Diili, vol 2
-
Upload
creative-peak -
Category
Documents
-
view
227 -
download
0
description
Transcript of Diili, vol 2
DIILI 1
DIILIMiksei johtoportaassakin
Tarpeeksi hullu laitosmieheksi Tulos syntyy oman oivaltamisen jälkeen
Suuren sairaalan suuret haasteet
Maailma muuttuu
www.opso.fi
#2
2 DIILI
Julkaisija Itä-Uudenmaan Oppisopimuskeskus | Päätoimittaja Annu Jokela-Ylipiha Toimitus ja ulkoasu peak press | AD & toimituspäällikkö Päivi Ahvonen | Graafinen suunnittelija Milla KetolainenToimittajat Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen, Noora Lintukangas, Harri Mannonen, Ulla Ora Valokuvaajat Päivi Ahvonen, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Linda Varoma, Arto Wiikari
Paperi Art Silk Gloss 170 g/m2, My Brite Silk 80 g/m2 | Painopaikka Art Print | ISSN 1799-3369
Inspector – Viisi vinkkiä s. 7
Tulos syntyy oman oivaltamisen jälkeen s. 8
Miksei johtoportaassakinMiltä oppisopimus näyttää työnantajan näkökulmasta s. 14
Suuren sairaalan suuret haasteet s. 20
Tiesitkö että... s. 24
Norma Ojala erikoistuu ekokampaajaksi s. 25
Kolumni: Jakamisen ilo s. 28
Tarpeeksi hullu laitosmieheksi s. 29
Valmistun kokiksi syksyllä 2012 s. 33
Liikkuvaa kasvatusta s. 34Inspector – Viisi vinkkiä s. 36
Maailma muuttuu koko ajan s. 37
Elämää POMO-talossa s. 40
ALkAVIA kOuLuTukSIA s. 41
DIILI #2
DIILI 3
P idätkö matkustamisesta? Niin minäkin. Arvostan vapaa-aikaani, joten
on ihanaa herätä vaivattomassa rentoutumispaikassa. Parvekkeelta
näkyy pienillä vaahtopäillä leikittelevä meri, pizzeria, auringonlasku,
hampurilaisravintola ja liekö tuo keltainen kyltti sama kuin meidän lähikaupan?
Kurkkaan naapuriparvekkeelle. Kas, sielläkin on vapaa-aikaansa arvostavaa ja
matkailusta pitävää väkeä.
Mikä maa tämä olikaan? Espanja? Ei, siellä oltiin viime vuonna. Tunisia? Ei, siellä
ei olisi keltaista lähikaupan kylttiä. Ai niin, Kroatiaanhan me eilen illalla lennettiin.
Matkailua tarkastellaan usein yksilön tarpeena kokea matkaelämyksiä. Haemme
tilaa, joka on arjen vastavoima. Kulttuurien välinen vuorovaikutus on tärkeää ja ha-
luamme Aitoja kokemuksia. Mutta miten Aidon lähelle pääsee? Mitä hiotumpi tu-
ristikohde, sitä kauemmas Aito karkaa.
Mielestäni Aito on parhaiten tavoitettavissa silloin kun eri kulttuureista tulevat
ihmiset tekevät jotain yhdessä, yhteisen päämäärän hyväksi. Kesän lomakausi on
takana, joten ehkä Aitoa kulttuurienvälisyyttä voisi etsiä matkakohteen sijaan työ-
elämästä.
Aito voi hyvinkin löytyä kun syvennyt keskustelemaan eri kieliryhmää tai kult-
tuuria edustavan kollegasi kanssa. Aito on vahvasti läsnä jutussa perulaissyntyises-
tä Normasta, joka opiskelee Suomessa ekokampaajaksi.
Entä HUS Desikon henkilöstö, joka edustaa monia kan-
sallisuuksia? Varmasti Aitoa.
Monipuolisen vuorovaikutuksen lisäksi ammattitai-
tomme tarvitsee jatkuvaa sparrausta ja vertailukohtaa
Suomen rajojen ulkopuolelta. Loistavan mahdollisuu-
den tarjoaa syksyllä Lontoossa järjestettävä World Skills
2011. Noin 1000 nuorta ammattilaista 50 eri maasta kil-
pailee 45 eri ammattialalla maailmanmestarin tittelistä.
Hyvä ammattitaito on Aito asia.
Annu Jokela-YlipihaoppisopimusjohtajaItä-Uudenmaan oppisopimuskeskus
AITO, AIDOMPI, AIDOIN
Ota yhteyttä tai tule käymään toimistollamme, autamme sinua kaikissa oppisopimukseen liittyvissä asioissa.
Porvoon aluetoimistoAleksanterinkatu 2006100 Porvoopuh. 0400 360 731ma–to 9–15pe 9–14
loviisan alueasiakaspalvelupuh. 0400 360 731ma–to 9–15pe 9–14 [email protected]
edit
ori
al
4 DIILI
Suomalaiset käyttävät tietokonetta ja interne-
tiä vapaa-ajallaan keskimäärin 45 minuuttia
päivässä. Vuonna 1999 määrä oli vain 11 mi-
nuuttia. Lukuihin sisältyy myös pelikonsoleil-
la pelaaminen.
Vaikka iän ja sukupuolen mukaiset erot tie-
tokoneen käytössä ovat tasoittuneet kymme-
nen vuoden aikana, ne ovat silti yhä suuret.
Nuorilla miehillä tietokone on 2000-luvul-
la ohittanut television suosituimpana vapaa-
ajanvieton välineenä.
Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus
vaPaa-ajan käyttö on muuttunut
Ammattitaidon MM-kilpailu lokakuussa Lontoossa
Nuorten kansainvälinen ammattitaitokisa WorldSkills Competition pidetään
lokakuun 4.–10. päivinä Lontoossa. Joka toinen vuosi järjestettävässä kilpailussa ratkotaan nuorten
ammattilaisten maailmanmestaruudet eri lajeissa. Samalla valmistautuminen ja itse tapahtuma
edistävät toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä.
www.skillsfinland.fi/fi/worldskills
Visuaalisen myynnin osaajaksiTeetkö visuaalista myyntityötä työkalujen, vaatteiden, elintarvikkeiden tai vaikkapa kukkasten parissa?
Leiskuuko silmissäsi intohimo oppia visuaalista myyntiä kokonaisvaltaisesti osana liiketoimintaa?
Syksyllä 2011 alkaa liiketalouden perustutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus, joka painottuu
visuaaliseen myyntityöhön. Opiskelu on monimuotoista sisältäen lähiopintoja muun muassa
Flamingossa, verkko-oppimista sekä opintomatkan ulkomaille ja työssäoppimisjakson. Opiskelijat
saavat opintojen ajaksi lainaksi iPod touchit blogin ylläpitämiseksi, oppimistehtävien tekoon sekä
näyttömateriaalin kokoamista varten.
Opinnot ovat oppisopimusopiskelua. Maksuton koulutus alkaa 20.9.2011 ja kestää 1,5 vuotta.
Lisätietoja: http://www.edupoli.fi/vm-osaaja
news
0 60 120 180 240 300 360 420 480 540Minuuttia/vuorokausi
Nukkuminen
Vapaa-aika
Ansiotyö
Kotityö
Ruokailu ja hygienia
Opiskelu
Toiminto
1987 2009
10–64-vuotiaiden ajankäyttö
DIILI 5
kiinnostaisiko euroPassiEuropassin avulla opiskelijat ja työnteki-
jät voivat osoittaa osaamisensa ja päte-
vyytensä työmarkkinoilla ja koulutukses-
sa. Europassissa yhdistyy viisi asiakirjaa,
jotka on kehitetty helpottamaan opis-
kelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta
Euroopassa.
1. ansioluettelo
2. kielipassi
3. liikkuvuustodistus
4. ammatillisen tutkintotodistuksen liite
(Certificate Supplement)
5. korkeakoulututkintotodistuksen liite
(Diploma Supplement).
Opetushallitus toimii Suomen Europass-
keskuksena.
tämä tässä on kakeKake neuvoo oppisopimusasioissa, jos
et uskalla kysyä koulutustarkastajalta.
Kakelle on oma fb-profiili ja hän esiin-
tyy opiskelijaneuvontaan liittyvissä ai-
neistoissa.
Kake on keski-ikäinen raskaansarjan
opettaja. Hän tuntee suomalaisen kou-
lutuskentän ihan miten päin hyvänsä ja
vähän Suomen ulkopuoleltakin.
Löydät Kaken fb:stä nimellä Kake
Oppisopimustutor. Käy klikkaamassa
Kake kaveriksi.
KAKE
lisätietoja: www.europass.fi
Opsoppaa nautittiin toukokuussa Porvoon ja Loviisan toreilla järjestetyissä
tapahtumissa, jotka sujuivat oppisopimuksesta rupatellen.
Fiilis oli hyvä ja kävijöitä paljon, vaikka Loviisassa tuulinen sää tempoi
välillä telttaa ja ilmapalloja.
Opsoppa on punajuurisosekeittoa, jonka reseptin on kehittänyt Amiston
opettaja, keittiömestari Yrjö Mensola.
Porvoossa ja Loviisassa
oPsoPPaAinekset 6 hengelle (noin 2 kg)
30 g öljyä
300 g sipulia, selleriä ja
palsternakkaa
750 g tuoreita punajuuria
1 l vihanneslientä
valkosipulia
suolaa
valkopippuria
neilikkaa
punaviinietikkaa
Valmistus
Kuori ja paloittele juurekset
Laita öljy kattilaan ja kuumenna
Kuullota juurekset ja valkosipuli öljyssä
Lisää etikka ja vihannesliemi
Laita neilikka maustepussiin ja lisää keittoon
Kypsennä juurekset aivan kypsiksi
Soseuta
Mausta
Tarkista keiton koostumus, maku ja väri
Lisää tarvittaessa etikkapunajuurilientä, jos
haluat punertavampaa keittoa
Voit tarjota lisäkkeeksi smetanaa tai ranskan-
kermaa
maistuiOpsoppa
6 DIILI
Hus desiko on vuoden oPPisoPimus-työnantaja
itä-Uudenmaan oppisopi-
muskeskus on valinnut vuo-
den 2011 työnantajaksi HUS
Desikon. Päätöstä perustel-
tiin sillä, että Porvoon yksik-
kö on aktiivinen oppisopimus-
kouluttaja.
– Yhteistyö lähti liikkeel-
le yksittäisistä oppisopimuk-
sista, mutta nyt oppisopimus-
muotoinen koulutus on osa
jatkuvaa organisaation ja hen-
kilöstön kehittämisen proses-
sia. Yhteiskunnallista merkitys-
tä työnantajana nostaa se, että
HUS Desiko rekrytoi myös maa-
hanmuuttajia ja kouluttaa hei-
tä ammattiin oppisopimuksel-
la, koulutustarkastaja Bjarne
Grönholm kertoo.
