europa · tiin kokonaisuudessaan että yksittäisiin direktiiviehdotuksiin. Ne käsitellään...
Transcript of europa · tiin kokonaisuudessaan että yksittäisiin direktiiviehdotuksiin. Ne käsitellään...
EUROPA TEEMA 2016 1
2014europa2
2016EUROOPAN KOMISSION SUOMEN-EDUSTUSTON TEEMAJULKAISU
TEEMA
VTT innovoi uusia tuotteita kiertotalouden periaattein
Kiertotalous parantaa elämänlaatua
EUROPA TEEMA 20162
Kiertotalous merkitsee parempaa elämänlaatua maapallolleKiertotalous on uusi tapa ajatella tuottamista ja kuluttamista. Tässä TEEMA-julkaisussa käsitellään kiertotalouden periaatteita, tarkastel-laan Euroopan unionin toimintasuunnitelmaa sekä esitellään erityisesti biotaloutta ja teknisiä innovaatioita.
2.12.2015 niin sanotun kiertotalous paketin, joka sisältää ehdotukset kuuden direktiivin uudistamiseksi sekä muita toimia asian edistämiseksi.
Kiertotalouden periaatteiden mukaan materiaaleja ja energiaa tuotetaan ja käytetään mitään haaskaamatta tuotteiden synnystä niiden hävittämiseen asti. Tämä ei kuitenkaan merkitse paluuta perinteiseen maatalousyhteiskuntaan, vaikka siinäkin kasvit, raakaaineet ja eläimet hyödynnetään tarkasti.
Nykyaikainen elämäntapa tuotetaan kiertotaloudessa uusin innovaatioin, puhtaasti ja tehokkaasti. Energia saadaan uusiutuvista lähteistä ja käytetään huolellisesti,
Tutustu kiertotalous-paketin sisältöön ➤
TEEMAKIERTOTALOUS
ILMASTONMUUTOS ja luonnonvarojen tuhlaaminen vaarantavat ihmiskunnan tulevaisuuden. Joulukuussa 2015 maailman maat sopivat Pariisissa toimista, joilla ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään. Tämä edellyttää kuitenkin tuotanto ja kulutustapojen mullistusta, eli siirtymistä kiertotalouteen.
Euroopan unioni pyrkii kest ävämpään, vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen. Komissio hyväksyi
EUROPA TEEMA 2016 3
Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä (Sitra).
TEEMAKIERTOTALOUS
tuotteet suunnitellaan niin, että ne ja niiden osat voidaan hyödyntää myös poisheittovaiheessa. Laitteiden ekologisessa suunnittelussa otetaan huomioon sekä niiden energiatehokkuus että korjattavuus, paranneltavuus ja uusiokäyttö.
Kiertotalouden periaatteiden mukaiset tuotteet • valmistetaan uusiutuvista tai
kierrätetyistä materiaaleista,
• säilyttävät arvonsa mahdollisimman pitkään erilaisten palvelujen avulla,
• ovat kierrätettäviä, • perustuvat puhtaan energian
ratkaisuille ja• voidaan käyttää materiaalina
uudestaan, kun niiden elinkaari päättyy.
EU tukee kiertotaloushankkeitaEuroopan rakenne ja investointirahastojen (ERI) kautta erilaiset organisaatiot voivat hakea rahoitusta kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Esimerkiksi jätehuoltoprojektit voivat saada tukea rakennerahastoista. Horisontti 2020 ohjelmasta puolestaan myönnetään rahoitusta tutkimushankkeisiin.
Kiertotalous ja energiatehokkuus vähentävät Euroopan riippuvuutta ulkopuolisesta energiasta ja niukoista raakaaineista.
Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen säästäminen on synnyttänyt yhden maailman nopeimmin kasvavista liiketoimintaalueista. Erityisesti digitalisaatioon yhdistettynä kiertotalouden liiketoimintanäkymät ovat hyvät. Palvelujen jatkuvasti kehittyessä yksityishenkilöt ja julkisyhteisöt pystyvät yhä helpommin ulkoistamaan palveluja
ja maksamaan käytöstä omistamisen sijaan, kuten yritykset ovat jo pitkään tehneet. Esimerkiksi kulkuneuvoja ja laitteita vuokrataan tarpeen mukaan, joten niiden käyttöaste kasvaa, säilytystilaa säästyy ja esineitä tarvitsee valmistaa vähemmän.
