimintatavat, tuotokset sekä työkalut. Eri arkki-tehtuurinäkökulmista tarkastellaan soveltuvin osin sekä nykytilaa että tavoitetilaa. Nykytilan tutkiminen

Yritysarkkitehtuurin kautta käytännön ratkaisuihin

Timur Kärki

G o f o r e 3

on tarpeen, jotta tavoitetilaan johtavat toimenpiteet saadaan suunniteltua.

SOA – joustavuuden ja ketteryyden patenttiratkaisuPalvelukeskeinen arkkitehtuuri (Service Oriented Architecture, SOA) on ratkaisu tietojärjestel-mien joustavuuden ja ketteryyden lisäämiseen. Tietojärjestelmät tulee tuottaa tukemaan organi-saation toimintaprosesseja. Vaikka tavoite olisi ollut selvä, toteutuk-selle on aiemmin ollut vain vähän työkaluja, varsinkin kun toimin-taprosessit ovat olleet alttiita muutokselle.

Palvelukeskeinen arkkitehtuuri mahdollistaa järjestelmän rakentu-misen suoraan toimintaprosesseja tukevista palveluista. Kun suoraan liiketoimintaprosessia tukeva ylätason palvelu koostuu useasta alemman tason yleiskäyttöisestä

palvelusta ja kun näiden palve-luiden käyttöä voidaan muuttaa prosessikuvausta muuttamalla, päästään tavoiteltuun tietojärjes-telmien joustavuuteen ja kette-ryyteen.

Ensin EA, sitten SOAPalvelukeskeiseen arkkitehtuuriin pyritään usein teknologialähtöi-sesti hankkimalla SOA-tuotteita kuten palveluväylä ja prosessi-moottori ja toteuttamalla yksit-täinen hanke näitä käyttäen. Jos organisaatiossa ei ole mallinnettu liiketoimintaprosesseja eivätkä organisaation keskeiset tietopää-omat ole täysin selvillä, palvelu-keskeisen arkkitehtuurin käyttö saattaa jäädä kokeiluluontoiseksi. Lopulta se vain monimutkaistaa ylläpidettävää IT-ympäristöä.

SOA:n tulisikin rakentua liike-toiminnan tarpeiden mukaan, ei teknologian ehdoilla. Liiketoimin-talähtöinen SOA hyötyy merkittä-

EA & SOA –KETTERYYTTÄ LIIKETOIMINTAAN JA TIETOJÄRJESTELMIIN

västi organisaatiossa tehdystä yri-tysarkkitehtuurityöstä. Nämä kaksi paljon mainostettua arkkitehtuuria eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan täydentävät ja hyötyvät toinen toisistaan. EA muodostaa perustan onnistuneelle liiketoimintalähtöi-selle SOA:lle, kun taas SOA toimii konkreettisena tapana toteuttaa EA-työssä määriteltyjä tavoitteita sovellusten joustavuudelle ja kette-ryydelle.

A.Liiketoiminta-arkkitehtuuri

B.Tieto- ja

järjestelmä-arkkitehtuuri

C.Teknologia-arkkitehtuuri

D.Toimenpiteiden

suunnittelu

E.Kehittämis-

projektit

EA

Yritysarkkitehtuurin kehittämisen tyypilliset vaiheet

A. Liiketoiminta-arkkitehtuuri kuvaa ne ydin-prosessit, joita tietojärjestelmien tulee tukea.

B. Tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa organisaatioyksiköiden keskeiset tietopääomat ja ne järjestelmät, joiden kautta tietoa ylläpidetään tai käytetään.

C. Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa suuntaviivat eri teknologioiden ja järjestelmäarkkitehtuurien käytölle.

D. Toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa suunnitel-laan konkreettisia kehitysprojekteja, joilla aiempien koh tien tavoitetilaan voidaan päästä. Kustannus-arviointi, priorisointi ja projektointi.

E. Varsinaiset kehittämisprojektit käynnistetään edellisessä vaiheessa suunnitellun mukaisesti.

Timur Kärki

”Paljon mainostetut EA ja SOA eivät ole kilpailijoita vaan täydentäjiä. Ensin EA, sitten SOA”. Palave-ripöydän ääressä artikkelin kirjoittaja, Goforen projektitoiminnan johtaja Timur Kärki (vas.), projektipäällikkö Juhana Huotarinen ja toimitus-johtaja Petteri Venola.

4 G o f o r e

ampereen kaupungin tietohal-lintojohtaja Teppo Sulonen las-kee, että kaupungilla on käytös-sä noin 300 erilaista tietojärjes-telmää ja että jokaisen kaupun-

kilaisen tiedot ovat tällä hetkellä tallennettu-na keskimäärin 30 eri rekisteriin.

− Tietojärjestelmiä on tehty vuosien varrella tarpeen ja tilanteen mukaan. Kolme vuotta sitten totesimme, että jos haluamme omiin prosesseihimme ja kuntalaisille tarjot-taviin palveluihin sitä laatua ja tehoa, mitä niissä pitäisi olla, tarvitsemme pohjalle täy-sin uudella tavalla mietityn tietojärjestelmä-arkkitehtuurin.

Tietä ulos järjestelmäviidakosta viitoit-taa Tampereella palvelukeskeinen arkkiteh-tuuri SOA. Suloselle kolmikirjaimisia lyhen-teitä tärkeämpiä avainsanoja ovat avoimuus ja asiakaslähtöisyys.

