Luottolista.fi5. COMPLIANCE

2017

COMPLIANCEN YTIMESSÄ ON ASIAKKAAN TUNTEMINEN

Yrityksen compliance-proses-sin laajuus ja vaativuus riippu-vat monista seikoista, kuten toi-minnan maantieteellisestä ja ta-

loudellisesta laajuudesta. Monet vaadi-tut toimenpiteet perustuvat asiakkaan tunnistamiseen ja kattavaan tuntemi-seen. Prosessi alkaa luonnollisesti siitä, että uusi asiakas (henkilö) tai yritysasi-akkuuksissa yrityksen edustaja on tun-nistettava ja todettava oikeutetuksi sopi-muksia tekemään. Sen jälkeen alkaa mo-niportainen tarkistusten ketju, jolla var-

Lisätietoa Asiakastiedon Compliance- ratkaisuista.

T E K S T I : Ville Kauppi | KUVA : Lehtikuva

ASIAKKAAN TUNTEMINEN ON COMPLIANCEN YDINCompliance-prosessi kiteytyy asiakkaan huolelliseen tunnista-miseen ja tuntemiseen sekä tehtyjen tarkistusten dokumentoin-tiin ja raportointiin.

mistetaan, että useat eri seikat asiakkaas-ta selvitetään ja tarvittaessa raportoidaan eteenpäin. Tietyt asiat ja toimenpiteet on myös dokumentoitava mahdollista myö-hempää seurantaa varten.

Tässä artikkelissa käydään lyhyesti lä-pi osa yritysten complianceen liittyvistä tarkistusvelvollisuuksista: miksi ja miten ne voidaan toteuttaa.

Kuka on tosiasiallinen edunsaaja?Merkittävä osa compliance-velvoitteista perustuu lainsäädäntöön, esimerkiksi la-kiin rahanpesun ja terrorismin rahoitta-misen estämisestä.

– Yrityksistä ja yhteisöistä pitää tunnis-taa ns. tosiasiallinen edunsaaja eli yrityk-sen taustalla oleva henkilö, jolla on suo-raan tai välillisesti yli 25 prosentin omis-tusosuus tai äänivalta yrityksestä, kertoo kehitysjohtaja Helena Kainulainen Suo-

men Asiakastieto Oy:stä.Lakiuudistukseen liittyy yrityksiä kos-

keva velvollisuus toimittaa tosiasialli-sia edunsaajia koskevat tiedot kauppa- ja muihin rekistereihin. Esityksen mukaan tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot pitäisi ilmoittaa edunsaajarekisteriin ke-säkuun lopussa 2019. Asiakastieto tarjo-aa kuitenkin asiakkailleen jo nyt palve-lua, joka päättelee automaattisesti tosi-asialliset edunsaajat kaikissa yhtiömuo-doissa ja huomioi myös mahdolliset osa-omistukset.

– Tosiasiallinen edunsaaja on monis-sa asiakas- ja kumppanuussuhteissa hyö-dyllinen, vaikkei yrityksen liiketoiminta olisikaan rahanpesulain piirissä. Maine-riskin välttämiseksi todellisten taustavai-kuttajien selvittäminen on aina tarpeellis-ta, Kainulainen toteaa.

8 Luottolista.fi 5/2017

Oletko poliittisesti vaikutusvaltainen?Rahanpesun estäminen vaatii myös sel-vittämään, onko asiakas ns. poliittises-ti vaikutusvaltainen henkilö (PEP) tai on-ko hän jollain kansainvälisellä pakotelis-talla, joka mahdollisesti estää liikesuhteet tai ainakin vaatii erillistä päätöksentekoa. Tarkistukset on tehtävä myös siksi, et-tä rahanpesuun tai terrorismin rahoituk-seen liittyvät havainnot on raportoitava viranomaisille.

Poliittisen vaikutusvaltaisuuden mää-ritelmä vaihtelee eri maissa. Suomessa esimerkiksi kunnan- tai kaupunginval-tuutettuja ei määritellä PEP-henkilöik-si, mutta presidentti, ministerit, kansan-edustajat ja esimerkiksi korkeimman oi-keuden jäsenet sellaisia ovat. Näiden li-säksi poliittisesti vaikutusvaltaisia henki-löitä ovat myös varsinaisten PEPien puo-lisot, perheenjäsenet ja yhtiökumppanit.

PEP- ja pakotelistatarkistukset on mah-dollista tehdä kootusti esimerkiksi Asia-kastiedon palvelun avulla. Se kokoaa yh-teen yli 1 300 eri listan tiedot 130 maasta ja sen avulla pystytään myös dokumen-toimaan tehdyt tarkistukset myöhempää seurantaa tai valvontaa varten.

Lisäksi esimerkiksi pankkien on var-mistettava, onko asiakas ns. FATCA-sopi-mukseen piiriin kuuluva eli USA:ssa ve-rovelvollinen.

Onko liiketoimintasi vastuullista?Yhä tärkeämpää on myös tunnistaa asi-akkaat, toimitusketjun osatekijät ja yh-teistyökumppanit vastuullisuusnäkökul-masta. Kansainvälisin termein puhutaan ESG:stä, joka kattaa ympäristöön kohdis-tuvan (E), sosiaalisen (S) ja hallinnollisen (G) vastuullisuuden. Monet varsinkin pörssilistatut yritykset ovat viime vuosi-na kehittäneet ESG-raportointiaan pait-si oma-aloitteisesti myös ns. corporate governance -ohjeistusten kannustamina. Vuoden 2018 aikana raportointi on suu-rille yrityksille tulossa pakolliseksi, mut-ta myös pk-yritykset joutunevat jatkossa panostamaan ensisijaisesti vastuullisuus-vaatimusten täyttämiseen raportointiin.

– Pienetkin yritykset joutuvat anta-maan kuitin myymistään tuotteista ja palveluista sekä tekemään esimerkik-si tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä. Näiden velvoitteiden rikkominen kertoo, että yrityksen prosessit eivät ole mietitty-jä ja toimivia. Rikkeistä on haittaa yrityk-

selle itselleen, mutta lisäksi ne kasvatta-vat heidän palveluitaan ostavien yritys-ten maineriskiä, pohtii kehityspäällikkö Otto Olsson Asiakastiedosta.

Mahdollisuutta esimerkiksi omien ali-hankkijoiden perusteelliseen vastuul-lisuusarviointiin ei aiemmin ole ollut, mutta nyt Suomen Asiakastieto Oy on lanseeraamassa palvelun, joka tarjoaa au-tomaattisesti koostetun, vertailukelpoi-sen vastuullisuusraportin kaikista suo-malaisista yrityksistä. Raportti huomioi mm. yrityksille määrätyt seuraamusmak-sut, oikeusistuimien tuomiot. Seuraa-mus- ja laiminlyöntimaksuja määrätään mm. tilaajavastuulain, kuitintarjoamis-

velvollisuuden ja jätelain laiminlyönnis-tä, Finanssivalvonnan toimesta ja esimer-kiksi päästöoikeuksien ylityksestä.

– Yhdistämme tähän aineistoon mm. yrityksen taloustietoja, maksukäytöstie-toja, yrityksen toimialaan liittyviä ilman-päästötietoja ja tietoja yrityksille myön-netyistä laatu-, työturvallisuus ja -ympä-ristösertifikaateista, Olsson kertoo.

– Liiketoiminnan vastuullisuuteen liit-tyy paitsi maineriski myös suora talou-dellinen riski. On olemassa esimerkkejä siitä, että suuret korvausvaateet vaikka-pa ympäristön turmelemisesta ovat joh-taneet yrityksen konkurssiin, Otto Ols-son huomioi. ■

Kuva ei liity tapaukseen.

Esimerkkinä vastuullisuuden suorista taloudellisista vaikutuksista toimii helsinkiläinen autokorjaamo, joka meni konkurssiin vuonna 2015. Konkurssin taustalla oli yrityksen saa-ma tuomio ympäristön törkeästä turmelemisesta ja yli 200 000 euron vahingonkorvauk-set, jotka yritys tuomittiin maksamaan.

Rikoskanne pantiin vireille vuoden 2012 syksyllä. Tuomion yritys ja sen toimitusjohta-ja-yrittäjä saivat marraskuussa 2013 autojen huoltotoiminnassa syntyneiden jäteöljyjen huolimattomasta varastoinnista, jonka seurauksena öljyä valui luontoon. Helsingin kärä-jäoikeus tuomitsi yrityksen ja yrittäjän yhteisvastuullisesti maksamaan Helsingin kaupun-gille 280 000 euroa ja puhdistustöitä tehneelle yritykselle 75 000 euroa.

Verottaja ja eläkevakuutusyhtiö hakivat yritystä konkurssiin ensimmäisen kerran elo-kuussa vuonna 2014 ja uudelleen syyskuussa. Pian tämän jälkeen yritys hakeutui yritys-saneeraukseen, mutta liiketoimintaa ei kuitenkaan saatu kannattavaksi.

Tammikuussa 2015 Helsingin hovioikeus alensi korvaussummat, mutta ne olivat edel-leen yhteensä yli 200 000 euroa, joka oli suhteessa yrityksen muutamien miljoonien eu-rojen liikevaihtoon erittäin suuri summa. Huhtikuussa 2015 saneeraus lakkasi ja yritys asetettiin konkurssiin, joka kuitenkin raukesi 2016 heinäkuussa varojen puutteeseen.

Y M P ÄR I S T ÖR I K O S K A AT O I A U T O K O R J A A M O N

Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus.

Luottolista.fi 5/2017 9