Kiertotalous SuomessaSuomessa on pitkään oltu samoilla linjoilla komission kiertotalouspaketin kanssa, vaikka tehostamisen varaa esimerkiksi kierrätyksessä on edelleen. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi vuoteen 2025 mennessä bio ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi,
jolloin syntyy myös talouskasvua ja uusia vientikonsepteja.
Huhtikuusta 2016 alkaen Sitra on vetänyt kiertotalouden toimintaohjelmaa, jota työstetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maa ja metsätalousministeriön, työ ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa. Sitran mukaan kiertotalous voi tuottaa Suomelle yli kahden miljardin euron arvonlisäyksen, koska maallamme on hyvät lähtökohdat menestyä kansainvälisessä kilpailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaaminen ja hyvä maine cleantechtoimijana.
Lopullinen ehdotus kiertotalouden kansallisesta toimintaohjelmas
ta julkaistaan syyskuussa 2016. Sitra on kerännyt laajalti kommentteja toiminta ohjelman luonnoksiin.★
Cleantech eli ”puhdas teknologia” tarkoittaa tuotteita, prosesseja ja teknologioita, jotka joko edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä tai vähentävät toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuk-sia. Cleantechiin kuuluvat muun muassa uusiutuvan energian laitteet ja komponentit, energiatehok-kuutta parantavat tuotteet ja palvelut sekä veden, ilman, ilmaston, maaperän yms. puhdistamiseen liittyvät laitteistot ja palvelut. (Lähde: TEM)
EUROPA TEEMA 20164
TEEMAKIERTOTALOUS
Komission kiertotalouspakettiEuroopan komissio hyväksyi 2. joulukuuta 2015 kiertotalouspaketin (COM(2015) 614, jolla edistetään kilpailukykyä, luodaan työpaikkoja ja tuetaan kestävää kasvua. Eurooppalaisille yrityksille ja kuluttajille suunnattu toimenpidepaketti kannustaa käyttämään resursseja entistä kestävämmällä tavalla. Toimista hyötyvät sekä ympäristö että talous. Suunnitelmien avulla • varmistetaan, että raakaaineet,
tuotteet ja jätteet hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan,
• edistetään energiansäästöä ja• vähennetään kasvihuonekaasu
päästöjä.Rahoitukseen esitetään 650 miljoonaa euroa Horisontti 2020 ohjelmasta ja 5,5 miljardia euroa rakennerahastoista.
EU:n toimenpiteillä katetaan tuotteiden koko elinkaari, ja niihin sisältyy sekä lainsäädännön muutoksia että muunlaisia toimia:
• elintarvikkeiden hävikin vähentäminen (elintarvikkeiden hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisesti),
• uusioraakaaineita koskevien laatustandardien kehittäminen,
• ekologista suunnittelua koskevat toimenpiteet (tuotteiden korjattavuus, kestävyys, kierrätettävyys ja energiatehokkuus),
• lannoitteita koskeva tarkistettu asetus,
• strategia muovijätteen vähentämiseksi; merten roskaantumisen merkittävä vähentäminen ja
• veden uudelleenkäyttö.
Kuuden jätedirektiivin muutosehdotukset sisältävät ensinnäkin jätteen vähentämistä koskevat tavoitteet. Lisäksi määritellään konkreettiset toimenpiteet, joilla poistetaan kiertotalouden kehittymisen käytännön esteitä ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet.
Tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:• EU:n yhteinen tavoite yhdyskun
tajätteen kierrättämiselle: 65 prosenttia.
• EU:n yhteinen tavoite pakkausjätteen kierrättämiselle: 75 prosenttia.
• sitova tavoite kaatopaikkajätteen vähentämisestä: enintään 10 prosenttia kaikesta jätteestä.
Konkreettisina toimenpiteinä edistetään mm. uudelleenkäyttöä ja teollista symbioosia, jolloin yhden toimialan sivutuotteesta voi tulla toisen toimialan raakaainetta.
Kiertotalouteen siirryttäessä nettosäästöjen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon tai 8 prosenttiin EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta. Lisäksi vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät 2–4 prosenttia.
Kiertotalous voidaan määritellä talousmalliksi, jossa ei synny jätettä, vaan ylijäämämateriaaleista muodostuu raaka-ainetta seuraavalle toimijalle. Tuotteet suunnitellaan uudelleen käytettäviksi ja kierrätettäviksi, valmistuksessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ja energialähteitä, ja tuotteita korva-taan palveluilla. (Lähteitä: mm. Sitra, VTT)
Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottami-seen. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien biopoh-jaisten luonnonvarojen ja ympäristöä säästävän puh-taan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Biotalous pyrkii edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen peri-aatteiden mukaisesti. Suomessa keskeisiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, ve-sistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. (Lähde: Biotalous.fi)
EUROPA TEEMA 2016 5
JUHANNUKSEN alla EUmaiden ympäristöministerit hyväksyivät yhteiset päätelmät komission kiertotalouspaketista. Samassa kokouksessa 20.6.2016 olivat esillä myös päästökauppaa ja päästörajoja koskevat direktiiviehdotukset, ja neuvosto hyväksyi lausuman Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnista EU:n tasolla.
Lähes kaikki maailman valtiot sitoutuivat joulukuussa 2015 ilmastosopimukseen ja YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan, Agenda 2030:een. Ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu alle kahdessa asteessa. Sopimus tulee voimaan, kun se on ratifioitu 55 maassa, joiden osuus maapallon kasvihuonekaasupääs
töistä on vähintään 55 prosenttia. EUmaissa ratifiointi etenee hyvää vauhtia.
Ilmastonmuutoskysymykset liittyvät olennaisesti kiertotalouspakettiin, ja Suomi olisi halunnut painottaa niitä enemmänkin. Ympäristöministeriön tammikuisessa muistiossa todetaan muun muassa, että ”[kiertotaloutta koskevassa]
Siirtyminen kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, kansalaisten elämänlaatua ja ympäristön säilymistä elinkelpoisena. EU vauhdittaa siirty-mistä kiertotalouteen monin erilaisin toimin ja ehdotuksin.
KIERTOTALOUS
EUROPA TEEMA 20166
toimintasuunnitelmassa olisi Suomen näkemyksen mukaan ollut syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ilmastonmuutoksen hillintään.” Samoilla linjoilla on Sitra, joka koordinoi ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa laadittavaa Suomen kiertotalouden toimintaohjelmaa.
– Euroopan unioni on kiertotalouspaketillaan oikealla asialla. Toivoisin EU:n kuitenkin kiinnittävän enemmän huomiota kiertotalouden ja resurssitehokkuuden merkitykseen myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoshan ei liity pelkästään energiantuotantoon ja päästöihin, vaan se on oire tavastamme tuottaa ja kuluttaa materiaaleja, sanoo Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta teemaalueen johtaja Mari Pantsar.
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatku-vaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdolli-suudet. Kestävä kehitys sisältää ympäristöta-loudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Kestävän kehityk-sen mukaisessa päätöksenteossa ja toimin-nassa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. (Lähde: YM)
Ihmiset, luonto ja talous hyötyvät Kiertotalous merkitsee paljon muutakin kuin ympäristönsuojelua tai jätehuoltoa ja kierrätystä. Ihanteena on kaiken materiaalin hyödyntäminen niin, että jätettä syntyy niukasti. Kertakäyttökulttuurista siirrytään uuteen talouteen, jossa tavarat huolletaan, korjataan ja käytetään uudelleen aineena tai osina. Tuotteet on siis suunniteltava alusta pitäen kiertotalouden periaattein. Valmistuksessa käytetään kestävän kehityksen mukaisia välineitä ja uusiutuvaa energiaa. Päämääränä on kansalaisten ja ympäristön terveyden ja kaikinpuolisen hyvinvoinnin edistäminen.
Komission joulukuussa 2015 julkaisema kiertotalouspaketti jatkaa EU:n aikaisempaa suuntaa kohti
Resurssiviisaus tarkoittaa, että luonnon-varoja, energiaa, tuotteita, aikaa ja muita resursseja käytetään harkitusti ja kestävää kehitystä edistävästi. Aikaisempi käsi-te resurssitehokkuus tarkoittaa hyötyjen saavuttamista vähemmillä materiaaleilla ja kulutusmuutoksilla koko yhteiskunnan tasolla olipa kyse raaka-aineista, luonnonvaroista tai energiasta. Resurssiviisaus koskee myös yk-silöitä, yrityksiä ja organisaatioita. (Lähteet: Sitra, EU ym.)