− Julkinen sektori on kärsinyt pitkään suurten ohjelmistotoimittajien monopoli-asemasta ja suljettujen järjestelmien muo-dostamista tietosiiloista. SOA:sta ratkaisuna on puhuttu kauan ja paljon, ja nyt vihdoin

sekä tekniikka että etenkin asenteet ovat sil-le kypsiä.

Tampereella tietohallinnon tulevaisuut-ta on linjattu kokonaisarkkitehtuurityöryh-mässä, jossa kaupungin ulkopuolisena asian-tuntijana toimi Gofore Oy.

− Gofore on oikeastaan ollut työryhmäs-sä avoimen arkkitehtuuriajattelun pääarkki-tehti ja auttanut rakentamaan tietojärjestel-mäkehityksen tiekarttaa. Heillä on korkea tekninen ja käytännön osaaminen ja mikä tärkeintä, selvä näkemys palvelukeskeisyy-destä.

Ryhmän työtä rahoitti kuntien tietohal-lintoyhteistyötä edistävä KuntaIT, ja kaksi-vuotisen työn tuloksena syntyi paitsi suun-taviivat Tampereen kehitykselle, myös ylei-nen soveltamisohje SOA:n hyödyntämisestä kuntasektorilla. Sulonen toteaa, että järjes-telmäarkkitehtuuria on herätty miettimään uusiksi useassa Suomen kunnassa.

− Tampereella työt aloitettiin oikeasta päästä eli mietimme ensin perustuksen kun-toon.

Työryhmän tekemiä teknologialinjauk-

Tampereen kaupunki piirsi tietojärjestelmäkehityk-selleen selvät suuntaviivat Goforen kanssa. Palvelukes-keinen arkkitehtuuri SOA auttaa tietohallintojohtaja Teppo Sulosta kaatamaan aidat tietohallinnon ja lii-ketoimintojen väliltä ja luo perustan entistä laaduk-kaammille ja tehokkaammil-le palveluille.

SOAaTampere rakentaa

T

Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola

G o f o r e 5 G o f o r e 5

sia on jo testattu käytännössä Goforen to-teuttamalla loma-anomusjärjestelmän pilot-tisovelluksella.

Liiketoiminnan ja tietohallinnon löydettävä toisensaTeppo Sulonen korostaa, että kaupungin konkreettinen haaste on palveluprosessien parantaminen − SOA sinänsä on vain välttä-mätön työväline tavoitteeseen pääsemiseksi.

− Palvelukeskeisen arkkitehtuurin mu-kanaan tuomat avoimet rajapinnat ja tie-tointegraatio kääntävät tilanteen sellaisek-si kuin sen kuuluu olla: tietotekniikka ei sa-

nele miten kaupungin liiketoimintaproses-sit voivat kehittyä, vaan liiketoiminta mää-rää miten prosessit menevät, ja tietojärjestel-mät elävät sen mukaan.

Hänen mukaansa yksi suurista haasteis-ta on tietohallinnon ja liiketoiminnan väli-sen kuilun kuromisessa umpeen.

− Tietohallinnon taivuttaminen arkipäi-väiseksi on avainasia. Sitä on totuttu pitä-mään erillisenä, hieman mystisenäkin IT-gu-rujen hommana. Kun IT-arkkitehtuuria läh-detään kehittämään palvelukeskeiseen suun-taan, osapuolten täytyy sopia saman pöydän ääreen.

Tampereen kaupungin arkkitehtuurityö-ryhmä panostikin muun muassa käsitteiden luomiseen, jotta tietohallinto ja liiketoimin-not löytäisivät yhteisen kielen keskustelui-hin tietojärjestelmien tavoitteista ja kehittä-misestä. Lisäksi työryhmä pohti esimerkiksi menetelmiä liiketoimintaprosessien mallin-tamiseen SOA-projekteissa.

Toinen haaste on Sulosen mukaan avoi-men arkkitehtuuriajattelun herättämä muu-tosvastarinta. Ohjelmistotaloilta vaaditaan

nyt uutta asiakaslähtöisyyttä: heidän on luo-vuttava pitkään vallalla olleesta vaatimuk-sesta, että asiakkaan prosessin on muututta-va heidän tuotteensa mukaan.

− Vastarinta on nyt murtumassa kuntien yhteistyöllä ja Goforen kaltaisten edistyksel-listen toimijoiden ansiosta.

Tampereen kaupungin tietohallinnon ta-voitteena on aito monitoimittajamalli. Palve-lukeskeisen arkkitehtuurin avoimet rajapin-nat merkitsevät entistä avoimempia kilpailu-tuksia, mahdollisuuksia uusille toimijoille ja kustannussäästöjä. Sulonen on tyytyväinen, että avoimuus lisää myös ohjelmistotoimit-tajien yhteistyötä.

− Uskon, että avoimuus parantaa mo-nella tavalla myös tietojärjestelmien laatua.

”Ohjelmistotalo-jen on luovuttava vaatimuksesta, että asiakkaan proses-sin on muututtava heidän tuotteensa mukaan.”

Mistä löytyvät uudet, tehokkaat säh-köiset palvelut kuntalaisille? Julkinen sektori pohtii kuumeisesti keinoja sähköisen asioinnin lisäämiseen.

