1

Eroperheen lapsi väkivallan keskellä

työpaja

Eroauttamisen yhteiskehittämispäivä - eropolku lapsen parhaaksi 26.4.2018

Linda NiininenTiina Muukkonen

Niina RemsuKene Truve

2

Työpajan kulku

Tervetuloa

Alustukset

- Ero riskitekijänä

Linda Niininen

- Miksi väkivallasta pitää puhua erojen yhteydessä?

Tiina Muukkonen

- Turvallisuuden puheeksiotto lapsen kanssa – Turva10 Kene Truve

Learning cafe

Koonti ja kiitos

3

Ero

riskitekijänä

• Eron kokeminen on kuormittava

stressitekijä, joka voi nostaa riskiä

käyttää väkivaltaa.

• Kaikki erot eivät aiheuta

lastensuojelullista huolta, mutta

osassa erotilanteista lapsi kokee

kaltoinkohtelua.

• Lapset kärsivät erityisesti

vanhempien välisen konfliktin

jatkumisesta eron jälkeen.

4

Onko riita väkivaltaa?

• LOS artikla 19

-> …suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta…

• Ehdotettu Lapsenhuoltolakiin luku 1, 1§:

-> Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä

• Henkinen väkivalta = mm. vanhempien voimakas keskinäinen riitely (suoraan lapsia koskeva)

• Noin viidesosalla lapsista erosta johtuvat ongelmat ovat monimuotoisia ja jatkuvat pitkään. Suurin syy tähän on vanhempien jatkuva riitely

• Lapsista riitelevät vanhemmat ovat pelottavia. Kun vanhemmat haukkuvat ja nimittelevät toisiaan, lapsi joutuu vaikeaan ristiriitaan - hän ei tiedä, kumman puolella hän olisi.

• Lapset eivät totu riitelyyn vaan herkistyvät sille. He ovat ylivirittyneitä ja reagoivat stressiin ahdistuksella, pelolla ja raivokohtauksilla.

• Mitä kauemmin patologinen riitely ja taistelu lapsista jatkuvat, sitä huonommin kaikki sen osapuolet voivat ja järkevän ratkaisun löytäminen käy yhä vaikeammaksi.

5

Korkean konfliktin erot

• Tutkijoiden mukaan korkean konfliktin eroista on kyse silloin kun eroon liittyy hyvin voimakasta suuttumusta, vihamielisyttä ja epäluottamusta, intensiivinen huoltajuusriita ja pitkittyneet vaikeudet keskustella lasten hoidosta.

• Korkean konfliktin erot ovat kaikille osapuolille, ja erityisesti lapsille tuhoisia. Tällaisten erojen vaikutuksille altistuminen on luokiteltavissa fyysiseen tai seksuaaliseen pahoinpitelyyn tai muuhun kaltoinkohteluun verrattavaksi tilanteeksi.

• Tutkimusten perusteella tällaiset erot voivat aiheuttaa lapsille traumatisoitumista, stressiä, masennusta, eristymistä, oppimisvaikeuksia, itsemurha-alttiutta, aggressioita ja muuta itseä vahingoittavaa käyttäytymistä.

26.4.2018 Linda Niininen

6

Yhteistyövanhemmuuden

tukeminen haastavissa tilanteissa

Kolme eri yhteistyövanhemmuuden muotoa (Kauppinen 2013)

1) Asiallisen yhteistyön malli - Vanhemmat ovat asiallisissa, kohteliaissa yhteistyöväleissä. Yhteistyö on lapsen asioiden tiedottamista ja kasvatusasioissa yhdessä toimimista.

2) Tiiviin yhteistyön malli - Vanhemmat ovat usein tekemisissä toistensa kanssa, arkea pyöritetään yhdessä ja lapset viettävät paljon aikaa molempien vanhempien kanssa.

3) Saumattoman yhteistyön malli - Myös tässä mallissa vanhemmat ovat usein yhteydessä toisiinsa ja he auttavat toisiaan erilaisissa asioissa ja pitävät toisiaan ystävinä.

-> Viranomaisvälitteinen yhteistyövanhemmuus (Bildjushkin 2017)

-> Yhteistyövanhemmuuden tukeminen mielikuvien tasolla

26.4.2018 Linda Niininen

7

Mielikuva – Tunne - Toiminta

26.4.2018 Linda Niininen

Mielikuva

TunneToiminta

8

Lapsen oikeus?

• Erossa lapsi on vanhempiensa toiminnan”armoilla”

• Vanhemman velvollisuutena on ylläpitää ja tukea suhteiden jatkumista lapsen ja vanhemman välillä

• Lapsella on oikeus säilyttäävanhemmistaan kaunis kuva

-> Miten kuljettaa toista vanhempaa mielentasolla mukana kun se jostain syystä ei ole mahdollista oikeassa elämässä?

9

Miksi tästä pitää puhua?

9 27.4.2018 TM

10

LOS ja Istanbulin sopimukset sekä CEDAW-

komitean ratkaisu

--> vaikutukset LastenhuoltolakiinLOS artikla 19:

- Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja kasvatuksellisiin/ koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen tahansa muun hoidossa.

Istanbul sopimus 31 artikla:

- Velvoittaa huomioimaan perheväkivallan määrättäessä lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta.

Yleisiin säännöksiin Lapsenhuoltolakiin tulossa Luku 1, 1§:

Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

CEDAW-komitean ratkaisu:

http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=373788&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI

Suositellaan huoltajuuden käsittelyä uudelleen ja lapsen isän väkivaltaisuuden perusteellista arvioimista.

10 27.4.2018 Tiina Muukkonen

11

Perheväkivalta

lapsen näkökulmasta – mitä siis?

• Lapsen todistama –vanhempaan kohdistuva

• Lapseen itseensä kohdistuva perheväkivalta

• Kuritusväkivaltaa tai kasvatuksessa käytettyä väkivaltaa ja

laiminlyöntiä

• Kaltoinkohtelu: väkivaltaa ja laiminlyöntiä

• Sisarusten välinen väkivalta

Kohteena ja kokijana olo on lapselle yhtä vahingollista

11 27.4.2018 Tiina Muukkonen

12

Mitä väkivalta on

Väkivallan määrittely

• Fyysinen väkivalta

• Emotionaalinen kaltoinkohtelu

• Seksuaalinen hyväksikäyttö

• Laiminlyönti ja heitteille jättö

• Vaino

12 27.4.2018 Tiina Muukkonen

13

Lapsen kokeman

perheväkivallan yleisyys

Suomalaisten asenteissa:

•LSKL Asennetutkimus (N=1009) (Hyvärinen, 2017)

• 95% vastaajista ei salli lapsen ruumiillista kurittamista

• 27 % pitää kuitenkin hyväksyttävänä lapsen tukistamista tai luunapin antamista

• 7% hyväksyy kohtuullisen väkivallan

• 41% vanhemmista kertoo kurittaneensa lastaan fyysisesti tai henkisesti

Vanhempien kertomana:

• Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus 2012 (N=3170):

• Fyysistä kuritusväkivaltaa vuoden aikana oli käyttänyt

– 44% äideistä ja 47% isistä

• Symbolista aggressiota oli vuoden aikana käyttänyt

– 49% äideistä ja 29% isistä

• Vanhempi oli ristiriitatilanteessa kutsunut lasta tyhmäksi

– 39% äideistä, 36% isistä

Nuorten kertomana:• Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012 (N=4855)• Fyysistä kuritusväkivaltaa on kokenut 43 % • Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2008 (N=13 460)• 40% on kokenut symbolista aggressiota

Kouluterveyskysely 2017- Henkinen väkivalta

vanhempien taholta 18% pojat, 34% tytöt, sateenkaaritytöt 42%

- Fyysinen väkivalta vanhempien taholta hetero 3,5% ja sateenkaarinuori 8%

Taustatietoja

14

Miltä lapsesta tuntuu?

• Ero perheessä elämäntapahtumana saa aikuisissa ja

lapsissa aikaan monenlaisia tunteita. Kaikki

kokevat eroon liittyvää

ahdistusta. Vanhemmat kokevat omia tunteita ( vihaa,

pelkoa, surua, stressiä, masennusta) joskus hyvinkin

voimakkaasti.

• Omien tunteiden vallassa oleva vanhempi ei pysty

olemaan lapselleen läsnä tässä hetkessä, kun lapsi

tarvitsee häntä eniten. Siis lapsi jää usein yksin omien

tunteiden ja hänelle arvaamattoman tilanteen kanssa.

26.4.2018 Kene Truve

15

Miten lapset kuvaavat niitä tilanteita?• Kyllä nyt on niin ikävä, kun iskä on niin surullinen koko ajan.

Pitäähän häntä tukea. (5v tyttö)

• Jos isä löytää meidät täältä ja rupeaa taas äidille huutamaan, ma

hyökkään sen kimppuun ja taistelen sen kanssa ja voitan. Mä olen

ajatellut kaiken valmiiksi. Minähän olen vahva. Minulla on jo

suunnitelma valmiina. (5v poika)

• Iskä meni siksi pois, kun mä oon niin paha. (4v poika)

• Iskä ei ymmärrä, miksi äiti haluaa erota. (5v tyttö)

• Äiti sanoi, että mä oon oppinut valehtelemaan iskällä.

• No kun äidille tulee aina niin paha mieli, kun hänen pitäisi soittaa

iskälle ja sopia tapaamisista, sit ma soitan itse. (9v tyttö)

• Mä pelkään, että kun taas riita alkaa, se ei loppu, se voi kestää

koko viikonlopun. Ja sit jos ne eroavat, mä pelkään, että äiti ei

pärjä yksin. (11vtyttö)

(Perheessä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden lasten kertomuksista)

26.4.2018 Kene Truve

16

”- Pitää koko ajan todistaa toiselle vanhemmalle, ettei ole

enemmän toisen kanssa.

- Ei voi odottaa aina huolenpitoa vanhemmalta ja pitää

pärjätä itse.

- Opi pitämään itsestäsi huolta.

- Hanki hyvä ystävä ja pidä siitä kiinni.” (13v tyttö)

(Leena Autonen Vaaraniemi: Lasten kokemuksia

vuoroasumisesta vanhempien riitaisuuden sävyttämänä.

Perhetutkimuksen päivät 2018, Tampere)

Lapset ottavat vanhemmista vastuutta – heidän roolit ovat

vaihtaneet paikkaansa.

26.4.2018 Kene Truve

17

Mitä lapsi tarvitsee?

• Lapsi tarvitsee vanhempien eroon liittyvässä epävarmassa tilanteessa, että häntä kuullaan ja hänelle puhutaan.

• G. Kellerin mukaan kuuluu tärkeisiin vanhemmuustaitoihin sen tajuaminen, milloin lapsi on ”valmis” kuulemaan asioita – milloin lapsen perusluottamus on kehittynyt niin vahvaksi, että kielteinen tieto ei vahingoita häntä enää pahasti. Kellerin mukaan lapsen perusluottamusta vahingoittaa, jos aikuinen hänen vieressä puhuu toistuvasti siitä, miten huonosti asiat (perheessä, maailmassa) on.

• Lapsen ei pitäisi kuulla yhdeltä vanhemmalta kielteistä ilmaisua toista kohtaan. Lapsen lojaalisuutta vanhempiin ei pitäisi koetella ja hänen ei pitäisi olla vastuussa heistä.

• Kun vanhemmat eivät pysty kuuntelemaan lastaan tai puhumaan hänelle näin, ettei vahingoittaisi samalla lapsen perusturvallisuutta, kuka voi tehdä sitä?

26.4.2018 Kene Truve

18

Turva10 - kun lapsi kertoo väkivallasta tai

turvallisuuden puheeksiottamiseen muutoin

Turvallisuudesta puhuminen lapsen kanssa on jokaisen lapsia ja perheitä

työssään kohtaavan ammattilaisen tehtävä. Lapsen hyvinvointi

mahdollistuu, kun hän kokee olevansa turvassa, saa olla aktiivinen

osallistuja ja voi nähdä itsensä myönteisessä valossa. Turvallisuuden

kokemus tai pahimmillaan väkivaltakokemus ei todennäköisesti tule

esille, ellei aikuinen ota sitä lapsen kanssa puheeksi. Turvallisuuden

puheeksiotto on parhaimmillaan lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta

tukevaa ja toimii myös väkivaltakokemuksia seuloen, jolloin lapsella on

mahdollisuus puhua kokemastaan/kohtamastaan väkivallasta.

Kaikkien lasten kanssa turvallisuus voidaan ottaa puheeksi kannustavalla

ja hyvällä tavalla ja niin, että se antaa tilaa myös väkivaltakokemusten

puheeksiottoon, jos lapsella sellaisia on. Tähän kehitetään Lapsen

turvakymppi.

Kysymykset voi ottaa puheeksi lapsen kanssa neuvolassa, päiväkodissa,

koulussa, sosiaalipalveluissa, lastensuojelussa, turvakodissa tai

psykiatrisessa hoidossa ja tukea lapsen turvallisuuden tunnetta.

19

Turva10 puheeksioton väline -

prototyyppi

1. Mitä sinulle kuuluu – kotona, kaveripiirissä ja koulussa – missä olet eniten turvassa

2. Ketkä kuuluvat läheisiisi, jotka ovat turvallisia

3. Kysymyksiä riitelystä – miten teillä riidellään ja miten sovitaan?

4. Vahvuudet tuovat turvaa – Missä olet hyvä ja missä haluat tulla hyväksi

5. Mitkä asiat tai tilanteet pelottavat sinua?

6. Mitä teet silloin kun pelottaa tai tuntuu pahalta?

7. Mikä sinua auttaa, kun sinua pelottaa ja miten sinulle tulee turvallinen olo takaisin?

8. Kun sinua pelottaa tai koet jotain tosi ikävää, kenen kanssa voit jutella siitä?

9. Mitä me tässä voisimme sopia; kenelle kerrot ja keneltä pyydät apua, jos sinua pelottaa tai

sinulla on turvaton olo?

10. Asteikolla 0-10 kuinka turvallinen olosi on nyt? •Oletko tyytyväinen oloosi?•Haluaisitko, että olosi olisi vielä turvallisempi?•Mikä numero olisi tavoite?•Miten voin auttaa, että saavutat sen?

Osatavoite1

20

Learning Café

26.4.2018

Café: Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen tukeminen haastavissa tilanteissa. (Lindan kahvila)

Café 2: Työntekijän tulee auttaa vanhempia keskustelemaan lapsensa kanssa mahdollisesta

perheväkivallasta ja lapsen kokemasta turvallisuudesta. Millaiset työkalut auttaisivat lasta/

vanhempaa/ työntekijää? (Tiinan kahvila)

Café 3: Turva10 turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksioton väline lapsen kanssa. Tutustuminen

Turva10:iin ja mitä ajatuksia siitä herää. (Kenen kahvila)

21

Kirjat eron, vainon ja väkivallan

käsittelyyn

• Harju, T. ja Haiko, N. 2017. Satu kameleontille ja muita satuja sinulle.

Ensi- ja turvakotien liitto.

• Laitinen, M., Kinnunen, J. ja Hannus, R. 2017. Varjosta valoon. Eron

jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen

tukeminen. Ensi- ja turvakotien liitto.

• Askeleita jalkautuvaan väkivaltatyöhön – hyvinvoinnilla väkivaltaa

vastaan. 2017. Ensi- ja turvakotien liitto

Tilaa omasi tai lue verkkoversiot:

https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/materiaalit/#julkaisut

26.4.2018