Alici quiae. Nam ipis ulpa sequid qui voles et quam que consenis-quo tor arum iur?Ilmastokomissaari Cañete korostaa yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
KIERTOTALOUS
EUROPA TEEMA 2016 7
kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelu sisällytettiin EUlainsäädäntöön jo 1970luvulla, ja EU:n viides ympäristöohjelma vuosiksi 1992–2000 oli nimeltäänkin ”Kohti kestävää ja ympäristöä kunnioittavaa kehitystä”. Myös uusiutuvien energiavarantojen parempi hyödyntäminen on ollut Euroopan unionin ohjelmassa vuosikausia. Nykyisen ilmasto ja energiapaketin mukaan uusiutuvalla energialla tuotetun energian osuus aiotaan EU:ssa nostaa 20 prosenttiin energian loppukäytöstä laskettuna.
Kiertotalousajattelu punoo ympäristöä, energiaa ja kuluttajia koskevat pitkän ajan tavoitteet yhteen. Komission paketin neljä pääkohdetta ovat jätelainsäädännön uudistaminen, ekosuunnitteludirektiivin tarkentaminen, materiaalien uusiokäyttö sekä rahoituspanostukset tutkimukseen ja yrityshankkeisiin.
Maailmanparannuksen lisäksi kiertotalous tuottaa taloudellista hyötyä, muistutti komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen puhuessaan kiertotalousseminaarissa helmikuussa 2016.
– Jos voitte kasvattaa tulojanne hyödyntämällä materiaaleja, jotka aiemmin heititte pois, miksette käyttäisi tätä mahdollisuutta hyväksenne? Jos tuotantokustannuksia voi alentaa käyttämällä kierrätysmateriaaleja, miksette tekisi niin?, Katainen kiteytti.
KESÄLLÄ 2015 Euroopan parlamentti (EP) hyväksyi mietinnön, jolla komissiota patistettiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kiertotalouden edistämiseksi.
Komissio julkaisi 2.12.2015 kiertotalouspaketin, johon sisältyy sekä lainsäädännön muutosehdotuksia että muita toimia. Samalla komissio veti pois aiemman kiertotalouspakettinsa, joka keskittyi paljolti jätteiden käsittelyyn.
Neuvoston kokouksessa 20.6.2016 EUmaiden ympäristöministerit hyväksyivät päätelmät kiertotalouspaketista: komissiota evästetään lainsäädäntöehdotuksissaan muun muassa kannustamaan yrityksiä ja kuluttajia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, tukemaan tuotekehitystä ja tutkimusta sekä asianmukaisesti arvioimaan ehdotusten vaikutukset.
EU:ssa ja jäsenmaissa otetaan kantaa sekä kiertotalouspakettiin kokonaisuudessaan että yksittäisiin direktiiviehdotuksiin. Ne käsitellään tavanomaisesti, yhteispäätösmenettelyssä, eli komission säädösehdotukseen voivat esittää muutoksia sekä Euroopan parlamentti että ministerineuvosto, joiden kummankin on myös hyväksyttävä lopullinen säädösteksti.
Suomessa kiertotalouspaketin lakiehdotuksia ja muita toimia koordinoi ympäristöministeriö. Eduskunnassa ehdotukset käsitellään kuten EUsäädökset yleensäkin: Suuri valiokunta koordinoi ehdotusten valiokuntakäsittelyä ja välittää eduskunnan kannat ministerille, joka edustaa Suomea ministerineuvostossa. EU:ssa hyväksytyt direktiivit pannaan täytäntöön muuttamalla tarvittaessa Suomen lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.
Stora Enson paperitehtaalla Langerbruggessa käytetään kierrätyspaperia raaka-aineena.
Hiilineutraalius tarkoittaa tilannetta, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen net-topäästö on nolla. Hiilineutraali yh-teiskunta tai organisaatio tuottaa päästöjä vain sen verran kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. Hiilineutraaleiksi itseään kutsuvat yritykset ja yhteisöt käyttävät yleensä päästökompensaatioita eli pyrkivät kumoamaan aiheutta-mansa päästöt rahoittamalla vas-taavan määrän päästövähennyksiä toisaalla. (Lähde: Sitra)
Kiertotalouspaketti EU:ssa ja Suomessa
KIERTOTALOUS
EUROPA TEEMA 20168
Hän totesi, että vihreän teknologian käytöstä voi tulla Euroopan kilpailuetu markkinoilla. Kiertotalouspaketin arvioidaan luovan kannustimia ja ohjaavan tuotekehitystä, liiketoimintaa ja kuluttajia oikeaan suuntaan. Myös Pantsar luottaa pakettiin.
– Kuluttajien roolin vahvistaminen kiertotaloudessa, julkisten hankintojen suuntaaminen, ekosuunnittelu, uusioraakaaineen markkinoiden vauhdittaminen ja kiertotalouteen siirtymistä hidastavan tai estävän sääntelyn purkaminen, hän luettelee myönteisiä tavoitteita.
Vastuu yksilöillä ja yhteisöilläLuonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos koskevat kaikkia ihmisiä ja koko maailmaa. Ihmiskunta elää yli varojensa: kulutamme nykyisin luonnonvaroja noin puolentoista maapallon verran. Tulevaisuuden skenaarioissa ja tilannekartoituksissa ilmastonmuutos nähdään keskeisenä uhkana, koska esimerkiksi arktisten alueiden ja ikiroudan sulaminen muuttavat koko planeetan ekosysteemiä arvaamattomaan suuntaan.
Tietoisuuden kasvaessa kiertotalousperiaatteet ja resurssien viisas käyttö ovat nousemassa kansain
väliseksi kilpailuvaltiksi. Monet kansainväliset suuryhtiöt sisällyttävät liiketoimintamalleihinsa tuotteiden materiaalin uudelleen käytön, tai ne myyvät tavaran sijasta palvelun, koneen sijasta työsuorituksen siihen tarvittavine laitteineen.
Ilmasto ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete totesi Suomenvierailullaan helmikuussa 2016, että eri EUmaiden mahdollisuudet panostaa ilmastonsuojeluun vaihtelevat, mutta pelkästään rakennusten parempi lämmöneristys ja kaksinkertaiset ikkunat säästäisivät valtavasti energiaa Euroopassa. EU tukee myös kehittyviä maita ilmastonmuutoksen hallinnassa. Kyse ei silti ole vain valtioiden toimista.
– Tavalliset ihmiset voivat tehdä paljonkin, erityisesti tehostaa energiankäyttöään. Kyse on pienistä muutoksista arkitavoissa: suihkussa ei valuteta turhaan kuumaa vettä, sammutetaan valot tyhjistä huoneista, ei lämmitetä rakennuksia turhaan ja niin edelleen.
Cañeten mukaan EU painottaa kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita myös tutkimuksen rahoituksessa. Myös Pantsarin mielestä siirtymää kohti kiertotaloutta voidaan nopeuttaa panostamalla tämän alueen tutkimukseen ja kehitystyöhön, ja Suomessa onkin tehty jo paljon tähän suuntaan.
Resurssiviisautta tuhlauksen tilalleSitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Kansainvälisessä kilpailussa menestymisen lähtökohtina ovat korkea koulutus sekä vahva osaaminen teknologia ja cleantechaloilla.
Pantsar kertoo, että Kiertotalouden toimintaohjelmassa esitetään konkreettisia hankkeita, joilla Suomi nousee kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi.
– Hyviä esimerkkejä löytyy jo metsä ja teknologiateollisuudesta. Myös jakamistalous ja palvelualalle syntyy koko ajan uusia innovatiivisia yrityksiä, muun muassa WastetoTasteravintola, joka tekee erinomaista ruokaa hävikkielintarvikkeista.
Vaikka Suomi on monella sektorilla pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa, puolet jätteestä jää kierrättämättä tai hyödyntämättä ja palveluinnovaatiot ovat vasta alussa. Sitra kannustaa yrityksiä, kuntia, kotitalouksia ja julkishallintoa yhteistyöhön.
Avainsana on resurssiviisaus yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan tasolla. Se tarkoittaa, että luonnonvaroja, energiaa, aikaa ja muita resursseja käytetään järkevästi ja haaskaamatta. Esimerkiksi kunnat voivat luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa asukkaiden hyvinvointia ottamalla heidät mukaan uusien ratkaisujen kehittämiseen vaikkapa juuri ruokahävikin vähentämiseksi.
Sitran aloittamaa kuntien resurssiviisaushanketta jatkaa Suomen kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisu (Finnish Sustainable Communities). Alueiden kehitystä arvioidaan kolmella indikaattorilla, jotka ovat 1) kasvihuonepäästöt asukasta kohti, 2) materiaalihäviöt ja 3) ekologinen jalanjälki asukasta kohti. Kunnat saavat edellä listattujen mittarien laskemiseen asiantuntijaapua Fisuverkostonpalvelukeskukselta.
KIERTOTALOUS
EUROPA TEEMA 2016 9
Kierto- ja biotalous tarvitsevat metsiä Kiertotalouteen kuuluu myös biotalous eli uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ravinnon, energian ja tuotteiden tuottamiseen. Suomessa uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren eloperäinen aines sekä makea vesi.
Metsä nielee hiilidioksidia, ylläpitää veden kiertojärjestelmää ja tuottaa uusiutuvaa energiaa. Euroopan unionin alueesta 40 prosenttia on metsää, Suomen pintaalasta peräti kolme neljännestä. Eri puolilla tutkitaan puun käyttömahdollisuuksia ja kehitetään muun muassa rakentamisen, tekstiilien ja polttoaineiden puulähtöisiä
innovaatioita. Euroopan metsäinstituutin ThinkForesttapahtumien presidentti Göran Persson pitää tieteellistä ja poliittista keskustelua tarpeellisena valmisteluna uuteen vaiheeseen siirtymisessä. Mutta elinkeinoelämä ei ole vielä lähtenyt vahvasti mukaan.
– Jonkun on tehtävä päätös sijoittaa rahaa biotaloushankkeisiin, ehkä se on metsä tai kemian teollisuus, ehkä joku muu. Olen vakuuttunut, että seuraajia tulee heti, kun arvioidaan, että kyseessä on hyvä bisnes. Riskinotto tässä kuuluu yksityissektorille, jolla on oltava myös oikeus kerätä kohtuullinen hyöty investoinnistaan. Kun jonakin päivänä jossakin joku ottaa riskin, sitten se alkaa. Ja historia
rankaisee niitä, jotka myöhästyvät! Persson osallistui Euroopan
metsäinstituutin ThinkForestseminaariin Helsingissä kesäkuussa 2016. Suomessa metsäteollisuus on panostanut biotalouteen muun muassa EU:n investointipaketin turvin.
Yksi biotalouden ulottuvuus on niin kutsuttu sininen talous, joka tähtää merien ja vesialueiden kestävään mutta monipuoliseen hyödyntämiseen. Aiheeseen pureudut tiin myös Euroopan meripäivän seminaareissa toukokuussa 2016 Turussa. Suomen ympäristöminis teriö on laatimassa sinisen biotalouden kansallista kehittämissuunnitelmaa, jonka luonnos on lausuntokierroksella syyskuun alkuun saakka. ★
Direktiivejä muutetaan kiertotalouden suuntaan
EU:n ympäristökysymyksiä koskevaa lainsäädäntöä suunnataan vastaamaan paremmin kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita.
Ilmasto- ja energiapakettiin kuuluvat • päästökauppadirektiivi (2009/29/EY),• kansallista taakanjakoa koskeva päätös
(406/2009/EY), • uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi
(2009/28/EY),• hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia
koskeva direktiivi (2009/31/EY) ja• energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/
EU ).
Kiertotalouspakettiin sisältyy muutos-ehdotuksia muun muassa jätteitä koskeviin direktiiveihin: • jätedirektiivi 2008/98/EY,• pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva
direktiivi (94/62/EY), • kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY), • romuajoneuvoja koskeva direktiivi
(2000/53/EY),• paristoja ja akkuja koskeva direktiivi
(2006/66/EY,)• sähkö ja elektroniikkalaiteromua koskeva
direktiivi (2012/19/EU) ja• ekosuunnitteludirektiivi (2009/125/EY).
KIERTOTALOUS
EUROPA TEEMA 201610
TEEMAKIERTOTALOUS
ENGLANNINKIELISEN Kasvun karavaaniseminaarin otsikkona oli ”Bioeconomy Ecosystem: Policy, Industry, Science and Technology”. Tilaisuuden avannut Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä viittasi hollantilaisen Tilburg Universityn tutkimukseen, jossa Espoo rankattiin Euroopan kaupungeista ykköseksi kestävässä kehityksessä.
– Tarvitsemme kaikkien tahojen yhteistyötä säilyttääksemme tämän aseman. Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa ja 30 prosenttia
Yhteistyöstä vauhtia biotalouteen
Luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuva biotalous on nyt maailmanlaajuinen trendi. Kasvun
karavaani -foorumi kokosi kesäkuun alussa alan eurooppalaisia sidosryhmiä Aalto-yliopistoon Espooseen.
enemmän vettä. Ratkaisun avaimet ovat biotaloudessa. Biotekniikan innovaatiot tuovat pääkaupunkiseudulle myös lisää työpaikkoja ja kilpailukykyä, Mäkelä muistutti.
Eurooppalaisen osaamisvaihdon foorumin eli KEPin (Knowledge Exchange Platform) järjestämää tapahtumaa isännöi Euroopan alueiden (AK) komitean puheenjohta ja Markku Markkula. Foorumi on AK:n ja Euroopan komission yhteishanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa uuden tutkimustiedon leviämistä ja soveltamista käytäntöön.
– Autamme kuntia ja alueita hyödyntämään biotalouden tuoreinta osaamista ja kannustamme niitä rakentamaan kumppanuuksia tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla luodaan kriittinen massa tutkimukselle ja innovaatioille, Markkula tiivisti.
Ideasta liiketoiminnaksiBiotalouden arvo Suomessa on tällä hetkellä 10 prosenttia kansantaloudesta. Tavoitteena on sen kaksinkertaistaminen vuoteen 2025 mennessä.
EUROPA TEEMA 2016 11
TEEMAKIERTOTALOUS
EteläHollannin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen Roger van der Sande sanoi biotalouden olevan tärkeää ainakin kolmesta syystä: sen hyödyntäminen vähentää riippuvuutta poliittisesti epävakaiden maiden fossiilisista polttoaineista, ratkaisut luovat edellytyksiä ekologisesti kestävälle kehitykselle ja bioliiketoiminnan kehittämiselle löytyy myös vahvoja taloudellisia perusteita.
– Biotalouden sovellukset luovat uusia mahdollisuuksiaja edellytyksiä taloudelliselle kasvulle sekä töitä. Kaikkia näitä tarvitaan nyt Euroopassa. Maanosamme työttömyysongelma ratkeaisi, jos jokainen
pkyritys voisi palkata yhden työntekijän lisää, van der Sande totesi.
Sitran Resurssiviisas ja hiili neutraali yhteiskunta teemaalueen johtaja Mari Pantsar esitteli seminaarissa äskettäin perustetun Smart & Clean säätiön tehtäviä ja tavoitteita.
Säätiö pyrkii kehittämään pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta maailmanluokan testialueen puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa. Lisäksi vauhditetaan bioalan innovaatioiden kaupallistamista sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kansainvälisten referenssien luomista. Ratkaisut liittyvät arkisiin asioihin, kuten asumiseen, liikkumiseen, energiaan ja ruokaan. Samalla luodaan vientikonsepteja.
– Tavoitteenamme on luoda 20–30 uutta projektia seuraavan viiden vuoden aikana, Pantsar kertoi.
Paneelikeskusteluun osallistunut Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala painotti, että bio ja kiertotalouden tulisi olla yhä kiinteämpi osa talouden kokonaiskuvaa.
– Euroopan strategisten investointien rahastosta tulisi ohjata enemmän tukea näihin asioihin. Rahaston täytäntöönpanoon tarvitaan laadukkaampia kriteerejä, jotta investoinnit tukevat kestävää kehitystä, Hautala totesi.
Kansanedustaja Johanna Kari-niemi puolestaan peräsi ilmastopolitiikalta nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita vuoteen 2030 asetettujen kasvihuonepäästöjen suhteen. Hän näki bioteknologian voivan olla apuna tavoitteiden saavuttamisessa.
Markku Markkula (vas.), Kimmo Tiilikainen, Rogier van der Sande (AK), komission Suomen-edustuston päällikkö Sari Artjoki, toimit-taja Annika Damström, Sirpa Pietikäinen ja Anthony Buchanan (AK) osallistuivat Kasvun karavaani -tapahtumaan 3.6.2016.
Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luon-nonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehi-tystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Lähde: biotalous.fi)
Vuonna 2014 biotalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 12 ja viennistä 22 prosenttia. Metsäsektorilla on suuri merkitys; eniten vientituloja tuli massa- ja paperiteollisuudesta. Biotalous työllisti 309 000 henkeä, joista suurin osa toimi maataloudessa, rakentamisessa ja virkistystoiminnassa. (Lähde: Luken tilastopalvelut)
Euroopan komission Suomen-edustusto
www.facebook.com/euroopankomissiosuomessahttp://twitter.com/eukomissiowww.youtube.com/eukomissiowww.storify.com/eukomissioinstagram.com/eukomissiohttp://euronautti.wordpress.com/www.facebook.com/eurooppasalihttp://twitter.com/eurooppasali
Päätoimittaja Sari ArtjokiMalminkatu 16, 00100 Helsinki PL 1250, 00101 Helsinkip. +358 9 6226 544http://ec.europa.eu/finlandS-posti: [email protected]
TEEMAKIERTOTALOUS
Biostrategiat syyniinTilaisuuden päätöspuheenvuorot pitivät maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen.
Tiilikainen kehotti Euroopan unionia tarkistamaan biotalousstrategiaansa. Hänen mielestään nykyinen strategia painottuu liikaa maatalouteen eikä siinä oteta riittävästi huomioon metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia, kuten uusiutuvia materiaaleja, kemikaaleja ja energiaa.
Pietikäinen muistutti, että myös biotalouden ratkaisujen kehittämisessä tapahtuu floppeja. Tällä hän viittasi esimerkiksi palmuöljyn käyttöön. Pietikäinen kannustikin nostamaan rimaa tavoitteiden asettelussa.
– Nykymenolla tarvitsisimme 30 vuoden kuluttua neljän planeetan luonnonvarat vastataksemme ihmiskunnan tarpeisiin. Meidän on omaksuttava kokonaan uudenlainen ajattelutapa sekä kehitettävä parempia prosesseja ja keskenään vertailukelpoisia kriteerejä. Meidän on osattava tehdä myös oikeita valintoja. Resurssitehokkuus on asetettava etusijalle. Kunnat ja alueet voivat auttaa investoijia oikeiden valintojen tekemisessä, Pietikäinen summasi. ★
TEKSTI: MAARIT SEELING
KUVAT: ALUEIDEN KOMITEA
JA SHUTTERSTOCK
Bioruukki raivaa tietä vihreälle bisnekselleVTT:n tutkimus- ja pilotointikeskus Bioruukki toimii yhteistyöalustana bio-talouden tuotteiden kehittämiseen. Uusien liiketoimintaideoiden toivotaan parantavan Suomen työllisyyttä ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Espoon Kivenlahdessa sijaitseva Bioruukki on yksi VTT:n merkittävimmis-tä viime vuosien investointihankkeista. Vuoden verran toiminut Bioruukki on samalla Pohjoismaiden suurin biotalouden tutkimusympäristö.
VTT:n liiketoiminnan operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja summaa biotalouden tarkoittavan liiketoimintaa, joka yhdistää tekno-logian ja vihreän ajattelun. Hän puhui Kasvun Karavaanin osallistujille Bioruukkiin järjestetyllä tutustumiskäynnillä kesäkuussa 2016.
– Bioruukki auttaa teollisuutta pysymään Suomessa. Uskon biotalou-den luovan maahamme uudenlaista yritystoimintaa 5–10 vuoden sisällä, Kaukovirta-Norja arvioi.
Bioruukki yhdistää VTT:n kemian, energian ja biomassan käsittelyyn liittyvän osaamisen sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan ja nopeuttaa näin innovaatioiden lanseerausta. Pilotointikeskuksessa tutkitaan ja kehi-tetään metsä- ja maatalouden biomassan sekä teollisuuden ja yhdyskun-tien sivu- ja jätevirtojen prosessointia.
Biotalous, ympäristöteknologiat ja cleantech ovat nykyisin keskeisiä kohteita VTT:n toiminnassa. VTT:llä on käynnissä satoja kansainvälisiä julkisia tutkimushankkeita, ja se on yhä Suomen suurin yksittäinen EU-tutkimusrahoituksen saaja. Myös Suomen hallitus on valinnut biotalouden yhdeksi kärkihankkeekseen, ja se lupaa biotalouteen ja puhtaisiin ratkai-suihin 300 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.
Kasvun karavaani on Euroopan komission Suomen-edustus-ton, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston, ulko-asianministeriön Eurooppatiedotuksen, eduskuntatiedotuksen, Tekesin, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtioneuvoston tukema kiertue. Tavoitteena on parantaa EU:n näkyvyyttä maakunnissa ja edistää kunkin alueen kilpailukykyä ja asukkaiden arkea. Osaamisvaihdon foorumin (KEP) 3.6.2016 Espoossa järjestämä biotalouteen keskittyvä seminaari oli samalla myös Kasvun karavaani -tapahtuma.