Forssan seudun

hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian seuranta

Hyvinvointikertomus 2009-2012

Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuo-

sille 2013-2016

Tilastot

Hyvinvointivaliokunnalle 4.10.2012

2

TIIVISTELMÄ Julkaisija Forssan seudun terveydenhuollon ky

Julkaisun päivämäärä 4.10.2012

Tekijät Hyvinvointivaliokunta

Julkaisun laji

Toimeksiantaja

Julkaisun nimi Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian seuranta- Hyvinvointikertomus 2009 - 2012 ja Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuosille 2013- 2016 ja tilastokooste Julkaisun osat Tiivistelmä

Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 laadittiin vuosina 2002 -2004 ja julkaistiin syksyllä 2004. Tämä suunnitelma todettiin myös seudulliseksi turvalli-suussuunnitelmaksi, jolla paneudutaan olosuhteisiin, joilla on seurauksena syy yhteys väkivaltaa ja rikollisuutta. Suunnitelmassa etsitään hyvinvointia edistäviä ja väkivaltaa ja rikollisuutta ehkäiseviä toimenpiteitä. Strategia koostui neljästä ulottuvuudesta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tilanne sekä tur-vallisuus ja viihtyvyys. Jokaiselle osalle luotiin visio, päämäärä ja kriittiset menestystekijät sekä seurantamittarit. Jokaiselle osiolle kuvattiin nykytila, jonka pohjalta tavoitteet luotiin.

Esitys jaettiin kunnallisvaaliehdokkaille syksyllä 2004. Seuraavalla valtuustokaudella 2005 - 2008 strategian linjaukset ovat tulleet huomioiduksi kuntastrategioissa ja lautakun-tien työssä. Strategiaa tarkasteltiin vuosina 2008 ja 2009. Tällöin tehtiin hyvinvointikerto-mus vuosista 2004 - 2008 ja sovittiin vuosille 2009 -2012 uudet painopisteet.

Valtakunnallisesti hyvinvointisuunnittelulle tuli terveydenhuoltolain (1326/2010) velvoite. Terveydenhuoltolain pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuusto-kaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvin-voinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Forssan seudulla tätä velvoitetta on jo toteutettu seudullisen hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia työssä.

Nyt julkaistavassa Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusosassa on jokaisen ulottuvuuden osalta kuvattu indikaattoreissa tapahtuneita muutoksia ja kehitystä. Kriittisten menestys-tekijöiden osalta selvitettiin tehtyjä toimenpiteitä Forssan seudulla vuosina 2009 - 2012 ja painopisteiden toteutumista. Uusista painopisteitä vuosille 2013 – 2016 on tehty ehdotus ja toimenpide-ehdotukset esitetään sivuilla 27 -29. Tilastoaineistoina on käytetty mm. SOTKAnet - tietokantaa ja kouluterveyskyselyn tulok-sia 2004, 2006 2008 ja 2010. Kansallisen turvallisuustutkimuksen 2009 tiedot on sisället-ty aineistoon. Vuonna 2012 tutkimusta ei ole tehty. Tilastot hyvinvoinnin – ja turvallisuu-den ulottuvuuksista on koottu osa II sivut 31 - 60. Avainsanat Hyvinvointi, turvallisuus Sarjan nimi ja numero Kokonaissivumäärä

90; kertomus 30 + tilasto-osa 60 Jakaja Kustantaja

Forssan seudun terveydenhuollon ky

3

Sisällysluettelo

Tiivistelmä ....................................... ................................................................................... 2

1 Johdanto ........................................ .................................................................................. 4

2 Yleistietoa alueesta............................. ............................................................................ 5

3 Fyysinen ja psyykkinen terveys .................. .................................................................. 5

3.1. Kriittiset menestystekijät ja mitä tehty 2004 - 2012 ............................................................... 9

4 Osallisuus ja yhteenkuuluvuus ................... ................................................................ 12

4.1 Kriittiset menestystekijät ja mitä tehty 2004-2012 ............................................................... 14

5 Sosioekonominen tila ............................ ....................................................................... 16

5.1 Kriittiset menestystekijät ja mitä tehty 2004 - 2012 ............................................................. 20

6 Turvallisuus ja viihtyvyys ...................... ...................................................................... 21

6.1 Kriittiset menestystekijät ja mitä on tehty 2004 - 2012 ........................................................ 24

7 Panoksia hyvinvointiin .......................... ....................................................................... 26

8 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden painopisteet 201 3-2016 ja seuranta ..................... 27

Forssan seudun hyvinvointivaliokunta 2009- 2012.... ................................................... 30

OSA II ................................................................................................................................ 31

Forssan seudun hyvinvointi ja turvallisuusstrategia n hyvinvointikertomuksen tilasto-osa ....................................... .................................................................................. 31

Väestö 31.12.2011 ................................. ........................................................................... 32

Väestöennuste 2010, 2020, 2030 ja 2040 ............ ............................................................ 32

Huoltosuhde ....................................... .............................................................................. 32

1. Fyysinen ja psyykkinen terveys ................. ................................................................ 33

Kelan sairastavuusindeksi ......................... ..................................................................... 33

Mielenterveys ..................................... .............................................................................. 36

Terveystottumukset ................................ ......................................................................... 39

Tapaturmat ........................................ ............................................................................... 45

Lasten fyysinen ja psyykkinen terveys ............. ............................................................. 47

Osallisuus ja yhteenkuuluvuus ..................... ................................................................. 50

15-18-vuotiaiden ja 17-18-vuotiaiden kokemus saama staan tuesta ja yhteenkuuluvuudesta ............................... ....................................................................... 50

Juurtuminen seudulle .............................. ........................................................................ 57

Äänestysaktiivisuus ............................... ......................................................................... 58

Ulkomaalaiset seudulla ........................... ....................................................................... 58

Sosioekonominen tila .............................. ........................................................................ 59

Väestön koulutustaso .............................. ........................................................................ 59

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ................. .............................................................. 60

15-18-vuotiaiden nuorten koulussa viihtyminen ja p oissaolot ................................... 60

Tulot ............................................. ..................................................................................... 61

Työllisyys ........................................ ................................................................................. 65

Tietosisältö.................................................................................................................................... 65

Työttömyys ........................................ ............................................................................... 65

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % a sukkaista .............................. 68

Perheet ........................................... ................................................................................... 68

Asuminen .......................................... ............................................................................... 69

Turvallisuus ja viihtyvyys ........................ ....................................................................... 71

Rikoksista ........................................ ................................................................................. 71

Perheväkivalta .................................... .............................................................................. 72

Kansallinen turvallisuus tutkimus 2003, 2006 ja 200 9 Forssan seudulla.................... 72

15-16-vuotiaden koululaisten kokemukset turvallisuu desta ja viihtyvyydestä .......... 83

Kuntapalvelututkimus 2005, 2007, 2008 ja 2010 lisäk si 2012 tietoja ........................... 85

Panoksia hyvinvointiin ............................ ........................................................................ 89

4

1 Johdanto

Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 laadittiin vuosina 2002 - 2004 ja julkaistiin syksyllä 2004. Tämä suunnitelma todettiin myös seudulli-seksi turvallisuussuunnitelmaksi, jolla paneudutaan olosuhteisiin, joilla on seuraukse-na syy yhteys väkivaltaa ja rikollisuutta. Suunnitelmassa etsitään hyvinvointia edistä-viä ja väkivaltaa ja rikollisuutta ehkäiseviä toimenpiteitä. Strategia koostui neljästä ulottuvuudesta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosio-ekonominen tilanne sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Jokaiselle osalle luotiin visio, päämäärä ja kriittiset menestystekijät sekä seurantamittarit. Jokaiselle osiolle kuvat-tiin nykytila, jonka pohjalta tavoitteet luotiin. Esitys jaettiin kunnallisvaaliehdokkaille syksyllä 2004. Seuraavalla valtuustokaudella 2005 - 2008 strategian linjaukset ovat tulleet huomioiduksi kuntastrategioissa ja lautakuntien työssä.

Strategiaa tarkasteltiin vuosina 2008 ja 2009. Tehtiin hyvinvointikertomus vuosista 2004 - 2008 ja sovittiin vuosille 2009 - 2012 uudet painopisteet.

Valtakunnallisesti hyvinvointisuunnittelulle tuli terveydenhuoltolain(1326/2010) velvoi-te. Terveydenhuoltolain pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran val-tuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Forssan seudulla tätä velvoitetta on jo toteutettu seudullisen hyvinvointi- ja turvalli-suusstrategia työssä.

Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärk eän tehtävän eli kunta-laisten hyvinvoinnin edistämisen perustana, joka to detaan jo kuntalaissa ( Kun-talaki 17.3.1995/365). Hyvinvointikertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvoi ntitar-peita sekä arvioi jo toteutunutta toimintaa, hyvinv ointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomu s toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raport oinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöi lle se on työväline pää-töksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvi oinnissa. Tämä hyvinvoin-tikertomus sisältää seurantamittarit, jotka ovat se udullisesti yhdessä sovittu.

Valtioneuvosto hyväksyi 8.5.2008 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjel-maksi. Ohjelmassa määritetään sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toi-menpiteet poikkihallinnollisesti. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Haasteina määritellään syrjäytyminen, tapaturmien määrän vähentäminen ja väestö-ryhmien väliset suhteet, väkivalta, suuronnettomuudet, yhteiskunnan haavoittuvuus, rajat ylittävä rikollisuus, tietoverkkorikollisuus sekä terrorismi ja väkivaltainen radikali-soituminen. Toimeenpanoa varten laadittiin Sisäisen turvallisuuden toimeenpano-suunnitelma 30.9.2008, jota on viimeksi päivitetty 29.4.2009 vuosille 2008-2011.

Hallitusohjelmassa 17.6.2011 päätettiin, että sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä huolehtii sisäisen turvallisuuden ohjelman poikkihallinnollisesta koordinaatiosta. Kol-mas sisäisen turvallisuuden ohjelma ”Turvallisempi huominen” hyväksyttiin valtioneu-vostossa 14.6.2012 ja se ilmestyi Sisäasiainministeriön julkaisuna 26/2012. Tässä ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet ja esitetty 64 toimenpi-dettä, joista noin kaksi kolmannesta painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin. Pääosa toimenpiteistä on jatkossa pysyvää toimintaa. Ohjelmassa on päätetty toimenpiteistä mm. turvallisuuden tunteen lisäämiseksi, oppilaitosten ja julkisten tilojen turvallisuu-den parantamiseksi, työssä kohdatun väkivallan ja vakavan väkivallan ja sen uhkan vähentämiseksi, nuorten turvallisuuden parantamiseksi sekä lapsiin ja nuoriin kohdis-tuvan seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi, yritystoiminnan turvallisuuden lisäämi-seksi ja rikoksen uhrin palvelujen parantamiseksi.

5

Alueellisen toimeenpanon varmistamiseksi valmistellaan alueelliset toimeenpano-suunnitelmat, joka valmistuvat syyskuussa 2012.

Seudulle esitetyssä hyvinvointikertomuksessa 2009 - 2012 ja ehdotuksessa 2013 -2016 on huomioitu sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältöjä ja osaa toteutetaan jo seudulla.

2 Yleistietoa alueesta

Väestökehitys alueella tilastoennustein näyttää vähenevää suuntaa. Seudun väkilu-ku vuonna 2011 oli 35116. Väestöennuste vuosille 2010, 2020, 2030 ja 2040 kertoo seudun väkimäärän vähenevän. Vuonna 2040 väestöä ennustetaan oleva seudulla 33 859 henkilöä. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Forssan seudulla kaikki kunnat sijoittuvat maan ja Kanta-Hämeen keskiarvon huonommalle puolelle eli huollettavina työikäistä kohti on enemmän kuin maassa ja Kanta-Hämeessä keski-määrin. Lähinnä Kanta-Hämeen keskiarvoa on Forssa ja Ypäjä. (Taulukot s. 32)

3 Fyysinen ja psyykkinen terveys

Seuraavaksi kuvataan tilastojen valossa fyysistä ja psyykkistä terveyttä, sairastavuu-den ja kansansairauksien ja mielenterveyden näkökulmasta, liikalihavuutta, liikunnan harrastamista, alkoholinmyyntiä, vammojen myrkytysten vuoksi sairaalassa oloa, ko-ettua terveyttä 15 -18vuotiailta ja lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle ja avohoidon tu-kitoimissa olevien lasten osuutta. Kuviot löytyvät sivuilta 33 - 46.

Sairastavuusindeksi

Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten ter-vettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisteri-muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja lisäksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttu-jista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Forssan seudun sairastavuus on maan keskiarvoa korkeampi Humppilassa ja Fors-sassa. Ypäjän sairastavuus on noussut maan keskiarvon yläpuolelle vuodesta 2005 vuoteen 2007 ja sen jälkeen on indeksi ollut maankeskiarvon alapuolella. Tammelan väestön sairastavuus on hieman maan keskiarvon alapuolella. Jokioisilla sairasta-vuus on selkeästi maan keskiarvon alapuolella koko tarkastelu jakson 2005-2010.

Yleisimmät sairaudet Kelan kansantauti-indeksin mukaan kaikki seudun kunnat jäivät selvästi maan kes-kiarvon alapuolelle tarkastelujaksolla 2005-2010. Forssassa ja Humppilassa kansan-tauti-indeksi on nousut lähes maan keskiarvoon vuonna 2010. Forssassa ja Humppi-lassa kansatauti-indeksi on suurempi kuin Kanta-Hämeen keskiarvo, joka jää maan kesiarvon alapuolelle. Jokioinen Tammela ja Ypäjä ovat Kanta-Hämeen keskiarvon alapuolella.

6

Verenpaine – ja sepelvaltimotautia sairastettiin seudulla kaikissa kunnissa keskimää-räistä enemmän kuin Kanta-Hämeessä vuonna 2010. Verenainetautia, sepelvaltimo-tautia ja diabetesta esiintyy eniten Humppilassa Forssan seudun kunnista. Humppi-lassa diabetes on lisääntynyt vuosina 2006 – 2007 ja vuonna 2008 nousu taittui ja vuonna 2009 lasku jatkui ja vuonna 2010 oli jälleen lievästi nouseva suunta. Ypäjällä diabetes ja verenainesairaudet vähentyi vuosina 2006 - 2009. Vuonna 2010 indeksi oli selvästi nouseva diabeteksessa ja lievästi nouseva verenpaineen osalta. Sepelvaltimotauti on lisääntynyt vuosina 2005 –2008, mutta vuonna 2009 nousu tait-tui ja vuonna 2010 indeksi nousi jyrkästi.

Mielenterveys Mielenterveys ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 16 -64-vuotiata on Forssan seudulla eniten Forssassa. Vuodesta 2005 Forssan luvut ovat olleet nousussa. Määrä on maan ja Kanta-Hämeen keskimäärää suurempi. Humppi-lassa on myös mielenterveyssyiden vuoksi maan ja Kanta-Hämeen keskiarvoa enemmän työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 2009 - 2010. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät ovat laskeneet Forssan osalta selvästi vuoden 2005 jälkeen. Kaikki maalaiskunnat ovat olleet alle maan keskitason alla vuodesta 2004 lähtien.

Masennus Depressiolääkehoidon korvausta saaneiden 25 - 64-vuotiaiden osalta vastaavan ikäi-seen väestöön verrattaessa jäätiin Forssaa lukuun ottamatta seudun muissa kunnis-sa maan keskitason alapuolelle. Peruskoululaisten 8. ja 9. keskuudessa keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta esiintyi lähes samantasoisesti kuin vastaavan ikäisissä Kanta-Hämeessä vuosina 2008 ja 2010. Lukion ja ammattioppilaitoksen 1 ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla vain Ypäjän hevosoppilaitoksessa masentuneisuutta oli Kanta-Hämeen keskiarvoa enemmän.

Yli 75-vuotiaiden yksin asuminen Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 237) Forssassa on sekä maan että Kanta-Hämeen keskimäärään enemmän yksin asuvia 75-vuotiaita. Yksin asuvien 75-vuotiaiden osuus on noussut myös Humppilassa.

Terveystottumukset: Liikunta

Kouluterveyskyselyissä on kysytty oppilaan harrastamaa liikuntaa vapaa-ajalla ja liikunnan määrä on korkeintaan tunti viikossa. Vuonna 2008 peruskoululaisten 8. ja 9. luokkalaisten kunnittainen vaihtelu oli 45% - 22% ja vuonna 2010 vaihteluvali oli 40% - 29%. Lähes kaikissa kunnissa vähän liikkuvien osuus oli pienentynyt. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista vapaa-ajalla vain tunnin viikossa harrastaa liikuntaa yksi kolmasosa. Seudun ammattioppilaitokset eroavat keskenään selkeästi. Puolet Fors-san oppilaista on vähän vapaa-ajalla liikkuvia ja Ypäjällä vain alle kolmasosa kuuluu tähän ryhmään. Uusien fyysisten aktiivisuuden suositusten mukaan 13–18-vuotiaiden tulisi liikkua 1–1½ tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla sekä yli kahden tunnin is-tumajaksoja tulisi välttää. Lasten ja nuorten osalta perussuositus fyysisen terveyden kannalta on, että molempien osuuksien liikuntapiirakasta, perusliikunnan ja täsmälii-kunnan, tulee täyttyä, eli lähes päivittäin tulee liikkua tunnin verran. (Nuori Suomi 2008)

7

Lihavuus Lihavia (BMI>30) 25-64 –vuotiaita vastaavan ikäisestä väestöstä koko maassa oli 15 % vuonna 2003 ja 17,4 % vuonna 2010. Lihavien osuus on noussut koko seuranta jakson ajan. Kunta- tai seutukohtaista tietoa ei ole aikuisväestöstä saatavissa. Kouluterveystutkimus 2010 osoittaa, että seudun peruskoulun 8.-9.lk oppilasta on yli-painoisia 13-36 % ja lukiossa 19 % ja ammattioppilaitoksessa 25 %. Ylipainon raja on määritelty kyselyssä iän ja sukupuolen mukaan: 18-vuotiailla raja on 25 ja nuoremmilla ikäryhmillä pienempi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelman 2008–2011 tavoitteena on, että ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998–2001 tasolle.

