Fundamentalismi ja demokratia

Esitelmä Suomen Ekumeenisen Neuvoston

seminaarissa ”Yhteinen

fundamentalismi?” 5.3.2008

Juha Sihvola

Professori, johtaja

Tutkijakollegium

Helsingin yliopisto

Fundamentalismi

Fundamentalistinen on uskonto tai vakaumus, jossa erityisellä

ilmoituksella katsotaan olevan (tietynlaisia) episteemisiä, moraalisia ja/tai

poliittisia seurauksia Ilmoitus uskonnon perustana Ilmoituksen suhde tiedolliseen maailmankuvaan (tulkinta, tiede,

eksegetiikka) Ilmoitus moraalin perustana, moraalin tulkinta säännöiksi (observantismi),

moraalinen auktoriteetti Karismaattinen johtajuus Ilmoituksen poliittiset seuraukset Teesi: fundamentalismi on vaara, jos se esittää poliittisia vaatimuksia

(vaatii yleisesti hyväksymään vakaumuksia, joille ei ole yleisesti

hyväksyttäviä perusteita) ja/tai loukkaa jäsentensä ihmisoikeuksia Huom. Myös jyrkkä sekularismi voi olla (vaarallista) fundamentalismia

Poliittinen liberalismi

John Rawls, Political Liberalism (1993), Martha Nussbaum, Liberty of

Conscience (2008) Ihmisillä luontainen moraalitaju, jonka pohjalta voidaan demokraattisesti sopia

yhteisistä moraalis-poliittisesta rakenteista ja siitä tilasta joka annettava

omalletunnolle Omatunto elämän tarkoitusta ja eettistä perustaa koskevien identiteettien ja

vakaumusten muotoilemisen kykynä, jonka vapaa toteuttaminen kuuluu

ihmisen hyvään elämään Moderneissa yhteiskunnissa vakaumusten ja identiteettien moninaisuus ja

ristiriitaisuus Oikeudenmukainen poliittinen järjestys sallii vakaumusten vapaan

harjoituksen mutta on itse puolueeton vakaumuksiin nähden Fundamentalismiin ei ole poliittisesti syytä puuttua, jos se mukautuu

demokraattiseen järjestykseen (hyväksyy yleisen perusteltavuuden

vaatimuksen poliittisen järjestyksen osalta)

Vakaumuksen vapaa harjoitus

Omatunto surkastuu ja hyvä elämä estyy ilman vakaumuksen

vapautta Muodollinen vapaus ei riitä vaan tarvitaan syrjinnän estämistä ja

resurssien tarjoamista Vakaumukseen vetoavia poikkeuksia yleisiin sääntöihin sallittava,

vakaumuksen harjoitukselle ei saa asettaa kohtuutonta taakkaa ilman

pakottavaa intressiä Pakottavia intressejä ovat yhteiskuntarauha, kansalaisten

perusoikeudet, tasa-arvoinen mahdollisuus poliittiseen

osallistumiseen (vrt. monikulturismi ja kulttuurinen relativismi) Uskonto ja ei-uskonto periaatteessa samassa asemassa Miten suhtautua fundamentalistisiin vakaumuksiin? Rawls:

kunnioitusta ansaitsevat vs. irrationaaliset vakaumukset

Julkisen vallan neutraalisuus

Ei kiellä vakaumusten näkymistä julkisessa tilassa (vrt.

Ranskan laïcité-järjestelmä) Edellyttää vakaumusten tasa-arvoista dialogia, valmiutta

oppia toisilta ja tehdä poliittisia päätöksiä vakaumusten

eroista riippumatta Voiko poliittinen tila olla täysin neutraali vai suosiiko

neutraalisuuden tavoittelu tiettyjä vakaumuksia? Tarvitseeko poliittinen järjestelmä tuekseen

kansalaisuskontoa ja voiko se olla vakaumusten suhteen

neutraalia

Suomen järjestelmän ongelmat

Kirkot ja verotus Koulujen uskonnon opetus ja harjoitus Teologiset tiedekunnat Julkisten instituutioiden uskonnolliset seremoniat Sananvapaus