– On helppoa päättää siirtää vaikka päi-vähoitohakemus nettiin. Ongelma on, että kuntien nykyisessä järjestelmäympäristössä tuloksena syntyy usein kalliilla toteutettu nettilomake, joka ei integroidu mihinkään eikä paranna palveluprosessia millään tavalla. Uudet palvelut löytyvät, kun malttaa ottaa askeleen taaksepäin ja tarkastelee kokonaisuutta riippumatta olemassa ole-vista tietojärjestelmistä ja toimintatavoista, Teppo Sulonen sanoo.

Tampereen kaupungilla on menossa useita projekteja, joissa rakennetaan uusia tietojärjestelmiä palvelukeskeisen arkkiteh-tuurilinjauksen mukaan. Tampere esimerkik-si vetää osana KuntaIT:n kehittämistoimin-taa valtakunnallista Kohti kumppanuutta -hanketta, joka kokoaa yhteen sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelut

lapsiperheille ja nuorille. Tavoite on, että kaikki kuntalaisen tarvitsemat palvelut syn-tymästä aikuisuuden kynnykselle löytyisivät yhden asiointipalvelun ja palveluhistorian kautta. Tampere kokoaa omassa hankkees-saan myös ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta yhteen palvelupis-teeseen.

– Nämä hankkeet eivät olisi mahdollisia ilman avointa arkkitehtuuria, koska joudum-me yhdistämään useita vanhoja perinnejär-jestelmiä.

Sulonen toteaa, että tietohallinnon rooli julkisella sektorilla on kasvamassa keskei-seksi kuntatalouden kiristymisen myötä.

– Tietotekniikan hyödyntäminen ja säh-köisten palvelujen lisääminen on nyt kunnis-sa välttämättömyys kuten se oli yrityksissä lamavuosina. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri tarjoaa tilaisuuden miettiä asiat uudella tavalla ja tehdä prosesseista näin aiempaa tehokkaampia.

SÄHKöISET PALVELuT VÄLTTÄMÄTTöMYYS

6 G o f o r e

Noin 145 000–150 000 viikoit-taista kävijää ja yli 100 000 aktiivista profiilia tekevät Suomi24 Treffeistä Suomen suosituimman online-treffipal-velun. Gofore uudisti palvelun ohjelmiston syksyllä 2008.

”Suomi24 Treffit -palvelun aktiivisin käyttäjäryhmä ovat 25–45-vuotiaat, mutta myös iäk-käämmät ryhmät ovat hyvin edus-tettuna. Aktiiviset käyttäjämme muo-dostavat kattavan otoksen 18–75-vuo-tiaista suomalaisista,” myyntijohtaja Jussi Halli sanoo.

uomi24 on 1,3 miljoonalla viikoit-taisella kävijällään Suomen suurin verkkoyhteisö. Laajaan palveluport-folioon kuuluvat maan suurimman

treffipalvelun lisäksi muun muassa Suomen suurimmat keskustelufoorumit, suosittu säh-köpostipalvelu ja suurin chat.

Aiemmin Eniro Finlandin osana toimi-nut Suomi24 yhtiöitettiin kesällä 2008, ja omistuspohjan laajennuksen myötä siitä tuli Eniron ja Aller-julkaisujen yhteisyritys.

– Treffit-palvelun uudistuksella on vah-va merkitys asemallemme suomalaisilla onli-

Gofore uudisti

S

ne dating -markkinoilla. Samalla se luonnol-lisesti vahvistaa asemaamme entistä merkit-tävämpänä suomalaisena yhteisöpalveluna, myyntijohtaja Jussi Halli Suomi24 Oy:stä to-teaa.

Ohjelmistouudistus merkitsi myös Tref-fit-palvelun ansaintalogiikan muutosta. Ku-luttajilta saadun palautteen ja käyttäjätutki-muksen perusteella haluttiin mainosrahoit-teisen palvelun rinnalle tarjota myös maksul-lisia lisäpalvelupaketteja. Myös erilaisia luo-via mainosratkaisuja lisättiin.

Uusien ominaisuuksien määrä ei Jussi Hallin mukaan ole itseisarvo, vaan palvelun luotettavuus ja positiivinen käyttäjäkokemus. Käyttäjien tarpeet ovat erilaiset: osalle riittä-vät toimivat peruspalvelut, toisaalta kokeneet käyttäjät ovat valmiit maksamaan monipuo-lisista, heitä aidosti hyödyttävistä lisäominai-suuksista.

– Uudistus on saanut hyvän vastaanoton, ja maksullisten lisäpalveluiden tilaukset ovat lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle.

Treffit on monipuolinen seuranhaku-palvelu, jossa palvelun käyttäjät voivat vaih-

taa viestejä monella eri tavalla, sekä yksityi-sesti että julkisesti. Lähtökohtana on jokai-sen käyttäjän itsestään luoma profiili, johon voi tallentaa kuvia, kirjoittaa vapaan kuvauk-sen itsestään, kertoa kiinnostuksen kohteista sekä määritellä ihannekumppaninsa profiilin. Nämä palvelun perustoiminnot ovat kaikil-le käyttäjille ilmaisia, mutta maksullinen To-sitarkoituksella-paketti laajentaa toimintoja merkittävästi. Se muun muassa parantaa pro-fiilin näkyvyyttä hakutuloksissa, lisää viestin-tämahdollisuuksia ja antaa mahdollisuuden lisävalokuvien ja videoleikkeiden lataamiseen osaksi omaa profiilia.