Uutena alalle tulevat suorit-
tavat tyypillisesti ensin perus-
tutkinnon. HUS Desiko on anta-
nut mahdollisuuden myös jatkaa
opintoja ammattitutkintojen ja
erikoisammattitutkintojen avulla.
– Minua lämmittää erityises-
ti se välittävä asenne, jolla koko
organisaatio tuntuu suhtautuvan
opiskelijoihin, Grönholm sanoo.
news
Potkua Pomolle saa jatkoaViime vuonna ensimmäisen kerran järjestetty
Potkua Pomolle -koulutus saa syyskuussa jatkoa.
Kurssi on tarkoitettu esimies- ja asiantuntijatehtävissä
toimiville, jotka toivovat lisää eväitä henkiseen
ja fyysiseen jaksamiseen.
Voit tutustua pilottiryhmän kokemuksiin täällä http://www.opso.fi/Documents/Nettilehti.pdf
Naisia heistä on
81 800 eli hieman yli kolmannes
Yrittäjien osuus kaikista työllisistä on
10 %Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, 2009
Suomessa on yrittäjiä yhteensä
237 000
inspector
kerro esimerkki hyvin onnistuneesta oppiso-
pimuskoulutuksesta.
– Toisen alan perustutkinnon suorittanut opis-
kelija ei allergian takia voinutkaan työskennel-
lä aiemmassa ammatissaan. Työvoimatoimiston
työharjoittelujakson jälkeen hän työllistyi kesä-
töihin puutarha-alalle, josta kiinnostui niin pal-
jon, että haluaa suorittaa puutarhatalouden pe-
rustutkinnon.
keille ennen kaikkea oppisopimuskoulutus-
ta suosittelet?
– Jo jonkin aikaa työssä olleille henkilöille, joilta
puuttuu alan peruskoulutus ja jotka haluavat it-
selleen laajemman näkemyksen alasta. He yleen-
sä jo tietävät mihin ryhtyvät, ja tutkinnon suorit-
taminen parantaa etenemismahdollisuuksia.
motto, jonka haluat jakaa muiden kanssa.
”Aina voi oppia jotain uutta.”
Vastaajana koulutustarkastaja Leena Sihvonen Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksesta.
5vinkkiä
kerro, millainen on tyypillinen oppisopimus
kaupan ja kulttuurin aloilla.
– Kaupan alalle jäädään usein töihin kesätöiden
tai yo-tutkinnon jälkeen ilman varsinaista perus-
koulutusta alalle. Näille henkilöille olemme teh-
neet paljon oppisopimuksia liiketalouden pe-
rustutkintoon. Kulttuurialaan lasketaan esimer-
kiksi kaivertajan tutkinto, jonka tekeminen on
ollut tosi mielenkiintoista.
vastaat myös luonnonvara-alasta. mitä sii-
hen kuuluu?
– Kasvikunnan oppisopimuksia ovat olleet puu-
tarhatalouden perustutkinto, puutarhuri ja flo-
ristin ammattitutkinto. Eläinkunnan sopimuksiin
kuuluvat muun muassa maatalousalan perustut-
kinto ja pieneläinhoitajan ammattitutkinto. Olen
koulutukseltani metsänhoitaja, joten metsäalan
sopimuksia olisi ollut kiva tehdä, mutta niitä ei
ole toistaiseksi tullut eteen.
DIILI 7
kuva
: Päi
vi A
hvon
en
”Tulos synTyy oman oivalTamisen jälkeen”
Kaivertajan työssä tarvitaan kiinnostusta kirjoittamiseen
ja piirtämiseen. Nautinto tulee kauniista jäljestä.
case
Kultaa, hopeaa, kuparia, alpakkaa,
tinaa, ’ja titaania. Sormuksia,
medaljonkeja, lusikoita, mita-
leita, kelloja… ja pippurimylly.
Helsinkiläisessä Metal Art -liikkeessä
kaiverretaan käsin melkein mitä tahansa
melkein mihin tahansa. Kultaseppä ja kai-
vertaja Annika Eklöf miettii hetken, mi-
kä on ollut erikoisin kaiverrettava pinta,
jonka hän on taiteillut asiakkaan toiveen
mukaan kymmenvuotisen uransa aikana.
– Varmaankin sähkökitaraan tehty ko-
ristekaiverrus.
Herkkyyttä myös materiaaleissa
Annika Eklöf opettaa kultaseppä Netta
Aholaa erikoistumaan kaivertajaksi. Tä-
hän ammattiin erikoistuminen perustuu
jo valmiin kultasepän osalta lähes täydel-
lisesti käytännön työskentelyyn.
Kummallakaan naisista ei ole yl-
lään villapaitaa, oli sitten kesä tai talvi.
Peukalonpäässä on kumihanskasta lei-
kattu tuppi. Tuppi ei suojaa peukaloa,
vaan käsiteltävää materiaalia. Nyt ollaan
nimittäin tekemisissä yllättävän herkki-
en materiaalien kanssa.
– Villapaidan hiha naarmuttaa metallia.
Tässä työssä myös peukalo tulee karheaksi.
Oppi kulkee lähes kirjaimellises-
ti suusta suuhun. Kokenut Annika Eklöf
käyttää kaiverrintaan aina välillä kielen-
Teksti: Reija kokkola | kuvat: Janne Lehtinen
8 DIILI
DIILI 9
neTTa ahola, 30Kultaseppä, kaivertajan erikoisammattitutkinto
lempiaine koulussa: kuvaamataito
– Se oli alakoulussa, mutta kun en mielestäni saanut tarpeeksi hyvää arviota Uppo Nalle -piirroksesta, tulikin suosikiksi englannin kieli.
motto: Jos ovi aukeaa jonkin uuden oppimiseen, en sano ei.
10 DIILI
sä päällä.
– Siten jäljestä tulee kirkkaampi. Tämän nik-
sin opin vanhalta kaivertajamestarilta.
Niin, ehkä tässä ei tosiaan tarvita teoriao-
pintoja syljen koostumuksesta. Jonkin verran
matematiikkaa ja materiaalioppia täytyy kui-
tenkin hallita.
Jumittamista ja harppauksia
Koska Netta Aholalla on taustalla jo kultasepän
opinnot, hänelle on räätälöity sellaiset teoria-
kurssit, joista hän hyötyy eniten erikoistues-
saan kaivertajaksi. Vaan siltipä Annika Eklöf
laittoi hänet ensi alkuun kirjoitushommiin
kuin alakoululaisen ikään. Lähdettiin sinnik-
käästi harjoittelemaan kauniita kirjaimia. Kol-
mekymppinen Netta Ahola on sitä ikäpolvea,
joka oppi koulussa tekstaustyylisen kaunokir-
joituksen.
– Harjoittelin todella paljon kirjoittamista.
Tosin kaivertajan teksti on kuitenkin enem-
män piirtämistä kuin kirjoittamista. Käytän
suuntaviivoja apuna, etteivät kirjaimet vink-
sota eri suuntiin.
Kuten missä tahansa oppimisessa, tässä-
kin hän on saanut kokea jumittamista ja isoja
harppauksia. Vaikka opettaja on vieressä neu-
vonut, mitä pitää tehdä, tulos syntyy vasta
oman oivaltamisen jälkeen.
– On hienoa, kun yhtäkkiä edistynkin no-
peasti, Netta Ahola sanoo.
Hän kiittää oman koulutustarkastajansa
joustavuutta.
”Tässä Työssä myös
peukalo Tulee karheaksi.”
DIILI 11
12 DIILI
– On tunne, että tämä on vain ja juuri mi-
nua varten.
Elämäntapa-ammatti
Naisten työskentelyä on ilo katsella. Kaunista
jälkeä syntyy keskittyneessä tunnelmassa. Sil-
mä on tarkkana, käsi ei vapise. Liikaa kahvia tai
muita vapinaa aiheuttavia juomia ei voi nauttia.
Annika näyttää leveää sormusta, jonka pin-
taa kaunistaa Pater Noster -rukous. Hyvä kai-
vertaja voi kaivertaa mitä vaan.
– Tarvitaan kärsivällisyyttä ja pikkutark-
kuutta. Vaikka moni kultaseppä on tarkka ja
kärsivällinen, eivät kaikki silti erikoistu kai-
vertajiksi. Tähän työhön tarvitaan kiinnostusta
kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Nautinto tulee
kauniista jäljestä.
Netta Aholan mielestä kultasepän ja kaiverta-
jan ammatit ovat elämäntapa-ammatteja. Työhön
täytyy olla intohimoa, sillä kuten käsityöaloilla
yleensä, palkkiot ovat maltillisia. Mutta ainakin
työympäristö kiiltää kultaa ja hopeaa.
– Tämä on mitä parhain paikka oppia ja
innostua. Minulla ei ole edes stressiä, sillä
Annika on tuossa lähellä auttamassa, jos jokin
menee pieleen.
Onhan se tosiaan vähän noloa, jos kummi-
lusikassa tai vihkisormuksessa nimi tai päivä-
määrä ovat väärin. Sellaistakin tapahtuu.
– Onneksi virheen voi usein korjata. Mutta
ei kaikkia, esimerkiksi lasiin kaiverrettua teks-
tiä tai lukuja.
Oppi syntyy kokemuksen kautta
Kaivertimet, pidikkeet ja kaiverruskuula ovat
perustyövälineitä. Joskus kaivertaja tarvitsee
näppivoimaa. Annika Eklöf myöntää, että ti-
taania kaivertaessa voi lipsahtaa muutama voi-
masanakin.
– Netta aloitti harjoittelun pehmeähköl-
lä kuparilla. Materiaalien ominaisuuksissa
on eroja. Mutta nekin oppii vain kokemuk-
sen kautta.
Naiset näyttävät halkaisijaltaan mittavaa sor-
musta. Tiedoksi siis kaikille, joilla on vuosien
tai vuosikymmenten aikana oudosti kutistu-
neita sormuksia, että nekin voi ottaa taas käyt-
töön sopivan käsittelyn jälkeen.
– Sormuksethan hankitaan usein nuore-
na, ja ikä tuo monesti painoa ja turvotusta.
Tähän sormukseen laitoimme lisäkappaleen,
entisöimme sen sitten vanhan mukaiseksi ja
teimme vielä koristekaiverruksenkin.
”Työhön TäyTyy olla inTohimoa,
sillä kuTen käsiTyöaloilla yleensä,
palkkioT ovaT malTillisia.”
DIILI 13
Miksei johto-portaas-sakinMiltä oppisopimus näyttää työn-antajan näkökulmasta katsottuna? Kokosimme keskusteluun porvoolaisen konepaja PTH-Metallin
toimitusjohtajan Ari-Pekka Hännisen, Strömfors Electricin
henkilöstöpäällikön Maria Boije-Malmin sekä Itä-Uudenmaan
koulutuskuntayhtymän henkilöstön kehittämispäällikön Leena
Peltolan. Kaikilla on aiheesta omakohtaista kokemusta.
Teksti: Harri Mannonen | kuvat: Virpi Lehtinen
14 DIILI
DIILI 15
16 DIILI
Millaisiin tehtäviin olette kouluttaneet työntekijöitä oppisopimuksella?
Ari-Pekka Hänninen: Hitsaus- ja levytöihin.
Maria Boije-Malm: Strömfors Electric on
entinen Lexel Electric Oy, ja sillä on pitkä his-
toria oppisopimuskuviosta lattiatason tehtävien
osalta. Eniten olemme hyödyntäneet oppisopi-
musta laitosmiestehtävissä, kone- ja laitemekaa-
nikon tehtävissä sekä kunnossapidon puolella.
Miksi koulutatte näihin tehtäviin ihmisiä oppisopimuksella? Eikö sopivia työntekijöitä muuten löydy?
Maria Boije-Malm: Nämä ovat spesifisiä tehtä-
viä, spesifisiä koneita. Työssä oppiminen antaa
pohjaa osaamisen kehittämiselle. Työn ja teo-
rian yhdistämällä saa parhaan lopputuloksen.
Ari-Pekka Hänninen: Meillä on ihan ko-
nepajatyötä. Ammattikoulun käyneitä työnte-
kijöitä, jotka ovat tehneet asennustyötä, löytyy
Porvoon seudulta varmasti, mutta konepaja-
työhön erikoistuneita ei niin helposti.
Oppisopimuskoulutus on joustavaa. Pys-
tytään painottamaan koulutusta sen mukaan,
missä meillä on resurssitarvetta.
Maria Boije-Malm: Oppisopimus on mo-
lemminpuolinen asia: siitä hyötyy myös työn-
tekijä, ei pelkästään työnantaja. Ja se lisää mo-
tivaatiota.
Ari-Pekka Hänninen: Meillä ovat olleet nuo-
ria nämä kaverit. Kaikilla ei ole halua ja intoa is-
tua koulunpenkillä – he mieluummin tekevät.
Maria Boije-Malm: Jos on nuori, ei välttä-
mättä osaa yhdistää etukäteen hankittua teo-
reettista tietoa työhön.
Ari-Pekka Hänninen: Teilläkin on varmas-
ti paljon erikoisia koneita, joita ei joka paikas-
ta löydy. Tietotaito siirtyy vanhemmalta poru-
kalta nuoremmalle työn lomassa.
Leena Peltola: Oman kokemukseni mu-
kaan oppisopimusta on käytetty työntekijäta-
solla pääasiassa tuotannon moniosaajuuden ja
resurssipohjan laajentamiseen.
Asiantuntijatehtävissä on käytetty muun mu-
assa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa aja-
tuksena, että porukka jakaa saman viitekehyksen.
Eli että kaikki sillä osastolla toimivat samojen,
yhteisesti määriteltyjen prosessien mukaisesti.
Ja sitten on ollut yksilöitä, jotka ovat halun-
neet valmentautua esimiestyöhön. Viimeisin
oppisopimusopiskelijani oli filosofian tohto-
ri, joka suoritti oppisopimuksella johtamisen
erikoisammattitutkinnon.
Maria Boije-Malm: Meille on tulossa uu-
si tehtävänimike, vuorovastaava–tiiminvetäjä,
joka tulee vastaamaan vuoron operatiivisesta
toiminnasta. Siihen olemme suunnitelleet tek-
niikan erikoisammattitutkintoa, että he saisi-
vat johtamisymmärrystä.
Miten paljon vaivaa vaatii, että saatte järjestettyä oppisopimuskoulutettaville aikaa teoriaopintoihin?
Ari-Pekka Hänninen: Meillä ei ole ollut oike-
astaan mitään ongelmia.
Maria Boije-Malm: Meillä se vaatii jonkin
verran organisoimista, koska suurin osa opis-
kelijoista tekee vuorotyötä. He ovat tärkeissä
tehtävissä, emmekä voi päästää koko poruk-
leena pelTola
* itä-uudenmaan koulutuskuntayhtymän henkilöstönkehittämispäällikkö
* on työskennellyt aiemmin teollisuudessa ja tutustunut oppisopimuskoulutukseen työnantajan näkökulmasta
* on toiminut oppisopimuskoulutettavien työpaikkakouluttajana
”ne ovaT olleeT hienoja heTkiä, kun on olTu
TodisTusTenjakoTilaisuudessa yhdessä.”
DIILI 17
ari-pekka hänninen
* Porvoolaisen konepaja PtH-metallin toimitusjohtaja
* yrityksessä on viitisenkymmentä työntekijää
* tällä hetkellä oppisopimuksella on yksi työntekijä kaa samanaikaisesti.
Viime talvena kahdeksan hengen ajuri–lai-
tosmies-ryhmä aloitti kunnossapidon oppi-
sopimuksen. Siinä meillä on työpaikkakou-
luttajana henkilö, joka toimii niissä samoissa
tehtävissä ja joka on myös suorittanut oppiso-
pimuksen. Hän koordinoi järjestelyasioita ja
tekee arvioinnit.
Yleensä meillä on ollut työpaikkakoulutta-
jana työnjohtaja, mutta meidän arkemme on
aika hektistä, ja työnjohtaja kuuluu isoon or-
ganisaatioon.
Saavatko työpaikkakouluttajat lisäpalkkaa?
Ari-Pekka Hänninen: Meillä se on käytössä.
Maria Boije-Malm: On ollut käytössä
meilläkin.
”TieToTaiTo siirTyy vanhemmalTa porukalTa
nuoremmalle Työn lomassa.”
18 DIILI
Millaisia kokemuksia sinulla on ollut työpaikkakouluttajana toimimisesta?
Leena Peltola: Se oli minulle mieluinen teh-
tävä. Suosittelen sitä henkilöille, jotka haluavat
tukea ja ohjata ihmisiä. Voisi kysyä henkilöstö-
hallinnosta, että jos joku tulee oppisopimuk-
seen, voisinko päästä työpaikkakouluttajaksi.
Ne ovat olleet hienoja hetkiä, kun on oltu
todistustenjakotilaisuudessa yhdessä.
Otatteko huomioon koulutuksellisen näkökulman, kun jaatte työtehtäviä oppisopimusopiskelijoille?
Maria Boije-Malm: Kyllä, varsinkin nyt, kun
meidän kuviomme on mennyt työnantajan
DIILI 19
Ari-Pekka Hänninen: Ja työntekijän kan-
nalta: hän saa perustutkinnon työssä ollessaan.
Ei joudu tulemaan toimeen opiskelijan pienil-
lä tuloilla, vaan saa palkkaa.
Maria Boije-Malm: Oppisopimusta yrityk-
set voisivat hyödyntää laajemmallakin skaalalla.
Ari-Pekka Hänninen: Ja eri tasoilla. Nyt se
on ollut melkein lattiatasolla, mutta sitä voisi
käyttää johtoportaassakin.
näkökulman kautta. Koulutusta on räätälöity,
ja ryhmät ovat olleet melko isoja. Koulutuslai-
toksenkin kanssa on pystytty aika hyvin sump-
limaan, minkä tyyppisiä teoreettisia opintoja
kussakin tapauksessa tarvitaan.
Ari-Pekka Hänninen: Tapauskohtaisesti kat-
sotaan, mitä elementtejä otetaan teoriapuolella.
Kuinka paljon lisätyötä oppisopimus aiheuttaa työnantajalle?
Ari-Pekka Hänninen: Pientä panostustahan
se tietysti vaatii, jo ihan työnohjaus. Riippuu
siitä, kuinka paljon eri elementtejä ja osa-alu-
eita on. Jos se on keskittynyt kahteen tai kol-
meen elementtiin, se vähän helpottaa.
Maria Boije-Malm: Oppisopimus ei on-
nistu, jos ei ole ohjausta. Pitää löytää arkiru-
tiineista aikaa. Siinä meillä on ollut haastei-
ta. Yleensä työnjohto on toiminut työpaikka-
kouluttajana.
Ari-Pekka Hänninen: Se on varmasti totta,
että jos työnjohtaja ohjaa koulutusta, niin ei
se... On niin paljon muuta tekemistä.
Leena Peltola: Ja kun ryhmäkoko kasvaa,
ohjaaminen vie enemmän aikaa.
Ari-Pekka Hänninen: Tulee varmasti
haastetta.
Leena Peltola: Jos on yksittäinen opiskelija,
se ikään kuin hoituu siinä arjen ohessa. Mut-
ta kun on ryhmä käynnissä, se pitää projektoi-
da ja resurssoida.
Mitä mielestänne olennaista olette oppineet oppisopimuksesta kantapään kautta?
Maria Boije-Malm: Korostaisin sitä, että sekä
työnantaja että työntekijä saavat siitä jotakin.
Se on molemminpuolinen hyöty.
Ari-Pekka Hänninen: Se on ihan totta.
Leena Peltola: Pidän oppisopimuksen jous-
tavuudesta.
Ari-Pekka Hänninen: Joustavuus tulee
työnantajalle siinä, että jos on sellaisia työteh-
täviä, joita ei koulunpenkillä opita...
Maria Boije-Malm: ... on mahdollisuus
räätälöidä täsmäosaamista.
Leena Peltola: Juuri näin.
maria Boije-malm
* strömfors electricin henkilöstöpäällikkö
* strömfors electric on 270 työntekijän sähköasennustarviketehdas loviisan ruotsinpyhtäällä
* tehdas kuuluu ranskalaiseen schneider electric -konserniin
”oppisopimus on molemminpuolinen asia:
siiTä hyöTyy myös TyönTekijä,
ei pelkäsTään TyönanTaja.”
20 DIILI
suuretNäin varmistetaan ajantasainen
osaaminen ja jatkuva kehittyminen.
Teksti: Paula Launonen | kuvat: Janne Lehtinen
Kaikkiaan henkilöstömäärä on 1627.
Laitoshuoltajia on 1239 ja välinehuoltajia 366.
Hallinnon esimies- ja suunnittelutehtävissä
työskentelee 22 henkilöä.
Oppisopimuskoulutuksella varmistetaan
tehtäviinsä sitoutuneiden ammattilaisten
ajantasainen osaaminen sekä jatkuva kehitty-
minen. Uralla pääsee etenemään esimerkiksi
palveluohjaajaksi tai työnjohtajaksi.
Paraikaa sata desikolaista suorittaa työn ohes-
sa joko ammatti- tai erikoisammattitutkintoa.
Ammattitaitoa voi kehittää myös täsmä-
E rikoissairaanhoidon välinehuolto ja
tilojen puhtaanapito vaativat erityis-
osaamista. Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin toimipaikkojen hygienias-
ta vastaava liikelaitos HUS-Desiko satsaa räätä-
löityihin koulutuksiin.
Sata tutkintoa
– Vuosittain valmistuu 30 laitos- ja välinehuol-
tajaa. Lisäksi esimiehet ovat joko suorittaneet tai
suorittamassa johtamisen erikoisammattitutkin-
toa, kertoo toimitusjohtaja Tuula Karhumäki.
suurensairaalan
Haasteet
DIILI 21
22 DIILI
kursseilla, joista Karhumäki mainitsee esi-
merkkinä erityissiivouksen.
– Jos havaitsemme uuden osaamisen tar-
vetta vaikkapa tarttuvien tautien eristystilojen
huoltajilla, järjestämme juuri heidän tarpei-
siinsa suunnitellun ohjelman.
Oman mausteensa tuovat maahanmuutta-
jat. Esimerkiksi viime keväänä HUS-Desikon
Porvoon yksikössä koulutuksen aloittaneis-
ta 12 laitoshuoltajasta yli puolet oli muualta
kuin Suomesta.
– Maahanmuuttajilla on vahva motivaatio
opiskella suomen kieltä ja ammatti, kun samal-
la saa tilaisuuden itsensä kehittämiseen ja mah-
dollisuuden työllistyä, Karhumäki toteaa.
Tukea ja kannustusta
Työajalla tutkintoon johtava koulutus on niin
suosittua, että ohjelmiin on enemmän tulijoi-
HyGienian erikoisläHettiläät
HUS-Desiko on kunnallinen liike-
laitos, joka tuottaa asiakkailleen
laitos- ja välinehuoltopalveluita.
Työntekijöitä on 1 627 ja liikevaih-
to noin 62 miljoonaa euroa.
Desikon tehtävä on torjua in-
fektioita sekä edistää hoidon suju-
vuutta ja hoitoympäristön turval-
lisuutta.
Asiakkaita ovat HUS:n sairaan-
hoitoalueiden, tulosyksiköiden, lii-
kelaitosten ja tytäryhtiöiden lisäksi
HUS-konsernin jäsenkuntien yksi-
köt ja muut ulkoiset asiakkaat.
Lähde: www.hus.fi
PArASTA KAiKiLLE
HUS-Desiko on kouluttanut osaajiaan järjes-
telmällisesti 2000-luvun alusta. rytmi on vä-
hintään kaksi parinkymmenen henkilön oppi-
sopimusryhmää vuosittain. Tahti pysyy sama-
na myös tulevaisuudessa.
– Meille tulee väkeä muista ammateista,
esimerkiksi kampaajia, teollisuuden prosessi-
työntekijöitä ja pankkivirkailijoita. Täällä nä-
kyy suomalaisen yhteiskunnan rakennemur-
ros, sanoo henkilöstöpäällikkö Tarja Saaren-Seppälä.
Kun väki vaihtuu ja toimintaympäristö muuttuu, on koulutukselle jat-
kuva tilaus.
– Koulutusväylät ja mahdollisuus edetä uralla toimivat myös houkut-
timina. Meille hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat ammattitaidon jatku-
vaa kehittämistä.
DIILI 23
ta kuin paikkoja. Ammatti- tai erikoisammat-
titutkinnon suorittaminen työn ohessa kestää
1,5-2 vuotta.
Jokaisella opiskelijalla on oma ohjaaja, jon-
ka tehtävänä on opastaa, tukea ja auttaa kou-
lutuksen eri vaiheissa.
Koska valtaosa oppimisesta tapahtuu työ-
paikalla, ohjaajan rooli on keskeinen. Ohjaaja
varmistaa, että oppija saa tarvitsemansa tiedot
tehtävien suorittamiseen ja arvioi etenemistä.
Opiskelija voi kaivata myös henkistä tukea
ja kuuntelijaa.
– Ohjaajalta vaaditaan kärsivällisyyttä, ai-
kaa ja suurta sydäntä, lisää henkilöstöpäällik-
kö Tarja Saaren-Seppälä.
Kouluttaminen haastaa koko työyhteisön.
Ilmapiirin on oltava kannustava. Myös muil-
ta kuin varsinaisilta ohjaajilta vaaditaan halua
perehdytykseen ja osaamisen jakamiseen.
– Koko porukka on hengessä mukana.
Olemme havainneet, että kouluttautujat tuo-
vat uutta tietoa koko organisaatioon, peruste-
lee palvelusuunnittelija Eija Pelamo.
Infoa ja infektioita
Erikoissairaanhoidon ammattilaisten haastei-
ta 2010-luvulla ovat uusi informaatiotekniik-
ka ja infektioiden torjunta.
– Täällä ei pärjää, ellei osaa käyttää uusinta
tietoteknologiaa, Karhumäki sanoo.
Tuotannonohjausjärjestelmässä laitoshuol-
tajat tekevät esimerkiksi ruoka- ja pesulati-
laukset ja seuraavat toimitusten etenemistä.
Siivouskoneiden ja laitteiden lisäksi on tun-
nettava puhdistus- ja desinfiointiaineet.
– Eikä pidä unohtaa asiakaspalvelua. Laitos- ja
välinehuoltajien työpäivät sisältävät myös koh-
taamisia potilaiden kanssa, joten vuorovaikutus-
taitoja tarvitaan, Karhumäki muistuttaa.
Palkittu työnantajaitä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on palkin-nut HUS-Desikon vuoden 2011 työnantajana.
– Yhteistyö on mielenkiintois-ta, kun toimipisteitä on niin monenlaisia. Synnytysosastolla, päiväsairaalassa ja leik-kaussalissa – joka paikassa on omat osaa-miskriteerinsä, kertoo koulutustarkastaja Bjarne Grönholm.
Sisällöt suunnitellaan aina yhdessä. Oppisopimuskeskus tuottaa käytännön työssä tarvittavan teoreettisen tiedon.
– Materiaalit, kemikaalit, standardit, asia-kaspalvelu, ensiapu, siivouskoneen ajokortti, tietotekniikka, Grönholm luettelee osa-alueita.
Myös teoriaopinnot suoritetaan työpaikalla. Teoriatehtävät kulkevat sähköpostitse tai niitä voi suorittaa verkossa.
Vuoden 2011 työnantajana
”kouluTTaminen haasTaa koko
TyöyhTeisön. ilmapiirin on
olTava kannusTava.”
24 DIILI
…ihminen oppii koko ikänsä. opimme suu-
rimman osan asioista arjessa tekemällä ja ko-
kemalla, yritysten, erehdysten ja onnistumis-
ten kautta.
aikuisen oppiminen on erilaista kuin nuor-
ten, jotka opettelevat asioita ensimmäistä
kertaa. aikuinen hyödyntää uuden oppimi-
sessa vanhaa tieto- ja kokemuspohjaansa ja
liittää uuden tiedon vanhaan tiedostoon.
oppimisen perusedellytys on motivaatio,
sisäinen tahto ja tavoite oppia. se on aikui-
sella yleensä kohdallaan. kun tietää, mitä
tahtoo ja miksi, on helpompi oppia.
on hyvä tunnistaa omat opiskelutaiton-
sa ja oppimistyylinsä, miten oppii parhaiten.
opiskelutaitoja voi kehittää ja aikuisena sii-
hen on erinomaiset mahdollisuudet.
Lähde: AmmattiWiki.fi
…savitauluihin piirretyt asiakirjat kerto-
vat ensimmäisten oppisopimusten tehdyn
jo nelisentuhatta vuotta sitten. myös mui-
naisen mesopotamian lainsäätäjä-kuningas
Hammurabi (1792–1750 eaa.) on lakipykä-
lissään viitannut työssä opettamiseen.
vanhoissa asiakirjoissa mainitaan vaativi-
na ammatteina kankaantekijä, puuseppä ja
sinetinkaivertaja. rakennusmestariksi valmis-
tumiseen vaadittiin peräti kahdeksan vuoden
oppiaika.
…oppisopimuksen tarjoamat koulutusmah-
dollisuudet ovat myös yrittäjän käytettävissä.
suosituimpia tutkintoja yrittäjille ovat yrittä-
jän ammattitutkinto tai erikoisammattitutkin-
to, liiketalouden perustutkinto (merkonomi) tai
oman alan ammattiosaamista kehittävät tutkin-
not. joillakin ammattialoilla oppisopimusmuo-
toinen koulutus on ainut vaihtoehto. tällaisia
ammatteja ovat muun muassa nuohooja ja luk-
koseppä. samoin eräät käsityöläisammattien
erikoistekniikat ovat saavutettavissa ainoas-
taan oppisopimuskoulutuksen kautta.
…laki edellyttää 18–24-vuotiasta, ilman
ammatillista koulutusta olevaa nuorta ha-
kemaan kolmeen opiskelupaikkaan. muuten
työmarkkinatuki evätään. lukioiden, amma-
tillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulu-
jen ja yliopistojen lisäksi yksi mahdollisuus
on hakea oppisopimuskoulutukseen.
…oppisopimuksen voi aloittaa sen jäl-
keen, kun on täyttänyt 15 vuotta. suurin
osa oppisopimusopiskelijoista on aikuisia.
opiskelijoiden keski-ikä on yli 40 vuotta.
…jos olet jo työsuhteessa tai yrittäjä, sinun
kannattaa ottaa suoraan yhteys oman alasi
koulutustarkastajaan.
…oppisopimuskeskus ei välitä työpaikkoja.
ole yhteydessä työvoimatoimistoon tai suo-
raan työnantajiin.
..Tiesitkö, että…
DIILI 25
oppija
NOrMa OjaLa erikoistuu EKOKaMPaajaKSi
Teksti: Reija kokkola | kuvat: Virpi Lehtinen
Ekologisuus näkyy myös kampaamopalveluissa. Norma Ojala
rakastaa suomalaista luontoa, josta hän ammentaa voimia päivittäin.
26 DIILI
norma ojala (tulevaisuudessa jälleen Campus), 48
ammatti: kampaaja, ekokampaaja
lempiaine koulussa: käsityöt, urheilu ja biologia
tulevaisuuden haaveet: kehittää Perun ja Suomen välillä ekologisten hiustuotteiden raaka-aineyhteistyötä.
Lapset ja rakkaus auttavat jaksamaan työssä ja opinnoissa.
Neljäkymmentä vuotta sitten kah-
deksanvuotias Norma Campus
vietti huoletonta lapsen elämää Pe-
run pääkaupungissa Limassa haaveillen lääkä-
rin ammatista. Suomen lukiota vastaavan vii-
sivuotisen yläasteen jälkeen Norman tulevai-
suudensuunnitelmat olivat muuttuneet.
– Halusin silloin lentoemännäksi, hän
muistelee Helsingin Vuosaaressa kampaamo
Hiusclubissa.
On ihan ymmärrettävää, ettei nuoren nai-
sen mielessä juuri käväissytkään pieni pohjoi-
nen maa, Suomi. Eurooppa kuitenkin kutsui
häntä kyläilemään. Sisko asui Belgiassa, jonne
Norma lähti lomamatkalle 80-luvun lopulla.
– Olen ollut lomamatkalla jo 22 vuotta,
hän naurahtaa.
”Taasko sinä odotat vauvaa”
Matka Belgiaan sinetöi tulevaisuuden. Kun
suomalainen mies pyysi lähtemään kanssaan
Suomeen, Norma kuitenkin epäröi.
– En tiennyt Suomesta juuri muu-
”valmisTuin kampaajaksi vuonna 1999
ja perusTin heTi oman liikkeen helsinkiin.
Taisin olla hieman liiankin rohkea.”
DIILI 27
ta kuin sen, että se on kylmä ja pimeä maa.
Miehen matkassa lähdin kuitenkin Suomeen,
Hämeenlinnaan.
Lapsirakas Norma sai neljä lasta, joista kol-
me ensimmäistä vuoden välein. Nuorin on
nyt 16-vuotias ja esikoinen jo parikymppinen.
– Aikoinaan mieheni sisko päivitteli, et-
tä herran jestas, taasko sinä odotat vauvaa,
Norma hymyilee.
Hänestä oli ihanaa hoitaa lapsia kotona.
Koska sukulaisia ei ollut auttamassa ja neu-
vomassa, Norma sai neuvoja suomalaisilta ys-
täviltään.
– Minulla on edelleen monta rakasta ystä-
vää Hämeenlinnassa. Sukulaisten kanssa pi-
dän yhteyttä lähinnä puhelimitse. En ole käy-
nyt Perussa yhdeksään vuoteen, koska se vaa-
tii niin paljon aikaa ja rahaa.
”Rakastan tätä maata”
Norma Ojala puhuu varsin hyvää suomea. Ko-
tikielenä Hämeenlinnassa oli pitkään englan-
ti. Onneksi sentään hän saattoi käyttää lasten-
sa kanssa omaa äidinkieltään. Kun lapsia alkoi
tulla, Norma kuitenkin päätti sisukkaasti ope-
tella suomen kielen. Sen mitä hän lastenhoi-
doltaan kerkesi, hän laukkasi kieliopinnoissa
työväenopistossa.
– Suomi on vaikea, erilainen kieli. Rakastan
kuitenkin tätä maata, eikä minulla ollut vaike-
uksia sopeutua Suomeen. Kielitaito luonnolli-
sesti helpotti integroitumista.
Kului peräti kahdeksan vuotta, kun-
nes Norma Ojala koki perhetilanteen sellai-
seksi, että hän päätti ryhtyä opiskelemaan.
Kielitaitoa oli karttunut niin paljon, että opis-
kelu suomeksi sujui ihan hyvin. Hänestä ei
kuitenkaan tullut lääkäriä eikä lentoemäntää.
– Valmistuin kampaajaksi vuonna 1999 ja
perustin heti oman liikkeen Helsinkiin. Taisin
olla hieman liiankin rohkea, Norma tuumaa.
Kampaamoalan yrittäjä hän on ollut jo 12
vuotta. Tällä hetkellä Normalla on oma toi-
minimi ja oma kampaajantuoli vuosaarelai-
sessa, Aili Kaldan perustamassa Hair–Club-
kampaamossa. Ovi käy tiuhaan, sillä asiakkaat
ovat löytäneet tiensä uuteen kampaamoon.
– Nyt alkaa näyttää ihan hyvältä. Norman
työskentely täällä tuo kampaamolle tärkeää li-
säarvoa, Aili Kalda sanoo.
Monenlaisia yrttikeitoksia
Lisäarvolla Kalda tarkoittaa sitä, että Norma
on erikoistumassa ekokampaajaksi. Ekologi-
suuden arvostuksen myötä moni haluaa myös
luonnonmukaisia kampaamopalveluita. Aili
Kaldan mukaan ihan pelkästään ekokampaa-
mopalveluiden tarjoajaksi ei moni yrittäjä ole
vielä uskaltautunut heittäytyä.
Normalle ekologinen ajattelu on luonnol-
lista.
– Mielestäni kaikilla aloilla pitäisi pyrkiä
yhä ekologisempaan suuntaan. Olen todella
innoissani ekokampaajaopinnoistani. Koska
opiskelen yrittäjänä oppisopimuksella, mi-
nulla on työpaikkakouluttajana toinen eko-
kampaajayrittäjä, loviisalainen Mona Mether,
Norma kertoo.
Hän kiittää kouluttajaansa loistavaksi ja ker-
too, että opiskelu on ollut todella hyvin jär-
jestettyä ja antoisaa. Kokeilemalla ja testaa-
malla syntyy uusia ekopalveluita ja -tuottei-
ta. Äskettäin Norma tutki erilaisia sampoita ja
pohti tavallisten sampoiden ja ekosampoiden
eroja. Kotona hellalla porisevat monenlaiset
keitokset.
– Kokeilen muun muassa erilaisten yrttien
sopivuutta ekosampoihin. Jotkin ekosampoot
ovat niin hyviä, ettei hoitoainetta tarvitse käyt-
tää lainkaan. Vaihtoehtoja pitäisi kuitenkin olla
enemmän, hän toteaa.
Toivoa siis on, että tulevaisuudessa voi-
simme yhä helpommin hoitaa päänahkaam-
me ja hiuksiamme luonnonmukaisilla aineil-
la. Norma ainakin vaikuttaa erittäin uteliaalta,
innokkaalta ja innovatiiviselta ekokampaaja-
opiskelijalta.
– Mutta kun tämä on niin valtavan mielen-
kiintoista! Olen löytänyt oman maailmani!
Luonnossa ei mikään ole turhaa
Vaikka Norma ei kovin usein pääse kotimaas-
saan käymään, mieleen ovat painuneet Perus-
sa kasvavat erilaiset yrtit. Häntä kiinnostaisikin
keksiä vielä uusia käyttöjä eksoottisille yrteille.
– Minulla on oma pikkupalsta Mustavuoressa.
Kävin keväällä laittamassa maahan monenlais-
ta kivaa.
Ekokampaaja käyttää työssään ja sampois-
sa muun muassa merilevää, kasvivärejä ja kyl-
mäpuristettuja luomuöljyjä. Norman mukaan
ekologisesta hiustenhoidosta on saatu rohkai-
sevia tuloksia.
– Hiukset voivat hyvin, eikä niitä irtoa niin
helposti. Paksut elinvoimaiset hiukset laskeu-
tuvat ja muokkautuvat uudella tavalla ja jopa
niiden taipuisuus voi tulla esiin. Kasvipohjaiset
aineet voivat tosin aiheuttaa ongelmia allergi-
sille asiakkaille, siksi selvitämme ne seikat aina
etukäteen. Minulla on ollut aivan ihania asiak-
kaita, Norma kiittää.
Paitsi asiakkaista hän saa voimia joogasta
sekä luonnosta, jota hän rakastaa yli kaiken.
Tummat silmät saavat valoa, kun hän kertoo
kotipaikastaan Mustavuoressa. Nyt kun lapset
ovat jo isoja, ja avioeron myötä itsenäisyyttä ja
omaa aikaa on tullut enemmän, Norma naut-
tii Suomen luonnosta ja sen tuomasta mie-
lenrauhasta.
Kasveja katsellessaan hän samalla kehittää
myös omaa ammattitaitoaan.
– Mustavuori on ihana paikka. Asun metsän
äärellä. Kävelen metsässä päivittäin. Luonnossa
jokaisella kasvilla on oma paikkansa ja tehtä-
vänsä. Mikään ei luonnossa ole turhaa.
28 DIILI
JaKaMISen ILoYrityksemme alkutaipaleella tarvitsimme lisää työvoimaa. Samaan aikaan eräs Lapista etelään muut-
tanut ystäväni oli uuden elämänvaiheen edessä. Taiteellisesti lahjakkaana käsityöihmisenä hän har-
kitsi alan vaihtoa – luonto-oppaana ei työpaikkoja täyteen rakennetusta etelästä juuri löytynyt.
Asiaa yhdessä tuumailtuamme löysimme hänelle sopivan koulutuslinjan – ulkoasun suunnit-
telija Porvoon ammattikoulussa – ja tutkinnon hän suorittaisi meillä peak pressissä oppisopi-
muspohjalta. Alanvaihdosta tosi motivoitunut opiskelija oli rikastus tuolloin pienelle työyhtei-
söllemme. Koska istuimme käytännöllisesti vierekkäin, oli opettaminen helppoa. Hän omaksui
nopeasti graafiseen suunnitteluun ja kuvankäsittelyyn tarvittavat ohjelmat ja pian hän täyden-
si omilla taidoillaan ja valmiuksillaan meitä muita, oppien koko ajan lisää. Hänen työtehtävän-
sä syvenivät graafisesta viimeistelystä suunnitteluun.
Tämä oli mahdollista, koska hän opiskeli itsekseen jatkuvasti lisää. Opiskeli ja kokeili, harjoit-
teli, hioi ja harjaantui.
Kun joku taannoin kysyi, eikö ole taakka oman työnsä ohessa opettaa toista, mietin vastaus-
ta kahdesti. Ei, totesin lopuksi. Ei, koska tässä tapauksessa se toinen oli aidosti kiinnostunut ja
motivoitunut, nopea oppimaan ja suunnittelutyön alalle kaikin puolin soveltuva. Ja vaikka niin
opettajalla kuin opiskelijallakin oli omat huonot päivänsä, oli hän henkilökohtaisilta ominai-
suuksiltaan ja vuorovaikutustaidoiltaan juuri sopiva ”meidän jengiin”. Mitä muuta voi toivoa?
Entä kun hän lähti teiltä, eikö tuntunut haaskatulta ajalta, että on opettanut toista joka sitten
siirtyy muualle töihin? Ei sekään haitannut. Vaikka olisikin ehkä ollut suotavaa, että hän olisi vii-
pynyt jonkin verran kauemmin, ei toisen tahtotilaan voi vaikuttaa. Yhtä luonnollista kuin on se,
että naiset saavat lapsia, on se, että nuoret hankkivat jossain työpaikassa ensimmäiset kannuk-
sensa ja seuraavassa paikassa toiset.
Päinvastoin oli ilo seurata alanvaihtajan kasvamista oman alansa ammattilaiseksi, joka pian oli
haluttu työntekijä isossa kansainvälisessä alan toimistossa ja joka myöhemmin perusti oman yri-
tyksensä työllistäen sitä kautta itsensä. Pian hän saattaa joutua palkkaamaan lisätyövoimaa. Uskon
vahvasti, että myös hän voi omien positiivisten kokemustensa perusteella harkita oppisopimus-
opiskelijan ottamista – onhan hän itse päässyt uuden uran alkuun juuri sitä kautta.
Työpaikkakouluttajana saa tuntea iloa opiskelijan menestymisestä, ja se antaa myös itselleen
onnistumisen tunteen. Sitä paitsi prosessissa oppii itsekin. Se on aina kotiinpäin – on pysyttä-
vä viivalla ja ”ajan hermolla”.
Kuvio toimii samaan tapaan kuin sosiaalinen media, jonka yksi pääperiaatteista on jakaa tie-
toa ja vinkkejä muille, vastikkeetta ja pyyteettömästi. Siinä sivussa saattaa saada sulan omaankin
hattuunsa, vaikka se ei tietenkään saa olla toiminnan liikkeellepaneva motiivi. Tiedon jakami-
sen ilo, antamisen ilo. Siinä on se juju. Pannaan siis hyvä kiertämään. Niin töissä kuin siviilissä.
Päivi Ahvonen
peak press & productions oy:n luova johtaja
kolumni
Työnantaja rohkaisi aikanaan Miia Tiikkaista ryhtymään laitos-
mieheksi sanomalla, että ”sinä olet tarpeeksi hullu sellaiseen
hommaan”. Nyt Tiikkainen jakaa tietoa muille.
Teksti: ulla Ora | kuvat: Linda Varoma
DIILI 29
oPettaminen tuo uusiaHaasteita työteHtäviin
30 DIILI
DIILI 31
M iia Tiikkainen kouluttaa uusia
työntekijöitä Schneider Electro-
nicsin tehtaalla Ruotsinpyhtääl-
lä. Tehtaalla valmistetaan sähkölaitteita, kuten
pistorasioita ja kotien sähkökytkimiä sekä pie-
niä elektroniikkakomponentteja.
Kaikki kunnossapito-osastolla työskentele-
vät ovat miehiä, kahdeksan koulutettavan jou-
kossa on yksi nainen. Tiikkaista miesvaltaisuus
ei häiritse. Kymmenen vuoden työ tehtaalla
on tehnyt hänestä oman alansa asiantuntijan,
ja nyt on aika jakaa tietoa muille.
– Tekninen ala on ollut aina omintani ja osaa-
minen koneiden kanssa on minulle luonnollis-
ta. Silti väitän, että naisen pätevyys näin mies-
valtaisella alalla pitää olla kolme kertaa suurem-
pi kuin miehen, jotta uskottavuus säilyy.
Työpaikalla on totuttu luottamaan
Tiikkaisen neuvoihin. Huoltomiestä tarvitaan
usein, sillä teknisiä ongelmia laitteiden kans-
sa joudutaan ratkomaan päivittäin. Koneiden
hallitseminen on taito, johon vuorotyössä tar-
vitaan lisää väkeä.
Onneksi sain uusia haasteita
Tiikkainen on itse kouluttautunut omalla työ-
paikallaan kone- ja metallialan tutkinnos-
Tiikkainen on tottunut ratko-maan teknisiä ongelmia pik-kutytöstä lähtien. Hän oli isän mukana autoja korjaamassa.
– Kun kone rikkoontuu, innostun, kun koskaan ei tiedä, mistä vika mahtaa löytyä. Korjaan koneita mieluusti myös kotona. Pesukone on helppo korjata, kotona olen myös pai-kannut vesivuotoja ja ratkonut viemäröintiongelmia.
ta kunnossapitoasentajaksi vuonna 2008. Hän
oli tuolloin mukana neljän koulutettavan ryh-
mässä.
– Nyt omassa ryhmässäni on kahdeksan ih-
mistä. Se on aika paljon etenkin, kun teen vii-
sivuorotyötä. Käytännössä työpaikkakoulut-
taminen tarkoittaa henkilökohtaista opetusta
jokaisen oppilaan kanssa. Opetan heitä oman
työni ohessa. Kun koneeseen tulee vika, oppi-
laani kysyvät neuvoa. Silloin keskeytän oman
työni linjalla, kunnes laitteet saadaan kuntoon.
Ennen työpaikkakouluttajaksi ryhtymistä
Tiikkainen teki laitosmiehen hommia, kun-
nes nivelet eivät enää kestäneet. Hän palasi lin-
jatyöhön ajurilaitosmieheksi ja ajatteli, tätäkö
tulen tekemään lopun ikäni.
– Toivoin työhöni uusia haasteita. Onneksi
niitä tarjottiin, kun minua kysyttiin työpaik-
kakouluttajaksi viime kesänä. Harkitsin asiaa
puoli vuotta, mutta en ole katunut. Vaikka vii-
kossa on muutama ylityötunti kouluttamisen
vuoksi, tulen aamulla töihin mielelläni.
Työpaikalla erilaisia oppijoita
Työpaikkakouluttajan työ oppilaan kanssa al-
kaa siitä, että he laativat yhdessä osaamiskar-
toituksen. Sen jälkeen asioita harjoitellaan
”oppilaalla ja opeTTajalla on mukavaa
yhdessä ja oppimisessa on reilu meininki.”
32 DIILI
Pyhtääläinen tommi siimes, 40, on tyytyväinen päästyään kouluttautumaan omalla työpaikalla, jossa hän aloitti
määräaikaisena noin vuosi sitten. Tähtäimessä on vakituinen työ ja haasteellisemmat tehtävät koneiden kanssa.
– Hakeuduin laitosmiehen koulutukseen, koska haluan oppia uutta. Tilaisuus oppisopimuksella opiskeluun kiin-
nosti. Voin hyvin kuvitella olevani täällä töissä vielä kymmenen vuoden kuluttua. Laitteiden korjaamista ei opi ly-
hyessä ajassa, nyt joudun turvautumaan opettajan apuun joka käänteessä. Mikään vika ei ole itsestään selvä.
Miia Tiikkaisen ja Tommi Siimeksen opettaja–oppilas-suhde toimii, vaikka ikäeroa heillä on vain puoli vuotta.
Oppilaalla ja opettajalla on mukavaa yhdessä ja oppimisessa on reilu meininki.
käytännössä työpaikalla. Neljän kuukauden
jälkeen kirjoitetaan selvitys oppimisen etene-
misestä suoraan oppisopimuskeskukselle.
Kokonaisuudessaan koulutus kestää rei-
lut kaksi vuotta. Teoriaa opetuksesta on noin
seitsemän opintoviikkoa. Tunnit pidetään
Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitoksella
Karhulassa.
Koulutettavilla on hyvin erilainen tausta.
Osa aloittaa oppimisen aivan alusta, toisilla on
takanaan jokin tekninen koulutus. Oppilaiden
ikä vaihtelee 25 vuodesta 40 vuoteen.
– On mielenkiintoista nähdä, miten erilai-
sia oppijoita minulla on. Toisia pitää jarrutella
ja sanoa, että meillä on kaksi vuotta aikaa op-
pia, kaikkea ei tarvitse tietää heti. Toisaalta on
niitä, joita täytyy hieman tuupata eteenpäin.
Tiikkaisen mielestä työpaikkakouluttajan
tärkeitä ominaisuuksia ovat oma-aloitteisuus,
talon tapojen ja laitteiden vankka tuntemus se-
kä kyky itsenäiseen työhön. Hän pitää yhden
kouluttajan järjestelmää hyvänä, vaikka koulu-
tettavia on kahdeksan.
– Kun opetus on omissa käsissä, kokonai-
suus on helpompi hallita ainakin vuorotyös-
sä, jossa ei koskaan näe kaikkia koulutettavia
samana päivänä.
Naimisissa yrityksen kanssa
Tiikkainen tekee yhteistyötä koulutettavien li-
säksi myös esimiesten kanssa lähes päivittäin.
260 työntekijän tehtaassa työn organisointi
ja suunnittelu ovat tärkeitä asioita. Tiikkaisen
opettamiseen on tehtaassa jo totuttu.
– Samoja työkavereita olemme niin kuin
ennenkin, en halua olla mikään auktoriteet-
ti. Ei se sen kummempaa työtä ole kuin että
laitteen vika on korjattava, kun se tulee eteen,
ja neuvottava toista rauhallisesti, vaikka olisi
kuinka kiire. Opetustyössä kiire on vain unoh-
dettava. Itse pidän paineen alla työskentelystä.
Oppilaan ja opettajan välinen toimiva suh-
de on tärkeää työpaikkakouluttajan työssä, jos-
sa koulutus on henkilökohtaista.
– Minusta on tärkeää, että voimme puhua
kaikesta. Välillä selvitän palkkaukseen liittyviä
asioita tai työehtosopimuksen ehtoja.
Tiikkainen tekee usein pitkiä päiviä, kun
kouluttajan hommat tulevat oman työn pääl-
le. Hän sanoo olevansa naimisissa yrityksen
kanssa.
– Jos minulla olisi pieniä lapsia, en pystyisi
tekemään tätä. Nyt nautin työstä, koska opetta-
misen avulla voin jakaa osaamistani, mikä an-
taa aivan uusia haasteita työtehtäviin.
tähtäimessä vakituinen työpaikka
oppija
Opiskelen kokiksi Pernajassa
Kvarnuddenin kurssi- ja
leirikeskuksessa. Peruskoulun
jälkeen menin lukioon, mutta
se jäi kesken. Aloitin työt
Kvarnuddenin keittiössä noin
kuusi vuotta sitten.
Heti alkuun pomoni
mainitsi minulle oppisopimus-
koulutuksesta, mutta silloin töitä
oli vain satunnaisesti ja kesäisin.
Kun leirikeskus alkoi toimia läpi
vuoden, päätin hommata itselleni
kokin paperit.
Teoriaopintoja on Porvoon
Edupolissa pari päivää
kuukaudessa, mutta muu aika
on työssäoppimista. Joskus
teoriatunnit tuntuvat vähän
turhilta, sillä olen jo tehnyt
pitkään alan töitä. Ymmärrän
sen kuitenkin, koska mukana
on myös nuoria, jotka lähtevät
ihan nollasta. Ja on toki
opintosuunnitelmassani otettu
huomioon työkokemukseni.
Valmistun kokiksi syksyllä 2012.
pamela lemmeTyinen, 24
“Valmistun kokiksisyksyllä 2012”
DIILI 33
kuva: Arto Wiikari
34 DIILI
Teksti: Reija kokkola | kuva: Arto Wiikari
Lisätietoja:Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerhowww.spurttis.com
DIILI 35
LIIKKUVaa KaSVaTUSTaP etri Uronen istuutuu vähän jäykän
oloisesti pöydän ääreen iltapäiväkerho
Spurttiksen pöydän ääreen. Liikkeen
hankaluus ei johdu siitä, että pitkänhuiskea
koripalloilija joutuu taipumaan itseään
huomattavasti pienemmille tarkoitettuun
tuoliin. Pää ei oikein käänny, ja jäykkyys
tuntuu ulottuvan koko kroppaan.
– Olin lenkillä tietokone selkärepussa, ja
niska meni täysin jumiin, hän kertoo.
Olemme Petri Urosen työ- ja opiskelupai-
kalla Porvoossa urheiluun erikoistuneessa ilta-
päiväkerhossa, Spurttiksessa. Ovensuusta kuu-
luu hieman hätääntynyttä ”Pete”-huhuilua.
Pieni poika epäilee, että kännykkä on pöllitty.
Petri pyytää pojan luokseen ja hetkessä kännyk-
kä löytyy – yllätys, yllätys – hupparin taskusta.
– Ei näin pienillä ole taipumusta vielä pihis-
telyyn, Petri hymyilee.
Opiskelu tuki seuratyötä
On aika luonnollista, että kahdeksan vuotta lii-
gatasolla pelannut mies on päätynyt liikunta-
neuvojaksi. Pitkin Suomea kiertänyt koripal-
loilija ja kaupanalan merkonomi palasi kym-
menen vuotta sitten työskentelemään vanhaan
kotikaupunkiinsa. Töitä piti olla luvassa, mut-
ta toisin kävi. Uronen alkoi tutkia opiskelu-
mahdollisuutta, joka tukisi seuratyöskentelyä.
– Luin oppisopimuksella itseni liikuntaneu-
vojaksi. Siihen aikaan näytöt suoritettiin usein
urheilusuorituksilla. Kokeita oli säännöllisesti
ja anatomiaa opiskelimme aika paljon myös.
Nykyään kiinnitetään enemmän huomiota sii-
hen, miten opiskelija ohjaa lapsia.
Lapset tarvitsevat liikuntaa
Tällä hetkellä Petri Uronen on itsekin työpaik-
kakouluttaja. Samalla hän opiskelee seuratoi-
minnan ammattitutkintoa.
Toiminta liikunnan parissa on työl-
listänyt ja mahdollistanut opiskelunkin.
Työpaikkakouluttajana hän kuitenkin toivoi-
si enemmän yhteistyötä oppilaitoksen ja työ-
paikkakouluttajan välille. Ja ehkä lisää selke-
yttä vaihtelevaan byrokratiaankin tarvittaisiin.
– Käytännöt saattavat vaihdella kaupungin ja
jopa eri henkilöiden välillä.
Kaikkialla Petri Urosen työpaikalla on lasten
tarvikkeita, leluja, välipalatarvikkeita ja loput-
tomasti toimistosälää. Suuri osa päivästä ku-
luu toimistotyössä.
– Tässä on yllättävän paljon paperihom-
maa. Eniten nautin kuitenkin työstäni lasten
kanssa. Liikumme päivittäin vähintään tun-
nin. Teemme retkiä, pelaamme, leikimme ja
järjestämme temppuratoja. Harrastamme kai-
kenlaista liikuntaa.
Urosen mielestä on ihan hyvä, jos opiskelija
huomaa ajoissa olevansa väärällä alalla. Silloin
voi hypätä pois ja etsiytyä muualle. Näin kävi
yhdelle hänen ohjattavistaan.
– Toiselle opiskelijalle räätälöidään mahdol-
lisuutta jatkaa opintoja jalkapalloseurassa.
Petri Urosen mukaan liikunta-
seuratoiminnassa oppisopimus
toimii loistavasti, kun halutaan
motivoituneita työntekijöitä.
– Se on seuroille erinomai-
nen tapa saada uusia työnte-
kijöitä. He ovat yleensä jo val-
miiksi motivoituneita ja kiinnos-
tuneita alasta.
Myös Spurttis tarvitsee lisää
porukkaa, sillä syksyllä alkaa
taas pari uutta iltapäiväkerhoa.
– Tarvitsemme neljä tai vii-
si uutta oppisopimusopiskeli-
jaa. ilmoittelemme MOL.fi-sivuil-
la, Petri Uronen vinkkaa.
Haussa motivoituneita työntekijöitä
36 DIILI
olet uusi työntekijä itä-uudenmaan oppiso-
pimuskeskuksessa. miten tänne päädyit?
– Tuli henkilökohtainen tarve uusiutua. Suoritin
aikuisopiskelijana datanomin tutkinnon ja ryh-
dyin etsiskelemään paikkaa, jossa voisin hyö-
dyntää sekä aikaisempaa työkokemustani että
uutta osaamistani.
Oppisopimussihteerin tehtäväkuvaus kolahti,
hain avointa paikkaa ja tulin valituksi.
kerro, mitkä ovat oppisopimussihteerin kol-
me keskeisintä työsarkaa.
– Päivään mahtuu hyvin monenlaista tehtävää.
Nostaisin kuitenkin kärkeen asiakaspalvelun, jo-
hon sisältyy esimerkiksi neuvontaa ja yhteyden-
pitoa eri sidosryhmiin. Toinen merkittävä teh-
tävä on hankinta, jonka kautta oppisopimus-
inspector
5vinkkiäVastaajana oppisopimussihteeri Ulla Timonen.
opiskelijoille ostetaan koulutuksia. Kolmantena
voisin mainita ns. back-office työt: tietyt hallin-
nolliset tehtävät, esitemateriaalien työstöt sekä
viestintään liittyvät tehtävät.
keiden kanssa olet asioinut viimeksi?
– Muutaman oppisopimusopiskelijan, mainos-
toimiston ja talon oman väen kanssa.
millä tavoin voit auttaa oppisopimuskoulu-
tukseen tulevaa?
– Voin antaa alkuinfoa ja ohjata hänet eteenpäin
oman alansa koulutustarkastajalle.
motto, jonka haluat jakaa muiden kanssa.
”Asenne ratkaisee. Kun päättää onnistua, myös
onnistuu!”kuva
: Päi
vi A
hvon
en
DIILI 37
Myös akateemisesti koulutettu voi kehittää itseään muutoksen mukana.
Teksti: Noora Lintukangas
oppija
maailmamuuTTuukoko ajan
38 DIILI
”O n hienoa päästä haastamaan
itseään positiivisella tavalla
ja tavata ihmisiä, joilla on
erilaisia näkökulmia. Keskustellessa ja luki-
essa voi punnita omia ajatuksia uudelleen
ja kehittää jotakin parempaa, herätä omasta
näkökulmastaan.”
Näin pohtii Kehitysyhtiö Posintran projekti-
päällikkö Annika Weckman. Hän tekee työn-
sä ohella johtamisen erikoisammattitutkin-
toa. Oppisopimuksella suoritettavien opin-
tojen teoriaosuudet hän opiskelee Jyväskylän
Tiimiakatemiassa. Työpaikallaan hänellä on men-
tori, jonka kanssa teoriaa viedään käytäntöön.
Porvoolaisella Weckmanilla on entuudes-
taan ompelijan ammattitutkinto, maisterita-
son tutkinto tekstiilityön aineopettajana sekä
yrittäjän ammattitutkinto.
”Opiskelu ja kehittyminen ovat luonnol-
linen osa työelämääni ja olemustani. Haluan
haastaa itseäni”, hän kertoo.
Oppisopimuksella opiskelun käytännönlä-
heisyys on Weckmanille tärkeää. Pelkkä teo-
riaopiskelu ei hänelle sopisi.
Aikuisiällä opiskelu on myös erilaista kuin
aikoinaan yliopistossa. ”Tietoa osaa nyt so-
veltaa paremmin. Ymmärrän, että kaikesta on
hyötyä kaikessa”, hän tiivistää.
Jaettu kokemus on arvokas
Tammikuussa alkanut, puolentoista vuoden
koulutus valmistaa Weckmanin tekemään joh-
tamisen erikoisammattitutkinnon.
Aloite opiskelusta tuli Weckmanilta. Hän oli
siirtynyt uudenlaisiin tehtäviin ja kaipasi lisää
työkaluja ja tukea. Työnantaja innostui ajatuk-
sesta ja oppisopimuskeskus oli sen valmis ra-
hoittamaan.
”Olin itse löytänyt Tiimiakatemian, ja tu-
limme yhteistuumin tulokseen, että se olisi
loistava koulutuspaikka.”
Tärkeintä on, että koulutus vastaa opiskeli-
jan ja tämän työpaikan toiveita.
Tukena henkilökohtainen mentori
Tiimiakatemian vaatimuksena oli, että oppi-
lailla olisi jo kokemusta johtamisesta. Opis-
kelu tapahtuu tiimeissä, jota yksi tiimin jäsen
vuorollaan vetää.
”Käytämme kaikkien tiimin jäsenten tausta-
tietoja ja tietämystä hyväksemme. Opetus ta-
pahtuu vuorovaikutuksessa, ja jokainen tuo tie-
totaitonsa ryhmään. Opimme toistemme ko-
kemuksista ja samalla syntyy uusia ajatuksia.”
Omalla ajalla luetaan lisäksi kirjallisuutta.
Jokainen opiskelija valitsee suositusten perus-
teella juuri ne kirjat, jotka sopivat hänen ti-
lanteeseensa.
Puolentoista vuoden aikana on kuusi lä-
hiopetustilaisuutta, joista kukin kestää kol-
me päivää. Niistä suurin osa järjestetään
Jyväskylässä, tosin yksi jakso järjestettiin myös
Baskimaassa.
Koko prosessin ajan Weckmanilla on työ-
paikallaan henkilökohtainen, kokenut men-
tori, jonka kanssa käydään keskusteluja parin
viikon välein. Oppisopimukseen kirjataan yh-
dessä haasteita, joiden pohjalta Weckman vie
prosessia eteenpäin.
Huimalla vauhdilla
Vastuu opiskelusta on oppilaalla. On annetta-
”OdOttAMAttOMINtA
OPISKeLUSSA ON
NOPeUS. KUN ON
POSItIIVINeN ASeNNe,
VOI MUUtOKSeN VAUHtI
OLLA HUIMA.”
DIILI 39
Oppisopimusta ei usein yhdistetä akateemisen tutkinnon suorittaneisiin.
Silti se sopii erinomaisesti akateemisesti koulutetuille ja on vaivatonta yh-
distää työn tekoon – oppeja kun pääsee saman tien testaamaan käytän-
nössä.
itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksella on noin 800 opiskelijaa, joista
14 prosenttia on akateemisen loppututkinnon suorittaneita. Heistä lähes
puolet tekee johtamisen erikoisammattitutkintoa. Myös tuotekehittäjän ja
yritysneuvojan erikoisammattitutkinnot ovat tyypillisiä. Myyntiä, matkailua,
kiinteistövälitystä sekä tieto- ja viestintätekniikka opiskellaan jonkin verran.
Akateemiseen opiskeluun liittyy aina tutkimus, kun taas ammatillinen
opiskelu on puhtaasti käytäntöä. Oppisopimuksella suoritettavaa tutkintoa
ei edes voi tehdä soveltamatta sitä omaan työhönsä. Kyseessä on siis hy-
vin käytännönläheinen tapa hankkia esimerkiksi johtamiskoulutusta sekä
oman työn ja osaamisen laajentamista.
Niin yrittäjä kuin palkkatyössä käyvä voi kouluttautua oppisopimuksel-
la. Asiasta innostuneen kannattaa ottaa yhteyttä oppisopimustoimistoon.
Oman tilanteen ja kiinnostuksen pohjalta peilataan, sopiiko tämä opiskelu-
tapa hakijalle sekä kartoitetaan sopivia koulutuksen tarjoajia. Myös työn-
antajan kanssa kannattaa keskustella. Kyseessä on kolmikantasopimus, jo-
ka tehdään opiskelijan, tämän työpaikan ja oppisopimuskeskuksen välillä.
Työnantajalta työntekijän opiskelu vaatii ennen kaikkea tarpeen tunnis-
tamista ja sitoutumista. Lisäksi on kyettävä nimeämään mentori, joka toi-
mii opiskelijan sparraajana ja apuna. Oppisopimuskeskus maksaa koulutuk-
sen, mutta usein työnantaja maksaa palkan teoriapäivien ajalta. Vastineeksi
työnantaja luonnollisesti saa työntekijän kehittämispanoksen ja kehittymi-
sen. Suhde on vastavuoroinen.
va itselleen aikaa esimerkiksi perehtyä kirjalli-
suuteen. Tarvitaan myös paljon energiaa, sillä
aikuisopiskelu vaatii oma-aloitteisuutta. Opis-
kelu tapahtuu konkreettisesti itselle ja omaa
työtä helpottamaan.
”Odottamattominta opiskelussa on nopeus.
Kun on positiivinen asenne, voi muutoksen
vauhti olla huima”, Weckman sanoo.
”Kaikki tähän liittyvä byrokratia on hoidet-
tu hienosti ja tehty vaivattomaksi. Keskitytään
olennaiseen. Olennaista on uskaltaa tehdä jo-
tain mitä ei ole aiemmin tehnyt, jotakin mi-
kä tuottaa tulosta ja että uskaltaa kokeilla ja
myös epäonnistua. Muuten ei voi oppia uut-
ta”, hän kertoo.
Suurin osa Annika Weckmanin opiskeluka-
vereista opiskelee oppisopimusperiaatteella.
”Kurssilla on hyvin mielenkiintoisia ihmisiä,
sekä yrittäjiä että palkkatyössä olevia, useim-
mat johtavissa tehtävissä.”
Heidän kanssaan on mielenkiintoista jakaa
kokemuksia, saada vertaistukea ja oppia uutta.
Haastavinta hänen mielestään on huoma-
ta, miten todellisuus muuttuu koko ajan.
”Suurin haaste ylipäänsä kaikessa on hyväk-
syä, että moni asia maailmassa muuttuu koko
ajan. Muutos vie asioita eteenpäin ja siinä voi
olla paljon hyvää”, Weckman pohtii.
Tässä muutoksessa hän haluaa olla mukana
ja haastaa omia ajatuksiaan ja toimintamalle-
jaan. ”Olen iloinen, että monilla työpaikoilla
suodaan tällaisia mahdollisuuksia.”
”suurin haasTe ylipäänsä kaikessa on hyväksyä,
eTTä maailma muuTTuu koko ajan. muuTos vie asioiTa
eTeenpäin ja siinä voi olla paljon hyvää.”
Kolmen kauppa
40 DIILI
POMO-talossa on eläväinen, ulospäin
suuntautunut ja innovatiivinen tunnelma.
Teksti: Reija kokkola | kuvat: Arto Wiikari
elämääPOMO-talossa
H istoriallinen POMO-talo sijaitsee
paraatipaikalla Porvoon sydämes-
sä. Sijoillaan se on seissyt jo vuo-
desta 1900 toimien ensin puusepän verstaa-
na ja sittemmin olutpanimona. Vuonna 1912
Edith Bergholm perusti Porvoon Naisopiston
Aleksanterinkatu 22:een. Tuolloin neitokaiset
keskittyivät käsi- ja kotitaloustöiden sekä lii-
kunnan opiskeluun. Onpa itse Armi Kuuse-
lakin kipaissut pitkin POMO-talon portaita.
– Tämä oli silloin sisäoppilaitos, ja Armin
kammari on vieläkin olemassa, nykyisen
POMO-talon Amiston toimipisteen johtaja
Mika Eskola kertoo.
Hänenkin työhuoneessaan voi kuulla his-
DIILI 41
torian havinaa. Kun Haaga-Helia muutti kam-
pukselle viime vuonna, myös Eskola muutti
niin sanotulle vanhalle puolelle.
– Vanha puoli on pian sata vuotta vanha,
uusi osa tehtiin vuonna 1964 ja laajennus
vuonna 2000.
Historiallinen rakennus on hiljennyt vuosi-
en varrella vain sota-ajan tuomien muutosten
takia. Muuten säpinää on riittänyt, kuten tänä-
kin syksynä, kun nelisensataa oppilasta ja hen-
kilökuntaan kuuluvaa on taas aloittanut työn-
sä POMO-talossa.
– Eläväinen, ulospäin suuntautunut, inno-
vatiivinen, kuvailee Eskola tunnelmaa.
uusia tuulia
Lisää eloa ovat tuoneet uudet datanomiopis-
kelijat, jotka siirtyivät Askolan toimipistees-
tä POMOon. Myös Itä-Uudenmaan oppisopi-
muskeskus löysi uudet toimitilat talosta.
– Otimme heidät ilolla vastaan.
Oppisopimuskeskukseen on nyt helppo pii-
pahtaa, kun se sijaitsee kaupungin keskustassa.
Joku opiskelijoistamme voi löytää uuden polun
oppisopimusopiskelusta ja me voimme tarjo-
ta oman lisämme opparilaisille, Eskola pohtii.
Myös Edupolin opiskelijoita on siirtynyt
saman katon alle. Tilaa tulijoille riittää, sillä
Haaga-Helian poistuttua jaettiin syntynyt li-
sätila järkevästi.
– Voimme kehittää ja luoda uudenlaisia
opetusmenetelmiä. Nyt on enemmän tilaa eri-
laisille projektityöskentelyillekin.
Erinomainen sijainti
Alakerran ravintola IRIS nielee sisäänsä ravin-
tola-alan opiskelijoita. Asiakkaina käyvät PO-
MO-talon henkilökunta, oppisopimuskes-
kuksen väki, yritykset ja kadunmiehet. Kol-
mannessa kerroksessa opiskelijat taiteilevat
kampauksia, ja kosmetologiopiskelijat har-
joittelevat oppejaan käytännössä POMO-talon
neljännessä kerroksessa.
Matkailualan opiskelijat ovat luonnollisesti
tärkeä osa opiskelijoista. Alakerran auditorio
on talon oman väen ahkerassa käytössä, ja sitä
vuokrataan myös ulkopuolisille. POMO-talon
käytävien vilinä vaihtelee luonnollisesti teoria-
ja työssäoppimisjaksojen tahtiin.
– Eri alojemme opiskelijat käyvät myös ta-
lon ulkopuolella tapaamassa erilaisia kohde-
ryhmiä. Osallistumme lukuisiin tempauksiin
ja tapahtumiin. POMO-talon sijainti on erin-
omainen tätäkin ajatellen, Eskola toteaa.
Väreillä viihtyisyyttä
Taiteiden maisteri Hanna Neuvonen suun-
nitteli Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen
uudet toimitilat, jotka ovat herättäneet paljon
ihastusta. Upeat värit ovat lisänneet korkeiden
huoneiden viihtyisyyttä.
– Halusin tiloista kodikkaat ja viihtyisät.
Silti tilan pitää toimia julkisena asiointipaik-
kana, jonne asiakkaan on helppo tulla.
Neuvosen ehdotukset huoneiden värityk-
sistä otettiin hyvin vastaan.
– Koulutustarkastaja Leena Sihvonen sa-
noi pitävänsä voimakkaan vaaleanpunaisesta,
mutta miesten huoneisiin valitsin turkoosia ja
vanhaa punaista. Oppisopimussihteeri Hilkka
Lipastin työtila on pirteän keltainen, kun taas
taukotilaan ja neuvottelutilaan valitsin rauhoit-
tavan vihreän, Neuvonen kuvailee.
”oppisopimuskeskukseen on nyT
helppo piipahTaa, kun se sijaiTsee
kaupungin keskusTassa.”
POMO
-talo
42 DIILI
specialyrkesexamen för ledare av städningsarbete (edupoli, Helsinki)
Aloitus 5.9.2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111
liiketalouden perustutkinto – merkonomiksi verkossa (edupoli, Porvoo)
Aloitus 12.9.2011, kesto 2 vuottayhteyshenkilö: Leena Sihvonen0400 563 714
tekniikan erikoisammattitutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus 14.9.2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637
liiketalouden perustutkinto, merkonomi (edupoli, vantaa)
Aloitus 20.9.2011, kesto 2 vuottayhteyshenkilö: Leena Sihvonen0400 563 714
Potkua Pomolle ii (opso, Porvoo)Aloitus 20.9.2011, kesto 8 kkyhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha040 549 4378
koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (edupoli, Porvoo)
Aloitus syyskuu 2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Heikki raitavuo040 833 6432
kylmätekniikan ammattitutkinto (edupoli, vantaa)Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 2 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111
sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) (edupoli, Porvoo)
Aloitus syyskuu 2011, kesto 2,5 vuottayhteyshenkilö: Heikki raitavuo040 833 6432
specialyrkesexamen i företagsledning (Porvoo, kilpailutus kesken)
Aloitus syyskuu 2011, kesto 1,5–2 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111
tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto - verkkototeutus (edupoli, Porvoo)
Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 2 vuottayhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha040 549 4378
tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, elämyspalvelut (Porvoo, kilpailutus kesken)
Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 1,5 vuottayhteyshenkilö: Leena Sihvonen0400 563 714
laitoshuoltajan ammattitutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus 4.10.2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111
yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (edupoli, Helsinki)
Aloitus lokakuu 2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637
yritysneuvojan erikoisammattitutkinto (edupoli, Helsinki)
Aloitus lokakuu 2011, kesto 1,5 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637
tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (edupoli, Helsinki)
Aloitus nonstop, kesto n. 2 vuottayhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha040 549 4378
rakennusalan perustutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus nonstop, kesto 2-2,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111
talotekniikan perustutkinto (edupoli, Porvoo)Aloitus nonstop, kesto 2-2,5 vuottayhteyshenkilö: Bjarne Grönholm040 552 0111
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (edupoli, Porvoo)
Aloitus nonstop, kesto 2 vuottayhteyshenkilö: Petri Simander040 705 9637
ALkAVIA kOuLuTukSIA
ota yhteyttä: [email protected]
Oppisopimuskoulutusta on tarjolla monilla aloilla näiden lisäksi. räätälöimme juuri sinulle sopivan kokonaisuuden. Ota rohkeasti yhteyttä!