FT Sirpa Aalto sirpa.aalto@oulu maailma_keskiajan... · tutkimus eli paleografia ... Ruotsin...

FT Sirpa Aalto

[email protected]

Luennon rakenne Yleistä keskiajantutkimuksesta ja sen historiasta

Kirjallinen ja suullinen kulttuuri

Kirkko lähteiden tuottajana

Erityyppisten asiakirjojen muotoja ja tutkimusta (kieli materiaali yms.)

Oikeudelliset asiakirjat

Keskiajan historiankirjoitus

Editiot, käsikirjoitukset ja käsikirjoitustutkimus

Sirpa Aalto: Keskiajan tutkimuksen metodit

Mikä ihmeen keskiaika? Liukuva määrittely, riippuu usein siitä minkä maan tai

alueen historiasta puhutaan

vertaa esim. käsite sydänkeskiaika (n. 1100-1300) Ranskassa ja ”Suomessa”

Onko keskiaika erityisen haastava tutkijan kannalta?


Lähteet ”Keskiajalta on säilynyt vähän lähteitä.”

Lähteitä löytyy, mutta ne eivät ole välttämättä kovin kattavia rajaa sitä, mitä voidaan tutkia ja miten voidaan tutkia

Tilastollista tutkimusta ei usein voida tehdä, koska aineisto ei ole tarpeeksi kattava

Sen sijaan voidaan tehdä kvalitatiivista tutkimusta


Esimerkki: Suomen keskiajan kirjallinen kulttuuri –projekti

Käsikirjoitusfragmentit auttavat selvittämään, minkälaista kirjallisuutta Itämaassa oli ja mistä päin sitä oli saatu ja/tai käsikirjoitukset olivat saaneet vaikutteita


Keskiajan tutkimuksen historiaa Kiinnostus keskiaikaa

kohtaan romantiikan myötä

1800-luvulla tapahtunut edistys historiatieteissä: vaatimus alkuperäislähteistä (Ranke) monumentaaliset editioprojektit


Tutkimus 1900-luvulla uusien kysymysten

asettaminen lähteille

Vaikutteet lähitieteistä

Hermeneutiikka: alun perin pyhien tekstien tulkintaa, nykyisin laajempi käsitys eli tekstien kautta voidaan tulkita kulttuuria ja yhteiskuntaa


Annalistit Syntyi 1930-luvulla Ranskassa

Marc Bloch: La société féodale (1939-1940)

Tutkimuksen kohteena marginaali-ilmiöt, arki jne.

”Mentaliteettien historia”

Aron Gurevich: Historiallinen antropologia

Poikkitieteinen tutkimusote

Kollektiivisen mentaliteetin käsite


Arkeologia apuna Kuva: Ville Laakso

Arkeologian tulokset täydentävät tietoja silloin, kun kirjallinen materiaali puuttuu tai se on puutteellista

Arkeologian tulosten hyödyntäminen: avaa mahdollisuuden tutkia arkea ja sitä, mitä ei löydy asiakirjoista


Kirjallinen ja suullinen kulttuuri Esim. Skandinaviassa oli

vaatimaton kirjallinen kulttuuri ennen kristinuskon tuloa

Riimuilla merkittiin hautamuistomerkkejä ja käyttötavaroita

Runologia tutkii riimukirjoituksia

Vrt. suom. ’runo’ – ruot. ’run’


Suullisen kulttuurin vahva asema Näkyy monin tavoin:

Sopimukset vahvistettiin suullisesti

Lait, runot ym. oli opeteltava ulkoa, mikä näkyy niiden muodoissa (esim. alliteraatio muistamista helpottavana tekijänä)

Esimerkiksi Islannin yleiskäräjillä (alþing) lainpuhujan tehtävänä oli lukea käräjäväelle ulkomuistista lakia

Tutkijan ongelmat: 1) ei jää lähteitä, 2) onko esim. kirjoitetussa muodossa oleva laki suullisen perimätiedon viimeinen vaihe?


Kirjallisen kulttuurin ”vallankumous” Kristinusko on

kirjauskonto eli käännytystyö muutti ”pakanakulttuureja” perusteellisesti

Vallanpitäjät hyötyivät kirjallisesta kulttuurista (hallinnon tehostaminen)


Kirjallisen kulttuurin kehitys tutkimushaasteena Kielellinen käänne (linguistic turn): miten

kommunikaatio ja kieli ovat vaikuttaneet ihmisten mentaliteetteihin?

Voidaanko esittää yleispätevä kaava siitä, miten kirjallistuminen etenee suullisessa kulttuurissa?

Suullinen kulttuuri = taantumuksellinen?


Keskiajan tutkimuksen lähteet Lindisfarne (Englanti), luostarin rauniot

Riimukivi Uppsalassa


Kirkko lähteiden tuottajana Läntinen kirkko suurin yksittäinen lähteiden tuottaja

Kirjoitustaitoiset papit valjastettiin myös maallisen hallinnon palvelukseen

Kirkon ylläpitämät koulut edesauttoivat kirjallisen kulttuurin vahvistumista


Asiakirjat Sinettien tutkimus eli

sfragistiikka

Vaakunoiden tutkimus eli heraldiikka

Vanhojen käsialojen tutkimus eli paleografia

ovat kaikki ulkoisen lähdekritiikin kannalta tärkeitä


Asiakirjatyypit:

Notitia: asiakirja, joka on todiste tapahtuneesta. Muodoltaan lyhyt ja todistajat luetellaan lopussa

Carta: itsessään oikeudellisesti määrääviä tai suoraa seurausta oikeudellisesta tapahtumasta

(Myös näiden kahden välimuotoja löytyy)


Carta-asiakirjojen muoto PROTOKOLLA: invokaatio, (”X:n nimessä”)

intitulaatio (kuka), devootio (”Jumalan armosta”), inscriptio (kenelle), salutatio (tervehdys)

DISPOSITIO: promulgaatio (”tehtäköön kaikille tiettäväksi”), narraatio (tapahtumat, ”leipäteksti”), petitio (kenen pyynnöstä tai käskystä),

Corroboraatio eli asiakirjan lopussa esitetään, miten siitä tulee pätevä (todistajat, sinetit tms.)

[sanctio]


Asiakirjan muodon tarkastelu on osa ulkoista lähdekritiikkiä!

Monet asiakirjat ovat säilyneet meille kopioina

Esim. nk. kopiokirjat (registra) tärkeitä lähteitä, mutta niissäkin on vain valikoima lähteitä


Asiakirjojen kieli ja materiaali Iso osa asiakirjoista on kirjoitettu latinaksi (varsinkin

kirjolliset asiakirjat)

1300-luvulla esim. Ruotsin valtakunnassa latina syrjäytyy vähitellen ruotsin tieltä

Asiakirjat kirjoitettiin pergamentille, mutta 1300-luvulla paperi tekee tuloaan


Oikeudelliset lähteet Rättsböcker (muistiin kirjoitetut lait), lagböcker

(kuninkaan säätämät lait) eroa ei varmaankaan ollut aikalaisille

Ruotsin alueelliset lait: svealagar ja götalagar

Myöhemmin kuninkaiden säätämät maanlait, jotka koskivat koko valtakuntaa

Kaupungeilla oli omat lakinsa, kirkon parissa toimi kanoninen oikeus


Oikeudelliset lähteet tutkimuskohteena Haasteita:

Lakien avulla voidaan tutkia taloudellisia ja sosiaalisia oloja yhteiskunnassa

Miten voidaan erottaa laeista vanhempi ja uudempi kerros?

Lakien toteutumisesta jäljellä vähän tuomiokirjeitä


Keskiajan historiankirjoitus Malbork (Marienburg), Puola

Kronikat

Keskiaikainen käsitys historiasta ja historiankirjoittamisesta

Viitekehyksenä kristillinen maailmankuva ja kuuluminen kristikuntaan (Christianitas)


Historian tapahtumissa nähtiin Jumalan tahto

Lineaarinen aikakäsitys, tuomiopäivä lopussa

Historiateoksilla oli didaktinen tarkoitus: historiasta tuli ottaa opiksi

Historia oli yksi kirjallisuuden laji

Aikaisempia teoksia lainattiin usein sanasta sanaan


Annaalit Kirkon kannalta oli tärkeää, että pääsiäistä vietettiin

aina oikeaan aikaan ajan muistiin merkitseminen tärkeässä roolissa

Annaaleissa muistiin merkittiin vuoden aikana tapahtuneet tärkeät tapaukset

Luostareilla, kirkoilla, kuninkailla omat annaalinsa

Ruotsiin annaalit tulivat vasta 1200-luvulla


Hagiografia Kirjaimellisesti ’pyhä kirjoitus’

Pyhimyselämäkerrat

Sisäinen lähdekritiikki korostuu: mikä tekstissä voi viitata todellisiin oloihin? Mitä voidaan oikeasti päätellä?

Kodikologia = käsikirjoitusten kokonaisvaltainen tutkimus


Pohjoismaiset historiateokset: Ruotsi Ruotsalaiset riimikronikat

Eerikinkronikka (1300-luvun alkupuolelta)

Kaarlenkronikka (1400-luvulta)

Engelbrektinkronikka (päättyy v. 1436)

Sturenkronikka (1500-luvun alussa)

Ericus Olai: Chronica regni gothorum (1460-l.)


Editiot ja käsikirjoitukset Käsikirjoitus = alkuperäislähde

Editio = painettu versio alkuperäislähteestä

Mitä jos käsikirjoitus on kopio? Entä jos kopioita on useampia ja ne poikkeavat toisistaan?

stemmatologia



lyhenteet

Vaihteleva kirjoitusasu

Hyvän edition edellytykset Mainitaan, mihin käsikirjoituksiin se perustuu

Hyvät lähdeviitteet

Edition kirjoitusasu voi olla normalisoitu tai se noudattaa alkuperäistä käsikirjoitusta (esim. alkuperäisestä tekstistä puuttuvat kirjaimet on merkitty kursiivilla)

Digitoidut editiot ja käsikirjoitukset avaavat tutkijoille uusia mahdollisuuksia: lähteet ovat helposti saatavilla ja niihin voi liittää lisätietoja


Esim. 1: Karolinkinen minuskeli


Esim. 2: goottilainen tyyli eli textualis


Finlands medeltids urkunder (FMU) Reinhold Hausen julkaisi Suomen keskiaikaa koskevia

asiakirjoja FMU-sarjassa v. 1910-1935.

Mullisti Suomen keskiajan tutkimuksen, vaikka siihen on jouduttu koko ajan tekemään lisäyksiä.

1989 kokoelma suomennettiin

Nykyisin selattavana kansallisarkiston sivuilla http://extranet.narc.fi/DF/index.htm

Myös muut pohjoismaiset vastaavat tietokannat (esim. Ruotsin SDHK)


http://extranet.narc.fi/DF/index.htm

http://extranet.narc.fi/DF/index.htm

Yhteenveto Kuva: Ville Laakso

Keskiajan tutkimus nojaa pääsääntöisesti kvalitatiiviseen tutkimukseen

Tutkimuksessa korostuu monitieteisyys: historiantutkija tarvitsee työnsä tueksi muiden tieteenalojen tuloksia


Kiitos!


FT Sirpa Aalto sirpa.aalto@oulu maailma_keskiajan... · tutkimus eli paleografia ... Ruotsin...

Documents

Transcript of FT Sirpa Aalto sirpa.aalto@oulu maailma_keskiajan... · tutkimus eli paleografia ... Ruotsin...