ENERGIA TALOUSJA

Kohtalon-yhteys?

Jussi LaitinenTurku

23.8.2013

Onko energialla ja taloudella kohtalonyhteys?

Heinäkuussa 2013 Ryanair ohjeisti pilottejaan hidastamaan lentonopeuksia. Kaksi minuuttia piti saada lisää lentoaikaa jokaista lentotuntia kohti. Itse asiassa monet lentoyhtiöt ovat tehneet samaa jo vuosia.

24 12

Sama ilmiö tapahtuu rahtialuksissa. Maailman suurin rahtiyhtiö Maersk on vähentänyt matkanopeuksia 24 solmusta 12 solmuun. Uudet laivat suunnitellaan kulkemaan hitaasti.

“Slow steaming is here to stay”

Maersk

Nykyiset rahtilaivat kulkevat hitaammin kuin entisaikojen purjelaivat.

Rod Casro

Espanjassa moottoriteiden nopeusrajoitus laskettiin 110 kilometriin tunnissa. Kaikki nämä muutokset ovat reaktioita öljyn hinnan nousuun (ja osin liikenteen ympäristövaikutuksiin). 60 prosenttia kaikesta öljystä käytetään liikenteessä.

DEGLOBALISAATIO

Olemme käännekohdassa: Maapallo ei enää kutistukaan vaan se on taas alkanut kasvaa. Etäisyydet pitenevät ja matkat hidastuvat.

Hubbertin käyrä

Kaikkien uusiutumattomien luonnonvarojen tuotanto noudattaa Hubbertin kellokäyrää. Lakipisteen jälkeen tuotanto laskee yhtä nopeasti kuin se aiemmin nousi. Tuotantokäyrä on paras mittari jäljellä olevan öljyn määrän arvioimiseksi.

USA:n öljyntuotanto

EIA

mb/

d

10

5

2000198019601940

Paikallisia tuotantohuippuja on nähty monta: Yhdysvalloissa 1980-luvulla...

0

1 000

2 000

3 000

4 000

1970 1990 20101980 2000

1000 b/d

BP 2012

EU-maiden öljyntuotanto

… 1990-luvulla Euroopassa...

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Maailman öljyntuotanto

EIA

mb/

d

75

60

2005

Kiinnostavin on maailman tuotantokäyrä, koska öljymarkkinat ovat maailmanlaajuiset. Käyrä on edennyt suunnilleen vaakasuoraan 2005 lähtien. Todennäköisesti juuri nyt ollaan öljyn tuotantohuipussa, eli helppo ja halpa öljy on lopussa. Olennaista ei ole tarkka vuosi vaan se että emme ole varautuneet. Öljyhiekka ja liuskeöljy eivät saa käyrää entiseen nousuun.

Ilya Khamushkin

On vaikea ymmärtää, kuinka riippuvaisia olemme öljystä. Maatalous: koneet käyvät dieselillä mutta myös lannoitteet valmistetaan öljyn avulla...

… Koko elintarviketeollisuus pyörii öljyn varassa. Öljy on uskomattoman monipuolinen raaka-aine. Muovit, pakkaukset...

… kosmetiikka, lääkkeet...

… jalkineet...

… vaatteet, kulutustavarat...

… elektroniikka… Käytännössä kaikki tavarat ympärillämme joko sisältävät öljyä, tai niiden tuotantoprosessissa tai kuljetuksessa on käytetty öljyä.

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Maailman öljyntuotanto

EIA

mb/

d

75

60

2005

2008

… Joten kun öljyn hinta nousee, se on myrkkyä taloudelle. Vuonna 2008 oli öljyn ennätyksellinen hintapiikki (keltainen viiva). Se johtui osittain 2005 käänteestä. Vuonna 2008 alkoi myös finanssikriisi ja globaali taantuma, josta ei ole toivuttu vieläkään. Tämä ei ole sattumaa.

Kun öljyn hinta nousee, meillä kuluttajilla kuluu enemmän rahaa perusasioihin: bensaan, ruokaan ja energiaan...

… ja vähemmän rahaa jää niin sanottuu valinnaiseen kulutukseen, kuten matkoihin ja ravintoloihin. Matkakohteet ja ravintolat supistavat toimintaansa ja irtisanovat työntekijöitä. Valtio saa vähemmän verotuloja ja se joutuu maksamaan enemmän työttömyyskorvauksia ja muita tukia. Valtio voi alkaa elvyttää taloutta keventämällä veroja ja ottamalla lisää velkaa.

Myös Yhdysvaltain subprime-asuntolainakriisin taustalla oli osittain öljyn hinta. Amerikkalaisten autosta riippuvaisten kuluttajien bensalasku kasvoi kymmeniä prosentteja 2008. Joillakin jäi asuntolainojen korot ja lyhennykset maksamatta, mikä oli osasyy subprime-kriisiin, globaaliin finanssikriisiin ja taantumaan, joka on jatkunut jo kuusi vuotta.

GreeceIreland

PortugalNetherlands

BelgiumSpainItaly

SwitzerlandDenmark

AustriaUnited Kingdom

GermanyFranceFinland

LithuaniaSweden

HungaryRomania

PolandNorwayBulgaria

Czech RepublicRussian Federation

Slovakia

0 10 20 30 40 50 60 70

Öljyn osuus käytetystä energiasta

%

BP, Gail Tverberg

Onko sattumaa, että Euroopan pahimmat kriisimaat ovat kaikkein riippuvaisimpia öljystä?

Mikä uhkaa talouskasvua?

• Velkaantuminen

• Väestön vanheneminen

UUSI SELITYS!+ Energian rajallisuus

ja hinta

Kasvun rajoista on puhuttu 40 vuotta. Nyt näyttää siltä, että rajat tulevat energiasta. Talousteorioissa energian roolia ei ole otettu huomioon. Se on edelleen sokea piste taloustieteilijöille.

BP 2012

Öljy

Maakaasu

Hiili

Ydinvoima

VesivoimaUusiutuvat

30 %

33 %

23 %

Entä muut energianlähteet? Maakaasun ja kivihiilen maakaasun tuotanto kasvaa edelleen, mutta niillä on mahdotonta korvata öljyä. Lisäksi myös maakaasun ja kivihiilen tuotantohuippu voi olla kymmenen vuoden sisällä.

EWG 2013

Fossiilipolttoaineiden tuotanto

2013

Energy Watch Groupin raportin mukaan kaiken fossiilienergian tuotantohuippu tulee muutaman vuoden sisällä.

EWG 2013

Maakaasun tuotanto Yhdysvalloissa2013

Liuskekaasu ei hypestä huolimatta pelasta tilannetta. Energy Watch Groupin mukaan sen tuotantohuippu on edessä parin vuoden sisällä.

Halpahelpponopea

Kallisvaikeahidas

Kun halpa ja helppo öljy on lopussa, täytyy mennä kalliin ja vaikean öljyn perässä kauas merelle ja kalliisiin liuskeöljy- ja öljyhiekkatekniikoihin. Tilanne on sama myös maakaasun ja kivihiilen tuotannossa.

Entä ydinvoima? Sen suosioon vaikuttaa lähinnä 2 seikkaa: poliittinen ilmapiiri ja hinta. Poliittinen ilmapiiri nousee ja laskee onnettomuuksien myötä. Viime kädessä hinta kuitenkin ratkaisee.

20092000

Ydinvoiman hinta-arviot

Cooper 2009

0,3

0,2

0,1

$/kWh

Kuvaan on koottu eri analyytikkojen arvioita ydinreaktorin hinnasta. Ne ovat nousseet rajusti viime vuosina. Ilmiö näkyy Olkiluodossa. Ydinvoima ei katoa minnekään, mutta suurta ydinvoiman renenssanssia ei ole näköpiirissä.

20102000

225

0

GW

Tuulienergian määrä on 75-kertaistunut 10 vuodessa. Tästä saa komeita otsikoita, mutta silti tuulienergia mahtuu 1-2 prosenttiin maailman energiantuotannosta.

Meri-porin hiilivoimalaitoksen korvaamiseksi tarvittaisiin noin 600 tuulivoimalaa. Ilma on kevyttä ainetta, ja tuuliturbiini saa sen liikkeestä talteen vain pienen osan.

20112000

65

0

GW

2005

BP 2012, IEA

Aurinkoenergia kasvaa vielä nopeammin kuin tuulivoima.

Tähän hiilivoimalan korvaaminen aurinkopaneeleilla

27 km2

Mutta Meri-Porin korvaamiseksi 27 neliökilometriä aurinkopaneeleja. Lisäksi aina ei tuule eikä aurinko paista. Menee pitkään, ennen kuin uusiutuvat korvaavat fossiilienergiaa isossa mittakaavassa. Tämä ei tarkoita, että tuuli- ja aurinkoenergia olisi huono idea – ongelmien vuoksi niihin pitää satsata paljon nykyistä enemmän.

1800 1900 2000BP 2012, Maddison 2008

12 000

8 000

4 000

0

Mtoe

Maailman energiantuotanto

0

30 000

10 000

Mrd $

Maailman BKT

Olennaista on ymmärtää talouskasvun ja energiantuotannon yhteys. Energia on perusmoottori kasvun taustalla. Aina kun talous on kasvanut, myös energiantuotanto on kasvanut. Jos energiantuotanto ei kasva, talous ei voi kasvaa. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Niinpä globaalitalouskasvu loppui pysyvästi vuonna 2008. Alueellisesti talous voi kasvaa yhä, mutta entisenlainen globaali BKT:n kasvu ei palaa.

20001000 3000

Fossiilipolttoaineiden tuotanto

AD

Kauempaa katsottuna fossiilienergian runsas tuotanto on lyhyt, ohimenevä ilmiö maailmanhistoriassa. Siksi myös talouskasvu oli väliaikainen 150 vuoden mittainen poikkeustila. Kasvun loppu on paluuta normaaliaikaan. Talous ei kasvanut ennen kuin fossiilipolttoaineet löydettiin. (Se kasvoi väestönkasvun mukana muttei per capita.)

Mitä kasvun jälkeen?

Historia osoittaa, että suuria käänteitä on vaikea havaita silloin kun ne tapahtuvat. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta yritetään silti.

Elämästä tulee paikallisempaa. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen vähenee. Massaturismi jää muutaman kymmenen vuoden mittaiseksi ilmiöksi.

Maataloudessa energiatehokkaat menetelmät kuten luomu ja permakulttuurinen viljely valtaavat alaa.

Jakamis-talous

Suhde tavaroihin ja omistamiseen tulee muuttumaan. Tämä kehitys on jo kovassa vauhdissa. Akkuporakonetta käytetään keskimäärin 13 minuuttia sen elinkaaren aikana.

Autojen yhteiskäyttöpalvelut ovat jo yleisiä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.

Älypuhelimen avulla voin etsiä vapaana olevan auton, avata sen ja lähteä ajelemaan. Kun asiat on hoidettu, jätän auton odottamaan seuraavaa ottajaa ja tuntilasku tulee perässä.

Sohvasurffaus ja huoneiden vuokraus kasvavat uskomattoman nopeasti. Kokeilin Airbnb:tä Barcelonassa ja kokemus oli mainio (hotellissa olisi ollut paljon yksinäisempää).

BKT

Onnellisuus

1950 1960 1970 1980 1990 2000

Tulojen kasvu ei tee onnelliseksi tietyn perustoimentulon jälkeen (paitsi jos naapurilla on enemmän).

Vaikka talouskasvu loppui, sellaiset asiat jotka tekevät meidät onnelliseksi eivät häviä minnekään. Kuten perhe ja ystävät...

iGabo

… musiikki, kulttuuri...

mharrsch

… taide...

Jen Hanson

– – liikunta, urheilu jne. mutta sellaiset asiat vähenevät, jotka vähentävät onnellisuutta, kuten kiire, stressi, tavaraähky ja niin edelleen. Moni downshiftaa tarkoituksella ja harva katuu sitä. Mutta työttömyys lisääntyy rajusti, ja työn menettäminen vähentää jyrkästi onnellisuutta. Työ pitääkin määritellä jossain määrin uudelleen, ja se mikä luo elämälle merkitystä, miksi minä olen tärkeä.

1800 1900 2000BP 2012, Maddison 2008

12 000

8 000

4 000

0

Mtoe

Maailman energiantuotanto

30 000

10 000

Mrd $

0

Maailman BKT

CO2

On kolmaskin käyrä, joka nousee ja laskee samaa tahtia energiantuotannon ja BKT:n kanssa. Hyvällä tuurilla voimme säästyä ilmastokatastrofilta. Kasvun loppu ei ole maailmanloppu – se voi olla parasta mitä meille on tapahtunut.

MAINOS!

M I T Ä J O S K A S V U E I P A L A A ?HERÄTTELEVÄ IDEAPAJA TALOUDEN KÄÄNNEKOHDASSA

Talouskasvu oli 150 vuoden mittainen poikkeustila, jota erehdyttiin pitämään pysyvänä ilmiönä. Tosiasiassa kasvu oli halvan energian ansiota. Nyt kun halpa energia on lopussa, myös talous on lamaantunut. Entä jos kasvu ei palaa? Käynnissä on radikaali toimintaympäristön muutos, jossa on voittajia ja häviäjiä.

• Voiko yritys kasvaa, jos talous ei kasva?

• Miten tuotteidemme on muututtava nollakasvun maailmassa?

• Millaista on kasvun jälkeinen elämä?

• Miksi kasvun loppu voi olla parasta mitä meille on tapahtunut?

Väistämätöntä muutosta on katsottava silmiin –!ja hyväksyttävä se. Olennaista on sopeuttaa oma strategia uuteen tilanteeseen. Kriisi voi kääntyä innostavaksi tilaisuudeksi tehdä jotain toisin. Vanhan loppu on uuden alku.

TARJOAMME

• Ainutlaatuisen ideapajan, josta yritys saa vaihtoehtoisia skenaarioita haasteelliseen tilanteeseen

• Etumatkaa kilpailijoihin nähden

• Tuoretta tutkimustietoa talouskriisin todellisista syistä

Ideapajan käynnistää ajankohtainen tietopaketti talouskriisistä. Sen pohjalta organisoimme ryhmällenne dialogisen aivomyrskyn, sitouttavan ja innostavan oppimistapahtuman, joka ruokkii uusia strategisia valintoja.

Hinnoittelu: Puolen päivän (3h) mittaisen ideapajan hinta on 3000 euroa (+ alv ja kulut).

Tietokirjailija, kouluttaja Jussi Laitinen050-4042006, julaitin@gmail.com

Yritysvalmentaja Vesa Purokuru050-5750485, vesa.purokuru@humap.com

Yritysvalmentaja Pekka Pirhonen050-5587808, pekka.pirhonen@humap.com

Vedän parin kollegan kanssa ideapajoja otsikolla Mitä jos kasvu ei palaa. Yritysten ja julkisen sektorin näkökulmasta käsillä on mitä radikaalein liiketoimintaympäristön muutos. Olennaista on hyväksyä väistämätön muutos ja tutkia omia strategioita uudessa valossa.

Kiitos!julaitin@gmail.com

0504042006

Vanhan loppu on uuden alku.