Etappilehti 2/2011

Etappi-lehti 2 | 2011 1

2 | 2011

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

ETAPPILEHTIE

tap

in t

oim

isto

ssa

asia

t ho

ituva

t 1

0 ·

R

uist

a ra

ntee

seen

Rat

inas

sa 1

1 ·

Ta

mp

eree

n C

ityb

iket

huo

ltaa

Eta

pin

Pyö

räp

aja

19

· E

sa P

aukk

osen

eet

tinen

elä

mä

26

· K

yttä

län

kirp

pis

29

Työllistämisen kokemusta ja osaamista 18 vuoden ajalta

Pyörät pyörivät myös uusissa tiloissaMediapaja jakautuu

Mielenterveyttä kannattaa vaalia

Yritysyhteistyö on elinehtoPyynikin huipun kuulut munkit

2 Etappi-lehti 2 | 2011

Julkaisija Tampereen seudun Työllistymisyhdistys etappi rySarvijaakonkatu 28 ja 3033540 Tampere010 231 23 60www.etappi.info

Päätoimittajakauko [email protected]

ToimitussihteeriJose [email protected]

ToimittajatSari HarsuMari Sydänmaanlakka

[email protected]

Kansikuva: Jose ahonen

Etapin toimintaa tukemassa:

ETAPPI

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi rySarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere010 231 23 [email protected]

ETAPPI on muuttanut!

Turkkirata 10PL 25, 33961 Pirkkalapuhelin (03) 358 760faksi (03) 368 4311

[email protected]

www.voitelukeskus.com

Noutomyymälämme avoinna Pirkkalassa

ma–pe klo 7.30–17.00

Voitelukeskus Tonttila Oy LtdPalvelua jo vuodesta 1978!


Pääkirjo

itus

Kauko Salmivirta, vastaava toiminnanjohtaja

Kolmannen sektorin toimijan syksy on sadonkeruuaikaa. Vuo-den mittaan saatuja vaikuttavuustuloksia kerätään yhteen uusien ensi vuoden avustushakemusten tekemiseksi. Tämän myönnäm-me yhteen ääneen. Yksin ei Etapin hyviä työllistämistuloksia ja sujuvaa jalkautumista Sarvijaakonkadulle olisi onnistuttu saa-vuttamaan ja toteuttamaan. Viranomaistahojen, yritysten ja van-hojen asiakkaiden ohjauksella ja tuella sekä palvelujen käytöllä on nuorille ja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville tarjottu mahdollisuuksia ammattitaitojensa ja sosiaalisten valmiuksiensa ylläpitämiseen. Selkeät yhteistyökumppanien tavoitteet ja toimin-nan arviointikriteerit ovat toimineet hyvänä kehikkona Etapin konkreettisille työllisyyttä edistäville toimenpiteille. RAY: n, ELY- keskusten, Tampereen kaupungin, TE- toimistojen sekä TYPA: n kanssa olemme hakeneet ratkaisuja ja toimintamalleja asiakkai-demme aktivoimiseksi ja auttamiseksi ja yhteistyö on edelleen sy-ventynyt. Myös perustat hyvälle yhteistyölle SYKE- säätiön kanssa on valettu.

Etapin tiimin tärkein tavoite on asiakkaan (työntekijän) hy-vinvointi ja näkemys siitä, ettei aika ole mennyt hukkaan työtä tehdessä Etapin työpajoilla. Vuosittaisten asiakastyytyväisyys-kyselyjen kautta olemme toivoneet saavamme asiakkailtamme myös ehdotuksia, miten edelleen voisimme parantaa toiminta-ajatuksemme toteuttamista. Suurin osa asiakkaistamme on kui-tenkin ollut vakaasti sitä mieltä, että pajojen vetäjät ovat toimi-alansa osaajia ja että yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta on ollut saatavissa. Työilmapiiri on koettu kannustavaksi ja asiak-kaiden näkemyksiä huomioon ottavaksi. Asiakkaamme ovat an-taneet myönteisiä kommentteja toiminnastamme heitä Etappiin ohjaaville tahoille ja ymmärtäneet, ettei voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö ilman yhteiskunnan tukea pysty tahdosta

huolimatta tarjoamaan pysyviä työtilaisuuksia.Työttömien terveyden edistämisen kärkihankkeemme on saa-vuttanut vastakaikua. Muutaman kuukauden aikana lähes 550 henkilöä on saanut tietoa terveydestään ja neuvoa kuinka omaan hyvinvointiinsa voi kiinnittää huomiota. Yhteistyökumppanit ovat kiitettävästi ohjanneet asiakkaitaan Etapin terveyspisteeseen ja vastavuoroisesti terveystiimi on jalkautunut yhteistyökumppani-en asiakkaiden palvelupisteisiin.

Etapin toiminnan tärkein elementti ovat motivoituneet asi-akkaat ja vain yhteistyökumppanien jatkuvalla ja säännöllisellä asiakas ohjauksella Etapin palveluihin voimme ylläpitää monipuolis-ta palvelutarjontaa, jatkaa ohjausta avoimille työmarkkinoille se-kä saada palautteita urautumisemme estämiseksi. Tiiviin yhteis-toiminnan kautta voimme pitää uskoa yllä näinä epävarmuuden aikoina ja tarjota työpajatoimintaa yhdeksi ratkaisuksi vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville.

Etapin löytäneet ja toimintaamme perehtyneet yrityskumppa-nit ovat olleet meille valtavan tärkeitä työmme tukijoita. Lehden artikkelit kertovat osaltaan, että yhteistyö voi kehittyä ja löytää uusia yhteistyömuotoja opittaessa paremmin tuntemaan toinen toisiamme. Uusien yritysyhteyksien haku on jatkuvaa. Tuomme esille niitä palveluja, mitkä tuottavat yrityksille lisäarvoa ja mah-dollisesti sitä kautta asiakkaillemme avautuvia uusia työtilaisuuk-sia.

Avoimien ovien päivänä 15.9 saivat yhteistyökumppanit nä-kemystä Etapin Sarvijaakonkadun työpajatoiminnasta. Pienimuo-toinen tapahtuma toi mukanaan vastavuoroisesti työpajoille uusia työtehtäviä. Toivomme, ettei käynti jää yhteen kertaan, vaan että näemme useammin palvelujen tilaus- tai asiakkaan ohjaustilan-teessa.

Samaan suuntaan soutaen


Ko

lum

ni

Tampereella työttömyys on pitkään ollut koko maan kes-kiarvoa korkeampi ja korkein Pirkanmaalla. Vaikka työt-tömyys on viimeisen vuoden aikana vähentynyt myös

Tampereella, tilanne ei ole muuttunut. Pitkäaikaistyöttömiä oli edelleen Tampereella elokuussa reilut 4200 henkeä.

Tutkimusten mukaan työttömien terveydentila on jonkin verran heikompi kuin työssä käyvien. Osittain tätä selittää se, että terveydentilan heikkeneminen altistaa työttömäksi joutu-misen. Myös työttömäksi joutumisen on todettu heikentävän henkistä hyvinvointia. Vaikkakin suuri osa työttömistä toipuukin tästä mielialan laskusta aika pian, osalle alavireisyys ja passiivi-suus kroonistuvat. Henkisen hyvinvoinnin lasku heijastuu monin tavoin myös elintapoihin, ei jakseta kiinnittää huomiota terveelli-siin elintapoihin kuten ravitsemukseen ja liikuntaan. Tutkimusten mukaan ennen työttömyyttä runsaasti alkoholia käyttäneet, lisää-vät alkoholin kulutustaan. Kohtuullisesti alkoholia käyttäneet sen sijaan jopa vähentävät alkoholin kulutusta.

Suomalaiset tietävät yleisesti varsin hyvin terveyttä edistävät

elintavat: terveellinen ravitsemus, säännöllinen liikunta, kohtuul-linen alkoholin käyttö, tupakoimattomuus ja riittävä sosiaalinen kanssakäyminen. Elintapojen muuttaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, etenkään masentuneella ihmisellä ei tahdo olla voimava-roja näiden toteuttamiseen. Tarvitaan monipuolista tukea, sekä yksilö- että ryhmäohjausta, joskus myös hoitoa. Terveystarkastus-ten tavoitteena on löytää nämä tuen tarpeessa olevat ja aktivoida heitä. Tehtävä on hyvin haasteellinen. Jalkautuminen on tässä hy-vä toimintatapa, tällaista Etapin terveystarkastusyksikkö onkin tehnyt.

Työttömien terveydenkin kannalta tärkeintä on työttö-myyden keston lyhentäminen enintään muutamaan kuukauteen erilaisten aktivointitoimien avulla. Meidän ei kuitenkaan tule unohtaa pitkään työttömänä olleiden oikeutta saada riittävää tukea sekä työllistymiseen että osallisuuteen yhteiskunnan tasa-vertaisena jäsenenä toimimiseen. Toivotan Tampereen Etapille intoa jatkossakin tehdä arvokasta työtä työttömien hyvinvoinnin edistämisessä.

Työttömyys ja terveys

Erkki LehtomäkitilaajapäällikköTampereen kaupunki


Ko

lumni

Pääministeri Kataisen hallitus on aloittanut työnsä kesä-kuussa ja ainakin virkamiehet ovat lukeneet tarkkaan hal-litusohjelman kirjauksia. Moni hallitusohjelmaan kirjattu

asia vaatii vielä suunnittelua ennen kuin se konkretisoituu arjen todellisuudeksi. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi käynnistetään hallitusohjelman mu-kaisesti monia toimia, joista yhtenä esimerkkinä nuorten yhteis-kuntatakuun toteuttaminen niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Hallituskauden aikana toteutetaan työvoimapolitiikan ra-kenteiden ja sisällön arviointi. Arvioinnissa selvitetään työ- ja elinkeinohallinnon toimivuus sekä resurssien käytön vaikutta-vuus. Tavoitteena on parantaa työllisyystoimien laatua, tehok-kuutta ja vaikuttavuutta. Työ- ja elinkeinotoimistojen eli TE-toimistojen työnvälitysroolia, yrityspalveluita ja työnantaja- ja oppilaitosyhteistyötä tehostetaan. Palveluja kohdennetaan siten, että ehkäistään työttömyyden pitkittyminen.

TE-toimiston palveluja kehitetään ja kohdennetaan eri asia-kas- ja ammattiryhmien, niin korkeasti koulutettujen kuin koulut-tamattomien, työnhakijoiden tarpeisiin. TE-toimistojen toiminta-tapauudistus toteutetaan ja siinä korostuu perustehtävämme eli työn välittäminen. Työllistymissuunnitelmien laatua parannetaan siten, että työnhakijoiden tarpeet, toimintakyky ja työllistymis-edellytykset otetaan paremmin huomioon. Työkkärissä ei enää pelkästään käydä ”leimauttamassa korttia” tai ”uusimassa työn-hakua”, vaan pyritään löytämään työ- tai koulutuspaikka. Tämä ve-nyttää asiakaspalvelun jonotusaikoja, varsinkin kun henkilökun-nan määrää on vähennetty. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma

korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jon-ka yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Asiakaspalveluhenkilöstö tekee parhaansa, mutta kerrallaan voi palvella henkilökohtaisesti vain yhtä asiakasta. Työvoimaneuvojat ovat saaneet hyvin ikävä-sävyistä palautetta asioista, joille he eivät voi mitään - aivan kuten viimeaikoina VR:n konduktöörit junaliikenteen suuren lippu-uu-distuksen temmellyksessä. Asiakaspalveluhenkilöstön jaksami-nen ja jopa työturvallisuus on ollut koetuksella. Siitä huolimatta vastuunkanto ja halu panostaa työnhakijoiden palveluun, kannus-tamiseen ja työpaikkaan kiinnittymiseen on suuri. TE-toimistojen asiakaspalautteissa henkilöstön palvelu saa jatkuvasti varsin hy-vää palautetta, vaikkakin pitkiä jonotusaikoja moititaan. Hallituk-sen esitys ensi vuoden budjetiksi näyttää tuovan vähennyksiä mm. työllistämis- ja koulutusmäärärahoihin. Tämä tulee vähentämään ainakin ohjaavan koulutuksen ja ryhmäpalvelujen ostoja.

Myös TE-toimiston sähköisiä palveluja kehitetään ja niiden käyttöä yhtenä palvelukanavana markkinoidaan. TE-toimistojen nettisivut MOL.FI ovat entuudestaan monille tuttuja, ainakin avointen työpaikkailmoitusten katselupaikkana, mutta kuinka moni on tietoinen paikkavahti-palvelusta ja sähköisestä työvoi-makoulutushakemuksesta? Puhumattakaan CV-netistä tai Oma työnhaku-palvelusta? Marraskuusta alkaen Oma työnhaku-pal-velu (OTH) laajenee. Tulevaisuudessa sitä kautta voi ilmoittaa mm. työnhaun muutos- ja päättämistiedon. Se on lisävaihtoehto puhelin- tai henkilökohtaiselle asioinnille ja edellyttää ns. vah-vaa tunnistautumista henkilökohtaisen pankkitunnuksen tai HST-kortin avulla. Vahvaa tunnistautumista käytetään lukuisissa julkisen hallinnon (mm. Kelan, verottajan, työttömyyskassojen) sähköisissä palveluissa. Valtakunnalliset TE-toimistojen puhe-linpalvelut (esim. henkilöasiakkaan puhelinpalvelu, puh. 010 19 4904 ja työttömyysturvaneuvonta, puh. 010 19 4910 täydentävät TE-toimistojen muita palvelukanavia.

Taisto TuominenjohtajaTampereen työ- ja elinkeinotoimisto

Työkkärin kuulumisia Pellavatehtaankadun ja Verkatehtaankadun kulmasta


Mediapaja jakautuu kahdeksi soluksiBiologiassa solunjakautuminen tarkoittaa prosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua. Etapissa solunjakautuminen tarkoittaa, että yhdestä Mediapajasta syntyy kaksi epäidenttistä mutta tiiviissä yhteistyössä toimivaa Mediapaja-solua.

&&


Etapin Mediapaja jakautuu lähitulevaisuudessa kahteen osaan. Nykyinen Mediapaja jatkaa totuttuun tapaan paino-tuotteiden taittamista, sisällön tuottamista ja videoprojek-

tien tekemistä työnohjaaja Jose Ahosen johdolla. Tämän nykyisen osaston rinnalle nousee kuntouttavan työtoi-

minnan puoli, joka toimii Syke-säätiön tuella matalan kynnyksen periaatteella. Sen työntekijöitä on tarkoitus tutustuttaa graafiseen alaan Sykkeen palkkaaman Jaakko Korhosen johdolla. Uuden osaston toimenkuvaan kuuluvat Internet-sivut ja pienimuotoiset asiakastyöt.

Etapilla vajaat neljä vuotta työskennellyt, aiemmin ATK-kou-luttajana toiminut Jaakko Korhonen suhtautuu positiivisesti Me-diapajan laajentumiseen ja kehittymiseen uuteen suuntaan. Hän on tyytyväinen, että häntä pyydettiin tämän toisen solun vetäjäksi.

”Jose on antanut aika vapaasti suunnitella koulutuspuolta näi-den vuosien aikana, ja tämä on nyt tulosta siitä”, Jaakko kertoo.Atk-koulutuskaan ei lopu muutoksen myötä, mutta se todennäköi-sesti muuttaa vähän muotoaan, ja se saattaa siirtyä myöhemmin uusiin tiloihin.

”Kehitytään, kehitytään”, Jaakko toteaa.”Muutos on hyvin suunniteltu ja vakaalla pohjalla. Asia etenee

nopeasti, 1.12. jo tulevat ensimmäiset työntekijät uuteen yksik-köön.”

Pieniä muutoksia vanhalle puolellekin

Mediapajalle on tähän asti voitu ottaa harjoittelemaan pääsään-töisesti vain sellaisia ihmisiä, joilla on jo joko alan työkokemusta tai koulutus.

”Matalamman kynnyksen media-alan paikkoja kysytään älyt-tömästi. Siinä mielessä on hyvä, että tällaisia saadaan lisää”, Me-diapajan työnohjaaja Jose Ahonen sanoo.

Jose pitää hyvänä myös sitä, että nettisivujen teko siirtyy toi-

selle puolelle, jotta vanhalla puolella voidaan keskittyä muihin juttuihin. Pajalla päästään jatkossa aiempaa enemmän myös vi-deoeditointiin.

Jose kertoo yhteistyön Syke-säätiön kanssa sujuneen kitkatto-masti. Hän kiittelee Sykkeen tarjoamia resursseja, jotka mahdol-listavat hyvän työn tekemisen Mediapajalla.

”Aika näyttää, miten kahden Mediapaja-osaston logistiikka al-kaa toimia. Jonkin verran työt ja ihmiset varmaan liikkuvat ristiin rastiin, kun toimivinta muotoa haetaan. Vuoden 2012 alussa sovi-tellaan ja haetaan hyviä kokemuksia.”

Pajan työntekijä saa tukea

Etappilaiset ovat paitsi pajansa työntekijöitä myös Etapin asiak-kaita, joiden hyvinvointi on tärkeä asia.

”Asiakkaat voivat olla uuden Mediapaja-yksikön kuntoutta-vassa työtoiminnassa tarvittaessa pidempäänkin, kunkin yksi-löllisen tarpeen mukaan”, sanoo Etapin toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta.

”Tavoitteena on kestävien ratkaisujen löytäminen, ja painopis-te on kuntouttavan työtoiminnan edistämisessä.”

Vaikka Mediapajalla on jatkossa kaksi osastoa, osastot teke-vät kuitenkin yhteistyötä. Mediapaja-solujen toimintojen väliin ei rakenneta raja-aitaa. Tavoitteena kaikilla nykyisillä ja tulevilla mediapajalaisilla on edetä omalla polullaan ja päästä pajajakson jälkeen ammatilliseen jatkokoulutukseen, avoimille työmarkki-noille ja työharjoitteluun yrityksiin kuten ennenkin.

Uudella uljaalla Mediapajalla tulee olemaan kaikkiaan parisen-kymmentä asiakaspaikkaa, korkeintaan kymmenen kummallakin osastolla.

Mediapajan tilat eivät ole kovin suuret, mutta nykyiset tilat mahdollistavat kuitenkin nyt suunnitellut työntekijämäärät.

TEKSTI Sari HarSu KUVA JoSe aHonen&&


Perso

ona

Tällä hetkellä Atk-pajalla on useita työntekijöitä, mutta jou-lun jälkeen Janne jäänee pajalle yksin hoitamaan kaikki atk-jutut.

34-vuotias Janne on aikoinaan valmistunut kone- ja metalliteknii-kan linjalta mekaanikoksi; tietokoneosaamisensa hän on hankki-nut itsekseen opiskelemalla ja kokeilemalla.

”Pentuna sain ensimmäisen tietokoneen, ja siitä eteenpäin olen aina ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä. Kiinnostus on ollut kova.”

Kun omaan koneeseen tuli vikaa, Janne haki netistä tietoa.”Etsin, että mikä voisi olla vikana ja onko muilla ollut saman-

laisia ongelmia. Sitten hankin osat ja korjasin itse.”Koskaan ei ole kotikoneen kanssa tullut eteen ylitsepääsemä-

töntä hankaluutta.”Joskus menee vähemmän aikaa, joskus enemmän, mutta kun-

toon on aina tullut.”Kun koneiden korjaaminen oli vielä Jannelle uutta, välillä saat-

toi iskeä epävarmuus, että mahtaako konetta enää saadakaan kuntoon.

”Nyt kokemusta on jo sen verran, että ei mene paniikkiin, kun tulee jokin pikkuinen ongelma. Mietitään vaan rauhassa eri vaih-toehtoja, kokeillaan ja mietitään lisää.”

Kotona asuu monen lajin rakkaitaJanne asuu vaimon, vaimon tyttären, koiran ja kahden kissan kanssa.

”Vaimon poika asuu jo omillaan, ja tytärkin muuttaa omaan asuntoon 15.12.”

Koira on Yaki-niminen amerikancockerspanieli. Toinen kissois-ta on puoliksi norjalainen metsäkissa Niki, toinen maatiaiskissa Lumo. ”

”Mahtavia eläimiä kaikki.” Lapsuudenkodissakin oli kissa, Tiltu, joka kuoli muutama vuosi

sitten 17-vuotiaana. Tiltu tuli taloon, kun Hokkasen perhe muutti Ouluun. Janne oli silloin kuudennella luokalla.

Perhe asui Oulussa kymmenisen vuotta. Sieltä Janne muutti vanhempiensa mukana Kuusamoon, lähelle kesämökkiä ja suku-laisia. Mummolla oli Kuusamon keskustassa asunto, johon perhe muutti aluksi. Vanhemmat rakensivat samalla taloa, ja Jannekin oli mukana rakennuspuuhassa. Kun vanhemmat pari vuotta myö-hemmin muuttivat uuteen taloon, Janne jäi asumaan mummon asuntoon.

”Muutaman vuoden päästä aloin kypsyä, kun ei löytynyt mi-tään. Aloin ajatella, että nyt nämä maisemat on nähty. ”

Janne päätti lähteä takaisin kotiin, synnyinkaupunkiinsa

”Pentuna sain ensimmäisen tietokoneen, ja siitä eteenpäin olen aina ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä. Kiinnostus on ollut kova.”

TEKSTI Sari HarSu KUVA JoSe aHonen

Atk-tukihenkilönä ja koneiden korjaajana toimiva Janne Hokkanen tuli Etappiin 2011-vuoden elokuussa. ”Oikein mukava paikka ja hyvät työkaverit, tosi hyvin on mennyt”, hän kertoo. ”Joni ja Kari ottivat erittäin hyvin vastaan, tosi hyviä tyyppejä.Atk-pajalla kysytään ja annetaan apua tarvittaessa ja työtehtäviä jaetaan sujuvasti.Aina tulee apu heti. Pajalla on tosi hyvä henki.”

Luottomies


Janne Hokkasen viisi vinkkiä tietokoneen hoitoon:

Perso

ona

• Puhdista koneesi kuukausittain paineilmalla.

(Iso osa ongelmista johtuu komponenttien ja

tuulettimien

pölyyntymisestä.)

• Tee tärkeistä tiedostoistasi varmuuskopiot.

• Siivoa koneeltasi turhat tiedostot pois ja kor-

jaa rekisteri internetistä ilmaiseksi saatavalla

Ccleaner-ohjelmalla. (Nopeuttaa koneen

toimintaa)

• Lataa koneellesi palomuuri ja virusohjelma.

• Pidä ohjelmistosi ajan tasalla asentamalla

tarvittavat päivitykset.


Etapin toimisto- ja talousyksikkö on koko talon hermokeskus ja tavallisesti kahden naisen työpiste. Tätä juttua tehtäessä toimistotyöntekijöitä oli kuitenkin vielä kolme.

Taloudenhoitaja Seija Siniranta on työskennellyt Etapin toimis-tossa vuodesta 2007. Hän hoitaa laskutusta ja rahaliikennettä. Seija toimii myös uusien työntekijöiden ohjaajana.

Reeta Lähteenmäki tuli toimistoon huhtikuusta 2009, ja vuoden 2010 helmikuussa hän aloitti oppisopimuskoulutuksen, joka päät-tyi syyskuun lopussa. Hän valmistui tällöin sihteeriksi.

Toimistotyöntekijä Leena Huttu on ollut etappilainen kesäkuun 13. päivästä alkaen.

Reeta ja Leena ovat Seijan apuna ja hoitavat monenlaisia talon sisältä ja sen ulkopuolelta tulevia asioita. He kirjoittavat Etapin työntekijöiden työsopimuspaperit, tilastoivat sekä hoitavat puhe-linvaihdetta ja asiakaspalvelua.

Kun joku tietoa tai apua tarvitseva soittaa Etappiin, hän tavalli-simmin soittaa juuri toimistoon. Työntekijät vastaavat moniin kysy-myksiin koskien Etapin toimintaa ja palveluita. Aina soittajan kysy-mä palvelu tai apu ei löydy Etapista, joten toimiston työntekijöiden on tiedettävä myös paljon muusta kuin oman talon tarjonnasta, sillä asiakasta pyritään aina auttamaan ja ohjaamaan eteenpäin.

Etapin uudet työntekijät tulevat taloon toimiston kautta, ja asi-oivat siellä myöhemminkin. Näin ollen toimiston naisilla on aika

Etapin toimistossa asiat hoituvat


Tampereelle . ”Siitä lähtien olen täällä ollut ja hyvin viihtynyt.”Vaimokin löytyi Tampereelta. Pari tapasi vuonna 2006 ja meni

kihloihin jo muutaman kuukauden päästä, saman vuoden joulu-kuussa. Ja yhdessä menee mukavasti edelleen.

”Kerta kaikkiaan hyvä tyyppi – ja hyvä kokki. Vaimo tekee sai-raan hyvät ruuat”, Janne kehuu.

”Vaimo on rehellinen ja menevä, hänestä näki heti, että hän on sopiva minulle.”

Työ on yksi elämän tärkeistä asioista

Ennen nykyisen palkkatukityöjakson alkua Janne oli pari vuotta työttömänä, ja sitä ennen ensimmäisen kerran Etapissa. Ensim-mäinen työrupeama Etapissa kesti kaksi vuotta, joka tosin keskey-tyi välillä kolmen kuukauden työelämävalmennukseen.

Ennen Etapille tuloa Janne oli hakenut ahkerasti töitä, katsellut ja kysellyt, saanut hyvää palautettakin, mutta työpaikan saantiin asti hakeminen ei kuitenkaan ollut johtanut. Hän lähettelee edel-leenkin hakemuksia kiinnostaviin paikkoihin.

”Atk-tukihenkilön ja mikrotukihenkilön paikkoja tullut katsel-tua paljon”, Janne sanoo.

”On tosi tärkeää, että saa tehdä sitä, mistä tykkää. Olen tosi

mielissäni, että pääsin takaisin Atk-pajalle, siitä Joselle iso kiitos.”Janne arvostaa sitä, että työvalmentaja Jose Ahonen on luot-

tanut hänen kykyynsä hoitaa annetut tehtävät. Työttömyyden ai-kanakin Jose ja Janne olivat tekemisissä, juttelivat silloin tällöin. Kun Janne oli ollut työttömänä jo pitkään, hän otti yhteyttä Joseen.

”En tykkää yhtään olla työttömänä, vaikka olen joutunut paljonkin olemaan. Pitäisi aina nopeasti päästä töihin, mutta en ollut onnistunut pääsemään. Kysyin sitten Joselta, olisiko mahdollista päästä Etapille.”

Jose sanoi, että on mahdollista, ja niin Jannesta tuli taas etappilainen. Työtehtävä oli sama kuin edelliselläkin kerralla, mutta tilat olivat aivan uudet.

”Paljon paremmat tilat.”Vanhalla Etapilla oli käytössä ADSL-yhteys, uudessa paikassa

on valokuituyhteydet. ”Internet-yhteydet ovat uudessa Etapissa paljon paremmat,

uusi ratkaisu on toimintavarmempi.”Vanhassa Etapissa yhteydet saattoivat olla aamulla poikki, ja jos-

kus meni monta tuntia, että ennen kuin ne saatiin taas toimimaan. ”Täällä ei sellaisia ongelmia ole, voi keskittyä muihin työtehtäviin.”Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös aika Etapilla. Mitä mies

aikoo tämän jälkeen?”Atk-hommia haluaisin tehdä. Olisikohan kirjastoissa tarvetta atk-

tukeen, siitä voisi ottaa selvää.”

hyvä käsitys siitä, keitä Etapissa työskentelee, varsinkin Reetalla. Hänellä on hyvä kasvo- ja nimimuisti, ja hän sanoo muistavansa kaikki työntekijät.

Toimistotyöntekijän toimenkuva on varsin monipuolinen, mikä Leenan mielestä onkin parasta työssä. Reeta pitää työn monipuoli-suudesta lisäksi erityisesti asiakaspalvelusta.


Ruista ranteeseen RatinassaTEKSTI Mari SydänMaanlakka KUVA MediaPaJan arkiSToT

Haastattelen 61-vuotiasta Jussia, joka on lähestymässä eläkeikää ja on kuntosalin aktiivikäyttäjä – hän käy siel-lä kolme kertaa viikossa, omien aikataulujensa mukaan.

”Sain tiedon mahdollisuudesta käyttää maksutonta kuntosalia muistaakseni Etapin ruokalan ilmoitustaululta.”

Jussi on käynyt Etapin salilla jo vuodesta 2001, eli pyöreät kymmenen vuotta on tullut treenattua. Salilla on rennompi tun-nelma kuin esimerkiksi maksullisella salilla, johon Jussi oli kerran omien sanojensa mukaan ”erehtynyt”.

Siellä oli kulttimainen meininki, kaiken ja kaikkien tuli olla jo-tenkin viimeisen päälle, tänne saavat tulla kaikki sellaisina kuin ovat. Nuoret, vanhat, miehet ja naiset.”

Katsellessani ympärille totean asian olevan fakta. Täällä on rento olla, ja kynnys, joka erottaa käytävän pukuhuoneeseen ja kuntosalille, on matala. Tänne on helppo tulla ja tulen seuraavana perjantaina uudestaan.

”Tämä on sosiaalinen tapahtuma. Täällä tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia”, kuvailee Jussi.

”Vähän niin kuin yleinen sauna! ”, huikkaa Jussin kaveri väliin. Salin käyttäjät ovat perjantaina iloisella tuulella ja saan paljon

neuvoja laitteiden käyttöön erityisesti thai-rouvalta, joka kannus-taa minua ankarasti rutistamaan vatsalihaksia enemmän.

”Sinä olet nuori nainen, kyllä sinä jaksat! Jaksaa! ”Jussi kertoo saaneensa salilta kavereita, joiden kanssa turis-

taan kun törmätään. Puhelinnumeroitakin on kuulemma vaihdet-tu, että jos kaveria ei näy salilla niin soitellaan perään.

”Ei mitenkään vakavalla mielellä kuitenkaan”, naureskelee Jussi.

”Ja ollaan me täällä yhden tutun kanssa Skypen välitykselläkin yhteydessä.”

”Kun on kerran alkanut käydä täällä aktiivisesti, ja on esimer-kiksi sairauden takia poissa viikonkin, alkaa omaatuntoa painaa. Kahden viikon tauon jälkeen täytyy jo aloittaa alusta.”

Haastattelu keskeytyy hetkeksi kun Jami nostaa penkistä 150 kiloa.

Jussi kertoo urheilun aina olleen hänen sydämessään. Hän har-joittaa paljon muutakin urheilua kuten salibandya ja vesijumppaa.

”Melkein kaikilla meillä on jonkinlainen liikunnallinen taus-ta. Itse kun asun Pirkkalassa ja tulen sieltä aina pyöräillen salille treenaamaan tai muihin harrastuksiin. Siinäkin saa hyvää arki-liikuntaa.”

Jussi neuvoo minulle vielä, miten muita laitteita käytetään. Laitteita on monipuolisesti ja luulen, että hän joutuu vielä näyttä-mään oikeanlaisen liikeradan vipunostoasemaan. Lähden tutkis-kelemaan kollegoideni kanssa, miten hiihtolaite toimii.

Etappi tarjoaa työttömille ilmaisen kuntosalin kolme kertaa viikossa Tampereen stadionilla, maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Kävimme mediapajalaisten kanssa tutustumassa Ratinan kuntosaliin.

OTA ENSIMMÄINEN ASKEL: Aikataulut löydät sivuiltam-me, WWW.ETAPPI.INFO


Mediapajan työntekijöillä on yhteensä 30 tatuointia. Niistä reilusti yli puolet on Janne Uotilalla.


Useimmilla työpaikoilla edellytetään siistiä ja asiallista pukeutumista, mutta ”siisti ja asiallinen” pukeutuminen tarkoittaa tilintarkastusyrityksessä eri asiaa kuin nuorisovaatekaupassa. Verojuristi saa jättää vapaamuotoisen pukeutumisen perjantaina puvustaan pois kravatin. Rockhenkisen yökerhon ravintolatyöntekijä taas voi jokaisena työpäivänään käyttää hihatonta, tatuoinnit paljastavaa paitaa ja violetteja nahkahousuja.

Nykyään tatuointeja ja lävistyk-siä näkee kaikkialla. Ne eivät ole erityisen harvinaisia esimerkiksi

ruokakaupan kassoilla, päiväkodin tädeil-

lä tai tarjoilijoilla, edes ruokaravintoloissa tai kahviloissa. Yhä edelleen kuitenkin on ammattialoja ja yrityksiä, joilla näkyvät tatuoinnit tai lävistykset eivät ole suota-via. Sairaaloissa, joillakin palvelualoilla ja joissakin asiantuntijaorganisaatioissa tällaiseen koristautumiseen suhtaudutta-neen nihkeimmin. Oletettavaa kuitenkin on, että sekä tatuointien että lävistysten muuttuessa yhä yleisemmiksi, ne arkipäi-väistyvät entisestään ja haittaavat jatkossa työnsaantia yhä vähemmän.

Toisinaan yritysten tai organisaatioi-den työntekijöilleen asettamat ulkonäkö-ehdot ovat julkisia – kirjallisina tai suullisi-na – aina ei. Joskus tatuoidun työnhakijan on mahdotonta tietää, oliko ulkonäöllisillä seikoilla osuutta siihen, että työpaikka jäi saamatta. Tosin työnhakutilanteessa haas-tattelija saattaa kiinnittää huomiota myös muihin ulkonäköseikkoihin, joita hän ei haastateltavalleen mainitse, eikä todennä-köisesti aina itsekään tiedosta

. Lävistys voi olla riski Monilla toimialoilla pukeutumista sääte-levät hygienia ja turvallisuus. Esimerkiksi työasun ulkopuolella roikkuvia ketjuja ei suositella asiakaspalvelutehtäviin, koska uhkatilanteessa joku tai jokin saattaisi tarttua niihin.

Työntekijältä odotetaan myös kykyä ottaa huomioon työkaverit, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Hänen tulisi hyväksyä, että tatuoinnit, lävistykset tai vaikkapa voimakkaat hajusteet voivat häiritä toisia.

Hoitoalalla etenkin lävistykset saatta-vat olla myös terveysriski. Yleisen hyvän sairaanhoitokäytännön mukaan hoitohen-kilökunta ei käytä lävistyskoruja työnsä aikana ainakaan nenässä, kulmakarvoissa eikä suussa. Eri sairaaloissa käytännöt kui-tenkin vaihtelevat jonkin verran.

Myös elintarvikealalla jo lainsäädän-tö asettaa rajoituksia: ”Pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita ei saa käsitellä henkilö, jolla on tulehtunut haa-va, rakennekynsi, lävistyskoru tai muita koruja, jos niitä ei voi suojavaatetuksella peittää”.

Ihossa, etenkin rikkonaisessa ihossa, ja limakalvoilla on runsaasti mikrobeja, min-kä vuoksi ihon tai limakalvon lävistävät korut eivät kuulu elintarviketyöhön. Ta-tuointi rikkoo ihoa, lävistys muutakin ku-dosta. Näin ollen ainakin siinä vaiheessa, kun iho ei ole kokonaan parantunut, mo-lemmat aiheuttavat hygieniariskin. Mikro-beja voi helposti levittää rikkonaiselta iho-alueelta käsien mukana elintarvikkeisiin. Lävistyskoru saattaisi elintarviketyössä myös irrota ja pudota pakkaamattomaan

TEKSTI Sari HarSu KUVAT JoSe aHonenPIIRROKSET Mari SydänMaanlakka

Perso

ona

Siististi ja asiallisesti tatuoitu


elintarvikkeeseen.Kun tatuointi on kunnolla parantunut ja

sen päällä on terve iho, se ei aiheuta hygie-niariskiä. Siksi tatuointeja ei hygieniasyis-tä tarvitse kieltää elintarviketyöntekijöiltä.

Työnantajien linjaukset melko yhteneväisiäHarva työnantaja enää nykyään mainitsee tatuoinnin olevan ulkonäöllinen haitta.Yleensä yrityksellä tai ketjulla ei ole eril-listä virallista ohjeistusta tatuoinneista ja lävistyksistä. Esimerkiksi S-ketjussa vedotaan lakiin, mitään omaa yhtenäistä linjausta ei ole.

”S-ryhmässä rekrytoinnin valintape-rusteita ovat muiden muassa työnantajan arvio työnhakijan pätevyydestä ja kyvyk-kyydestä selviytyä työtehtävän vaatimuk-sista. Olennaista on myös halu onnistua työssä, oli tehtävä mikä hyvänsä. Ulkonä-kö ei ole merkittävä asia lainkaan”, sanoo SOK:n henkilöstöpäällikkö Sirkkaliisa Kul-mala.

”McDonald’s ei aseta mitään ulkonä-kökriteereitä työntekijöilleen,” sanoo McDonald’sin laatupäällikkö Stiina Rasi-mus.

”Lävistysten ja korujen suhteen nou-datamme STM:n asetusta elintarvikehuo-neiden hygieniasta. Sen mukaan elintar-vikkeiden kanssa työskentelevillä ei saa olla koruja tai lävistyksiä, jotka eivät jää vaatetuksen alle. Näin ollen näkyvät lä-vistykset eivät ole lain mukaan sallittuja elintarviketyössä ja lävistyskorut, jotka ei-vät peity työvaatteiden alle, on työvuoron ajaksi poistettava muiden korujen tapaan.”

Samoin toimitaan myös Hesburgerilla. ”Tatuointeja tai lävistyksiä ei ole kiellet-ty, mutta noudatamme elintarvikeviran-omaisten määräyksiä niitä koskien”, sanoo Hesburgerin henkilöstöpäällikkö Anna-maaria Ylinen.

”Ulkonäkö ei ole ketjussamme rekry-tointikriteeri, mutta asiakaspalvelutyö edellyttää kokonaisvaltaisesti siistiä ole-musta. Hiukset sinällään voivat olla minkä väriset tahansa, merkityksellisempää on, että ne hygieenisyyden takaamiseksi pei-tetään keittiötyössä päähineellä.”

Pyynikin näkötornin kahvilan yrittäjä Jaro Suoste ei hänkään aseta työntekijöil-leen rajoituksia tatuointien suhteen, eikä lävistyksillekään niin kauan, kun hygienia

ei vaarannu. Hän uskoo, että vain hyvin harva asiakas pahastuu, jos kahvin tarjoi-lee tatuoitu työntekijä.

KPMG on maailmanlaajuinen asiantun-tijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintar-kastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Tällaiset työtehtävät asettavat tiukempia ulkonäkövaa-timuksia.

Per

soo

na


”KPMG:llä on voimassa oleva pukeutu-misohjeistus, jonka mukaan asiakastyössä olevien henkilöiden tulee noudattaa bu-sinesspukeutumista”, sanoo KPMG:n HR Advisor Satu Räsänen.

”Rekrytointipäätöksissä huomioimme aina hakijan kokonaisuutena ja hänen so-veltuvuutensa täytettävänä olevaan työ-tehtävään. ”

Graa�ista suunnittelua myös iholla Suurimmalla osalla Mediapajan työnteki-jöistä on tatuointi, useimmilla yhdestä kol-meen kuvaa. Graafikko Janne Uotilalla niitä kuitenkin on enemmän. Hän hakkautti en-simmäisen tatuointinsa 19-vuotiaana, kos-ka se vain tuntui omalta jutulta. Lävistyk-siä Janne oli ottanut jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Ne taas liittyivät musiikkiin, ikään kuin ”kuuluivat skeneen”.

Ensimmäinen kuva oli tähti kyynär-päähän. Silloin ajatuksena oli teettää sa-manlainen kuva samaan kohtaan toisessa kädessä.

”En ole vieläkään ottanut.”Sitten ensimmäisen tatuoinnin kuvia

on tullut aika monta lisää. Montako niitä on nyt?

”Noin yhdeksäntoista”, Janne sanoo las-keskeltuaan kuvia mielessään.

Ja tarkoitus on ottaa lisää, jossain vai-heessa. Kahden viimeisimmän tatuoinnin välillä meni vuoden verran aikaa, joskus kuvia on hakattu useita pienen ajan sisään.

Jannen vanhempien suhtautuminen pojan itsensä kuvittamiseen ei ollut varsi-nakaan ensimmäisten tatuointien jälkeen suorastaan innostunutta. Alun Voi herran jestas -vaihetta seurasi Ethän ota enem-pää -vaihe, mutta nyttemmin vanhemmat ovat hyväksyneet asian eivätkä välttämät-

tä enää edes huomaa, jos Jannella on uusi tatuointi.

Janne ei missään tilanteessa häpeile ta-tuointejaan, mutta hän osaa olla diplomaat-tinen ja tarvittaessa peittää kuvat. Työnan-tajilta tatuoinneista ei ole tullut sanomista, mutta esimerkiksi työhaastatteluun men-nessä Janne saattaa pukea pitkähihaisen paidan – tilanteen mukaan.

Jos jonkin tarpeeksi kiinnostavan työpai-kan saamisen reunaehtona olisi, että tatu-oinnit eivät saa työaikana näkyä, Janne olisi valmis taipumaan työnantajan tahtoon.

Yhdenkään tatuoinnin ottamista Janne ei ole katunut, mutta yhden peitekuvan hän on kuitenkin teettänyt vanhemman

kuva päälle.”Se oli teknisesti huonosti tehty.”Viime aikoina Janne on käyttänyt aina

samaa tatuoijaa.Jannen tatuoinneista ehkä mielenkiin-

toa ja kysymyksiä herättävin on Charlie Sheen -kuva.

”Katselin joskus Charlie Sheenin eloku-via ja pidin niistä.”

Sheenin myöhemmin saama negatiivi-nen lööppijulkisuuskaan ei miestä häirin-nyt. Janne kuitenkin lukee Sheen-tatuoin-nin huumorikuvien kategoriaan.

”Ensimmäiseksi kuvaksi tällaisia huu-moritatuointeja ei yleensä oteta, mutta muiden seassa menevät”, Janne miettii.

Perso

ona


Mielenterveyttä kannattaa vaaliaTEKSTI Sari HarSu PIIRROS Mari SydänMaanlakka

On vaikea sanoa lyhyesti ja tyhjentävästi, mitä mielenterveys on. Se lienee yksinkertaisesti ”riittävän hyvää henkistä oloa”, jonka tarkempaan määrittelyyn ei yleensä edes ole erityistä tarvetta. Suomen kielen sanakirjan hieman monisanaisemman kuvauksen mukaan mielenterveys on psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön.Mielenterveyttä lähdetään usein miettimään ja tarkastelemaan lähemmin silloin, kun siihen ilmaantuu jokin häiriö. ”Kun ihmisen tavoitteet ja henkinen toimintakyky eivät kohtaa ja ihminen voi pahoin, voidaan puhua mielenterveyden häiriöstä”, Wikipedia määrittelee.


Mielenterveyden häiriöistä tavallisin on masennus eli depressio. Masennustiloja on eriasteisia, ja arviot ma-sentuneiden määristä vaihtelevat. Yhden arvion mu-

kaan lievistä masennustiloista kärsii noin kymmenestä viiteen-toista prosenttia suomalaisista, vakavista masennustiloista noin viisi prosenttia ja psykoottisista depressioista vajaa prosentti aikuisväestöstä.

Kaikki ihmiset ovat joskus alakuloisia ja väsyneitä, mutta kaik-ki alavireisyys ei kuitenkaan ole masennusta. Masentunut tuntee olonsa apeaksi, melankoliseksi, jopa toivottomaksi viikkojen tai kuukausien ajan siinä määrin, että tila häiritsee merkittävästi so-siaalista toimintaa ja päivittäistä elämää.

Suru esimerkiksi läheisen kuoleman vuoksi ei ole masennusta, mutta surukin saattaa joskus johtaa masennukseen.

Masennusdiagnoosi tehdään kartoittamalla ihmisen tunte-mukset ja oireet. Mikään yksittäinen masennukselle tyypillinen oire ei vielä ole osoitus masennustilasta, mutta jos oireita on usei-ta, saattaa olla kyse depressiosta.

Masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, jatkuva väsymys tai voimattomuus, muistiongelmat, ärtyneisyys, itkuisuus, liikkei-den ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä, kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä. Masentuneena ihmisen mielen-kiinto eri asioita kohtaan vähenee ja mielihyvän tunteminen vai-keutuu.

Masentuneen käytös voi olla monin eri tavoin itsetuhoista, ja vakavimmillaan masennus voi johtaa jopa itsemurhaan. Masen-nus lisää myös fyysisten sairauksien puhkeamisen riskiä. Esimer-kiksi sepelvaltimotautiin sairastumisen todennäköisyys kasvaa masentuneena huomattavasti.

Ei vain yhtä syytäMasennus voi johtua hyvin monesta eri asiasta. Esimerkiksi yksi-näisyys, elämänmuutokset, tuen puute vaikeissa tilanteissa, ras-kailta tuntuvat odotukset, unenpuute ja stressi saattavat laukaista masennuksen. Liiallinen alkoholin käyttö sekä aiheuttaa että pa-hentaa masennusta.

Myös perimällä ja muilla biologisilla tekijöillä on osuutta ma-sennuksen kehittymiseen. Toiset ovat alttiimpia masentumaan kuin toiset.

Masennukseen taipuvainen ihminen ei usein osaa ilmaista toi-veitaan ja tunteitaan. Hänen on vaikea pitää puoliaan, ja hän liian helposti alistuu toisten tahtoon. Masennusalttiille on ominaista

myös tavallista voimakkaampi hylätyksi tai väheksytyksi tulemi-sen pelko. Ettei hän jäisi yksin, hän uuvuttaa itsensä uhrautumalla lähes loputtomasti, jolloin tuloksena voi olla katkeroituminen ja masentuminen.

Oli masennuksen taustalla mitä syitä tahansa, masennusta tulisi hoitaa, ettei se pahene ja pitkity. Toisin kuin moni luulee, etenkään vakavista tai toistuvista masennustiloista ei voi toipua yksinkertaisesti "ryhdistäytymällä". Ryhdistäytymiskehotukset saattavat vain pahentaa masennustilasta kärsivän syyllisyyden ja huonommuuden tunteita.

Masennuksen pitkittyessä tai syventyessä kannattaa kääntyä lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Näin saa jonkun luotettavan ulkopuolisen ihmisen näkemyksen tilan vakavuudesta sekä mahdollisesta terapian tai lääkityksen tarpeesta. Depressioi-den monimuotoisuuden vuoksi lääkehoidon ja erilaisten psykote-rapioiden osuus vaihtelee eri ihmisillä ja eri tilanteissa.

Pidä huolta itsestäsi!Lievimmissä masennustapauksissa itsehoito saattaa riittää ja vaikeammissakin tapauksissa itsehoito on hyvänä tukena toipu-misessa.

Pari vuotta sitten kirjakauppojen hittituote oli Mielekkäästi irti masennuksesta -teos. Todennäköisesti vastaavien julkaisujen myynti ei ole sittemminkään laskenut. Ihmisillä on toisaalta paljon mielenterveyden häiriöitä ja toisaalta myös kiinnostusta yrittää hoitaa itseään. Itsehoito-oppaita ostetaan ja lainataan, internetis-tä etsitään tietoa.

Ohjeet masennuksen itsehoitoon ovat yleensä tietolähteestä riippumatta melko samankaltaisia. Jotta välttyisi masennukselta tai jotta siitä toipuminen edistyisi, kannattaa harrastaa jotakin sosiaalista toimintaa eli tavata ihmisiä. Työttömillä sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpito saattaa olla vaikeampaa kuin työs-sä käyvillä. Vaikka töitä ei olisi, erilaisista päivärutiineista on hyvä pitää kiinni niin masennuksen ehkäisyssä kuin sen hoidossakin. Liikunta ja muut harrastukset ovat hyväksi.

Internetin Terveyskirjasto-sivustolla kerrotaan, että säännöl-lisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioi-den veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa. Sivustolla korostetaan myös oman ajattelun ja asennoitumisen merkitystä: ”Pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta voi pidemmällä aikavälillä vapautua. Masennusalttiin kan-nattaa oppia kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan. Olenko välttämättä huono, jos epäonnistun? Olenko todella var-ma, että en lopulta onnistu?

Mielenterveyden häiriöistä tavallisin on masennus eli depressio. Masennustiloja on eriasteisia, ja arviot ma-

myös tavallista voimakkaampi hylätyksi tai väheksytyksi tulemi-sen pelko. Ettei hän jäisi yksin, hän uuvuttaa itsensä uhrautumalla


Jos oma olo huolestuttaa, voi vierailla Etapin Terveyspisteessä. Siellä apuaan tarjoavat terveydenhoitaja Susanna Oksanen ja yksilöohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja Katja Koskensalo.

”Pitkittyvä työttömyys koettelee ihmisen itsetuntoa ja henkisiä voimavaroja, ja se saattaa vähitellen johtaa alakulon kautta ma-sennukseen. Kun tilanteeseen liittyvät vielä päihteet, alakulo syve-nee ja masennuksen riski kasvaa. Tämä on nähtävissä myös Etapin Terveyspisteen asiakaskunnassa. Terveyspisteen haasteena onkin tunnistaa ahdistuksen ja masennuksen oireet”, Katja sanoo.

Depression moniulotteinen luonne ei tee sen tunnistamista helpoksi Terveyspisteessäkään. Masennuksesta monesti myös vaietaan; terveydenhuollon henkilöstölle tullaan useimmiten kertomaan vain fyysisistä vaivoista. Yksi merkittävimmistä syistä masennuspotilaan hiljenemiselle on mielenterveyden sairauksiin liittyvän leimaantumisen pelko.

Susanna pitää Terveyspisteen etuna sitä, että terveystapaami-siin ja keskusteluihin voidaan varata enemmän aikaa kuin julkisen sektorin terveydenhuollon toimipaikoissa. ”Keskustelun edetessä ja syvetessä, luottamuksen saavuttamisen myötä, asiakas usein alkaa kertoa avoimesti tilanteestaan ja on-gelmistaan.”

”Nykyajan suuntauksena on onneksi yhä enemmän se, että elämäntilanteesta ja ongelmista halutaan keskustella yhdessä ammattilaisten kanssa, ja apua osataan hakea. Jaksamisesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista puhuminen on tullut jokapäiväisem-mäksi, normaaliksi asiaksi, josta ei tarvitse vaieta”, Katja sanoo.

”Terveyspiste tarjoaa työttömille mahdollisuuden paitsi ter-veystapaamisiin, myös keskusteluun, jolloin asiakas voi tulla keskustelemaan elämäntilanteestaan sitä varten varatulle ajalle. Usein keskusteluaiheeksi nousevat päihde- ja mielenterveyson-gelmat, itsetunto-ongelmat sekä erilaiset elämänhallinnan ongel-matilanteet. Hyvin monella on juuri masennuksen piirteitä.”

Katja on juuri viimeistelemässä elämäntaidon valmentajan am-mattiopintoja. Opiskelu on osoittautunut hyödylliseksi Terveys-pisteen keskustelutyön toteuttamisen kannalta. Keskustelevassa valmennuksessa pysähdytään pohtimaan elämäntilannetta, missä ollaan nyt, minne ollaan menossa ja miten sinne päästään.

Keskeisenä työstettävänä aihealueena useimmilla pitkäaikaistyöt-tömillä on itseluottamus. Sen heikkeneminen saattaa olla masen-nukselle ja mielenterveysproblematiikalle altistavaa. Itseluot-tamukseen liittyvä sisäinen voimantunne puolestaan vapauttaa omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta. Valmennusmetodien avulla pyritään löytämään ja muuttamaan haitallisia ajatuksia, käytänteitä ja uskomuksia, jolloin voidaan vahvistaa asiakkaalla olemassa olevia positiivisia kykyuskomuksia ja voimavaroja. Näin voimaannuttamalla voidaan luoda edellytyksiä itsetunnon lisään-tymiseen. Valmennuskäyntejä on yleensä kuudesta kahdeksaan.Katja ja Susanna muistuttavat, että mielialan vaihtelu on normaa-lia kaikille ihmisille.

”Jos kuitenkin huomaat olevasi allapäin suurimman osan viet-tämästäsi ajasta, saatat kärsiä masennuksesta.”

”Liikunta on hyvää itsehoitoa. Se pitää yllä työkykyä sekä on hyödyksi sydämelle, luustolle, keuhkoille ja oikeastaan koko ke-holle”, Susanna sanoo.

Terveellisellä ruokavaliolla on samanlaisia positiivisia vai-kutuksia mielenterveyteen kuin liikunnalla. Jotkin ruoka-aineet ovat selvässä yhteydessä aivojen kemiaan ja sitä kautta mielialaan. Kalan sisältämät omega-rasvahapot ovat eduksi serotoniinin eri-tykselle, ja monet vitamiineista tukevat yleiskuntoa ja yleistä hy-vinvointia. Liiallisen alkoholin- ja päihteidenkäytön välttäminen auttaa taisteltaessa masennusta vastaan.

Joskus masennus kaikista yrityksistä huolimatta on päässyt kehittymään niin pitkälle, ettei omatoiminen nousu onnistu eikä Terveyspisteen tarjoama keskusteluapu enää riitä. Silloin tarvi-taan lääkärin apua. Myös mielenterveystoimistossa voi käydä keskustelemassa, saamassa neuvoja ja lääkäriaikoja, mutta ajan saaminen voi pitkittyä. Terveyspisteen etuna on ensitapaamisajan nopea saatavuus.

Masentuneen saattaa olla itse vaikea hahmottaa omaa tilan-nettaan realistisesti. Häpeily ei ole käypä syy jättää hakeutumat-ta vastaanotolle silloin, kun oma tilanne huolestuttaa ja omat tai toisten voimavarat eivät enää riitä ongelmien selvittämiseen. Ti-lanteesta riippuen keskusteluapu Terveyspisteessä voi auttaa ja tukea, toisinaan eteenpäin auttaa psykoterapia tai lääkitys.

Etapin Terveyspisteestä keskusteluapua

Lisätietoja masennuksesta ja sen hoidosta löytyy esimerkiksi sivustolta: http://tinyurl.com/d3boa6t



Etapin Terveyspisteestä keskusteluapua

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n tiloissa Kalevassa on aloittanut toimintansa maksuton

TERVEYSPISTEOlet tervetullut terveystilanteesi kartoitukseen halutessasi anonyymisti. Terveystapaamisessa on mahdollista mittaut-taa verenpaine, tarkistaa verensokeri, kartoittaa 2-tyypin diabeteksen sairastumisriski sisältäen MBO-mittaukset.

Toivomme, että voit keskustella elämäntilanteestasi/elintavoistasi sinua itseäsi palvellen mahdollisimman avoimesti. Mikäli haluat saada lisä-tukea esim. jonkin elämäntapasi muuttamiseen, voit varata meiltä ajan toimipisteeseemme Kalevaan, Sarvijaakonkatu 28.

WWW.ETAPPI.INFO

ILMAINENPALVELUTYÖTTÖMILLE!

Terveydenhoitaja Susanna Oksanenpuh. 050 3640 [email protected]

Mielenterveys-, päihde- ja elämänhallinta-asioihin erikoistunut yksilöohjaaja Katja Koskensalopuh. 050 3640 [email protected]@etappi.info

Tampere Citybiken projektipäällikkö Saara Saarteinen kertoo, että vuoden 2011 aikana pyöräpisteiden määrää on lisätty kolmella. Uudet, heinäkuun jälkeen avatut pyö-

räpisteet sijaitsevat Plevnan ja Stockmannin läheisyydessä, sekä yksi niistä Rauhaniemessä. Nyt pyöräpisteitä on yhteensä 19 kap-paletta.

”Tämä pyöräilykausi sujui hyvin. Olemme parannelleet kau-punkipyörien lukitusominaisuuksia ja pyörillä on tämän kauden aikana ollut noin 160 käyttäjää”, sanoo Saarteinen.

Pyörällä pääsee kaupunkialueella helposti, kaupunkipyörällä vaivattomimmin. Kun voit jättää pyörän minne tahansa Citybike-telineeseen ja ottaa minkä tahansa vapaana olevan Citybiken, on

Tampereen kaupunkipyörät huoltaa Etapin Pyöräpaja

Citybike on palvelu, josta jokainen 15 vuotta täyttänyt voi panttia vastaan vuokrata itselleen pyöräilykauden ajaksi pyörän. Pyöräilykausi kestää toukun alusta lokakuun puoliväliin. Panttia vastaan saa avaimen, joka sopii jokaiseen Tampereen 75 Citybikeen. Tampere Citybike on tehnyt nyt jo kahden vuoden ajan yhteistyötä Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n kanssa. Etapin Pyöräpaja vastaa kaikkien pyörien kausittaisesta keväthuollosta, korjauksista ja niiden siirrosta. Esimerkiksi jos jokin pyörätelineistä on tyhjillään, sinne kuljetetaan lisää pyöriä, jotta niitä olisi mahdollisimman hyvin asiakkaille saatavilla. Jos kuitenkin asiakas tarvitsee pyörää ja sitä ei sillä hetkellä ole, voidaan pyöriä virka-aikana toimittaa soiton perusteella parissa tunnissa.

valinnanvaraa myös kävelyn ja pyöräilyn välillä, eikä tarvitse huo-lehtia pyörää kotiin asti. Citybiket saa lukita vain kaupunkipyörille osoitettuihin telineisiin.

Kaupunkipyörän saa käyttöönsä koko pyöräilykauden keston ajaksi viidelläkymmenellä eurolla, josta 40 euroa on panttimak-sua. Asiakas saa pantin takaisin, kun palauttaa avaimen matkai-lutoimistoon. Yksi avain käy kaikkiin Tampereen kaupunkipyö-riin. Pyöräilykausi alkaa aina toukokuussa ja päättyy lokakuun puoliväliin. Tänä vuonna kausi päättyi sunnuntaina 16.10., jonka jälkeen pyörät on kerätty talvisäilöön. Kevään tullessa Etapin Pyö-räpaja saa taas urakakseen huoltaa pyörät asiakkaille pyöräily-valmiuteen.

TEKSTI Mari SydänMaanlakka


Myös Linkosuon Juhlapalvelut riemuitsee tänä vuonna 45-vuo-tisen taipaleensa johdosta. Van-

halta nimeltään Tampereen Merkkipäivä-palvelu lähti liikkeelle pankkien suuresta asiakaskahvituksien kysynnästä. Nyt jo vuodesta 1967 toiminut Juhlapalvelut on laajentanut toimintaansa tästä. Nykyään on mahdollista saada avaimet käteen -pe-riaatteella esimerkiksi teemallinen tilai-suus valmiiseen tilaan, esiintyjineen tai vaikka tanssinopettajineen kaikkineen.

Tampereen seudun Työllistämisyhdis-tys Etappi ry on tehnyt jo noin kahden vuoden ajan yhteistyötä Linkosuon kans-sa. Tampereen keskustassa sijaitseva kah-vila ja juhlatila Kuparisali on toimittanut tuoleja huollettavaksi Etapin Puupajalle."Korjasimme asiakkaan pyynnöstä tuole-ja moneen otteeseen", kertoo Jouni Tuovi-nen, Puupajan vastaava mestari.

"Samaa tuolimallia käytetään myös paljon muualla, ja tavaksi on tullut testail-la niiden kuntoa riippumatta siitä, ovatko tuolit asiakkaan omistuksessa", naurahtaa Tuovinen.

Puupaja on saanut myös toimeksian-toja pöydän kansien korjaukseen, kun Kalevanpaaden juhlasalin kalusteet ovat vaatineet kunnostusta ja entisöintiä.

"Kyseiset pöydät tulevat sieltä Paasisa-lista alakerrasta, ja kuljetusmatkahan oli aika lyhyt, koska Kalevanpaasi sijaitsee samalla kadulla kuin Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, ja kaikki pajojen toimipisteet myös", jatkaa Tuovi-nen.

Linkosuo toimittaa edelleen korjausta vaativat huonekalut Etapin Puupajalle.

Nyt Linkosuon Juhlapalvelut on tilan-nut 45-vuotisjuhlansa kunniaksi Etapin Mediapajalta myös asiakaslehtisen, johon

he tarvitsevat uuden graafisen ilmeen sekä sisällöntuotantoa. Juhlapalvelut on myös tilannut uusia valokuvia arkistoonsa, sillä vanhat kaipaavat päivitystä.

"Asiakaslehtistä ei ole ilmestynyt kah-teen vuoteen, mutta näin juhlavuoden kun-niaksi haluamme uudistaa ulkoista ilmettä graafisesti. Myös painolla on oma merkityk-

sensä”, kertoo Linkosuon Juhlapalveluiden mainospäällikkö Anna-Riitta Kokkonen.

”Aiemmin lehti on ollut taitettavaa A3-kokoa, mutta olemme nyt tulleet siihen tulokseen, että A4 on parempi, ja tahdom-me vaihtaa myös paperilaadun kiiltävästä helpommin lähestyttävään mattaan. Se on herkullinen ja käsinkosketeltava."

Linkosuon kahvila- ja leipomoyritys täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Nämä vuodet Linkosuo on tarjonnut leivän ystäville lisäaineettomia leipiä ja sekä herkullisia kahvihetkiä arjen lomaan ravintolatoiminnalla ja kahviautomaattipisteillä.

TEKSTI Mari SydänMaanlakka KUVA JoSe aHonen

Tamperelainen perheyritys Linkosuo juhlii kahdesti


TEKSTI Mari SydänMaanlakka

Jo yksi jakso, joka voi olla päiviä tai kuu-kausia, on riittävä uuden tietotaidon kar-tuttamiseen.

Edelleensijoittamisjakson vaateena on tavallinen työsuhde, johon on myönnetty palkkatukea. Sen aikana työnantaja etsii työvoiman tarpeessa olevan käyttäjäyri-tyksen.

Tampereen seudun työllistämisyhdis-tys Etappi ry kokeili edelleensijoitusta vuonna 2009, ja seuraava vuosi 2010 ker-rytti kymmenen edelleensijoituspaikkaa.

Kuluvan vuoden elokuun loppuun men-nessä Etapilla on ollut jo kymmenen paik-kaa, joten luvut ovat kasvussa.

Työskentely aidossa työympäristössä antaa totuudenmukaisen kuvan työnteki-jän motivaatiotasosta.

Työpaikka itseä kiinnostavalta alalta auttaa työllistymisessä ja tuo mukanaan myös vaihtelua palkkatuetusta paikasta.

Motivaatio ja sitoutuminen ovat mo-

Edelleensijoitus on palkkatuetun työntekijän siirto toisen työnantajan/käyttäjäyrityksen käyttöön – työntekijälle kokemusrikas askel kohti avoimia työmarkkinoita.

lemmat sellaisia ensisijaisia asioita, joiden päälle on hyvä koota osaamista ja tietoa, kertoo Etappi ry:n toiminnanjohtaja Kau-ko Salmivirta puhuessaan työntekijän tär-keimmistä aseista työllistymisen kannalta.

Kun kerran on päässyt näyttämään nämä ominaisuudet käyttäjäyritykselle, työntekijänä saa jalan oven väliin, ja voi solmia uusia sosiaalisia suhteita käyttä-jäyrityksen henkilöstöön, joka taas voi tu-levaisuudessa auttaa työntekijää työllisty-mään kyseisessä yrityksessä myöhemmin.

Hyvä yritysyhteistyö on myös kullan-arvoista. Tiedonvaihto molemmin puolin antaa paljon sekä käyttäjäyritykselle ja työnantajalle. "Rakentava ja kannustava kritiikki on aina tervetullutta. Voimme esimerkiksi katsoa työntekijän lisäkoulu-tuksen tarpeen ja kouluttaa työntekijää ja lisätä valmiuksia työllistymisen tueksi", sanoo Salmivirta.

Tarja Pihlman Etapin siivousosastolta

kertoo, että heillä on edelleensijottamista sen varsinaisessa merkityksessä, mutta suurin osa työntekijöistä sijoitetaan avoi-mille koulutus- tai työmarkkinoille.

Meillä on monia yhteistyökumppaneita, joille sijoitamme työntekijöitämme.

Pihlman toteaa aikojen siivousalalla muuttuneen. "Nykyään asiakkaiden laa-tukriteerit ovat korkeammalla ja siivousta tutkitaan yliopistotasolla. Ennen oli myös ns. trendinä siivousalalla, että lopputulos oli kiiltävä, kun taas nyt on tärkeämpää, että yleiskuva on siisti ja mattapintainen.”

Työtehtävät vaativat jonkilaisen poh-jakoulutuksen tai paljon kokemusta alalta – on tiedettävä menetelmät, laitteet sekä aineet, joiden kanssa työskentelee.

Myös siivousainevalmistajat järjestävät omia koulutuksiaan.

Siivousalan toimesta noin 80% on lat-tiatasossa työskentelyä, ja ennen siellä kontattiin luuttuamassa käsin; nykyään

Työelämään Etapin kautta


työnteko on koneellistunut, ja siitä on tul-lut hektisempää.

Yksi suuri muutos on myös se, että sii-vousalan ammatti ei ole enää pelkästään nimellisesti palveluammatti.

Ennenhän siivoja ei saanut näkyä, mut-ta nykyään työnkuva on suurelta osalta asiakaspalvelua.

Antti-Jussi Halme toimii yrityskoordi-naattorina sekä vastaa Etapin edelleensi-joituksista ja toteaa sen olevan tuore ilmiö.

Halmeen tehtävänä on ottaa yhteyttä lupaaviin käyttäjäyrityksiin, sekä kertoa edelleensijoituksen mahdollisuuksista.

Hän kertoo esitelleensä asiaa muun muuassa Tampereen Yrittäjänaisien kokouk sessa.

"Ihmiset eivät vielä tiedä tästä kunnol-la, mutta kaikki kokemukset ovat olleet positiivia, palautteineen kaikkineen."

Edelleensijoittaminen on poikkeukset-ta otettu hienosti vastaan, eikä pelkästään sen edullisen työvoiman puolesta, vaan myöskin sen helppouden ja riskittömyy-den takia.

”Tämä on niin helppoa käyttäjäyri-tykselle, kaksi A4:ta ja nimet alle”, kehuu Halme.

Edelleensijoitus on hyvin riskitöntä; palkkatuella henkilön palkanneella varsi-naisella työnantajalla säilyy palkanmak-suvelvollisuus, työterveyshuolto ja kaikki työsopimuslain säännökset.

Etapin käyttäjäyrityksinä ovat toimi-neet niin yksityishenkilöt kuin Tampereen ev.lut. seurakuntakin. Etapin edelleensijoi-tusjaksot ovat kestoltaan olleet muutamis-ta päivistä kuukausiin.

”Ehdoton ykkönen pajoista, joista edel-leensijoittautumista on eniten, on ATK- ja Mediapaja, hyvänä kakkosena Puupaja se-kä Siivousosasto”. Halme kertoo vielä, kun kysyn, minkälainen työvoima on haluttua.

Kokemus kertoo parhaiten

Pastori Ari Rantavaara kertoo saaneensa tiedon tästä mahdollisuudesta tehdä toi-meksianto edelleensijoituksen nimissä oman seurakuntansa jäseneltä.

Vanha Aleksanterin kirkon esite todella kaipasi uudistusta – se vanha oli A4, jossa oli tekstiä ja mustavalkoinen kuva.

Hän otti yhteyttä Antti-Jussi Halmee-seen, joka koordinoi Etapilla edelleensi-joitukset. Lopputuloksena oli Mediapa-jalaisille työtehtävä, Aleksanterin kirkon esitteen uusiminen. Siihen kuului kirkon valokuvaaminen, esitteen taitto ja ulko-asun suunnittelu. Esite käännettiin myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja venä-jäksi.

”Tampereen seurakunta tekee muu-tenkin yhteiskunnallista työtä, ja halusin itsekin laittaa oman tukeni peliin”, sanoo Rantavaara, kun tiedustelen, mikä hänet sai lähtemään mukaan.

”Olen todella tyytyväinen lopputulok-seen, ja voin lämpimästi suositella tätä muillekin seurakunnille tai yhteityötahoil-le. Byrokraattinen puoli oli todella helppo, tarvittiinhan siihen se virallinen sopimus, mutta periaatteessa tämä oli tyyliin vain nimi alle. Olen tyytyväinen myös kustan-nuspuoleen; tälläistä esitettä ei olisi ikinä ollut mahdollista teettää oikealla mainos-firmalla, sillä se olisi rehellisesti ollut liian kallista", hymyilee pastori Ari Rantavaara – kokemus on selkeästi ollut positiivinen.

Haastattelin myös Pekka Sahamiestä Sportia-Pekasta, joka on ottanut Etapin Media- ja Pyöräpajalta itselleen työnte-kijöitä. Ensimmäisen kerran Sahamies työllisti Etapilta noin 7 vuotta sitten, jol-loin Etappi sijaitsi vielä Vuolteenkadulla vanhassa toimipisteessä. Hän kävi paikan päällä tiedustelemassa, olisiko Etapilla tarjota pyöränkorjaustaitoja omaavaa henkilöä kiireapulaiseksi, sillä hän oli kuullut Etapin pyöräpajasta muualta. Tä-män vuoden puolella Sahamies alkoi etsiä tietoteknisesti taitavaa henkilöä avoimil-ta työmarkkinoilta ja samoihin aikoihin kävi taas Etapissa kysymässä uutta verta pyöränkorjauspuolelle liikkeeseensä. Kävi ilmi, että Etapissa oli työvoimaa myös tie-totekniseen osaamiseen.

”Olin jo kokeillut muutamia henki-löitä paikkaan, mutta mielestäni nörtit ovat outo ihmisryhmä, joka on täysin irti työelämästä eikä heillä ole käsitystä re-aalimaailmasta. Nämä muutamat henki-löt, jotka kävivät koeajalla, leijuivat noin puoli metriä maanpinnasta ja yhteityö ei ottanut tuulta alleen", kertoo Sahamies värikkäästi .

Nyt Sportia-Pekan sähköisistä toimis-

ta vastaa Veli-Ville Korhonen, joka edel-leensijoittui Etapin mediapajalta viime maaliskuussa – hän on saanut työpaikan Sportia-Pekan riveissä. Hän oli mukana myös työryhmässä, joka suunnitteli Alek-santerin kirkon uuden esitteen.

Veli-Ville, tuttavallisemmin V-V, kertoo, että hänen toimenkuvaansa kuuluvat verk-kosivujen ylläpito, toimivan verkkokaupan käynnistys ja ylläpito, sekä tiedotus ja tie-tojenkeräys.

”Kannattaa olla työnkuvasta keskustel-taessa tarkkana mitä kaikkea tulevaan toi-menkuvaan kuuluu, ja täytyy osata myös sanoa ei”, neuvoo V-V tulevaisuuden edel-leensijoittautujia.

Edelleensijoittautuminen on sanahir-viö, ja se ei ole kovin myyvä nimi tälle toi-minnalle. Toisaalta on ihan hyvä, ettei tästä niin moni tiedä, sillä työntekijät saattaisi-vat tulla hyväksikäytetyksi vain edullisena työvoimana sanoo Pekka Sahamies kysy-essäni, miten ihmiset saisivat tietää enem-män edelleensijoittautumisesta.

Tulevaisuus on avoin avoimelle työn-tekijälle, eikä avoimuus ole yksittäisen henkilön piirre, työntekijä toivoo sitä työn-antajaltaan sekä edelleensijoittautumisen nimissä myös käyttäjäyritykseltä.


LielahtiHarjuntausta 533400 [email protected]. 03-3142 1000

KalevaSammonkatu 6833540 [email protected]. 03-254 3000

Kaupungin laajin

talviurheiluvalikoima!


– Pyynikin näkötorniin pääsee hissillä ja portaita.

– Pääsymaksu on 4–15-vuotiailta 50 senttiä, sitä vanhemmilta 2 euroa.

– Näkötorni on avoinna juhannus- ja jouluaattona klo 9–15, kesäkaudella klo 9–21, kaikkina muina päivinä klo 9–20.

– Kahvilassa on läpi vuoden noin 30 asiakaspai-kkaa, joista osa ulkona. Terassikauden alettua ulkopaikkoja on vielä noin 50 lisää.

– Aurinkoisina kesäpäivinä näkötornin edustalla palvelee jäätelökioski

........................................................................................................................................................

........................................................................................................................................................

........................................................................................................................................................

........................................................................................................................................................


Munkeistaan kuuluisa Pyynikin näkötorni sijaitsee maa-ilman suurimmalla soraharjulla yli 150 metrin korkeu-della merenpinnasta. Nykyinen punagraniittinen torni

valmistui harjun korkeimmalle kohdalle kaupungin 150-vuotis-juhlan kunniaksi vuonna 1929. Sen suunnitteli silloinen apulais-kaupunginarkkitehti Vilho Kolho.

Yli 80-vuotias torni on 26 metriä korkea ja sen huipulla on näköalatasanteet sekä sisätiloissa että ulkona. Tornista on esteet-tömät maisemanäkymät niin Pyhäjärvelle kuin Näsijärvellekin ja yli koko Tampereen.

Ennen nykyistä tornia Pyynikin harjulla oli puinen näkötorni. Tampereen kaupunki rakennutti sen vuonna 1888. Torni vauri-oitui tykkitulessa vuoden 1918 sodassa. Kevytrakenteisen ja mä-däntyvän tornin uusimisesta päätettiin 1925, jolloin sitä varten ryhdyttiin keräämään varoja.

Tornia ympäröivä Pyynikinharju on muodostunut jääkauden sulamisvaiheessa noin 10 000 vuotta sitten. Korkeimmillaan se kohoaa 77 metrin korkeudelle Pyhäjärven pinnasta. Pyynikin-harju on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ja arvo-kas niin luonnonsuojelullisesti kuin kulttuurihistoriallisestikin. Samalla se on suosittua virkistysaluetta.

Pyynikillä järjestettiin vuosina 1932–1971 moottoripyöräkil-pailuja. Yhä edelleen moottoripyöräkauden aikana motoristeja kaikkialta Suomesta kokoontuu viettämään tiistai-iltaansa Pyy-nikille. Paikalla on parhaimmillaan satoja pyöriä. Munkkikahvit-kin myydään motoristihintaan kahdella ja puolella eurolla kello viidestä alkaen – myös niille, jotka eivät ole tulleet kahvilaan


Näköalatasanteella ensin silmänruokaa -Jälkkär iks i munkkikahvi t a lakerrassa

moottoripyörällä. Jaro Suoste on toiminut Pyynikin näkötornin kahvilayrittäjänä

kuusi vuotta, sitä ennen toimintaa pyörittivät hänen vanhempan-sa.Kävijämäärät vaihtelevat, mutta parhaimpina päivinä kahvilassa saattaa käydä 1500 asiakasta. Koko kesä on sesonkiaikaa. Kaunii-na helmikuun päivänä saattaa kuitenkin olla enemmän kävijöitä kuin sateisena kesäpäivänä. Suosittuja munkkikahvipäiviä näkö-tornilla ovat myös esimerkiksi vappuaatto ja -päivä.

Kahvila on toiminut varsin samalla konseptilla pitkään. Jaro Suosteen äidin kehittelemä munkkiresepti ja kahvi, joka jauhe-taan pavuista juuri ennen käyttöä ja jota ei muualta saa, ovat olen-nainen osa näkötornin kahvilan viehätystä. Niitä ei olla aikeissa muuttaa jatkossakaan.

Työntekijöitä kahvilassa on sesonkiaikaan kaikkiaan parikym-mentä, talviaikaan puolet tästä. Suoste korostaa työntekijöiden merkitystä siinä, kuinka miellyttävä kokemus kahvilakäynti on, ja kehuu omaa henkilökuntaansa. Hän kertoo palkanneensa ja ha-luavansa jatkossakin palkata kahvilaansa iloisia ja ulospäinsuun-tautuneita ihmisiä.”Yhteishenki on hyvä,” Suoste sanoo.

lähteinä: http://www.munkkikahvila.net/http://www.uta.fi /laitokset/historia/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/VIId.htmhttp://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=110864&lan=fi


Esa Paukkosen elämä on eettistä – ja vähän luksustakin

”Elämisen ei tarvitse aina olla fyysisesti helppoa, mutta henkisesti sen tulee olla sekä helppoa että mukavaa”, pesu- ja puhdistusaineita myyvän Eettisen Luksuksen Esa Paukkonen sanoo.Etapin yhteistyökumppani Eettinen Luksus Oy panostaa eettiseen ja ekologiseen liiketoimintaan. Paukkonen pyrkii eettisyyteen ja ekologisuuteen myös muussa elämässään.



TEKSTI SARI HARSU KUVA ESA PAUKKOSEN ARKISTOT

Esa Paukkosen elämä on eettistä – ja vähän luksustakin

Perso

ona

Norppavesien äärellä elämä on kiireetöntä. Paukkonen pitää elä-män rauhoittumista merkittävänä saavutuksena.

”Saaressa asuminen lähentää maahan, veteen ja ilmaan sekä ympäröivään eläin- ja kasvimaailmaan. Luonnon seuraaminen säähavaintoineen on lähellä sydäntäni.”

Kymmenisen vuotta sitten Esa Paukkosen vaimo aloitti ekolo-gisen puhdistusaineen markkinoinnin.

”Kuluttajatuotteen myötä tuli mietittyä paljonkin kuluttami-seen liittyviä peruskysymyksiä. Ja vanhan hirsitalomme kunnos-tuksen yhteydessä monet kysymykset nousivat konkreettisesti esille: mistä materiaaleista, kuinka kestävistä, vanhaa vai uutta, mitkä jätteenkäsittely- ja vesihuoltoratkaisut, mistä energia?”

Maaseudun Eettinen Luksus

Esa Paukkonen on huomannut, että viime aikoina on koko yhteis-kunnassa noussut entistä selvemmin esille liiketoiminnan vas-tuullisuus ja rehellisyys. Vastuulliseen ja rehelliseen toimintaan hän itsekin pyrkii sekä vapaa-aikana että työssä.

Viitisen vuotta sitten Esa Paukkonen alkoi vaimonsa kanssa miettiä, että he voisivat tehdä maaseutukodistaan käsin jotain eettisesti ja ekologisesti arvokasta, sellaista, josta olisi iloa mo-nille suomalaisille.

Muutama vuosi aikaisemmin kaksi nuorta miestä oli perusta-nut San Franciscossa yrityksen, joka kehitti myrkyttömiä ja ekolo-gisia, kauniita ja hyvän tuoksuisia puhdistusaineita. ”Sattumoisin löysimme yhteyden tuohon yritykseen ja pääsimme yhteistyöhön heidän Englannissa toimivan tytäryrityksen kanssa.”Samoihin aikoihin Paukkoset päättivät rekisteröidä myös oman tavaramerkin. Se mahdollisti erilaisten eettisten ja ekologisten ratkaisujen tuomisen markkinoille.

Valoisat tulevaisuuden näkymät

Vaikka yrityksen liiketoiminta on vakaassa kasvussa, Eettinen Luksus on yhä edelleen perheyritys. Se ostaa tarvittavat lisäre-surssit toisilta yrityksiltä.

”Olemme tehneet paljon työtä löytääksemme oikeat tuotteet ja oi-keat kumppanit, joiden varaan voimme rakentaa toimintaamme. Meille on tullut selväksi, että mitään pikavoittoja missään suhtees-sa ei ole saatavissa. Täytyy olla kärsivällinen ja rakentaa tulevissa ratkaisuissa aina aikaisemmin tehdyn päälle. Näin emme hukkaa jo tehdyn työn merkitystä”, Paukkonen kertoo.

Eettisen Luksuksen tuotteiden kysyntä on kasvanut tasaisesti tunnettuuden lisääntymisen myötä. ”Olemme olleet hyvin maltil-lisia maksullisen mainonnan suhteen. Olemme mieluummin pa-nostaneet sosiaaliseen mediaan ja erilaisiin integroituihin ratkai-suihin kumppaneiden kanssa. Luotamme, että hyvä maine kiirii suusta suuhun -viestintänä.”

Yrityksen tuotteet ovat entistä enemmän ekologisia, niissä on enemmän kasvikunnasta peräisin olevia raaka-aineita ja ener-giaratkaisuissa on pyritty hiilineutraaliuteen. Varsinkin aurinko-energia on noussut keskeiseksi.”Asiakkaiden palaute on ollut erittäin positiivista ja kannustavaa. Olemme iloisia siitä, että olemme pystyneet tuomaan markkinoil-le tuotteita, jollaisia asiakkaat ovat kaivanneet.”

Sujuva eettinen arki

Paukkonen saa mielihyvää siitä, että tekee asian niin kuin kokee oikein olevan. Hän ei joudu voimakkaisiin ristiriitatilanteisiin eet-tisyyden ja arkipäivän valintojen suhteen. ”Siinä voi auttaa myös jo monet ikävuodet, jotka ovat kasvat-taneet.” Kun lähtökohtana on harkitseva kestäviin ratkaisuihin perustuva eläminen, niin ratkaisut löytyvät luonnostaan ilman kompromisseja.

”Koska lähimpään kirkonkylään ja sen myötä myös ruokakaup-paan on viitisentoista kilometriä, automatkat suunnitellaan luon-nollisesti niin, että turhaa ajamista voidaan välttää”, Paukkonen sanoo.

”Meistä jokainen voi pohtia, mitä on hyvä elämä ja kuinka meidän tulee elää ja kohdella muita ihmisiä. Teoille on hyvä löytää tarkoitus ja periaatteet, joita pyrkii noudattamaan tekoja tehdessään. Usein kii-reisessä arkipäivässä unohtuu tarkastella oman toiminnan suhdetta ympäröivään luontoon. Kun otetaan mukaan ymmärrys oikeasta ja väärästä, niin maailma lähtee kohentumaan ihan luonnostaan.”


Eettinen Luksus Oy on tehnyt Etapin Mediapajan kanssa yhteistyö-tä noin vuoden verran.

”Tampereella asuva sukulaisemme kertoi hyvistä yhteistyöko-kemuksistaan Mediapajan kanssa”, Eettisen Luksuksen Esa Pauk-konen muistelee.

Paukkosta kiinnosti Etapin toiminta, ja hän halusi tukea sitä antamalla Mediapajan nuorille työntekijöille hyviä työtehtäviä. Myös Mediapajalle yhteistyön alkaminen sopi mainiosti. Monella Mediapajan työntekijällä on koulutus mutta vain vähän työkoke-musta. Tämän yhteistyön myötä mediapajalaiset ovat saaneet heille tarpeellisia työnäytteitä portfolioonsa. Töillä on myös hyvä näky-vyys, koska ne tulevat valtakunnalliseen levitykseen.

Mediapaja ei halua kilpailla mainostoimistojen kanssa, ja siksi se ei yleensä tee yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on varaa maksaa mainostoimistojen palveluista. Mutta tässä tapauk-sessa tehtiin poikkeus.

”Meillä on yhteisiä arvoja. Ekologisuus ja kierrätys ovat olen-naisia asioita myös Etapissa. Täällä esimerkiksi kunnostetaan ker-taalleen käytöstä poistettuja vanhoja pyöriä uudelleen käyttöön”, Mediapajan työnohjaaja Jose Ahonen sanoo.

Mediapaja tekee Eettiselle Luksukselle oikeastaan kaiken mai-nosmateriaalin: tuottaa sisällöt, laatii ja päivittää nettisivut, tekee graafiset materiaalit.

Molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. ”Esa on vaativa mutta helppo asiakas. Hänellä on ajatuksia ja

hyviä kehitysideoita, mutta hän ei takerru epäolennaisuuksiin. Esa tuo tarpeellista yrittäjänäkökulmaa Mediapajan graafisen näke-myksen rinnalle”, Jose sanoo.

Yleensä Mediapajan asiakkaalla on jokin yksittäinen idea tai aja-tus, jonka Mediapaja toteuttaa. Eettisen Luksuksen kanssa yhteis-työkuvio on huomattavasti vapaampi ja laajempi. Mediapajalaisten pitää miettiä koko konseptia, myös esimerkiksi markkinointikana-via.

”Yhteistyö on sujunut mutkattomasti, ja uskon sen sujuvan hy-vin jatkossakin. Mediapaja on meidän ajatustemme ja tunteidemme tulkki, joka tulkitsee viestimme www-sivuille, Facebookiin ja erilai-siin viestintäratkaisuihin,” Esa Paukkonen kertoo.

Työntekijät vaihtuvat Mediapajalla suhteellisen usein, mikä tuo paitsi uusia ideoita ja tuoreita näkökulmia myös haasteita. Uuden työntekijän kanssa on aina aloitettava alusta, hänet on tutustutet-tava yritykseen, sen tuotteisiin sekä jo tehtyyn materiaaliin. Ottaa aikansa, että uusi työntekijä saa riittävästi taustatietoa ja kiinni ajatuksesta.

”Se on tämänkaltaisen toiminnan luonne, ja Etapissa on totuttu erilaisiin lähtötasoihin”, Jose toteaa.

Yhteistyön peruskivenä samat arvot



Projektina kirpputoriYksityisyrittäjä Erno Mäntyniemi on Kyttälän Kirppiksen puikoissa ja pyörittää siinä ohessa Kyttälän Kotisiivouspalvelua. ”2000-luvun alkuvuosina kehittelin ideaa omasta kirpputoritoiminnasta, ja aikomuksenani oli pistää yritys jo silloin pystyyn. Siirryin kuitenkin muihin hommiin taloudellisten syiden vuoksi ja tein projektiluontoisia töitä kolmannella sektorilla. Voinen esimerkkinä mainita ainakin Polut työelämään-projektin, jota tehtiin Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:llä, jossa toimin ATK-ohjaajana sekä toimistotyöntekijänä. Vuonna 2009 sitten kaivoin vanhat mietteeni ja suunnitelmani kirpputoripalvelun perustamisesta, sekä ryhdyin luomaan omaa yritystä”, kertoo Erno Mäntyniemi kirpputorin perustamisliikkeistä.

"Mietin kirpputorille sopivaa sijaintia ja vaihtoehtoja liiketilalle oli aina Ylöjärvellä asti. Päädyin kuitenkin tähän liikehuoneistoon ollessani kauniina syyspäivänä kävelyllä kotini lähellä ja huoma-sin tämä liiketilan olevan vuokralla. Sijainti on loistava myös mui-den vieressä sijaitsevien liikkeiden kannalta, kiinnitin huomiota esimerkiksi asiakkaita täynnä olevaan kahvilaan, joka nyttemmin siis on Kyttälän Kirppiksen seinänaapuri", kertoo Mäntyniemi, kun kysyn miten hän valitsi liikkeen sijainnin.

Kyttälän Kirppiksellä on töissä kaksi työntekijää ja Kyttälän Ko-tisiivouksella kolme. Yksi heistä on palkkatuetulla työsopimuksel-la ja yksi työntekijä on työkokeilussa. Toivetyöntekijää Mäntymäki kuvailee sanoilla "asiakaspalveluhenkinen, tasapainoinen ja tilan-netajuinen. On myös positiivista huomata työnhakijan motivaatio – arvostan itse tukitoimien hyödyntämistä. Työelämävalmennus esimerkkinä”, lisää Mäntyniemi.

Sesonkiaika on jo alkanut Kyttälän Kotisiivouksen puolella. Meiltä on tilattu todella paljon joulusiivouksia ja kohta meillä on-kin myytävänä vain ei-oota. Yksi vaihtoehto onkin, että palkkai-simme yhden siivousalasta kiinnostuneen henkilön töihin. Kyse on kotisiivouksesta, joten kyseessä on oltava luottohenkilö.

Erno Mäntyniemi luokittaa Kyttälän Kirppiksen ja Kyttälän Kotisiivouksen perusarvoiksi kierrätyksen, ekologisuuden, siis-teyden ja rennon ihmisläheisyyden.

"Meillä on laaja asiakaskunta ja monenlainen tavara menee kaupaksi. Itse olen monesta tuotteesta, että "ei ikinä", mutta sitten tuleekin asiakas ja ostaa tuotteen iloiten siitä, että ei ole mistään muualta löytänyt. Toisen romu on toisen aarre. Hinta on usein valttia ja erikoiset tuotteet menevät nopeasti kaupaksi", kuvailee Kyttälän Kirppiksen omistaja kysynnän ja tarjonnan suhdetta.

Viikonloppuisin ostajakuntamme on erilaista kuin viikolla. Arkisin käy enemmän nuoria ja kaupaksi menevät suurimmaksi

osaksi vaatteet, viihde ja kaikenlainen kotitavara. Viikonlopuilla ihmiset tulevat kauempaakin ostoksille. Meillä on myös paljon kanta-asiakkaita, joista muutamat ostavat kirpparipalvelun neljä tai kaksi kertaa vuodessa koti-inventaarion tullessa.

Vuokratusta kirpputoripöydästä on maksettu käypää rahaa, joten kannattaa huoltaa omaa vuokrapöytää siistimällä ja som-mittelemalla. Pöytää ei myöskään kannatta tukottaa aivan täyteen, sillä asiakkaalle tulee hankaluuksia kaivella haluamaansa ihana vaaleanpunainen toppi, kaikkien neuleiden, farkkujen, pussilaka-noiden ja lastenvaatteiden alta.

"Myös uusia tuotteita kannattaa tuoda myyntiin, asiakas kyllä huomaa", vinkkaa Erno Mäntymäki.

Asiakkaat huomaavat kirpputorin myös internetissä, Kyttälän kirppiksen omilla kotisivuilla ja Facebookissa. ”Laitamme Face-bookiin satunnaisesti kuvia erilaisista tuotteista. Kerrankin kirp-putorilla kävi eräs nainen, joka asteli varman oloisena liikkeeseen sisälle ja kiersi kirpputoria ympäri katsellen ylähyllyille. Meni tovi, kun nainen tuli tiskille pettyneen oloisena tyhjin käsin. Asiakas siirsi katseensa tiskiltä yläviistoon vastapäätä olevaan hyllyyn ja huomasi siellä etsimänsä tuotteen. Nainen kertoi tulleensa Hä-meenlinnasta asti hakemaan yhtä tiettyä muutaman euron piz-zalautasta, jonka oli huomannut meidän Facebook-sivuillamme. Kuulemma hänellä on kotona samaa sarjaa, ja sitä ei enää myydä missään”, muistaa Erno Mäntymäki taannoista tapahtumaa. Ilmei-sen toimivaa markkinointia, sillä seuraavaksi kuulen asiakkaasta, joka tuli Turusta asti tuotekuvan perusteella.

Kyttälän KirppisAleksanterinkatu 10.www.kyttis.fi

Yhteistyön peruskivenä samat arvot

TEKSTI Mari SydänMaanlakka KUVITUS Mari SydänMaanlakka / kyTTälän kirPPiS -facebook


sarvijaakonkatu

rieväkatu

Sportia

Asko

Prisma

Gigantti

sam

monkatu

sammonkatu

sarvijaakonkatu

ETAPPI

PP

· Toimisto· Mediapaja· ATK-Paja · Puu- ja enti- söintipaja · Terveyspiste

· Autopaja · Pyöräpaja · Siivouspaja

Sarvijaakonkatu

Yhteystiedot

ETAPPITampereen seudun TyöllisTämisyhdisTys eTappi ry

Etappilehti 2/2011

Documents

Transcript of Etappilehti 2/2011