Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit...
Transcript of Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit...
![Page 1: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/1.jpg)
1
Fysiikka2
teoriaosa 4 op
Sisältö
• Sähköopin perussuureet ( varaus, sähkökenttä, jännite,…)
• Tasavirtakomponentit (vastukset, akut, kondensaattorit)
• Tasavirtapiirit
• Magneettikenttä ja magneettinen voima
• Magneettinen induktio ja sen sovellukset
• Sähköverkko (siirtojohdot, kolmivaihejärjestelmä, muuntajat,…)
• Sähkömagneettiset aallot (aaltoliikkeen perusyhtälö)
Materiaali:
Luennot ja videonauhoitteet Moodlessa
![Page 2: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/2.jpg)
2
Arviointi
• 2 Koetta
• Palautettavat harjoitukset
• Bonuskotilaskut
Sovitaan tarkemmin tunnilla suoritustavoista
Sähkö-
statiikkaa -peruskäsitteet tutuksi:
* varaus, virta, sähköinen voima, sähkökentät,
sähköinen potentiaali, jännite
http://www.youtube.com/watch?v=3omwHv3Cmog
![Page 3: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/3.jpg)
3
Kreikkalaiset havaitsivat, että hangattu meripihka alkaa vetää puoleensa keveitä esineitä (kreikassa “elektron” = meripihka)
• Myöhempi havainto: Kun lasia hangataan turkiksella, se vetää keveitä esineitä
* Kaksi lasisauvaa hylkii toisiaan, kaksi meripihkapalaa hylkii toisiaan, mutta lasi ja meripihka vetävät toisiaan puoleensa
On olemassa kahdenlaista sähköä.
Amerikkalainen Benjamin Franklin (1706-1790) esitti, että on olemassa vain yhdenlaista sähköistä ainetta “electric fire”, toinen laji sähköä on tämän aineen puutetta.
Negatiivinen varaus on elektronien ylimäärää, positiivinen varaus on elektronien puutetta (pääsääntöisesti näin,
vaikka on muitakin varattuja hiukkasia)
Historiaa:
“elektron”=
meripihka
http://www.youtube.com/watch?v=3omwHv3Cmog
MIT:n vastaava kurssi ”Electricity and Magnetism”
on YouTubessa tekstitettyinä videoina. Tällä
kurssilla katsellaan usein valittuja pätkiä sieltä.
Löytyy hakusanoilla
Walter Lewin Electricity and Magnetism
Prof. Walter Lewin
Massachusett Institute
of Technology (MIT)
Sähkövirta I
* Sähkövirta on sähkövarauksen liikettä
• Sähkövarausta johteessa kuljettavat useimmiten elektronit,
joskus myös ionit eli varatut atomit
• Sähkövarauksen symboli on Q ja yksikkö 1 C = 1 Coulombi
• Elektronin varaus on ns. alkeisvaraus e = -1.6*10-19 Coulombia
• Johtimessa kulkee 1 Ampeerin virta, kun sen poikkileikkauksen
läpi kulkee 1 Coulombin varaus sekunnissa
• Sähkövirran suunta on vastakkainen elektronien kulkusuunnalle
virta I elektronit
Q = I t varaus = virta * aika
* SI järjestelmässä perussuureeksi on valittu virran yksikkö 1 Ampeeri. Ampeerin määritelmä
perustuu johtimien välisen voiman mittaamiseen
1 C = 1 As (ampeerisekunti)
![Page 4: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/4.jpg)
4
Kolme fysiikan vuorovaikutusta
2
21
r
mmF
2
21
r
qqkF
Gravitaatio pitää universumin koossa
Sähköinen voima pitää atomit koossa
Ydinvoimat pitävät atomiytimet koossa
raeF
= 6.67*10-11
k = 9.0*109
Atomin osat
Ydin:
Protonit:
massa m = 1.7*10-27 kg
varaus q =+e = 1.6*10-19 C
Neutronit:
massa m = protonin massa
varaus q = 0 (neutraali)
-
Elektronit kiertävät ydintä
massa = protonin massa/1830
varaus q = -e =-1.6*10-19 C
Kaikki varaukset ovat alkeisvarauksen e monikertoja: Q = n*e
10-12 m
10-8m
![Page 5: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/5.jpg)
5
Johteet ja eristeet
Johteissa on vapaita elektroneja. Metallit ovat hyviä johteita.
Eristeissä elektronit eivät pääse liikkumaan atomista toiseen.
Kupari on erinomainen johde
Muovi, kumi ja lasi ovat
eristeitä
Sähköinen voima
2
21
r
QQkF
1736 - 1806
Ranskalainen Andre Coulomb havaitsi, että varausten välinen voima on suoraan verrannollinen niiden varauksiin ja kääntäen verrannollinen niiden välimatkan neliöön
k = 9.0*109 Nm2/C2 = Coulombin vakio
04
1
k
k voidaan esittää toisen vakion 0 avulla, jota
kutsutaan tyhjiön permittiivisyydeksi 0 = 8.85*10-12
Samanmerkkiset varaukset hylkivät
toisiaan, erimerkkiset vetävät
toisiaan puoleensa. Atomit pysyvät
koossa elektronien ja ytimen välisen
vetovoiman ansiosta.
![Page 6: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/6.jpg)
6
Sähköinen induktio johteessa
Varattu
sauva
-
-
-
+
+
+
Lähelle tuotu ulkoinen varaus saa aikaan varauksen jakautumisen johdekappaleessa. Kuvassa + -merkkinen varaus vetää johdekappaleen elektronit vasempaan reunaan, jolloin oikeaan reunaan jää positiivinen varaus (elektronivajaus)
* Koska vetovoima pienenee etäisyyden kasvaessa, varattu esine vetää
puoleensa johdekappaleita. Esim. staattista sähköä sisältävä kampa vetää
puoleensa alumiinipaperin palasia, vaikka nämä eivät olisikaan varattuja.
-q +q +Q
MIT demo
Aluminiini -llmapallo
vetovoima
hylkivävoima
Sähköinen induktio eristeessä
Varattu
sauva
-
-
+
+
Eristeessä ilmiö on paljon heikompi kuin johteessa, koska elektronit eivät pääse siirtymään vapaasti kohti ulkoista varausta. Atomeissa elektronit liikkuvat hieman vasemmalle => pallon reunoille tulee ohuet varatut kerrokset.
Varattu sauva vetää hieman myös muovipalloa puoleensa.
+Q
Muovinen ilmapallo
![Page 7: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/7.jpg)
7
Varauksen läheisyys polarisoi atomin
atomi induktion polarisoima atomi
+ + -
ulkoinen
varaus
ytimen ja elektroniverhon keskipisteet erkanevat =>
atomista tulee dipoli, jossa on – pää ja + pää
-Q
Induktio eristeissä on heikko
Varattu esine saa aikaan polarisaatiota (atomien ytimien ja elektroniverhon siirtymistä eri suuntiin), jonka seurauksena eristeen reunoille tulee ohuet nettovaraukset.
+Q + + + + + + + + + +
+ + + + + + + + + +
+ + + + + + + + + +
- - - - - - - - - -
- - - - - - - - - -
- - - - - - - - - -
Ohuet varauskerrokset
reunoilla
![Page 8: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/8.jpg)
8
Elektroskoopilla voi havaita varauksen
+
+ +
metallisauva kevyt alumiini-
lehti
Varattu sauva
+Q
Kun varattu sauva koskettaa elektroskoopin nuppiin, siitä siirtyy varausta elektroskooppiin.
Samanmerkkisten varausten hylkimisvoima saa elektroskoopin alaosassa olevan
alumiinilehden nousemaan tiettyyn kulmaan, jonka suuruus kuvaa varauksen suuruutta
Sähkökenttä E
Q q
Positiivinen testivaraus
F
P
Sähkökenttä pisteessä P määritellään
voimana varausyksikköä kohden q
FE
Sähkökenttä = sähköinen voima varausyksikköä kohti
Sähkökentän yksikkö = 1 N/C = 1 V/m (kuten
myöhemmin osoitetaan)
![Page 9: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/9.jpg)
9
Pistevarauksen kenttä
+Q
E=F/q
2r
QkE
r
k = Coulombin vakio = 9.0*109 Nm2/C2
Q = sähkövaraus
r = pisteen P etäisyys varauksesta Q
P
Tasainen sähkökenttä levyjen välissä
+ + + + + + + + + + + + +
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -Q
+Q
A
E
Voidaan osoittaa, että kahden varatun tason välissä sähkökenttä riippuu
vain levyjen pintavarauksesta eli varauskatteesta = Q / A
(Pintavaraus eri varauskate = varaus pinta-alayksikköä kohden)
Kenttä kahden
tason välissä: 0
E missä
A
Q
![Page 10: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/10.jpg)
10
Läpilyöntikenttävoimakkuus (”breakdown field”)
Ukkospilvi + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + +
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sähkökenttä E 3 MV/m
Erilämpöisten ilmavirtojen hankauksissa pilvi varautuu. Induktion vaikutuksesta maan pinnalle
indusoituu yhtä suuri, vastakkaismerkkinen varaus. Sähkökentän kenttäviivat kulkevat pilvestä
suoraan maahan.
Ilman läpilyöntikenttävoimakkuus on 3 MV/m. Kun sähkökenttä ylittää tämän arvon,
elektronit irtoavat ilman atomeista ja syntyy sähköpurkaus , salama
Maan pinta
Kenttäviivaesitykset
+Q -Q
Positiivisen piste- varauksen kenttäviivat lähtevät poispäin varauksesta
Negatiivisen piste- varauksen kenttäviivat tulevat kohti varausta
![Page 11: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/11.jpg)
11
Lisää kenttäviivaesityksiä
Dipolin kenttä Kahden positiivisen varauksen kenttä
Kenttäviivat lähtevät positiivisesta
varauksesta ja kaartuvat kohti
negatiivista varausta
Varausten kenttäviivat näyttävät
“hylkivän” toisiaan
Johde sähkökentässä
1) Sähkökenttä johteen sisällä E = 0
2) Kenttäviivat tulevat johteen pintaan 90o kulmassa
![Page 12: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/12.jpg)
12
Varatun johdekappaleen
varausjakauma
+ +
+
+
+ +
+ +
Varaustiheys ja sähkökenttä on suurin terävissä kärjissä.
