Debatti 2/13
-
Upload
sosialidemokraattiset-opiskelijat-sonk-ry -
Category
Documents
-
view
221 -
download
5
description
Transcript of Debatti 2/13
2/13
TEEMA: OSATTOMUUS
Debatti. Miekkaa terävämpi.Debatti on sosialidemokraattinen mielipidelehti, jota julkaisee Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry. Debatti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1991, ja sen edeltäjänä voidaan pitää vuosina 1982–1991 ilmestynyttä Punakynää. Kirjoittajatiimimme koostuu demariopiskelijoiden lisäksi vierailevista tähdistä.
Debatti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Vuonna 2013 Debatin päätoimittajana toimii helsinkiläinen valtiotieteiden ylioppilas Siiri Saastamoinen, 22.
Löydät meidät myös netistä!facebook.com/debatti.lehtisonk.fi/politiikka/debatti
Lehti lähetetään automaattisesti kaikille SONKin jäsenille, mutta sen voi myös tilata Kultti ry:n nettisivuilta osoitteesta kultti.net/tilaus/16
Tiedustelut toimitussihteeriltä ja päätoimittajalta,[email protected]@gmail.com
SISÄLLYSPääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Siiri Saastamoinen
Anteeksi pyytämättä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Debatti ennen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Teema: Osattomuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Kun AIDS tuli Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Pauliina Painilainen
Turvattomuus johtaa osattomuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Noora Luukka
Työttömien ja syrjäytyneiden työväenluokka? . . . . . . . . . . . . . 12 Elina Saario
Osattomuutta Etelä-Afrikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Rami Lindström
Osaton saa kakkua mutta ei osaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Johannes Niemeläinen Haudanvakavaa ulkoistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Antti Koskela
Uusliberalismin kronologia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Tommi Heino
Yksi lasillinen gender balancea eurooppa laisittain, kiitos! . . . . . . 20Tuulia Pitkänen
Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Anette Karlsson
En gropig och slingrig väg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Anette Karlsson
SONK ennen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Puheenjohtajien vinkit kesään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Tiina Vesa
Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Toimintakalenteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
PäätoimittajaSiiri Saastamoinen
ToimitussihteeriAnni Lahtinen
KirjoittajatTommi HeinoAnette KarlssonAntti KoskelaRami LindströmNoora LuukkaJohannes NiemeläinenPauliina PainilainenTuulia PitkänenElina SaarioSiiri SaastamoinenTiina Vesa
YhteystiedotSosialidemokraattisetOpiskelijat SONK rySaariniemenkatu 600530 Helsinkiwww.sonk.fi
Graafinen ulkoasuFredrik Bäckwww.fredrikback.fi
PainoErweko Oywww.erweko.fi
Ilmoitusten myyntiAnni LahtinenPuh. 045 277 [email protected]
PÄÄkIrjoItuS ram
i lin
dst
röm
4 | PÄÄKIRJOITUS
oSattomuuS SYntYY YkSInÄISYYdeStÄ
Narinkkatorin aukiolla tyhjä pah-vinen kahvikuppi, jonka pohjalla muutama lantti. Huumeklinikalla puhtaita neuloja hakeva narkomaani. Avuton nuori sosiaaliasemalla täyt-tämässä toimeentulotukihakemusta. Asunnoton etsimässä yösijaa roska-laatikoista.
Osattomuus ei vain ole osattomuutta taloudellisesta vauraudesta tai yhteis kunnallisesta osallistuvuudesta. Se on osattomuutta koko inhimillisestä elämästä, kuten terveydestä ja ihmissuhteista. Osattomuus on muutakin kuin köyhyyttä tai sosiaalisia ongelmia. Osattomuus on tunne siitä, että ihminen on yksin, vastassaan kylmä byrokratia.
Tänä päivänä termi osattomuus kytkeytyy yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvasti nuorten syrjäytymiseen. Nuorisotakuu on tullut voimaan vuoden alusta, mutta sen mahdolliset vaikutuksen näkyvät
vasta tulevaisuudessa. Nähtäväksi myös jää se, miten presidentti Nii-nistön lanseeraama kampanja Ihan tavallisia asioita onnistuu ehkäisemään nuorten syrjäytymistä.
Kampanjan internetsivuille on koottu uutisia lähinnä siitä, mitä yrityksillä on annettavana nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Esimerkiksi Turku Energia otti osaa presidentin kampanjaan tarjoamalla hiihtolomalla yhden ilmaisen uimahallipäivän muutamassa eri uimahallissa.
Onneksi syrjäytymiskeskustelun tuotoksena on syntynyt oikeaa empiiristä materiaaliakin aiheesta. Virpi Suutarin dokumentti Hilton! Täällä ollaan elämä! kuvaa työttä ja opiskelupaikatta olevien nuorten aikuisten arkea pääasiassa itähelsinkiläisessä vuokrataloyhtiössä. Suutarin mukaan dokumentin piti alkujaan kuvata osattomuuden tunnetta nuorten keskuudessa, mutta aihe kääntyikin ystävyyden ja yhtei
söllisyyden voiman kuvaamiseksi.Nämä nuoret eivät välttämättä
mieltäneet itseään syrjäytyneiksi, olihan heillä toisensa, vaikkei koulutus tai työpaikkaa, aineellista vaurautta tai luottotietojakaan juuri ollut. Miksi sitten media ja me kutsumme näitä ihmisiä syrjäytyneiksi? Koska meidän on saatava nimetä se joukko, joka ei tuota verovaroja yhteiskuntaan, vaan syö niitä. Ja koko ”ongelmakin” pyritään korjaamaan (mahdollisimman vähällä) rahalla, esimerkiksi tarjoamalla alle minimipalkan työtä ja maksamalla erityistukia nuoren palkkaavalle yritykselle.
Rahalla ei kuitenkaan voi ostaa puhdasta omaatuntoa, eikä rahalla voi ostaa yhteiskunnallista solidaarisuutta.
Siiri Saastamoinenpäätoimittaja
anteekSI PYYtÄmÄttÄ
Professori kohahdutti Lontoossa: ”Pankkikriisin syynä pankkiirien kokaiinin käyttö” Ison-Britannian hallituksen entinen huumeasiantuntija David Nutt, Uusi Suomi
Suomi Euroopan turvallisimmaksi maaksi alkoholin hintaa korottamalla Päivi Räsänen, Aamulehti
Koskinen arvelee, että syy viime viikonlopun keskustelun viriämiseen oli siinä, että ihmisillä oli liikaa vapaaaikaa.Jari Koskinen (kok) pinnalla olevasta lohikeskustelusta
Fiilikset meni. Antti Kaikkonen (kesk) eroamisestaan suuren valiokunnan varapuheenjohtajan paikalta
Ajatelkaa niitä pieniä itkeviä lapsia niiden työttömien turkistarhaajien kodeissa, jotka ovat ilman työtä ja syrjäytyvät. Ajatelkaa niitä itkeviä pieniä lapsia. Kimmo Sasi (kok) eduskunnan lähete-keskustelussa, jossa oli käsittelyssä aloite turkistarhauksen kieltämisestä
ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5
Perustuuko talouskuri tutkijoiden Excelkämmiin? Taloussanomat
Ei toimeentulotukea nuorille.Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofes-sori Heikki Hiilamo Kuntalehdessä
Opettajilta kiellettiin punakynän käyttö – ”Voi järkyttää oppilaita” Aamulehti
6 | DEBATTI ENNEN
debattI ennen
Vuoden 2006 ensimmäisen Debatin teema oli solidaarisuus. Teema on hyvin läheinen tämän numeron teemaa, osattomuutta. Osattomuutta voidaan ajatella myös solidaarisuuden puutteena.
Mutta onko sittenkään niin, että osattomuus on vääjäämättä seurausta juuri yksilöllistymiskehityksestä ja solidaarisuuden puutteesta?
”Solidaarisuuden käsitteelle pitäisi tehdä arvon palautus.”
”Solidaarisuus on murtunut myös urbanisoitu-misen ja yksilöllistymisen myötä, kun perin-teiset yhteisöllisyyttä luovat instituutiot kuten perhe ja sukulaiset, uskonto tai kansallis valtio aikaisemmin määrittelivät ihmisten sijoit-tumista yhteiskuntaan, yksilölliset valinnat ja identiteetin rakentaminen ovat nykyisin keskeisiä yksilöiden suuntaa ja tekoja ohjaavia tekijöitä.”
teema:
OSATTOMUUSWiki:
Osaton: joka on (lopullisesti) vailla osuutta jostakin edusta, hyvästä asiasta tms. Jäädä osattomaksi voitosta, rakkaudesta. Köyhät ja osattomat kovaosaiset.
Lähde: Kielitoimiston sanakirja
TEEMA | 7
8 | TEEMA
Sosialidemokraattinen HLBTyhdistys Pinkkiruusu ry, SONK ja Demarinuoret järjestivät aidsilmiön historiaa käsittelevän teemaseminaarin Sosiaalifoorumin yhteydessä.