Tupakointi Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten päivittäinen tupakointi on vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen 2010 kouluterveyskyselyjen mukaan. Forssassa ja Humppilassa tupa-koivia oli eniten noin 18 % ja vähiten Tammelassa ja Ypäjälle noin 10 %. Lukiossa 1 ja 2.vuosikurssin opiskelijoiden päivittäinen tupakointi oli alle 8 %.Ammatillisessa op-pilaitoksessa päivittäin tupakoivia on noin 35 %. Kansanterveysohjelma Terveys 2015 esittää, että nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liit-tyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE -ohjelman 2008–2011 tavoitteena on, että tupakoivien 16–18-vuotiaiden osuus vähenee viisi prosent-tiyksikköä. (Lähtötilanne vuonna 2006 pojista 22 %ja tytöistä 23 % tupakoi. Lähde: Stakes, kouluterveyskysely.)

Alkoholinkäyttö

Vuonna 2010 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisista tosihu-malaan vähintään kerran kuukaudessa juovien määrä on vähentynyt vuoden 2004 kouluterveyskyselyyn verrattuna kaikissa kunnissa. Kanta-Hämeen peruskoulujen (16 %) keskimäärän ylittää vain Forssa (25 %). Lukion 1 ja 2.vuosikurssin opiskelijoiden alkoholin käyttö tosihumalajuomisena on li-sääntynyt vuoden 2010 tietojen mukaan. Ammattioppilaitoksen 1 ja 2. vuosikurssin opiskelijoista yli kaksi viidesosaa joi itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuussa. Kanta-Hämeen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista joi itsensä tosihumalaan hieman vähemmän. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Forssassa alkoholinmyynti 100 % alkoholina on ollut huomattavasti suurempaa koko 2000-luvun kuin koko maassa tai Kanta-Hämeessä. Korkeimmillaan myynti oli vuon-na 2007, jonka jälkeen myyntimäärä on ollut hieman laskeva. Vuoden 2010 tilanne oli 12,7 litraa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma 2008–2011 tavoitteena on, että alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 ta-solle. Forssan osalta tämä tarkoittaa myydyn alkoholimäärän laskua 11,2 lit-raa/asukas. Lasten ja nuorten politiikkaohjelmassa lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva ympäris-tö indikaattorina on alkoholin kokonaiskulutus (100 % alkoholia/asukas).

Huumeet Peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisista ja lukion 1. ja 2.luokkien opiskelijoiden laittomien huumeiden käyttö on vähentynyt ollen alhaisimmillaan 2006. Vuosien 2008 ja 2010 kyselyn tiedot osoittavat kuntakohtaisia eroja ja myös nousevaa suuntaa.

8

Tapaturmat

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut: 0-15 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (320): Forssan seutu oli maan keskitason ala-puolella vuonna 2010. 16-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (321) Jokioinen ja Tammela olivat maan keskimäärän yläpuolella vuonna 2010. 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (308) Forssa oli maan keskimäärän yläpuo-lella ja muut kunnat sen alapuolella vuonna 2010. 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (318). Vuonna 2010 Jokioinen oli maan keskimäärän yläpuolella. Forssa ja Ypäjä olivat maan keskiarvossa ja Tammela ja Humppila maankeskiarvon alapuolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma 2008–2011 tavoitteena on, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapatur-mat vähenevät 10 %. Kanta-Hämeen pelastusalueen Tapaturmakatsauksessa 2 012 havaitaan, että Forssassa on ollut 1610 kaatumis- tai putoamisen aiheuttamaa hoitojakoa vuosina 2006-2010. Näitä hoitojaksoja oli 29 % enemmän kuin olisi odotettu koko maan lu-kuihin verrattuna. Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Yleisin suu tapaturma-kuolemaan oli putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset olivat yleisiä. Tapatur-makuolemat ovat yleistyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne ja työtapaturmat ovat olleet laskussa jo pidem-män aikaa. Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut on päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan usein päihdyksissä. (Tapaturmatilasto 2012/THL; Sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi 2012, 14.)

Lasten fyysinen ja psyykkinen terveys

Kouluterveyskysely/Stakes 2002, 2004, 2006, 2008 ja 2010 Vuonna 2010 peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisista Kanta-Hämeessä koki 16 % tervey-den tilan keskimääräiseksi tai huonoksi. Forssan seudulla Kanta-Hämeen keskimää-rään tai alle jäivät muut kunnat kuin Tammela. Lukiossa oli Kanta-Hämeen keskimää-rää enemmän terveyden tilansa keskimääräiseksi tai huonoksi kokevia. Ammattioppi-laitoksen opiskelijoista koki terveyden tilansa keskimääräiseksi tai huonoksi vähem-män kuin Kanta-Hämeen ammattioppilaitoksissa yleensä. Niska ja hartiakipuja oli peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisista Kanta-Hämeessä noin 30 %:lla vuonna 2010. Forssan seudun kuntien oppilailla vaivoja kokevien osuus jäi alle Kanta-Hämeen keskimäärän alle, vain Ypäjällä oli enemmän.

Kasvatus- ja perheneuvolassa asiointi = Perheneuvol assa asiointi

Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaita /1000 7-17-v. Forssalaisten osuus on myös lisääntynyt vuoden 2008 jälkeen ollen maan keskimää-rän alapuolelle vuosian 2008 ja 2010. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Forssassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on ollut koko 2004 lähtien maan keskimäärää suurempi. Maan ja Kanta-Hämeen keskimäärä oli 1,3 vuonna 2010. Tilastoissa Humppilan osalta ei kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuutta näy. Lu-kua ei ilmaista, koska tapausten määrä jää alle määrän mikä tilastollisesti ilmoitetaan.

9

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma 2008–2011:ssa asettaan tavoite, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhtees-sa ikäryhmään kääntyy laskuun. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä: Tarkastelu näyttää, että vuosina 2005 - 2007 Forssassa 3,9 % 0-17 vuotiaista oli avohoidon tukitoimien piirissä, mikä oli maan keskimäärää vähemmän. Vuodesta 2008 Forssassa osuus on noussut ja myös vuonna 2010 noususuunnassa (noin 9 %). Kanta-Hämeen keskimäärä nousi myös ollen 2010 noin 7 %. Vuoden 2004 jäl-keen maalaiskunnissa avohoidon tukitoimien piirissä on ollut vaihtelevasti lapsia ja nuoria. Jokioisilla oltiin vuonna 2005 maan keskimäärän tasolla (4,9 %), jonka jälkeen tapahtui laskua ja vuodesta 2008 määrä on noussut ollen vuonna 2010 noin 5 %. Ypäjällä oltiin vuonna 2006 lähellä maan keskimäärässä ja vuonna 2007 huomatta-vasti keskimäärää yläpuolella 6,7 %, josta tukitoimien piirissä olevat ovat edelleen vähentyneet.

3.1. Kriittiset menestystekijät ja mitä tehty 2004 - 2012

Vuonna 2004 julkaistussa strategiassa fyysisen ja psyykkisen ulottuvuuden visio ja päämäärä esitettiin seuraavasti: Visio: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin Päämäärät:

1. Fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy koko elämän ajan

2. Toimiva ja kilpailukykyinen palvelurakenne hyvinvointipalveluissa 3. Selkeät ja toimivat palveluketjut ja työmenetelmät eri toimijoiden kesken 4. Sairastavuuden alentaminen

Seuraavana ovat kriittiset menestystekijät. Kursivoidulla tekstillä on esitetty, mitä asioita on tehty kriittisten menestystekijöiden saavuttamiseksi vuosina 2004-2008 ja 2009-2012. Vuonna 2009-2012 tavoitteissa asiat ryhmitelty kohdejoukon mukaan ja tavoite lihavoitu. Alla vuoden 2009-2012 asiat hajotettu vuoden 2004-2008 kriittisten menestystekijöiden mukaan, jotta voi seurata asioiden etenemistä. Taulukossa on esitetty ne tiedossa olevat toimenpiteet ja hankkeet, joissa on saatu tieto hyvinvointivaliokuntaan ja hyvinvointijohtoryhmään. Vuodet 2004 -2008 Vuodet 2009 -2012 Lastensuojelutyössä ja lasten ja nuorten huollossa painopisteen siirtäminen korjaa-vasta toiminnasta avohuoltoon (1,3) Forssan kaupungin perheneuvola siirtyi FSTKY:hyn 2004 ja 2005 mielenterveys-työn vastuualueelle 2006 panostusta perhetyöhön uusia työn-tekijöitä. Maalasikunnissa on perhetyönteki-jöitä joka kunnassa Kevät 2007 avattu uusi yksikkö Kaarisil-taan; palvelut tuotteistettu Uuden 1.1.2008 lastensuojelulain mukaisia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia 2010-2013 tehdään kuntakohtaisina seu-dulla

Lapset ja nuoret Kuntien lastensuojelusuunnitelmat= Kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat 2010-2013 Kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitel-mat 2010-2013 – hyväksytty, ei ole toteutunut yhteisenä ainakaan, vireillä, seuraavan kauden tavoite

Mielenterveysterveyspalveluissa on lisätty avohuolto- ja asumispalveluja (1,4) Mielenterveystyönsuunnitelma valmistui 19.10.2005 Mielenterveystyön vastuualue FSTKY:ssä

Mielenterveyden edistämissuunnitelma (HYMI) 2010-2015 -toteutus "Kehittämisehdotusten toteutuminen, FSTKY:n ehkäi-

10

2005 aloitti toiminnan Kuntoutuskotitoiminta käynnistyi kevät 2006 Ehkäisevän mielenterveystyön ryhmä aloitti työn 2005 Forssan kaupunginhallitus nimennyt työ-ryhmän, joka kartoitetaan asumispalvelujen tarve vaikeasti hoidettavien ryhmien koh-dalla: Asiaa työstäneen ryhmän esitys kii-reellisin mielenterveysongelmaiset; Aspan loppuraportti 1-2/2006; Aspan tuettu asumistoiminta alkoi. Aluksi 4:lle mielenterveys-kuntoutujalle asunnot. Tilanne 13.3.2007 kirjoilla 18 palvelunsaajaa Forssa, muut kunnat 3

sevän mielenterveystyön työryhmän toimesta". Suunnitelman toimet kohdentuvat myös aikuisiin: suunnitelman ehdotukset 5,11,17ja 17 . Toteutunut 5 ja 11. 16 vaiheessa ja 17 ei onnistunut

Vanhusten kotona asumisen turvaaminen lisäämällä avohoitopalveluja, hyvinvointi-teknologiaa kotisairaalatoimintaa ja omais-hoidon tukea (1,3) FAK- toteutti koulutusta; Kotiuttamista tehostettiin yhteisneuvotteluin alkoivat 2005. Vuonna 2008 tehtiin kotiu-tumisen tehostamisohjelma erikoissairaan-hoidosta tehostettuun palveluasumiseen tai kotiin. Avosairaala aloitti toiminnan vuonna 2007 syksyllä. Hanke - Mää itte kotona 2006-2008., jossa selvitti hoito/ palveluketjut Selvitys hyvinvointiteknologista vanhustyön näkökulmasta 10.10.2005 DEMO InnoELLI Seniorin Disko 2006-2007: Saatiin kokemusta hyvinvointiteknologista ja sen käyttöönotosta. Yhteistyössä FSTKY, Forssan kaupunki ja HAMK Heikan palvelukeskuksen mallikodit valmiit 4/2009

Ikäihm iset Vanhusten asioiden hoitaminen ja dementiahoito-paikat niiden henkilöiden palvelujen kehittäminen ketkä eivät vielä ole palvelujen piirissä kaikkien hallin-tokuntien osalta Hanke Forssan seudun ikäihmisten kuntalaisläh-töinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäeri-tyisesti 2010-2012; Forssa ja FSTKY; Forssan kaupunki: Boosteritiimi ja FSTKY: Hyvinvointi-teknologia tiimi Iäkkäiden fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpi-täminen, jotta kotona asuminen mahdollistuu edennyt myönteisesti, seudulle perustettu ikäihmisille sopivia kuntoilupisteitä erityisryhmien liikuntaryhmät, motivointi erin-omaista lääkäreiden pitäisi ohjata em. ryhmiin esim. rollaattorien testaus, halvat turvalukot ym. markkinointi

Hoivayrittäjyyden edistäminen (2) Vuoden 2004 jälkeen on aloittanut uusia yrittäjiä. Nyt hoivayrittäjiä seudulla noin kymmenen (HoVa) -hanke 1.1.2006 - 28.2.2008. Hoivayrittäjien valmennus 1.1.2009-31.12.2010 Hyvinvointiklusteri Forssan seutu 11/2007 – 2011

Ikäihmiset Hoivayrittäjyyden edistäminen hoivayrittäjyyden edistäminen, edennyt jonkin verran l seudulla, yrittäjiä ja osaajia on, mutta kiinteistöt ja palvelutuotanto erillään, sitoumus, että on tietty sum-ma millä voidaan ostaa > yrittäjiä lähtee mukaan hoivayrittäjyys: klusterihanke 2011 asti, nyt Forte jatkaa, aiemmin noin 10 hoivayrittäjää nyt 16 (tilanne kevät 2012)

Kaikenlaisten tapaturmien ennaltaehkäisy (1) Tapaturmaselvitys : Koti- ja vapaa-ajantapaturmat 20.6.2006 Seudun liikenneturvallistyöryhmät tarkista-vat suunnitelmia toimikausi 2005-2008 Forssan keskustan esteettömyysselvitys 2006 Seudullinen vammaisneuvosto 2005-2008 on katselmoinut kuntien keskustojen es-teettömyyttä. Kunnat ovat huomioineet ja tehneet tarvittavia korjauksia suunnitelmis-saan.

Ikäihmiset Tapaturmien ehkäisy – elinympäristön es-teettömyys esteettömyyden turvaaminen, kartoittamista tehty, rakentamispuoli jatkossa huomioon tapaturmat, ikäihmisillä yllättävän paljon johtuen esim. asumisolosuhteista hissirakenteet, kalliita projekteja, valtion avus-tusta saatavissa Esteettömyyskartoituksia tehty kuntien keskusta; FSTKY:n toimipisteet Osaamiskeskus , Humppilan fysioterapia

Mahdollistetaan omasta terveydestä huo-lehtiminen koko elämänkaaren ajan (päih-

Lapset ja nuoret

11

teettömyys, terveyttä edistävä ravinto, tu-pakoimattomuus, terveysliikunta) (1,4) Tuetut opinpolut - hanke 2008-2011 Oppilashuolto-hankkeessa esillä. Ohjelman viimeisin päivitys vuoden 2007 Seudullinen ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelma 2015 tuotetaan hankkeessa 2007-2009. Eritysryhmille laaditaan kevät ja syyskau-delle seudullinen ohjelma (liikuntasihteerit). Terveysliikuntahankkeita: LIKSU 2006-2007 yli 50 v. Humppila, Ypäjä ja Forssa Vuosi lisää kotona 2006-2008, yli 75- koto-na asuvat huonosti liikkuvat Humppila ja Forssa Valtakunnallisessa ERIKU - hankkeessa 2007-2009 Forssan kaupunki mukana

Nuoret – moniammatillisuus verko sto Nuorten tuetut opinpolut –hankeen innovaatiot Hankkeen jälkeen jäi tutor toimimaan nuoriso-neuvojana 1.6.2011 alkaen Oppilashuolto – tehostaminen oppilashuollossa suunnitelmat kunnossa, pala-vereja pidetty, koulut/rehtorit noudattavat suun-nitelmaa Mielenterveyden edistämissuunnitelma (HYMI) 2010-2015 "Kehittämisehdotusten toteutuminen, FSTKY:n ehkäi-sevän mielenterveystyön työryhmän toimesta". Suunnitelman toimet kohdentuvat myös aikuisiin: suunnitelman ehdotukset 5,11,17ja 17 . Toteutunut 5 ja 11. 16 vaiheessa ja 17 ei onnistunut Forssan kaupunki koordinoinut erityisryhmien liikunta-ryhmiä Terveyden ylläpito ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sairauksien ehkäisemiseksi, ettei mielenterveys- ja käyttäy-tymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisten määrä nousisi Työttömien terveystarkastukset vakiintuneet määrän seuranta aloitettu 2012 Pitkäaikaissairauksien hoitoon kehitetään oma-hoitopainotteista toimintamallia (terveyshyöty) POTKU-hanke 2010-2012

Elinympäristöstä huolehtiminen (1, 4) Elintarvikelaboratorioiden toiminnasta tehty selvitys Elintarvikelaboratorio lopetti toimintansa vuoden 2007 lopussa Sopimus yhteistyöstä tehty MTT, Hämeen-linnan ja FSTKY:n välillä Toimintamallista neuvotellaan

Päihde- ja huumetyössä on selkeät toimin-tamallit käytössä (3,4) Seudulliset päihdetilastot 27.2.2006 Päihdeolojen arviointi 5.10.2007 Valmistunut Ehkäisevän päihdetyön toimin-taohjeet 17.5.2006 Kunnissa päihdeyhdyshenkilöt Päihdepalvelujen kehittämishanke 1.4.2005-31.3.2007 Jatkoajalla -hanke 1.4.2007-31.3.2009 Mielenterveys- ja päihdeosaaminen 1.1.2008-31.12.2009

Päihdetyö, Alkoholijuomien myynti ja kulutukseen kiinnitet-tävä huomiota Ennaltaehkäisevää työtä koordinoinut a-klinikka. Sovellettu PAKKA -hankkeen toimintamallia: Yhteisöpreventiivisin työmenetelmin tehostettu ikärajavalvontaan vähittäiskaupassa sekä vas-tuullista anniskelua ravintoloissa Tarjontatyöryhmä perustettu ja se on kokoon-tunut säännöllisesti Päihdepsykiatria: a-klinikalla päihdeongelman lisäksi psykiatrinen näkökulma. Päihdetyö toteutunut FSTKY:n kautta, ei paljon kuntien omaa.

Seudullisen hyvinvointiteknologiaosaami-sen parantaminen (1,2) Järjestetty yhteisneuvottelut hyvinvointi-teknologian yhteistyöstä 8.11.2005 –12.9.2006 Selvitys vanhuksille soveltuvasta hyvinvoin-titeknologiasta 10.10.2005 DEMO InnoELLI Seniorin Disko 2006-2007

Hanke Forssan seudun ikäihmisten kuntalaisläh-töinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäeri-tyisesti 2010-2012 Forssa ja FSTKY _ FSTKY:ssä aloitti Osaamiskeskuksessa Hyvin-vointiteknologiatiimi:

• Apuvälinenäyttelytila valmistunut kevät

12

Osaajatiimi ja mallikodit (FSTKY, Forssan kaupunki ja HAMK) Mää itte kotona -hanke: Osaamisen kehit-täminen kehittämistehtävä Hyvinvointitek-nologia hoitotyössä 10.6.2008

2012 ja tilan varustelu aloitettu

Asiakasryhmäkohtaiset palveluketjut toimi-vat (1,3,4) Vanhustyö: Mää itte kotona- hanke 7 pro-sessikuvausta Väli-Suomen Ikäkaste 2008-2011 POLKU-hanke Kanta-Häme, jossa Forssan seutu on mukana Oppilashuolto –Kouluterveydenhuolto: FSTKY:n terveyden edistämissuunnitelma Oppilashuolto tehty toimintaopas päivitys lukuvuosittain Mielenterveystyö: Mielenterveys ja päihde-osaamisen-hanke 2008-2009 Päihdetyö: Päihdestrategiassa osioittain kuvattu Tietoyhteydet kuntien vanhustyöhön kun-nossa

Ikäihmiset Hanke Forssan seudun ikäihmisten kuntalaisläh-töinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäeri-tyisesti 2010-2012 Forssa ja FSTKY _ Asiak-kuus prosessit yli organisaatiorajojen Lapset ja nuoret Nuoret – moniammatillisuus verkosto Oppilashuolto – tehostaminen oppilashuollossa suunnitelmat kunnossa, pala-vereja pidetty, koulut/rehtorit noudattavat suun-nitelmaa Nuorten tuetut opinpolut –hankeen innovaatiot Hankkeen jälkeen jäi tutor toimimaan nuorisoneuvo-jana 1.6.2011 alkaen Rajanylittäjät-hanke 2011-2013 FAI:n pudokkaat, suuren tuen tarve psykososiaalisten ongelmien havaitseminen vaikeaa ja puuttuminen vielä vaikeampaa ennakoivan työn lisääminen tärkeää Koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrä laskee vuoden 2009 jälkeen havaittavissa laskua myös 2010 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto: resurssit asetuksen mukaisia ja toiminta asetuksen mukaista:

• laaja-alaiset terveystarkastukset, siirrytty perhekeskeiseen toimintatapaan

• kouluterveydenhoitaja resurssia lisätty • kouluuntulotarkastuksessa mukana

neuvolan th, rajapinta ylitetään suunni-telmallisesti

4 Osallisuus ja yhteenkuuluvuus

Pro gradu -tutkielmassaan Saila Hilvola 2010 pohtii Nuorten tulevaisuuden kuvia jat-kuvuudesta epävarmuuteen? Hän korostaa tulevaisuuden kasvatusta. Tulevaisuuden ajattelu ohella tulee kehittää tunne ja vuorovaikutustaitoja, muutoksen hallintaa ja selviytymistaitoja sekä lisätä nuorten osallisuutta yhteisön jäsenenä. Suomen korke-assa asemassa olevat vaikuttajat kuten presidentti Sauli Niinistö on kantanut huolta Suomen nuorista.

Seuraavaksi kuvataan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta 15-18 vuotiaiden kokemuksil-la vanhempien huolenpidosta, läheisten ystävien olemassa olosta, koulun työilmapii-ristä ja kuuluksi tulemisella koulussa sekä pitääkö koulun käynnistä. Forssalaisten kokemuksia kuvataan vaikutusmahdollisuuksista ja kokemuksia nuorten harrastus-

13

toiminta ja kulttuuripalveluista, esim. teatteri-, musiikki- ja taidepalveluista sekä kun-nan yhteistyöstä naapurikuntien kanssa. Lisäksi tarkastellaan äänestysaktiivisuutta, kuntien nettomuuttoa ja ulkomaalaisten määrää seudulla. Kuviot löytyvät sivuilta 47-59.

15-18 vuotiaiden kokemuksilla välittämisestä ja avu n saannista (Kouluterveyskyselyt 2002-2010)

Vanhemmuutta voidaan kuvata kouluterveyskyselyn indikaattorilla Tietävätkö van-hempasi, missä vietät perjantai- ja lauantai-iltasi? Vuoden 2006 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisten vanhemmista yhä suurempi osa tiesi, mis-sä nuoret viettävät perjantai ja lauantai –iltoja. Eniten tietämättömien vanhempia oli vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan Forssassa 44 % ja vuonna 2010 lähes saman verran 43 % ja vähiten Ypäjällä 21 %. Vuonna 2008 Humppilassa lähes 40 % vanhemmista ei tiennyt viikonloppuviettopaikka ja vuonna 2010 vain 25 % ei tiennyt viikonlopun viettopaikkaa. Forssan seudun maalaiskunnat olivat Kanta-Hämeen kes-kiarvon alapuolella vuonna 2010 samoin kuin 2008. Oppilaalla ei yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi jutella luottamuksellisesti: Forssan seudulla näitä peruskoulun 8.ja 9.luokkien oppilaista oli kunnittain eniten Ypäjällä 18 % ja vähiten Humppilassa 5 % vuonna 2010. Vuoden 2010 kouluterve-kyselyssä Kanta-Hämeen keskimäärä oli 10 %. Lukiossa ja ammattioppilaitoksissa ilman ystävää oli 8-6 %. Koulun työilmapiirin koettiin aiheuttavan opiskeluvaikeutta. Vuosien 2006 ja 2008 kouluterveyskyselyssä koulun ilmapiiriongelmat olivat alhaisemmat kuin Kanta-Hämeen keskimäärä 29 %. Suurin muutos oli Tammelassa, jossa ilmapiri ongelmista kärsi 38 % vuonna 2006 ja vuonna 2008 luku oli 27 % ja myös vuonna 2010 oli eniten Tammelassa 32 %. Oppilaiden kokemus tulla kuulluksi koulussa oli vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008 Forssan suurempi kuin vuonna 2008. Kanta-Hämeen keskimäärä oli 29 % vuonna 2010. Vaihtelu seudun kunnissa oli 28 % -16 %. Lukiossa tilanne oli parantu-nut vuoden 2006 jälkeen. Vain 11 % opiskelijoista ei koe tulleensa kuuluksi sekä vuonna 2008 ja 2010. Tämä oli Kanta-Hämeen keskimäärän alapuolella. Indikaattori muodostui kolmesta Kouluterveyskyselyn kysymyksestä: Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta kokevia peruskoulun 8. ja 9. luokka-laisten osuudet kunnissa olivat laskeneet vuodesta 2004. Korkeimmillaan 16 % ja epätasaisemmin jakautuneena avuntarve oli 2002. Vuonna 2010 korkein avuntarve oli 10 % Forssassa ja Tammelassa, mikä on sama kuin Kanta-Hämeen keskimäärä. Alhaisin avuntarpeen kokemus oli Jokioisilla ja Humppilassa 4 %. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta tarkoittaa, että oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan.

Forssalaisten kokemuksia kuntapalveluista

Kuntapalveluita on arvioitu Forssassa vuosina 2005, 2007, 2008 ja 2010 Efeko Oy:n tekemillä kyselytutkimuksilla. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia Forssassa piti vastaajista 17 % hyvin hoidettuna vuonna 2008 ja vastaavasti 16 % vuonna 2010. Nuorten harrastustoimintaa oltiin vuonna 2005 tyytyväisempiä kuin vuonna 2010. Tyytyväisiä vastaajista oli 46 % vuonna 2008 ja 38 % vuonna 2010. Kulttuuripalve-luihin, esim. teatteri-, musiikki- ja taidepalveluihin vuodesta 2005 tyytyväisten määrä on noussut. Tällöin palveluihin oli tyytyväisiä noin puolet vastaajista. Vuonna 2010 kulttuuripalveluja piti lähes 70 % hyvin hoidettuna. Kunnan yhteistyötä naapurikuntien kanssa piti Forssassa vastaajista 19 % hyvin hoidettuna vuonna 2008. Vuonna 2005

14

tutkimuksessa tyytyväisten osuus oli 29 %. Vuonna 2010 tyytyväisiä oli 24 % vastaa-jista.

Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus nousi 2008 kunnallisvaaleista vuoden 2011 eduskuntavaaleihin verrattuna Forssa, Jokioisilla ja Tammelassa.

Juurtuminen seudulle Juurtumista seudulle tarkasteltu nettomuutto indikaattorin avulla. Nettomuutto seudun kuntiin vuosina 2006-2007 oli maan keskimäärää vähäisempää. Poikkeuksellisesti vuonna 2010 Forssan nettomuutto oli 8,3/1000 asukasta. Tällöin Kanta-Hämeen net-tomuutto oli 4,7/1000 asukasta. Maalaiskuntien nettomuuttoluvut vaihtelivat suuruu-deltaan ja olivat negatiivisia kaikki vuonna 2010. Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtö-muuttajat).

Ulkomaalaiset seudulla Asiaa on tarkasteltu muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä tilastotiedon avulla.

Vuonna 2004 ulkomaalaisia, joilla oli muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä, asui seu-dulla 386 ja vuonna 2011 määrä oli nousut 736 henkilöön. Eniten ulkomaalaisia asui Forssassa 555 ja toiseksi eniten Jokioisilla 84.

Muuta

Seudulla ei ole suuria seudullisia kansanliikkeitä. Kouluverkkouudistus on aiheuttanut kylien aktivoitumista esim. Tammelassa, Jokioisilla ja Forssassa. Järjestöjen määriä ei ole inventoitu seudulla vuoden 2004 suunnitelman jälkeen. Vuoden 2004 strategiassa voitiin todeta järjestöjen määrä seudulla runsaaksi.

4.1 Kriittiset menestystekijät ja mitä tehty 2004-2 012

Vuonna 2004 julkaistussa strategiassa osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden ulot-tuvuuden visio ja päämäärä esitettiin seuraavasti:

Visio: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suva itsevaisuus ja keskinäinen huo-lenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksis ta on lisääntynyt.

Lounaishämäläinen henki - ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat ”yhteen hiileen” Päämäärät 1. Koko väestö toimii aktiivisesti asuinyhteisönsä yhteisöllisyyden edistämiseksi 2. Kansalaistoimintaa arvostetaan ja siihen osallistutaan 3. Erityisryhmien toimintaedellytyksiä parantamalla lisätään kansalaisten osallistumismah-

dollisuuksia 4. Lasten ja perheiden kasvu aktiivisiksi yhteisön jäseniksi 5. Koulupoissaolot alle valtakunnan keskiarvon 6. Pakolaisten ja maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen hyväksyminen osaksi yhtei-

söä 7. Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnittelu ja toimintamalleista sopiminen Seuraavana ovat kriittiset menestystekijät. Kursivoidulla tekstillä on esitetty, mitä asioita on tehty kriittisten menestystekijöiden saavuttamiseksi vuosina 2004-2008 ja 2009-2012. Vuonna 2009-2012 tavoitteissa asiat ryhmitelty kohdejoukon mukaan ja tavoite lihavoitu. Alla vuoden 2009-2012 asiat hajotettu vuoden 2004-2008 kriittisten menestystekijöiden mukaan,

15

jotta voi seurata asioiden etenemistä. Taulukossa on esitetty ne tiedossa olevat toimenpiteet ja hankkeet, joissa on saatu tieto hyvinvointivaliokuntaan ja hyvinvointijohtoryhmään. Vuodet 2004 -2008 Vuodet 2009 -2012 Eri ryhmille luodaan osallistumiskanavia kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, mielenterveysfoorumi, asukasyhdistykset (1,2,3) Seudullinen vammaisneuvosto aloitti 2005 toiminnan Vanhusneuvostot Forssa, Jokioinen, Tam-mela ja Ypäjä; Humppila Vanhusfoorumi Mielenterveysfoorumeja pidetty 8

Ryhmät toimivat edelleen

Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen (3) Hankkeita käynnistäneet Mielenterveysseura Mielikki Muisti ry.(/aiemmin Dementiayhdistys ry)

Koululaisille ja nuorille koulunajan ulkopuo-liset osallistumismahdollisuudet ( 4) Varpu- seudullinen varhaisen puuttumisen malli laadittu 25.5.2005 päivitys kevät 2007 Nuorityöntekijöillä seudulliset palaverit vuo-desta 2005 lähtien

yhteispalaverit jatkuvat

Koulutuksen negatiiviset keskeytykset hal-linnassa (1, 4, 5) Oppilashuollon- hanke 1.1.2004-31.10.2006 http://www.fstky.fi/DowebEasyCMS/?Page=fstky Oppilashuollon juurruttamishanke Forssan seudulla 1.8.2007-31.12.2008 Tuetut opin polut hanke 2008-2011

Koulutus Seudullinen lukio aloitti toimintansa. Nuorten tuetut opinpolut –hankeen innovaatiot Hankkeen jälkeen jäi tutor toimimaan nuoriso-neuvojana 1.6.2011 alkaen Rajanylittäjät-hanke 2011-2013

Perusasteella kaikille päättötodistus (1,4, 5) ei ole saatu tietoa

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen (1,4,5) ei ole saatu tietoa

Perusturvallisuutta, perhekeskeisyyttä ja vastuullisuutta korostava neuvolamalli (4) Hyvinvointineuvolaselvitys 2004-2005 FSTKY; toiminta siirtymässä kunnittain sama terveydenhoitaja hoitaa odotusajasta kouluun menoon perheen Perheen voimavaraistaminen neuvolatyön avulla –hanke FSTKY 2006-2008 Perheneuvolan palvelut siirtyneet FSTKY:hyn 2004 ja liittyneet Mielenterve-ystyön vastuualueeseen 2005

Hyvinvointineuvolamalli toimii seudulla täydessä laajuudessa vuonna 2012 koko seudulla perusneuvolatyön tukena on ½ perhetukitervey-denhoitajan työpanos vuodesta 2009 alkaen

16

Vastuullisen vanhemmuuden vahvistami-nen yhteisillä pelisäännöillä 1,4 (koko yh-teisö kasvattaa) Kouluterveyskyselyn 2004 tulosten selvitte-ly kouluissa vanhempainilloissa Samoin vuoden 2006 ja 2008 tulokset käsi-telty Vuoden 2008 tehtiin myös ammattioppilai-toksissa Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta 1-2 lk

Reagoidaan muuttoliike alueella/alueelta –analyysin tuloksiin (1) Seudullinen elinvoimaisuus ja kilpailukyky –valiokunta 21.11.2003 Muuttajakysely 2003 Forssan seudun työllisyysstrategia 2010 Optimi-hanke 2004 Uutta Forssan seudun elinkeinostrategiaa luodaan 2009

Kotouttamissuunnitelma ensimmäinen hyväksytty valtuustoissa 2011, menossa uusi päivitys FORTE-hanke päivittää Ulkomaalaisten työperäinen muutto: maahanmuuttajien osuus lisääntyy Seudullinen kotouttamisohjelma tärkeä tehtävä seuraavan valtuustokauden aikana Monikulttuuriset perheillat Forssan kaupunki nuoriso- ja liikuntapalvelut syksy 2012

Toimiva verkostoyhteistyö kansalaisten ja viranomaisten kesken (1,2) Kuntien nettisivustot toimivat - päätökset netissä Kuntienpalvelurakenneselvitys: sähköinen asiointi

Suvaitsevaisuuden lisääntyminen onnistu-neen asennekasvatuksen avulla (6) Viksberg -hanke 2004-2007 maahanmuut-tajille oma ryhmä ja HAMK - englanninkieliset opetusryhmät Eri viranomaisten yhteistoiminnan suunnit-telu sujuu hyvin ja toimintamalleista sovi-taan ja mallit pidetään ajan tasalla (7)

5 Sosioekonominen tila

Seuraavaksi sosioekonomista tilaa tarkastellaan koulutustasolla, 15 -18 vuotiaiden osalta pitääkö koulun käynnistä ja onko luvattomia poissaoloja sekä koulutuksesta poisjäämisellä. Väestön tulotasoa tarkastellaan keskieläkkeet, täyttä kansaneläkettä saavilla 65 vuot-ta täyttäneillä, kunnan yleisellä pienituloisuusasteella ja lapsiperheiden pienituloi-suusasteella asukkaiden keskimääräisellä verotulolla. Toimeen tulon heikkenemistä ja syrjäytymisvaaraa tarkastellaan työttömyydellä ja toimeentulotukeen turvautumisel-la. Perheistä tarkastellaan lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden määrää, yhden hengen sekä ahtaasti asuvia asuntokuntia ja ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia. Kuviot ovat sivuilla 59-70.

Koulutustaso

Koulutustasomittain indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu las-kemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pi-tuus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän kou-lutustasoa koulutuspituudella. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukiois-

17

sa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkea-kouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkin-non mukaan. Forssan seudun kuntien väestön koulutustaso on noussut 2000-luvulla tasaisesti ol-len kuitenkin alle maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän. Parhain koulutustaso väestöl-lä on Jokioisilla koko 2000-luvun.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (3219) Forssassa 16,4 ja Humppilassa 18,3 oli selvästi maan ja Kanta-Hämeen keskimäärää enemmän 17-24 vuotiasta verrattuna vastaavaan väestööön koulutuksen ulkopuolella vuonna 2004. Viime vuosina Forssa on lähestyneet Kanta-Hämeen keskimäärää ollen 12,9 vuonna 2010. Humppilan tilanne on pysynyt yli 15. Muut maalaiskunnat ovat pysytelleet vuoden 2004 jälkeen Kanta-Hämeen keskimäärän alapuoleella vuoteen 2009 asti. Vuonna 2010 Ypäjä ylitti Forssan 2010 arvon. Tammelassa on vähiten koulutuksen ulkopuolle jääneitä 17-24 vuotiaista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma 2008 –2011 todetaan, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. Jokioinen ja Tammela ovat saavuttaneet Kaste-ohjelman tavoitteen.

15-18-vuotiaiden nuorten koulussa viihtyminen ja p oissaolot

Oppilaiden ilmoittamattomat poissaolot eli lintsaamiset, lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, ovat vähentyneet 2000-luvulla oppilaiden keskuudessa. Vuosina 2004, 2006 ja 2008 tilanne on ollut lähes samanlainen muissa kunnissa kuin Ypäjällä, jossa ainakin 2 päivän lintsaukset nousivat 2 %:sta 9 %:iin vuoteen 2006 ja pysyivät samana vuonna 2008 ja vuonna 2010 laskivat 6 %. Tammelassa osuus oli pienenty-nyt vuoteen 2006 verrattuna ja laski edelleen vuonna 2010. Lukiossa lintsaaminen on pystytellyt noin 10 % tuntumassa. Ammattikouluissa luvut ovat merkittävästi korkeammat.

Verotulot

Seudun verotulot ovat kasvaneet tasaisesti vuoden 2004 jälkeen. Forssan verotulot olivat aiemmin Kanta-Hämeen keskimäärää suuremmat, mutta ovat vuodesta 2009 jääneet sen alle. Jokioisten verotulot olivat tavoittaneet Forssan vuonna 2006 ollen vuonna 2007 alle Forssan tason ja ohittaneet jälleen vuonna 2010 Forssan. Muissa seudun kunnissa taso oli alhaisempi.

Pienituloisia

Kunnan yleinen pienituloisuusaste indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista ku-nakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittä-jä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tu-lonsiirrot. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumal-la. (Katso tarkempi selvitys SOTKAnet 3099 indikaattori info http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/metadata?type=I&indicator=3099)

18

Seudun kunnista vuosina 2005-2009 Jokioisilla oli koko maan keskimäärää vähem-män pienituloisia. Vuonna 2010 Jokioinen nousi maan keskimäärään (14,9 ). Tamme-la on myös pysytellyt maan keskimäärän alle vuodesta 2007 lähtien ja määrä on ollut laskusuunnassa viime vuosina (12,5 vuonna 2010). Forssassa, Humppilassa ja Ypä-jälle pienituloisia on ollut maan keskimäärää enemmän koko tarkastelujakson ajan. Vuoden 2010 indikaattori luvat ovat Forssa 18,5; Humppila 19,2 ja Ypäjä 17,9. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma 2008–2011 tavoite on, että lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin. Lasten pienituloisuusaste indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten koti-talouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehi-tys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloi-suusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suh-teellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. (Katso tarkempi selvitys SOTKAnet 228 indikaattori info) http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/metadata?type=I&indicator=228) Lasten pienituloisuusaste oli maan keskimääränä 14,8 vuonna 2010. Forssan seudun kunnista yli maan keskimäärän olivat Forssa (17,7 ), Jokioinen (19,2) ja Ypäjä (15,8 ). Jokioinen on aiempina vuosina ollut selkeästi maan keskimäärän alapuolella niin kuin Tammela. Tammelassa lasten pienituloisuusaste 11,4 vuonna 2010 oli lähinnä Kas-te-ohjelman tavoitetta.

Eläkkeet Seudun kunnissa jäädään maan kokonaiseläkkeen alapuolelle edelleen vuonna 2010. Pienimmät eläkkeet ovat Ypäjällä ja Humppilassa. Forssassa vuonna 2010 keskimääräinen kokonaiseläke ilmoitettiin olevan 1274 euroa ja Humppilassa oli seu-dun matalin, 1117 euroa. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus 65 vuotta täyttävistä on laskenut tasaisesti 2000-luvulla. Lasku on jatkunut vuoden 2004 jälkeen. Forssan seudun luvut olivat alle maan keskimäärän muissa kunnissa kuin Tammelassa. Tammela on hieman maan keskimäärän (3,5 % v. 2010) yläpuolella.

Työlliset

Työllisiksi luetaan 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla 25.- 31.12. tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työt-tömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsu-taan myös työlliseksi työvoimaksi. Työllisten osuus kokomaassa oli 43,3 % vuonna 2010. Korkeimmillaan määrä oli 44,7 % vuonna 2007. Kanta-Häme myötäilee kokomaan arvoa. Forssan seudulla Jokioisil-la oli suurin työllisten määrä lähes yhtä suuri kuin Kanta-Hämeessä. Forssa työllisten määrä oli matalin 39 % vuosina 2009 - 2010.

Työttömyys

Työttömyys on alentunut koko maassa ja Kanta-Hämeessä vuoden 2004 jälkeen. Vuonna 2007 työttömyys oli maan keskimäärän ja Kanta-Hämeen alapuolella seudun maalaiskunnissa paitsi Ypäjällä, jossa aleneva kehitys pysähtyi. Forssan työttömyys

19

on pysynyt maan keskimäärän (8,4 % v. 2007) ja Kanta-Hämeen (7,6 % v. 2007) ylä-puolelle, joskin laskien tasaisesti. Vuoden 2008 –2010 tiedot työttömyydestä kertovat, että koko maan työttömyys on nousussa. Forssan seudun kunnista Forssassa, Humppilassa ja Ypäjällä työttömyyttä on enemmän kuin maassa ja Kanta-Hämeessä. Pitkäaikaistyöttömyys oli vielä nousussa vuonna 2004. Luvut laskivat vuosina 2006-2009. Koko maan keskimäärän (15,7 % vuonna 2009) alapuolella oli Humppila. Muissa kunnissa pitkäaikaistyöttömyys oli maan keskimäärä suurempaa. Vuonna 2010 pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun. Seudun nuorisotyöttömyys oli Forssassa 11% vuonna 2007, mikä oli koko maan kes-kimäärä suurempi. Muut seudun kunnat olivat maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän alapuolella. Alhaisin nuorisotyöttömyys oli Humppilassa 6,5 % ja Tammelassa 6,6 %. Vuonna 2008 oli jo hieman nähtävissä tuleva nousu ja vuosina 2009 - 2010 nousu oli huomattava. Vuonna 2009 luvut oli seudun korkeimmat Forssassa ja Humppilassa. Vuonna 2010 Forssa oli maan keskiarvon yläpuolella.

Toimeentulotukea saaneet taloudet kaikista kotitalouksista Toimeentulotukea saavien prosentuaalinen osuus on koko seudulla laskenut 2000-luvulla ja edelleen 2004 jälkeen. Kaikki seudun kunnat ovat vuoden 2006 maan kes-kimäärän alapuolella. Vuonna 2007 Humppilassa toimeentulotukea saavien osuus nousi maan keskimäärän yläpuolelle (6,5 % v 2007) ja Jokioisilla osuus väheni. Toimeentulotuen tarve yleensä lisääntyy työttömyyden lisääntymisen myötä. Tämä ilmiö on nähtävissä vuoden 2009 ja 2010 tilastoluvuissa.

Perheet Lapsiperheiden määrä kaikista perheistä on laskenut vuodesta 2004 lähtien seudun kunnissa paitsi Humppilassa lapsiperheiden määrä on noussut vuosina 2008-2010.Tammelan prosenttisosuus on myötäillyt maan keskimäärää 2004 –2010. Ypä-jän kunnassa lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosina 2005 – 2008 ja vuosina 2009-2010 lasku jyrkkeni. Jokioinen on ollut koko 2000-luvun maan keski-määrän yläpuolella. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus lapsiperheistä on pysynyt Forssassa (24,9 %) maan keskimäärän ja Kanta-Hämeen keskimäärän yläpuolella (20 %). Maa-laiskunnissa Jokioisilla ja Ypäjällä on yksinhuoltajaperheiden määrä noussut vuosina 2009-2010. Tammelassa yksinhuoltajaperheiden määrä on ollut laskussa.

Asuminen: yhden hengen asuntokunnat ja ahtaasti asu minen

Yhden hengen asuntokunnat ovat olleet seudun kaikissa kunnissa hienoisessa kas-vussa. Maan keskimäärän (41 %) yläpuolella on koko 2000-luvun ollut Forssa ja vuo-den 2010 tilanne oli 46,4 %. Ahtaasti asuvat asuntokunnat ovat olleet laskussa koko maassa niin myös Forssan seudulla. Forssassa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vähiten (7,1%). Kaikki maalais-kunnat sijoittuivat maan keskimäärän yläpuolelle (9 %) vuonna 2010. Ahtaimmin asu-taan Forssan seudulla Ypäjällä 11,7% ja Tammelassa 11,1%. Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähti-en). Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat hen-kilöt. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat lapsiperheasuntokunnista ovat vähentyneet muis-sa seudun kunnissa kuin Ypäjällä 40,6 % vuonna 2010. Maan keskimäärän 29.5 % alapuolella oli Forssa 28,6 %.

20

5.1 Kriittiset menestystekijät ja mitä tehty 2004 - 2012

Vuonna 2004 julkaistussa strategiassa fyysisen ja psyykkisen ulottuvuuden visio ja päämäärä esitettiin seuraavasti:

Visio: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutettuja ja it senäisesti toimeentulevia Päämäärät: 1. Seutukunta on houkutteleva sijoittajille ja turvallinen asukkaille 2. Huono-osaisuuden periytyvän kierteen katkaisu 3. Työ, toimeentulo ja koulutustaso oltava keskeisten kaupunkikeskusten tasoa 4. Toimiva asuntopolitiikka (kysyntä = tarjonta) 5. Koulutustarjonta seuraa työelämän tarpeita 6. Kokonaiskustannukset säilyvät seudulla edullisina ja kilpailukykyisinä 7. Kouluttautumisedellytykset kunnossa Seuraavana ovat kriittiset menestystekijät. Kursivoidulla tekstillä on esitetty, mitä asioita on tehty kriittisten menestystekijöiden saavuttamiseksi vuosina 2004-2008 ja 2009-2012. Vuonna 2009-2012 tavoitteissa asiat ryhmitelty kohdejoukon mukaan ja tavoite lihavoitu. Alla vuoden 2009-2012 asiat hajotettu vuoden 2004-2008 kriittisten menestystekijöiden mukaan, jotta voi seurata asioiden etenemistä. Taulukossa on esitetty ne tiedossa olevat toimenpiteet ja hankkeet, joissa on saatu tieto hyvinvointivaliokuntaan ja hyvinvointijohtoryhmään. Vuodet 2004 -2008 Vuodet 2009 -2012 Asumisasiat kunnossa, tarpeeseen nähden riittävät ja sopivat asumisolosuhteet (1,4) Aiemmin ASPA-selvitys ja sitten seudullinen palvelustrategia selvitys: Palveluasumisen eri-tyistarpeet –Forssan kaupungin hallitus nimen-nyt selvitysryhmän: työryhmä teki painopisteitä esityksen: tärkeysjärjestys: 1.mielenterveysongelmaiset 2. ikääntyneet päihdeongelmaiset 3. ikääntyneet kehitys-vammaiset ja 4. vaikeasti dementoituneet Asumispalvelutilanne 14.3.2007 1. mielenterveysongelmaiset Aspan loppuraportti 1-2/2006; Aspan tuettu asumistoiminta alkoi. Aluksi 4:lle mielenterveys-kuntoutujalle asunnot. Tilanne 13.3.2007 Kirjoil-la 18 palvelunsaajaa Forssa, muut kunnat 3 2. päihdeongelmaiset –Sininauhaliitto kumppani 3. ikääntyneet kehitysvammaiset – kesken, Pääjärveltä yhteistyö tarjous 4. vaikeasti dementoituneet –asia Erityisryhmien asumisessa kehitysvammaisten asuminen on parhaiten edennyt. Aspan avulla mielenterveyskuntoutujia on asu-tettu. Ei vielä riittävä panostus. Ongelmana päihdeongelmaiset ja vaikeasti dementoituneet

Koulutustason nosto (1, 3) Koulutustaso on noussut Forssan seudun kaikissa kunnissa ollen kuitenkin edelleen alle maan ja Kanta-Hämeen tason vuoden 2007 tilastoissa

Koulutustason nosto koulutustason nosto tärkeä nousee, on vuonna 2010 edelleen alle maan ja Kanta-Hämeen tason alapuolella

Monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet (5) Seudulla saa perusammattikoulutusta ja ammattikorkeakoulupetusta. Avoin yliopisto toimintaa

säilyneet edelleen

Kunnossa olevat oppimisolosuhteet (7) Kouluterveyskyselyn tulos 2004 ja 2006 sekä 2008 vertailu

Syrjäytymisen estäminen tärkeä - koulupudokkaiden asema > onko koulutuk-

sen laatu sillä tasolla, että se motivoi opiske-

21

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto-hanke 1.5.2007-31.10.2009

luun

Paikallisen koulutuksen ja työvoimakysyn-nän kohtaaminen (1, 5) Opitimi -hankkeen loppuraportti Keväällä 2009 käynnistyi uuden seudulli-sen työllisyysstrategian tuottaminen

Työllisyysasteen nostamiseksi toimiva yh-teistyöverkko kuntien ja työvoimaviran-omaisten kesken aktiivisen työvoimapolitii-kan ja työvoimakoulutuksen parantamiseksi (2, 5) Forssawork – hanke tuotti FAI:lle opiskeli-joiden keskeyttämiseen puuttumisen mallin Nuorten tuetut opinpolut 2008 –2011 Työvoimapalvelukeskus 2005 aloitti toimin-tansa Työvalmennuskeskus AKTIIVI PTT - terveydenhuollon kehittämishanke 2007- 2009 Juurrutus 2009-2010

Syrjäytymisen esto Eri hankkeet Quo vadis iuvenis - minne menet nuori? 15.9.2009-31.8.2012 jatkuu 1.9.2012-30.6.2014 Nuorten tuetut opinpolut –hankeen innovaatiot Hankkeen jälkeen jäi tutor toimimaan nuoriso-neuvojana 1.6.2011 alkaen Rajanylittäjät-hanke 2011-2013 KOPPI –Kohti parempia työelämä palveluita 2011-2013

Liikenneyhteydet kuntoon (1) 2-tie saatu valtion tiehankelistalle Seudulla asiointiliikennettä kehitetty: Forssa Tyykikyyti Jokioisten "Kyläpussi" Tammelassa myös Peliittapirssi Ypäjällä asiointiliikennettä

2-tietä parannettu

Elämisen ja palvelutuotannon kustannukset ovat kilpailukykyiset verrattuna keskeisiin kaupunkiseutuihin (1, 6)

Toimintaolosuhteiden edistym ien

Sosiaalinen yritystoiminta – seudullisesti järjestetty (1) Seutukehittäjä-hanke Aktiivisäätiön perus-tamiseksi 2005-2007. Syksy 2006 säätiötä ei perusteta Pomekon kehittäminen Työvalmennus-keskus Aktiiviksi (2008) Se on Forssan seudun suurin osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä ihmisiä työllistävä yksikkö. Aktiivi järjestää työtä sekä työllistymistä edistäviä ja elämänhallintaa tukevia palveluja erilai-sille yksilöille ja ryhmille. Aktiivissa työsken-telee päivittäin noin 90 henkilöä erilaisissa tehtävissä Välityömarkkinat TE-keskus käynnistämäs-sä hanketta kevät 2009 Välityömarkkinoi-den kehittämishanke Välke 1.1.2009-30.6.2011

6 Turvallisuus ja viihtyvyys

Seuraavaksi tarkastellaan Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset ja henkeen ja ter-veyteen kohdistuneita rikoksia ja perheväkivaltahälytyksiä Kansallisen turvallisuus tutkimuksen 2003, 2006 ja 2009 tuloksista esitellään

22

katuturvallisuuden muutosta, rikollisuuden vakavuuden kokemusta, asuinviihtyvyyttä häiritseviä tekijöitä ja miten huolestuneita ollaan siitä, että joutuu rikoksen tai onnet-tomuuden uhriksi sekä tulevaisuuden uhkien kokemusta omassa elämässä, asun-kunnassa ja yleensä Suomessa. Kolmen vuoden välein tehtyä tutkimusta ei ole ke-vääseen 2012 vielä uusittu. 15–18 vuotiaiden kokemuksia fyysisestä uhasta vuoden aikana koulussa ja koulukiusattuna vähintään kerran viikossa olemista kouluterveyskyselyn kertomana. Forssalaisten kokemusta puistojen ja viheralueiden hoidosta, asuinalueiden turvalli-suudessa, liikenneoloista jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta, liikenneturvallisuus ja-lankulkijan ja pyöräilijän kannalta sekä ilman laatu ja veden puhtaus kuntapalvelutut-kimuksen 2005, 2007, 2008 ja 2010 tuloksin. Kuviot ovat sivuilla71-88..