(Samanmerkkisten varausten hylkimisvoiman vuoksi)
Pohdi: Mihin salama iskee todennäköisimmin ukkosella ?
E
E = 0
Kuva: Johteita sähkökentässä
Sähköinen induktio:
Elektronit liikkuvat kentän
vaikutuksesta, kunnes:
1. Sähkökenttä johteiden
sisällä menee nollaksi
2. Kenttäviivat tulevat
johteeseen 90o kulmassa.
![Page 13: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/13.jpg)
13
Faradayn häkki
Faradayn häkki sähköä johtava
häkki tai koppi. Sen sisällä
sähkökenttä = 0 riippumatta
ulkopuolisista kentistä.
Faradayn häkki suojaa mm.
salamoilta. Myöskään
matalataajuiset laitteet kuten
pitkäaaltoradio ei kuulu häkin
sisällä.
Mikäli häkki on harva,
korkeataajuiset laitteet kuten GSM
puhelimet toimivat siellä.
Ukonilmalla paras suojautumiskeino
on pysyä auton sisällä, koska auto
toimii Faradayn häkkinä.
Link: MIT-video on Faraday cage
Sähkökenttä eristeessä = ulkoinen
kenttä jaettuna dielektrisyysvakiolla
Taulukko:
paperi = 3
kumi = 7
lasi = 7
vesi = 80
(johteet = ∞)
ulk
sis
EE
= eristeen dielektrisyys
![Page 14: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/14.jpg)
14
Varauksen liike sähkökentässä
Newtonin lain mukaan F = m a = q E =>
Em
qa
Positiivisen varauksen kiihtyvyys on sähkökentän suuntainen, negatiivisen kentälle vastakkainen
Varaus putoaa kentässä paraabeliradalla aivan kuten kivi putoaa painovoiman vaikutuksesta
Potentiaali V
Jännite U
![Page 15: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/15.jpg)
15
Potentiaalin määritelmä V
Pisteen P potentiaali = työ varausyksikköä kohden, joka tarvitaan tuomaan varaus äärettömän kaukaa pisteeseen P
q
WV
Yksikkö J/C = 1 V (Voltti)
Kahden pisteen A ja B välinen jännite on niiden potentiaalien erotus.
Jännite on siis pisteiden välisen potentiaalienergian erotus Coulombia kohden.
U = VB - VA
Analogia painovoimaan
painovoima sähkökenttä
Massa m Varaus q
Kenttä g Kenttä E
Voima F = m g Voima F = q E
Työ W = m g h Työ W = q E x
Potentiaali V = W/m = g h Potentiaali V = W/q = E x
xEU
Jännite =
Kenttä x matka
![Page 16: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/16.jpg)
16
Pistevarauksen potentiaali
2r
QkE
r
Qqdr
r
QqdrqEW
rP
P
0
2
0 4.
4.
Q V = 0
r
Työ , joka tarvitaan +q :n tuomiseen pisteeseen P
Jako testivarauksella q antaa
r
Qk
r
QrV
04)(
Pistevarauksen Q potentiaali etäisyydellä r
Piste P
http://www.youtube.com/watch?v=ldJhMDuOGxY 43 min
Esimerkki. MIT:n luokassa on Van de Graaf generaattori, jonka alumiinipalloon voidaan generoida
10 C staattinen varaus. Pallon läheisyyteen muodostuu säteittäinen sähkökenttä ja potentiaali.
Voiko tämä staattinen kenttä saada 100 cm pitkän loisteputken loistamaan valoa ilman
sähköjohtoja?
Loisteputki tarvitsee 35 kV jännitteen syttyäkseen? Putken toinen pää on 70 cm etäisyydellä
alumiinipallon keskustasta, toinen pää 170 cm etäisyydellä.
r
Qk
r
QrV
04)(
+Q
E
Voisivatko pystysuoraan ripustetut loisteputket loistaa ukonilmalla?
kVVVr
Qk
r
QkY 7676000)
7.1
1
7.0
1(1010109 69
21
loistaa
![Page 17: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/17.jpg)
17
Energiaperiaate
sähkökentässä kuvaputki
TV:n tai oskilloskoopin kuvaputki
Elektroneja kiihdytetään katodin ja anodin välissä:
Potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi
2
21 mvqU
”Schusterin kaava”
Osat suomeksi: katodi, fokusoiva anodi, kiihdytysanodit, poikkeutuskäämit, elektronisuihku, näyttö
![Page 18: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/18.jpg)
18
Esim: Röntgenputksessa käytetään 100 kertassa suurempaa 300 kV:n jännitettä elektronien kiihdyttämiseen.Röntgensäteily syntyy elektronisuihkun osuessa anodina olevaan metalliin. Laske elektronien putkessa saama nopeus a) klassisella b) suhteellisuusteorian kaavalla. Vertaa tuloksia valon nopeuteen (3.0e+8)
Ratkaisu käyttäen wolframalpha.com online laskinta:
Nopeus ylittäisi valon nopeuden vajaalla 10%:lla, mikä ei fysiikan mukaan ole mahdollista.
On käytettävä suhteellisuusteorian kaavaa:
Vast. Röntgenputkessa elektronit saavat nopeuden 233 Mm/s , joka on n. 78 % valon
nopeudesta
Esim: Oskilloskoopissa elektroneja kiihdytetään 3.0 kV:n jännitteellä. Laske elektronien loppunopeus, kun ne osuvat kuvaruutuun.
Elektronin varaus ja massa ovat 1.6*10-19 C ja 9.11*10-31 kg
2
21 mvqU
smm
Uqv /
1011.9
3000106.12231
19
=>
= 3.24621×107 = 32 Mm/s
( 10% valon nopeudesta)
Valon nopeus tyhjiössä ja ilmassa c = 3.00*108 m/s = 300 Mm/s
Huom! Jos jännite putkessa nostetaan yli 10 kV, niin liike-energia ½ mv2
joudutaan korvaamaan suhteellisuusteorian liike-energian kaavalla.
2
22
2
/1mc
cv
mcEkin
Liike-energia Einsteinin mukaan
![Page 19: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/19.jpg)
19
2
21
r
QQkF
q
FE
2
21 mvqU
Q = I t
xEU
q
WV
U = VB - VA
YHTEENVETO SÄHKÖSTATIIKAN PERUSKAAVOISTA
Varauksen ja virran yhteys
Sähköinen voima
Sähkökentän määritelmä
Potentiaali = energiaero / varausyksikkö
Jännite = potentiaaliero
Jännite tasaisessa kentässä
Energiaperiaate sähkökentässä (mm TV putki)
2r
QkE Pistevarauksen sähkökenttä
Pistevarauksen potentiaali r
QkV
![Page 20: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/20.jpg)
Tasavirtakom-
ponentit ja -piirit
• Resistanssi ja vastukset
• Akut ja paristot
• Kapasitanssi ja kondensaattorit
• Tasavirtapiirit
Tasavirta = Direct Current = DC
osa 2
![Page 21: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/21.jpg)
Sähkö voi kulkea johdossa vain, jos johdon päiden välillä on jännite. Tällöin
johdossa on pituussuuntainen sähkökenttä, joka kuljettaa elektroneja. Tasavirta
vaatii syntyäkseen jännitelähteen, joka on tavallisesti akku tai paristo.
Resistanssi
johto
lämpöä
+ -
Johteessa elektronien kohtaaman liikevastuksen vaikutuksesta
potentiaalienergia muuttuu lämmöksi elektronien törmäillessä johteen atomeihin
Syntyvä lämpöteho
UIt
qU
t
EP
pot
![Page 22: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/22.jpg)
Ohmin laki
U = R I Ohmin laki
A
lR
= aineen resistiivisyys
l = johdon pituus
A = johdon poikkipinta-ala
Resistanssin R yksikkö on 1 V/A = 1 (”Ohmi”)
R riippuu seuraavista parametreista:
Copper Cu 1.7 ( 10-8 m)
Iron Fe 9.7
Silver Ag 1.6
Tin Sn 11
Carbon C 1000
Tavallisten johteiden
resistiivisyyksiä
Voidaan teoreettisesti johtaa, että johdon päiden välinen jännite U ja johdossa
kulkeva virta ovat suoraan verrannolliset:
![Page 23: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/23.jpg)
Vastukset
Vastukset ovat yleisiä komponentteja
Lämpövastuksia käytetään mm. keittimissä ja sähkölämmittimissä.
Kaavoista P = U I ja U = RI saadaan kolme kaavaa lämpöteholle
R
URIUIP
22
Vastuksen
tehon kulutus
W = P t Energian kulutus
ajassa t :
linkki
Lämpöteho P = W/t = UQ/t = U I
![Page 24: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/24.jpg)
Esimerkkejä
Esim 1: Laske 100 km pitkän 2.0 cm paksuisen Cu johdon resistanssi
4.5
02.0*4
100000107.1
2
8
A
lR
Esim 2: Laske 1200 W, 220 V auton sisätilalämmittimen virrankulutus
P = U I => I = P / U = 1200 W / 220 V = 5.5 A
Esim 3: Laske 600 W autonlämmittimen kuukausikustannus, jos sitä käytetään 31 vrk 12 h päivässä. Sähkö maksaa 10 cnt/kWh)
Energian kulutus = 0.6 kW * 31*12 h = 223 kWh
Kustannus = 22 Euroa
![Page 25: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/25.jpg)
Lisää esimerkkejä
242000
)220( 22
W
V
P
UR
Esim 4: Laske a) 6.0 kW sähkökiukaan b) 2000 W keittolevyn resistanssit?
Esim 5: Montako 12 A sulaketta tarvitsee 6 kW (220V) sähkökiuas.
1.86000
)220( 222
W
V
P
UR
R
UPKiuas
Levy
Virta I = P / U = 6000W / 220V = 27.3 A
=> Kiuas tarvitsee 3 sulaketta
![Page 26: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/26.jpg)
Vastuksen symboli 10 Ohm
Vastukset sarjassa
R2R1
UI
U1 U2
R I = R1 I + R2 I
R = R1 + R2 + …
tai
Jännite U jakautuu osajännitteisiin U1 ja U2.
U = U1 + U2
Ohmin laki antaa
missä R = kytkennän kokonaisresistanssi
Jakamalla virta I pois saadaan
2
1
2
1
2
1
R
R
IR
IR
U
U
Kokonaisresistanssi
Jännite jakautuu vastusten suhteessa
![Page 27: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/27.jpg)
Vastukset rinnan
21
111
RRR
21 R
U
R
U
R
U
R1 R2
U
II1 I2
Ohmin laki antaa
Jännite molemmissa vastuksissa on sama,
mutta virta I jakautuu kahteen osaan I1 ja I2.
I = I1 + I2
josta
Kokonaisresistanssi R:
Virrat ja resistanssit ovat kääntäen verrannolliset
1
2
2
1
R
R
I
I
![Page 28: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/28.jpg)
Esimerkkejä
5.1)( 1
81
51
31
Esim6: Laske seuraavien kytkentöjen kokonaisresistanssit
10
10
5
3
8
5)( 1
101
101
4 5
3
Ylähaara on 5 + 4 = 9 Ohm.
Kokonaisresistanssi
R = (1/3+ 1/9)-1 = 2.25 Ohm
a)
b)
c)
![Page 29: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/29.jpg)
Esim7: Keittolevyssä on 3 kpl 50 Ohmin vastuksia, jotka voidaan kytkeä 7 tavalla eri tehojen saamiseksi. Piirrä kaikki kytkennät, ja laske niiden resistanssit ja tehot, jos verkkojännite U = 220 V
50
50
50
50 50
50 50 50
50
50
50
5050
50
50 50
50
50
100
25
150
17
75
33
968 W
484 W
1936 W
323 W
2847 W
645 W
1467 W
figure resistance power P = U2/R
(2202/50)
![Page 30: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/30.jpg)
Ohmin laki ei päde aina
• Kylmän ilman resistiivisyys on paljon suurempi kuin lämpimän
• Puhtaan veden resistiivisyys on korkea, mutta suolaveden erittäin pieni
Hehkulampun langan resistanssi 10 -kertaistuu sen
kuumuessa
(=> Ohmin laki ei päde siis lainkaan hehkulangalle)
![Page 31: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/31.jpg)
Käyttö: Etuvastukset
Esim. 8 Akun jännite on 12 V. Auton tuulettimen tehoa voidaan säätää muuttamalla sen jännitettä etuvastuksen avulla. Olkoon tuulettimen resistanssi 200 Ohmia. Mikä olisi sopiva etuvastus, jotta tuulettimen käyttöjännite olisi a) 6 V b) 4 V.
Sarjakytkennässä jännite jakautuu vastusten suhteessa
R 200
12V
6V 6V
a)R/200 = 6/6
=> R = 200 Ohm
R 200
12V
b) R/200 = 8/4
=> R = 400 Ohm
4V8V
2
1
2
1
U
U
R
R
![Page 32: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/32.jpg)
Sivuvastukset
Esim9. Ampeerimittarin mittausaluetta vaihdellaan kytkemällä mittarin rinnalle sopivia sivuvastuksia. Laske sivuvastuksen arvo, jos halutaan laajentaa mittausaluetta 0 – 1.0 A välille 0 – 10 A. Ampeerimittarin oma resistanssi = Rm=5 Ohm.
Rinnankytkennässä virrat ja resistanssit ovat kääntäen verrannolliset
R =?
Rm
I
1/10 I
9/10 I
Siten 1/10 I*Rm = 9/10 I*R => R = 1/9*Rm
Tulos: Sivuvastuksen tulee olla 1/9 mittarin resistanssista
![Page 33: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/33.jpg)
Akut
• Akut ovat kemiallisia pumppuja, jotka nostavat varausta ylempään potentiaaliin
• Ne perustuvat metallien jännitesarjaan. Akun EMF määräytyy sen napametallien normaalipotentiaalien eroon : esim. Cu – Zn parin jännite on 0.76 V – (– 0.34 V) = 1.1 V.
Akun napajännitettä silloin kun siitä ei oteta virtaa Sanotaan sen lähdejännitteeksi E (EMF, electromotive force)
Lyijyakun kennon E = 2.12 V. Kuusi kennoa sarjassa antaa 12.7 V
K, Li, Ba, Ca ,Na ,Mg ,Al, Zn, Cr, Fe, Co, Ni, Sn, Pb, H, Cu, Hg, Ag, Au, Pt
Osa elektrokemiallista sarjaa
+ -
E
![Page 34: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/34.jpg)
Akun perusparametrit
Jännite U = 12 V
Varaus Q = 80 Ah
Näistä lasketaan energia:
Energia W = Q U
= 12*80 VAh = 960 Wh
Lisäksi:
* Lähdejännite E = jännite, kun akusta ei oteta virtaa( määräytyy akkukemiasta ja kennojen määrästä)
• Sisäinen resistanssi Rc
(kun virta kulkee akkunesteessä tai geelissä, se kohtaa resistanssia, josta
johtuen akun navoilta mitattava napajännite on RcI:n verran alempi kuin
lähdejännite. Kun akku oikosuljetaan, oikosulkuvirta I = E/Rc)
![Page 35: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/35.jpg)
Napajännite virran funktiona
Virtaa otettaessa (kuormitettaessa) akun napajännite on alempi kuin E johtuen jännitehäviöstä akun sisäisessä vastuksessa.
(Akut lämpenevät käytettäessä)
U = E - Rc I
E = akun lähdejännite
I = kuormitusvirta
Rc = sisäinen resistanssi
U = napajännite
Napajännite
Napajännite = lähdejännite – jännitehäviö akun sisäisessä vastuksessa
![Page 36: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/36.jpg)
Akkukytkennät
Sarjakytkennässä:
E = E1 + E2 + …
ja Rc = Rc1 + Rc2 + …
Q (Ah) on sama kuin yhden akun
Energia W = W1 + W2 + …
Rinnankytkennässä
E on sama kuin yhdellä akulla
sisäinen vastus Rc= ½ Rc1
Q = Q1 + Q2
Energia W = W1 + W2
bulb
Batteries in series
Parallel batteries
![Page 37: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/37.jpg)
Esim10. Kun 0.20 A virta otetaan akusta , napajännite on 4.41 V. Virralla 0.55 A napajännite on 4.38 V. Laske E ja Rs.
U = E - Rs I( I , U) havaintoparit sijoitetaan yhtälöön
Tuloksena on yhtälöpari tuntemattomina E ja Rs
4.41 = E - Rs* 0.2
4.38 = E – Rs* 0.55E eliminoidaan vähentämällä yhtälöt toisistaan
4.41 - 4.38 = - Rs*+0.2 + Rs* 0.55 =>
0.03 = 0.35 Rs
=> Rs = 0.086 = n. 9 m
E saadaan takaisin sijoittamalla Rs yhtälöön 1
E = 4.41 + 0.086*0.2 = 4.43
![Page 38: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/38.jpg)
Esim11.
Akussa on teksti: 60Ah, 12V.
a) Laske sen varaus ja energia
b) Auton omistaja unohtaa 90 W valot päälle. Kuinka kauan kestää kunnes akku on tyhjä ? 60Ah, 12 V
a) Varaus 60 Ah = 60 A*3600h = 216 000 C
Energia W = QU = 216000C*12V = 2592000 J = 2.6 MJ
Suoraviivaisempi tapa on laskea ensin virta
I = P/U = 90/12 A = 7.5 A ja sitten
aika t = Q/I = 60 Ah/7.5A = 8 h
b) Akku kestää ajan t = W/P = 2592000/90 s = 28 800 s
= 480 min = 8 h
![Page 39: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/39.jpg)
LADATTAVAT AKUT
Tyyppi Kenno-
jännite
Kesto
(purkusyklit)
Energiatiheys
Wh/kg
Käyttö
Pb-Acid 2.1 V 500-800 30-40 kulkuneuvot
NiCd 1.2 V 1500(vaatii säänn.
syväpurkamisen)
40-60 Kielletty
kulutustav.
NiMH 1.2 V 500-1000 30 – 80 Laptop
Li-ion
(LiFePO4)
3.3 V 2000+ 80-120 Sähkö-
ajoneuvot
Li-ion
(Coboltti)
3.7 V 1200 150-250 Nokian
kännykät
![Page 40: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/40.jpg)
Kapasitanssi
Kondensaattorit
![Page 41: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/41.jpg)
Kapasitanssi
Metallipinnat voivat varastoida varauksia, kun niiden potentiaalia nostetaan ympäristöön nähden.
Tätä varausten varastoimiskykyä kutsutaan kapasitanssiksi.
