Miten järjestöt näkevät

hyvinvointitalouden?

Esa Iivonen

SOSTEtalk! 7.10.2015

Hyvinvointi taloudellisen kasvun perustana

• Sosiaalinen kestävyys taloudellisen kestävyyden edellytyksenä

• Sosiaalinen pääoma, osallisuus, luottamus

• Hyvinvointipalvelut sekä tulonsiirrot investointeina

• Hyvinvointi-investoinneilla on ollut Suomen menestyksessä

keskeinen merkitys.

• Hyvinvointitaloudellinen näkökulma - lapsiin, nuoriin ja

perheisiin investoiminen – on tärkeä osa MLL:n vaikuttamistyötä.

2

Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa

• Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän terveyteen ja

hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle

muodostuu lapsuudessa.

• Universaalit, kaikki lapset ja perheet tavoittavat, toimet ovat

keskeisessä asemassa hyvinvoinnin rakentamisessa.

• Lyhytnäköinen talousajattelu haastaa pitkäjänteisen

investointiajattelun.

3

Palvelut ja tulonsiirrot kasvua luovina investointeina

• Lapsi- ja perhepolitiikka priorisoitiin sodan jälkeisenä

taloudellisesti vaikeana aikana.

• Heti sodan jälkeen tehtiin useita suuria uudistuksia.

Neuvolatoiminta ja kodinhoitajatoiminta siirrettiin kuntien vastuulle,

kaikki lapsiperheet tulivat lapsilisien piiriin, koululaiset saivat

maksuttoman kouluruuan ja kaikki synnyttäjät äitiysavustuksen.

• Investointiajattelu jatkui vahvana seuraavina vuosikymmeninä.

1970-luvulla toteutettiin peruskoulu-uudistus sekä säädettiin

päivähoitolaki ja kansanterveyslaki.

4

1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (1)

• 1990-luvun lama oli käännekohta. Ajattelutapa muuttui.

Investointien sijaan hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin alettiin

suhtautua kuluerinä.

•Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdistettiin leikkauksia,

jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

• Lasten ja nuorten palveluiden leikkaaminen oli myös julkisen

talouden näkökulmasta kallista, koska leikkaukset lisäsivät kalliiden

erityispalveluiden tarvetta ja kustannuksia.

5

1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (2)

• Peruspalvelujen leikkausten myötä lastensuojelun ja

erikoissairaanhoidon sekä muiden vahvasti korjaavien palveluiden

asiakkuudet ovat kasvaneet jyrkästi 1990-luvun alusta 2010-luvulle.

• Esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin ulkopuolelle

sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut 150

prosenttia (THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden hyvinvoinnista).

6

1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (3)

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden leikkaukset voivat tuoda

lyhytaikaista säästöä, mutta lasku julkiselle taloudelle on

pidemmällä aikavälillä moninkertainen.

•Tarja Paakkosen väitöstutkimuksessa (Itä-Suomen yliopisto 2012)

todettiin lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon

lisääntyneen 1990-luvulla, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe-

ja kasvatusneuvoloista säästettiin.

7

Leikkauksista kärsivät eniten heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret

• Leikkaukset lisäävät lasten ja nuorten keskinäistä eriarvoisuutta.

• Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, ryhmäkokojen

kasvattaminen päiväkodeissa ja kouluissa tai vapaa-ajan palvelujen

leikkaaminen vaikuttavat eniten heikossa asemassa olevien lasten

tilanteeseen.

8

Hyvinvointi eriytyy (1)

• Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskeva THL:n tutkimus:

Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän

vanhempiensa koulutuksen, työmarkkina-aseman ja taloudellisen

tilanteen mukaan.

• Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema

ovat yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen.

• Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat

nuorten hyvinvointiin.

9

Hyvinvointi eriytyy (2)

• Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien universaalien palveluiden

merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja

syrjäytymisen ehkäisemisessä.

• Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään.

• Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne

ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen.

Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö,

Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti

1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012

10

Lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen taloudellisesti kannattavaa

• Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien

ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisti kannattavaa.

• Ongelmien ehkäisemisen keinoista lasten kouluvalmiuksien

tukeminen nousee vahvasti esille.

• Varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on hyvin korkea

erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla. (mm. James Heckman)

Jorma Sipilän ja Eva Österbackan selvitys: Enemmän ongelmien

ehkäisyä, vähemmän korjailua? (VM:n julkaisu 2013)

11

Ennalta ehkäisyyn panostaminen jäänyt tavoitteeksi

• 2000-luvulla palveluiden valtiollista ohjausta on lisätty kansallisilla

suosituksilla ja säännöksillä, joilla palveluiden painopistettä on yritetty

siirtää ongelmien ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

• Ei-sitovien suositusten ohjausvaikutukset ovat kuitenkin osoittautuneet

vähäisiksi. Sitovat säännökset pyritään usein täyttämään liian vähäisillä

resursseilla.

Ristolainen, Varjonen ja Vuori: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn

politiikkatoimien tieto- ja arviointikatsaus (VNK:n julkaisu 2013)

12

Ehkäisevä työ edullista korjaavaan työhön verrattuna • Ehkäisevän työn palvelut ovat kustannuksiltaan hyvin alhaisia

verrattuna kodin ulkopuolisiin sijoituksiin.

• Tarvitaan toimia, joilla palvelujen painopistettä muutetaan

korjaavasta työstä ehkäisevän työn suuntaan. Peruspalvelujen

saatavuutta tulee parantaa.

• Korjaavien palvelujen asiantuntijoita mukaan ehkäisevien

palvelujen toteutukseen.

Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp: Miten lastensuojelun

kustannukset kertyvät? Lastensuojelun Keskusliitto & THL 2012

13

Investoidaan lapsiin - EU-komission suositus (2013) (1)

• Ihmisarvon kunnioittaminen ja lasten oikeuksien suojelu

• Lasten köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen

• Huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ehkäiseminen

• Ennaltaehkäisy olennainen tekijä

• Kasvuolosuhteiden epäkohtien torjuminen varhaisvuosina,

varhaiskasvatuksen merkitys

• Universaalien toimien merkitys

• Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän

torjuminen

14

Investoidaan lapsiin - EU-komission suositus (2013) (2)

• Talouskriisillä vakavat vaikutukset lapsiin ja perheisiin

• Talouden vakautustoimet heikentäneet hyvinvointipolitiikkaa

***

• Riittävien resurssien saanti tuetaan vanhempien osallistumista

työmarkkinoille ja perheiden kohtuullisen elintason turvaaminen

15

Investoidaan lapsiin - EU-komission suositus (2013) (3)

• Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten palvelujen saanti

Varhaiskasvatus, koulutuksen yhdenvertaisuus,

terveydenhuoltojärjestelmän valmiudet, turvallinen, terveellinen ja

lapsiystävällinen asuin- ja elinympäristö ja perheiden tuen

vahvistaminen

• Lasten oikeus osallistua lasten osallistumisen tukeminen

harrastus-, liikunta – ja kulttuuritoimintaan sekä lasten

vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin

16

Vapaaehtoistoiminta investointina

• HY:n tutkimuksessa tarkasteltu vapaaehtoistyön rahallista arvoa.

Juhani Laasanen: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset

vaikutukset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 2011.

• Tutkimuksessa oli mukana neljän järjestön vapaaehtoistyö.

• Vapaaehtoistyöhön sijoitetulla yhdellä eurolla saatiin

keskimäärin 6,5-kertainen tuotos.

• Vapaaehtoistyön koordinaatioon, kehittämiseen, tukeen ja

koulutukseen kannattaa sijoittaa. Vapaaehtoistoiminnan

ammatillisesta ohjauksesta on hyvät kokemukset MLL:ssa.

17

MLL:n visio 2024

Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta,

jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja

jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

www.mll.fi

Twitter @MLL_fi