Käyttäjätutkimusten mukaan ihmiset ha-kevat Treffit-palvelusta joko seurustelusuhdet-ta tai elämänkumppania.

– Aiemmin palveluihin liitetty mielikuva, että kyseessä olisi puhtaasti anonyymi seikkai-lu, ei pidä paikkaansa, Jussi Halli korostaa.

Ohjelmistokehityksellätukea liiketoiminnalle– Treffit-palvelun kasvettua Suomen suurim-maksi deittipalveluksi kävi ilmeiseksi, ettei

Teksti ja kuva Martti Tammisto

Suomen suurimman treffipalvelun

G o f o r e 7

KETTERÄ ITEROINTIGoforen käyttämä ja kehittämä Gofore Continuous Develop-ment Model (GCDM) -ohjelmistokehitysmalli kuuluu iteratiivi-suuteen perustuviin ns. ketteriin menetelmiin. Malli on yhdistel-mä esimerkiksi Scrum-, XP- ja Unified Process -oppeja, mutta se tarjoaa niihin uuden, ominaisuuskeskeisen näkökulman. Malli määrämuotoistaa pitkän kehityssyklin aikana tapahtuvaa asiakkaan ja toimittajan yhteistoimintaa ja rytmittää projekti-ryhmän työtä.

Mallin mukainen ohjelmistokehitys etenee kahden tai kol-men viikon iteraatioissa. Jokainen iteraatio tuottaa kehitettä-vään ohjelmistoon uusia huolellisesti määriteltyjä ja testattuja ominaisuuksia. Kussakin iteraatiossa on useita työstettävän ohjelmakokonaisuuden ominaisuuksia eri kehitysvaiheessa. Osaa ominaisuuksista määritellään samanaikaisesti kun osa ominaisuuksista on toteutettavana tai jo asiakkaalla testatta-vana. Pyrkimyksenä on näin hyödyntää asiakkaan osaaminen koko projektin ajan.

Iteraatioiden välissä pidetään iteraatiotyöpaja, jossa arvioi-daan työn tulokset ja päätetään seuraavan iteraation sisällöstä. Työpajaan osallistuvat sekä toimittajan että asiakkaan projekti-päälliköt. Iteratiivinen prosessi antaa mahdollisuuden muuttaa projektin kulkua ja suuntaa tarvittaessa kesken prosessin.

Perinteisessä ns. vesiputousmallissa prosessin vaiheet vir-taavat eteenpäin vesiputouksen tavoin tasolta toiselle. Vaiheet eivät limity ajallisesti toisiinsa, vaan seuraavat toisiansa. Tämän johdosta muutosten tekeminen aiempien vaiheiden tuotoksiin on hyvin hankaa. Malli edellyttää koko ohjelmistoratkaisun suunnittelua kerralla toteutuskuntoon, mikä on erittäin vaikeaa.

REfAKTOROINTI

Refaktorointi tarkoittaa prosessia, jossa tietokoneohjelman lähdekoodia muutetaan niin, että sen toiminnallisuus säilyy, mutta sisäinen rakenne paranee. Ohjelman laadun parantami-sen lisäksi refaktorointia tarvitaan muun muassa silloin, kun oh-jelmaan pitää tuoda uusia ominaisuuksia, joita ei ole huomioitu alkuperäisessä suunnittelussa.

Refaktorointiin kuuluu usein pienten muutosten tekeminen kerrallaan ja niiden välitön testaaminen.

vuonna 2005 käyttöön otettu sovellusalusta enää ollut riittävän nopea ja toimintavarma, Jussi Halli kertoo.

– Varmistaaksemme tulevaa kehitystä ja kasvua lähdimme etsimään teknologia-kumppania, joka pystyisi refaktoroimaan vanhan koodin ja kehittämään sen päälle paljon uutta.

Tarjouspyyntökierrokseen valikoitiin kartoituksen perusteella joukko suomalaisia toimittajia. Gofore tuli mukaan Suomi24:n yhteistyökumppanin suosituksen perusteel-la – ja sai työn tehtäväkseen.

– Yrityksen tapa tarttua haasteeseen, kyky tarjota vaihtoehtoisia näkökulmia ke-hitystyöhön ja aito motivaatio olivat asioita, jotka kiinnittivät huomion heti alusta alka-en, Jussi Halli sanoo.

Varsinkin refaktorointivaiheessa tuli rat-kaistavaksi ongelmia, jotka eivät näkyneet pinnalle eivätkä tulleet esille vanhaa alus-taa auditoitaessa. Niitä ratkottiin joustavas-ti ”lennossa”.

– Projektitiimimme oli tyytyväinen Go-foren ammattitaitoon ja asenteeseen koko hankkeen ajan.

Koko Suomi24:n teknologia on viime vuosien aikana kokenut samantapaisen uu-distuksen kuin Treffit. Osana tätä työtä pää-tettiin yhtiössä siirtyä ohjelmistoprojektien toteutuksessa asteittain vesiputousmallista iteratiiviseen kehitykseen.

– Treffien uudistus oli meillä ensimmäi-nen iterointiin perustunut ohjelmistohan-ke. Tässäkin mielessä teknologiakumppanin valinta onnistui; toimintatapa vastaa sitä, mihin suuntaan olemme kulkemassa, Jussi Halli sanoo.

Iterointiin perustuvassa toimintatavassa yhdistyvät asiakkaan liiketoimintaosaami-nen ja ohjelmistotalon tietotekniikkaosaa-minen. Suomi24 Treffit -projektissa palve-lun sisältöön ja sen kehittämiseen liittyvät päätökset tehtiin projektin ohjausryhmässä, joka kokoontui 3-6 viikon välein. Iterointi-työpajoja pidettiin keskimäärin joka toinen viikko.

– Malli sitouttaa kaikki osapuolet ja vaa-tii paljon myös tilaajalta. Se oli projektin kannalta yksinomaan hyvä asia. Toiminta-tapa antoi raamin myös oman porukan te-kemiselle.

Suomen suurimman treffipalvelun

8 G o f o r e

ämä on melko iso talo johdet-tavaksi, kaup-pakeskuspääl-likkö Timo Ma-

tinlompolo sanoo esitellessään kauppakeskus Eloa Ylöjärven Elovainiolla.

Huhtikuussa 2009 avatus-sa Elossa asiakkaita palvelee yli 60 liikettä ja noin 400 työnte-kijää. Spondan omistamassa ja hallinnoimassa kauppakeskuk-sessa on yhteensä 24 000 neliö-metriä vuokrattavaa tilaa. Ku-lisseissa arjen pyörittämiseen osallistuvat Ovenia, joka koor-dinoi kiinteistön ylläpitoa, Las-sila & Tikanoja, joka huolehtii kiinteistönhuollosta ja siivous-palveluista sekä Securitas, joka vastaa kauppakeskuksen turval-lisuudesta.

− Jotta arki sujuu, sisäisen viestinnän on toimittava kaup-pakeskuksen eri toimijoiden välillä nopeasti ja päivittäisten prosessien on oltava muuten-kin mutkattomia. Halusimme johtamisen tueksi järjestelmän, joka helpottaa kokonaisuuden hallintaa.

Ratkaisu löytyi Gofore Oy:n kehittämästä Kauppakeskus-ten johtamisjärjestelmästä. Nyt Eloportiksi ristitty www-palve-lu on kauppakeskus Elon sisäi-sen viestinnän selkäranka.

− Eloportt i in on koot-tu kaikki kauppakeskuksen ar-jen keskeiset toiminnot, kuten tiedottaminen, kiinteistöhuol-lon palvelupyynnöt ja kulkulu-pien hallinta. Järjestelmän käyt-täjiä ovat kaikki talossa toimi-vat henkilöt ja se paitsi palvelee kauppakeskuksen johtoa myös helpottaa vuokralaisyritysten ja muiden toimijoiden elämää, Matinlompolo kertoo.

Sponda Oyj:n kauppakes-kustoiminnasta vastaava kau-pallinen johtaja Olli Lehtoaro

sanoo, että tärkeä syy Goforen järjestelmän valintaan oli mah-dollisuus laajentaa portaalista useiden kauppakeskusten keski-tetty ratkaisu.

− Pilotoimme portaalia nyt Elossa, ja kokemusten keräämi-sen jälkeen tavoite on ottaa jär-jestelmä käyttöön myös muis-sa Spondan kauppakeskuksissa. Yhtenäisen järjestelmän avul-la pääkonttori pystyy jatkossa tukemaan paikallisia päälliköi-tä kauppakeskusten johtamises-sa nykyistä paremmin, Lehtoaro arvioi.

− Tutustuimme neuvottelu-vaiheessa Goforen toimittamaan ratkaisuun Ideaparkissa. Se vah-visti käsitystämme siitä, että täs-sä on hyvä tuote, joka on hel-posti käyttöönotettavissa ja jota on hyvä kehittää eteenpäin tar-peidemme mukaan.

Ajansäästöä ja suoraviivaisia toimintojaEloportti-palvelu otettiin käyt-töön maaliskuussa 2009 kol-me viikkoa ennen Elon avajai-sia. Timo Matinlompolo kertoo, että järjestelmä helpotti muun muassa kulkulupien hallinnoin-tia kauppakeskuksen avaamisen yhteydessä.

− Kaikkien liikkeiden uu-det työntekijät saivat tunnukset järjestelmään, tutustuivat omas-sa aikataulussaan Eloportista löytyvään aineistoon ja suorit-tivat sen jälkeen turvallisuus-passin. Securitas sai tiedon tes-tin läpäisseistä omaan järjestel-määnsä automaattisesti ja hoiti kulkuluvat.

Liikkeiden nimetyt pääkäyt-täjät huolehtivat, että yritys-ten ja niiden työntekijöiden tie-dot ovat järjestelmässä ajan ta-salla. Järjestelmässä on rajapin-ta Elon www-sivuille, minkä an-siosta julkisiin tietoihin, kuten

-T– Kun pystymme siirtämään päivittäin ja viikoittain

talon toiminnassa toistuvat prosessit käsistämme

yhteen järjestelmään, voimme keskittyä liiketoimin-

taamme tukeviin tehtäviin, liikekaupungin ja sen

kassavirran kehittämiseen, KOy Ideapark Ab:n kaup-

pakeskusjohtaja Olli Gestranius tiivistää.

Ideapark avasi ovensa Lempäälässä 1. joulukuuta

2006. Samalla liikekaupungissa otettiin käyttöön

yhdessä Gofore Oy:n kanssa kehitetty järjestelmä

operatiivisen johtamisen avuksi. Ideaparkissa on yli

200 liikettä ja noin tuhat työntekijää. Kiinteistön yllä-

pitoon liittyvistä palveluista huolehtii TAC Finland Oy

ja sen 12 alihankkijayritystä.

– Oli selvä, ettemme pärjää perinteisillä ratkai-

suilla. Sisäisen tiedonkulun ja arkipäivän toimintojen

hoitaminen tällaisessa toimijajoukossa sähköpostilla

ja palveluntarjoajien erillisillä järjestelmillä olisi hukut-

tanut meidät turhaan työhön.

Gestranius toteaa, että järjestelmäratkaisun

ansiosta Ideaparkia hallinnoiva kiinteistöyhtiö pystyy

tarjoamaan jokaiselle kauppakeskuksen työntekijälle

tehokkaasti juuri ne tiedot ja palvelut, joita tämän

työhön Ideaparkissa liittyy. ISIT-portaalin (Ideapar-

kin sisäinen informaatio- ja tiedotuskanava) kautta

hoituvat esimerkiksi kaikki kauppakeskuksen sisäinen

viestintä, kulkulupien hallinta ja palvelupyynnöt eri

toimijoille, kuten vikailmoitukset jäte- tai kiinteistön-

huoltoon.

ISIT tuo vauhtia myös liikekaupungin sähköiseen

markkinointiin. Mainokset Ideaparkin internetsivujen

suosittuun Tarjouksia ja vinkkejä -osioon koostetaan

järjestelmän kautta. Liikkeiden myymäläpäälliköt

työstävät ilmoituksensa itse helppokäyttöisellä so-

velluksella, ja ne päivittyvät automaattisesti internet-

sivuille.

– Sivu pysyy aina ajan tasalla, eikä meidän

tarvitse tehdä jatkuvaa työtä mainosaineistojen

keräämiseksi ja käsittelemiseksi. ISITin kautta olemme

pystyneet jakamaan vastuuta liikkeiden myymälä-

päälliköille. Järjestelmä tukee yhteistyötä kauppakes-

kuksessa, Gestranius toteaa.

IdEAPARK SÄÄSTÄÄAIKAA OIKEAAN PAIKKAAN

Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola

G o f o r e 9

Kauppakeskus Elon arjen selkäranka

liikkeiden aukioloaikoihin teh-dyt muutokset päivittyvät auto-maattisesti myös internetiin.

− Minulle suuri etu on, että tavoitan vuokralaisyrityk-set helposti ilman massasähkö-posteja. Voin kohdistaa tiedot-teet tarpeen mukaan vaikka tie-tyssä osassa kauppakeskusta si-jaitseville yrityksille tai kaikkien liikkeiden myymäläpäälliköil-le. Käyttäjät näkevät palvelusta vain omien rooliensa mukaiset toiminnot ja tiedotteet, Matin-lompolo sanoo.

Myös vikailmoitukset ja palvelupyynnöt kiinteistön-huoltoyhtiölle kulkevat ilman välikäsiä Eloportin kautta. Por-taali on integroitu kiinteistön-

huollon operatiiviseen järjestel-mään, ja tieto esimerkiksi reis-tailevasta ilmastoinnista menee suoraan huoltomiehen matka-puhelimeen asti.

Kauppakeskuksen kävijä-määriä seuraavat laskurit liite-tään myös Eloporttiin. Lisäk-si Sponda kerää palvelun kautta myyntiraportit liikkeiltä.

− Keskitettyjä raportteja esi-merkiksi kävijämääristä ja liike-vaihdoista voidaan käyttää pää-konttorillakin hyödyksi kaup-pakeskusten kehittämisessä, Olli Lehtoaro toteaa.

Aktiivisessa käytössäKun Eloportti otettiin käyttöön, tavoite oli, että jokainen kaup-

pakeskuksen liike kävisi palve-lussa kerran päivässä.

− Tavoite on toteutunut, ja olen itse asiassa yllättynyt siitä, miten aktiivisesti vuokralaisyri-tykset käyttävät Eloporttia hyö-dyksi. Järjestelmää on kiitet-ty etenkin helppokäyttöisyy-destä ja siitä, että sinne voi kir-jautua mistä vain nettiyhteyden välityksellä, Timo Matinlompo-lo sanoo.

Gofore järjesti Elossa kak-si koulutustilaisuutta portaa-lin käytöstä ja tuki alkuvaihees-sa uuden järjestelmän käyttäjiä käytännön pulmissa myös päi-vystyspuhelimen kautta.

− Aikataulu oli melko tiuk-ka, mutta käyttöönotto eteni

suunnitellusti. Uusia toimin-nallisuuksia on lisätty järjestel-mään vaiheittain ja kehityseh-dotuksiin on tartuttu.

− Spondalla on useita kaup-pakeskuskohteita, joissa portaa-li voidaan ottaa nopeallakin ai-kataululla käyttöön. Meillä on menossa useita merkittäviä uu-dishankkeita, ja järjestelmällä tulee olemaan rooli myös näis-sä kauppakeskuksissa, Olli Leh-toaro sanoo.

Goforen portaaliratkaisu

”Suurimmat hyödyt portaaliratkaisusta kauppakeskuksen arjessa koituvat ajan-säästöstä ja toiminnan tehostumisesta ja helpottumisesta”, Kauppakeskus Eloa luotsaava Timo Matin-lompolo sanoo.

Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola

1 0 G o f o r e

I

T

Ketteryys ja syvä osaaminen valttia projekteissa

T-alan konkarin Seppo Matikaisen mukaan pro-jektien riskit ovat nykyään entistä suurempia.

– Yritysten tietojärjestelmät monimutkaistuvat koko ajan. Isoja yrityksiä kiinnostavat isot kaupat. Riski on kasvanut kompleksisuuden takia. Syntyy

aikatauluviiveitä ja hinta nousee.Matikaisen mukaan pieni IT-toimittaja voi kat-

soa, mistä saavutetaan nopeimmat hyödyt. On hyvä, jos sillä ei ole projektitarjonnassa taustalla omien jär-jestelmien myyntitavoitteita. Näin se voi tehdä projek-tin aidosti niin kuin asiakkaan kokonaisuuden kannal-ta on järkevintä. Suuretkin arkkitehtuuriset muutok-set voidaan vaiheistaa järkevästi hallittaviin osakoko-naisuuksiin.

– Gofore on joustava, nopea yksikkö ja lähtee yri-tysarkkitehtuurinäkökulmasta. Isot tekevät massiivi-sen projektin siinä minkä Gofore tekee järkevällä bud-jetilla kohtuuaikataulussa, Matikainen kertoo.

iehallinnon tilaama Digitraffic-järjestelmä tarjoaa liikenteen sujuvuustietoa Tiehallinnolle ja tämän yhteistyökumppa-

neille. Goforen rakentama Digitraffic kokoaa ja jalostaa matka-

aikahavaintoja, joita kerätään Suomen tieverkosta yhteensä noin 3 300 kilometrin osuuksilta yli kolmella sadalla linkillä. Jalostetut liikenteen sujuvuustiedot ovat saatavilla historiara-portteina, reaaliaikaisena näkymänä karttakäyttöliittymässä sekä ohjelmistorajapintoina lisäarvopalvelujen tarjoajille.

Digitraffic käyttää tietolähteinä Tiehallinnon matka-aika-palvelua sekä liikenteen automaattisia mittauspisteitä (LAM). Matka-aikapalvelu kerää tietoa ajoneuvojen matka-ajoista eri tieosuuksilla hyödyntäen kameratekniikkaa ja rekisterikilven automaattista tunnistusmenetelmää. LAM-pisteet mittaavat liikennemääriä ja ajonopeuksia ajoradan pintaan upotettujen induktiosilmukoiden avulla. Goforen ratkaisu muokkaa näistä eri lähteistä saatavan informaation eri käyttösovellusten tarpeisiin.

Etuja pitkästä palvelusopimuksestaTiehallinto hankki järjestelmän rakentamisen ja käytön kokonaan palveluna. Gofore on sopinut Tiehallinnon kanssa vuoteen 2013 saakka jatkuvasta järjestelmän ylläpidosta ja jatkokehityksestä. Tämä takaa asiakkaalle vaivattoman hankinnan lisäksi kustannustehokkaan, järjestelmän käyttöön sidotun hinnoittelun.

Infotripla Oy on ollut Goforen työyhteenliittymäkump-panina määrittelemässä järjestelmän toiminnallisuuksia. Se vastaa myös järjestelmän käytön asiakaspalvelusta.

Lisätietoja: www.tiehallinto.fi/digitraffic

LIIKENTEEN SuJuVuuSTIETOA TIEHALLINNOLLE

Teksti ja kuva Susanna Härkönen

G o f o r e 1 1

oforen Labkotec Oy:lle rakentama LabkoNet®-

portaali on kolmannen sukupol-ven versio mittalaiteratkaisuille tarjottavasta lisäarvopalvelusta, jolla varmennetaan polttones-teiden jakeluasemien säiliöiden, metsäteollisuuden raaka-aineva-rastojen, jätevesipumppaamoi-den sekä jätesäiliöiden täyden-nys- ja tyhjennysprosessien oikea-aikaisuutta ja katkeamat-tomuutta.

LabkoNetin toimintavar-muus on ensisijaisen tärkeätä, koska toimitusketjujen katkea-minen saattaisi merkitä myös kalliita katkoksia teollisuuden tuotantoprosesseihin.

LabkoNet® 3 on palvellut kriittisiä tuotantoprosesseja ja valvonut niihin liittyviä tuhansia säiliöitä Goforen ylläpidossa jo vuodesta 2006 alkaen.

Reaaliaikaisilla säiliötiedoilla, automatisoiduilla ryhmähäly-tysviesteillä ja tilaussanomilla LabkoNet tehostaa Labkotecin asiakkaiden toimitusketjujen hallintaa. Lisäksi portaalin kautta on helppoa konfiguroida häly-tys- tai tilausviestien raja-arvoja sekä toimitusketjuihin osal-listuvien eri organisaatioiden edustajien käyttöoikeuksia.

Skaalautuvuus- ja tietotur-vasyistä LabkoNet kehitettiin Java Enterprise -teknologioita ja Oraclen ohjelmistoalustaa hyö-dyntäen. LabkoNetiin on myös säännöllisesti kehitetty asiak-

kaiden toivomia uusia ominai-suuksia lisäarvon tuottamiseksi säiliömittauksille.

Suomalainen Labkotec Oy on alallaan johtava mittaus-tek niikan pioneeri. Yhtiön erikois alaa ovat sähköiset pinnankorkeuden ja virtaaman mittauslaitteet ja hälyttimet, automaatio- ja tunnistintek-niikka sekä internet-pohjaiset tie donsiirron ratkaisut.