V
QC
Kapasitanssi = varaus / potentiaali
Yksikkö 1 C/V = 1 Faradi = 1 F
+ + + + + + + + +V
Mitä suurempi johteen ala on, sen suurempi kapasitanssi
![Page 42: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/42.jpg)
Metallipallon kapasitanssi
RV
QC 04
Q
R =pallon säde
Pallon jännite on
Kapasitanssi on siten
R
QV
04
Pallon kapasitanssi on verrannollinen sen säteeseen
Esim: Maapallon (R=6380 km) kapasitanssi = 0.7 mF
Van de Graaf generaattorin (R=30 cm) kapasitanssi = 33 pF
0 = 8.85 x 10-12 ”sähkövakio”
![Page 43: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/43.jpg)
Kondensaattorit
• Kykenevät varastoimaan sähkövarauksia
• Komponentteina sähkölaitteissa– Radiot, TV:t
– Kameran salamavalo
– tasasuuntaajat
– Matalataajuussuotimet
– Kondensaattorit bussien voimanlähteenä
– poistavat tasavirran signaalista
symboli
![Page 44: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/44.jpg)
Levykondensaattorit
d
A
d
AC 0
jännite
U
kapasitanssi :
Yleensä täytteenä on eristettä
= eristeen dielektrisyysvakio
= Q/A = varauskate
= 0 = täytteen permittiivisyys
E = / = sähkökenttä
U = E d = jännite
d
A
d
A
U
QC 0
0
![Page 45: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/45.jpg)
Kondensaattorin energia
C
QCUQUW
22
2
1
2
1
2
1
AdEA
dAEW 2
21
222
21
Energia voidaan esittää 3 tavalla:
Levykondensaattorille Q = A= EA ja C= A/d , josta
missä Ad = V = levyjen välinen tilavuus
Energia tilavuusyksikköä kohden sähkökentässä on
2
21 Ew yks. J/m3
Energia on tavallisesti sähköstatiikassa
QU, mutta kondensaattorin energia
= ½ QU johtuen varautumisen
asteittaisuudesta
Kaava pätee yleisestikin
![Page 46: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/46.jpg)
Sylinterikondensaattori
)ln(
2
1
2
0
R
R
lC
Kapasitanssi
l = pituus
r1 ja r2 = sylinterien säteet
0 = sähkövakio
= täytteen dielektrisyysvakio
Sylinterikondensaattoreita
![Page 47: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/47.jpg)
Kondensaattorin purkautuminen
RU C
varaaminen purku
I
Kondensaattorin varaus on Q = CU.
Purkamisen aikana potentiaalimuutosten summa = 0
Q/C + R I = 0 missä virta I = Q’(t))
Varaus Q ja virta I laskevat eksponentiaalisesti. Tuloa = CR
sanotaan piirin aikavakioksi joka kuvaa purkautumisaikaa.
Ajassa varaus ja virta putoavat 37%:iin alkuperäisestä (1/e -osa)
Ratkaisemalla tämä differentiaaliyhtälö saadaan purkautumiskäyräksi:
RC
t
oeQQ
0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0
0.2
0.4
0.6
0.8
1.0
![Page 48: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/48.jpg)
Kondensaattorikytkennät
21
111
CCC
sarjassa
21 CCC
rinnan
Kondensaattorien käyttö:
* Kun halutaan toistuvasti identtinen energia, käytetään kondensaattoreita
* esim. salamavalo, auton sytytyspiiri, eräät KERS:t
C1C2
C2
C1
![Page 49: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/49.jpg)
Kondensaattorin jännitteen ylärajan
asettaa täytteen läpilyöntikestävyys
Kondensaattorin kestämän jännitteen maksimi määräytyy sen täytteenä olevan
eristeen läpilyöntikestävyydestä (=maksimiarvoja sähkökentän voimakkuudelle)
Läpilyöntikestävyyksiä:
Ilma 1 – 3 MV/m
Paperi 50 MV/m
Öljy 16 MV/m
Bakeliitti 15 MV/m
Parafiini 10 MV/m
Laske maksimijännite öljytäytteiselle
kondensaattorille, jonka levyjen välisen
raon leveys on 0.10 mm
Maksimijännite
U = Emax d = 16*106 V/m *0.0001m
= 1600 V
![Page 50: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/50.jpg)
Kondensaattorin
käyttötarkoituksia
1. Kameran salamassa
2. Tasavirran poisto
3. Matalataajuuksien suodatus
4. Tasasuuntaus
5. Värähtelypiirit
radiolähettimissä ja
vastaanottimissa
![Page 51: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/51.jpg)
Super(tai ultra-)kondensaattorit
City-busseissa voimanlähteenä mm.
Shanghaissa. Auto ladataan pysäkeillä
Kapasitanssi: 3000 F
kestoaika: 10 vuotta
Latausaika : 1 - 10 s
Latausväli : 4 -5 korttelia
Edut:
halpuus ( säästö 200 000 $ / v/ bussi)
saasteettomuus
Ultra-
kondensaattori-
busseja Kiinassa
http://www.youtube.com/watch?v=LYL6NyU1g3k
![Page 52: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/52.jpg)
Salamavalo
Suurikapasitanssinen (kuvassa 185 F)
kondensaattori varataan 300 V jännitteellä, joka
saadaan 1,5 V paristosta muuntajapiirin avulla
Kondensaattorin energia puretaan salamassa
Salamassa purkautuva energia
W = ½ C U2
Laske esimerkin salamavalon energia
W = ½ 185*10-6*3002J = 8.3 J
Moneenko salamaan 1,5V, 600 mAh
paristo riittää teoriassa?
Pariston energia on QU = 0.6*1,5 VAh
=3200 J
Salamien määrä 3200/8.3 = 380Kuvan muuntopiiri muuntaa 1,5 V
jännitteen arvoon 300 V
![Page 53: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/53.jpg)
1 2 3 4
4
2
0
2
4
1 2 3 4
4
2
0
2
4
Alkuperäinen signaali Signaali ilman DC:tä
signal outsignal
in
Kondensaattori poistaa tasavirran signaalista
![Page 54: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/54.jpg)
Alkuperäisessä signaalissa
matalampi taajuus on hallitseva
Suodatetussa signaalissa
korkeampi taajuus on hallitseva
signal outsignal
in
Kondensaattori vaimentaa matalat taajuudet
1 2 3 4
1.0
0.5
0.0
0.5
1.0
1 2 3 4
5
0
5
- Käytetään mm. äänentoistolaitteissa (ekvalisaattorit)
![Page 55: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/55.jpg)
Puoliaaltotasasuuntaus
signal outsignal in
diodi
Diodi on puolijohdekomponentti, joka päästää virtaa vain yhteen suuntaan
Tasasuuntausta tarvitaan esim. ladattaessa akkuja AC generaattorilla
C
1 2 3 4 5
2
1
0
1
2
1 2 3 4 5
2
1
0
1
2
![Page 56: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/56.jpg)
Kokoaaltotasasuuntaus
signal outSignal in
diodi
Jännitteen noustessa huippuun kondensaattori varautuu, ja jännitteen
laskiessa kondensaattori purkautuu hitaasti, mikä aiheuttaa sen, että
ulostuleva jännite ei ehdi laskea ennen seuraavaa nousua
C
1 2 3 4 5
2
1
0
1
2
1 2 3 4 5
2
1
0
1
2
![Page 57: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/57.jpg)
Värähtelypiiri
Varattu kondensaattori puretaan
käämin läpi
=> Varaus alkaa värähdellä
kondensaattorin levyjen välillä.
Jos resistanssia ei ole,
värähtely ei lakkaa koskaan
LCf
2
1Värähtelytaajuuden kaava
Radiolähettimessä värähtelypiirin värähtely johdetaan antenniin, josta
lähtee radioaaltoja (kantoaalto) LC- piirin ominaistaajuudella.
Radiovastaanottimessa radiolähetys saa varauksen antennissa
värähtelemään. Värähtely viedään antennista värähtelypiiriin. Mikäli piiri on
viritetty niin, että sen ominaistaajuus on sama kuin lähetyksen kantoaallon,
piiri alkaa resonoida ja radiosignaali voidaan vahvistaa kuultavaksi.
C = kapasitanssi
L = käämin induktanssi
![Page 58: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/58.jpg)
Esim. vanhan radiovastaanottimen
säätökondensaattori
LCf
2
1
Vanhempien radioiden kanavavalitsin toimii
säätökondensaattorilla
Kuvan mallissa levypakkojen yhteistä alaa A
säädetään säätönupista
vrt. kaava
symboli
säätökondensaattori
*) radion taajuuden kaava
d
A
d
AC 0
![Page 59: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/59.jpg)
TasavirtapiiritKoostuvat vastuksista ja akuista.
Voivat sisältää useita silmukoita
”Virtapiirin ratkaiseminen” = virtojen suuruuksien määrittäminen piirissä.
Kirchoffin lait antavat lineaarisen yhtälöryhmän, jonka ratkaiseminen antaa virrat
Kirchoffin lait
1. laki : Solmukohtaan tulevien virtojen summa = siitä lähtevien virtojen summa
2. laki : Jokaisessa suljetussa silmukassa potentiaalimuutosten summa = 0 (
lähdejännitteiden ja vastusten jännitehäviöiden summa = 0)
I1
I2
I3
I1 = I2 + I3
0iii IRE
![Page 60: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/60.jpg)
Ratkaistuja esimerkkejä
Esim12: Hehkulamppu (R = 4.0 ) on kytketty akkuun, jonka lähdejännite E= 4.50 V ja sisäinen resistanssi Rs = 0.10 . Laske virta ja tehonkulutus lampussa.
X
I
4.0
0.1
4.5V
Kirchoffin 2. laki = > potentiaalimuutosten summa = 0
a) 4.5 – 0.1 I - 4.0 I = 0
=> virta lampussa I = 4.5/4.1 = 1.098 A
b) tehonkulutus P = R I2 = 4.0*1.0982 = 4.82W = 4.8 W
![Page 61: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/61.jpg)
Esim13. Ratkaise virrat kuvan kaksisilmukkaisessa piirissä
5 10
6
3
I1
I2
I3
Olkoot virrat I1, I2 ja I3,
oletussuunnat merkitty nuolilla.
