FIB Viestijänä – Viestintäpäivä 5.10.2011

• Suomen Bioteollisuus ry:n tehtävänä on edesauttaa

suomalaisten bioyritysten toimintaedellytysten paranemista Suomessa ja kansainvälisesti

• Päätavoitteina ovat: • 1. Innovaatiojärjestelmän edistäminen ja erityisesti

rahoitusedellytysten turvaaminen • 2. Lainsäädäntöön vaikuttaminen • 3. Järjestön tunnettuus alaa edustavana yhteisönä • 4. Toimialan positiivisen mielikuvan ylläpitäminen/

luominen

FIB Viestijänä

• FIB toiminnassa on kaksi painopistealuetta: • Rahoitus (Rahoitustyöryhmä) • Viestintä (Viestintätyöryhmä) • Viestintä jaetaan kahteen eri tehtäväkenttään:

• 1. Suomen Bioteollisuus ry:n viestintä/

jäsenviestintä

• 2. Toimialan (bioala) viestintä

FIB Viestijänä – Viestinnän periaatteet

• FIB jäsenviestintä: • FIBin toiminnasta tiedottaminen,

ajankohtaisen, oikean tiedon jakaminen jäsenyrityksille ja sidosryhmille suomalaisen bioteollisuuden toimintaympäristöstä

• Toimiala:

Realistisen, tieteeseen perustuvan tiedon välittäminen bioalasta unohtamatta positiivista ja optimistista asennetta

FIB Viestijänä – Viestinnän tavoitteet

• Suomen Bioteollisuus ry + Toimiala yhdessä: • Tehdä FIB järjestönä tunnetuksi ja tunnustetuksi

toimijaksi • Kasvattaa FIBin jäsenmäärää - vahvistaa toimintaa • Bioalan vetovoiman lisääminen Suomessa • Yleinen tietoisuuden parantaminen biotekniikan

mahdollisuuksista • Saada Suomi bioalan kärkimaana kansainvälisesti

tunnetuksi • Saada suomalaiset bioalan toimijat puhaltamaan

yhteen hiileen

FIB Viestijänä - Jäsenviestintä

• FIBin viestintä jäsenilleen: • Pääasiallinen viestintäkanavana kotisivut: http://www.finbio.net/fi/ • BIoFinland Catalogue 2011-2012: • jäsenten lehdistötiedotteet • Blogi –kirjoittajat FIBistä ja sidosryhmistä • julkaistaan alaan liittyviä artikkeleita • kerrotaan FIBin toiminnasta (seminaarit, tilaisuudet,

jäsenyyteen liittyvät asiat yms.) • bioalan tapahtumista tiedottaminen (mm. kansainväliset

kokoukset)

FIB Viestijänä - Jäsenviestintä

• Muut toiminnot: • FIBNET sähköpostilistan aktiivinen

käyttäminen • yhteistyö Kemianteollisuus ry:n viestinnän

kanssa mm. Kemian vuoden tapahtumissa • painetut esitteet • SOME (Facebook, Linkedin)

FIB Viestijänä - Kotisivut

FIB Viestijänä - SOME

FIB Viestijänä – SOME

Tomialaviestintä -Tavoitteet

• Luoda positiivinen mielikuva biotekniikan mahdollisuuksista ratkaista terveyteen, ympäristöön ja ravinnonsaantiin liittyvät ongelmat sekä kotimaassa että globaalisti

• Tietoisuuden lisääminen jo käytössä olevista

bioteknisistä keksinnöistä, sovellutuksista ja innovaatioista

• Informoida bioalan mahdollisuuksista

tulevaisuuden työllistäjänä ja hyvinvoinnin lisääjänä

Toimialaviestintä -Tavoitteet

• Informoida tuotekehityksen pitkäjänteisyydestä, antaa realistinen käsitys mm. lääkekehityksen vaiheista

• Perustella, avata ja selittää bioalan

tuotekehityksen vaatimia julkisia investointeja • Antaa eettinen kuva alan toiminnasta • Informoida lainsäädännön kansalaisille

antamasta turvasta erityisesti koskien lääkkeitä, biopankkeja ja GM-kasvien viljelyä

FIB Viestijänä - Mediatodellisuus

• Hesarin arkistoista bioalasta rahoituksen näkökulmasta; BioBuumi 1990-luvun lopusta- 2000 luvun alkuun:

• Sikiääkö Suomesta uusi Nokia? Asiantuntijat uskovat, että biotekniset lääkkeet voivat olla seuraava menestystarina

HS - Talous - 20.5.1997 • Kärsivällinen raha tuo tulosta HS - Talous&Työ - 8.11.1998 Pula tulee tekijöistä, ei ideoista 'Julkinen tuotekehitysraha on juuri

sellaista kärsivällistä rahaa, jota tämäntyyppisessä toiminnassa välttämättä tarvitaan." Näin sanoo espoolaisen huipputekniikkayrityksen Finnzymesin perustaja-omistaja-toimitusjohtaja Pekka Mattila

• Suomessa toimii vajaat sata yritystä, keskittymät ovat yliopistokaupungeissa, työntekijöitä on runsaat kolme tuhatta

HS - Talous&Työ - 9.4.2000

•

FIB Viestijänä – Biobuumi 2000 luvun alussa…

• Biobisnes kuumenee HS - Talous&Työ - 9.4.2000 • Bioteollisuus kasvaa rajusti HS - Uutisetusivu - 9.4.2000 • Biorahastot tekevät tuloaan HS - Talous&Työ - 9.4.2000 - • Bioalalla menee kovaa • HS - Kotimaa - 15.2.2002 • Bioteknologia kovassa nousussa HS - Talous&Työ - 8.6.2003 • Yrityksiä Sitran salkussa HS - Talous - 29.4.2004 Sitra on sijoittanut suoraan rahaa noin neljäänkymmeneen

biotieteiden alan (Life Science) yritykseen…

FIB Viestijänä – Biobuumi laskussa

Negatiivinen kirjoittelu bioalan rahoituksesta alkaa v. 2004… • Tekes sijoittanut satoja miljoonia tappiollisiin biotekniikan

yrityksiin HS - Talous - 27.1.2004 • Tekes rahoitti monia keikahtaneita yrityksiä vielä niiden

konkurssivuonna HS - Talous - 2.2.2004 • Biotekniikalle haettiin taas käyttöä 50 miljoonalla eurolla HS - Talous - 20.6.2006 • Sitran biotekniikkasalkku saattaa siirtyä rahastoksi

veroparatiisiin HS - Talous - 29.4.2004 • Eduskunnan alaisen Sitran hallitus saa päättää lähiaikoina mallista,

jonka perusteella lähes sata miljoonaa euroa nielleet biotekniikka-alan yritykset siirretään hoidettavaksi Sitran ulkopuolelle. Hallitus on saanut eteensä 7-8 vaihtoehtoa, joilla on yksi yhteinen piirre: Sitra luopuisi vähitellen roolistaan biotekniikan yritysten pääasiallisena riskirahoittajana.

FIB Viestijänä – Biobuumin lasku…

• Sitra etsii asiantuntijaa ulkoistamaan biotekniikan salkkua HS - Talous - 1.10.2004 • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra aikoo palkata

investointipankin tai muun asiantuntijan selvittämään, miten rahaston biotekniikkaomistukset voisi ulkoistaa. ..

• Lunastamattomat biolupaukset HS - Talous&Työ - 15.4.2007 • Jääkö bioteknologia ikuiseksi lupaukseksi? Näin pohtivat varmasti

monet rahastosijoittajat, jotka ovat uskoneet ilosanomaa bioteknologiasta tulevaisuuden alana. Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuvaa tekniikkaa. Se on vaativampaa ja siten riskialttiimpaa kehitystyötä kuin perinteinen lääkekehitys. Niinpä myös voittojen voisi olettaa nousevan suuremmiksi. Bio-hype kävi suurilla kierroksilla . . .

• Sitran biosalkusta kahden yhtiön patentit brittiomistukseen HS - Talous - 10.5.2008

FIB Viestijänä – Entäs nyt?

• Miljardi julkista rahaa HS - Talous/Raha - 4.12.2009 • Bioalalle on uponnut Suomessa julkista rahaa yli miljardi euroa, mutta

kaupalliset tulokset ovat jääneet laihoiksi. Yrityksille summasta on mennyt noin 370 miljoonaa euroa ja korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille yli 800 miljoonaa euroa. Suurimpana syynä huonolle menestykselle pidetään yritystoiminnan tukemista julkisin varoin liian varhaisessa vaiheessa. Tutkimusta olisi ollut mielekästä jatkaa pidempään yliopisto- ja tutkimuslaitosympäristössä. Eniten tuetut bioyritykset ovat o. . .

• Takaiskuista kärsinyt bioteknologia odottaa jo parempia aikoja HS - Talous - 13.1.2010 Alan pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihdot lähes

kolminkertaistuivat 2000-luvulla.

FIB Viestijänä – Entäs nyt?

FIB Viestijänä – Entäs nyt?

FIB Viestijänä – Miten käännämme huomion taas positiiviseksi?

• Vaikuttaminen päättäjiin • Hallitusohjelmalausekkeet:

• Biolääketieteellisen tutkimuksen julkinen rahoitus ja erityisesti saavutetut tulokset ovat Suomessa maailman huippuluokkaa, mutta kotimaisten pääomasijoittajien puutteen takia alan teollisuuden kehitys ja uusien työpaikkojen synty ovat jääneet merkittävästi jälkeen kilpailijamaista, joissa biotalous on valittu kasvustrategian keskeiseksi osaksi.