Ketteryys ja syvä osaaminen valttia projekteissa

LabkoNet®3.2lNoin 400 eri yhtiötä ja organisaatiota käyttäjinälNoin 5 000 säiliötä valvonnassalNoin 55 000 uutta mittaustietoa vuorokaudessalSaatavuus (availability): 99,8 % (2009)lIntegraatiokohteina mm. SAP- ja Microsoft Axapta -järjestelmät

LabkoNetin asiakkaita ovat mm.: Kemira, BASF, Hercules, Borealis, Weber As, Outokum-pu, Altia, Suomen Sokeri, Eka Chemicals, Stora Enso, UPM-Kymmene, Metsä-Botnia, St1, Shell, Alexela, Fortum, VR, Wavin, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Oulun kaupunki, YTV, Suomen ympäristökeskus, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Hangon satama, L&T ja Paperinkeräys

LAbKONET®-PORTAALI TuRVAA TOIMITuSKETJuN KATKEAMATTOMuudEN

”Asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja pitävät LabkoNetiä luotettavana”, sanoo toimialapäällikkö Jukka Korhonen (vas.) Labkotec Oy:stä.

G

Lisätietoja: www.labkotec.fi ja www.labkonet.net

Seppo Matikainen toi vuosikymmenien kokemuksensa Goforen hallitukseen.

Teksti ja kuva Susanna Härkönen

Goforen hallituksessa toista kauttaan istuvalla Sep-po Matikaisella, 62, on kokemusta isoista ja pienistä yri-tyksistä. Eläkkeelle 3000 hengen vahvuuteen kasvaneen WM-Datan (nyk. Logica Suomen) toimitusjohtajan tehtävistä hän jäi tammikuussa 2008.

– Goforessa yhdistyy pienuus ja syvä osaaminen sel-vittää monimutkaisetkin tietojärjestelmähaasteet. En tiedä toista vastaavaa Suomessa, mies toteaa.

Toimintaprosesseihin kiinniMatikaisen mukaan Gofore poikkeaa monista pienis-tä IT-yrityksistä, koska se pääsee mallinnuksen avulla yrityksen todellisiin toimintaprosesseihin mukaan. Se myös toteuttaa ja integroi uuden ratkaisun nykyiseen toimintaympäristöön.

– Gofore käyttää SOA-arkkitehtuuria tehostamaan yrityksen toimintaa ja osaprosessiuudistusta niin, että vanhat järjestelmät jätetään käyttöön. Näin saadaan no-peita tuloksia ja nopea projekti. Tälle on tilaus IT-maa-ilmassa, arvioi Matikainen.

Gofore pystyy auttamaan yrityksiä niiden omassa liiketoiminnassa. Lähtökohta on mennä ongelman mal-lintamisen kautta yrityksiin. Menetelmäosaaminen tu-lee Goforesta, asiakkaalta substanssi. Tämä on selvä ta-voite ja selvä malli, yritykselle itselleenkin.

– Hämmästyttävän nopeasti Gofore pääsee uuteen toimialaan kiinni, Matikainen kertoo.

Aito asiantuntijaorganisaatioSeppo Matikaisen johtamisajattelun perusta on kol-mio, jonka kärjet ovat tulos, asiakastyytyväisyys ja hen-kilöstötyytyväisyys. Mallin mukaan yritystä tulee johtaa kulttuurin ja asiantuntijaorganisaation kautta.

Asiantuntijaorganisaatiossa johtamisen onnistumi-nen osoittaa, onko yrityksessä kasvupotentiaalia.

– Aidossa asiantuntijaorganisaatiossa ei ole hierar-kiaa tai kulisseja. Tämä mahdollistaa yrityksen kasvun.

– Goforessa johdetaan todella sillä tavalla kuin asiantuntijaorganisaatiossa tutkimustiedonkin valossa pitää, Matikainen kiittelee.

Yritysten on usein helppoa miettiä muita asioita ja unohtaa yksi tärkeimmistä, henkilöstönsä. Vanhan sa-nonnan mukaan henkilöstö on yrityksen voimavara, mutta kärjekkäästä tyylistään tunnettu Matikainen ha-luaa hieman oikaista sitä:

– Joku voi olla vain rasite. Osaava ja panostava hen-kilöstö sen sijaan on voimavara!

Matikainen painottaa, että yrityksen täytyy suunna-ta tiivis, tarkka valintaprosessi henkilöstöön. Vastavuo-roisesti osaajille tarjotaan yrityksessä mielenkiintoisia ja kehittäviä tehtäviä innostavassa ja kannustavassa ilma-piirissä.

Pääkonttori:Gofore OySatakunnankatu 13 b (Koskitalo)fIN-33100 Tampere

Helsinki:Gofore OyTallberginkatu 2 A (sisäänkäynti/vastaanotto: Tammasaarenlaituri 3 b)fIN-00180 Helsinki

Sähköposti gofore@gofore.comPuhelin 010 439 7777faksi (03) 213 0110www.gofore.com

Gofore Oy on modernien tietojärjestelmä-ympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon erikoistunut asiantuntijayritys.

Palvelut ja ratkaisut:• Yritysarkkitehtuuri• Palvelukeskeinen arkkitehtuuri• Ohjelmistoprojektit• Portaaliratkaisut