Teemaseminaari keräsi parisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Tämä on hyvin iloinen uutinen, sillä noin 30 vuotta sitten Suomesta todettiin ensimmäinen aidstapaus. Löytö johti yleiseen paniikkiin ja isoon mediakohuun. Suomessa homoseksuaalit päätyivät iltapäivälehdistön sensaatiohakuisen uutismyllyn keskipisteeksi. Aidsin ja hivin päällä leijuva stigma ei ole vielä kään laantunut.
enSImmÄInen SaIraS-taPauS SuomeSSa
Suomen ensimmäinen aidstapaus todettiin vuonna 1983 kun Sirkka-Liisa Valle teki tutkimusta homoseksuaalisten miesten sukupuolitaudeista aihetta käsittelevää väitöskirjaansa varten. Valle oli kerännyt testattavakseen Setan avustuksella ryhmän seksuaalisesti aktiivisia homo miehiä, joilla oli myös ollut tavallista enemmän irtosuhteita.
Jo ennen ensimmäistä Suomessa todettua sairastapausta aidsista oli kirjoiteltu lehdistössä sensaatiohakuiseen tapaan. Suomen ensimmäi
Kun AIDS tuli Suomeen
nen aidspotilas lähetettiin Auroran sairaalaan – muut Helsingin sairaalat eivät suostuneet ottamaan häntä vastaan. Aurorassa potilasta alettiin hoitaa ja mediakohu haluttiin välttää. Joku kuitenkin vuosi asian lehdistölle jo samalla viikolla ja lehdistö aloittikin aidspaniikin lietsomisen.
Ajan kuluessa Vallen ja Setan välit tulehtuivat, sillä Setan mielestä esimerkiksi tutkittavien anonymiteetin suojaamisessa oli Setan näkemyksen mukaan huomattavia ongelmia.
HomovIHa kaSvaa
Seta oli tutkimusryhmää kootessaan toivonut, ettei tutkimuksen tietoja yleistettäisi koskemaan kaikkia Suomessa olevia homoseksuaaleja. Tauti oli jo saanut ”homoruton” leiman kansainvälisessä lehdistössä ja osa uutisoinnista oli hyvin vihamielistä sekä ilmeisen homovastaista. Osa innokkaista moralisteista vetosi raamattuun, osa luonnonvalintaan. Auroran sairaalassa taudin alkuaikoina apulaisylilääkärinä toiminut Juhani Lähdevirta toteaa verkkolehti Finnqueerissä 5.1.2009: ”Ensimmäiset potilaat olivat miehiä ja homoseksuaaleja. Toinen toistaan kammottavammilla lööpeillä jätepaperin markkinointi toimi hyvin. Se ei hiipunut sittenkään, kun naisia
ja heteroseksuaaleja rupesi sairastumaan.”
Sittemmin on selvinnyt, että tauti levisi Yhdysvaltoihin Haitin kautta, jonne se taas oli tullut Afrikasta. Pian jouduttiin myös myöntämään, ettei kyseessä ole pelkästään homoseksuaalien keskuudessa leviävä tauti. Taudin leimaantuminen oli kuitenkin jo tapahtunut.
aIdS-krIISIStÄ aIdSPeLkoon
Aidsin vaikutus suomalaiseen HLBT yhteisöön oli suuri. Alussa taudin aiheuttajaa ei tunnettu ja lääkärit pystyivät hoitamaan vain taudin seurannaistauteja, kuten hiivainfektioita, keuhkokuumetta ja verisuonikasvaimia. Alussa aids aiheutti pelkoa juuri sen takia, että siihen sairastuminen johti vääjäämättä kuolemaan. Tehokas yhdistelmälääkitys yleistyi vasta 90luvulla. Alkuaikoina lääkäri saattoi joutua hyvinkin hankalaan tilanteeseen, mikäli hänen piti soittaa tautiin kuolleen omaisille ja olla samalla kertomatta siitä, että taudin saanut oli homoseksuaali ja että kuoleman syynä oli aids. Koska mitään parisuhdelainsäädäntöä ei ollut, jäivät menehtyneen kumppanit usein perinnöttömiksi, eikä heitä välttämättä haluttu paikalle hautajaisiinkaan. Aidspelko johti mielen
TEEMA | 9
terveysongelmien lisääntymiseen ja valitettavasti myös itsemurhiin.
Myös monet heterot menivät ”aids paniikkiin”. Kansalaiset löysivät itsestään aidsin oireita, ja Setan perustama päivystyspuhelin soi yötä päivää. Vaikka jo hyvin varhaisessa vaiheessa tiedettiin, että tauti leviää vain veriteitse, niin monet kansalaiset pelkäsivät niin vessan pöntön kansia kuin lumeen syljettyjä räkäklimppejäkin.
PakkokeInot juLkI-SeSSa keSkuSteLuSSa
Vuoden 1987 Ylen eduskuntavaalitentissä puolueiden edustajilta kysyttiin heidän mielipidettänsä pakollisista aidstesteistä. Yllättävän moni vaikutti kannattavan niitä ja osa kannatti niitä vain ulkomaalaisille. Esimerkiksi Seta vastusti alusta pitäen
laajoja testejä ja painotti tes tauksen vapaaehtoisuutta, jolloin vältyttäisiin turhan pelon leviämiseltä. Aidskriisin alkuvaiheessa esitettiin myös sairastuneiden eristämistä muista kansalaisista sekä normaalista elämästä. Suomessakin tämä ajattelu sai kannatusta tiettyjen tahojen keskuudessa.
aIdS-tukIkeSkuk-Sen SYntYmInen
Setassa tiedostettiin, että lääkintöhallitus oli liian hidas tartuntoja ennaltaehkäisevän valistuksen aloittamisessa, sillä lääkintöhallituksessa vallitsi pitkään tulkinta, jonka mukaan tauti ei koskettanut ”valtaväestöä”. Seta oli monella tapaa mukana asiallisen tiedon levityksessä ja Setaan perustettiin jopa oma terveystyöryhmä organisoimaan tiedotusta.
Setan aloitteellisuus ja sinnikäs työ johti aidstukikeskuksen perustamiseen vuonna 1986. Tukikeskuksen toiminta saatiin aloitettua jo seuraavana vuonna. Aidstukikeskuksen perustaminen mahdollisti täysin anonyymit testit, mikä varmasti osaltaan alensi testiin menemisen kynnystä.
PakkoaborttI?
Myöhemmin 90luvulla on jouduttu käymään keskustelua mm. siitä, pitäisikö raskaana oleva hivpositiivinen nainen pakottaa aborttiin, vai voidaanko taudin siirtymisen riskiä ehkäistä jollakin muulla tavalla. Pelkona on ollut esimerkiksi hivpositiivisten vanhempien lasten orpoutuminen. Jotkut ovat myös kyseenalaistaneet, pystyisikö tartunnan äidiltään saanut lapsi elämään onnellista elämää. Suomessa on kuitenkin syntynyt yli 60 lasta hivpositiiviseksi todetuille äideille, eikä yhdelläkään näistä lapsista ole todettu tartuntaa. Tämä on ollut mahdollista modernin yhdistelmälääkehoidon sekä asiantuntevan raskauden ja sen jälkeisen hoidon ansiosta. Esimerkiksi Afrikan maissa tilanne on aikalailla toinen.
onko PuHdaS ruISku rIkokSentekovÄLIne?
1990luvulla Suomessa puhkesi hivepidemia suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa, joka saatiin kuitenkin osittain hallintaan sen ansiosta, että huumeiden käyttäjille pystyttiin jakamaan puhtaita ruiskuja huumepoliisin sinnikkäästä
Brasilia, Maailman aids-päivä 2007
ag
ênc
ia br
asi
l
10 | TEEMA
vastustuksesta huolimatta. Huumeiden käyttäjien suhteen hivin hoitoon piti ottaa uusi asenne: ennalta sovittujen lääkärikäyntien sijasta otettiin käyttöön uusia matalan kynnyksen palveluita ja tuotiin päiväkeskuksien palvelut käyttäjien saataville.
StIgma ja tIedotta-mISen ongeLma
Hiv on edelleen osalle suomalaisista tabu, kuten muutkin suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä tarttuvat taudit. En väitä, että hiviä pitäisi vähätellä, mutta avoimuudella voitaisiin vähentää ennakkoluuloja. Asiallisen tiedon levittämisen ongelma onkin juuri siinä, että miten voi samalla kertoa, ettei tauti enää ole hengenvaarallinen kehittyneiden lääkkeiden ansiosta, mutta samalla saada hivnegatiiviset vakuuttuneeksi siitä, ettei heidän kannata vaarantaa omaa terveyttään ja altistaa itseään taudille.
eroon ennakkoLuuLoISta
Ennakkoluuloja osaltaan vahvistavat melko kovat ja lehdistössä paljon huomiota saaneet tuomiot, joita taudin levittämisestä on langetettu.
Suomessa vastuu taudin leviämisestä jää oikeudellisesta näkökulmasta täysin taudin kantajalle. Esimerkiksi Sveitsissä korkein oikeus on jo todennut, ettei hivin tartuttaminen tai tartunnalle altistaminen ole välttämättä enää vakavana pidettävä rikos, sillä hiv on kehittyneen lääkityksen ansiosta krooninen sairaus ja tartunnan saaneen elinajanodote on käytännössä sama kuin muullakin väestöllä. Kuitenkin samaan aikaan joissain maissa, esimerkiksi Venäjällä, on edelleen käytössä hivpositiivisten matkustus tai oleskelurajoituksia.
Ennakkoluulojen poistaminen vaati asenteenmuutosta meiltä kaikilta. Hivpositiivisiin on ajan myötä totuttu suhtautumaan sorrettuna väestön osana, jota on aina pitänyt nousta puolustamaan. Heikomman puolustamisen sijaan meidän on kohdattava hivpositiiviset yksilöinä, joilla vain sattuu olemaan krooninen sairaus, johon täytyy taata asianmukainen ja asiantunteva hoito myös tulevaisuudessa.
teksti: Pauliina PainilainenKirjoittaja on sosialidemokraattisen HLBT-yhdistyksen Pinkkiruusu ry:n puheenjohtaja.
Lisää aiheesta:
www.hivtukikeskus.fiwww.positiiviset.fiwww.finnqueer.net
”Aidskriisin alkuvaiheessa esitettiin myös sairastuneiden eristämistä muista kansalaisista sekä normaalista elämästä.
Suomessakin tämä ajattelu sai kannatusta tiettyjen tahojen keskuudessa.”
| 11 TEEMA | 11
Turvattomuus johtaa osattomuuteen
Jäämme historian vangeiksi, jos emme kykene ottamaan historiasta oppia. Me muistamme, kuinka työttö myys ja työtätekevän kansanosan heikot elinolot ovat horjuttaneet yhteiskuntajärjestystä ja johtaneet lopulta aseellisiin konflikteihin ja sisällissotaan, myös Suomessa. Nyt Euroopan nuoret maksavat muiden tekemistä virheistä.
Väitän, että tänä päivänä suurin yhteiskuntajärjestystämme horjuttava tekijä on nuorisotyöttömyys. Työttömyys luo osattomuuden tunnetta Euroopan nuorille, tunteen siitä, että yhteiskunta ei ole kiinnostunut meistä eikä yhteiskunta enää kannattele. Näköalaton tulevaisuus ei herätä luottamusta yhteiskuntaan. Tämän vuoksi talouskriisin myötä olemme Euroopassa myös demokratian kriisissä. Usko järjestelmään horjuu, kun valtiot ovat selkeästi korruptoituneita ja Euroopan unioni on enemmän kiinnostunut pankkien kuin ihmisten pelastamisesta.
Kestävä kehitys on suurin tulevaisuuden haasteemme myös turvallisuuden osalta. Ilmastonmuutos on nimenomaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys, sillä mitä kauemmin toimenpiteitä venytetään, sitä suuremmat ovat ympä
ristön tuhot ja seuraukset meitä seuraaville sukupolville. Jokainen ymmärtää, että jos maailman isoimmat saastuttajat USA ja Kiina ovat ilmastosopimuksien ulkopuolella, on sopimusten käytännön vaikutukset riittämättömiä.
LISÄÄ SoSIaaLISta eurooPPaa ja maaILmaa
Samoin ihmisoikeuskysymyksissä maailmanlaajuisten sitoumusten pitäisi olla automaattisesti kaikkia maita sitovia. Me elämme yhteisessä maailmassa ja meillä on vain tämä yksi maailma. Kaikkien maail man valtioiden pitäisi siis pystyä sitoutumaan rauhan ja kestävän kehityksen edistämiseen maailmassa. Kun näiden kriisien myötä tiettyjen yhteiskunnan toimijoiden vastaus on vetäytyminen ja eristäytyminen, meidän vasemmistolaisten toimijoiden vastausten pitää olla päinvastainen: me tarvitsemme lisää sosiaalista Eurooppaa, me tarvitsemme laajan Euroopan laajuisen sopimuksen kansalaisten työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi, ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ja rauhan ja demokratian takaamiseksi.
Sukupuoleen liittyvät kysymykset
ovat keskeisiä kaikissa rauhaa ja demokratiaa edistävissä hankkeissa. Kuten todettu, naiset kärsivät kriisi ja köyhyystilanteissa aina ensimmäisinä. Naisiin kohdistuva sukupuolittunut väkivalta kasvaa aina sotatilanteissa, ja naiset ovat usein sotien näkymättömiä kärsijöitä. Esimerkiksi kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syntyneet sotien yhteydessä ja naisten kokemat ihmisoikeusloukkaukset kuten murhat, pahoinpitelyt ja kansalaisoikeuksien rajoitukset kasvavat räjähdysmäisesti sodan sytyttyä. Merkittävää on, että kunniamurhista on viimeinkin alettu puhua sukupuolittuneena väkivaltana.
Meidän täytyy löytää kauaskantoisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, työllisyyden takaamiseksi ja demokraattisen ja kansanvaltaisen yhteiskunnan säilyttämiseksi. Vain näin vasemmisto voi lunastaa nuorten luottamuksen siitä, että me kykenemme turvaamaan tulevaisuuden.
teksti: Noora LuukkaKirjoittaja on jyväskyläläinen SONK-in liittohallituksen jäsen.
”Kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syntyneet
sotien yhteydessä”
12 | 12 | TEEMA
Työttömien ja syrjäytyneiden työväenluokka?
Iso-Britanniassa julkaistiin huhtikuun alussa tutkimus, jossa todettiin kolmen perinteisen yhteiskuntaluokan muuttuneen seitsemäksi. Eliitti ja prekariaatti muodostivat uusien luokkien ääripäät. Näiden väliin oli sijoitettu perinteinen työväki, palvelutyöntekijät, uusien alojen varakkaat työntekijät, teknisen alan työntekijät (tutummin nörttiluokka) sekä vakiintunut keskiluokka. Saarivaltion kaltaisessa vakiintuneessa luokkayhteiskunnassa tutkimus sai odotetun runsaasti huomiota.
Tutkimuksessa luokkia jaoteltiin muun muassa varallisuuden, harrastusten ja sosiaalisten piirien mukaan. Erityisesti varallisuuden ja tulojen merkitystä luokan määräytymisessä arvosteltiin. Lehtien kommenteissa käyty keskustelu kuitenkin vahvisti tutkimuksen olennaisimman annin; luokkarajoja on yhä vaikeampi määrittää toisaalta sosiaalisen liikkuvuuden ja toisaalta työelämän murrosten takia. Keskusteluissa pohdittiin myös sitä, ketkä todella kuuluvat nykyBritannian alaluokkaan. Prekariaattiin kuuluviksi ehdotettiin pätkätyöläisten lisäksi erityisesti työttömiä.
Tutkimusta arvosteltiin myös siitä, ettei se ottanut huomioon luokkien välisiä suhteita. Keskiluokkien
keskinäiset tuloerot ovat pienempiä kuin erot prekariaattiin tai eliittiin. Toisaalta perinteinen työväenluokka eroaa tutkimuksessa keskiluokasta pikemmin harrastusten ja sosiaalisten piirien kuin tulotason perusteella. Uudenlaiset ammatit ja omistajuuden siirtyminen anonyymeille sijoittajille hämmentää osaltaan luokkajakoa.
Tuotanto on siirtynyt suurelta osin ulkomaille, ja yritykset tekevät työntekijöitä koskevat päätökset osakekurssien mukaan. Niihin vaikuttaminen on vaikeaa niin keski kuin työväenluokallekin. Poliittinen valta saattaa olla aivan yhtä kaukana
| 13 TEEMA | 13
keskiluokkaiselta konsultilta kuin tehdastyöläiseltä. Lisäksi yleinen vaurastuminen on johtanut tilanteeseen, jossa massalla menee lopulta aivan hyvin. Tilanne tulee toki muuttumaan, jos tuloerot jatkavat kasvuaan.
Varallisuus ei ehkä olekaan merkittävin luokkaeroja selittävä tekijä. Kyse on rahan lisäksi mahdollisuudesta vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Työväki on edelleen järjestäytynyt ammattiyhdistyksiin, mutta prekariaatti pärjää yksin.
oSattomIen Luokka
Suomi on tuskin koskaan ollut aivan IsoBritannian kaltainen luokkayhteiskunta. Kasvavien tuloerojen aikakaudella on kuitenkin taas ajankohtaista pohtia sitä, millaiset mahdollisuudet eri ryhmillä on yhteiskunnassa vaikuttaa. Vaikka luokka erot eivät Suomessa perustu vuosisatai
siin sukukohtaloihin, päädytään erilaisista lähtökohdista edelleen erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin.
Jos luokkajakoa pohtii yhteiskunnallisen vaikutusvallan kautta, alimpaan kastiin eli prekariaattiin lie Suomessa sijoitettava työttömät, toimeentulotuella elävät ja ainakin osa niin kutsutuista syrjäytyneistä. Opiskelijoita voi tuskin tähän ryhmään laskea, sillä he ovat järjestelmässä sisällä ja heillä on vahvat etujärjestönsä. Sama pätee eläkeläisiin. Sen sijaan työttömät ja ne, joiden ajankäytölle ei löydy selvää kategoriaa, ovat järjestelmän ulkopuolella tai pikemmin sen armoilla.
Kiinnostava piirre alimpaan luokkaan putoavissa on se, että status voi äkkiä muuttua työn tai opiskelupaikan saannin myötä. Kuitenkin niin kauan kuin henkilö ei ole yhteiskunnan tuottava osa, hän on sen ulkopuolella. Sosiaaliturvan varassa elävää hallitaan tarkemmin kuin muita. Tärkeintä on päästä johonkin
”Sosiaaliturvan varassa elävää hallitaan tarkemmin kuin muita.”
hyväksyttyyn kategoriaan, oli se sitten pitkäaikaistyötön tai työkyvyttömyyseläkeläinen. Prekariaatti on muiden armoilla, eikä sillä ehkä olekaan muuta yhteistä kuin rajatut osallistumismahdollisuudet.
Luokat onkin nähtävä valtataistelun osapuolina. Pelkän varallisuuden tai erilaisten kulttuuriharrastusten perusteella saadaan vain pinnallinen kuva siitä, minkälaisia intressejä ryhmillä yhteiskunnassa on. Työväen ja ylemmän keskiluokan edut eivät välttämättä osu yksiin, mutta prekariaatti on yksin kaikkia muita vastaan. Tuotantosuhteet eivät enää pysty määrittämään työväkeä eikä tulotaso keskiluokkaa. Suurin luokka jako tuntuukin nyt kulkevat yhteiskuntaan kuuluvien ja kuulumattomien välillä.
Teksti: Elina SaarioKirjoittaja on ROSO:n sihteeri, joka onnistui tämänkin jutun kirjoittami-sen ajan välttelemään graduaan.
14 | TEEMA
Marraskuussa 2012 International Federation of Workers’ Education Associations järjesti nuorten globaalikoulun EteläAfrikassa. Tarkoituksena oli tutustuttaa pohjoismaiset nuoret ammattiyhdistysaktiivit afrikkalaisen ammattiyhdistys ja kansalaisjärjestötoiminnan kautta polttaviin ihmisoikeuskysymyksiin – kuten osattomuuteen.
Vaikka rotuerottelu EteläAfrikassa on päättynyt jo kohta kaksikymmentä vuotta sitten, on luokkajako edelleen selvästi näkyvissä. Suuret tuloerot luovat turvattomuutta, eikä pirstaleinen työelämä tarjoa minkäänlaista suojaa työntekijälle. Ammattiliitot sekä kansalaisjärjestöt taistelevat sydämellä kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, mutta päättäjien tuki on niukkaa. Silti toivo paremmasta elää.
Kurssin lopputyönä syntyi eteläisen Afrikan työ ja elinoloista kertova valokuvanäyttely, joka tulee kiertämään tänä vuonna puolueen yliopistoseminaareja sekä muita tapahtumia. Näyttelyä saa tilattua myös osastojen omiin tapahtumiin. Valokuvat on tarkoitus huutokaupata loppuvuodesta ja niiden tuotto lahjoitetaan afrikkalaiseen järjestötyöhön.
Teksti ja kuvat: Rami Lindström
Osattomuutta Etelä-Afrikassa
Suuri osa etelä-afrikkalaisesta työvoimasta on epävirallisen talou-den piirissä . Heitä ei koske mitkään työntekijää suojele-vat työelämän lait . Hänen päivätyönsä on paistaa kahdella eurolla ostettu-ja vuohenpäitä avotulella ja myydä ne kypsennettyinä ja halkaistuina tupla-hintaan .
Khayelitsha town-ship . Nämä pelti-hökkelit ovat kotina monelle mustalle ja värilliselle ihmiselle .
TEEMA | 15
←← Kapkaupungin slummeissa asutaan tiiviisti . Tässäkin huoneessa asui useampi perhe .
← Monesti naisten toimeentulo syntyy käsitöiden myyn-nistä .
Kurjista oloista ja jatkuvasta epävar-muudesta huolimatta etelä-afrikkalaiset jaksavat iloita elämästään . Niin tämäkin tarjoilija .
Tummaihoinen . Tyttö . Syntynyt slummissa . Hänen elämänsä ei tule olemaan helppoa .
16 | 16 | TEEMA
Usein puhutaan yhteiskunnan huono-osaisista. Mutta osaton. Mitä se tar-koittaa?
Kakkuvertaus on ehkä tunnetuimpia yhteiskunnasta ja tulonjaosta käytettyjä vertauksia. ”Kakku pitää jakaa tasaisemmin”, toiset sanovat. ”Kakkua pitää ensin kasvattaa, että sitä voidaan jakaa”, toiset vastaavat.
Kakun voi jakaa erikokoisiin osiin. Tätä teemaa viljeltiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa.
Opiskelijoiden sosialidemokraattisen yhdistyksen vaaliteemana oli toki jakaa HYYkakkua tarvitseville. Oikealta viuhui mielipiteitä, joiden mukaan kakku on paisunut liian suureksi.
Osa kaikille, vai vähemmän osia, ja niitä harvemmille? Siitähän on kyse, kun puhutaan yhteiskunnan hyvä ja huonoosaisista.
Taustalla on ajatus yhteiskunnasta kokonaisuutena. Toiset ovat saaneet siitä paremman osan kuin toiset. Sekä hyvä että huonoosaisilla on kuitenkin osansa.
Osaton on henkilö, jolla ei ole osaa. Sitähän kakkuvertaus ei tunnista.
omatunto PuHtaakSI raHaLLa
Kakkuvertauksessa on kyse tulonjaosta. Siitä, kuinka paljon kukin ihminen tai ihmisryhmä saa tiettynä ajanhetkenä yhteiskunnan tuottamasta taloudellisesta hyvinvoinnista.
Kakkuvertaus sulkee ulos yhteiskunnallisen osallisuuden. Sen, kenellä on paikka tässä maailmassa muiden kanssa.
The Wire televisiosarja luotiin David Simonin ja Ed Burnsin The Corner kirjan pohjalle. Huumekulmien arkea kuvanneen journalistisen mestariteoksen yksi keskeisistä huomioista oli, että huumeongelma tuskin koskaan ratkeaa, koska kulmien
Osaton saa kakkua mutta
ei osaa
| 17 TEEMA | 17
kasvateilla ei ole muuta paikkaa yhteiskunnassa.
Simonin ja Burnsin mukaan amerikkalainen yhteiskunta on ostanut omantuntonsa puhtaaksi lahjoittamalla moniongelmaisille kuukausittain pienen toimeentulotuen. Kakku on jaettu, kaikki ovat sitä saaneet.
The Wiren kulmien kasvatteja ei kaivata muualle yhteiskuntaan. Taistelu edes huonoosaiseksi on vaikeaa.
Hyvä ja huonoosaisilla on molemmilla paikkansa yhteiskunnassa. Osattomilla ei. Heitä kukaan ei kaipaa reservityövoimaksi, äänestämään tai muuallekaan.
Suomessa osattomia on toistaiseksi vielä suhteellisen vähän. Siitä pitää huolen yhteiskunnan asenne, jossa ketään ei katsota turhaksi.
Yhteiskunnan asenteissa on kuitenkin paljon korjattavaa. Yhteiskunnallista osallisuutta ei jaeta yhtä helposti kuin rahaa. Onpa Suomessa havaittavissa myös puheenvuoroja, jotka muistuttavat Simonin ja Burnsin kuvailemasta ”osta omatunto puhtaaksi” teesistä.
Kun kotona leikataan pyöreää syntymäpäiväkakkua, kaikille kahvipöydän ympärillä riittää pala. Joku rohmuaa isomman palan, toinen nipistää kakun keskiosasta.
Kakun muruilla voi elää, tai leivonnasta ylijääneillä jauhoilla. Entä jos kukaan ei halua edes mukaan istumaan pöydän ympärille?
teksti: Johannes NiemeläinenKirjoittaja on entinen SONKin vara-puheenjohtaja.
Kun palveluita ulkoistetaan tai yksityistetään, yrittäjällä on pääsääntöisesti kaksi tapaa haalia voittoja. Joko kustannuksia karsitaan, tai palvelun tilaaja saadaan houkuteltua maksamaan aiempaa korkeampi hinta. Palvelun ulkoistaminen tai yksityistäminen itsessään ei hyödytä ketään.
Malliesimerkki epäonnistumisesta on parin vuoden takainen hirtehinen tapahtumasarja Kuopiosta. Kaupungin seurakuntayhtymä oli päättänyt vuonna 2011 ulkoistaa hautojen kaivuun ISS Palvelut –nimi selle yksityiselle toimijalle. Oletus oli, että yksityinen yritys kykenee kaivauttamaan haudat halvemmalla ja tehokkaammin kuin seurakuntayhtymä. Sosialidemokraattihan arvaa miten tapauksessa kävi.