(Huom!. Lopulliset suunnat selviävät
yhtälöiden ratkaisusta)12V
6V
4V
Kirchoff 1 => I1 = I2 + I3
+12 – 5 I1 – 3 I3 + 6 – 6 I1 = 0 (vasen slimukka)
+12 – 5 I1 –10 I2 - 4 – 6 I1 = 0 (suuri silmukka)
Ryhmän normaalimioto :I1 - I2 - I3 = 0
-11 I1 - 3 I3 = -18
-11 I1 - 10 I2 = -8
1 1 1
11 0 3
11 10 0
1
.
0
18
8
Out[3]=
1.17919
0.49711
1.6763
=
Matriisiratkaisu
Vast. I1 = 1.2 A, I2 = -0.5 A (suunta
oletetulle vastakkainen). I3 = 1.7 A
Kirchoff 2 =>
![Page 62: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/62.jpg)
1
Magnetismi
Magneettinen voima
Magneettikenttä
DC moottori
Magnetismin historiaa
• Jo 500 eKr kreikkalaiset tiesivät, että eräät kivet vetävät puoleensa rautaa. Kivet olivat magnetiittia FeO2 ja niitä esiintyi Magnesian alueella Kreikassa
• 1100 kiinalaiset tekivät kompassin neulamaisista magnetiiteista
• 1200 –luvulla keksittiin, että magneeteilla on kaksi napaa N ja S, joista N ja S vetävät toisiaan puoleensa, mutta N ja N ja S ja S hylkivät toisiaan
• Magneettisia napoja ei voi eristää toisistaan vaikka sähköiset varaukset voi.
• 1500 Gilbert havaitsi että maa oli suuri magneetti ja laati ensimmäiset magneettiset kartat maapallosta.
![Page 63: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/63.jpg)
2
• Nykyisin kutsumme magneettisia napoja “Pohjoinen” ja “Etelä” . Magneetin “pohjoinen” kääntyy kohti maapallon pohjoisnapaa (joka on siis oikeastaan maan “Etelä”)
• 1819 tanskalainen Ørsted havaitsi, että sähkövirta vaikuttaa magneettineulaan
Orsted 1777 - 1851
Ørsted siis kytki magnetismin sähköön.
Seuraajat Ampere, Faraday ja Maxwell muodostivat yhtenäisen sähkömagnetismin teorian
7:50
Ørsted:n havainto 1819
X
B
Oletetaan, että virta johtimessa kulkee meistä poispäin
Magneettikenttä (jonka suunnan näyttää kompassi) kulkee myötäpäivään johtimen ympäri
“ oikean käden sääntö “: Kun oikean käden peukalon laittaa virran suuntaan, sormet näyttävät magneettikentän kiertosuunnan
”Sähkövirta johtimessa aiheuttaa johtoa kiertävän magneettikentän”
![Page 64: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/64.jpg)
3
Magneettinen voima
)( BvqF
Sähköisen voiman määrittelee laki
Magneettinen voima saadaan laista:
EqF
v
B
F
α
Vektori B on magneettikentän suuruutta kuvaava ns. Magneettivuon tiheys
Yksikkö 1 Ns/Cm = 1 Tesla = 1 T
Nikolai Tesla oli romanialaislähtöinen amerikkalainen insinööri, joka keksi lukuisia
sähkömagnetismin sovelluksia: vaihtovirtatekniikan, dynamon, radion
sinqvBF
vektorimuoto
skalaarimuoto
Magneettisen voiman ominaisuuksia
1. Voima on aina kohtisuorassa varatun hiukkasen nopeuteen => työtä ei tehdä, hiukkasen energia ei muutu
2. Jos hiukkanen liikkuu kohtisuoraan kenttäviivoja vastaan, B =90o, sen rata kentässä on ympyrä
3. Jos hiukkanen tulee kenttään vinosti α ≠ 90o , niin se joutuu spiraaliradalle
X X X X X X
X X X X X X
X X X X X X
-2
-1
01
2
-2
-1
0
1
2
0 2
4
6 -2
-1
0
1
2
v
B
B F
![Page 65: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/65.jpg)
4
Syklotroni
qB
m
v
rT
22
Syklotronilla kiihdytetään elektroneja ja saatetaan ne törmäämään haluttuun kohteeseen.
Käyttö: sädehoitokanuunat
- fysiikan hiukkaskiihdyttimet
Periaate:
Kahden D – muotoisen magneetin välissä oleva vaihtosähkökenttä lisää elektronien nopeutta joka kierroksella.
Radan säde laajenee kierros kierrokselta ja lopulta elektronisuihku ohjataan ulos kiihdyttimestä kohteeseen.
Radan säde r saadaan
Kiertoaika T ei riipu nopeudesta
qB
mvr
r
mvqvB
2
http://www.youtube.com/watch?v=cNnNM2ZqIsc
“Magneettikenttä suojaa Maata” Avaruudesta tulevat varatut hiukkaset eivät pääse maapallon pinnalle, vaan ohjautuvat spiraaliratoja kohti napoja. Elämä maapallolla on siis suojassa kosmiselta säteilyltä. Esim. kuulla ei ole magneettikenttää.
Auringon purkaukset lähettävät protoneja ja elektroneja
![Page 66: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/66.jpg)
5
Revontulet Auringon koronapurkauksista lähtee
protoneja ja elektroneja.
“Aurinkotuuli”.
Ilmakehässä nämä varatut hiukkaset
ajautuvat spiraaliratoja navoilla.
Ne ionisoivat ilmakehän atomeja ja
aiheuttavat revontulia
Tästä hiukkaset pääsevät navoille aiheuttaen revontulia
![Page 67: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/67.jpg)
6
Tasavirta-
moottori
Perustuu magneettiseen voimaan, joka
vaikuttaa sähkövirtaa kuljettaviin johtimiin
kuten liikkuviin varauksiin.
DC motor
X X X X X X X X X X
X X X X X X X X X X
X X X X X X X X X X
I
Vapaa varaus dQ liikkuu nopeudella v johdossa.
voima dF = dq v B => Johtimeen kohdistuva kokonaisvoima
F = ∫ vB dq = ∫ IB v dt = ∫ IB dl = I B L
F
IBLF F = johtimeen kohdistuva voima
I = virta johdossa
B = magneettikenttä
L = virtajohtimen pituus
Johtimeen kohdistuva magneettinen voima
Mikäli johdin tulee kulmassa α magneettikenttään, kaava saa muodon
F = IBL sinα
![Page 68: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/68.jpg)
7
Virtasilmukkaan kohdistuva vääntömomentti
B
I
a
b
F
F
Kuvan voima saadaan kaavasta F = B I b
Voimaparin vääntömomentti M = 2 B I b a/2 =>
M = B I A , missä A = ab silmukan ala
Kun silmukan tilalla on käämi, jossa on N kierrosta,
maksimimomentti (kun käämi on kuvan asennossa)
M =NBIA
Momentti riippuu käämin asennosta
B magneettikenttä
a F
F
Momentti riippuu kulmasta α
sinNBIAM
Momentti, joka kohdistuu magneettikentässä B käämiin, jonka poikkipinta-ala = A , Kierrosluku = N ja virta = I
on käämin normaalin ja magneettikentän välinen kulma
![Page 69: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/69.jpg)
8
Tasavirtamoottoreita
Perusmalli ja sen momentti Kolmikäämimoottorissa
vääntömomentti on tasaisempi kuin perusmallissa
kommutaattori
M =NBIA
DC motor web-animaatio
http://www.youtube.com/watch?v=Xi7o8cMPI0E&feature=fvw
http://www.youtube.com/watch?v=pmRRjErixmQ
Osat ja toimintaperiaate:
Yksinkertainen tee-se-itse malli:
![Page 70: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/70.jpg)
9
Tasavirtamittari Mitattava virta johdetaan käämiin.
Käämiin kohdistuva vääntömomentti on verrannollinen mitattavaan virtaan I.
Kierrejousi vastustaa käämin kiertymistä, kiertymiskulma on verrannollinen momenttiin ja siten virtaan.
Kuvassa peilistä heijastuva valonsäde toimii viisarina, tavallisissa malleissa on mekaaninen viisari kiinnitettynä käämiin
Kaiutin:
Äänisignaali (virta) kulkee käämin läpi. Säteittäinen magneettikenttä vaikuttaa käämiin voimalla, joka on verrannollinen virtaan ja siten käämi värähtelee signaalin tahdissa. Käämi on kiinnitetty paperikartioon, joka muuttaa värähtelyn ääniaalloiksi.
F
![Page 71: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/71.jpg)
10
Esim. laskuja:
1) Sädehoitolaitteen syklotronin säde on 5 cm ja sitä käytetään kiihdyttämään radioaktiivisesta lähteestä tulevia elektroneja. Laske elektronien saama nopeus laitteessa, kun magneettikenttä on 5.0 mT.
( elektronin massa = 9.11*10-31 kg ja varaus= 1.6*10-19 C)
2) DC moottorin käämissä on 400 kierrosta ja käämin ala on 4 cm2. Käämin läpi kulkee 1.0 A tasavirta . Moottorin kestomagneetin kenttä B = 3.0 T.
Laske moottorin vääntömomentti
r
vmqvBF
2
r
vmqB
sMmsmm
qBrv /44/
10*11.9
05.0*005.0*10*6.131
19
a)
b) Sähkömoottorin momentti M = N I B A
= 400*1.0A*3.0T*0.0004 m2 = 0.48 Nm = 0.5 Nm
pieni sähkömoottori, esim. auton tuulettimessa
![Page 72: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/72.jpg)
1
Magneettikentän synty
ja sen laskeminen
Biot- Savartin laki
Virtajohtimen ja käämin
kentän laskeminen
1819 tanskalainen Ørsted havaitsi, että virtajohdin vaikuttaa kompassineulaan
Ranskalaiset Biot ja Savart keksivät 1820 lain, jolla johtimen magneettikenttä voidaan laskea.
Magneettikenttä
![Page 73: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/73.jpg)
2
Biot- Savartin laki (1820)
α
Pieni dl –pituinen johdinalkio, jossa kulkee virta I luo magneettikentän dB pisteeseen P, jonka etäisyys dl:stä on r ja kulma johtimen ja r:n välillä = α
2
0
4
sin
r
lIdB
Skalaarimuoto:
µ0 = 4 *10-7
“Magneettivakio” eli tyhjiön permeabiliteetti
Suoran virtajohtimen kenttä
R
IB
2
0Biot Savartin laista voidaan johtaa kaava
Magneettikenttä etäisyydellä R johtimesta
R
Esim. Johdossa kulkee 100 A virta. Kuinka suuri on magneettikenttä 10 cm päässä johdosta?
Kääntyykö kompassineula, kun maan magneettikenttä on 55 T?
TTTB
200102
1.02
100104 47
= 4 x maan magn.kenttä,
joten kompassineula
kääntyy
![Page 74: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/74.jpg)
3
2. Käämin magneettikenttä
Kenttä on suurin käämin sisällä ja välittömästi käämin päissä.
Käämin kenttä on samanlainen kuin kestomagneetin kenttä
L
NIB 0
N =kierrosluku,
I = virta käämin läpi,
L = käämin pituus
Esim. Kuinka suuri magneettikenttä syntyy RAMK:n fysiikan labran käämiin, jonka pituus on 10 cm ja
jossa on 300 kierrosta, jos sen läpi viedään 10 A virta?
mTTTB 38038.01.0
10*300*104 7
Jos käämissä on rautasydän B = 38 T (suuri)
Oikean käden säännöt virta
Magneettiset kenttäviivat
Käämissä oikean käden peukalo osoittaa magneettikentän suunnan, kun muut sormet kiertävät virran suunnassa
![Page 75: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/75.jpg)
4
Magneettikenttä väliaineessa
Ferromagneettiset aineet: Fe, Co, Ni (rauta, koboltti, nikkeli)
Ferromagneettisissa aineissa magneettikenttä vahvistuu voimakkaasti, kerroin (suhteellinen permeabiliteetti) on raudalle luokkaa 1000). Ilmiö johtuu magneettisten
alkeisalueiden järjestäytymisestä ulkoisen kentän suuntaan.
Aineet myös magnetoituvat (magneettikenttä ei nollaudu, kun ulkoinen kenttä poistuu
Käyttö: esim. sähkömagneettien rautasydäminä
Paramagneettisissa aineissa magneettikenttä vahvistuu lievästi,
Diamagneettisissa aineissa se heikkenee lievästi
Magneettinen
Induktio
Induktiolaki ja
sen sovelluksia
![Page 76: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/76.jpg)
5
Historiaa
Faraday keksi
sähkömagneettisen
induktion kokeessaan
v. 1831.
Virran kytkeminen ja katkaiseminen
ensiöpuolella aiheuttaa muuntajan
toisiopuolella virtamittarin neulan
heilahduksen.
Sen sijaan, kun virta on ollut päällä
jonkin aikaa, näyttää mittari nollaa.
Johtopäätös on, että indusoitu
virta syntyy vain magneettivuon
muuttuessa, ei pysyessä samana.
Koko moderni teollistunut yhteiskunta perustuu induktioon, koska mm.
sähköntuotanto voimaloineen ja verkko muuntajineen perustuu siihen
Magneettivuo
Magneettivuo johdinsilmukan
läpi määritellään kaavalla
cosBAAB
Vuon yksikkö on 1 Tm2 =
1 Wb = 1 Weber
B
![Page 77: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/77.jpg)
6
Induktiolaki (Lenzin laki)
dt
dE
Jos magneettivuo muuttuu silmukan läpi, tähän indusoituu jännite (EMF =
electromotive force), joka vastustaa vuon muutosta. Induktiojännite saadaan
kaavasta
Käämille, jossa on N kierrosta on indusoituva EMF N -kertainen
dt
dNE
Vuohon käämin läpi voidaan vaikuttaa muuttamalla:
1) Kenttävoimakkuutta B käämin läpi
2) käämin alaa A (vain teoriassa)
3) käämin asentoa kenttään nähden ( )
magneettivuo = BA cosα
B kasvaa
-2-1
01
2
-2-1
01
2
0
2
4
6
-2-1
01
2
0
2
4
6
v
Magneettikenttä työntyy käämiin
Indusoitunut jännite saa aikaan virran, joka pyrkii estämään magneettivuon lisääntymisen käämin sisällä (käämiin syntyy ulkoiselle kentälle vastakkainen kenttä)
Indusoitunut virta
Bind
http://www.youtube.com/watch?v=G3eI4SVDyME&t=12m0s
![Page 78: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/78.jpg)
7
B vähenee
-2-1
01
2
-2-1
01
2
0
2
4
6
-2-1
01
2
0
2
4
6
v
Magneettikenttä siirtyy pois käämistä
Indusoitunut jännite synnyttää virran, joka pyrkii säilyttämään kentän käämissä ennallaan
Indusoitunut virta
Indusoitunut virta ja jännite pyrkivät aina vastustamaan magneettikentän muutosta käämissä
Bind
Kulman muuttaminen
Pyörivä magneetti indusoi vaihtojännitteen käämiin.
Oskilloskooppi
![Page 79: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/79.jpg)
8
Induktiojännite syntyy myös
johdetankoon joka liikkuu kentässä
Pyörivä magneetti indusoi johdetankoon vaihtojännitteen
johdesauva
Vaihtovirtageneraattorien
tyyppejä
•Vesivoimalan generaattori
• Polkupyörän dynamo
• Generaattorin perusmalli
![Page 80: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/80.jpg)
9
Vesivoimalan generaattori
N
N
N
N
N
N
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
S
N
N
N
N
N
N
N
N
N
N
N
N
Vesi pyörittää suurta sylinteriä, jonka kehällä on sähkömagneettirivejä. Vaihtojännite indusoituu kiskoon
Metallikisko
~ AC
Pyörän dynamon poikkileikkaus
Dynamossa magneetti
pyörii käämien keskellä,
eikä päinvastoin
![Page 81: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/81.jpg)
10
AC generaattorin perusmalli
Käämiä pyöritetään taajuudella f
Magneettivuo käämin läpi on = BA cos ( t), missä = 2f
Induktiolain mukaan indusoitava jännite saadaan kaavalla
E = - N d/ dt = - N D(BA cos ( t))
=> E= NBA sin( t)
tetNBAe sinˆsin http://www.youtube.com/watch?v=qxuGDEz8wDg&t=10m30s
Generaattorin pyöritys vaatii
energiaa
Voi tuntua siltä, että käämin pyörittäminen magneettikentässä on helppoa.
Se onkin mikäli käämin läpi kulkeva virta eli ts. virrankulutus on pientä.
Kuitenkin, kun virran kulutus kasvaa, käämin magneettisuus kasvaa ja on
erittäin vaikeaa pyörittää magneettia toisten magneettien välissä. Energiaa
ei synny tyhjästä, vaan esim. sähkönkulutuksen kasvaessa vesivoimalan
turbiinin pyörimisnopeuden ylläpito vaatii enemmän ja enemmän vettä
turbiineihin.
http://www.youtube.com/watch?v=qxuGDEz8wDg&t=24m00s
![Page 82: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/82.jpg)
11
Jännitteen huippuarvo ja tehollisarvo
2
eE
tee sinˆ)502sin(311 te Huippuarvo=
amplitudi
Tehollinen jännite
E on DC jännite
joka antaa saman
tehon kuin
tarkasteltava
vaihtojännite
sinijännitteelle
EUROOPPA taajuus f = 50 Hz
tehollisjännite E = 220 V
huippujännite ê = 311 V
funktio e = 311 sin(314 t)
USA , JAPANI taajuus f = 60 Hz
tehollisjännite E = 110 V
huippujännite ê = 156 V
funktio e = 156 sin(377 t)
Verkkojännitteet eri maissa
![Page 83: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/83.jpg)
12
Pyörrevirrat
• muuntajien kuumeneminen
• magneettiset jarrut
• kuntopyörän vastus
• metallin (kullan) sulatus
• magneettijunat (Maglev)
• metallinpaljastin
Engl. eddy currents
Pyörrevirrat
Magneettikenttä tunkeutuu metallilevyyn
=> Metalliin indusoituu pyörrevirta, joka synnyttää vastakkaisen magneettikentän.
indusoitunut pyörrevirta
Määritelmä: Muuttuva magneettikenttä indusoi metallilevyyn ja
metallikappaleisiin pyörrevirtoja. (eddy currents)
![Page 84: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/84.jpg)
13
Muuntajien kuumeneminen
Muuntajassa vaihtovirran synnyttämä vaihtuva magneettikenttä kulkee
rautasydäntä pitkin.
Rautasydämeen indusoituu pyörrevirtoja, joiden vuoksi rautasydän
kuumenee. Tuloksena on muuntajassa tapahtuva tehohäviö, mikä on
haitallista.
* Pyörrevirtoja pyritään ehkäisemään valmistamalla rautasydän ohuista
metalliliuskoista, joiden välissä on eristemuovia.
Liikkuva pyörrevirta
N
Magneetti liikkuu oikealle
Pyörrevirta liikkuu oikealle
B
Magneetin ja levyn välillä on hylkivä magneettinen voima, joka kannattelee magneettia. Kun liike pysäytetään, pyörrevirta lakkaa nopeasti levyn resistanssin ansiosta.
![Page 85: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/85.jpg)
14
Suprajohteessa pyörrevirta ei lakkaa lainkaan, koska suprajohteen resistanssi on nolla.
Kuvassa pieni magneetti leijuu nestetypellä jäähdytetyn metallisylinterin päällä
Shanghain magneettijuna levitoi pyörrevirtojen
synnyttämän magneettikentän päällä
http://www.youtube.com/watch?v=njIRAKW5WHc&t=36m44s
Induktiouunissa sulatusastian ympärillä on
käämi, johon johdetaan korkeataajuinen vaihtovirta
. Pyörrevirrat sulattavat metallin (esim. kulta).
Myös modernit hellanlevyt lämpiävät pyörrevirtojen
vaikutuksesta eikä perinteisillä vastuslangoilla.
Magneettijarru: Kuntopyörän vastus synnytetään
ilman kuluvia jarrukenkiä siten, että metallisen
vauhtipyörän sivuilla on magneetit. Magneettikentän
muuttuminen synnyttää metalliin pyörrevirtoja, jotka
jarruttavat pyörimistä. (mm. vuoristoradoissa
käytetään samanlaista jarrutusta)
Metallinpaljastimessa lähetinkäämi synnyttää
vaihtuvan magneettikentän, joka saa aikaan
esim. kolikoissa pyörrevirtoja. Metallinpaljastimen
detektorikäämi havaitsee nämä pyörrevirtojen
aiheuttamat magneettikentät.
http://www.youtube.com/watch?v=qxuGDEz8wDg&t=39m15s
![Page 86: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/86.jpg)
15
Liikennekamera
Tiehen on upotettu kaksi induktiosilmukkaa. Auto indusoi pulssin
kumpaankin silmukkaan. Pulssien aikavälistä voi laskea auton
nopeuden.
Käämi / solenoidi
![Page 87: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/87.jpg)
16
Itseinduktio ja induktanssi L
l
ANL
2
0
Käämin läpi kulkevan virran muutos muuttaa sen magneettikenttää, mikä
indusoi sen päiden välille tätä muutosta vastustavan induktiojännitteen,
missä L on käämin induktanssi. Induktanssin yksikkö on 1 Henry = 1 H
dt
dILE
N = käämin kierrosluku
A = käämin poikkipinta-ala
L = käämin pituus
0 = 4*10-7
= rautasydämen suht.
permeabitileetti (jos
käämissä sellainen on)
Induktanssin
laskeminen
Esim.
mHHl
ANL 1.9
08.0
04.0600104 2272
0
RAMK:n fysiikan labrassa on käämi jossa on 600 kierrosta, sen
pituus on 8 cm ja poikkileikkaus 4cm x 4 cm. Laske sen induktanssi.
l
ANL
2
0
![Page 88: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/88.jpg)
17
“Käämi viiveen aiheuttajana”
R
R
12 V
12 H, 2
4
4
Kun virta kytketään alempi lamppu syttyy hitaasti käämin vuoksi.
Lopussa kumpikin lamppu palaa yhtä kirkkaasti
2
Auton sytytyspiiri
R
sytytystulppa
1 : 15 muuntaja
12 V
akku
katkoja
L
10 – 20 kV
Katkoja katkaisee virran => ensiökäämiin tulee n. 100 V
itseinduktiopiikki, joka vahvistetaan muuntajalla 15 kV:ksi
![Page 89: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/89.jpg)
18
Käyttö: Auton valoja ohjataan releillä
Jonkin sähkömoottorin ohjaus pienellä virralla ( esim. öljypoltin)
Rele
Rele on sähkömekaaninen kytkin, jonka toiminta perustuu sähkömagneettiin.
Releen keksi Joseph Henry vuonna 1835. Releellä ohjataan erillisen
ohjausvirran avulla suurempia jännitteitä ja sähkövirtoja
Mikrofoni
ääni
Ääniaallot saavat kalvon
värähtelemään, Kalvoon
kiinnitetty magneetti indusoi
käämiin sähköisen värähtelyn
Kuvassa mikrofonin indusoima
signaali moduloi 9V tasavirtaa out
micro-
phone
![Page 90: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/90.jpg)
19
Varashälytin
Tuotteeseen kiinnitetty magneetti indusoi käämiin
jännitteen, joka aiheuttaa hälytyksen
Portissa on
induktiokäämejä
Sähkömagneetit
Pieni sähkömagneetti, jota
voidaan käyttää esim. kytkimessä
Suuri sähkömagneetti, jolla
nostetaan purkuautoja
![Page 91: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/91.jpg)
20
Sähköinen lennätin 1844
Lennätinkaapeli Englannista USA:han 1866
Metallinpaljastin
AC generoi vaihtuvan kentän
paljastimen alle.
Metalliesineisiin indusoituu
pyörrevirtoja, jotka generoivat oman
vaihtuvan magneettikentän
Vastaanottokäämiin indusoituu
näistä kentistä induktiojännite, joka
vahvistettuna paljastaa metallin
läsnäolon Lähettävä käämi Vastaanottava
käämi
Lähetetty kenttä indusoi metalliin pyörrevirtoja, joista tuleva kenttä havaitaan
![Page 92: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/92.jpg)
21
Induktiouuni
ABB:n induktiouuni sulattamassa
kultaa
Korkeataajuinen vaihtuva
magneettikenttä indusoi
pyörrevirtoja metalliin, joka
sulaa
~
50 kHz
![Page 93: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/93.jpg)
Sähköverkko
Muuntaja
Kolmivaihevirta
Pätö- ja loisteho
![Page 94: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/94.jpg)
Siirto korkealla jännitteellä
Siirtojohdon resistanssi R on vakio
Tehohäviö siirtojohdossa on R I2
Kannattaa siis siirtää tehoa mahdollisimman
pienellä virralla, joka kaavan P = U I
mukaisesti merkitsee mahdollisimman suurta
jännitettä.
Esim. 440 kW teho voidaan siirtää 440 kV:n johdossa
1 A virralla, kun 220 V:n johdossa virta olisi 2000 A.
Suomessa suurin siirtojännite on 400 kV. Siperian sähkölinjoissa
käytetään jopa yli 1200 kV:n linjoja.
Siirtojännitteitä rajoittaa se, että liian suurilla jännitteillä syntyy purkauksia.
I=P/U=440kW/440 kV = 1 A
I=P/U=440kW/220 V = 2 kA
![Page 95: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/95.jpg)
Muuntaja
Np kierrosta Ns kierrosta
Jännite Up
Jännite Us
Virta Is
Virta Ip
(Rautasydän on tehty
erillisistä levyistä
pyörrevirtojen
ehkäisemiseksi)
Ensiö – eli
primäärikäämi
Toisio – eli
sekundaarikäämi
![Page 96: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/96.jpg)
l
IN
l
INB sspp 00
Sama magneettivuo kulkee läpi
molemmista käämeistä, joten
sspp ININ
Jos muuntaja on ideaalinen ( ei lämpöhäviötä), on myös
UpIp = UsIs.
p
s
s
p
p
s
N
N
I
I
U
UIdeaalisen muuntajan kaavat
Muuntajalla nostetaan tai lasketaan jännitettä, tehon P = UI säilyessä
samana (ideaalitapaus) . Jännitteen noustessa virta alenee samassa
suhteessa ja päinvastoin.
”muunto-
suhde”
Millä käämien kierrosluvuilla 4.4 kV voidaan alentaa 220 V:ksi ?
Ratkaisu: esim. primäärikäämi 80 kierrosta, sekundäärikäämi 4 kierrosta
![Page 97: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/97.jpg)
Esim. (siirto kaukaa ilman muuntajaa)
Generaattori
E = ?
500 m johto R1 = 2 ohm
Talossa on kone,
joka kuluttaa
U=220V, P=10 kW
Kysymykset:
a) Kuinka paljon yli 220V :n on generaattorin tuotettava
b) Laske jännitehäviö siirrossa
c) Laske tehohäviö siirrossa
d) Laske siirron hyötysuhde
Ratk. Virta koneessa I = P / U = 10000/220 = 45.5 A
Jännitehäviö = R1*I =2*45.5 = 91 V
Generaattorin on tuotettava 220 V + 91 V = 311 V
Tehohäviö siirrossa = R1I2 = 2*45.52 =4100W = 4.1 kW
Siirtosuhde = 10kW /(10+4.1) kW = 71 %
![Page 98: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/98.jpg)
Esim. (muuntajilla)
Generaattori
E = ?
500 m johtoa R1 = 2 ohm
Talossa on kone
U=220V, P=10 kW
Ratk. Virta koneessa I = P / U = 10000/220 = 45.5 A
M1 M2
1:20 20:1
Käytännössä tehoa häviää muuntajien lämmitessä, joten
ei tässäkään päästä 100 % siirtosuhteeseen.
Virta siirtojohdoissa I1 = 1/20 * 45.5 A = 2.28 A
Jännitehäviö siirrossa = R1*I1 =2*2.28 =4. 55 V
Generaattorin tuotettava 220 V + 4.55 V = 224.5 V
Tehohäviö siirrossa = R1*I2 = 2*2.2552 = 13W
Hyötysuhde = 10000W /(10013) W = n. 99.9 %
![Page 99: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/99.jpg)
AC DC muunnin Muuntajan sekundääripuolelle kytketään diodisilta, joka tasasuuntaa
vaihtojännitteen. Lisäämällä kondensaattori, saadaan jännitteestä lähestulkoon
tasajännitettä. Mm. auton laturi on tällainen
Pelkkä diodisilta
Diodisilta +
kondensaattori
Arkikielen ”muuntaja” =
![Page 100: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/100.jpg)
Sähkönsiirto Suomessa
Kantaverkko : 400 kV or 220 kV
Suuremmat: 110 kV
Paikalliset: 20 kV or 10 kV
Asiakkaalle: 220 V
![Page 101: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/101.jpg)
Kolmivaihevirta
Useimmat sähköntuotantojärjestelmät perustuvat kolmivaiheperiaatteeseen
Generaattorissa magneetti pyörii
kolmen käämin välissä,
Käämit ovat 120 asteen kulmassa
toisiinsa nähden magneetin
ympärillä.
Jokaiseen käämiin indusoituu
samanlainen jännite, mutta
jännitteiden vaihe-ero on 120
astetta eli 1/3 aallonpituutta.
Paluujohto jokaisella vaiheella on
sama. Jos vaihejohdoista otetaan
sama virta, on paluujohdon virta
nolla.
![Page 102: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/102.jpg)
Edut
1) Jos vaiheita kuormitetaan tasaisesti, on
nollajohdon virta 0, mikä pienentää
tehohäviöitä johdoissa
2) Asiakas saa kaksi eri jännitettä: A)
vaihejännitteen U (vaihejohdon ja
nollajohdon väliltä) ja halutessaan
B) “voimavirtajännitteen” kahden
vaihejohdin väliltä, joka on 3 U
3) Kolmivaihevirta mahdollistaa myös
kolmivaihemoottorit, joissa kolmella käämillä
luodaan pyörivä magneettikenttä, jossa
roottorimagneetti pyörii.
![Page 103: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/103.jpg)
Esim. Suomessa vaihejännite on 220 V. Mikä on ”voimavirtajännitteen”
suuruus Suomessa ?
VVU 381220*3
Esim. Laske virta nollajohdossa, kun vaihejohdoissa kulkevat virrat ovat 12.0
A, 18.0 A ja 15.0 A
Vaihevirroilla on 120 asteen vaihe-erot toisiinsa nähden. Paluujohdossa kulkee
näiden kolmen virran summa, joka vaihe-erosta johtuen ei ole aritmeettinen
vaan vektorisumma.
12
15
18 In[9]:= i 12 Cos 0 ° , Sin 0 ° 15 Cos 120 ° , Sin 120 °
18. Cos 240 ° , Sin 240 °
Out[9]= 4.5, 2.59808
Summavirta saadaan Pythagoraan lauseella
A2.56.25.4 22
![Page 104: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/104.jpg)
Vaihtovirtapiirit
Kysymykset:
a) Loisteho (loiste- ja energialamput?)
b) Miten loistehoa voi poistaa?
![Page 105: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/105.jpg)
Resistanssi AC -piirissä
R ~
i
u
Olkoon virta i = i0 sin(t).
Nyt u = Ri = R i0 sin(t)
Teho p=ui = R i02 sin(t)2
Vastuksessa virta ja jännite omat samassa vaiheessa.
Tehoa kuluu kun vastus kuumenee
Kuva vastuksen tehon
kulutuksesta. Keskiteho on
puolet maksimitehosta
![Page 106: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/106.jpg)
Käämi AC piirissä
~
i
u
Olkoon virta i = i0 sin(t).
Nyt u = Li’(t) = LD(i0 sin(t)
= L i0 cos(t) = L i0 sin(t+90o)
Teho p=ui = L i02 sin(t) cos(t)
Jännite on 90o edellä virtaa. Keskiteho P = 0. Kaikki teho on “loistehoa”.
ILU
Kuva käämin tehon
kulutuksesta. Keskiteho = 0.
Energiaa ei kulu, ”energia
palaa sähkölaitokselle”
![Page 107: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/107.jpg)
Kondensaattori AC -piirissä
~
i
u
Olkoon virta i = i0 sin(t).
Nyt u = Q/C = (i0 sin(t)dt/C
= - i0 cos(t)/C = i0 sin(t-90o) /C
Teho p=ui = -1/C*i02 sin(t) cos(t)
Jännite on 90o jäljessä virtaa. Keskiteho P = 0. Kaikki teho on “loistehoa”.
IC
U
1C
Kapasitanssin tehon
kulutus. Keskiteho = 0.
Energiaa ei kulu, ”energia
palaa sähkölaitokselle”
![Page 108: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/108.jpg)
Sähköverkko on RLC yhdistelmä
22 )1
(C
LRZIU
~
i
u C
R Z on impedanssi
Vaihe-ero: )
1
(tan 1
R
CL
Näennäisteho: S = UI = ZI2
Pätöteho: P = U I cos = RI2
Loisteho: Q = UI sin = XI2
Yks. kVA
W
kVAR
Mikäli induktanssi (käämit, johdot ) ja kapasitanssi (kondensaattorit) eivät ole
tasapainossa, voi piirissä esiintyä “loistehoa”. Vaikka loisteho ei kulukaan
kotitaloudessa, sähkölaitos joutuu tuottamaan ylitehoa, jotta esim. kuluttajan
sähkölämmitys antaisi normaalin määrän lämmitystehoa.
Viime aikoina on huomattu, että halvat energiansäästölamput aiheuttavat loistehoa.
”tehokerroin” =cos
(”loiskiloWatti”)
![Page 109: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/109.jpg)
Energiasäästölamput ja loisteho
”Energiansäästölamput voivat nostaa huomattavasti sähkölaskun hintaa. Savon
Sanomien mukaan sähkölaskua kasvattaa kohoava sähkön siirtohinta.
Sähköyhtiöt voivat joutua nostamaan sähkön siirtohintaa, koska nykyisenkaltaiset
energiansäästölamput aiheuttavat sähköverkolle häiriöitä.
Lamppujen loisteteho kuormittaa sähköverkkoa ja sen lisäksi lamppujen yliaallot
voivat aiheuttaa verkossa häiriöitä.
Tampereen Sähköverkko Oy:n asiakaspalveluinsinööri Reino Seesvuoren mukaan
sähkön siirtomaksun korotus syö koko energiansäästöidean.
- Tässä tullaan siihen hulluun ajatukseen, että vaikka energian hinnassa
säästetään energiansäästölampuilla 40-50 prosenttia, niin siirtomaksua
jouduttaisiin korottamaan jopa moninkertaiseksi loistehon ja yliaaltokustannusten
peittämiseksi, hän toteaa Savon Sanomien haastattelussa. ”
![Page 110: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/110.jpg)
Vattenfallin yritysasiakasinfo:
Yli 3x100 A sulakekoolla loistehosta laskutetaan erikseen,
jos sitä siirretään sähköverkosta riittävän suuri määrä
-4,23 €/kVar, kk (alv 0%)
• Tarvittava loisteho on mahdollista tuottaa myös
paikallisesti asennettavalla kompensointilaitteistolla =>
loistehon siirto verkosta loppuu => loistehomaksu poistuu
• Loistehon kompensointilaitteisto investointina kannattava
lähes aina! - Takaisinmaksuaika tyypillisesti 6-12 kk
![Page 111: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/111.jpg)
Sähkömagneettiset
aallot
![Page 112: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/112.jpg)
Sähkömagneettiset aallot
1864 Maxwell ennusti sähkömagneettisten aaltojen
olemassaolon sähkömagnetismin perusyhtälöistä lähtien
Aaltojen etenemisnopeus tyhjiössä
Nopeus ilmassa on likimain sama.
Saksalainen Heinrich Hertz suoritti 1887 kokeen, joka todisti aaltojen
olemassaolon.
sMmc /3001
00
![Page 113: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/113.jpg)
Sähkömagneettisessa aaltoliikkeessä sähkökenttä ja
magneettikenttä värähtelevät toisiaan vastaan kohtisuoraan.
![Page 114: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/114.jpg)
Dipoliantenni lähettää radioaaltoja
Dipoliantenni lähettää polarisoi-
tunutta radioaaltoa, jossa sähkö-
kenttä värähtelee antennin
suunnassa ja magneettikenttä
sitä vastaan kohtisuorassa.
(kuvassa pystypolarisoitunut
radioaalto)
Vastaanottoantennin on oltava
saman suuntainen, jotta
radioaallon sähkökenttä saisi sen
elektronit värähtelemään ja
lähetys tulisi vastaanotetuksi.
![Page 115: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/115.jpg)
Bohrin atomimalli
Atomin keskellä on positiivinen ydin, jota
kiertävät elektronit. Elektronit ovat ns.
elektronikuorilla (sallituilla radoilla), jotka
numeroidaan 1,2,3,…
Saadessaan energiaa esim.
lämmittämällä, atomit virittyvät, mikä
tarkoittaa elektronin siirtymistä ulommalle
kuorelle.
Viritystila laukeaa spontaanisti jonkin ajan
kuluttua, jolloin atomista emittoituu kuorten
energiaerotusta vastaava fotoni eli
valokvantti.
nm EEfh
kvantin energia:
h = Planckin vakio
f = fotonin taajuus
Em ja En = kuorten energiat
Kullakin alkuaineella on sille ominainen
spektri, jota tutkimalla selviävät atomin
elektronikuorten energiat.
Valon synty
![Page 116: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/116.jpg)
SM aaltojen spektri
- säteet
Röntgensäteet
UV -säteet
Näkyvä valo
IR = infrapuna
Mikroaallot
Radioaallot
![Page 117: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/117.jpg)
Aaltoliikkeen perusteita
cf = aallonpituus
f = taajuus
c = aaltoliikkeen nopeus
Aaltoliikkeen perusyhtälö
![Page 118: Fysiikka2 teoriaosa 4 opweb.lapinamk.fi/jouko.teeriaho/f2teoria.pdfponentit ja -piirit •Resistanssi ja vastukset •Akut ja paristot •Kapasitanssi ja kondensaattorit •Tasavirtapiirit.](https://reader033.fdocument.pub/reader033/viewer/2022041706/5e4528018e3cbe20a9116bad/html5/thumbnails/118.jpg)
Esim3. Laske aallonpituudet seuraaville radioaalloille
a) Lapin radio, 96.7 MHz
b) GSM , 1800 MHz
msm
f
c
s
10.3107.96
/100.316
8
cmmsm
f
c
s
1717.0101800
/100.316
8
f
cKaava: