ESITETAITTO S+R+E KORJ 2 VALM - Metsähallitus...luvarustusta ja opasteita. Pääopasteet on...
Transcript of ESITETAITTO S+R+E KORJ 2 VALM - Metsähallitus...luvarustusta ja opasteita. Pääopasteet on...
Vattajan hietikotDyyni-Life 2005-2009
Hiekkarantaa silmänkantamattomiinVattajan hietikot ovat Euroopan laajin yhtenäinen rantadyynialuepohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Yhtenäistä hiekkarantaa on yli15 kilometriä ja alueella esiintyy useita erittäin edustavia hietikko-luontotyyppejä sekä niille sopeutuneita eliölajeja. Alueen luonnon-ja maisema-arvot ovat tunnettuja ja tunnustettuja. Kansallisistasuojeluohjelmista hietikot lukeutuvat rantojen, harjujen ja pohja-vesien suojeluohjelmiin. Vuodesta 2002 alkaen Vattajan dyynit jaLohtajan ampuma- ja harjoitusalueen rannat ovat olleet osa myösEU:n Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoa. Dyynit on luo-kiteltu myös maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi Kes-ki-Pohjanmaan maakuntakaavassa.
Maapuolustuksen välttämätön lenkkiVattajanniemellä sijaitseva Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue onainoa paikka Suomessa, jossa puolustusvoimat voi harjoitella läheskaikilla asejärjestelmillä. Rannikolla niemessä sijaitseva ampuma-alue mahdollistaa riittävän laajan ampumasektorin meren suun-taan ja helposti valvottava saareton merialue turvallisten kova-
panosammuntojen järjestämisen. Vattaja on luokiteltu valtakun-nallisesti tärkeäksi ampuma- ja harjoitusalueeksi. Puolustusvoimatlunasti alueen käyttöönsä 1950-luvun alussa.
Vattajan Dyyni-Life 2005–2009Metsähallituksen, puolustusvoimien ja Länsi-Suomen Ympäristö-keskuksen yhteisen Vattajan Dyyni-Life -hankkeen avulla on sovi-tettu luonnonsuojelun, maanpuolustuksen ja virkistyskäytön tar-peita – Vattajan ainutlaatuisen luonnon hyväksi. Hankkeen aikanaon ohjattu kasvillisuuden ja maaperän kulumista aiheuttavaa toi-mintaa pois herkimmiltä alueilta. Samalla on korjattu jo syntyneitäluontovaurioita ja ennallistettu ihmistoiminnan heikentämiä luon-totyyppejä. Puolustusvoimien harjoitusten haittavaikutuksia on vä-hennetty siirtämällä toimintoja herkiltä luontotyypeiltä sekä ohjaa-malla luontotyypeille jääneitä toimintoja. Virkistyskäytön häiriöitäon vähennetty ohjaamalla käyttöä opasteiden ja palvelurakenteidenavulla. Suojelutoimenpiteet ja tämän esitteen teon on mahdollista-nut EU:n Life-rahaston tuki.
Vaalitaan Vattajaa
Veden lajittelema hiekka liikkuu helposti rantavoimien vaikutuk-sesta sekä veden alla että kuivalla maalla. Veden alla aallokko ja ran-nikon virtaukset kasaavat matalaan veteen vedenalaisia hiekkasärk-kiä ja rannan tuntumaan pieniä rantavalleja. Rantavallit jäävät vedenpinnan laskiessa loiskevyöhykkeen yläpuolelle, ja tuuli kuivattaa hie-kan pinnan nopeasti. Suojattomalla rannalla tuuli tarttuu hiekanjy-väsiin ja alkaa kuljettaa niitä mukanaan. Samaan aikaan rannallehuuhtoutuneista siemenistä itäneet kasvituppaat jarruttavat tuulenliikettä maanpinnan tasolla.
Tuulen hidastuessa hiekka alkaa kasautua kasvimättäisiin. Näinsyntyvät ensimmäiset alkiodyynit. Hieman etäämmällä rantaviivas-ta, mihin aallokko ei juuri koskaan yllä, tulevat toimeen vielä tehok-kaammin tuulta vaimentavat kasvit kuten rantavehnä. Laajoina, ran-nan suuntaisina kasvustoina kasvavat rantavehnät kasaavat tuulenkuljettamaa hiekkaa niin tehokkaasti, että muodostuu dyynivalli, jo-ka saattaa kohota useita metrejä merenpinnan yläpuolelle. Rannandyynivallia, jonka pintaa verhoaa vielä suurelta osin paljas hiekka,kutsutaan valkeaksi dyyniksi. Vähitellen kasvillisuus verhoaa dyy-nin pinnan siellä, missä hiekka ei enää liiku. Syntyy kiinteä, ruoho-
kasvillisuuden peittämä harmaa dyyni. Rantadyynivallien takaisentasanteen (ns. deflaatioalueen) kasvillisuuden kuluessa puhki, hiekkasaattaa lähteä uudelleen liikkeelle. Tällöin pienempiä dyynikumpa-reita, ns. variksenmarjadyynejä, voivat muodostaa mm. pienetpensaat ja varvut kuten variksenmarja.
Laajan kasvillisuusvaurion tai pitkien runsastuulisten jaksojenseurauksena hiekkaa saattaa lähteä liikkeelle laajalta alueelta muo-dostaen metsän rajaan vaeltavan dyynin. Tavallisesti dyynit peittyvätajan mittaan metsäkasvillisuudella, jolloin niistä tulee metsäisiädyynejä.
Tuulen muovaamat luontotyypit
Vedenalainenhiekkasärkkä
Alkiovaiheendyyni
Rantakauradyynil. valkeadyyni
Ruoho-kasvillisuudenpeittämä dyynil. harmaadyyni
Deflaatio-tasanne
Variksenmarja-dyyni
Metsäinendyyni
Met
säis
et d
yyni
t
Vaih
eutt
amis
suot
ja r
anta
suot
Maa
nkoh
oam
isra
nnik
onpr
imää
risu
kkes
iova
ihei
den
luon
nont
ilai
set
met
sät
*)
Vede
nala
iset
hie
kkas
ärkä
t
Liik
kuva
t ra
ntak
aura
dyyn
it
Liik
kuva
t al
kiov
aihd
een
dyyn
it
I k
m
PUO
LU
STU
SVO
IMIE
N T
OIM
INN
OT
:Y
mpä
rist
öä k
ulut
tava
n to
imin
nan
siir
to p
ois
luon
toty
ypei
ltä
Nat
ura-
luon
toty
ypei
lle s
ijoit
tuva
n tu
liase
ma-
tm
s.to
imin
nan
ohja
amin
en v
aiku
tust
en m
inim
oim
isek
si-
Maa
lialu
e (s
ulje
ttu
alue
)
LII
KK
UM
ISE
N O
HJA
US:
Vir
kist
yskä
ytön
ohj
aus
opas
tein
ja r
aken
tein
Suos
itel
tava
lint
ujen
pes
imis
aika
inen
liik
kum
isra
joit
us(1
0.5.
-30.
7.)
Luon
topo
lut
LU
ON
NO
N E
NN
AL
LIS
TA
MIS
TO
IME
T:
Vau
rioi
tune
en d
yyni
muo
don/
-kas
villi
suud
en e
nnal
lista
min
en
Lai
dunn
etta
va a
lue
Luo
nnon
met
säks
i enn
allis
tett
u al
ue
Vai
hett
umis
suon
a/ve
sist
önä
enna
llist
ettu
alu
e
Avo
imie
n hi
etik
oide
n ho
itor
aiva
ukse
t
Nat
ura-
alue
en r
aja
Vat
taja
n D
yyn
i-L
ife
Suoj
elta
vien
luon
toty
yppi
en ja
toi
men
pite
iden
sij
oitt
umin
en
luon
nont
ilai
set
met
sät
*)
Hak
amaa
t ja
kas
kila
itum
etK
iint
eät
ruoh
okas
villi
suud
enpe
ittä
mät
dyy
nit
*)
Vari
ksen
mar
jady
ynit
*)
Mer
enra
ntan
iity
t *)
Met
sälu
hdat
*)
Bor
eaal
inen
luon
nonm
etsä
*) e
nsis
ijai
sest
i suo
jelta
va lu
onto
tyyp
pi
Ran
niko
n la
guun
it *
)L
ahde
nkro
opin
lam
pi
Luonnon monimuotoisuuden palauttaminen ja ylläpitäminenedellyttää aktiivisia toimia. Hoitoa vaativia kohteita ovat etenkinperinteisen laidunnuksen synnyttämät luontotyypit. Niittyjen jahakamaiden lisäksi myös vuosisatoja jatkunut laidunnus on vaikut-tanut dyynien kehittymiseen. Koko Vattajan ranta-alue on vielä1900-luvun puoliväliin ollut perinteisessä laidunkäytössä kyläläis-ten yhteislaitumena. Tietojen mukaan saattoi hiekkapakoilla nähdäkymmenpäisiä hevoslaumoja 1700–1800-luvuilla. Suurimmissalaumoissa liikkuivat lampaat. Niitä kerrottiin olleen Vattajalla sato-ja.
Laidunnuksen loppuminen on vähentänyt hietikoiden avoi-muutta suuresti. Kavioiden vaihtuminen sotilaiden saappaisiin eiole voinut kokonaan estää umpeutumiskehitystä. Avoimien hieti-koiden umpeutuminen on ollut viimeisen 60 vuoden aikana nope-aa. Ilmakuvien mukaan vielä 1940-luvulla avoin hietikkoalue olihuomattavasti nykyistä laajempi. Täysin avointa hietikkoaluetta olituolloin noin 470 hehtaaria ja 2006 noin 280 hehtaaria.
Syömällä siistiäLampaat ovat jälleen palanneet hietikoille. Laiduntamalla ja rai-vauksin saadaan palautettua avoimia niittyjä, hakamaita ja hieti-koita. Life-projektin yhteydessä on perustettu neljä erillistä laidun-aluetta yhteensä 100 hehtaarin alalle. Perinteisiin hakamaihin voitutustua mm. Pitkäpauhan luontopolulla.
Myös puolustusvoimat on osallistunut monin tavoin luonnon-hoitotöihin. Moni Vattajalla harjoitellut varusmies on maapuolus-tuksen lisäksi osallistunut myös "luonnon puolustukseen" mm. rai-vaamalla umpeutuvia dyyniluontotyyppejä
Monimuotoista ennallistustaMaalialueen metsäpalo 2006 oli luonnon monimuotoisuudelle on-nenpotku. Hiiltynyt puuaines on monelle lajille välttämätön elin-ehto.
Ennallistaminen voi olla myös koneita vaativaa ja hurjannäköistä toimintaa. Vaurioituneita dyynimuotoja on palautettu ko-
Aika entinen palaa ennallistamalla
netyönä useiden hehtaarien alalla. Myrskytuhoja jäljittelevien pien-aukkojen avulla nopeutetaan metsien palautumista luonnon met-siksi. Kaikkiaan metsiä on ennallistettu Life-projektin aikana noin140 ha.
Ennallistamistöiden ansiosta myös Vatunginjärvi lainehtii jäl-leen – 50 vuoden tauon jälkeen. Kuivattu merestä kuroutunutkluuvijärvi on ennallistettu nostamalla vedenpintaa noin metrinpohjapadon ja pengerrysten avulla.
Vatunginjärvi lainehtii jälleenMäärävälein tehtävien luonnonhoitotoimien lisäksi alueenluontoa on myös ennallistettu lähemmäksi alkuperäistä asuaan. Ennallistaminen on toimintaa, jonka tavoitteena on nopeuttaa ih-misen muuttaman ekosysteemin palautumista luonnontilaisen kal-taiseksi. Suojelualueilla talouskäytön muuttamien metsien, soidenja pienvesien ennallistaminen on perusteltua silloin, kun palautu-minen luontaisesti on hidasta tai epävarmaa.
Dyynit tarkkailussaNiin sotilaan saappaiden, uimareiden varvastossujen kuin lampai-den sorkkienkin vaikutuksia dyyniluontoon seurataan. Dyyni-Life-projektin aikana on aloitettu kattava seurantaohjelma: Dyyneiltäon Helsingin yliopiston ja hyönteistutkijoiden toimesta tutkittukuluneisuutta, kasvillisuutta ja pinnanmuotoja tuhansilta koealoil-ta. Tavoitteena on kerätä tietoa hietikkoluonnon hoidon ja käytönvaikutuksista dyyniluontotyyppeihin ja paahdeympäristön lajis-toon sekä edistää sopivien hoito- ja seurantamenetelmien kehit-tämistä maassamme.
31 2
”Elävältähautautujat”Avoimilla hiekkarannoilla kasvavien kasvien on siedettävä karujaolosuhteita: suolaisen veden pärskeitä, äärimmäistä kuivuutta jaauringon paahdetta sekä tuulen kuivattavaa vaikutusta. Niiden onkestettävä myös hiekkaan hautautumista. Vain muutama laji onniin ankaria oloja kestävä, että kykenee muodostamaan laajoja kas-vustoja niukkaravinteiselle hiekalle.
Merisinappi (1)Siinä, mihin edellisen kesän aalto sinapin siemenen kantoi, kukkiiloppukesällä vaaleanpunertava tai valkokukkainen merisinappi pie-nenä pensasmaisena tuppaana. Merisinapin aseet ankaria olosuh-teita vastaan ovat vettä varastoivat möyheät lehdet ja runsas sie-mentuotanto, jolla se kykenee nopeasti asuttamaan alati muuttu-vaan rantaviivaa. Karusta kvartsipitoisesta hiekasta ei juuri ravintei-ta kasvien käyttöön irtoa, mutta merisinappi on sopeutunut hyö-dyntämään hiekkaan hautautuneesta, mätänevästä kasviaineksestavapautuvia ravinteita.
Suola-arho (2)Suolaisuutta ympäristöltään vaativan suola-arhon ei korkeudellaantarvitse kilpailla muiden kasvien kanssa. Avoimen rannan lähelläeivät juuri muut kasvit viihdy. Suola-arhon mehevän möyheät, vet-tä säästävät lehdet sijaitsevat varressa vastakkain ja vuorottain. Yl-häältä katsoen kasvin lehdet näyttävät olevan säännöllisesti neljässärivissä. Laajalle leviävien rönsyjensä avulla se muodostaa tiiviitäkasvustoja, jotka keräävät ympärilleen lentohiekkaa. Vahvan juu-rakkonsa ansiosta suola-arho jaksaa kasvaa aina uudelleen hiekanpinnalle – hautautuakseen taas seuraavalla tuulella.
Merinätkelmä (3)Merinätkelmän yhdennäköisyys puutarhassa kasvatettavan her-neen kanssa on silmiinpistävä ja paljastaa sen kuuluvan hernekasvi-en heimoon. Hernekasveilla on kyky sitoa juuristossaan asustavienbakteerien avulla ilmasta typpeä, ja niinpä se kykenee kasvatta-maan näyttäviä kasvustoja muutoin hyvin karulle hietikolle. Me-rinätkelmä ei viihdy aivan avoimella, tuulen riepottelemalla rannal-la, vaan yleensä sen tapaa dyynivallin suojan puolelta, rantavehnänjoukosta.
“Leijonien” ja tyllien valtakunta
Vatu
nkiP
itkä
pauh
a
Kal
so
Oh
taka
ri
Lah
den
kro
opp
i
Uim
aran
ta
I k
m
N
Lah
den
kro
opp
i
Hak
unti
Info
Uim
aran
ta
Näk
öala
torn
i/lin
tuto
rni
Laav
u
Vuo
kram
ökki
Kio
ski
Kui
vakä
ymäl
ä
Puku
kopp
i
Ruo
kapa
ikka
Paik
oitu
s
Inva
-WC
/-re
itti
Tule
ntek
opai
kka
Paik
oitu
s ja
info
Liik
kum
isra
joit
us
Opa
stus
kato
s
Lent
opal
loke
nttä
Hiih
tola
tu
Kar
ipol
ku
Luon
topo
lku
Salli
ttu
ajot
ie P
uolu
stus
-vo
imie
n al
ueel
la
Nat
ura
2000
-al
ue
Puol
ustu
svoi
mie
n al
ue
Arv
okas
lint
ujen
pes
intä
alue
,vä
ltä li
ikku
mis
ta 1
0.5.
-30.
7.
Vir
kist
ys-
vyöh
yke
LIIK
KU
MIS
KIE
LTO
ALU
EE
T:
Maj
oitu
s-,
Maa
li-hu
olto
- ja
alue
vara
stoa
lue
Vir
kis
tys
kä
yt
tö
Loh
taja
n kk
8-tie
->
4 5 6 7
Rantavehnä (4)Koko Itämeren alueella hiekkaisten rantojen yleisin heinäkasvi onsuuri, sinivihreälehtinen rantavehnä. Sukulaisensa juolavehnän(Elymus repens) tapaan rantavehnällä on vahva maan alla suikerta-va juurakko, jonka turvin kasvi selviytyy lähes säännöllisestä hiek-kaan hautautumisesta. Laajat rantavehnäkasvustot ovat rantadyy-nivallien syntymisen kannalta ehdoton edellytys. Runsas siemen-tuotanto varmistaa rantavehnän leviämisen ja samalla se tarjoaamainion ravintokohteen siemensyöjälinnuille ja pula-aikana hätä-ravintoa myös ihmisille.
Lapintiira (5)Valkopukuinen, rauhallisesti ja keijun keveästi lentävä lapintiira onhiekkarantojen kaivattu kesäasukas. Sukulaisestaan kalatiirasta senerottaa kokonaan tummanpunaisesta nokasta. Kalatiiran nokka onoranssinpunainen ja mustakärkinen. Lapintiiran pesä saattaa sijaitapaljaalla rantahietikolla, jolloin sen suojavärisiä munia on vaikeahavaita. Kiukkuinen tiira yläpuolellasi tarkoittaakin usein sitä, ettäolet häirinnyt sen kotirauhaa.
Tylli (6)Selkäpuolelta hiekanruskea ja vatsapuolelta valkoinen tylli onavointen hiekka- ja somerikkorantojen runsain kahlaaja. Sen vointunnistaa jo etäältä lyhyinä pyrähdyksinä etenevästä liikkumista-vastaan. Myös tylli pesii maassa lähellä rantaviivaa. Pesän lähelle ek-syneestä kulkijasta tylli varoittelee toistelemalla ääntä, joka muis-tuttaa sen omaa nimeä.
Muurahaiskorento eli muurahaisleijona (7)Paljailla hietikoilla näkee paikoin pieniä suppilomaisia kuoppia,joiden tekijä ei yleensä ole reipas sauvakävelijä. Kyse on useimmi-ten muurahaiskorennon toukan pyyntikuopasta. Tavanomaisestimuurahaisleijonaksi kutsuttu korennon toukka pyytää ansallaanmuurahaisia, kovakuoriaisia ja muita pieniä hyönteisiä. Pihtileu-kainen toukka odottaa suppilon pohjalle kaivautuneena kuoppaanliukuvia hyönteisiä. Muurahaisleijonasta kehittyy aikanaan vaati-mattoman näköinen, harmaa ja noin 3–4 mm pituinen korento,joita voi heinäkuussa nähdä lentelemässä hitaasti alueilla, joillatoukkiakin esiintyy.
Vattajanniemellä sijaitsee yksi Suomen puolustusvoimienkehitettävistä ampuma- ja harjoitusalueista, Lohtajan ampuma- jaharjoitusalue, missä käy joukkoja Rovaniemeltä Helsinkiin. Har-joitusaluetta käytetään kaikkina vuodenaikoina. Käyttövuorokau-sia on noin 220, joista merkittäviä liikkumisrajoituksia on noin160 vuorokautena.
Life-projektin aikana toteutettujen sopeuttamistoimien avullavarmistutaan siitä, ettei puolustusvoimien harjoituksista aiheudumerkittäviä haittavaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden vuoksialue on liitetty suojelualueverkostoon.
Toimintoja on sopeutettu luontoarvoihin siirtämällä maaperääkuluttavia toimintoja pois arvokkailta luontotyypeiltä sekä ohjaa-
malla ja vakioimalla luontotyypeille jääviä toimia. Tarkimmin oh-jataan raskasta liikennettä mm. vakioimalla liikenne sorapäällys-teisillä teillä sekä kulku-urien ja ajoneuvoasemien maastomerkin-nöillä. Myös metsäisten dyynien rinteiden kulumista saadaan vä-hennettyä portaiden ja polkujen purukatteiden avulla.
Maanpuolustuskoulutuksen lisäksi varusmiehet saavat Vattajal-la myös kosolti tietoa hietikoiden luonnosta ja suojelusta. Alueellaharjoittelevat joukot koulutetaan tunnistamaan herkimmät koh-teet ja toimimaan alueella luontoa vahingoittamatta. Koulutusai-neistona ovat mm. toiminta-ohjeet, aluekartat, maasto-opasteet jaDVD-elokuva.
Puolustusvoimat sopeuttaatoimintaansa luontoarvoihin
Luonnontarkkailijat ja ulkoilijat ovat tervetulleita naut-timaan silmää lepuuttavasta maisemasta. Herkästä luonnosta japuolustusvoimien toiminnasta johtuen, ulkoilijalta vaaditaan vas-tuullisuutta tavallista enemmän.
Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ulkopuolisina aikoinavirkistyskäyttö on mahdollista alempana luetellut rajoitukset huo-mioiden. Tietoa harjoitustoiminnan aikatauluista ja varomääräyk-sistä saa tuloreittien varrelle sijoitetuista varoilmoitustauluista, ra-diossa luettavista puolustusvoimien tiedotuksista, tekstitelevisiostasekä internetistä osoitteesta www.mil.fi .
Ampuma- ja harjoitusalueen raja on merkitty maastoon sini-valkoisin maalatuin merkein. Puolustusvoimien harjoitustoimin-nan ulkopuolisina aikoina alueella voi liikkua jokamiehenoikeuk-sin alla lueteltuja rajoituksia noudattaen.
Ampuma- ja harjoitusalueen käytönrajoitukset:• Luvaton liikkuminen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella onkielletty ammuntojen aikana. Vaaralliselle alueelle johtavat tieuraton ampumaharjoituksien aikana eristetty puomeilla ja ammun-noista varoittavin kyltein. Punainen lippu tai pimeällä punainenvalo sektorivartiotornissa tai rannalla kertoo ammuntojen olevankäynnissä.• Majoitus- ja huoltoalueella liikkuminen on aina luvanvaraista.Raja on merkitty maastoon keltaisilla varoitustauluilla.• Kalsonnokan eteläpuolella sijaitsevalle maalialueelle meneminenon hengenvaarallista ja siksi aina ehdottomasti kielletty. Maalialu-
een raja on merkitty maastoon keltaisilla varoitustauluilla. Maali-alueen läpi ei saa kulkea rantaviivaakaan pitkin.• Ampuma- ja harjoitusalueella saattaa olla räjähtämättömiä am-muksia. Älä koske maastosta löytyviin vieraisiin esineisiin.• Lentokoneiden ja ilmamaalien tähystäminen optisilla laitteilla,kuten kiikarilla, on kielletty silmävauriovaaran vuoksi.• Ohtakarintien ja Kalsonnokan välisellä ranta-alueella on vältet-tävä liikkumista lintujen pesimäaikana 20.5.–30.7. Koirat on pi-dettävä kytkettyinä ympäri vuoden.• Moottoriajoneuvoilla ajo ranta-alueilla ja teiden ulkopuolella onkielletty ilman maanomistajan lupaa.
Natura-alueella on kiinteitä nuotiopaikkoja, joille voi tehdä tu-len, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Asuntoautolla tai mat-kailuvaunulla tilapäinen yöpyminen on mahdollista keskiaukea-man karttaan merkityillä yleisillä pysäköintialueilla.
Jokamiehet tarkkoina!
Natura-alue jakautuu virkistys-, syrjä- ja rajoitusvyöhykkei-siin. Vattajan hietikoiden luontoon on suositeltavinta tutustua Oh-takariin johtavan tien itäpuoleisella Pitkäpauhan virkistysalueella,minne on Life-projektin yhteydessä toteutettu monenlaista palve-luvarustusta ja opasteita. Pääopasteet on sijoitettu niemen kärjenuimarannan pysäköintialueelle. Kasvillisuuden kulumista on vä-hennetty ohjaamalla jalankulkua lautapoluilla, joita pitkin ranta-dyyneille pääsee pyörätuolillakin.
Uimarannalla on myös dyyniluonnosta kertova luontopolku.Ikiaikaista Lohtajan ja Ohtakarin välistä Karipolkua myöten pääseemyös hiukan etelämpänä sijaitsevalle Vatunginjärven luontopolul-le, missä on mahdollisuus tutustua mm. Pitkäpauhan hakamaahan,luonnonmetsien ennallistamiskohteisiin ja ennallistettuun Vatun-ginjärveen.
Maalialuetta lukuun ottamatta jokamiehen oikeudet ovat voi-massa syrjävyöhykkeelläkin puolustusvoimien ampumaharjoitus-ten ulkopuolella. Siten mm. marjastus, sienestys ja ulkoilu on mah-dollista Vanhan Ohtakarintien sekä Lahdenkroopintien varsilla.Puolustusvoimen harjoituskäyttöön tekemien muiden sorapäällys-teisten teiden käyttö edellyttää lupaa. Tällaiset tiet ovat puomillatai liikennemerkeillä suljettuja.
Vattaja virkistää
NATURA 2000 -alueiden verkostoon on koottu Euroopanedustavimmat luontokohteet. Verkosto on perustettu 200 tär-keänä pidetyn luontotyypin sekä noin 700 lajin elinympäristönsuojelemiseksi.
Suomessa Natura-verkostoon lukeutuu noin 1860 kohdetta.Suurin osa, 97 prosenttia, Natura 2000 -alueista on jo ennestään
kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai nekuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltui-hin alueisiin.
EU:n Life-rahoitusjärjestelmän avulla nämä "helmet" kiillote-taan kestämään vastuullista käyttöä siten, että niiden arvo säilyytuleville sukupolvillekin.
Natura 2000 ja Lifevaalivat luonnon helmiä
Esitteen julkaisija: Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 2009 / Vattajan Dyyni-Life -projektiTeksti ja kuvat: Marko Sievänen ja Hannu TikkanenKartat: Oy Creamedia Ab ja Ramboll Finland OyTaitto: Oy Creamedia AbPainopaikka: Kirjapaino Antti Välikangas Oy
EU:n Life-rahaston tukema hanke
Lisätietoa alueen luonnosta, luonnonsuojelusta ja eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta löytyy:• Ohtakarintien uimarannan opastuskatoksesta• Life-projektin www-sivuilta: www.metsa.fi -> hankkeet -> Life luonto -hankkeet• Metsähallitus, Kalajoen Meriluontokeskus, puh. 020 564 7007