• Yksityisen pääomasijoitustoiminnan elvyttämiseksi Suomeen on perustettava uuden biotalouden rahasto, johon sijoitettua yksityistä euroa kohti julkinen panostus on vähintään kaksinkertainen.

• Tutkimus ja innovaationeuvosto: • 22-09-2011 Valtioneuvosto asetti uuden pääministerin johdolla toimivan

tutkimus- ja innovaationeuvoston 22. syyskuuta. Neuvoston toimikausi kestää eduskunnan vaalikauden ajan. Valtioneuvoston jäsenet toimivat neuvostossa kuitenkin enintään sen ajan, jonka he ovat valtioneuvoston jäseninä. Muiksi jäseniksi nimettiin toimitusjohtaja Risto Lammintausta (Hormos-Medical Oy), ….

FIB Viestijänä – Miten käännämme huomion taas positiiviseksi? Esimerkit onnistumisista: 03.03.2010 • Shionogi solmii lisenssisopimuksen Hormos Medical Oy/QuatRx:n kanssa ospemifeenin

markkinoinnista 03.03.2010 Japanilainen Shionogi & Co., Ltd. ja yksityinen lääkekehitysyritys Hormos Medical Oy/QuatRx Pharmaceuticals Company ilmoittivat , että he ovat solmineet maailmanlaajuisen lisenssisopimuksen ospemifeenin kehittämisestä ja markkinoinnista.

• 30.04.2010 Oncos Therapeutics on saanut neljän miljoonan euron sijoituksen ruotsalaiselta

biotekniikka- ja lääkealan pääomasijoittajalta HealthCapilta • 27.10.2010, Taloussanomat Biotien viinapilleri testiin Euroopassa ,Taloussanomat 27.12.2010 Tanskalainen lääkevalmistaja on ryhtynyt testaamaan Euroopassa suomalaisen Biotien

kehittämää pilleriä, joka voi pysäyttää alkoholistin juomahimon. • 1.12.2010, Tiedote Suomalainen FIT Biotech Oy kehittää HIV-rokotetta, jolla on onnistuttu ensimmäistä kertaa

maailmassa vähentämään HIV-tartunnan saaneiden henkilöiden veressä olevaa virusten määrää. Tutkimukset ja tulokset perustuvat DNA-pohjaiseen (GTU®) rokotteeseen, joka on FIT Biotechin kehitystyön tulos.

27.09.2011, Kauppalehti Biotie kasvaa keskushermostolääkkeissä Lääkeyhtiö Biotie Therapies kasvaa keskushermostolääkkeissä 45 miljoonan euron

yrityskaupalla. Yhtiö ostaa keskushermostolääkkeiden kehitykseen keskittyneen eurooppalaisen

biolääketiedeyhtiö Newronin.

FIB Viestijänä – Miten käännämme huomion taas positiiviseksi?

FIB Viestijänä – Miten käännämme huomion taas positiiviseksi?

• Mielipidekirjoitukset, artikkelit, haastattelut • Mitä muuta?

Kiitos!

H. Pohjola 25

Kansainvälistymisen vahvistaminen

• Vienninedistämistoimenpiteitä erityisesti kehittyville markkinoille lisätään. Hallitus laatii strategian ulkomaisten investointien ja pääomien houkuttelemiseksi Suomeen. Tässä yhteydessä Invest in Finlandin roolia tehostetaan.

• Matti Alahuhdan ryhmä asetettu

• > EK: Innovaatiotoiminta, innovaatiopolitiikkaan liittyvä kansainvälistyminen ja innovaatiotoiminnan investointien saaminen Suomeen on osa kokonaisvaltaista tarkastelua

H. Pohjola 26

• Yritystukien toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus selvitetään…/ • Yritystuki- ja neuvontajärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa

• TEM:in selvitysmies Matti Pietarinen • Valtion erityisrahoituslaitosten toimintamahdollisuudet ja resurssit

turvataan • Finnveran varainhankintaan perustuva vienninrahoitusmalli otetaan

käyttöön • > EK:

– Valtakunnallisia ja alueellisia tukia tarkasteltava kokonaisuutena – Tekesin tki –rahoitus on uutta luovaa ja uudistavaa – menosäästöjä ei

kohdennettava niihin – Säästöihin haettava ensisijaisesti järjestelmän hallinnointia

parantamalla ja rakenteita yksinkertaistamalla – Finnveralla ja TESI:llä keskeinen rooli markkinapuutteiden paikkaajana

• Valmistellaan kansallinen pääomamarkkinastrategia • Kari Stadighin työryhmä

Kasvun kannusteet ja rahoitusmarkkinat