Esiintymistaito
-
Upload
henna-riikka-ahvenjaervi -
Category
Education
-
view
118 -
download
1
Transcript of Esiintymistaito
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ESIINTYMISTAITO
Emma-akatemia
27.5.2015
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
SISÄLTÖ
Esiintymisvarmuus
Viestintätyyli
Minä esiintyjänä – vahvuuksia ja kehittämiskohteita
Esityksen suunnittelu ja rakentaminen
Esityksen pitäminen
Havainnollistaminen
Sanaton viestintä
Harjoituksia, keskustelua, vuorovaikutusta!
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
Sinä!
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
RENTOUTUMINEN – MITEN JA MIKSI? Positiivinen ajattelu – kuulijat ovat puolellani, minä onnistun!
Hyvät yöunet edeltävänä yönä
Suunnittelu ja valmistautuminen
Mielikuvaharjoitukset
Mikä on kamalinta mitä voisi sattua – ja entä sitten?
Lihasten rentouttaminen
Liikkuminen
Etsi sinulle sopivin oleiluasento
Hengitä syvään, avaa ääntä, hymyile peilille!
Ota voittaja-asento!
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
PARIHARJOITUSTutustu pariisi:
Kuka, mitä, missä, miksi?
Minkälainen viestijä ja esiintyjä parisi on?
Mitä odotuksia parillasi on tälle päivälle?
Mihin kysymykseen parisi haluaisi tänään saada vastauksen?
Koosta tiivis ja lyhyt esittely paristasi:
Henkilöesittely lyhyesti (mitä parisi halusi kertoa)
Odotukset / kysymys
Kolme sanaa, jotka kuvaavat pariasi tutustumiskeskustelun perusteella (älä kerro näitä parillesi etukäteen!)
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
Kuulijat muodostavat kuvan puhujasta hänen viestintätyylinsä perusteella.
Myös puhujalla on jonkinlainen kuva siitä, millainen viestijä ja esiintyjä hän on.
= viestijäkuva
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
VIESTINTÄTYYLI: AGGRESSIIVINEN Aggressiivisella viestinnällä tarkoitetaan sellaista
viestintätapaa, jossa joko tietoisesti tai tiedostamatta jätetään täysin ottamatta huomioon toisen osapuolen oikeudet.
Viestintä perustuu joko tai -ajatteluun. Esimerkiksi mielipidekysymyksiin saatetaan suhtautua siten, että jonkun on oltava väärässä ja jonkun oikeassa.
Aggressiivinen viestijä on mielestään se, joka on aina oikeassa. Perussuhtautuminen asioihin on mustavalkoisen ehdotonta.
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
VIESTINTÄTYYLI: EPÄASSERTIIVINEN Epäassertiivinen viestintätyyli ilmenee vaikeutena
puolustaa omia oikeuksia.
Usein tämä tarkoittaa täydellistä vetäytymistä tilanteesta. Henkilö ei tuo millään tavoin esiin tarpeitaan tai mielipiteitään silloin, kun niillä asioista päättämisen kannalta olisi merkitystä.
Taustalla usein huono itsetunto ja puutteelliset viestintätaidot. Omia tarpeita, tunteita ja haluja vähätellään.
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
VIESTINTÄTYYLI: ASSERTIIVINEN Assertiivinen viestintä tarkoittaa sitä, että henkilöllä on
taito ja tahto viestiä siten, että hän samanaikaisesti ottaa huomioon sekä omat että toisten oikeudet viestintätilanteessa.
Viestintä perustuu tasapuolisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen.
Usein tilanne voi olla se, että oikeastaan tietää, miten olisi asiallista ja järkevää toimia, mutta jostain syystä ei kuitenkaan pysty niin toimimaan. Tunteet saavat yliotteen ja reagointi on välitöntä eikä harkittua.
Minkälaisia ongelmia
erilaiset viestintätyylit
voivat aiheuttaa?
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
http://ryanavery.com/wp-content/uploads/2014/09/Communication-Quotes.png
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
MINÄ?! Identiteetti, arvot
Tavoitteet
Jaksaminen ja energia, motivaatio ja asenne
Osaaminen, osaamisen kehittäminen
Viestintä ja -vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot
Verkostot, verkostojen kehittäminen: ketkä tukevat sinua, ketkä ovat sinulle tärkeitä?
Itsestä huolehtiminen, henkinen ja fyysinen kunto
Oletko oikeasti
läsnä tilanteessa?
Minkälainen on
läsnäolosi ja miten
viestit sen?
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
MINKÄLAISTA PALAUTETTA OLET SAANUT ITSESTÄSI ESIINTYJÄNÄ?
KENELTÄ OLET SAANUT PALAUTETTA?
MITEN SUHTAUDUT PALAUTTEESEEN?
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
IMPROMPTU eli ennalta suunnittelematon, harjoittelematon
EX-TEMPORE eli etukäteen suunniteltu ja harkittu, valmistautuminen voi olla
lyhyt
KÄSIKIRJOITUKSESTA eli kirjoitettu esitys, luetaan tai esitetään paperista /
paperin avulla
MEMOROITU, ULKOMUISTISTA eli valmisteltu sanasta sanaan, opeteltu ulkoa,
esitys ilman papereita
https://www.youtube.com/playlist?list=PL9dYSEfgqrle4lUvRkVqf0Vho1dP0Dxvj
Puhumaan!
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
TAVOITTEET
Mitä haluat puheellasi viestittää?
Minkälaisen vaikutuksen haluat saada aikaan?
Kuulija-analyysi: kenelle suuntaat puheesi?
PÄÄTAVOITE
KONTAKTI YLEISÖÖN
KOHDENTAMINEN YLEISÖLLE
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ESITYSTAVAN VALITSEMINEN
Mikä aihe? Mitä tiedät itse aiheesta?
Puheen tavoite?
Kuulijat? Mitä kuulijat tietävät aiheesta? Miten he suhtautuvat siihen?
Tilaisuuden luonne?
Valmistautumisaika?
Puheen ajankohta ja kesto?
Mihin haluat erityisesti kuulijoiden kiinnittävän huomiota?
https://www.youtube.com/watch?v=GZGY0wPAnus
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
PUHEEN RAKENNE: ALOITUS
Miten herätät kiinnostuksen, myönteisiä odotuksia puhetta kohtaan?
Miten otat kontaktia kuulijoihin?
Miten motivoit kuulijat rakentamaan uutta aiemman tiedon pohjalta?
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
PUHEEN RAKENNE: SISÄLTÖ
Mikä on puheesi tärkein sisältö?
Miten voit tuoda parhaalla mahdollisella
tavalla, tehokkaasti tuon tärkeimmän asian
esiin?
Miten vakuutat kuulijat?
Mitä vaikuttamisen keinoja käytät?
Miten havainnollistat tärkeitä asioita?
Kirjoitettu puhe vai tukisanalista?
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
PUHEEN RAKENNE: LOPETUS
Minkä asian haluat kuulijoiden muistavan?
Minkälaisiin tunnelmiin haluat kuulijoiden jäävän?
Entä jos aika on loppu ja esitys on vielä kesken?
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
HAVAINNOLLISTAMINEN selventää tietoja ja tuo keskeiset asiat esiin
auttaa ymmärtämään asiaa
lisää mielenkiintoa ja elävöittää esitystä
helpottaa muistamista
auttaa esittäjää sekä yleisöä jäsentämään puhetta
KIELELLISET KEINOT: sanat, ilmaukset, lauseet, kohdentaminen, esimerkit, vertaukset, kysymykset, kielikuvat, käsitteet, toisto, yhteenvedot
SANATTOMAT KEINOT: ääni (tauot, nopeus, rytmi, voimakkuus, painotukset), eleet, ilmeet, liikkeet
APUVÄLINEET: taulut, esitysgrafiikka, esineet, ääni- ja kuva- sekä videotiedostot, monisteet, esitteet, kuvat, kartat
https://www.youtube.com/watch?v=0eyEHa1MXOI&feature=c4-overview-vl&list=PLhZUrVICDUSaRsgpBX3YnpdpjVpIFXtVm
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ARGUMENTOINTI
Ennakoi kuulijan ajatuksia
Viestitä myönteinen näkökulma asiaan
Esitä vahvin perusteesi ensin
Keskity yhteisiin intresseihin
Puhu kuulijan kieltä, ole selkeä ja ymmärrettävä
Korosta tärkeyttä, älä oikeaa/väärää
Vakuuta myös sanattomalla viestinnällä
Faktatieto, asiantuntijalausunnot, syy-seuraussuhteet, havainnot ja kokemukset (teoreettinen argumentointi)
Tunteisiin vetoavat perustelut (ateoreettinen argumentointi)
Yksipuolinen perustelu, oman näkökannan tuominen esiin (yksipuolinen argumentointi)
Hyvien ja huonojen puolien esittely (kaksipuolinen argumentointi)
24
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
TEHOKAS KUUNTELEMINEN
Asennoidu avoimesti ja myönteisesti tilanteeseen
Näytä puhujalle, että kuuntelet – tue puhujaa sanattoman viestinnän avulla ja tee tarkentavia kysymyksiä tarpeen mukaan
Vertaile omia ajatuksiasi puhujan ajatuksiin – ennakoi!
Hahmota puhujan puheen ydinkohdat ja perustelut – mikä on faktaa, mikä tunnetta?
Ole mahdollisimman virkeä
Keskity tilanteeseen, tee esimerkiksi muistiinpanoja
Asettaudu tilanteessa niin, että kuulet ja näet puhujan mahdollisimman hyvin
Lue tilannetta ja ihmisiä, kaikkea sitä, mitä ei sanota suoraan
Siedä erilaisia viestintätyylejä ja tapoja ilmaista asioita
25
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
VUOROVAIKUTUS JA SANATON VIESTINTÄ
Sanattomat viestit säätelevät vuorovaikutusta, esimerkiksi puheenvuorojen vaihtumista.
Sanattomien viestien avulla mm. ilmaistaan tunteita sekä osoitetaan henkilösuhteita ja annetaan palautetta.
Sanaton viestintä täydentää sanallista viestintää tai voi jopa korvata sen kokonaan.
Sanaton viestintä on usein monimerkityksistä, joten se voidaan tulkita eri tavalla kuin on tarkoitettu. Se voi myös olla ristiriidassa sanallisen viestinnän kanssa.
Sanaton viestintä on yleensä luotettavampaa kuin sanallinen viestintä.
Amy Cuddy https://www.youtube.com/watch?v=Ks-_Mh1QhMc
27
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ENSIVAIKUTELMA
Muodostuu sekunneissa pitkälti ulkonäön perusteella
Tietoiset ja tiedostamattomat havainnot
Mitä ensivaikutelma kertoo sinusta? Kuka olet?
Ensivaikutelman muuttaminen / muuttuminen?
28
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
KOSKETUS
Positiivinen kosketus
Negatiivinen kosketus
Mitä kädenpuristuksesi kertoo sinusta? Miten kättelet? Mitä tulkitset toisen kädenpuristuksesta?
29
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ILMEET, KATSE, ELEET, LIIKKEET JA ASENNOT
Kasvojen ilmeet ja katse: mielentila, suhtautumistavat, tunteet jne.
Ryhti (vaikuttaa myös äänenkäyttöön!) Eleet: täydentäminen, vahvistaminen,
asenteiden ilmentäminen, tunnetilat jne. Mitä asento ja ryhti kertoo mielialasta?
Minkälaisen katsekontaktin otat keskustelukumppanin kanssa?
Miten istut, seisot, olet?
Minkälaista on kokonaisuutena sanaton viestintäsi tilanteessa?
30
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
VÄLIMATKA, TILA, YMPÄRISTÖ JA ESINEET
Julkinen reviiri yli 2 m
Sosiaalinen reviiri n. 1,2 – 2 m
Henkilökohtainen reviiri n. 50
cm – 1,2 m
Intiimivyöhyke n. 15 – 50 cm
Kosketusvyöhyke alle 15 cm
Tilankäyttö,
liikkuminen, esineet
Vaatteet, korut,
kampaukset, tuoksut
31
https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_perusteita_maarittely_koodit.shtml
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ÄÄNELLINEN ILMAISU Kuuluvuus
Tempo, nopeus, tauotus
Korkeus
Sävelkulku
Sävy
Artikulaation selkeys
Hengittäminen
Myös ääni kertoo puhujasta, esimerkiksi tunnetiloista ja luonteesta!
32
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ÄÄNENHUOLTO Puhumisen välttäminen flunssaisena, kun ääni on käheä
ja/tai kurkku kipeä (huomaa että kuiskaaminen rasittaa äänihuulia vielä enemmän!)
Puhumisen välttäminen pitkään metelissä tai isossa tilassa ilman mikrofonia
Puheen voimakkuuden säätely tilan ja kuulijoiden mukaan
Ryhdistä ja hartioiden sekä kaulan lihasten rentoudesta huolehtiminen
Luonteva hengitys, puheen rytmittäminen hengityksen mukaanhartioiden pyörittely, erilaiset kierrot, venyttelyt, kasvojumppa
haukottelu, hymistely, hyristely, huristelu (esim. hurrrrrr….), äänen avaaminen
veden juominen
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
AJAN KÄYTTÖ
Puhenopeus
Reagointinopeus
Hiljaisuuden sietäminen
Puhuminen toisen vuoron päälle
Ajan ilmaukset
34
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ESIINTYMISHARJOITUS
Valitse itseäsi kiinnostava aihe.
Tehtävänäsi on suunnitella aiheesta 1-3 minuutin innostava ja vaikuttava puhe-esitys.
Kesto siis 1-3 minuuttia + lyhyt palaute
Esitys videoidaan – saat linkin videotiedostoon sähköpostitse koulutuksen jälkeen
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ERIÄVÄT MIELIPITEET
Reagoiminen
Älä väitä vastaan > kuuntele, esitä mahdollisimman myönteinen vastakommentti
Sano, jos olet samaa mieltä tai kiinnostunut
Puhu samaa kieltä
Hallitse tunteesi
Havainnoi tunnetiloja
Erota asiat ja ihmiset
Osoita kuuntelevasi
Muista sanaton viestintä
Esittäminen
Älä intä tai väitä > esitä ajatuksesi vaihtoehtoina
Perustele
Osoita ymmärtäväsi toisen kanta
Osoita arvostusta
Ilmaise asiallisesti/mahdollisimman neutraalisti
Pyydä muilta kommentteja
Keskity tavoitteisiin
Muista sanaton viestintä
36
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ERILAISIA VIESTINTÄKEINOJA 1/3 Esitä näkemyksesi rauhallisesti ja selkeästi > huomion siirtäminen varsinaiseen
asiaan
Kiinnitä huomiota sanattomaan viestintään > ystävällinen ja lämmin äänensävy, suora kontakti, toisen arvostaminen elein ja ilmein
Esitä kysymyksiä sopivan tilaisuuden tullen tai kun siihen annetaan mahdollisuus > toisten tarpeiden, halujen ja näkemysten sekä mielipiteiden selvittäminen
Yritä katsoa asioita toisen osapuolen näkökulmasta ja tuo tämä myös esille, ota huomioon myös toisen tunnetila eli muista, että ymmärtäminen ei ole sama asia kuin samaa mieltä oleminen > yhteistyöhalukkuuden osoittaminen
Tarkista, oletko ymmärtänyt oikein, erityisesti jos et ole täysin varma > yhteenvedot, yhteisen ymmärryksen varmistaminen
37
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ERILAISIA VIESTINTÄKEINOJA 2/3
Mukautumisen avulla voi luoda kontaktin usein helposti > myötäile sanattomasti ja sanallisesti toista eli peilaa MUTTA: älä peilaa negatiivista ilmaisua! sanaton: äänen sävy, korkeus ja voimakkuus / puheen nopeus, rytmi
ja tauotus / hengitysrytmi / ilmeet, eleet, asennot ja liikkeet
sanallinen: huomaa toisen käyttämät avainsanat sekä ilmaukset ja käytä niitä – ota huomioon myös visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen ja loogis-käsitteellinen kieli
Mukautua voi myös vuorovaikutuksen tasolla: tilanteen tai tunnetilan kommentointi
sen huomioiminen, mitä toinen on tehnyt tai sanonut
aidon samanmielisyyden ilmaiseminen
toisen kysymyksen toistaminen
38
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
ERILAISIA VIESTINTÄKEINOJA 3/3
Pidä huolta, että kaikki säilyttävät kasvonsa > tarvittaessa mahdollisuus arvokkaaseen perääntymiseen
Älä arvostele tai tyrmää toisen mielipiteitä > keskity omiin tavoitteisiin
MITÄ PITÄISI SIIS VÄLTTÄÄ OMASSA VIESTINNÄSSÄ, esimerkiksi
liioittelua, yleistämistä, tärkeiden asioiden huomiotta jättämistä, epärealistisia odotuksia, omia kuvitelmia, uskomuksia, yleistäviä olettamuksia, tilanteen hallinnan luovuttamista muille, omien henkilökohtaisten tunnetilojen siirtämistä viestintätilanteeseen
39
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
MUISTILISTA Mikä on puheesi päätavoite?
Oletko tehnyt kuulija-analyysin ja ottanut
sen huomioon suunnittelussa?
Mitä lähdemateriaalia, aineistoa käytät
apunasi?
Minkälaisella aloituksella herätät yleisösi
mielenkiinnon?
Mikä on puheesi keskeinen sisältö? Miten
etenet? Mitkä asiat haluat yleisön
ehdottomasti muistavan esityksesi
jälkeen?
Minkälaisella lopetuksella käärit puheesi
viimeisteltyyn pakettiin?
Onko puheessasi joustovaraa yllättäville
tilanteille tai vaikkapa keskustelulle?
Miten havainnollistat puhettasi?
Kuinka kauan esityksesi kestää?
Tunnetko esitystilan ja osaatko käyttää
siellä olevia välineitä? Entä jos jotain
yllättävää tapahtuu?
Miten osoitat olevasi läsnä läpi
tilaisuuden?
© Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi
OLEMUS
USKOTTAVUUS
LUOTETTAVUUS
PANEUTUMINEN ASIAAN
ENERGISYYS
LÄSNÄOLO
HAVAINNOLLISTAMINEN
KESKITTYMINEN
KUUNTELEMINEN
VUOROVAIKUTUS
MYÖNTEISYYS