Yksittäisen haudan urakkahinta sovittiin tarkastettavaksi vuosittain. Heti sopimusta seuraavana vuonna (2012) ISS Palvelut ilmoitti syvän haudan kaivamisen kallistuneen 198 eurolla. Vastaavasti matala hauta kallistui 180 eurolla. Prosentuaali
Haudanvakavaa ulkoistamista
sesti korotukset olivat 182 ja 220 prosenttia. Kuopiolaisen haudan hinta siis nousi kolminkertaiseksi. Firma perusteli hinnoitteluaan haudankaivuun yllättävällä vaikeudella ja kalleudella.
Seurakuntayhtymä olikin kyennyt kaivauttamaan haudat halvemmalla kuin yksityinen yritys, mikä on joillekuille kahdeksas maailmanihme. Julkisen sektorin tehokkuudenhan piti olla kuin veden kantamista kaivoon.
Kuopion kirkkoneuvosto päätti vuonna 2012 purkaa sopimuksen ISS:n kanssa ja hoitaa haudankaivuun jatkossa itse – vanhalla hintatasolla.
Mitä kuopiolaiset tästä oppivat? – Eivät mitään. Kokoomuksen kannatus nousi kaupungissa parilla prosenttiyksiköllä vuodesta 2011 kunnallisvaaleihin 2012.
teksti: Antti KoskelaKirjoittaja on Itäkeskuksen sosiali-demokraattien puheenjohtaja
18 | 18 | TEEMA
Uusliberalismin kronologia
Andrew GlynCapitalism UnleashedOxford University Press 2006
Vaikka vanhan totuuden mukaan politiikkaa tulee tehdä ajassa, niin historian tuntemus on välttämätöntä, jotta kattava kuva nykypäivän yhteiskunnasta ja sen epäkohdista ja ongelmista voidaan muodostaa. Yhteiskunnalliset ilmiöt eivät synny tyhjästä tai katoa tyhjyyteen, vaan niiden vaikutus ja tulokset näkyvät usein pitkien aikojen päähän. Jokaisen parempaa tulevaisuutta rakentavan tulisi siis olla perillä myös menneisyydestä.
Uusliberalistisesta käänteestä tai uusliberalismin vallankumouksesta on puhuttu niin politiikassa kuin mediassakin 1980luvulta lähtien. Monille termi on kuitenkin jäänyt varsin etäiseksi, ja sen varjolla on selitetty aika kirjavakin joukko erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Brittiläinen kirjailija sekä politiikan ja talouden tutkija Andrew Glyn on viimeiseksi jääneessä kirjassaan Capitalism Unleashed (Oxford University Press, 2006) tarttunut aiheeseen ja valottaa seikkaperäisesti uusliberalistisen käänteen syitä, taus toja ja vaikutuksia.
kuLtaISeStI kaudeSta markkInoIden aIkaan
Glyn tarkastelee kirjassaan muutosta eri teemojen kautta. Näitä ovat muun muassa valtion rooli taloudessa,
ammattiyhdistysliikkeen asema, talouden globalisaatio, kasvu ja vakaus sekä eriarvoisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Näiden kautta hän rakentaa kokonaiskuvaa siitä 1970luvulta alkaneesta muutoksesta, jonka vaikutukset ovat vahvasti läsnä myös tämän päivän politiikassa ja yhteiskunnassa.
Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat läpi koko läntisen Euroopan hyvinvointivaltion rakentamisen kultaaikaa. 1930luvun suuri lama ja sitä seurannut fasismin nousu valtaosassa Eurooppaa sekä sitä seurannut maailmapalo osoittivat konkreettisella tavalla tarpeen valtion aktiivisemmalle roolille yhteiskunnassa. Julkisen terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja aktiivisen työllistämispolitiikan avulla haluttiin parantaa kansalaisten oloja ja lievittää yhteiskunnallisia jännitteitä.
Niin kutsuttua kapitalismin kultakautta kesti 1940luvun lopulta 1970luvun alkuun, jolloin poliittisen käänteen ensimmäiset merkit alkoivat olla ilmassa. Lähes täystyöllisyyden ajan ammattiliikkeen neuvotteluvoima ja palkkavaatimukset sekä niitä seurannut ja öljykriisin ruokkima inflaatio ja samanaikainen talouden taantuminen saivat valtiot etsimään talouspolitiikkaansa totutun keynesiläisen viitekehyksen
ulkopuolelta. Milton Friedmanin monetarististen oppien myötä valtion roolia taloudessa haluttiin alkaa vähentää, ja inflaation vastainen taistelu muodostui hallitsevaksi talouspolitiikan periaatteeksi täystyölli syyden sijaan.
1980luvun konservatiivien valtaannousun myötä niin IsossaBritanniassa kuin Yhdysvalloissakin vanhat politiikkasuositukset alkoivat olla yhä enemmän vastatuulessa, ja kollektiivinen hyvinvointimalli alettiin nähdä yhä enemmän rasitteena kilpailukyvylle ja talouden kasvulle. Samoihin aikoihin tapahtunut finanssisäätelyn vähentäminen ja pääomien vapaan liikkuvuuden lisääminen merkitsivät edelleen politiikan siirtymää hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota. Valtiot vastasivatkin nopeasti lisääntyneeseen kilpailuun ja muuttuneeseen ympäristöön omia toimiaan yksityistämällä ja markkinaehtoistamalla.
Valtion roolin väheneminen ja politiikan markkinaehtoistuminen ovat Glynin mukaan johtaneet paitsi suurempiin taloudellisiin heilahteluihin ja työttömyyteen, mutta myös lisääntyneeseen sosiaaliseen turvattomuuteen, eritoten niissä maissa, joissa yhteiskunnallinen eriarvoisuus oli jo valmiiksi ollut suurta. Samoin ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoiman väheneminen on
Uskoisin, että Debatin historian aikana on jokaisessa sen numerossa käsitelty tavalla tai toisella osattomuuden tematiikkaa. Olisi häpeällistä, ellei näin ole.
Usein termi osattomuus yhdistetään aineelliseen puutteeseen. Debatissa on kuitenkin katsottu aihetta laajemmasta näkökulmasta. Noora Luukka yhdistää osattomuuden artikkelissaan muun muassa naiseuteen ja ympäristöasiaan.
Elina Saario taas kirjoittaa uudesta osattomien yhteiskuntaluokasta, joka onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole niin vahvasti läsnä.
Niin Saario kuin Johannes Nie-meläinenkin näkevät osattomuutta myös yhteiskunnallisen osallistu
Jälkipääkirjoitus
TEEMA | 19
vuuden puutteena. Kakkua jakaessa ei osaton pääse edes pöydän ääreen.
Osattomuuden ongelma tuntuu siis monimutkaistuvan ja kriisiytyvän pikku hiljaa. Päätöksiä ei tule tehdä ylhäältä käsin, sillä silloinhan osattomuuden ongelma ei poistu minnekään; osattomien äänet on saatava kuuluviin.
Siiri SaastamoinenDebatin vastaava toimittaja
näkynyt palkkakuilun repeämisenä työntekijöiden ja johtoportaan välillä sekä suurempina eroina myös eri ammattiryhmien välillä.
Taustalla ei kuitenkaan ole vain poliittisen oikeiston ja vasemmiston välinen oppiriita, vaan isompi muutos yhteiskunnallisessa ajattelussa läpi koko poliittisen kentän sekä vahva toimintaympäristön mullistus siirtymässä kansallisvaltioista todelliseen globaaliin talouteen. Tänä päivänä puheita vientiteollisuutta tukevasta palkkamaltista ja sosiaaliturvan kannustavuudesta puhutaan niin oikeiston kuin vasemmistonkin suulla. Kilpailu investoinneista on ohittanut ihanteen yhteiskunnallisesta tasaarvosta.
mIHIn Suuntaan tÄStÄ?
Vaikka Glyn kirjoittaakin vasemmistolaisesta näkökulmasta, ei hän silti osoita oikeistopoliitikkoja syyttävällä sormella, vaan tyytyy ennemmin analyyttisempaan otteeseen kuvatessa toteutetun politiikan vaikutuksia. Hän ei myöskään esitä laajamittaista muutosohjelmaa, mutta nostaa pohjoismaisen mallin selkeästi jalustalle. Siinä on Glynin mielestä markkinavaikutuksista huolimatta edelleen pystytty ylläpitämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja pieniä tuloeroja.
Kirjaa lukiessa myös tämän päivän politiikan suuret kysymykset hahmottuvat lukijalle paremmin ja ne asettuvat osaksi laajempaa poliittista jatkumoa. Kirjan vahvuutena on ennen kaikkea kattavan aineiston käyttö ja käsittelyn laajuus, jota tukee kirjoittajan taito osoittaa eri tekijöiden vaikutukset ja punoa ne yhteen. Kirja toimiikin ennen kaikkea historiallisena muistutuksena meille siitä, että toisenlainen yhteiskunta on mahdollinen.
teksti: Tommi HeinoKirjoittaja on entinen SONK:in varapuheenjohtaja ja työskentelee kansanedustajan avustajana.
20 | YES
Terveisiä Brysselistä! SONKin Euroopan laajuinen kattojärjestö Young European Socialists – YES kokosi taas huhtikuun alussa kymmeniä eri maiden nuoria vuosittaiseen Winter University tapahtumaansa. Ohjelma sisälsi laajalti niin laadukkaita puheenvuoroja, loputtomia eurovaalikeskusteluja kuin pitkiä illallisiakin. Päivät venyivät kaksitoistatuntisiksi ja europarlamentissa tarjottu suomalaiseen suuhun paha kahvi kävi tutuksi.
Korkean tason puhujista huolimatta yksi tapahtuman kiinnostavimmista anneista löytyi YESissa vaalitusta keskustelukulttuurista ja sen sukupuolitasapainonäkökulmasta. Siinä missä Suomessa – näiden asioiden mallimaassa – tasaarvokeskustelu on ajoittain uupunutta ja keskittyy yhteiskunnallisiin rakenteisiin, nostetaan YESissa kissa pöydälle heti seminaarin avajaisissa.
Kissalla ei tässä yhteydessä viitata viehättävään nuoreen naiseen, sillä moisen kaksimielisen viittauksen käyttö on juuri niitä asioita, joista keskustelukulttuurin huomioimisella koetetaan päästä eroon.
Sukupuolitasapainotettu keskustelukulttuuri tarkoittaa sitä, että naisten on käytettävä vähintään puolet keskustelun puheenvuoroista. Tämä ei suinkaan ole aina itsestään selvää, vaikka tapahtuman osallistujien sukupuolijakauma olisikin tasainen. Käytännössä keskustelun puheenjohtaja siis kehottaa naisia säännöllisesti puhumaan rohkeammin. Jos kehotukset eivät toimi, voi tilanne äärimmilleen mennessään johtaa siihen, ettei keskustelu jatku ennen kuin nainen on puhunut. Kankeaa, mutta toimii kuin lasten pukeminen toppahaalareihin – jos ei hyvällä niin sitten pahalla.
Käytäntö tuli seminaarissa tarpee
seen, vaikka toki kaikki toivomme sen käyvän joskus turhaksi. Oli myös sykähdyttävää huomata, miten keskustelu usein ikään kuin valuu tiettyjen puhujien dominoimaksi, eivätkä hiljaisemmat osallistujat meinaa millään saada mielipidettään esiin käytännöistä huolimatta.
Kyseessä on ilmiö, jonka voimme huomata vasta tiedostettuamme sen. Tietoisuutta erilaisista keskustelukulttuurin tasapainottamiseen tähtäävistä käytännöistä tulisi kasvattaa myös Suomessa. SONKin liittoko koukseen järjestettiin viime vuonna tasa arvotarkkailija, mutta onko meillä kanttia viedä käytäntöä pidemmälle? Sitä sietää miettiä.
teksti: Tuulia Pitkänen Kirjoittaja on SONKin liittohallituk-sen varajäsen ja OSYn puheenjohtaja.
YkSI LaSILLInen gender baLancea eurooPPa LaISIttaIn, kIItoS!
”Sukupuolitasapainotettu keskustelu kulttuuri toimii kuin
lasten pukeminen toppahaalareihin – jos ei hyvällä niin sitten pahalla.”
PUHEENJOHTAJAN PALSTA | 21
joiden keskuudessa. Ennen kehysriihtä maaliskuun 20. päivänä opintotukimielenosoituksessa Helsingissä oli yli 5 000 opiskelijaa, sonkkilaisia mukaan lukien. Opintotuen suhteen ei tapahtunut suuria muutoksia, muutama parannus ja kiristys. Mitä opintotuen suhteen tehdyt päätökset käytännössä tarkoittavat? Sitä, että uudistus koskee niitä, jotka aloittavat korkeakouluopinnot 1.8.2014 tai sen jälkeen. Toisen asteen opintotuen vanhempien tulorajoja korotetaan portaittain 2014 ja 2017, tämä parantaa toisen asteen itsenäisesti asuvien tilannetta. Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki säilyy opintorahapainotteisena ja lainaosuuden valtiontakausta korotetaan sadalla eurolla. Uudistuksella halutaan kannustaa päätoimiseen opiskeluun, jonka johdosta opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen, mikäli hän opiskelee alle 20 opintopistettä
aLkuvuoden tuuLIa ja tuLevaISuuden nÄkYmIÄ
vuodessa. Opintotukikuukausia on tällä hetkellä jokaisella korkeakouluopiskelijalla maksimissaan 70, jatkossa niitä on vain 64. Opintolainan suhteen otetaan käyttöön opintolainahyvitys, jonka tarkoitus on parantaa opintolainan käyttökelpoisuutta. Myönnettävän lainahyvityksen määrä on 40 prosenttia lainansaajalla olevan hyvitykseen oikeuttavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Myös opintovelan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan vuonna 2015. Ja pitkään tavoitteenamme ollut indeksi toteutuu, sillä opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien.
Me demariopiskelijat olemme myös pohtineet paljon sosialidemokraattisen aatteen ja sen luoman hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Yhteiskunnassamme on paljon epäkohtia, joihin on löydettävä ratkaisuja mahdollisimman pian. Olemme nostaneet keskusteluun esiopetuksen tärkeyden, vanhempainvapaajärjestelmän uusimisen, terveydenhuoltopalvelut, koulutuksen laadun, työhyvinvoinnin ja eläkeasioita. Demariopiskelijoiden varapuheenjohtaja Otto Köngäs vetää SONKin sosiaaliturvamallin uudistustyöryhmää. Sinullakin on mahdollisuus osallistua sosiaaliturvan kehittämiseen lähettämällä sähköpostia Otolle, [email protected].
Tavoitteena oikeudenmukainen, solidaarinen ja tasaarvoinen tulevaisuus. Nähdään!
SONK är en tvåspråkig organisation och man kan prata svenska på alla evenemang. Välkommen med!
Aurinkoisin terveisin,Anette!
SONK täyttää 50 vuotta, joten vuonna 2013 järjestetään viisi teemaseminaaria. Juhlavuoden kunniaksi SONK on järjestänyt jo kaksi menes tyksekästä teemaseminaaria. Teemaseminaareissa on käsitelty oikeudenmukaisuutta, hyvinvointia ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Molempiin teemaseminaareihin osallistui nelisenkymmentä henkilöä. Seuraava teemaseminaari, jossa käsitellään sivistystä ja sen merkitystä, on Turussa 18.5.
Kesälomailun jälkeen, 7.9., kokoonnumme Tampereelle SONKin neljänteen teemaseminaariin, joka järjestetään puolueen 110vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, on Vaasan teemaseminaari, 28.9., jolloin vieraillaan turkistarhalla ja pohditaan solidaarisuutta ja eettisyyttä.
Keväällä oli hallituksen kehysriihi, joka herätti paljon vilinää opiskeli
22 | SONK
Jag vill berätta för er om min, inte så vanliga, karriärväg. Ensidig är den inte och man kan inte kalla den för någon ”tunnelexamen”. Inte för det att det är fel att gå igenom en sådan. Det viktigaste tycker jag är att man kan utföra ett arbete man trivs med då man är vuxen. Då arbetstagaren trivs med sitt jobb, mår hon bättre på sin arbetsplats och detta förlänger arbetskarriären.
Jag började min bana i en liten svenskspråkig grundskola och fick avgångsbetyg från nian med mycket svaga vitsord. Gymnasiet var ingen möjlighet för mig, inte med mitt betyg. Med min mors hjälp hittade jag en finskspråkig yrkesskola, där man kunde studera konst och grafisk design.
I den gemensamma elevantagningen efter högstadiet hade jag som andra alternativ tiondeklassen, eftersom min studiehandledare sagt till mig att jag aldrig kommer att bli något. Till min stora förvåning kom jag in i yrkesskolan där jag avlade examen som medieassistent. Då förstod jag plötsligt att min framtid skulle innebära ett arbete vid datorn 24/7, och det ville jag inte. Vad skall jag göra nu, undrade jag.
Sedan fick jag genom arbetskraftsbyrån praktik på ett lågstadium. Där arbetade jag som skolgångsbiträde i ett halvt år. Där märkte jag att jag trivdes med människor och gillade att arbeta med dem. Lyckligtvis märkte jag detta när jag var 20 år
en groPIg ocH SLIngrIg vÄg
gammal, fast jag som 16åring inte hade haft en aning om det.
Med hjälp av praktiktiden på lågstadiet fick jag ett vikariat på ett daghem. Där kom jag till den slutsatsen att jag vill arbeta med barn när jag blir ”stor”. Då märkte jag plötsligt också att jag hade fått motivation att läsa och plugga. Nu ville jag skriva studenten. Alla sade till mig att man inte kan skriva studenten utan att först gå gymnasiet – men de misstog sig.
Med slutexamen från yrkesskola kan man i Finland skriva studenten, utan att gå i gymnasiet. Och det gjorde jag. Jag avlade prov i åtta ämnen och fick mitt studentbetyg med vitsorden A–E.
Efter detta sökte jag mig till barnledarutbildning. Jag hade goda betyg från yrkesskolan och den nyligen avlagda studentexamen hjälpte mig att komma in. Efter allt detta, var jag fortfarande osäker. Är daghem faktiskt den plats där jag vill arbeta resten av mitt liv?
Kanske jag kunde vidga mina kunskaper inom det sociala området genom yrkeshögskolestudier, var följande tanke. Nästa steg på min bana var således en studieplats inom den sociala sektorn i yrkeshögskola.
Under det första året kom jag med i studerandekåren och fick höra om studerandenas intressebevakning. Jag hittade min ”grej” – jag vill driva studerandenas frågor. I följande sväng blev jag invald till Förbundet
för studerandekårer vid yrkeshögskolorna i Finland – SAMOK rf:s styrelse, där jag verkade i ett år.
Nu är jag ordförande för Socialdemokratiska Studerande – SONK rf, och jag känner att jag hittat hem. Jag har hittat mitt parti och mitt dröm yrke. Jag vill arbeta med politik och vara med om att förbättra vårt samhälle. Utföra ett arbete med människor och för människor.
Min karriär är inte klar än. Jag är inte framme, men riktningen är den rätta. Med min berättelse vill jag uppmuntra alla unga att följa sitt hjärtas röst och pröva olika saker när de är unga. Man behöver inte veta vad man vill i livet när man är 16 eller 20 år gammal. Det viktigaste är att man inte ger upp och tappar hoppet, då allt inte ser ljust ut. Man måste bara våga försöka och hitta sin egen väg som leder till drömyrket.
Text: Anette Karlsson Ordförande för Socialdemokratiska Studerande – SONK rf och styrelse-medlem i Finlands Svenska Social-demokrater – FSD.
| 23 SONK | 23
Tulossa vielä SONKin 50vuotisjuhlateemaseminaarit:
7.9. SONK&SDP, Tampere28.9. Solidaarisuus ja eettisyys, Vaasa sekä15.–16.11. Juhlaliittokokous sekä 50vuotisjuhla, Tampere.
SONK:n vaalijulis-teet tehtiin kesälei-rillä 1979 . kuvassa vasemmalla Jukka Nurminen .
SONK:n kesäleiri 1987 . Menossa mu-kana I-C Björklund, Harald Olausen, Tanja Sippola ja Pekka Nurminen .
Sonk ennen
työ
väen
ark
isto
työ
väen
ark
isto
24 | SONK
PuHeenjoHtajIen vInkIt keSÄÄn
ylärivissä Tuulia Pitkänen, Hanna Huumonen, Hannu Mällinenkeskellä Essi Virtanen, Lauri Hietala, Eetu Ahonen, Antti Elolähdealarivissä
Kai Alajoki, Noora Kettunen
SONK | 25
Kysyimme SONKin osastojen puheenjohtajilta viisi kesäistä kysymystä. Osalta utelimme myös poliittisia lukuvinkkejä riippumattoon. Vaikka suurin osa opiskelijoista työskenteleekin kesäisin, on Suomen suvessa myös mahdollista viettää vapaa aikaa toveriseurassa. Lähde ihmettelemään vaikka yötöntä yötä Lappiin tai lue Platonin Valtio kesämökin huussissa. Kauneinta ja punaisinta kesää kaikille SONKilaisille!
1. Omat kesäsuunnitelmat?2. Parasta Suomen/ oleskelu-maan kesässä?3. Lempijäätelösi?4. Mitä tapahtumia osastollasi on kesällä?5. Suosittele jotain kesätapahtu-maa/paikkaa, jonne kannattaa mennä, ja kerro miksi.BONUS: 6. Poliittinen kesälukemisvinkki
Eetu Ahonen OODI1. Kesätöissä Aaltoyliopiston teknillisen fysiikan laitoksella, fuusioenergiatutkimuksen parissa. Juhannuksen tienoilla Lappiin vaeltamaan, ja luultavasti heinäkuussa on joitain opiskelijajärjestöjen kesäpäiviä.2. …3. Suklaa4. OODIlla ei varmaankaan kesällä ole toimintaa, sillä kaikki teekkarit ovat kuitenkin kesätöissä/kotikotona.5. Lappiin kannattaa mennä vaelta
maan, pääsee hetkeksi pois kaupungin hektisestä ilmapiiristä.
Hannu Mällinen ROSO1. Lomailua, opiskelua ja varmaan vähän töitäkin.2. Kesä ja kärpäset. Yötön yö. Mitä näitä nyt on.3. Jaaa, melkein kaikki maistuu, mutta kai se vanilja on paras.4. ROSO osallistuu varmaan Rovaniemen markkinoille. Mahdollisesti jotain muutakin tempausluontoista myös, mutta siitä ei vielä tarkemmin tiedä.5. Jos on PohjoisSuomessa liikkeellä, niin loppukesästä järjestettävä Ijahis Idja (”Yötön yö”), eli alkuperäiskansojen musiikkifestari Inarissa on kyllä kokemisen arvoinen! Ainutlaatuinen tunnelmaltaan ja puitteiltaan.
Hanna Huumonen JSDN1. Aion kesän tehdä töitä ryhmäliikunnanohjaajana ja jatkaa luottamustehtävieni parissa JYYn hallituksessa ja JSDN:n puheenjohtajana. Tarkoituksena on myös kirjoitella tekstiä syksyllä julkaistavaan Pätkätyöläiseen (JSDN:n äänenkantaja).2. Tähän pitäisi varmaankin vastata aurinko jne., mutta oikeasti odotan sitä, että saan rauhassa pelata kotona Pokémonia.3. Rommirusina.4. Työväen lenkkiä ollaan suunnittelemassa ja eiköhän me työväen tuo
pillekin ehditä. Lisäksi osastomme jäseniä lähtee mukaan SONKin kesän tapahtumiin.5. Kannattaa käydä moikkaamassa äitiä, koska vanhemmat ovat tärkeitä. Kesä ja lapsuuden kotikaupunki, niissä on jotakin maagista itse kullekin.6. Platonin Valtio on mulla vessalukemisena ehkä kymmenennettä kertaa.
Essi Virtanen TOSY1. Opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittaminen, ainakin yhdet festarit ja mielellään myös pieni visiitti Skotlannin ylämaille.2. Hetket, jolloin sääolot ovat optimaaliset (ei hullua hellettä eikä toisaalta myöskään tarvetta villakerrastolle) ja hyttysiä on vähän.3. Lakritsi.4. Pääasiassa lomailemme, mutta eiköhän muutama kesätapaaminen tule myös järjestetyksi.5. Suosittelen pikkiriikkistä Uudenkaupungin Pyhämaata kaikille, jotka haluavat kokea idyllistä saaristotunnelmaa lähtemättä kuitenkaan saaristoon. Myös pyhämaalaisten yhteisöllisyys voi olla sydämensä kovettaneelle cityihmiselle hämmentävä ja eksoottinen kokemus. Pyhämaalaiset muun muassa järjestävät talkoovoimin monipäiväisen Luodolla tuulee kesätapahtuman ja pyörittävät omaa kesäteatteria. Lisäksi olin ainakin vähän nuorempana täysin
26 | 26 | SONK
vakuuttunut, että Pyhämaassa paistaa aina aurinko.6. Tämän kesän ensimmäinen oma lukuprojektini tulee olemaan Sami Moision väitöskirja Valtio, alue, politiikka: Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Uskomattoman kuivakasta nimestä huolimatta kyseessä on kuulemma varsin pätevä katsaus suomalaiseen aluepolitiikkaan. Viihteellisempää lukemista etsiville suosittelen J.K. Rowlingin Casual Vacancy romaania, jossa tehdään kunnallispolitiikkaa englantilaiseen tapaan.
Kai Alajoki ÅSS1. Sommaren går i arbetets tecken, men jag försöker också koppla av emellanåt och njuta av sommaren.2. De varma och ljusa nätterna.3. Choklad!4. Vi håller en paus i verksamheten över sommaren och samlar krafter
för höstens utmaningar.5. Den åboländska skärgården är definitivt värd att besöka. Det finns inget motsvarande ställe i världen och på sommaren är den som bäst.
Noora Kettunen JOSY1. Rentoilla ja viettää aikaa eksoottisessa Joensuussa kouluhommien parissa. Kesäsuunnitelmiin kuuluu myös kahden viikon reilimatka ikiihanassa seurassa ympäri Eurooppaa.2. Lämmin tuulen vire, sopivasti sulaneen jäätelön syöminen auringon paisteessa, ruskettumista unohtamatta. Kesään kuuluu myös ehdottomasti piknikit, ihanat ystävät ja festarit!3. Ben & Jerry’s Caramel Chew Chew4. Osastomme toiminta hiljenee hiukan kesällä, mutta vietämme aikaa yhdessä edarivaaleja suunnitellen, piknikeillä, toverikaljoilla, juhannuspippaloiden merkeissä sekä rentoutuen.
5. Joensuussa on parasta kesällä Ilosaarirock! Sieltä yleensä myös löytää ihania tovereita ihan virallisissa, mutta myös hengailun merkeissä. Iloinen saari rock herättää ihanaisen Joensuun kesäaikaan kuin lämmin tuulen vire ja koko kaupunki rokkaa! Kesällä kannattaa siis vaihtaa farkut verkkarihousuun ja tulla kokemaan Suomen parhaimmat festarit itäisessä suomessa!6. Kesäisenä luettavana David Nichollsin One day on ihan ykkönen.
Antti Elolähde SOMA1. Aloitan kesäduunin kesäkuun alussa, vapaaajalla kirjoitan opinnäytetyötä rannalla katsellen samalla kauniita maisemia.2. Varmaankin tutut, työ ja terassit.3. Ingmanin päärynäjätski.4. Osa suuntaa Uudenmaan Demarinuorten Punaiseen juhannukseen lataamaan akkuja syksyä varten. Somalaisia voi myös löytää Helsinki
Seuraava debattI ILmeStYY eLokuuSSa!
Pridesta kesäkuun lopulla. 5. Punainen juhannus kuulostaa kivalta tai OSNOn kesäpäivillä vierailu on suunnitelmissa (Siitä on aikaa kun kävin viimeks Oulussa).6. Sun Tzun The Art of War
Lauri Hietala OOSY1. Töitä ja opintojen viimeistelyä sekä tietenkin vähän matkustelua ja lomaa.2. Lämmin ilma, eloisa luonto verrattuna talveen ja valkeat yöt.3. Vanhanajan vanilja.4. Ainakin SONKin kesäpäivät järjestämme.5. OSNOn kesäpäivät. Tarvitseeko edes kehua?6. Sorsa K., 1974, Kansanvallan kysy-myksiä, Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tämä on nyt itsellä työn alla.
Tuulia Pitkänen OSY 1. Kesällä aion lukea tenttikirjoja Esplanadin puistossa, veneillä vanhempieni kanssa ja matkustaa viikkotolkulla Välimerellä. Välimerenreissu päättyy Young European Socialists–YESin kesäleiriin, johon olen menossa vetämään työpajoja. Tule sinäkin sinne! 2. Helsingin jäätelötehtaan jäätelöt ja Helsingin terassit. 3. Ben & Jerry’sin Chocolate Fudge Brownie. 4. Politiikkaaiheisia terassikierroksia, jalkapalloa ja punavihreää puistopiknikkiä. 5. Aiemminkin mainitsemani YESin kesäleiri on ainutlaatuinen tapa viettää lomaa laadukkaan ohjelman ja yli tuhannen muun nuoren parissa.
toimittanut: Tiina VesaKirjoittaja on SONKin liittohallituk-sen varajäsen, joka viettää kesänsä kiertäen Suomea, syöden Daim-jäätelöä, tehden opinnäytetyötä ja nauttien toverien kanssa olutta terassilla.
Sonkin toimisto
Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry.Saariniemenkatu 600530 [email protected]
Puheenjohtaja Anette Karlsson045 112 [email protected]
Pääsihteeri Anni Lahtinen045 277 [email protected]
Osoitteenmuutokset ja jä[email protected]
joensuun Sosialidemokraattiset opiskelijat joSY
Sosialidemokratia on meidän tapamme pelastaa maailma ja tähän me haluamme sinut mukaan. Sivustakatsojat eivät muuta maailmaa, mutta Demariopiskelijoiden joukoissa sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa niin kansainvälisellä kuin paikallisella tasollakin. Joensuussa pääset kanssamme väittelemään politiikasta, pohtimaan arvojasi kupposen ääressä, tai vaikkapa marssimaan punalipun alla.
Puheenjohtaja Noora [email protected]/JoensuunDemariopiskelijat
jyväskylän sosialidemokraattiset nuoret ja opiskelijat jSdn
JSDN:ssä toimivat Jyväskylän ja lähiympäristön demariopiskelijat
ja nuoret. Tule mukaan aktiiviseen joukkoomme!
Puheenjohtaja Hanna [email protected]
opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys oSY
OSYn jäsenet ovat pääosin Helsingin yliopiston opiskelijoita, mutta tervetulleita mukaan ovat kaikki sosialidemokraattisen arvomaailman omaavat taustoihin katsomatta.
Puheenjohtaja Tuulia Pitkä[email protected]
otaniemen opiskelijademarit oodI
Oodi kokoaa yhteen Aaltoyliopiston teknillisen korkeakoulun demarihenkiset ylioppilaat.
Puheenjohtaja Eetu [email protected]
oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys ooSY
OOSY on iloisen värikäs joukko nuoria ja nuorehkoja opiskelijoita Oulusta sekä lähialueilta.
Puheenjohtaja Lauri [email protected] 5576600
Jäsenvastaava Jaakko [email protected]
rovaniemen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys roSo
Rovaniemellä tai muualla Lapin alueella opiskeleva demari löytää itsensä ROSOsta.
Puheenjohtaja Hannu Mä[email protected]
Sosialidemokraattiset ammattikorkeakouluopiskelijat Soma
SOMA on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia verkostona ja kokoojana demarihenkisille amkopiskelijoille. SOMA kutsuu toimintaansa mukaan amktaustaisia nuoria demarivaikuttajia. Tule mukaan verkostoon!
Puheenjohtaja Antti Elolähde [email protected]
tampereen sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys taSY
TASY on eräs SONKin perinteikkäimmistä osastoista. TASYssa toimii Tampereen yliopiston opiskelijoiden lisäksi teekkareita, ammattikorkeakouluopiskelijoita sekä lukiolaisia Tampereen seudulta.
Puheenjohtaja Olavi Sä[email protected]
turun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys toSY
TOSY on turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden aktiivinen edunvalvo
YHteYStIedot
28 | DEBATTI
toImInta- kaLenterI
Toukokuu:18.5. Teemaseminaari III: Sivistyskö suuntana? Turku19.5. Liittohallituksen kokous21.5. Kyse on arvoista –seminaari, Turku24.–26.5. YES:n bureaun kokous, Dublin25.–26.5. Maailma kylässä festivaali, Helsinki31.5.–2.6. FNSU:n konferenssi, Kööpenhamina
Kesäkuu:7.6. Liittohallituksen kokous24–30.6. Helsinki Pride 2013
Heinäkuu:14.–21.7. YES:n kesäleiri, Turkki
Elokuu:16.–18.8. Kesäleiri, Oulu18.8. Liittohallituksen kokous31.8. Yhteispoliittinen seminaari, Helsinki
Lisätietoa tapahtumista ja toiminnasta www.sonk.fi.
ja. Vaikutamme sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa. Järjestämme runsaasti tapahtumia, joista osa on asiapitoisia ja osa keskittyy rentoon yhdessäoloon hyvässä toveriseurassa. Puheenjohtaja Essi Virtanen [email protected]
vaasan sosialidemokraattiset opiskelijat vSdo
Pohjanmaan alueen demariopiskelijatoiminta on keskittynyt Vaasaan.
Puheenjohtaja Pekka [email protected]/VSDOry
Åbo Socialdemokratiska Studerande ÅSS
ÅSS är SONKs svenskspråkiga avdelning, vars medlemmar i huvudsak är studerande vid Åbo Akademi i Åbo och Vasa. ÅSS verksamhet baserar sig på socialdemokratiska värderingar. Socialdemokrati innebär att alla oberoende av bakgrund ges möjlighet att leva gott liv. Frihet för alla merborgare förutsätter ett jämlikt samhälle. Vi kämpar för studenternas välmående, ett humanare arbetsliv, de sexuella minoriteternas rättigheter och miljövänliga lösningar. ÅSS vill agera mot rasism, girighet och social orättvisa. Blev du intresserad? Kom med!
Ordförande Kai [email protected]/ SocialdemokratiskaStuderande
DEBATTI | 29
Lahjoitus lapsille on lahja tulevaisuudelle
Merkittävä osa Osuuskunnan yleishyödyllisistä lah-
joituksista on kohdistettu lasten hyväksi tehtävään
työhön. Olemme tukeneet jo vuosien ajan sekä Ensi- ja
turvakotien liiton että Parasta Lapsille ry:n toimintaa. Koh-
teina ovat olleet niin perheväkivaltaa kokeneiden lasten
aseman parantaminen kuin vähävaraisten lasten leirikes-
kustoiminnan tukeminen. Tällä tiellä jatkamme edelleen.
32 | D
EBATTI 2/2013 S
OS
IALID
EMO
KR
AATTIN
EN M
IELIPID
ELEHTI
Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry
Tunnus 500310500003 Vastauslähetys
POSTIMAKSUMAKSETTU
A7 W1
ota YHteYttÄ!
Tilaan Debatin ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan tms.
Nimi ja syntymäaika
Lähiosoite
Puhelinnumero
Sähköposti
Oppilaitos
Päiväys ja allekirjoitus
JÄSENEKSI
TIETOA
TILAUS
En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Demarinuorista.
Tilaan Debatin 30 euroa / vuosi.
En halua, että minulle lähetetään enää Debattia.
Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.
Haluan liittyä SONKin jäseneksi.
Haluan liittyä Demarinuorten jäseneksi.
En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa SONKista.
Postinumero ja toimipaikka