Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus

Laaditaan ajalle: 11.08.2021- 03.06.2022

Ryhmän nimi: VIRENOJAN ESIOPETUS/ PENNALAN PÄIVÄKOTI, KÄPÄLÄMÄKI

Henkilöstö:

Virenoja: varhaiskasvatuksen opettaja Erika Liehu, varhaiskasvatuksen lastenhoitajat Anni Torila, Sara Nummela ja Ritva Meriläinen

Pennala: varhaiskasvatuksen opettaja Mervi Mäenlehto, varhaiskasvatuksenlastenhoitajat Hanna Ahokas ja Terhi Vilén-Temonen, varhaiskasvatuksen avustajaWilmaVäärä

Käyttöohje• Toimintasuunnitelma on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään perusopetuslain ja

valtakunnallisen esiopsin sisällön mukaisesti.

• Toimintasuunnitelmaan konkretisoidaan tiimin yhteiset pedagogiset toimintaperiaatteet ja käytännöt. Sisällön on tärkeää olla riittävän

konkreettinen.

• Toimintasuunnitelma laaditaan prosessinomaisesti hyödyntäen laadinnan tukena kunnan esiopsia sekä huomioiden oman ryhmän lasten ja

vanhempien toiveet ja tarpeet.

• Toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä käytävä pedagoginen keskustelu ja yhteisen näkemyksen syntyminen on tärkeää.

• Toimintasuunnitelman tarkoituksena on toimia samalla valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisäistymisen työvälineenä.

• Toimintasuunnitelma on muuntuva asiakirja, jonka toteutumista ja sisältöä tulee arvioida ja muokata kun ryhmän tarpeet muuttuvat.

• Kun lisäät tekstiä tai kirjoitat arviointeja, lisää mukaan aina päivämäärä, jolloin olet muutoksen tehnyt.

Esiopetusryhmän kuvaus ja ryhmäkohtaiset tavoitteet:

Toiminnan tavoitteena on itseensä luottava, tasapainoinen lapsi, joka oppii huolehtimaan ja arvostamaan itseään ja kavereitaan. Toiminnassa mahdollistetaan kiinnostus uusia asioita ja taitoja kohtaan osallistavan toiminnan avulla. Työskentelyssä käytetään joustavia uuden esiopetussuunnitelman mukaisia työmuotoja. Esiopetuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota hyvään perusasioiden opetukseen, hyvään käytökseen ja erilaisuuden hyväksymiseen.

Virenoja

• Virenojan esiopetusryhmä sijaitsee Virenojan koulun yhteydessä, Virenojan kylässä. Esiopetuksessa käy Virenojan, ja Heinämaan lapsia. Lapsia ryhmässä on 18, joista osa on tuen lapsia.

• Virenojan koulu on kyläkoulu, joka toimii vuorovaikutuksessa kyläyhteisön kanssa. Virenojan koulun nykyinen koulurakennus on valmistunut vuonna 1992 ja sen laajennus kuusiluokkaiseksi vuonna 2014. Koulutilat ovat modernit ja luokkien väliset välitilat antavat mahdollisuuden monenlaiseen yhteistyöhön. Esiopetus ja koulu tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään mahdollisuuksien mukaan.

Pennala

• Pennalan esiopetusryhmä sijaitsee Pennalan päiväkodin yhteydessä, Pennalan kylässä. Esiopetukseen osallistuvat lapset asuvat Pennalassa ja Virenojalla. Ryhmässä on lapsia 19, joista osa on tuen lapsia.

• Pennalan esiopetus sijaitsee samassa rakennuksessa Pennalan koulun kanssa. Esiopetus ja koulu tekevät jatkuvaa yhteistyötä kouluvuoden aikana.

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus2

ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET

Esiopetuksen arvoperusta

Lapsuuden itseisarvo • Ihmisenä kasvaminen • Lapsen oikeudet • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus • Perheiden monimuotoisuus • Terveellinen ja kestävä elämäntapa • Miten aiomme toteuttaa arvoja käytännössä?

Näin toteutamme arjessaHuomioon valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin(sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset

• Mietitään yhteiset säännöt ja harjoitellaan niiden noudattamista.

• Erilaisuuden hyväksyminen. Toisten lasten huomiointi ja yhteistyön harjoittelu.

• Turvallinen ilmapiiri oppimiselle, tuetaan ja kannustetaan. Ei ole vääriä vastauksia.

• Kohdataan lapset ja perheet lämpimästi.

• Kuullaan perheiden toiveita alkusyksystä ja tuodaan toiveet näkyviksi. Huomioidaan toiveita toiminnan suunnittelussa.

• Autetaan lapsia hahmottamaan päivän kulkua ja luodaan turvallisuuden tunnetta selkeän päivärytmin ja säännönmukaisen toiminnan avulla.

• Kuullaan lapsia, kirjataan toiveet ylös ja toteutetaan niitä mahdollisuuksien mukaan.

• Tehdään toimintaa näkyväksi vanhemmille ja ohjataan heitä seuraamaan TietoEdua ja pedanet-sivuja.


Arviointi

ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET

Laaja-alaisen osaamisen edistäminen

Ajattelu ja oppiminen • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot • Monilukutaito •Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen • Osallistuminen ja vaikuttaminen (vrt. osallisuus myöhemmässä osassa)

Huom! Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjäkehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä


• Tuetaan lapsen omaa ajattelua ja oppimaan oppimista, ei anneta valmiita vastauksia. Annetaan aikaa omatoimisuudelle ja omalle ajattelulle. Aikuinen kannustaa ja rohkaisee löytämään vastauksia.

• Kunnioittava suhtautuminen eri kulttuureja kohtaan. Otetaan kulttuureista selvää lapsiryhmästä nousevien ajastusten mukaan ja tutustutaan niihin yhdessä lasten kanssa.

• Tuodaan monilukutaito lasten saataville hyödyntäen mediataito- ja sanomalehtiviikon materiaaleja.

• Käytetään tabletteja arjessa säännöllisesti oppimispeleihin, videointiin ja valokuvaukseen. Tutustutaan koodauslaitteisiin. Kamerakynäpedagogiikan käyttäminen.

• Dokumentoidaan toimintaa peda.net- sivuille.

• Opastetaan lapsia turvalliseen liikkumiseen liikenteessä, reippaaseen liikkumiseen ja monipuoliseen ruokailuun.

• Toiminnallinen tapa työskentelyssä.

• Otetaan lapset mukaan esimerkiksi ryhmän toimintaa ja toimintaympäristöä koskeviin päätöksiin.


Arviointi

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Monipuoliset oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjen suunnittelu yhdessä lasten kanssa mahdollisuus pedagogisesti monipuoliseen, erilaisia vaihtoehtoja tarjoavaantekemiseen • Mahdollisuus toimia eri kokoisissa, lapsilähtöisen toiminnan mahdollistavissa ryhmissä • Ilmapiiriltään turvallisen,kunnioittavan ja yhteisvastuullisen ympäristön luominen edistäen vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista • Oppimisympäristönrikastuttaminen lähiympäristöä, kulttuuritarjontaa, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen


• Muovataan oppimisympäristöä lapsiryhmän tarpeiden mukaan ja harjoitellaan yhteisistä tavaroista huolehtimista.

• Harjoitellaan lasten kanssa työ- ja leikkirauhan antamista.

• Toimitaan erilaisissa kokoonpanoissa.

• Eriytetään tehtäviä ja toimintaa lasten taitotasojen mukaisesti.

• Tehdään retkiä lähiympäristöön ja mahdollisuuksien mukaan lähialueille.

• Osallistutaan esiopsin mukaisesti uimaopetukseen. Lisäksi osallistuminen mahdollisuuksien mukaan koulun sekä seurakunnan järjestämiin tapahtumiin.


Arviointi

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Yhteistyökäytännöt

Mitä pidämme tärkeänä? • Miten rakennamme luottamusta? • Miten kuulemme huoltajia? • Huoltajien osallisuus suunnittelussa jaarvioinnissa? • Muut yhteistyökäytännöt (nivelvaihe)? • Monialainen yhteistyö muiden tahojen kanssa

Näin toteutamme arjessaHuomioon valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset

• Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö• leops-keskustelut syksyllä ja keväällä

• TietoEdu ja Peda.net aktiivisena informaatiokanavana esiopetuksesta kotiin.

• vanhempainillat ja juhlat mahdollisuuksien mukaan

• yksilökohtaiset oppilashuoltotapaamiset tarvittaessa

• Moniammatillinen yhteistyö• Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Paunonen käy

ryhmässä tarpeen vaatiessa

• Koulupsykologi Sinikka Ekonen

• erityistyöntekijät tarpeen mukaan, esimerkiksi kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelut

• Koulun kanssa tehtävä yhteistyö• 1. luokan kanssa tehtävä yhteistyö (Pennala ja Virenoja)

• nivelvaiheyhteistyö esiopetuksesta kouluun

• tapahtumat

• tilojen yhteiskäyttö

• Varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteispalaverit. Yhteistyö tarkentuu vuoden aikana.

• Herätellään yhteistyötä Virenojan ja Pennalan esiopetusyksiköiden välillä esimerkiksi kirjeenvaihdon tai vierailujen muodossa.


Arviointi

ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEETNäkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen

Hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja vertaissuhteiden edistäminen

Kasvattaja - lapsi • kasvattaja - kasvattaja • lapsi - lapsi


• Ollaan aidosti läsnä

• Luodaan avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutusympäristö

• Kasvattajat antavat omalla toiminnallaan esimerkin hyvästä vuorovaikutuksesta

• Annetaan aikaa keskustelulle, opetellaan kuuntelemaan toisia.

• Opetellaan yhteistyötaitoja ja hyviä tapoja

• Selvitetään ristiriitatilanteet heti asianomaisten kanssa tai koko ryhmän kesken kaikkia kuunnellen. Miniverso-vertaissovittelun käyttäminen näiden tilanteiden ratkaisemisessa soveltaen.

• Tiimin kesken jatkuva toimintatapojen tarkastelu ja kehittäminen.


Arviointi


Lasten osallisuus

Miten vahvistamme osallisuuden kulttuuria ja varmistamme lasten mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? •Miten edistämme lasten osallisuutta kaikessa toiminnassa, toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ym.


• Havainnoidaan lapsia ja suunnitellaan ja kehitetään toimintaa havaintojen perusteella. Havainnointikeinoina esimerkiksi alkukartoitus, leikin havainnointi, ryhmän jäsenenä toimimisen havainnointi sekä lapsiryhmän havainnointi.

• Kuullaan ja kirjataan lasten toiveita toiminnalle sekä toteutetaan niitä mahdollisuuksien mukaan.

• Mahdollistetaan vapaa leikki päivittäin. Aikuinen lasten saatavilla koko leikkiajan.


Arviointi


Arjen tilanteet

Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä • Mitä huomioitava työnjaossa • Tiedon vaihdon periaatteet •Ruokailu / ruokakasvatus • Päiväunet • Pukeminen ja riisuminen • Siisteyskasvatus


Virenoja

Osa lapsista tarvitsee esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta.

Osa lapsista tulee itsenäisesti eskariin.

Iltapäivällä saatetaan taksilla ja linja-autolla kulkevat lapset kyyteihin. Itsenäisesti kulkevat katsotaan, että pääsevät matkaan.

Reissuvihko kulkee päivittäin yksin kulkevien lasten mukana. Tarvittaessa soitto koteihin ja tekstiviesteillä tiedottaminen. Varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten huoltajien kanssa avointa kuulumisten vaihtoa päivittäin.

Peda.net- sivuille toiminnan kuvaaminen kuvin ja sanoin.

Leops-keskustelut syksyllä ja keväällä. Tarvittaessa muut tuen lapsille pidettävät keskustelut.

Perushoitotilanteissa korostamme itsenäistä toimintaa. Autamme tarvittaessa.

Ruokailuissa ohjataan kauniisiin pöytätapoihin ja maistamiseen. Annoskokoja harjoittelemalla pyrimme vähentämään ruokahävikkiä.

Päivälepo järjestetään varhaiskasvatusta tarvitseville lapsille yhden jälkeen.


Arviointi


Arjen tilanteet

Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä • Mitä huomioitava työnjaossa • Tiedon vaihdon periaatteet •Ruokailu / ruokakasvatus • Päiväunet • Pukeminen ja riisuminen • Siisteyskasvatus


Pennala

• Käpälämäessä lapset tarvitsevat esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta.

• Lapset ja vanhemmat huomioidaan aamulla kullekin perheelle sopivalla tavalla. Iltapäivästä kerrotaan päivän kuulumiset.

• Varhaiskasvatuksen opettaja huolehtii toiminnan suunnittelusta yhdessä tiimin kanssa. Jokainen toteuttaa toimintaa vuorollaan.

• Arjen toimissa lapsia kannustetaan itsenäiseen toimintaan. Aikuinen auttaa tarvittaessa.

• Ruokailuissa ohjataan kauniisiin pöytätapoihin ja maistamiseen. Annoskokoja harjoittelemalla pyrimme vähentämään ruokahävikkiä.

• Ruoan jälkeen vietämme pienen lepohetken. Lepohetkellä kuunnellaan satuja ja annetaan mahdollisuus nukkua unia tarvitseville.

• Pedanet-sivuille kuvataan toimintaa sekä tiedotetaan vanhempia TietoEdu-sovelluksen kautta. Tiedotusvastuu varhaiskasvatuksen opettajalla.


Arviointi

VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEETNäkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen

Pienryhmätoiminnan toteuttaminen

Ryhmiin jakamisen periaatteet / Minkälaisia erilaisia ryhmiä • Aikuisen rooli / lasten osallisuus pienryhmissä • Aikataulutus / organisointi/ työnjako


Jaetaan lapsia pienempiin ryhmiin tilanteeseen sopivalla tavalla.

Jakoperusteita voivat olla esimerkiksi

• Taitotaso

• S2/ tuen tarpeet

• Mielenkiinnon kohteet

→ Aikuisen/ lasten kanssa yhdessä sopimat ryhmät

Annetaan mahdollisuus oppia toimimaan erilaisten lasten kanssa.

Aikuinen ohjeistaa ja alustaa asiaa. Lapsi itse miettii ja pohtii asiaa ja on aktiivinen osallistuja.


Arviointi


Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikin havainnointi: tietoisuus ryhmän lasten leikin kehitysvaiheista, mielenkiinnonkohteista, tunteista, kokemuksista ja kaverisuhteista • Leikkiympäristön suunnittelu, arviointi ja muokkaaminen havaintojen pohjalta (tilat, välineet, materiaalit) • Lasten osallisuus leikkiympäristön suunnittelussa • Leikkivälineiden monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus • Leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen, kasvattajien mukana olo leikeissä • Leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) • Leikkiin liittyvien esteiden poistaminen


• Havainnoidaan leikkiä päivittäin niin sisällä kuin ulkonakin.

• Aikuinen on aina tarvittaessa mukana lasten leikeissä. Aikuinen on tietoinen siitä mitä ympärillä tapahtuu.

• Aikuinen yrittää löytää ratkaisuja yhdessä lasten kanssa, jotta kaikkien leikit onnistuvat.

• Vapaan leikin aikana lapsilla on mahdollisuus omaan suunnitteluun ja tekemiseen sekä leikkiympäristön rakentamiseen.

• Asetetaan esille eri vaihtoehtoja mistä lapsi voi itse valita leikin ja kaverit kenen kanssa lähtee leikkimään.

• Mahdollistetaan leikin jatkuminen.

• Mahdollistetaan liikkuvammat leikit myös sisätiloissa.


Arviointi


Pedagoginen dokumentointi ja suunnittelukäytännöt

Miten keräämme ja dokumentoimme tietoa lapsista (kehitys, kiinnostuksen kohteet, toiminta, ajattelu, oppiminen) ja ryhmäntoiminnasta? • Miten tietoa koostetaan ja hyödynnetään pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa? • Mitenkäytämme pedagogista dokumentointia yhdessä lasten kanssa? • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden suunnittelussa?


• Koko kaupungin esiopetuksessa käytettävien seulontamateriaalien käyttö vuosikellon mukaisesti.

• Leops-keskustelut 2x esiopetusvuoden aikana. Tavoitteiden kirjaaminen ja arviointi.

• Aktiivinen lasten havainnointi ja havaintojen kirjaaminen.

• Tilanteiden videointi ja valokuvaaminen. Niiden katsominen yhdessä lasten kanssa. Keskustelu ja miettiminen miten tilanteet meni. Palautteen antamisen harjoittelu.

• Dokumentoidaan toimintaa Peda.netiin.


Arviointi


Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Miten arvioinnin avulla suunnittelemme ja kehitämme opetusta • Miten arvioinnin avulla kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista • Miten kehitämme lasten edellytyksiä itsearviointiin?


• Harjoitellaan lasten kanssa itsearviointia ja oppimisen huomaamista.

• Omavihko ja kansio käytössä, johon liitetään tehtäviä. Edistymisen näkeminen.

• Aikuisen palautteen antajana kaikissa esiopetuksen tilanteissa. Niin hyvät kuin kehitettävät asiat.

• Aikuinen mallin näyttäjänä.

• Leops- keskusteluissa nousseiden ajatusten pohjalta tehdyt muutokset.


Arviointi

ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET

Kielen rikas maailma:

Miten edistämme esiopetuksessa: vuorovaikutustaitoja, kielellistä kehitystä, kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin, kielellisen tietoisuudenkehittymistä, kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa


• Hyödynnetään monipuolisia työskentelytapoja asioiden läpikäynnissä: lorut, sadut, sanat, tavut, äänteet, kirjoitettu kieli puheeksi ym.

• Vieraillaan kirjastoautolla viikottain ja mahdollistetaan monipuolinen lastenkirjallisuuteen tutustuminen.

• Tutustutaan tablettien käyttöön erilaisten oppimista tukevien pelien ja ohjelmien kautta.

• Tutustutaan kirjaimiin ja hyödynnetään Seikkailujen eskarin materiaalia opetuksessa. Harjoitellaan kirjainmuotoja eri tavoin: kynällä, muovailuvahalla, liiduilla, tabletilla, hiekalla...

• Ryhmän lasten kotikielet näkyvät arjessa, päivät, laulut, lorut.

• Englannin kieleen tutustuminen kieliporeilun avulla


Arviointi


Ilmaisun monet muodot:

Musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden suullisen ja kehollisen ilmaisun tukeminen •Lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun arjessa;mitä välineitä ja materiaaleja tarjolla ja missä? • Miten lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun toteutuu arjessa• Kulttuuritarjonnanhyödyntäminen • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden luovien prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa?


• Hyödynnetään monipuolisia työtapoja asioiden läpikäynnissä: laulu, soitto, rytmi, ompelu, maalaus, piirtäminen, loruttelu, tanssi, draama ym…

• Annetaan lapsille mahdollisuus spontaaniin ilmaisuun: omat esitykset

• Kädentaidoissa hyödynnetään lasten ideoita

• Käytetään toiminnassa kierrätysmateriaaleja.

• Huomioidaan toiminnassa lasten uskonnollinen vakaumus. Vanhempien kanssa yhteiset sopimukset mihin lapsi saa osallistua.

• Osallistutaan kulttuuripolulle


Arviointi


Minä ja meidän yhteisömme:

Miten vahvistamme lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallista ja historiallista monimuotoisuutta ja toimia siinä (lähiyhteisön menneisyysja ajankohtaiset asiat) • Miten edistämme lasten eettisen ajattelun kehittymistä • Miten toteutamme katsomuskasvatusta • Mitenvahvistamme lasten osallisuutta omassa toimintaympäristössään


• Retkeillään lähiympäristössä

• Tutustutaan tunteisiin ja harjoitellaan tunneilmaisua esimerkiksi tunnekorttien ja PIKI-materiaalin avulla.

• Harjoittelemme hyviä käytöstapoja, toisten kunnioittamista sekä arvostamista.

• Annamme lapsille mahdollisuuksia pohtia, ihmetellä, kysellä ja keskustella yhdessä.

• Tutustutaan eri juhlapyhiin lasten kanssa yhdessä tietoa etsien ja erilaiset kulttuurit huomioiden.

• Lasten eri katsomusten huomiointi toiminnassa.

• Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kirkkoretkille tai vastaavaan toimintaan.

• Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen.


Arviointi


Tutkin ja toimin ympäristössämme:

Miten tuemme lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun •Miten edistämmeympäristökasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista (mm. ympäröivän luonnon havainnointi, tutkiminen sekä siihen liittyvienkäsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen) • Miten toteutamme teknologiakasvatusta (arjessa esiintyvät teknologiset ratkaisut, niidenominaisuudet ja toimivuus)


• Hyödynnetään monipuolisia työskentelytapoja asioiden läpikäynnissä: lukukäsite, numeromerkki, lukujono, sijainti, matemaattiset käsitteet, geometria ym.

• Huomioidaan lasten kiinnostuksen kohteet

• Liikutaan luonnossa eri vuodenaikoina sekä tutkien luontoa eri aistein sekä havaintovälinein.

• Tutustutaan tablettien käyttöön erilaisten oppimista tukevien pelien ja ohjelmien kautta.


Arviointi


Kasvan ja kehityn:

Käsitellään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista

Miten innostamme lapsia monipuoliseen liikkumiseen (liikunnallisiin leikkeihin aktivoiminen, liikkumisen mahdollistaminen sisällä ja ulkona,materiaalien ja välineiden saatavilla olo myös omaehtoisen toiminnan aikana) • Miten edistämme ruokakasvatukseen liittyvien tavoitteidentoteuttamista arjessa (ruokailutilanteet, ruoka- ja tapakulttuuri) • Miten pohdimme kohtuullisen kuluttamisen merkitystä • Mitenohjaamme lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää ymmärrystä (liikunta, lepo, hyvät ihmissuhteet, hygienia) • Miten annamme lapsilletietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen


• Mahdollistetaan monipuolinen liikunta päivittäin.

• Painotetaan ruokakasvatuksessa erilaisten ruokien maistelua, niihin tutustumista, ruokajätteen vähentämistä ja hyviä pöytätapoja. Mahdollisuuksien mukaan leivonta ja sadonkorjuuherkkujen maistelu. Sapere-ruokakasvatusmenetelmän liittäminen laaja-alaisten osaamisen alueisiin.

• Harjoitellaan itsestä huolehtimisen taitoja. Käydään läpi päivittäiseen hyvinvointiin liittyviä asioita ja opastetaan omatoimisuuteen. Ohjataan hygieniaan liittyvissä asioissa, kuten vessakäynneissä, niistämisessä, käsienpesussa jne.

• Tutustutaan kestävään elämäntapaan esim. pohtimalla kierrätystä ja ruokahävikkiä.

• Harjoitellaan turvallista liikenteessä liikkumista ja sääntöjen noudattamista. Turvaliivien käyttäminen esiopetusmatkoilla ja retkeillessä.


Arviointi

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus

Documents

Transcript of Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus