Etelä Sipoon alueen keskuskeittiö Uudisrakennus · 2012-12-12 · aterian hinta on n. 40 %...

Hankesuunnitelma 1

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)

SIPOON KUNTA Iso Kylätie 18, PL 7, 04131 Sipoo, www.sipoo.fi Vaihde 09 23531 Faksi 09 2353 6259

SIBBO KOMMUN Stora Byvägen 18, PB 7, 04131 Sibbo, www.sibbo.fi Växel 09 23531 Fax 09 2353 6259

Etelä Sipoon alueen keskuskeittiö

Uudisrakennus

Hankesuunnitelma 2

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Hankkeen yhteenveto

Hankkeen tavoitteena on parantaa ruokapalveluja Etelä Sipoon alueella.

Hankesuunnitteluryhmä esittää, että edetään vaihtoehto C:n mukaisesti

rakentamalla erillinen itsenäisesti toimiva valmistuskeittiö.1)

Hanke koskee uuden rakennuksen rakentamista n. 3000 annosta

tuottavaksi aluekeittiöksi. Aluekeittiö tulee palvelemaan pääasiassa

alueen kouluja sekä päiväkoteja. Rakennus käsittää n. 855 kem2.

Tonttivarauksessa on otettu mahdollinen laajennustarve huomioon.

Tulevaisuuden tarpeet voivat käsittää jopa 6000 annosta.

Hanke on Sipoon kunnan investointihanke.

Kiinteistön tulee omistamaan Sipoon kunta.

Uudisrakennuksen tilojen käyttäjänä tulee toimimaan Sipoon kunta.

Hankkeen laajuustavoitteet ovat hyötyala 760,0 hym2, huoneistoala

800,0 htm2, 1290,0 brm2 ja 855,0 krm2.

Talousarvion investointiliitteessä kohteen määräraha on vuonna 2013

500.000 t € ja vuonna 2014 3,7 Milj. €. Rakentaminen on ajoitettu

vuodelle 2013-2014.

Rakentamista koskevan hankesuunnitelman tavoitehinta on 4,4 Milj. €

ilman alv, kustannustaso 11/2011.

Hankesuunnitelman tavoitteena on laatia alustavat suunnitelmat ja

kustannusarvio ko. rakennukselle, joiden mukaan eri päätöksellä

voidaan käynnistää rakennuksen varsinainen suunnittelu.

Hankesuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Sollamo sekä

erikoissuunnittelijat yhteistyössä Sipoon Kunnan sekä tulevan käyttäjän

kanssa.

Hankesuunnitelma 3

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Sisällysluettelo

1. Hankkeen perustiedot 5

2. Hakija ja yhteyshenkilöt 6

3. Tausta ja tarve 8

3.1 Nykytilanteen analyysi 8

3.2 Ratkaisuvaihtoehdot 9

3.3 Aiemmat selvitykset ja toimenpiteet 10

3.4 Tarpeet 10

3.5 Yhteenveto 11

4. Kohderyhmä ja kohdealue 12

4.1 Sijainti 12

4.2 Tontti ja sen käyttösuunnitelma 12

4.3 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset 12

4.4 Kohderyhmä 12

5. Tavoitteet 12

5.1 Laatu 12

5.2 Suunnittelun lähtötiedot 13

5.3 Tavoitteet 13

6. Suunnittelu 13

6.1 Suunnittelun perustavoitteet 13

6.2 Arkkitehtisuunnittelu 14

6.3 LVI-suunnittelu 15

6.4 Palotekninen suunnittelu 17

6.5 Sähkötekninen suunnittelu 17

7. Organisaatio 19

8. Toiminnan kuvaus 19

8.1 Toiminta 19

8.2 Tilojen käyttö 20

8.3 Henkilökunta 20

9. Huonetilaohjelma 21

9.1 Tilantarve 21

9.2 Tilojen perustelut 22

Hankesuunnitelma 4

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



10. Kustannusarvio 24

10.1 Perustamiskustannukset 24

11. Käytön aikaiset kustannukset 24

11.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset 24

11.2 Vuokran laskelma 24

Hankesuunnitelma 5

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



1. Hankkeen perustiedot

Kohteen nimi Etelä Sipoon alueen valmistuskeittiö

Käyttäjä Sipoon kunta, Ruokapalvelu

Kiinteistön omistaja

+ hallinta Sipoon kunta

Kortteli Määritellään tulevassa kaavassa

Kaupunginosa 453 Sipoo 419 Massby

Kiinteistötunnus Määritellään tulevassa kaavassa

Tontin pinta-ala 8460 m2

Tontin rakennusoikeus 1800 m2

Osoite Hiekkamäentie

Asemakaava Kaavoittamaton

Hyötyala 760,0 hym2

Huoneistoala 800,0 htm2

Bruttoala 1290,0 brm2

Kerrosluku II (koko rakennus)

Rakennuksessa

tapahtuva toiminta Aluekeittiö

Henkilökuntamäärä 14 (keittiö)

Tavoiteaikataulu Suunnittelu käynnistyy 1/2013. Rakentaminen

alkaa 10/2013 ja valmistuu 5/2014 ja otetaan

käyttöön 08/2014.

Tavoitehinta-arvio 4.400.000 Milj. € (3410€/brm2) ilman alv,

kustannustaso 12/2011

Hankesuunnitelma 6

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



2. Hankkeen yhteyshenkilöt

Sipoon kunta vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta.

Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot:

Tilaaja/Rakennuttajatehtävät:

Sipoon Kunta

Iso Kylätie 18

PL 7, 04131 Sipoo

Rakennuttajainsinööri

Jukka Haakana

Puh.: 09-2353 6932 S-posti: [email protected]

Sosiaali- ja terveysjohtaja

Leena Kokko

Puh.: 09-23536500

S-posti: [email protected]

Käyttäjä:

Ravitsemisesimies

Christina Lönnholm

Puh.: 09-23536756


Ruokapalvelupäällikkö

Birgit Mäkilä

Puh.: 09-2353 6504, gsm 050-360 6407


Suunnittelijat:

Keittiösuunnittelu:

Suurkeittiö-Insinööritoimisto Rita Pulli Oy

Rita Pulli Puh. 010-219 0990


Arkkitehtisuunnittelu:

Arkkitehtitoimisto Sollamo Oy

Johanna Lappalainen

Puh: 09-68403012, gsm 045-1111 231


mailto:[email protected]






Hankesuunnitelma 7

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



LVI suunnittelu:

Asplan Oy

Reijo Auvinen

Atomitie 5 C, 5. krs

00370 HELSINKI

Puh. 010 841 1024, gsm: 0500 483 247


Sähkösuunnittelu:

Alte Oy

Ari Miettinen

Gsm: 040-8311549




Hankesuunnitelma 8

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



3. Tausta ja tarve

3.1 Nykytilanteen analyysi

Suunnittelualueella toimii tällä hetkellä kaksi valmistuskeittiötä. Keittiöt

ovat rakenteiltaan, kalusteiltaan ja koneiltaan liian pieniä nykyisten

ruoka-annosten valmistamiseen. Nykyiset keittiötilat eivät täytä

elintarvikehuoneistolle asetettuja vaatimuksia.

Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan ruokapalvelujen

palkkakustannukset / ateria olivat 44 %, elintarvikkeet/ateria 35 % ja

muiden kulujen osuus aterian hinnasta oli 21 %, niistä sisäisten vuokrien

osuus oli 11 %. Aterioiden kuljetuskustannukset olivat n. 2 % aterian

hinnasta.

Etelä Sipoon alueen valmistuskeittiöt (2 kpl) valmistavat ja lähettävät

aterioita sekä elintarvikkeita alueen kouluihin ja päiväkoteihin:

1. Söderkullan koulukeskuksen keittiö valmistaa 1 200 lounasta.

Keittiö lähettää lounaita sekä välipaloja esiopetuksen tarpeisiin

seuraaviin kouluihin: Box, Salpar, Gumbostarnd sekä Sipoonlahti

Keittiö lähettää lounaita sekä aamu- ja välipalatarvikkeita seuraaviin

päiväkoteihin: Mäntymäki, Hansas, Sudenhäntä, Box barnträdgård

2. Maaniityn päiväkodin keittiö valmistaa 225 lounasta

Keittiö lähettää lounaita sekä aamu- ja välipalatarvikkeita seuraaviin

päiväkoteihin: Västerskog, Skogsbacken, Ängskullen. Kallbäcklekskola

sekä Poco.

Söderkullan koulukeskuksen keskuskeittiöön sekä Maaniityn päiväkodin

keskuskeittiöön on tehty työpaikkaselvitykset syksyllä 2010 työsuojelun

ja työterveyshuollon toimesta. Lausunnossa on arvioitu, että molempien

keittiöiden työntekijöillä on tilan ahtauden vuoksi tapaturman vaara

ilmeinen.

Myös ympäristöterveydenhuolto on antanut lausunnon Söderkullan

koulukeskuksen keskuskeittiön sekä Maaniityn päiväkodin

keskuskeittiön toiminnoista. Lausunnossa todetaan että keittiöiden

puitteet ovat toiminnan laajuuteen nähden ahtaat ja puutteelliset.

Terveystarkastuksen kanssa käydyn neuvottelun tuloksena on saatu

lupa jatkaa nykyistä keittiötoimintaa heinäkuun 2012 loppuun saakka.

Hankesuunnitelma 9

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Ruoanvalmistusta ei voida siirtää kunnan muihin keittiöihin, koska

terveystarkastajan antaman lausunnon mukaan valmistuskapasiteetti

keittiöissä tulee rajata niihin määriin jota varten keittiö on rakennettu.

Tämä edellyttää tilapäisesti aterioiden ostoja ulkopuolelta sekä

keittiöhenkilökunnan määrän sopeuttamista uuteen tilanteeseen.

3.2 Ratkaisuvaihtoehdot

Vaihtoehtoina jatkossa on:

A. Siirtyminen ostopalveluihin

Siirtyminen ostopalveluihin tarkoittaa käytännössä ruoantuotannon

kilpailuttamista ja ruoan ostoa kunnan rajojen ulkopuolelta.

Aterioiden hankinta kunnan rajojen ulkopuolelta vaikeuttaa ruokien

lämpösäilytystä. Pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat myös laadun

heikkenemistä säilytyksen aikana (ravintoarvot, ruoan koostumus)

Omavalvonta ohjeiden mukaan ruokaa ei saisi säilyttää yli kahden

tunnin ajan kuumana ravintoarvojen siitä kärsimättä.

Kylmäkuljetuksiin siirtyminen ei ole mahdollista koska nykyisissä

jakelukeittiössä ei ole tiloja eikä laitteita ruokien kuumentamiseen.

Myöskään tekniikka ei ole riittävä.

Lisäkustannuksia tuo ainakin ruokakuljetukset koska kuljetusmatkat

pitenevät. Alueella on tällä hetkellä neljä koulua, kuusi päiväkotia

sekä kolme ostopalvelupäiväkotia joihin ruoat toimitetaan.

B. Vanhojen keittiöiden saneeraus

Vaihtoehtoina on tutkittu Ahtilan Toipilaskodin ja Särkilammen

valmistuskeittiötä sekä Boxin koulun nykyistä jakelukeittiötä. Ahtilan

ja Särkilammen keittiöissä tarvittavat muutostyöt ovat verrattavissa

uudisrakentamisen kustannustasoon. Koko laitekanta joudutaan

uusimaan kunnon tai kapasiteetin vuoksi. Keittiöitä joudutaan

laajentamaan ja lisäksi rakentamaan uudet sosiaalitilat ja

pakkaustilat sekä dieettikeittiö. Omistajat vuokraavat tai myyvät vain

koko rakennuksen (ei erillisiä keittiötiloja) Ylijäävälle tilalle kunnalle

ei ole käyttöä. Nykyisten keittiöiden pinta-alat ovat n. 50 neliötä.

Tämän suuruisessa tilassa voidaan saneerauksen jälkeen valmistaa

n.100 annosta. Huoneistoala tarve 3 000 annoksen keskuskeittiöksi

on 800 neliötä.

Hankesuunnitelma 10

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Boxin koulun keittiö on otettu käyttöön 1987. Tiloissa voidaan

valmistaa aterioita vain oman talon asiakkaille, n. 80 annosta,

terveystarkastajien ohjeiden mukaan. Ennen valmistuksen

aloittamista keittiön laitekanta on uusittava. Keittiössä ei ole erillistä

dieettikeittiötä ja varastoja erityselintarvikkeille eikä laatikkovarastoja

joten ennen toiminnan aloittamista vaaditaan näiden tilojen

lisärakentamista.

Usean valmistuskeittiön ylläpito ja toiminta vaativat laitehankintojen

lisäksi tilojen saneerausta huomioiden elintarvikehuoneistoille

asetetut vaatimukset. Pienissä valmistuskeittiöissä (n. 100 annosta)

aterian hinta on n. 40 % kalliimpi kuin suuremmissa (yli 1 000

annosta) valmistuskeittiöissä. Työn tuottavuutta on vaikea nostaa

pienissä yksiköissä joten henkilöstökustannukset ateriaa kohden

nousevat huomattavasti.1)

C.. Uuden keskuskeittiön rakentaminen etelä Sipoon alueelle.

Alueella on useita vanhoja ja huonokuntoisia valmistus- ja

jakelukeittiötä jotka eivät pysty tuottamaan tarvittavia ateriamääriä

edes nykyisen väestön tarpeisiin. Tarve on rakentaa yksi uusi, suuri

yksikkö joka olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava. Usean

pienen keittiön ylläpitäminen on kalliimpaa kuin yhden suuren

keskuskeittiön1).

3.3 Aiemmat selvitykset ja toimenpiteet

Nykyisten keittiöiden muutostarpeita ja mahdollisuuksia on tutkittu. On

tarkasteltu ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi sekä vertailtu

eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Toteutusvaihtoehtojen vertailu

on tehty Etelä-Sipoon koulun muutostöiden yhteydessä 29.10.2008.

3.4 Tarpeet

Sipoon kunnan ruokapalveluja on keskitetty vuosien aikana. Ollaan

tilanteessa jossa kaikkien keittiöiden valmistuskapasiteetit on ylitetty.

Kunnan koko huomioiden (asiakasmäärä sekä pinta-ala) olisi

taloudellisesti järkevää vielä jatkaa keskittämistä. Koska kunta on pinta-

alaltaan suhteellisen laaja, ei aterioiden kuljetusmatkojen tulisi olla kovin

pitkiä, koska se vaikuttaa kuljetusmaksun hintaan, sekä ruoan laatuun.

Pitkät kuljetusmatkat vaativat myös enemmän kuljetuskalustolta jotta

ruokien lämpötilat säilyvät elintarvikehygienialain vaatimalla tasolla.

Hankesuunnitelma 11

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Jos aterioita aiotaan valmistaa oman kunnan alueella, joko kunnan

omana työnä tai ostopalveluna, tarpeellista keittiökapasiteettia

toimintaan ei ole tällä hetkellä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain.

Vuonna 2007 suoritteita (annoksia) valmistettiin 950 129

2008 suoritteita (annoksia) valmistettiin 975 615

2009 suoritteita (annoksia) valmistettiin 1 015 000

2010 suoritteita (annoksia) valmistettiin 1 117 553

2011 suoritteita (annoksia) valmistettiin 1 134 2871)

Keittiötilojen kohdalla suurin vaje on Etelä Sipoon alueella. Sakarinmäen

keittiön siirtyessä Helsingin kaupungille, menetettiin 1 500 annoksen

valmistuskeittiö.

3.5 Yhteenveto

Nykyiset tilat eivät vastaa nykyisiä eivätkä tulevaisuuden tarpeita.

Keittiöiden tilaongelmien ratkaisemiseksi on ryhdyttävä välittömästi

toimenpiteisiin.

Vajetta täyttämään tarvitaan alueelle uusi valmistuskeittiö joka voisi

myös varautua asiakasmäärien kasvuun tulevina vuosina.

Hankesuunnitelmassa on päädytty vaihtoehtoon C, uuden keskuskeittiön

rakentamiseen.

Uusi keskuskeittiö mahdollistaisi etelä Sipoon alueen ruoanvalmistuksen

keskittämisen yhteen toimipaikkaan. Alueelle ei tarvitse rakentaa uusia

valmistuskeittiöitä tämän jälkeen vaan tuleviin kouluihin ja päiväkoteihin

voidaan suunnitella jakelukeittiöitä.

Keskittäminen tuo edelleen kustannussäästöjä toimintaan, työn

tuottavuuden noustessa.1)

Etelä Sipoon alue ei ole kovin laaja joten myös ruokien

kuljetuskustannukset pysyvät suhteellisen lyhyinä, joka mahdollistaa

ruoan laadun parempana säilymisen.

Hankesuunnitelma 12

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



4. Kohderyhmä ja kohdealue

4.1 Sijainti

Keskuskeittiön sijaintivaihtoehtoja on tarkasteltu yhdessä alueen

kaavoittajan kanssa. Eri alueiden hyviä ja huonoja puolia on tutkittu ja

sen tuloksen on päädytty valittuun suunnittelualueeseen.

Vielä kaavoittamaton alue kaavoitetaan yhteistyössä kaavoittajan

kanssa.

4.2 Tontti ja sen käyttösuunnitelma

Tilaohjelman mukaiset tilat tulee voida rakentaa tontille ja tontin tulee

olla sopiva kyseiseen käyttötarkoitukseen. Suunnittelussa otetaan

huomioon tuleva laajennusmahdollisuus.

4.3 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset

Sijoituksessa on otettu huomioon keskeinen sijainti joka takaa lyhyet

kuljetusmatkat, hyvät yhteydet sekä riittävät ja toimivat lastausalueet.

4.4 Kohderyhmä

Kohderyhmä on Etelä Sipoon alueen koulut sekä päiväkodit.

5. Tavoitteet

5.1 Laatu

Rakennus suunnitellaan normaaliin laatutasoon huomioiden

liikuntaesteettömyys ja tilojen käyttötarkoitus.

Kiinteistölle laaditaan jatkossa kattava käyttö- ja huolto-ohjeisto, joka on

väline rakennuksen elinkaaren hallintaan. Siihen kootaan kiinteistön

hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja

ohjeet. Ohjeistolla pyritään ennakoivaan kunnossapitoon, jolloin

vältetään teknisesti ja taloudellisesti yllättävät ongelmatilanteet.

Hankesuunnitelma 13

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



5.2 Suunnittelun lähtötiedot

Suunnittelun lähtötietoina on ollut rakennuttajan ja käyttäjien tarpeet ja toiveet sekä alueen nykyinen rakennuskanta.

Huomioidaan kaikki viranomaisohjeet ja –määräykset.

5.3 Tavoitteet

Rakennus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä käyttäjän kanssa (Sipoon

ruokapalvelut). Suunnitelmassa kasvatetaan nykyistä keittiön

tuotantokapasiteettia ja parannetaan keittiöhenkilökunnan

työolosuhteita. Suunnittelu tehdään Porvoon terveydensuojelun

vaatimuksia noudattaen

Keittiö suunnitellaan siten että mahdollinen tuleva laajennus voidaan

rajata keittiötilojen ulkopuolelle. Keittiötoiminta ei katkea missään

vaiheessa vaan jatkuu tulevien rakennustöiden aikana.

6. Suunnittelu

6.1 Suunnittelun perustavoitteita

Suunnittelun päätavoitteena on noudattamalla kestävän kehityksen periaatteita tuottaa elinkaarikustannuksiltaan edullinen, käyttäjilleen terveellinen ja liikuntaesteetön, toimiva, turvallinen ja viihtyisä rakennus.

Kohteen suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan siten että ratkaisut ovat

ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä. Energian kulutuksen sekä

energian säästöön kiinnitetään erityistä huomiota. Sekä suunnittelussa

että myöhemmin rakentamisessa otetaan huomioon Sipoon Kunnan

ympäristöohjelman tavoitteet.

Ympäristö- ja tuotantoystävällisyys huomioidaan välttämällä ympäristölle

haitallisten materiaalien käyttöä, päästöt ympäristöön suunnitellaan

vähäisiksi. Kestävä kehitys, energiatehokkuus ja materiaalien

ympäristöystävällisyys huomioidaan rakennusprojektin suunnittelussa

sekä rakentamisessa.

Hankesuunnitelma 14

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Energiataloudellisuus huomioidaan myös antamalla hankittaville laitteille mahdollisimman hyvät energiankulutustavoitteet ja rakennukselle energiankulutustavoite joka varmistetaan energiankulutuslaskelmilla.

6.2 Arkkitehtisuunnittelu

Aluerakenteet

Oleva puusto poistetaan rakennusalueelta. Nykyisten johtojen ja

maanalaisten kanavien sijainti selvitetään ennen töiden aloittamista ja

merkitään maastoon ennen kaivutöiden aloittamista. Pääpihatiet ja

pysäköimispaikat päällystetään asfaltilla. Sisäänkäyntien edustat

päällystetään betonilaatoilla. Osa autopaikoista varustetaan

sähkölämmityspistokkein.

Rakennusrunko

Rakennuksessa on teräsbetonielementtirunkorakenne. Väli- ja yläpohjat

ovat ontelolaattarakenteiset. Alapohja on maanvarainen. Ulkoseinät tehdään rak.suunn. mukaan. Ilmanvaihtokonehuoneen seinät konesaumattua peltiä. Näkyvät sokkelit sileävalua.

Ikkunat ovat sisään aukeavia tehdasmaalattuja MSE puu-alumiini

ikkunoita arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Ikkunoissa vakiolasit,

sisäpuitteissa 2-lasinen umpiolasielementti. Lukitus ulkopuolelta

polttomaalatuin peltilistoin, sisäpuolelta tehdasmaalatuin puulistoin.

Ikkunoissa vakioheloitus metalliosin. Ikkunapenkit muovipinnoitettua

teräsohutlevyä.

Ovet ovat lämpökatkaistusta teräsoviprofiileista valmistettuja lasi- ja umpiovia arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Ovien laseina turvalasipintaiset umpioelementit normaalia lasilaatua. Ovet listoitetaan polttomaalatuin peltilistoin. Ovien kynnyksien yläpinta lattiatasossa arkkitehtisuunnitelmien mukaan, alaprofiilissa laahustiiviste. Laituritasot maanvaraisia, paikalla valettuja, routaeristykset rak.suunn. mukaan. Katokset ark.suunn. mukaan. Alapinnassa palosuojaverhous alapuolista paloa vastaan. Katokset puupalkki-/ristikkorakenteisia. Akryylipuuikkunoita, jotka toimivat savunpoistoluukkuina.

Täydentävät sisäosat Seinät ovat kevytrakenteisia sekä muurattuja. Kylmä- ja pakastehuoneiden seinät tehdään sandwich rakenteisista pelti-eriste-pelti elementeistä. IV-konehuoneen seinät reikäpeltipintaisella teollisuusakustolevyllä. Ripustetut alakatot akustolevyistä T-lista kannatuksella. Levyt keittiökäyttöön tarkoitettua hygiene-laatua. Osalla aluetta ns. poistoilmakatto, joka sisältää kaiken tekniikan. Katot joissa ei ole ripustettua alakattoa, tasoitetaan ja maalataan. Keittiötilojen, wc- ja suihkutilojen seinäpinnat laatoitetaan kaakelilaatoin. Tavaran vastaanotto- ja lähtevän tavaran tilojen, huollon, varasto- sekä sosiaalitilojen seinäpinnat maalataan. Pakaste-kylmähuoneiden

Hankesuunnitelma 15

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



seinäpinnat ovat elintarviketiloihin hyväksytyllä polyesteripinnoitteella pinnoitettuja. Laitoskeittiön, tavarankäsittelytilojen sekä siivouskomeroiden lattiat pinnoitetaan akryylibetonilla. WC- ja suihkutilojen lattioissa klinkkerilaatta. Toimistoissa, tauko- ja pukuhuoneissa homogeeninen muovimatto. Ovet ovat sandwich-lujitemuovirakenteisia laitosovia alumiinikarmein.

Rakennusvarusteet Keittiölaitteet, -kalusteet ja –laitteet erillisen keittiösuunnitelman mukaan. Henkilökunnan taukohuoneessa, jääkaappi-pakastin, mikroaaltouuni. Wc- ja suihkutiloissa sekä siivouskomerossa normaalit suunnitelmien mukaiset varusteet. Sosiaalitilojen kaapit tehdasvalmisteisia vakiotuotteita. Taukohuoneiden kalusteet tehdasvalmisteisia vakiokalusteita.

6.3 LVIA-suunnittelu

Laatutaso

Ilmastointijärjestelmällä luodaan hyvät ja terveelliset sisäilmasto-

olosuhteet toiminnalle. Järjestelmä suunnitellaan LVI-ohjekortin 06-

10304 (ammattikeittiöiden sisäilmasto) mukaiseen luokkaan Sk2, luokkia

on 3, joista 1 on paras ja luokka 3 vastaa viranomaisten

minimivaatimustasoa. Luokka 2 vastaa hyvää sisäilmastotasoa.

Järjestelmä jaetaan mm. vähintään kahteen erillisesti säädettyyn

vyöhykkeeseen: ruuanvalmistustilat, pesutilat. Tuloilma on jäähdytettyä.

Sisälämpötilat ovat kesällä alle 25C ja talvella 19-21C.

Ympäristö- ja energiavaatimukset

Järjestelmän ilmastointilaitteet valitaan siten, että energiatalous on

mahdollisimman hyvä, sähkötehokkuusluku koko järjestelmälle on alle

2,3 kw/m3,s.

Järjestelmää valvotaan keskitetyllä digitaaliseen tekniikkaan perustuvalla

kiinteistön valvontajärjestelmällä, johon liitetään myös kaikki kiinteistön

lämpötilaseurannat ja hälytykset. Energiankulutuksen seuranta ja

raportointi päätetään jatkosuunnittelussa.

Ilmastoinnin tehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota valitsemalla

kohdepoistolaitteet siten, että epäpuhtauksien poisto on tehokasta ja

epäpuhtaudet erottuvat hyvin.

Kaikki järjestelmissä käytetyt nesteet ja kylmäaineet valitaan siten, että

ne ovat ympäristölle vaarattomia.

Hankesuunnitelma 16

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Ilmastointilaitteet varustetaan nestekiertoisella

lämmöntalteenottotekniikalla, joissa on lämmöntalteenottopattereiden

puhdistusmahdollisuus huomioitu. Kaikki pääilmastointikoneet ovat

ilmastointikonehuoneessa ja hyvin huollettavissa. Koneet ovat

sisäpuolelta hygieniasyistä pestäviä..

Kylmälaitteiden lauhdelämpö hyödynnetään ilmastoinnin lämmityksessä.

Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet ovat vedenjäähdytyslaitteita, joiden

lauhdutus tapahtuu vesikatolle sijoitetuilla nestejäähdyttimillä.

Nestejäähdyttimiä käytetään kylmänä vuodenaikana

vapaajäähdytykseen.

Keittiön jätevedet varustetaan rasvanerottimella.

Liittymät

Kiinteistö liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon sekä Keravan

Energian kaukolämpöverkkoon.

Kaukolämmön liittymisteho on n. 800 kW.

Jäähdytys

Jäähdytys tuotetaan omalla vedenjäähdytyslaitteistolla, jonka

jäähdytysteho on n. 600 kW, sähköteho n. 200 kW.

LVI-tekninen tila

Lvi- tekninen tila on yhtenäinen, vesikatolle sijoitettu tila, joka on jaettu

tekniikan kannalta tarkoituksenmukaisiin osiin.

Ilmastointikonehuoneeseen käynti on sisäkautta.

Koneiden uusiminen huomioidaan avattavissa olevina seinärakenteina.

Poistoilman ulospuhallus tapahtuu ylöspäin.

Vesi- ja viemärilaitteet

Lämmin käyttövesi valmistetaan lämmönjakokeskuksessa kaukolämmön

avulla. Lämmönsiirtimiä on kaksi käyttöturvallisuussyistä.

Ruoanvalmistustiloissa olevat käsienpesualtaat varustetaan elektronisilla

hanoilla, muut hanat ovat yksiote- tai termostaattihanoja käyttötarpeen

mukaan.

Lattian pesua varten on omat mikrospray- tai vastaavat

lattianpesulaitteet.

Lattiat varustetaan lattia-altailla ja pönttökaivoilla sekä tavallisilla

yksittäisillä kaivoilla.

Hankesuunnitelma 17

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Putkistot ovat kupari-, Hfe- tai komposiittiputkistoja.

Lämmityslaitteet

Peruslämmitys tapahtuu vesipattereilla kaukolämmön avulla.

Ilmastoinnin lämmitys tapahtuu lämmöntalteenoton jälkeen

vesipattereilla kaukolämmön avulla.

Henkilökunnan sosiaalitiloissa käytetään vesikiertoista lattialämmitystä.

Laajennuksen huomioiminen

Järjestelmässä ei ole huomioitu laajennusta, mutta nyt

suunnitelmaluonnoksissa esillä ollut laajennus on liitettävissä

järjestelmään ilman päälaitteisiin tehtäviä muutoksia.

6.4 Palotekninen suunnittelu

Rakennuksen palotekninen luokka on P1.

Poistumistiet varustetaan merkki- ja turvavalaistuksella.

Alkusammutuskalusto toteutetaan viranomaismääräyksiä noudattaen.

Kohteeseen laaditaan turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma.

6.5 Sähkötekninen suunnittelu

Sähköjärjestelmät toteutetaan voimassa olevien standardien ja

määräysten mukaisesti.

Sähköliittymä on pienjänniteliittymä. Keravan energian puistomuuntaja

sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle. Liittymän koko tarkennetaan

suunnitteluvaiheessa (1000-1600A).

Rakennuksen pääkeskus asennetaan 1.kerroksen

sähköpääkeskushuoneeseen, nimellisvirta 1600A.

Muita ryhmäkeskuksia asennetaan alueittain sekä konehuoneisiin

ilmastointia ja jäähdytystä varten.

Keittiölaitteiden ryhmäjohdot kaapeloidaan alueiden ryhmäkeskuksiin.

Kylmiöiden ja pakastimien hälytykset liitetään kiinteistövalvomoon.

Hankesuunnitelma 18

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Valaistus

Valaistus toteutetaan suljetuilla loistelamppuvalaisimilla,

valaisinvalinnassa huomioidaan hygieniavaatimukset. Aluevalaistus

suunnitellaan heitinpylväillä ja seinään asennettavilla

purkauslamppuvalaisimilla. Valaistuksessa huomioidaan

tavarankuljetuksen ja kameravalvonnan vaatimukset.

Turva- ja merkkivalaistus

Tilat varustetaan turva- ja merkkivalaistuksella.

Saattolämmitykset asennetaan sadevesijärjestelmään.

Telejärjestelmät

Rakennuksen ulko-ovet varustetaan kulunvalvontajärjestelmällä.

Työajanseurantapääte tuulikaappiin. Ulkokuori sekä sisätilat valvotaan

rikosilmoitinjärjestelmällä. Videovalvontajärjestelmällä valvotaan koko

rakennuksen ulkokuori sekä sisäänkäynnit.

Kiinteistö kaapeloidaan valokuitukaapelilla ja tietoverkko pisteitä

asennetaan toimisto- ja työtiloihin.

Palovaroitin

Asennetaan palovaroitinjärjestelmä, joka hälyttää kiinteistön tiloissa.

Hälytyksen jälleenanto rakennusautomaatiojärjestelmään ja

huoltomiehelle.

Hankesuunnitelma 19

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



7. Organisaatio

Hanke on Sipoon Kunnan oma.

8. Toiminnan kuvaus

8.1 Toiminta

Keskuskeittiö on itsenäisesti toimiva tuotantolaitos. Rakennus on

sijoitettu sille varatulle tontille siten, että tavaran kuljetusautojen ja ruoan

uloskuljettavien autojen on helppo kääntyä ja päästä keittiön

lastauslaiturille. Keittiön liikenneyhteyksien on oltava sujuvaa ja on

toimittava tavarantoimitusten ja huoltoliikenteen vaatimuksia vastaavalla

tavalla.

Keittiötilat pyritään sijoittamaan tasoon yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Keittiön tuotantotiloissa keittiö on jaettu seuraaviin osastoihin: 1. Esivalmistus jossa ruoka esivalmistetaan, silputaan tarvittaessa,

pestään ja lajitellaan 2. Kylmä keittiö jossa tapahtuu kylmien ruokien valmistus kuten salaatit,

raasteet, jälkiruoat ym. 3. Lämminkeittiö jossa valmistetaan kaikki ulos lähtevät lämpöiset

ateriat. 4. Dieettikeittiö jossa valmistetaan kaikki erikoisruokavaliot,

mahdollisesti myös jäähdytetty. 5. Koekeittiö jossa tehdään koeannoksia ja otetaan näytteitä 6. Jäähdytys keittiössä varaudutaan ruoan vähäiseen

jäähdytysmahdollisuuteen

Valmistuksesta tuotteet siirtyvät jakeluun jossa tapahtuu pakkaus joko

kuljetuslaatikkoihin tai lämpövaunuihin.

Jakelusta kuljetusastiat viedään lähtevien laatikoiden ja vaunujen

noutotilaan. Täältä ne lastataan kuljetusautoihin käyttämällä

lastauslaituria

Jakelukaluste palautetaan keskuskeittiölle, laatikot ja vaunut puretaan

autoista ja palautus tilan kautta siirtyvät astianpesuun.

Astianpesussa puretaan laatikot ja kuljetusvaunut ja kuljetusastiat

pestään joko tappimattokoneessa tai raepesukoneissa. Laatikot pestään

joko tappimattokoneessa, raepesukoneessa tai laatikkopesukoneissa.

Vaunuille on oma nurkka jossa ne puhdistetaan vaahtopesulaitteilla.

Hankesuunnitelma 20

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Tavaran vastaanoton yhteydessä on tilaa palautuslaatikoille ja rullakoille,

josta toimittajat ottavat palautuslaatikot ja rullakot seuraavalla kerralla

mukaansa.

Toisella puolella lastauslaiturin yhteydessä on myös jätevarasto jossa on

tilaa jätelajittelulle ja pahveille. Suunnitteilla on että hankitaan ”Molokit”

bio-, seka- ja energiajätteille.

8.2 Tilojen käyttö

Keittiön tiloja käytetään arkisin klo 7.00–18.00 ympäri vuoden.

8.3 Henkilökunta

Keittiön henkilökunnan tilat mitoitetaan 14 työntekijälle. Henkilökunnalla

on oma yhteinen ruokailutila sekä sosiaalitilat.

Keittiössä liikkuminen pyritään saamaan tehokkaaksi.

Materiaaliliikenteen tulee olla suoraviivaista, risteävästä liikenteestä

vapaata sekä mahdollisimman vähän ohituksia ja takaisinkuljetuksia

sisältävää. Mitoituksessa huomioidaan laitteiden liikkumis- ja huoltotilat

sekä vaunujen ja henkilökunnan kulkutilat.

Hankesuunnitelma 21

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



9. Huonetilaohjelma

9.1 Tilantarve

Ateriat 3000 annosta / päivä

Pinta-alat

- Kerrosala 1krs 855,0 kem²

(2krs 360,0 kem²) - Huoneistoala 800,0 htm² - Hyötyala 760,0 hym² - Tavoiteala (bruttoala) 1290,0 brm² - Tavoitetilavuus 3200,0 m3

Koko keittiön pinta-ala. 800 htm² + IV-TILAT (huoneistoala)

Keittiön pinta-alat (noin):

- Tavaran vastaanotto 28,0 hum² - Lähtevät ruoat 38,0 hum² - Astian palautus tk 18,0 hum² - Tavaran vastaanotot 125,0 hum² - Dieetti keittiö 38,0 hum² - Lämmin keittiö 110,0 hum² - Esivalmistus ja kylmäkeittiö 52,0 hum² - Pakkaustila 95,0 hum² - Astianpesu 108,0 hum² - Koekeittiö 12,0 hum² - Sos.tilat, tsto ja ruokailu 80,0 hum² - Tekninen tila 38,0 hum² - Kiinteistön hoito 18,0 hum² - IV-tilat 340,0 htm²

Huoneistoala htm² yhteensä 800,0 htm²

Hyötyala hym² (huoneala hum² yhteensä) 760,0 hym²

Hankesuunnitelma 22

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



9.2 Tilojen perustelut

Tilankäyttöohjelmassa pyritään huomiomaan keittiön ongelmat ja

selvitetään mitkä laitteet, koneet, kalusteet ja muut välineet ovat

tarpeellisia toiminnan kannalta.

Keittiötilat ja laitteet sijoitetaan elintarvikkeiden käsittelyprosessia

noudattaen, siten että peräkkäiset työvaiheet tehdään yhtenäisenä

linjana tai tarvittaessa lähekkäisissä tiloissa. Tavoitteena on

työvaiheesta toiseen etenevän työnkulun aikaansaaminen ja turhien

siirtojen ja välivarastoinnin välttäminen.

Lähekkäin tulisi sijoittaa seuraavat työtilat:

- Tavaroiden vastaanottotilat – säilytystilat

- Juuresten säilytystilat – esikäsittelytilat

- Juuresten esikäsittelytilat – jätteidensäilytystilat

- Esikäsittelytilat - ruoanvalmistustilat

- Astioiden pesu

Liikkuminen rakennuksen sisällä keittiön eri toimintojen välillä tulee

kiinnittää huomiota, jotta se olisi mahdollisimman sujuvaa eikä tilojen

kautta jouduttaisi kulkemaan niiden toimintaa häiriten. Rakennus tulee

suunnitella siten että se toimii sujuvasti yhtenä kokonaisuutena. Tilojen

muuntojoustavuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Tilojen yhteydet tarkentuvat varsinaisen suunnittelutyön käynnistyttyä.

Tilat tulee suunnitella siten että toimijat voivat käyttää niitä helposti ja

joustavasti.

Hankesuunnitelma 23

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Pohja

Hankesuunnitelma 24

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



10. Kustannusarvio

10.1 Perustamiskustannukset

Rakennuskustannukset, uudisrakennus 3000:lle annoksen keittiölle:

hankkeen rakennuskustannukset 12/2011 kustannustasossa ovat

laaditun tavoitehintalaskelman mukaan yhteensä 3.280.000,0 Euroa (alv

0%)

Perustamiskustannukset yhteensä

Rakennuskustannukset: 3.280.000,00 €

Irtaimiston sekä toiminnan kojeiden ja laitteiden hankintabudjetti:

Irtaimisto 120.000,00 €

Toiminnan kojeet ja laitteet: 1.000.000,00 €

Yhteensä 4.400.000,00 €

11. Käytön aikaiset kustannukset

11.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset

Kohteen vuokrakustannukset muodostuvat pääomavuokrasta sekä

ylläpitovuokrasta

11.2 Vuokran laskelma

Kuukausivuokra 28.544,00 €/kk

Vuosivuokra 342.523,00 €/v

Vuokralaskelman on tehnyt Trellum/Harri Isoniemi (Tkl VTM).

Hankesuunnitelma 25

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Hankesuunnitelma 26

02.01.2012

Täyd. 07.05.20121)



Etelä Sipoon alueen keskuskeittiö Uudisrakennus · 2012-12-12 · aterian hinta on n. 40 %...

Documents

Transcript of Etelä Sipoon alueen keskuskeittiö Uudisrakennus · 2012-12-12 · aterian hinta on n. 40 %...