Rikokset –omaisuus, henkeen ja terveyteen kohdistun eet ja perheväkivalta

Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/1000 asukasta ovat laskeneen vuoden 2004 tasosta. Alhaisimmillaan luku 58,5 oli Forssassa vuonna 2010. Forssan omaisuusri-kostilanne on ollut koko 2000-luvun maa keskimäärää suurempi. Maan keskimäärä oli 51,6 vuonna 2004 ja 46 vuonna 2010. Kaikki maalaiskunnat ovat olleet vuoden 2004 jälkeen maan keskimäärän alapuolella. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on Forssassa ollut vuodesta 2004 yli maan keskimäärän paitsi vuonna 2010, jolloin oltiin maan keskimäärän alle 6. (maankeskimäärä 6,6,) Maalaiskunnissa ollaan maan keskimäärän alapuolella. Ypäjällä on ollut nousua vuosina 2009 - 2010. . Perheväkivaltatapaukset vuosittain Forssan seudun kotihälytykset olivat korkeimmillaan 2005 196 hälytystä vuosina 2006 - 2007 hälytyksiä on ollut alle 120. Vuonna 2008 kotihälytykset perheväkivallan olivat laskeneet edelliseen vuoteen ollen 100. Vuosina 2009 -2010 luvut ovat olleet suuremmat kuin vuonna 2011, jolloin hälytyksiä oli 171. Esitys sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi asettaa tavoitteeksi, että perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät poliisilla nousevat vuoteen 2011, jonka jälkeen määrä alkaa laskea.

Kansallinen turvallisuus tutkimus 2003, 2006 ja 200 9

Kansallinen turvallisuus tutkimus on vuosina 2003, 2006 ja 2009. Vuonna 2012 ei tutkimusta ole toistettu. Seuranta aiheina katuturvallisuus, vakava rikollisuus, asuin viihtyvyys, huolestuneisuus ja tulevaisuuden uhat. Katuturvallisuuden muutosta on seurattu jokaisena turvallisuuskyselyvuotena. Vuonna 2006 kysymys oli hiukan erilainen kuin vuonna 2003. Kun 2003 kysyttiin ni-menomaan, miten katuturvallisuus on muuttunut, niin 2006 kysymys muotoiltiin seu-raavasti: miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mielestänne muuttunut viimeisen kol-men vuoden aikana asuinpaikkakunnallanne. Näin ollen tulokset eivät ole täysin ver-tailukelpoisia, vaikka samasta asiasta on periaatteessa kysymys. Vuonna 2006 voitiin todeta katuturvallisuuden parantua Forssassa. Vuonna 2003 ka-tuturvallissuutta piti heikkona 32 % ja vuonna 2006 luku oli 26 %. Vuonna 2009 katuturvallisuus koetaan heikommaksi Forssassa (37 %) kuin koko maassa (32,6 %) ja Kanta-Hämeessä yleensä. Maalaiskunnissa Forssan seudulla katuturvallisuuden ei koeta heikentyneen yhtä paljon kuin Kanta-Hämeessä tai Forssassa. Rikollisuutta vakavana pitävien osuus on laskenut vuodesta 2006 ollen kuitenkin Forssan seudulla alueen korkein. Jokioisilla rikollisuuden vakavuus koetaan suuremmaksi kuin koko maassa tai Kanta-Hämeessä vuonna 2009. Tammela ja Ypäjä ovat maan ja Kanta-Hämeen keskimäärässä. Humppilassa rikollisuuden vakavuuden tunne jäi maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän alle. Asuinviihtyvyyttä häiritsee nuorison häiriökäyttäytyminen eniten Forssassa ylittäen selvästi maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän. Vähiten koettiin häiriöitä Humppilassa,

23

Ypäjälle ja Tammelassa nuorten käyttäytymisestä vuoden 2009 turvallisuustutkimuk-seen vastanneista. Yleinen paikkojen epäsiisteys häiritsee asuinviihtyvyyttä eniten Forssassa ja vähiten Humppilassa, Tammelassa ja Ypäjällä. Alkoholin juominen yleisillä paikoilla häiritsee vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä eniten Forssassa ja Humppilassa, Jokioisilla ja Tammelassa. Ypäjän vastaajien häi-riökokemus jää maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän alle. Ilkivalta häiritsee asuinviih-tyvyyttä Forssassa eniten ja vähiten maalaiskunnissa. Maalaiskunnista häiritsevim-pänä ilmiö koetaan Jokioisilla. Huolestuneisuus siitä, että joutuu joidenkin rikosten tai tapahtumien uhriksi seuraa-vien 12 kuukauden aikana, asiaa kysyttiin turvallisuustutkumuksen 2009 vastaajilta. Rikosten kohteeksi joutumisen pelko on useimmiten tilannekohtaista sekä aikaan ja paikkaan sidottua. Huolestuneisuus tai pelko voi pahimmillaan olla jatkuvaa huolta omasta ja lähiympäristön turvallisuudesta, ja se voi näkyä myös turvallisuustekijöiden ylikorostumisena. Huolestuneisuutta kysyttiin kaikkiaan kahdeksasta (8) ilmiöstä.” Tarkemmin tarkasteltiin melko tai erittäin paljon huolestuneiden osuuden muutoksi omaisuuden varastamisesta tai vahingoittamisesta, huolesta liikenneonnettomuuteen joutumisesta ja väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutumista. Vuonna 2009 melko tai erittäin paljon huolestuneiden osuus omaisuuden varastami-sesta tai vahingoittamisesta on Kanta-Hämeen keskimäärän alapuolella Humppilas-sa ja Ypäjällä. Forssassa, Jokioisilla ja Tammelassa melko tai erittäin huolestuneiden osuus on samantasoinen ollen Jokioisilla noussut vuodesta 2006. Humppilassa yksi-kään vastaaja ei ollut asiasta melko tai eritäin huolestunut. Huolestuneimpia liikenne-onnettomuuteen joutumisesta ollaan Tammelassa ja Humppilassa. Väkivallan tai uh-kailun kohteeksi joutumista pelätään eniten Forssassa. Uhkana tulevaisuudessa: Vastaajilta kysyttiin turvallisuustutkimuksessa 2009 iin, minkälaisia asioita vastaajat pitävät uhkana tulevaisuudessa. Se, millaisena kansalai-set näkevät tulevaisuuden, voi vaikuttaa heidän valintoihinsa. Parhaimmillaan tulevai-suudenkuvat voivat antaa keinoja vastata haasteisiin. Pahimmillaan ne voivat heiken-tää ihmisen kykyä vaikuttaa omaan elämään ja lisätä siten mm. syrjäytymistä. Tulevaisuuden huolet on jaettu kolmeen luokkaan: omaa elämää koskevat, asuinkun-taa koskevat ja yleensä suomalaista yhteiskuntaa koskevat huolenaiheet. Yleisesti ottaen vastaajat olivat enemmän huolissaan asuinkuntaa koskevista ja ylei-sistä uhkista kuin omaa elämää koskevista uhkista. Omaa elämää pyritään ja pysty-tään hallitsemaan paremmin kuin kuntaa tai koko yhteiskuntaa. Erityisesti vastaajat, jotka olivat huolestuneita omasta elämästään, kokivat muita enemmän myös turvat-tomuutta. Kanta-Hämeen alueella huolestuneimpia oltiin omassa elämässä vakavasta sairas-tumisesta 43 % ja seuraavana työttömyyden uhasta 39 %. Taloudellisten ongelmien lisääntymisestä huolestuneiden määrä oli noussut 24 %:sta 34 %:iin. Koulukiusaami-nen kysyttiin ensimmäisen kerran ja 24 % koki sen uhaksi omassa elämässään. Per-heväkivalta ei huolestuttanut omassa elämässä yhtään enempää kuin vuonna 2006. Kaikissa kysytyissä asuinkuntaan liittyvissä huolissa oli erittäin tai melko huolestunei-den osuus laskenut. Huolestuneimpia oltiin terveyspalveluiden saatavuudesta 2009 kyselyssä Kanta-Hämeessä. Suomalaisesta yhteiskuntaa koskevista huolenaiheista kanta - hämäläiset olivat huo-lestuneimpia työttömyydestä 81 %. Seuraavaksi oltiin huolestuneita huumeiden käy-töstä 74 %, rikollisuudesta 74 %, syrjäytymisestä 67 % ja alkoholinkulutuksen kas-vusta 65 %.

15-18-vuotiaden koululaisten kokemukset turvallisuu desta ja viihtyvyydestä (Kouluterveyskysely 2004-2010) Kouluterveyskyselyssä 2006 peruskoulun 8 ja 9.luokkien oppilaat kokivat fyysisen uhan vähentyneen vuoteen 2004. Vuoden 2008 kyselyssä uhkaa kokeneiden osuu-det olivat hieman nousseet ja vuonna 2010 nähtävissä laskua. Vain Forssa oltiin Kan-ta-Hämeen yläpuolella. Lukiossa oli nousua vuosina 2008 ja 2010. Vuonna 2010 peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilasta koulukiusattuna oli vähintään kerran viikossa Kanta-Hämeessä keskimäärin 8 %. Tammelassa oli saman verran

24

kuin Kanta-Hämeessä ja muissa kunnissa vähemmän. Forssassa ja Ypäjällä oli osuus 7 %. Jokioisilla ja Humppilassa osuus oli pienempi. Lasten ja nuorten politiikkaohjelmassa lapsiperheiden hyvinvointi osassa väkivallan vähentäminen indikaattorina on koulukiusattujen lasten osuus.

Turvallisuuden kokemus Forssassa Kuntapalvelututkimus 2005, 2007, 2008, 2010 ja 2 012 (FCG Oy)

Yleisesti voidaan asioiden todeta kehittyneen parempaan suuntaan koko vuosikym-menen aikana. Vuoden 2012 tiedot ovat osasta tarkasteltavista asioista.

Turvallisuus ja viihtyvyys rakentamisessa

Puistojen ja viheralueiden hoitoa piti Forssassa vastaajista 76 % hyvänä vuonna 2010. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus oli laskenut kolme prosenttiyk-sikköä.

Turvallisuuskokemus Yleistä turvallisuutta ja järjestystä piti Forssassa vastaajista 83 % hyvin hoidettuna vuonna 2012. Yleinen turvallisuus ja järjestystä piti hyvin hoidettuna 72 % vuonna 2005. Vuonna 2001 Forssassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden koki vain 51 % hyväksi Asuinaluetta turvallisena piti 75 % vastaajista vuonna 2001 ja 86 % vuonna 2012.

Liikenneolot ja – turvallisuus jalankulkijan ja pyö räilijän kannalta

Liikenneoloja jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta piti Forssassa vastaajista 52 % hy-vin hoidettuna. Edellisestä tutkimuskerrasta vuodesta 2008 tyytyväisten osuus oli las-kenut 8 %. Liikenneturvallisuutta pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta piti Forssassa vastaa-jista 43 % hyvin hoidettuna. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on las-kenut 5 prosenttiyksikköä.

Kokemus elinympäristön hoidosta ja valvonnasta

Vuonna 2010 ilman laatua piti Forssassa vastaajista 45 % hyvänä. Edellisestä tutki-muskerrasta 2008 tyytyväisten osuus oli noussut 16 prosenttiyksikköä. Juomaveden laatua piti Forssassa vastaajista 90 % hyvin hoidettuna samoin kuin vuonna 2008. Esityksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi 2012 kirjataan mm. toimenpiteitä tur-vallisuuden tunteen lisäämiseksi, turvallinen oppimisympäristö, liikkumisen turvalli-suuden lisääminen, varmistaa nuorille turvallinen kasvuympäristö, turvallinen elämä iäkkäille, vähentää väkivaltaa ja sen uhkaa ja vähentää alkoholin käytöstä aiheutuvia turvallisuusongelmia. Ohjelmassa esitetään myös rikoksen uhrin palveluja ja rikoksen tekijän tukea. Uusintarikollisuutta ehkäistään parantamalla vapautuvan vangin tukea.

6.1 Kriittiset menestystekijät ja mitä on tehty 200 4 - 2012

Vuonna 2004 julkaistussa strategiassa fyysisen ja psyykkisen ulottuvuuden visio ja päämäärä esitettiin seuraavasti: Visio Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. Päämäärät: 1. Koettu turvallisuuden tunne seudulla ovat keskeisten kaupunkiseutujen tason yläpuolella 2. Rikollisuuden taso on alle keskeisten kaupunkiseutujen keskitason

25

3. Yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta korostava monipuolinen ja turvallinen asuin- ja elinympäristö

Seuraavana ovat kriittiset menestystekijät. Kursivoidulla tekstillä on esitetty, mitä asioita on tehty kriittisten menestystekijöiden saavuttamiseksi vuosina 2004-2008 ja 2009-2012. Vuonna 2009-2012 tavoitteissa asiat ryhmitelty kohdejoukon mukaan ja tavoite lihavoitu. Alla vuoden 2009-2012 asiat hajotettu vuoden 2004-2008 kriittisten menestystekijöiden mukaan, jotta voi seurata asioiden etenemistä. Taulukossa on esitetty ne tiedossa olevat toimenpiteet ja hankkeet, joissa on saatu tieto hyvinvointivaliokuntaan ja hyvinvointijohtoryhmään. Vuodet 2004 -2008 Vuodet 2009 -2012 Aktiivinen ja positiivinen turvallisuutta tuke-va tiedotusstrategia (1) Turvallisuuden tunne väestössä lisääntynyt Poliisin turvallisuustutkimusten tulokset 2003,2006 sekä kaupunkitutkimuksen tulokset

Yleinen turvallisuus ja järjestys sekä alueen turvallisuus koettiin 2012 Forssassa korkeim-maksi vuodesta 2001 lähtien

Varhaisen puuttumisen toimintamallin ra-kentaminen ja toteuttaminen päivähoidos-sa, koulussa, poliisin toiminnassa (2) Oppilashuollon-hanke: toimintaohjeet on Puheeksi otto koulutus tilanne 15.6.2006 Tammela, Jokioinen ja Ypäjä ovat saaneet hankkeen puitteissa huolen puheeksi otto-koulutusta toiveidensa mukaan. Humppi-lassa ja Forssassa koulutus toteutetaan toiveiden mukaan Etsikko-hanke koulutti päivähoidon henki-lökuntaa puheeksi otto asiassa VARTU - ryhmä Ypäjä Nuorisotoimet VARPU- malli käyttöön 5. 2005 Lakisääteinen rikosten ja riita-asioiden sovittelutoiminta alkoi 1.1.2007 seudulla Forssan sosiaalitoimen alaisuudessa. Vuonna 2007 tehtiin 57 sovittelua ja 63 vuonna 2008 ja vuonna 2009 (30.9.2009 mennessä) on tehty jo 68 sovittelua. Ankkuri-hanke alle 18-vuotiaiden varhai-nen puuttuminen Sosiaalipäivystys - Kanta-Hämeen alueella –hanke 30.6.2009 jatkotoiminta No hätä luokkatilaisuuksia ennaltaehkäise-vänä toimintana: pelastuslaitos Tapaturmapäivä huomioidaan: pelastuslai-tos 112-päivä:pelastuslaitos

Lakisääteinen rikosten ja riita-asioiden sovittelu-toiminta on käynnissä Poliisin saatavuus ja ennaltaehkäisevä partiointi Kuntaturvallisuus ja rikollisuuden vakavuus vä-hentyneet – asioihin kiinnitettävä edelleen huo-miota Ankkuri-hanke alle 18-vuotiaiden varhainen puuttuminen vakiintui yhteistoimintana 1.3.2012 seudulla perustyöksi. Alue mukana sosiaalipäivystyskokeilussa

Perheväkivallan toimenpideohjelman to-teuttaminen seudulla (3) Forssan malli kirjattu Kenelle lyönnit kuulu-vat STM Oppaita 2005:7 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOI-MI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen STM 2008:9 Seudulla toimii seudullinen perhe- ja lä-heisväkivallan vastaista toimintaa koor-dinoiva työryhmä, jokaisesta kunnasta

Seudullinen perheväkivaltatyön ehkäisyryhmä toimii

26

edustus työryhmässä Eri toimijoilla sovittu toimintakäytänteet ja sovittu jatkuva seuranta Keväällä 2009 aloitettu kokoamaan eri toimijoiden toiminnan esittely perheväkival-tatyössä

Forssan seudun lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön toimintasuunnitelma 2012-2013 tehty (5.6.2012)

Poliisin, kriminaalihuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketju-jen rakentaminen vankilasta vapautuville (2) FYRE – kesken luonnos 21.2.2005 toimin-tamallista 18.6.2008 Etelä-Suomen lääninhallituksen Sisäisen turvallisuuden työryhmä pitämäs-tä paikallisten turvallisuussuunnitelmien tarkastustilaisuudesta, jossa lääninpolii-siylitarkastaja Matti Vuorinen oli toivonut, että vaikka kriminaalihuollon yksikkö lopetti toimintansa Forssassa, työ vankilasta va-pautuvien tukemiseksi voitaisiin käynnistää kriminaalihuollon Hämeenlinnan yksikön, asumishuollon ja terveydenhuollon yhteis-toimintana. -> Seudullisen toimintamalli luominen käyn-nistettiin uudelleen marraskuussa 2008 työ jatkuu edelleen

Vankilasta vapautuvat Vapautuvien vankien palveluketjun kehittäminen Forssan seudulla ehdotus 8.12.2009 hyvinvointivaliokunta - ei voimallista työtä kenttätyön toteutukseen

Asumissuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan yhteisöllisyys-, viihtyvyys- ja turvallisuustekijät, maaseudun ja kaupun-gin vuorovaikutus sekä Forssan keskustan pikkukaupunkimaisuus (3)

Liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen seudulla (3) Kunnissa nimetty uudet liikenneturvalli-suustyöryhmät 2005-2008

Turvallisuus Liikenneturvallisuustyö kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma päivittäminen tärkeä

Turvallisuus koulujen turvallisuussuunnitelmat yleinen turvallisuus yleisissä tiloissa

7 Panoksia hyvinvointiin

Kunnan nettomenot ovat vuoden 2004 jälkeen nousseet kaikissa kunnissa. Forssan kustannukset olivat alle koko maan tason, mutta yli Kanta-Hämeen keskimäärän. Maalaiskuntien menot Humppilassa ja Ypäjällä ovat olleet vuosina 2009 ja 2010 yli Kanta-Hämeen keskimäärän.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat olleet kaikissa kun-nissa alle maan keskimäärän koko 2004 jälkeen, Kanta-Hämeen keskimäärän ovat ylittäneet sekä Forssan että Humppilan kulut vuoden 2006 jälkeen. Tammelassa kulut ovat olleet alhaisimmat.

Toimeentulotuki euroa/asukas indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tar-kasteltavan alueen yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suur-ta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimai-suus nostaa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntä-miskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään.

27

Forssan seudulla toimeentulotuki asukasta kohden laskettuna on ollut vuodesta 2004 lähtien kaikissa kunnissa maan keskimäärän ja Kanta-Hämeen alapuolella aina vuo-teen 2006 asti. Forssassa toimeentulotuki nousi vuonna 2007 maan keskimäärän ta-solla ja vuoden 2008 jälkeen se on ollut korkeampi kuin maan keskimäärä. Ypäjän toimeentulotuki /asukas on laskenut vuosina 2009 ja 2010. Kuviot ovat sivuilla 89-90.

8 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden painopisteet 20 13-2016 ja seuranta

Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tavoitetilan saavuttamista seurataan vuosittaisella hy-vinvointitilinpidolla ja kerran valtuustokaudella laadittavalla hyvinvointi- ja turvallisuus-kertomuksella. Vuosien 2013-2016 painopisteinä : • Syrjäytymisen estäminen, muutkin kuin nuoret • Kuntien yhteinen lastensuojelu/hyvinvointisuunnitelma • Ikäihmisten

o esteettömyys, kartoitus >käytännön toimenpiteet rakentamisessa • Ikäihmiset ja alkoholi: vanhusväestön alkoholinkäytön selvittäminen, vahvat lääk-

keet, viina –ikäihmiset ja alkoholi – ennakointi • Päihdepalvelujen tarjonta • Kotona asumisen tukeminen/helpottaminen ja sen integrointi muuhun, intervalli-

paikat, hyvinvointiteknologiatiimi • Kotouttaminen - Kotouttamissuunnitelma • Työllisyys • Seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma, päivitys

• Nuorten hankkeiden koordinointi ja yhdistäminen, käynnistyvät uudet hankkeet

hyödyntäisivät jo tehtyjä

Seuraava taulukko kuvaa alueita, joilla tulee toimia Ulottuvuus Asian linjaus

Toimenpiteet Seuranta

Fyysinen ja psyykkinen terveys

Päihdetyö, • Päihdepalvelujen tarjonta • Ikäihmiset ja alkoholi: vanhusväestön alkoholin-

käytön selvittäminen, vahvat lääkkeet, viina –ikäihmiset ja alkoholi – ennakointi

Lapset ja nuoret

• Kuntien yhteinen lastensuojelusuunnitel-ma/hyvinvointisuunnitelma

Ikäihmiset

• Kotona asumisen tukeminen/helpottaminen ja sen integrointi muuhun, intervallipaikat ja hy-vinvointiteknologiatiimi

• esteettömyys, kartoitus >käytännön toimenpi-

teet rakentamisessa

Päihdepalvelut helposti saavissa Seudullinen yhteinen suunnitelma Toimintamalli ja palvelu-ketju Tehdyt esteettömyyskar-toitukset ja niiden seu-ranta

Selvitys hyväksytty val-tuustoissa Seuranta kartoi-tus

28

Osallisuus ja yhteenkuulu-vuus

Kotoutta minen • Ulkomaalaisten työperäinen muutto

Kotouttamissuunnitelman päivitys

päivitys tehty

Sosioekono-minen tila

Työllisyys parantaminen ja työttömyyden esto • Työ- ja toimeentulon kehittäminen • Oppilaitoksista valmistuvien työllistyminen ja yrit-

täjyys • Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Erityisesti nuo-

risotyöttömyys Syrjäytymisen esto • Pitkäaikaistyöttömien perheet • Kunnasta toiseen muuttava, ja syrjäytynyt väki • Nuoret • Etsivä nuorisotyö • Koulupudokkaiden huomioiminen

Kehittämishankkeet Elinkeinopolitiikka Kuntien pitkäaikaistyöt-tömien työllistämistoimet ja yhteistyö viranomais-ten välillä KOPPI – Kohti parempia työelämä palveluita 2011-2013 Aikuissosiaalityö Nuorisotyöttömyyteen huomio Eri hankkeet Quo vadis iuvenis - min-ne menet nuori? 15.9.2009 -31.8.2012 jatkuu 1.9.2012-30.6.2014 KOPPI – Kohti parempia työelämä palveluita 2011-2013 Rajanylittäjät 2011-2013 Etsivä nuorisotyö

Toimintamallit Toimintamallit Toimintamallit Toimintamallit Toimintamallit

Turvallisuus ja viihtyvyys

• Liikenneturvallisuustyö

Seudullinen liikennetur-vallisuussuunnitelma, päivitys

on tehty

Asioiden toiminta vastuista voidaan sopia seudun toimijoiden yhteisneuvotteluissa esim. hyvinvoin-tijohtoryhmässä tai muissa yhteistilaisuuksissa. Tämä kertomus ja strategian uudet painopisteet toimitetaan valtuutetuille lokakuussa 2012 sähköi-senä versiona ja kuntiin yksi paperiversio. Lisäksi aineisto on myös FSTKY:n internetsivuilla. Seurantaseminaarit järjestetään vuosittain. Vuosittainen hyvinvointitilinpäätös on suppea mittaristo, joka on kirjattu vuosittain terveyden edistämistyön kertomukseen. Lisäksi julkaistaan sekä hyvinvointiin että turvallisuuteen liittyvien mittareiden tilastopäivitys kultakin neljältä hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueelta. Tämä aineis-to julkaistaan FSTKY:n sivuilla ja tiedotetaan kuntiin vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.

Hyvinvointikertomus joka 4.vuosi Strategian seuraavat uusintavalmistelut toteutetaan siten, että tarkistettu versio päivitetään kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksessa esitetään hyvinvoinnin kehittymistä yleisesti sekä painopisteiksi asetettujen sisältöjen osalta tarkempi selvitys. Uuden strategian val-

29

mistelu aloitetaan vuonna 2016. Strategia on käytössä syksyllä 2016 uudella valtuustolla, jonka toimikausi on 2017 - 2021. Kaste 2 ohjelmassa - Sähköinen Hyvinvointikertomus – hanke kehitetään sähköistä hyvinvointiker-tomusmallia, jolla voidaan tehdä kunnassa tai seudullisesti yhdessä vaivattomasti hyvinvointiker-tomaus.http://www.hyvinvointikertomus.fi Hyvinvointikertomus voidaan tehdä myös täysin sähköisesti käyttäen hyväksi sähköistä hyvinvoin-tikertomusta.

Tiedon hankintaan tarvittavaa aineistoa: Vuosittaisissa tilastoissa, selonteossa ja strategiassa käytetään lähteenä laajaa SOTKAnet hyvin-vointitilinpidon mittaristoa kunnittain esitettynä. Kouluterveyskysely on paras nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta kuvaava aineisto. Tämä kysely toteutetaan seudulla joka 2.vuosi. Seuraava kysely on 2013. Tiedot ovat käytössä syystalvella 2013. Turvallisuusasioista paikallisesti saadaan Forssan kaupungin osalta tietoa FCG:lta tilatusta selvi-tyksestä, joista tiedot on saatu kahden vuoden välein. Hyvinvointikompassi http://hyvinvointikompassi.thl.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/etusivu;jsessionid=6B78E0F842B6531215BAAA5E841F8A8A

Palvelusta saa yleiskuvan hyvinvoinnin ja terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitykses-tä Suomessa ja voi vertailla kunnan, sairaanhoitopiirin tai maakunnan tilannetta valitulla alueella

Toiminnan koordinoinnista Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2013 - 2016 seminaarissa 9.5.2012 pidettiin nykyistä toimintarakennetta hyvinvointivaliokunta ja hyvinvointijohtoryhmä ja koordinointi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle delegoituna toimivana. Vuoropuhelun onnistu-misen varmistamiseksi katsottiin kuitenkin, että tarvitaan kunnan yhteyshenkilö, kuntien oma hy-vinvointi- ja turvallisuustyöryhmä tai johtoryhmän tehtävänä on näkemyksen vieminen kuntaan. Vuoropuhelun laaja-alaisuutta on kehitettävä edelleen.

30

Lähteet Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille 7–18 -vuotiaille. Helsinki: Nuori Suomi, 2008. http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuositus-kirja%28kevyt%29_08.pdf > 21.4.2009 Esitys sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2008 JULKINEN 15.4.2008 http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/STOesitys140408/$file/STOesitys140408.pdf> 21.4.2008 Hilvola, Saila 2010 Nuorten tulevaisuuden kuvia jatkuvuudesta epävarmuuteen? Pro gradu –tutkielma Tampereen yliopisto> http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04652.pdf Hyvinvoiva ja terve kunta Tukiaineistoa kuntajohdolle http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/cf9bd600-ba20-4996-aee1-5077f7de5fe0 < 14.5.2009 Sisäisen turvallisuuden ohjelma - Turvallisempi huominen Sisäasiainministeriön julkaisu 26/2012 http://www.intermin.fi/julkaisu/262012?docID=35265 Terveys 2015 http://www.terveys2015.fi/terveys2015.pdf > 21. 4.2009 Turvallinen elämä jokaiselle Sisäisen turvallisuuden ohjelma http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/SiTuSiht%C3%B6_esite_9_08/$file/SiTuSiht%C3%B6_esite_9_08.pdf < 14.5.2009 Forssan seudun hyvinvointivaliokunta 2009- 2012 päiv. 041012 Jäsen yhteisö Puro Markku Yhtymäjohtaja Forssan seudun terveyden-huollon kuntayhtymä,

puheenjohtaja Vähätalo Raija Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö, Forssan seudun terveyden-

huollon kuntayhtymä, sihteeri Kainulainen Olavi johtaja, KELA Mustonen Martti johtaja, Forssan työ- ja elinkeinotoimisto Repo Tomi poliisi, Kanta-Hämeen poliisilaitos, Forssan poliisiasema Kuismin Annukka sosiaalijohtaja, Tammelan kunta Lepola Kaisa sosiaalijohtaja, Jokioisten kunta Tommiska Katja perusturvajohtaja, Forssan kaupunki Paasikangas Jaana sosiaalijohtaja Humppilan kunta Puolamäki Eila sosiaalijohtaja, Ypäjän kunta Haapanen Katariina Toimialapäällikkö / Hyvinvointi , Forssan Seudun Kehittämis-

keskus Oy Pajanti-Raudus Nina kaupungin hallituksen jäsen, Forssan kaupunki Syrjälä Reijo kunnan hallituksen jäsen, Humppilan kunta Myllyoja Pauli kunnanvaltuuston jäsen; perusturvalautakunnan pj, Jokioisten

kunta Rauhala Sirpa kunnanvaltuutettu, perusturvalautakunnan pj. Tammelan kunta Kara Eija kunnanvaltuusto, kunnanhallitus varapuheenjohtaja; Ypäjän kun-ta Lucenius Seppo paloinsinööri, Kanta-Hämeen pelastuslaitos/ Forssan yksikkö

31

OSA II Forssan seudun hyvinvointi ja turvallisuusstrategia n hyvinvointikerto-muksen tilasto-osa OSA II ................................................................................................................................ 31 Forssan seudun hyvinvointi ja turvallisuusstrategia n hyvinvointikertomuksen tilasto-osa ....................................... .................................................................................. 31 Väestö 31.12.2010 ................................. ........................................................................... 32 Väestöennuste 2010, 2020, 2030 ja 2040 ............ ............................................................ 32 Huoltosuhde ....................................... .............................................................................. 32 1. Fyysinen ja psyykkinen terveys ................. ................................................................ 33 Kelan sairastavuusindeksi ......................... ..................................................................... 33 Mielenterveys ..................................... .............................................................................. 36 Terveystottumukset ................................ ......................................................................... 39 Tapaturmat ........................................ ............................................................................... 45 Lasten fyysinen ja psyykkinen terveys ............. ............................................................. 47 Osallisuus ja yhteenkuuluvuus ..................... ................................................................. 50 15-18-vuotiaiden ja 17-18-vuotiaiden kokemus saama staan tuesta ja yhteenkuuluvuudesta ............................... ....................................................................... 50 Juurtuminen seudulle .............................. ........................................................................ 57 Äänestysaktiivisuus ............................... ......................................................................... 58 Ulkomaalaiset seudulla ........................... ....................................................................... 58 Sosioekonominen tila .............................. ........................................................................ 59 Väestön koulutustaso .............................. ........................................................................ 59 Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ................. .............................................................. 60 15-18-vuotiaiden nuorten koulussa viihtyminen ja p oissaolot ................................... 17 Tulot ............................................. ..................................................................................... 61 Työllisyys ........................................ ................................................................................. 65 Tietosisältö ..................................................................................................................................... 65 Työttömyys ........................................ ............................................................................... 65 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % a sukkaista .............................. 68 Perheet ........................................... ................................................................................... 68 Asuminen .......................................... ............................................................................... 69 Turvallisuus ja viihtyvyys ........................ ....................................................................... 71 Rikoksista ........................................ ................................................................................. 71 Perheväkivalta .................................... .............................................................................. 72 Kansallinen turvallisuus tutkimus 2003, 2006 ja 200 9 Forssan seudulla.................... 72 15-16-vuotiaden koululaisten kokemukset turvallisuu desta ja viihtyvyydestä .......... 83 Kuntapalvelututkimus 2003, 2005, 2007 ja 2008 ..... ....................................................... 85 Panoksia hyvinvointiin ............................ ........................................................................ 89

Päivitys: 18.9.2012

32

Väestö 31.12.2011

SOTKAnet 020412 -väkiluku laskenut 170 henkilöä; vähennys oli 2011 suurin verrattuna lähivuosiin verrattuna Väestöennuste 2010, 2020, 2030 ja 2040 2005 2005 2005 2005 2005

Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

Forssan seutu

Väestöennuste 2010 17700 2583 5704 6261 2558

34806

Väestöennuste 2020 17482 2593 5778 6161 2502

34516

Väestöennuste 2030 17354 2608 5834 6162 2487

34445

Väestöennuste 2040 16957 2582 5790 6089 2441

33859 SOTKAnet haku 250607 Ennusteen mukaan Forssan seudun väkiluku pienenee vuoteen 2040 mennessä noin tuhannella henkilöllä. Huoltosuhde

SOTKAnet 180412

2008 2009 2010 2011Forssa 17870 17807 17904 17833Humppila 2537 2524 2506 2503Jokioinen 5767 5753 5720 5676Tammela 6617 6628 6591 6554Ypäjä 2630 2584 2565 2550Forssan seutu 35421 35296 35286 35116

Muutos seudun väestömäärässä-39 -125 -10 -170

Huoltosuhde (ind 761)

44

48

52

56

60

64

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

33

Tietosisältö Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutu-kunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalai-sia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Tulkinta Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhe-nee.

1. Fyysinen ja psyykkinen terveys Kelan sairastavuusindeksi

Sotkanet 140212 Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kol-meen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Tulkinta Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. In-deksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää jatkokysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittä-vistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Näitä tietoja on koottu Kelan tutkimuksen kotisivulta löytyvään Terveys-puntariin.

Sairastavuusindeksi 2005-2010 ikävakoitu

80

90

100

110

120

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Inde

ksilu

ku/v

uosi

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

34

Yleisimmät sairaudet Kela terveyspuntari 140212

Terveyspuntari 140212

Terveyspuntari 140212

Kansantauti-indeksi 2005-2010, vakioitu

80

85

90

95

100

105

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vuosi

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kansantauti-indeksi: diabetes, vakioitu 2005-2010

80,0

85,0

90,0

95,0

100,0

105,0

110,0

115,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Inde

ksilu

ku

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokoinen

Tammela

Ypäjä

35

Terveyspuntari 140212

Terveyspuntari 140212

Kansantauti-indeksi: 2005-2010 Sepelvaltimotauti, vakioitu

70,0

75,0

80,0

85,0

90,0

95,0

100,0

105,0

110,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Inde

ksilu

ku

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokoinen

Tammela

Ypäjä

Kansantauti-indeksi: Verenpaine, vakioitu 2005-2010

80,0

85,0

90,0

95,0

100,0

105,0

110,0

115,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Inde

ksilu

ku

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

36

Mielenterveys Psykiatrisessa hoidossa

SOTKAnet 140212

Mielenterveys _ työkyvyttömyyseläke

SOTKAnet 140212 Masennus

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukast a (1263)

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2005 2006 2007 2008 2009 2010Vuosi

Hoi

topä

ivät

/100

0 as

ukas

ta Koko maa

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneet,% 16-64-vuotiasita (3218)

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vuosi

% 1

6-64

vuo

tiais

ta

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

37

SOTKAnet 020412

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, peruskoulu 8 . ja 9.lk

0

4

8

12

16

20

24

28

2000 2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sen

tti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 vuotiaa t, % vastaan ikäisesta väestöstä (ind.2356)

5

6

7

8

9

10

11

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

pros

entti

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

38

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Yksin asuvat 75 vuotiaat

SOTKAnet 040912

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, lukio ja ammattioppilaitoksien 1. ja 2. vuosikurssit

6

8

10

12

14

16

18

2002

2004

2006

2008

2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssanammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäise stä asuntväestöstä (237)

40

42

44

46

48

50

52

54

56

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Vuosi

Pro

sent

tia

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

39

Terveystottumukset Liikunta

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla kor keintaan 1 h viikossa, lukio ja ammattioppilaitokset 1. ja 2. vu osikurssi

20

24

28

32

36

40

44

48

52

2002

2004

2006

2008

2010

Pro

sent

i

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssanammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla kor keintaan 1 h viikossa, peruskoulu 8. ja 9.lk

202428323640444852566064

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

40

Alkoholin myynti

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoh olina, litraa (714)

SOTKAnet 140212 Ylipaino

Lihavia (BMI>30) 25-64 -vuotiaita, % vastaavanikäis estä väestöstä (716)

SOTKAnet 020412

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100% alkoholi na , litroina 2005 - 2010; ind 714

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2005 2006 2007 2008 2009 2010

100%

alk

ohol

ia li

traa

/asu

kas Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Lihavia (BMI&ge;30 kg/m2) 25-64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:716)2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Koko maa 15 16 16 16,4 16,9 18 16,8 17,4

41

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Ylipaino, perukoulu 8. ja 9. lk

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

40

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Ylipaino, lukio ja ammattioppilaitokset 1. ja 2.vuo sikurssi

0

4

8

12

16

20

24

28

2002

2004

2006

2008

2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssanammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

42

Tupakointi

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Tupakoi päivittäin, peruskoulu 8. ja 9.lk

0

5

10

15

20

25

30

35

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Tupakoi päivittäin, lukio ja ammattioppilaitoksen 1 . ja 2. vuosikurssi

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

40

2002

2004

2006

2008

2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

ForssanammattioppilaitosYpäjänammattioppilaitosKanta-HämeAmmattioppilait

43

Humalajuominen

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, peruskoulu 8. ja 9.lk

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, lukion ja ammattioppilaitoksien 1. ja 2. vuosikurssit

20

24

28

32

36

40

44

48

2002

2004

2006

2008

2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssanammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

44

Laittomat huumeet

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, peruskoulu 8. ja 9. lk

0

2

4

6

8

10

12

14

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, lukio ja ammattioppilaitoset 1. ja 2. vuosikurssit

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssanammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

45

Tapaturmat

SOTKAnet 020412

SOTKAnet 020412

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (320)

0

2

4

6

8

10

12

14

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vuosi

Sai

raal

assa

hoi

detu

t 0-1

5v/1

000

vast

aava

nikä

istä

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 16-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (321)

0

5

10

15

20

25

30

35

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vuosi

16-2

4 vu

otia

at/1

000

vast

aava

nikä

istä Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

46

SOTKAnet 020412

SOTKAnet 020412 Lisäksi tapaturmista saatavissa tietoa Tapaturmakatsauksesta 2012 THL:n Tapaturmakatsaukset tarjoavat kuntakohtaista tietoa alueen tapaturmatilanteesta ja vertailu-tietoa koko maan tilanteeseen. http://www.stakes.fi/tilastot/tapaturmat/alueraportit/2012/pelastusalue/Kanta-Häme.pdf

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (308)

5

7

9

11

13

15

17

19

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vuosi

25-6

4 vu

otia

at/1

000

vast

aava

nikö

isis

tä

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (318)

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vuosi

65-v

uotia

at v

asta

avan

ikäi

sist

ä

Koko maa

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

47

Lasten fyysinen ja psyykkinen terveys Kouluterveyskysely/Stakes 2002, 2004, 2006, 2008 j a 2010 : Terveyden tilan keskimääräiseksi tai huonoksi kokev at

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Terveydentila keskinkertainen tai huono , % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono.

Terveydentila keskinkertainen tai huono, peruskoulu 8. ja 9.lk

0

4

8

12

16

20

24

28

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonok si, lukio ja ammattioppilaitokset 1.ja 2 vuosikurssi

0

4

8

12

16

20

24

2002

2004

2006

2008

2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssanammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

48

Niska ja hartiakipuja

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Niska- tai hartiakipuja viikoittain , % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana.

Niska- ja hartiakipuja viikottain, peruskoulu 8. ja 9.lk

1214161820222426283032343638

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Niska- ja hartiakipuja viikoittain, lukion ja ammat tioppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssit

20

24

28

32

36

40

44

48

52

56

60

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssanammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

49

Kasvatus- ja perheneuvolassa asiointi = Perheneuvol assa asiointi

Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaita /1000 alle 18-v

SOTKAnet 180511 (020412 ei uusia tietoja)

Sijoitetut lapset ja nuoret

SOTKAnet 020412

Perheneuvolan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 1 8-vuotiasta (1243)

0

20

40

60

80

100

120

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010vuosi

asia

kkai

ta/1

000

alle

18-

vuot

ista

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kodin ulkopuolelle sijoitsetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (191)

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% v

asta

avan

ikäi

sest

ä vä

estö

stä

Koko maa

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

50

Avohoidossa olevat lapset ja nuoret

SOTKAnet 020412

Osallisuus ja yhteenkuuluvuus 15-18-vuotiaiden ja 17-18-vuotiaiden kokemus saama staan tuesta ja yhteenkuulu-vuudesta

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaik koja, peruskoulun 8. ja 9. lk

20

24

28

32

36

40

44

48

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piiriss ä 0-17 vuotaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (124 5)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% v

asta

avan

ikäi

sest

ä vä

estö

stä

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

51

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viett opaikkaa , % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa.

Oppilaalla ei yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi jutella luottamuksellisesti

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Vanhemmat eivät tiedä aina viikonlopuniltojen viett opaikkaa, lukion ja ammattioppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssi t

25

30

35

40

45

50

55

60

65

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

tiLukio

Kanta-HämeLukiot

Ammattioppilaitos

Ypäjänammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Ei yhtään läheistä ystävää, peruskoulu 8. ja 9. lk

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

52

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Ei yhtään läheistä ystävää , % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista.

Koulun työilmapiiri koettiin aiheuttavan opiskeluva ikeutta

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Ei yhtään läheistä ystävää, lukio ja ammattioppila itokset 1. ja 2. vuosikurssit

0

2

4

6

8

10

12

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Ammattioppilaitos

Ypäjän ammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Koulun työilmapiirissä ongelmia, peruskoulu 8. ja 9 . lk

8

12

16

20

24

28

32

36

40

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entti

a

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

53

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Koulun työilmapiirissä ongelmia , % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen).

Oppilas koki, ettei tule kuulluksi

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Koulun työilmapiirissä ongelmia, lukio ja ammattiop pilaitokset 1. ja 2. vuosikurssit

0

4

8

12

16

20

24

28

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entt

ia

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssan ammattioppilaitos

Ypäjän ammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, peruskoulu 8. ja 9. lk

0

4

8

12

16

20

24

28

32

36

40

44

48

52

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

54

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa , % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä).

Koulunkäynnissä ja opiskelussa avunpuutteita

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa , lukio ja ammattiopplaitokset 1. ja 2. vuosikurssi

0

4

8

12

16

20

24

28

32

2002 2004 2006 2008 2010

peos

entti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssan ammattioppilaitos

Ypäjän ammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Koulunkäynissä ja opiskelussa avun puutteita, peruskoulu 8-ja 9.lk

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

55

Kouluterveyskysely 2010/Stakes Kuntayhteistyö Tutkimus kohdentunut Forssan seudulla vain forssalaisiin Tietolähteet: Kansalaiskyselyt ja haastattelut – FCS Oy –kuntapalvelututkimus) Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Koulun työilmapiirissä ongelmia, lukio ja ammattiop pilaitokset 1. ja 2. vuosikurssit

0

4

8

12

16

20

24

28

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entt

ia

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssan ammattioppilaitos

Ypäjän ammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Forssalaisten vaikuttamismahdollisuudet

0 %10 %20 %

30 %40 %50 %60 %70 %

80 %90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

56

Nuorten harrastustoiminta

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Kulttuuripalvelut, esim. teatteri-, musiikki- ja ta idepalvelut

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Nuorten harrastustoiminta hoidettu Forssassa

0 %10 %20 %

30 %40 %50 %60 %70 %

80 %90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

Kulttuuripalveluiden hoito Forssassa

0 %10 %20 %

30 %40 %50 %60 %70 %

80 %90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

57

Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Juurtuminen seudulle

Nettomuutto

SOTKAnet 020412

Forssan hoitama yhteistyön naapurikuntien kanssa

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

Kunnan nettomuutto / 1000 asukasta (178)

-15

-10

-5

0

5

10

15

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

vuosi

nett

omuu

tto/

1000

asu

kast

a

Koko maa

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

58

Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vuosina 2004 ja 2008sekä, eduskuntavaaleissa 2007 Forssan seudun kunnissa (Tilastokeskus / StatFin tiedot 26.6.2007, 24.3.2009 ja 18.5.2011)

Ulkomaalaiset seudulla Ulkomaalaisuutta on tarkasteltu äidinkielen kautta

SOTKAnet 020412

Indikaattori 187 ilmaisee muuta kuin Suomen virallisia kieliä (suomi, ruotsi ja saame) äidinkiele-nään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti. Muuta kuin suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuvien ryhmä sisältää lisäksi tapaukset, joissa kieli on tuntematon Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjes-telmän mukaan oli kotipaikka Suomessa 31.12.2003, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riip-

Vaali

Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Ypäjä

Vuosi % % % % %Kunnallis-vaalit

2004 61,2 68 66,5 66,9 64,2

Edusk 2007 65,9 68,2 70,2 72,3 63,6Kunnallis-vaalit

2008 63,8 70,5 69,3 69,1 67,2

Edusk 2011 67,8 69,5 71,5 74,5 65

Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä, ind.187

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600

650

700

750

800

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

vuosi

luku

mää

rä

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Forssanseutukunta

59

pumatta, samoin ne Suomen kansalaiset tai ulkomaalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuk-sensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Sosioekonominen tila Väestön koulutustaso

Sotkanet 030412 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman

koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti.

Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutus-

tasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen.

Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että

alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon

suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja

korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai

erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tut-

kinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tut-

kinnon mukaan.

Koulutustasomittain (180)

190

210

230

250

270

290

310

330

350

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

60

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen

Sotkanet 030412

Tietosisältö Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden 17-24 -vuotiailla tuhatta vastaa-

vanikäistä kohti sukupuolen mukaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka

ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Tulkinta

Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöt-

tömyydelle. Tämän indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Pojat jäävät tyttöjä

useammin koulutuksen ulkopuolelle.

Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen:

Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta 2/3 oli suorittanut vain perus-

koulun ja työttömien osuus oli 62%. 15-18-vuotiaiden nuorten koulussa viihtyminen ja p oissaolot Oppilaiden ilmoittamattomat poissaolot - Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, peruskoulu 8. ja 9. lk

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat % vastaavanikäisistä (3219)

3,0

5,0

7,0

9,0

11,0

13,0

15,0

17,0

19,0

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Pro

sent

ti

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

61

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana , % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana.

Tulot Verotulot Forssan seutu

SOTKAnet 030421

Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, lukio ja ammattioppilaitokset 1. ja 2. vuosikurssit

0

4

8

12

16

20

24

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssan ammattioppilaitos

Ypäjän ammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Verotulot (3177)

1700

1900

2100

2300

2500

2700

2900

3100

3300

3500

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Eur

oa/a

suka

s

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

62

Pienituloisuus _ Lasten pienituloisuusaste

SOTKAnet 100912

Tietosisältö Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikis-

ta alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien

käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.

Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja

vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsen-

ten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteik-

kona on käytetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta

täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. Tulkinta

Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienitu-

loisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-

vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tulo-

asema on keskimääräistä heikompi.

Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla

on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valta-

kunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alu-

eensa tulojakaumaan.

Pienituloisuuden käsite on suhteellinen, ts. pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Pienituloisuu-

deksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja.

Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys

olisi myönteistä. Näin kävi 1990-luvun alun lamavuosina: vaikka koko väestön tulot alenivat, pienituloisuusaste laski.

Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehity

Lasten pienituloisuusaste (228)

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

63

Pienituloiset _ Kunnan yleinen pienituloisuusaste ( 3099)

SOTKAnet 100912 Indikaattori (3009) ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella

asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekviva-

lentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.

Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja

vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsen-

ten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteik-

kona on käytetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta

täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. Tulkinta

Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusra-

jan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla.

Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla

on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valta-

kunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alu-

eensa tulojakaumaan.

Pienituloisuuden käsite on suhteellinen, ts. pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Pienituloisuu-

deksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja.

Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys

olisi myönteistä. Näin kävi 1990-luvun alun lamavuosina: vaikka koko väestön tulot alenivat, pienituloisuusaste laski.

Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys.

Pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, joita tapahtuu mediaanitulon alapuolella. Tulojen muutokset

mediaanitulojen yläpuolella eivät sinänsä vaikuta pienituloisuuteen.

Kunnan yleinen pienituloisuusaste (3099)

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

64

Eläkkeet

Omaa eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke

Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010 Eläketurvakeskus http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/etusivu 030412

SOTKA-net 030412

Keskimääräinen kokonaiseläke

800

900

1 000

1 100

1 200

1 300

1 400

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010Vuosi

euro

a/kk

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet , % vastaavaikäisestä väestöstä 313

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

6,5

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Pro

sent

ti

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

65

Työllisyys

SOTKAnet 240412

Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla 25.-31.12. tekivät yhtenäkin päivänä ansio-työtä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoi-hin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi Työttömyys Työttömyysprosentti

Työttömät, % työvoimasta (181)

4

6

8

10

12

14

16

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

vuosi

pros

entt

ia

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

TYölliset , %väestöstä (id 2328

38

39

40

41

42

43

44

45

46

2005 2006 2007 2008 2009 2010

pros

entti

a

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

66

SOTKAnet 030412

Pitkäaikaistyöttömyys

SOTKAnet 030412 Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi helmikuussa kesätyöpaikkojen myötä. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisvuodesta 5 %. Helmikuun lopussa Forssan seudulla oli työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita 1929 henkilöä. Vuo-den aikana työttömyys on vähentynyt 115 henkilöllä. Tammikuusta työttömien määrä on vähentynyt 35 henkilöllä. Lähde: FSKK Tiedote: Forssan Työ –ja elinkeinotoimisto 200312

Työttömien määrä Helmikuu Tammikuu Helmikuu Tammikuu Helmikuu2 012 2 012 2 011 2011 2010

TyöttömyysasteLomautetut mukaan lukien 11,7 11,9 12,4 12,8 13,2Ilman lomautettuja 11,6

Forssan työ- ja elinkeinotoimiston tilasto LähdeNettari 2/2011http://www.fskk.fi/index.php?action=view&id=75&module=newsmodule&src=%40random49f825ab3ceb9

http://www.fskk.fi/index.php?section=99 Tiedote 200312 Luettu 030412

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326)

12

16

20

24

28

32

36

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010Vuosi

Pro

sent

tein

a

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

67

Nuorisotyöttömyys

SOTKAnet 030412 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuori-sotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saa-dakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin.

Tulkinta

Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekiste-rien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuk-sen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä.

Nuorisotyöttömyys,%18-24-vuotiaat työvoimasta id 18 9

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

pros

entti

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

68

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % a sukkaista

SOTKAnet 030412 Perheet

Lapsiperheet

SOTKAnet 030412

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (493)

3

4

5

6

7

8

9

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010Vuosi

% a

sukk

aist

a

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Lapsiperheet, % perheistä (179)

34

36

38

40

42

44

46

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Pro

sent

tia

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

69

Yksinhuoltajaperheet

Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä

SOTKAnet 030412

Asuminen Yhden hengen asuntokunnat

SOTKAnet 030412

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (74)

10

12

14

16

18

20

22

24

26

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% la

psip

erhe

istä

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (324)

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% a

sunt

okun

nist

a

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

70

Ahtaasti asuminen

SOTKAnet 030412

Tietosisältö Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista.

Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei

lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa

asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat

SOTKAnet 030412

Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunn ista (183)

6

7

8

9

10

11

12

13

14

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% k

aiki

sta

asun

toku

nnis

ta Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (190)

26

28

30

32

34

36

38

40

42

44

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% a

sunt

okun

nist

a

Koko maa

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

71

Turvallisuus ja viihtyvyys Rikoksista Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset /1000 asu kasta

SOTKAnet 030412

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohd istuneet rikokset väkivaltarikokset /1000 asukasta (3113)

SOTKAnet 030412

Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset /1000 asu kasta (3114)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

omai

suus

rikok

isa/

1000

asu

kast

a

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset (3113)

0

2

4

6

8

10

12

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

rikok

sia

/100

0 as

ukas

ta

KokomaaKanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

72

Perheväkivalta Kotihälytykset perheväkivalta syynä Forssan seudul la

Poliisin tilastot saatu 11.4.2012 Kansallinen turvallisuus tutkimus 2003, 2006 ja 200 9 Forssan seudulla Vuonna 2009 kyselyyn vastasi Forssan seudulla 342. Vastaajat jakautuivat Forssa 194, Humppila 25, Jokioinen 49 Tammela 52 ja Ypäjä 21. Katuturvallisuus Turvallisuustutkumuksen 2009 raportissa todetaan, että ”katuturvallisuudella tarkoitetaan tässä sitä, miten ihmiset kokevat yleiset alueet kuten kadut, puistot, asemat jne. Katuturvallisuuden muu-toksella on haettu sitä, kokevatko ihmiset asuinpaikkakuntansa yleisten alueiden turvallisuuden muuttuneen lähivuosien aikana. Katuturvallisuuden kokemisella on yhteys siihen, miten ihmiset kokevat oman turvallisuutensa, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että ihmiset välttelevät tiettyjä yleisiä paikkoja. ”

Kotihälytykset perheväkivallan vuoksi

94110

144

196

116 118100

159

137

171

0

50

100

150

200

250

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Vuosi

Luku

mää

rä

73

Alla oleva kaavio kuvaa tuloksia kunnittain %-osuutta vastaajista, jotka ovat kokeneet katuturvalli-suuden heikentyneen. Kysymys esitettiin seuraavasti: miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mie-lestänne muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana asuinpaikkakunnallanne.

Turvallisuustutkumuksen 2009 Katuturvallisuus koetaan heikommaksi Forssassa kuin koko maassa ja Kanta-Hämeessä yleensä. Maalaiskunnissa Forssan seudulla katuturvallisuuden ei koeta heikentyneen yhtä paljon kuin Kanta-Hämeessä tai Forssassa.

Katuturvallisuuden heikkeneminen 2003, 2006 ja 2009

5

10

15

20

25

30

35

40

2003 2006 2009

Vuosi

Pro

sent

tia

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Koko maa

74

Rikollisuuden vakavuus Turvallisuustutkumuksen 2009 raportissa todetaan, että ”rikollisuuden vakavuudella tarkoitetaan sitä, miten ihmiset kokevat rikollisuuden asteen omalla alueellaan: onko se häiritsevää tai jopa pe-lottavaa. Tällä on siis yhteys oman turvallisuuden kokemiseen. Jos vastaaja on kokenut olonsa asuinalueellaan turvattomaksi tai jollain lailla uhatuksi, on todennäköistä, että tällainen vastaaja pitää rikollisuutta vakavana ongelmana asuinalueellaan. Kysymys kuului: kuinka vakava ongelma rikollisuus on mielestänne asuinalueellanne tai sen lähistöllä? Vastaajat arvioivat kysymystä as-teikolla ei lainkaan vakava - erittäin vakava.”(Turvallisuustutkimus 2009)

Samaan aikaan yleisten paikkojen turvallisuuden katsoo yhä useampi heikentyneen tässä tutki-muksessa. Yleiset paikat sijaitsevat usein muualla kuin vastaajan asuinalueella, enimmäkseen keskustoissa. Ihminen kuitenkin pääsääntöisesti viettää enemmän aikaa omalla asuinalueellaan kuin keskustoissa, joten turvallisuuden kokemisella siellä on varmastikin suurempi vaikutus ihmi-sen yleiseen viihtyvyyteen ja jopa hyvinvointiin. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että turvallisuus on osa hyvinvointia. Sitä paremmin ihminen voi, mitä turvallisemmaksi hän olonsa kokee. Asia ei ole aivan näin yksioikoinen, mutta varmasti turvallisuus vaikuttaa hyvinvointiin (Summanen 2009)

Alla olevassa kaaviossa on esitetty erittäin tai melko vakavana rikollisuutta pitävien osuudet: vuo-silta 2003,2006 ja 2009

Turvallisuustutkimus 2009

Kaavio: Rikollisuuden vakavuus omalla asuin alueellaan Forssan rikollisuutta vakavana pitävien osuus on laskenut vuodesta 2006 ollen kuitenkin Forssan seudulla alueen korkein. Jokioisilla rikollisuuden vakavuus koetaan suuremmaksi kuin koko maassa tai Kanta-Hämeessä vuonna 2009. Tammala ja Ypäjä ovat maan ja Kanta-Hämeen keskimärässä. Humppilassa rikollisuuden vakavuuden tunne jää maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän alle.

Rikollisuuden vakavuuden melko tai erittäin vakavan a kokevien osuus omalla asuinalueellaan 2003, 2006 ja 2009

0

10

20

30

40

50

60

2003 2006 2009

Vuosi

Pro

sent

tia

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Koko maa

75

Vuosien 2003 ja 2006 tuloksia Asuinviihtyvyystekijä t Alla oleva taulukko kuvaa Kanta-Hämeen vastaajien kokemusta asuinviihtyvyyttä häiritsevistä teki-jöistä vuosina 2003 ja 2006 Asuinviihtyvyyttä häiritsevät tekijät

Kaavio: Asuinviihtyvyyttä häiritsevät tekijät 2003 ja 2006 Turvallisuustutkumuksen 2009 raportissa todetaan, että ”turvallisuuteen liittyy myös asuinviihty-vyys. Turvattomaksi koettu asuinalue koetaan helposti myös epäviihtyisäksi ja päinvastoin. Epä-viihtyisäksi koetulla alueella turvattomuuden kokemukset voivat lisääntyä. Asuinviihtyvyyteen vaikuttaa monet asiat. Vastaajilta on tiedusteltu, kuinka paljon seuraavia ilmiöi-tä esiintyy omassa asuinkunnassa: nuorison häiriökäyttäytyminen, yleisten paikkojen epäsiisteys, alkoholin juominen julkisella paikalla ja ilkivalta. Seuraavissa neljässä kaaviossa on esitetty niiden vastaajien prosenttiosuudet, jotka katsoivat, että ko. tekijöitä esiintyy melko paljon tai erittäin paljon ko. kunnassa.”

33

26

33

28

52

38

28

20

24

53

32

43

43

39

34

34

49

47

40

37

35

31

24

33

14

29

24

33

36

10

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2006

Huumeiden käyttäjät/huumekauppa

Nuorison häiriökäyttäytyminen

Yleisten paikkojen epäsiisteys

Alkoholin juominen julkisellapaikalla

Ilkivalta

2003

Huumeiden käyttäjät/huumekauppa

Nuorison häiriökäyttäytyminen

Yleisten paikkojen epäsiisteys

Alkoholin juominen julkisellapaikalla

Ilkivalta

Melko tai erittäin häiritsevä Hiukan häiritsevä Ei lainkaan häiritsevä

76

Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee nuorison häiriökäyttäytyminen eniten Forssassa ylittäen selvästi maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän. Vähiten koettiin häiriöitä Humppilassa, Ypä-jälle ja Tammelassa nuorten käyttäytymisestä.

Turvallisuustutkimus 2009 Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee yleinen paikkojen epäsiisteys eniten Forssassa ja vähiten Humppilassa, Tammelassa ja Ypäjällä.

Turvallisuustutkimus 2009

Nuorison häiriökäyttäytymistä esiintyy melko tai e rittäin paljon 2009

0 10 20 30 40 50

Forssa

Hum ppila

Jokioinen

Tam m ela

Ypäjä

Kanta-Häm e

Koko m aa

Prosenttia

2009

Yleisten paikkojen epäsiisteyttä esiintyy melko tai erittäin paljon 2009

0 10 20 30 40 50

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Koko maa

Prosenttia

2009

77

Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee alkoholin juominen yleisillä paikoilla eniten Forssas-sa ja Humppilassa, Jokioisilla ja Tammelassa. Ypäjän vastaajien häiriökokemus jää maan ja Kan-ta-Hämeen keskimäärän alle.

Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee ilkivalta Forssassa eniten ja vähiten maalaiskun-nissa. Maalaiskunnista häiritsevimpänä ilmiö koetaan Jokioisilla.

Alkoholinjuomista julkisella paikalla esiintyy melk o tai erittäin paljon 2009

0 10 20 30 40 50 60

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Koko maa

Prosenttia

2009

Ilkivaltaa (mm.töhrimistä, rikkomista) esiintyy mel ko tai erittäin paljon 2009

0 10 20 30 40 50 60 70

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

Koko maa

Prosenttia

2009

78

Huolestuneisuutta siitä, joutuuko itse joidenkin ri kosten tai tapahtumien uhriksi Turvallisuustutkumuksen 2009 raportissa todetaan, että vastaajilta tiedusteltiin huolestuneisuutta siitä, että joutuu joidenkin rikosten tai tapahtumien uhriksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Rikos-ten kohteeksi joutumisen pelko on useimmiten tilannekohtaista sekä aikaan ja paikkaan sidottua. Huolestuneisuus tai pelko voi pahimmillaan olla jatkuvaa huolta omasta ja lähiympäristön turvalli-suudesta, ja se voi näkyä myös turvallisuustekijöiden ylikorostumisena. Huolestuneisuutta kysyttiin kaikkiaan kahdeksasta (8) ilmiöstä.” Seuraavaksi esitetään kolmesta ilmiöstä tulokset vuosilta 2003, 2006 ja 2009. Vastaajien vastukset on ryhmitelty kolmeen ryhmää melko tai erittäin huoles-tuneet, jonkin verran huolestuneet ja ei lainkaan huolestuneet. Lisäksi esitettään melko tai eritäin paljon huolestuneiden vastaajien osuus vielä omana kaaviona jokaisen ilmiön yhteydessä. Ilmiöt ovat : 1. Omaisuutta varastetaan 2.Joutuu liikenne onnettomuuteen 3.Joutuu uhkailun tai väkivallan

M iten h uo le stu nu t on s iitä , e ttä om a isu u tta v a ra s te ta an tai v a h ing oite taa n

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 10 0 %

2 0 0 3

2 0 0 6

2 0 0 9

Yp äj ä

2 0 0 3

2 0 0 6

2 0 0 9

T a m m e la

2 0 0 3

2 0 0 6

2 0 0 9

Jo k io in e n

2 0 0 3

2 0 0 6

2 0 0 9

H u m p pi la

2 0 0 3

2 0 0 6

2 0 0 9

F o rss a

m e lk o t a i e r itt ä in huo le stu nu t jon kin v er ran huo les tun u t e i la ink aan huo les tun u t

79

Kaavio 1. Omaisuutta varastetaan tai vahingoittaan

Melko tai erittäin paljon huolestuneiden osuus omaisuuden varastamisesta tai vahingoittamisesta on Kanta-Hämeen keskimäärän alapuolella Humppilassa ja Ypäjällä. Forssassa Jokioisilla ja Tammelassa melko tai erittäin huolestuneiden osuus on samantasoinen ollen Jokioisilla noussut vuodesta 2006. Humppilassa yksikään vastaaja ei ollut asiat melko tai eritäin huolestunut.

M iten huoles tunu t on s iitä, että jo utu u liikenn eon n ettom u ud en u h riksi

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 6 0 % 7 0 % 8 0 % 9 0 % 100 %

2003

2006

2009

Ypäjä

2003

2006

2009

T am m ela

2003

2006

2009

Jokioinen

2003

2006

2009

Hum ppila

2003

2006

2009

F orssa

me lko t ai eritt äin huo le stu nut jon kin verran huoles tun ut ei lainkaan huoles tun ut

Omaisuutta varastetaan tai vahingoitetaan melko tai erittäin huolestuneiden osuus

0

5

10

15

20

25

30

2003 2006 2009

vuosi

pros

entti

a

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

80

Kaavio 2.Joutuu liikenneonnettomuuteen

Huolestuneimpia liikenneonnettomuuteen joutumisesta ollaan Tammelassa ja Humppilassa.

M iten h uo le stu nu t on s ii tä , et tä jou tuu v ä kiv a lla n ta i u h ka ilu n k o hte e ks i

0 % 10 % 20 % 30 % 4 0 % 50 % 6 0 % 7 0 % 8 0 % 9 0 % 100 %

2 0 03

2 0 06

2 0 09

Ypä jä

2 0 03

2 0 06

2 0 09

T a m m ela

2 0 03

2 0 06

2 0 09

Jo k io in en

2 0 03

2 0 06

2 0 09

H u m p pila

2 0 03

2 0 06

2 0 09

F orss a

m e lk o t a i e r itt ä in hu o le stu nut jo n kin v e rran h uo les tu n ut e i l a ink aa n h uo les tun ut

Liikenneonnettomuuden uhriksijoutumisesta melko t ai erittäin huolestuneet

15

20

25

30

35

40

2003 2006 2009

vuosi

pros

entti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

81

Kaavio 3.Joutuu uhkailun tai väkivallan kohteeksi

Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutumista pelätään eniten Forssassa. Huolestuneisuus ja turvallisuuden parantaminen Vuoden 2003 ja 2006 kyselyssä selvitettiin, minkälaisia asioita vastaajat pitävät uhkana tulevai-suudessa. Turvallisuustutkimus 2009 selvitettiin, minkälaisia asioita vastaajat pitävät uhkana tule-vaisuudessa. Se, millaisena kansalaiset näkevät tulevaisuuden, voi vaikuttaa heidän valintoihinsa. Parhaimmillaan tulevaisuudenkuvat voivat antaa keinoja vastata haasteisiin. Pahimmillaan ne voi-vat heikentää ihmisen kykyä vaikuttaa omaan elämään ja lisätä siten mm. syrjäytymistä. Tulevaisuuden huolet on jaettu kolmeen luokkaan: omaa elämää koskevat (kuva 4a), asuinkuntaa koskevat (kuva 4b) ja yleensä suomalaista yhteiskuntaa koskevat huolenaiheet (kuva 4c). Yleisesti ottaen vastaajat olivat enemmän huolissaan asuinkuntaa koskevista ja yleisistä uhkista kuin omaa elämää koskevista uhkista. Omaa elämää pyritään ja pystytään hallitsemaan paremmin kuin kuntaa tai koko yhteiskuntaa. Erityisesti vastaajat, jotka olivat huolestuneita omasta elämäs-tään, kokivat muita enemmän myös turvattomuutta

Pelko väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutumisest a melko tai erittäin suuri

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2003 2006 2009

vuosi

pros

entti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

82

Kanta-Hämeen alueella huolestuneimpia oltiin omassa elämässä vakavasta sairastumisesta 43% ja seuraavana työttömyyden uhasta 39%. Taloudellisten ongelmien lisääntymisestä huolestunei-den määrä oli noussut 24% :sta 34% :iin. Koulukiusaaminen kysyttiin ensimmäisen kerran ja 24 % koki sen uhaksi omassa elämässään. Perheväkivalta ei huolestuttanut omassa elämässä yh-tään enempää kuin vuonna 2006.

Kaikissa kysytyissä asuinkuntaa liittyvissä huolissa oli erittäin tai melko huolestuneiden osuus las-kenut. Huolestuneimpia oltiin terveyspalveluiden saatavuudesta 2009 kyselyssä Kanta-Hämeessä.

83

Suomalaisesta yhteiskuntaa koskevista huolenaiheista kanta - hämäläiset olivat huolestuneimpia työttömyydestä 81%. Seuraavaksi nousivat huolin aiheiksi huumeiden käytöstä 74%, huoli rikolli-suudesta 74%, syrjäytymisestä 67% ja alkoholinkulutuksen kasvusta 65%. 15-16-vuotiaden koululaisten kokemukset turvallisuu desta ja viihtyvyydestä Fyysinen uhka

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, peruskoulu 8. ja 9.lk

0

4

8

12

16

20

24

28

32

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

84

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana , % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana.

Koulukiusaaminen

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, lukio ja ammattioppilaitokset 1. ja 2. vuosikurssit

0

4

8

12

16

20

24

28

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entti

a

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Ammattioppilaitos

Ypäjän ammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, peruskou lu 8. ja 9. lk

0

2

4

6

8

10

12

14

2002 2004 2006 2008 2010

pros

entti

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Kanta-Häme

85

Kouluterveyskysely 2010/Stakes

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa , % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin

Kuntapalvelututkimus 2005, 2007, 2008 ja 2010 lisäk si 2012 tietoja Turvallisuus ja viihtyvyys rakentamisessa Puistojen ja viheralueiden hoito

. Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, lukio ja ammattioppilaitokset 1. ja 2. vuosikurssit

0

1

2

3

4

5

6

7

2002 2004 2006 2008 2010

Pro

sent

ti

Lukio

Kanta-HämeLukiot

Forssan ammattioppilaitos

Ypäjän ammattioppilaitos

Kanta-HämeAmmattioppilaitos

Puistojen ja viheralueiden hoito Forssassa

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

86

Turvallisuuskokemuksia Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010 ja 11.9.2012 Asunalueiden turvallisuus

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010 ja 11.9.2012

Forssan yleinen turvallisuus ja järjestys hoidettu

0 %10 %20 %

30 %40 %50 %60 %70 %

80 %90 %

100 %

2001 2005 2007 2008 2010 2012

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

Asuinalueen turvallisuuden hoito Forssassa

0 %10 %20 %

30 %40 %50 %60 %70 %

80 %90 %

100 %

2001 2005 2007 2008 2010 2012

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

87

Liikenneolot –jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010 Liikenneturvallisuus jalankulkijan ja pyöräilijän k annalta

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kan nalta Forssassa

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

Liikenneturvallisuuden hoito jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta Forssassa

0 %10 %20 %

30 %40 %50 %60 %70 %

80 %90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

88

Kokemus elinympäristön hoidosta ja valvonnasta

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010 Veden puhtaus

Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2010 FCG Oy 1.8.2010

Ilmanlaadun hoito Forssassa

0 %10 %20 %

30 %40 %50 %60 %70 %

80 %90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaasanoaHyvin

Juomaveden laadun hoito Forssassa

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2005 2007 2008 2010

Huonosti

Ei osaa sanoa

Hyvin

89

Panoksia hyvinvointiin Kaikki kunnan nettomenot

SOTKAnet 030412 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset 20 04-2010

SOTKAnet 030412

Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas ( 1074)

3000

3250

3500

3750

4000

4250

4500

4750

5000

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

euro

a/as

ukas

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas (1073)

2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

3400

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

euro

/asu

kas

Koko maa

Kanta-HämeForssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

90

Toimeentulotuki euroa/asukas

SOTKAnet 190511 ( ei uutta tilastoa 030412)

Toimeentulotuki, euroa / asukas (451)

20

40

60

80

100

120

140

160

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

euro

a/as

ukas

Koko maa

Kanta-Häme

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä