Työpaikkojen rauhantoimikunta

Ay-väen rauhanpäivät Järvenpäässä 9.–10.1.2010

KoosTe

2

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

Ay-liike on se mitä me olemmeKapitalismin lama ja ay-liikkeen vastaus. Paneelikeskustelu: • Tuire Santamäki-Vuori, JHL:n puheenjohtaja,• Kyösti Suokas, Rakennusliiton II puheenjohtaja,• keskustelun vetäjänä Tapio Ha-vasto, JHL:n Helsingin yhteisjär-jestön puheenjohtaja

T uire Santamäki-Vuori ava-si toteamalla, että kan-

sainvälisen finanssikriisin jäl-keen eri maissa on omat krii-sinsä. Sosiaalinen kriisi alkaa vasta nyt. Siihen liittyy kamp-pailu siitä, miten kriisi muok-kaa ihmisten ajatuksia ja arvo-ja ja millaisten arvojen pohjalta yhteiskuntaa aletaan kehittää. Santamäki-Vuoren mukaan tarvitaan vahvempaa valtiota. 30-luvun lama toi finanssijär-jestelmään valvontajärjestel-män, joka 70-luvulla purettiin. Se pitäisi ottaa uudelleen käyt-töön. Erilaisia talouden hallin-

tajärjestelmiä on tavoitettava EU-tasolla. EU:ssa päätöksiä ei saada aikaan tehokkaasti, ja jat-kossa globaalien päätösten juu-ri onkin kansallisella tasolla.

Pankit ovat kansallisia elä-essään mutta kansainvälisiä kuollessaan. Ahneuden ja pe-lon tasapaino säätelee finans-silaitoksia.

Kyösti Suokkaan mielestä kapitalismi ei ole kriisissä eikä lamassa, koska rikkaat yhä ri-kastuvat ja köyhät köyhtyvät, mikä on kapitalismin ydin. Eu-roopassa 50 miljoonaa ihmistä tekee töitä alle eurolla päiväs-sä, Intiassa 80 sentillä päiväs-sä. Ay-liikkeen vastaus tähän on karu: toimivaa ay-liikettä ei ole kuin muutamassa EU-maassa, ja vain niissä se ai-dosti pystyy yhteiskunnalli-seen vaikuttamiseen. Esimer-kiksii Virossa rakennusliitolla on 20 jäsentä, kun Suomessa luku on 80 000. Unkarissa jäse-

niä on 5 000 maan väkiluvun ollessa 10 miljoonaa.

Kansainvälisyys on ongel-ma erityisesti yksityisellä sek-torilla, ja ay-liikkeen vaiku-tusmahdollisuudet ovat raja-tut koska kuulumme EU:hun. Tehtaita ei voi estää muutta-masta halvempiin maihin ja työvoiman liikkuvuus on tur-vattu.

Yleisöstä Mauri Perä vasta-si erityisesti Suokkaalle: Ay-lii-ke on osa työväen- ja rauhan-liikettä sekä sosiaalista liiket-tä, voima, joka olisi saatava käyttöön. Pörssikeinottelijoil-

ylhäällä:Tuire santamäki-vuori

ja Kyösti suokas.

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

3

suomiko hyvinvointivaltio?Alustaja: Aulikki Kananoja, kun-nallisen sosiaalipolitiikan asian-tuntijaPuheenjohtaja: Eila Pelttari

Hyvinvointivaltiolla tarkoite-taan Hannu Uusitalon mukaan sellaista valtiota, joka toimii de-mokraattisessa ja verraten vau-raassa yhteiskunnassa, ottaa laajan vastuun kansalaisten so-siaalisesta turvallisuudesta ja pyrkii lisäämään tasa-arvoa ih-misten ja erilaisten väestöryh-mien välillä.

Hyvinvointiyhteiskunta kä-sitteenä otettiin käyttöön, kun ymmärrettiin, että myös muilla kuin julkisilla viranomaisilla – esimerkiksi vapaaehtoisilla jär-jestöillä ja kansalaistoiminnal-la – on tärkeä tehtävä ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.

1980- ja 1990-lukujen lain-säädännön uudistus siirsi

useiden hyvinvointipalvelu-jen järjestämisvastuun kun-nille, joten on perusteltua puhua myös hyvinvointikun-nasta. Kunta ihmisten toimin-taympäristönä ja osallisuuden areenana on tärkeä hyvinvoin-nin tuottaja.

Eräiden tutkijoiden mu-kaan hyvinvointivaltion kes-keiset arvot ovat tasa-arvo, vapaus, demokratia, solidaa-risuus, turvallisuus ja talou-dellinen tehokkuus.

Tulee huomioida, että ta-sa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat eri asioita. Eriarvoisuus – jos tietty ryhmä saa ”yhteis-kunnallista hyvää” enemmän kuin muut – on perusteltua, jos se hyödyttää huono-osaisia. On kuitenkin perusteltua ky-syä hyödyttääkö eriarvoisuus huono-osaisia vai ei? Esimer-kiksi taloudellisia kannustimia

hyväosaisille voidaan perustel-la siten, että ne lisäävät talou-dellista kasvua ja sitä kautta antavat mahdollisuuksia myös huono-osaisten auttamiseen.

la pyyhkii hyvin, mutta kyl-lä kapitalistinen järjestelmä on kriisissä. Ay-liikkeen voi-ma on toiminnallista. Pelkkä jäsenmäärä ei riitä vaan väki on valjastettava toimintaan. Esimerkiksi Ranskassa jär-jestäytymisaste on alhainen verrattuna vaikkapa Suomeen, mutta aktiivisuus on suurta. Ja kansallisella tasolla tehtä-vä työ on osa kansainvälistä liikettä. Solidaarisuus on side näiden välillä.

Yleisöstä Eila Pelttari: Ay-liike on se mitä minä olen, me olemme.

Yleisöstä Juuso Aromaa: Valtaosa nuorisosta on pätkä-töissä, ja harjoittelijoina heillä teetetään oikeita töitä pahim-millaan ruokapalkalla. Ay-lii-ke ei ole auttanut heitä tässä. Eivät nuoret nauti tästä pätkä-töiden ”vapaudesta”.

Lopussa puhuttiin myös nuorten ja nuorten aikuisten lisääntyvistä mielenterveys-

ongelmista. Syitä etsittiin sekä lapsuudesta että pirstaleisesta työelämästä. Tanja Pelttari to-tesi, että nyt oirehtivat nuoret ovat lama-ajan lapsia 1990-lu-vulta. Arja Horn lisäsi, että nuorten mielenterveysongel-mat eivät ole vain pudokkaiden vaiva. Edes ammattikorkeakou-luopiskelijat eivät läydä paik-kaansa, yhteiskunta vain vaa-tii eikä anna mitään.

Kirjasi anu Harju

4

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

Mutta on tärkeää aina kysyä onko näin todella tapahtunut.

hyvinvointikunta

Paikallisen/kunnallisen hyvin-voinnin sisältöön kuuluu• Ekologisesti, sosiaalisesti ja

terveydellisesti hyvät ym-päristöt

• Asukkaiden sosiaalinen tur-vallisuus

• Asukkaiden taloudellinen turvallisuus

• Asukkaiden tiedolliset ja toiminnalliset resurssit

• Sosiaalinen koheesio ja yh-teisyyssuhteet

• Sosiaalinen eheys• Asukkaiden itsensä toteut-

tamisen mahdollisuudet

Asukkaiden hyvinvointi syntyy yleisten elinolojen ja kunnan toimenpiteiden yhteisvaiku-tuksen tuloksena. Yleiset elin-olot – työllisyys, talous, kansal-linen sosiaaliturvajärjestelmä, verotus, ympäristö, oikeusjär-jestelmä ym. – riippuvat muis-ta kuin kunnan toimenpiteistä. Kunnallisessa hyvinvoinnissa risteävät neljä eri toimintalo-giikkaa: nämä ovat poliittisen, kansalaisyhteiskunnan, julkis-hallinnon sekä markkinoiden toimintalogiikat.

hyvinvointivaltio 1990-luvun laman jälkeen

Ennen nykyistä talouden las-kua on arvioitu seuraavaa:

Kansainvälisessä vertailus-sa Suomen kansantalouden kil-pailukyky sijoittuu aivan kär-keen tai kärjen tuntumaan. Sen sijaan kansalaisten hyvinvoin-tia ja elämänlaatua koskevis-

sa kansainvälisissä vertailuis-sa Suomi ei sijoitu yhtä hyvin kuin kilpailukyvyn vertailus-sa. Taloutta ja työllisyyttä tar-kasteltaessa Suomi on toipunut sangen hyvin lamasta. Suomen talous on kasvanut, työllisyys-aste noussut, työttömyys laske-nut ja kotitalouksien ostovoima on lisääntynyt. Suurin osa vä-estöstä onkin päässyt osallisik-si talouskasvusta ansiotulojen ja yksityisen kulutuskysynnän kasvun sekä verotuksen keven-tämisen seurauksena. Tulojen ja työllisyyden kasvu eivät kui-tenkaan ole kohdistuneet ta-saisesti koko väestöön. Saman-aikaisesti vahvan talouskehi-tyksen kanssa taloudellinen, alueellinen ja sosiaalinen eri-arvoisuus ovat lisääntyneet. To-teutettu vero- ja sosiaaliturva-politiikka on lisännyt tuloeroja.

Tuloeroista on esitetty erilaisia näkemyksiä, joita ovat:• Tuloerot ovat ongelma si-

nänsä tasa-arvon, yhden-vertaisuuden ja sosiaalisen koheesion kannalta

• Tuloerojen tulisi olla suuria, jotta talouteen syntyy kan-nustimia ja ostovoimaa pal-veluille

• Tuloerojen kasvu ei ole on-gelma niin kauan kuin köy-hienkin reaalitulot kasvavat

• Yksimielisyys vallitsee mah-dollisuuksien tasa-arvosta

• Suurten tuloerojen yhteis-kunnassa nousu alemmal-ta tulotasolta korkeammalle tasolle eli sosiaalinen liikku-vuus kestää kauemmin (voi vaatia useita sukupolvia)

• Osa väestöstä tarvitsee muu-takin kuin taloudellista tu-kea voidakseen hyödyntää käytettävissä olevia mahdol-lisuuksia; erityisesti monien sosiaalisten ongelmien kuor-mittamat ihmiset tarvitsevat taloudellisten edellytysten lisäksi samanaikaisesti mo-nenlaista tukea.

• Kun palvelujen kehitys on riippuvainen keskiluokan veronmaksuhalukkuudes-ta, on hyvinvointipalvelu-ja ja etuuksia kohdennettu keskiluokkaa hyödyttäviin palveluihin ja etuuksiin

• Ne väestöryhmät, joille ei-vät riitä keskivertopalvelut tai yhden sektorin palve-lut, eivät kykene hyödyn-tämään myöskään mahdol-lisuuksien tasa-arvoa.

suomessa eriarvoisuus on kasvanut

Vähimmäisetuudet eivät ole kehittyneet samaa tahtia kuin ansiotulot, mikä kasvattaa kui-lua pienituloisten ja keskitu-loisten välillä. Huono-osai-suuteen liittyy usein monien vaikeuksien kasaantuminen samoille ihmisille ja perheil-le. Palvelujen ulkoistaminen vahvistaa orientaatiota yksit-täisten palvelutuotteiden suun-taan. Samaa suuntaa vahvistaa palvelusetelijärjestelmä, joka edellyttäisi rinnalleen vahvaa

”suomalainen yhteiskunta on vaarassa

jakautua kolmeen eri luokkaan...”

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

5

ohjausta ja koordinaatiota. Suo-malainen yhteiskunta on vaa-rassa jakautua kolmeen eri luokkaan, jollei työllistämistä saada vauhtiin. Paras keino on pitää ihmiset töissä. Jos työl-listämistä ei saada vauhtiin ja tuloerojen annetaan kasvaa, meillä on edessämme yhteis-kunnan jakautuminen hyvin toimeentuleviin, keskiluok-kaan ja syrjäytyjiin, jotka ei-vät pääse työmarkkinoille. Syr-jäytyminen uhkaa jatkua vielä talouden rattaiden pyöriessä. Sosiaalisessa mielessä kehitys on taloutta synkeämpi. (Jaakko Kiander, UD 31.12.2009)

Tulevaisuuden kysymyksiä

Suomalainen hyvinvointipoli-tiikka on viime vuosina pyrki-nyt ratkaisemaan ihmisten hy-vinvoinnin kysymyksiä seuraa-vin keinoin:• Antamalla hyvin toimeen-

tuleville verohelpotuksia• Lisäämällä hyvinvointipal-

velujen käytössä valinnan-vapautta

• Kohdentamalla kehitystä

etenkin keskiluokalle so-veltuviin yleisiin palvelui-hin, jotka vastaavat keski-vertotarpeisiin

• Siirtämällä taloudellista vas-tuuta yhtäällä kunnille ja toisaalta kansalaisille

Samaan aikaan yhteiskunnan eriarvoisuus on lisääntynyt ja uhkaa kasvaa nykyisen laman seurauksena. Suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa hei-koimmin toteutuneita arvoja ovat tällä hetkellä tasa-arvo ja solidaarisuus. Ne eivät koske niinkään yksilöitä kuin ihmis-ten välisiä suhteita ja yhteis-kunnan/yhteisöjen suhdetta ihmisiin. Hyvinvointipolitiik-ka on onnistunut paremmin turvaamaan hyvinvoivien hy-vinvoinnin kuin kaikkein huo-noimmassa asemassa olevien, kasautuvista vaikeuksista kärsi-vien hyvinvoinnin. Universaa-lin hyvinvointipolitiikan täy-dennyksenä tarvitaan ihmisten elämäntilanteiden kokonaisuu-teen kohdentuvaa, eri palve-luja ja etuuksia yhdistävää ja osallisuutta vahvistavaa lähes-

tymistapaa. Yksilöihin kohdis-tuvan hyvinvointipolitiikan rinnalle on luotava yhteisöjä ja ihmisten välistä yhteisvas-tuuta voimistavaa hyvinvoin-tipolitiikkaa.

Työryhmän yhteenveto

Yhteiskunnan eri areenoilla tu-lee käydä perusteellinen kes-kustelu siitä, minkälainen yh-teiskunta halutaan• Universaaleja palveluja tu-

lee täsmätäydentää, jotta se tukee nykyisen keskiluokan palveluiden lisäksi erityis-palveluiden tarvitsijoita

• Kuntien valtionosuuksia tu-lee lisätä, jotta palvelut tuo-tetaan progressiivisilla vero-tuloilla

• Kunnan asema on nostet-tava vahvasti esille, jot-ta kuntalaiset ymmärtävät kunnan olevan hyvinvoin-nin organisaatio, joka voi rakentaa hyvinvointiyhteis-kuntaa

Kirjasi Tanja PelTTari

rauhanpäivien valppaita

osallistujia.

6

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

” Perusongelma Naton ja EU:n turvallisuuspolitiikas-

sa on, että se vastaa täysin vää-riin kysymyksiin. Se tuottaa lä-hinnä turvattomuutta eikä vas-taa niihin turvallisuuspoliittisiin haasteisiin, mitä meillä on.

Päähaasteena ovat tällä het-kellä pehmeään turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Tällä tar-koitetaan muun muassa ilmas-tonmuutokseen reagoimista, jota ei voida ratkaista Naton ja EU:n nykyisillä sotilaallisilla toimilla. Ilmastonmuutoksen tuottamat sosiaaliset ongelmat kuten elintarvike- ja ruokakriisi ja muuttoliike saattavat koskea tulevaisuudessa miljoonia ihmi-siä, jos tilanne jatkuu tällaisena.

Yhdysvalloissa, Pentago-nissa kenraalit ovat tehneet suunnitelmia jopa ydinasei-den käyttämisessä tällaises-sa kriisitilanteessa. Vähän ai-kaa sitten kahden Yhdysvalto-jen osavaltion kansalliskaartit olivat torrakat vastakkain ve-sikiistan takia. Ympäristöasiat ovat mittasuhteiltaan suunnat-

tomia kysymyksiä. Tuntuu kä-sittämättömältä, että Euroopan unioni puuhastelee samaan ai-kaan sotilaallisen toimintaky-kynsä vahvistamisen kanssa.

Jos ajatellaan kovaa turval-lisuutta, Euroopan unionin ja Suomen suurin haaste on Ve-näjä. Jos ei Venäjää integroida tuottamaan turvallisuutta po-sitiivisella tavalla, myöskään sotilaallisen turvallisuuden li-säämisessä ei päästä eteen-päin. Ydinaseiden rajoittamis-ta koskevat neuvottelut ovat edelleenkin kesken. Pahaksi onneksemme Venäjää ollaan vetämässä mukaan myös Afga-nistanin sotaan, johon se näyt-

ilmastonmuutos turvalli-suuspolitiikan suurin haaste

Tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuron turvallisuuspoliittinen

puheenvuoro.

tää antavan oman panoksensa erittäin mielellään.

Yhdysvaltojen johtama ter-rorisminvastainen taistelu oh-jaa logiikallaan Afganistanin rauhanturvaoperaatioksi sa-nottua toimintaa. Tässä toi-minnassa Suomikin on muka-na. Operaatio on johtanut koko alueen turvallisuuden ja vakau-den horjumiseen. Myös ydin-asevalta Pakistanin tilanne heik-kenee päivä päivältä Afganista-nin kriisissä.

Nato ja Venäjä ovat tehneet yhteistyösopimuksen Venäjän osallistumisesta Afganistanin operaatioon. Tämä on huoles-tuttavaa. Suomessa ei käydä keskustelua turvallisuusuhki-en todellisista ongelmista ja niiden kytköksistä toinen toi-siinsa. Siitäkään ei puhuta, että Suomi on koko ajan muuttanut ulkopolitiikkansa kurssia huo-nompaan suuntaan esimerkik-si Nato-kumppanina Afganis-tanissa.”

”nato ja venäjä ovat tehneet yhteistyö-

sopimuksen venäjän osallistumisesta

Afganistanin operaatioon.”

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

7

e sko Seppänen piti Ay-vä-en rauhanpäivillä Jär-

venpäässä tammikuussa 2010 puheenvuoron turvallisuus-politiikasta. Entinen Vasemmis-toliiton europarlamentaarikko puhui ennen kaikkea käsittei-den sekaannuksesta, joka liittyy ulko-, turvallisuus- ja puolustus-politiikkaan sekä näihin kytkey-tyvästä vallankäytöstä Suomes-sa ja Euroopan unionissa.

”Ulkopolitiikka, puolustus-politiikka ja turvallisuuspolitiik-ka ovat käsitteitä, joilla on eri-laisia merkityksiä. Ennen kuin Lissabonin sopimus eli Euroo-pan unionin uusi perustuslaki tuli voimaan, Euroopan unionil-la oli toimivaltaa ulko- ja turval-lisuuspolitiikassa. Toimivalta oli jäsenvaltioiden käsissä. Jos jä-senmaat olivat yksimielisiä, ne saattoivat ottaa kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Lyhenne YUTP tarkoitti EU:n ulko- ja turvallisuuspo-litiikkaa. Lissabonin sopimus muutti ratkaisevasti tilannetta. Se lisäsi Euroopan unionin toi-

mivaltaan turvallisuuspolitiikan lisäksi myös puolustuspolitii-kan. YUTP muuttui YUTPP:ksi, yhteiseksi ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikaksi. Jäsen-maat supistavat omia edustusto-jaan ympäri maailmaa ja tilalle tulee EU:n edustustoja. Euroo-pan unioni on siis ottanut mer-kittävän lisäaskeleen ulkopoli-tiikan saralla perustaessaan yh-teisen ulkoasiainhallinnon.

Turvallisuus- ja puolustus-politiikassa on tapahtunut raju muutos. Puolustuspolitiikan li-säksi on nyt puhuttava myös hyökkäyspolitiikasta. EU:n tur-vallisuus- ja puolustuspolitiikka on ennen muuta kriisinhallin-taa, joka ulottuu voimankäytön kaikkiin erilaisiin muotoihin mukaan lukien rauhaan pakot-taminen. EU:n perustuslaissa ei kuitenkaan puhuta rauhaan pa-kottamisesta vaan rauhaan pa-lauttamisesta. Tämä on käsit-teellinen ongelma.

Amsterdamin sopimuk-sessa englanninkielinen sana ’peacemaking’ käännettiin rau-

Turvallisuuspolitiikasta

haan palauttamiseksi. Tätä en-nen puhuttiin rauhaan pakotta-misesta. Rauhaan pakottamista voi tapahtua myös EU:n rajo-jen ulkopuolella. Monissa kie-lissä sana ’defence’ ymmärre-tään sekä puolustukseksi että hyökkäykseksi. Ei siis ole eri-tyistä sanaa, jota käytettäisiin hyökkäysluontoisista toimen-piteistä. Esimerkiksi kun Iso-Britannia lähti hyökkäämään Irakiin, puhuttiin puolustus-politiikasta. Kysymyksessä oli kuitenkin selvä hyökkäys.

Mielestäni on tärkeää teh-dä ero hyökkäyksen ja puo-lustuksen välillä. Puolustus ja maanpuolustus on sitä, että

”suomi on valmis operoimaan eu:n

joukoissa kansainvälisesti

laittomasti...”

8

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

puolustaudutaan ulkopuolista hyökkääjää vastaan. Puolustau-tuminen tapahtuu oman maan rajojen sisäpuolella. Kun toi-mitaan oman maan rajojen ul-kopuolella – kuten esimerkik-si kriisinhallinnassa rauhaan pakottamisen nimissä – kysy-mykseen voi tulla hyökkäys-luontoinenkin toiminta, joka ei rajoitu pelkästään oman maan rajojen puolustamiseen. Täs-sä mielessä YUTPP tuo muka-naan muitakin toimia EU:ssa kuin jäsenvaltioiden yhteisen puolustuksen.

EU:n maiden keskinäinen puolustusvelvoite kuuluu myös Naton periaatteisiin. Naton huippukokouksessa 1999 jär-jestön toimivaltaa laajennettiin Pohjois-Atlantin puolustusliitos-ta käsittämään koko maailma operatiivisena alueena. Tässä mielessä myös EU noudatti Na-to-maidensa toimintaperiaattei-

ta. Nato ei tarvitse toiminnal-leen YK:n mandaattia.

Olin itse mukana EU:n pe-rustuslakia valmistelevassa konventissa. Yritimme tehdä muutamien muiden maiden edustajien kanssa aloitteen sii-tä, että EU tekisi sotilaallisia operaatioita EU:n ulkopuolella vain YK:n mandaatilla, mutta se ei mennyt läpi. Rauhaan pa-kottamisen toimiala on kirjattu myös Suomen lakiin EU:n lain-säädännön perusteella. Suomi-kin siis poisti YK:n mandaatti-pakon omien toimiensa osalta.

Suomi on valmis operoi-maan EU:n joukoissa kansain-välisesti laittomasti, jos ajatel-laan ilman YK:n mandaattia olevia toimia. Suomi on myös tätä nykyä käytettävissä mui-hinkin kuin puolustusluontoi-siin tehtäviin. Suomi on lisäksi tekemässä päätöstä, että se voi osallistua EU-johtoisten operaa-

tioiden lisäksi Nato-johtoisiin-kin operaatioihin.

Käsitteellisiin sekaannuk-siin liittyy termi kriisienhallin-takin. Tällä tarkoitetaan myös rauhaan pakottamista. Suomes-sa on pidetty rauhanturvaa-mista perinteisesti positiivise-na asiana. Vuosien varrella 40 000 suomalaista nuorta mies-tä ja naista on osallistunut rau-hanturvaamistehtäviin. Yleises-ti ottaen niissä ei ole kuoltu, ja ne on tehty YK:n mandaatilla.

Kriisinhallintatehtävät ovat tänä päivänä vaativampia kuin pelkästään rauhanturvaamis-tehtävät. Kriisinhallinta voi pi-tää sisällään myös rauhaan pa-kottamisen. YUTPP on EU:n militarisoinnin jatke, joka sitoo EU:n jäsenvaltiot lisäämään so-tilaallisia voimavarojaan.”

Kirjasi Timo Kalevi Forss

psykologien sosiaalisen

vastuun Kirsti palonen välitti palestiinalais-

lasten viestin Gazasta.

Mikko perkoila musisoi lauantaina sekä päivällä että

illanvietossa.

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

9

sodat, rikkaat ja ilmastonmuutossi öljylähteiden palaminen, tu-hojen korjaamisessa tarvitun sementin ja muun materiaalin valmistus, räjähdysaineiden ja kemikaalien ilmastoa lämmit-tävät päästöt.

Arviosta sen sijaan puut-tuvat mm. aseiden valmistuk-seen käytetyt valtavat energia-määrät ja valmistuksen hiilidi-oksidipäästöt.

Mitä asevarusteluun käytetyillä varoilla saataisiin aikaan?

Sota ja asevarustelu maksavat maltaita kuten tiedämme. Maa-ilmassa käytettiin sotilasmenoi-hin 1464 miljardia dollaria vuon-na 2009. ”Vain pieni osa sotiin ja asevarusteluun käytetyistä dol-lareista riittäisi rahoittamaan kaikki ilmastonmuutoksen tor-juntaan tarvittavat toimet”, Ter-vahattu sanoi.

Esimerkiksi vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaaa Ira-kin sotaan kuin koko maailma käytti uusiutuvien energiamuo-tojen kaikkiin investointeihin.

”Tarvittaisiin vain 190 mil-jardia dollaria vuodessa maa-ilman kaikkien ympäristö-

Alustaja: fil.tri Heikki Tervahattu Puheenjohtaja Tapio Solala

h eikki Tervahatun alus-tuksen keskeinen sano-

ma oli, että sodat ja asevaruste-lu on unohdettu keskustelussa ilmastonmuutoksen torjunnas-ta. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita kuin pari pikku asiaa: lopetetaan so-dat ja asevarustelu. Siinä on rauhaliikkeelle haastetta.

Sodat ovat merkittävä hiili-dioksidipäästöjen ja muunkin ympäristötuhon aiheuttaja. Mutta sotien hiilidioksidipääs-töjä ei raportoida. Esimerkiksi Irakin sodan päästöjä ei lisätä USA:n päästöihin, koska toimin-ta tapahtuu ulkomailla, mutta ei niitä myöskään voida lisätä Irakin päästöihin. USA on siis vapautettu kasvihuonepäästö-jen laskennasta sotilasoperaati-oiden osalta. Irakin sodan pääs-töjä on kuitenkin tutkittu.

Maaliskuusta 2003 lokakuu-hun 2007 Irakin sota on aiheut-tanut vähintään 141 ekvivalent-titonnin hiilidioksidipäästöt. Ar-vioon sisältyy USA:n armeijan kuluttaman polttoaineen (4 mil-jardia gallonaa) päästöjen lisäk-

ongelmien ja kehitysmaiden sosiaalisten ongelmien ratkaise-miseksi”, Tervahattu väitti. ”Siis kuudennes naapallon sotilas-menoista pelastaisi maailman.”

Miksi tämä tuhlaus asevarusteluun ja sotiin?

Tervahattu korosti, että kysy-mys on öljyn tuotannosta, sen hallinnasta ja kuljetuksista.

”Öljyntuotannon huippu on jo ilmeisesti saavutettu. Tämä saa kapitalismin varuilleen. Minkään maan ihmisoikeuksien puolustamiseen ei tällaisia hui-mia summia käytettäisi ikinä.”

Afganistanin sotaan USA on käyttänyt tähän mennessä 250 miljardia dollaria, mikä on enemmän kuin koko Afganis-tanin valtion kansantuote 20 vuodessa. On aika absurdi väi-te, että tällaisia summia käytet-täisiin Afganistanin kansan ih-misoikeuksien puolustamiseen. ”Puheet vapauden, ihmisoike-uksien ja demokratian puolus-tamisesta ovat vain maailman yleisen mielipiteen karkeaa har-hauttamista” Tervahattu totesi.

Kirjasi marjaliisa siira

10

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

Alustaja: Rauhanpuolustajien Afganistan-koordinaattori Reko Ravela.Puheenjohatja: Juha Kovanen

K okouksen alussa esiteltiin Naton vastaisten ruohon-

juuriryhmien toimintaa. Esitte-lijöinä olivat Heikki Ketoharju ja Juha-Pekka Väisänen. Ryh-män voi perustaa kuka tahansa Natoa vastustava henkilö. Tar-koituksena on saada suomalais-ten enemmistön kanta Natoon näkyväksi ja toiminnalliseksi. Ryhmät järjestävät mielenosoi-tuksia maaliskuun Nato-semi-naarin yhteydessä, 8.5. Naton vastaisen seminaarin Helsin-gin Kirjalla sekä kansainväli-sen tapahtuman elokuussa.

Reko Ravelan alustus Afga-nistanin tilanteesta oli varsinai-nen asiantuntijan tietopaketti. Häneltä onkin odotettavissa ai-hetta käsittelevä kirja.

Länsimaiden toimissa USA/Nato-johtoinen sotilasoperaatio

on ollut alusta asti pääosassa. Siviilitoimet, kuten kehitysapu, ovat joutumassa vastarinnan laajentumisen takia entistä enemmän alisteiseksi.

Sisäpolitiikassa Karzain hal-lituksen suosion alhaisuus pa-kottaa sen hakemaan tukea myös arvostelun kohteeksi jou-tuneilta sotapäälliköiltä. Tämä laskee edelleen hallituksen suosiota. Ihmisoikeuksissa tai naisten asemassa ei ole tapah-tunut toivottua paranemista.

Jälleenrakennuksesta on näkyvin näyttö tiestön para-nemisessa, mutta esimerkiksi

Afganistan-työryhmän raportti

reko ravela alusti keskustelun

asiantuntijan ottein.

koulujen rakentamisessa on tör-mätty korruptioon. Olojen para-neminen on näkynyt Kabulissa ja pohjoisessa, mutta ei laajem-min maaseudulla. Turvallisuus-tilanne on sittemmin pohjoises-sa huonontunut.

Huumeiden osuus on Afga-nistanin taloudessa ja koko kon-fliktissa suuri. Vastoin yleistä käsitystä Taleban ei yksin hyö-dy huumetuotannosta, vaan myös hallituksella on sormen-sa pelissä.

Yhdeksi Afganistanin sodan keskeiseksi syyksi Ravela arvi-oi USA:n sotilasstrategiset tar-peet. Kaksi Afganistanissa ole-vaa USA:n sotilastukikohtaa ovat sille tärkeitä, koska Kes-ki-Aasiassa ei ole vakaita liit-tolaisia.

Suomen sotilaallista osallis-tumista Afganistanin konflik-tiin työryhmä ei kannattanut.

Kirjasi juHa Kovanen

”huumeiden osuus on Afganistanin

taloudessa ja koko konfliktissa suuri.”

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

11

peli seis! Asukkaat peruspalveluiden puolesta.Alustaja: Käpylän yhdyskuntaklubin toi-minnanjohtaja Heikki TakkinenPuheenjohtaja: Riitta Tanner-Tuominen

h elsingin Käpylässä on ol-lut useita asukas- ja kan-

salaisaktiivisuudesta kertovia hankkeita. Siellä on toistaiseksi kamppailtu voitokkaasti kirjas-ton, koulun, raitiovaunuyhtey-den ja terveyskeskuksen puo-lesta. Koko asuinalue on muka-na kampanjoinnissa, mikä on tuonut alueelle yhteisöllisyyt-tä. Käpylässä pidetään lapsis-ta ja nuorista huolta. Tarkoi-tuksena on, ettei kukaan lap-si ja nuori jää yksin.

Ensimmäinen taistelu Kä-pylässä käytiin 1950-luvulla, jolloin Käpylän puutalot aiot-tiin jyrätä maan tasalle ja ra-kentaa niiden tilalle kerros-talot. Alueen ihmiset lähtivät liikkeelle ja puutaloalue pys-tyttiin säilyttämään.

2000-luku oli täynnä erilai-sia pyrkimyksiä heikentää pal-velujen. Ensimmäisenä yritet-tiin viedä ykkösen raitiovaunu-linja, Helsingin vanhin linja, joka on rakennettu sataman työntekijöitä varten. Käpylän asukkaat älähtivät. Kaupungin vastaus oli se, että ykkösen lin-jalle laitettiin kaikista vanhim-mat vaunut ja jos joltain muul-ta linjalta puuttui kuljettaja, se otettiin ykkösen linjalta hoi-tamaan toisen linjan vuorot. Tämän seurauksena käyttäjä-määrät laskivat huomattavas-ti. Käpylän yhdyskuntaklubi aloitti kampanjan, jossa ihmi-siä kehotettiin ajelemaan rai-tiovaunulla vapaa-aikana ihan huvikseen ja näyttämään mat-kakorttia korttilukijaan. Kamp-pailu voitettiin ja linja jäi, mut-ta lauantai- ja sunnuntaivuorot menetettiin.

Seuraava suurin palvelu-jen heikentämispyrkimys oli 2000-luvun alkupuolella, jolloin

Helsingin kirjastotoimenjohta-ja esitti, että Helsingistä poiste-taan 11 aluekirjastoa, mukaan lukien Käpylän kirjasto. Lakkau-tuksia perusteltiin taloudellisilla syillä, jotka sittemmin todettiin virheellisiksi. Käpylän yhdys-kuntaklubi aloitti suuren kam-panjan kirjastojen puolesta. Kir-jastot on erittäin helppo kohde puolustaa, ja kampanjaan läh-ti mukaan ihmisiä eri aloilta ja kansallisuuksista. Käpylän alu-eella asuu 7 500 asukasta. Klubi keräsi viikossa 7 800 nimeä ad-ressiin, joka vietiin kirjasto- ja kulttuurilautakunnalle, kaupun-ginhallitukselle ja valtuustolle.

”Käpylässä pidetään lapsista

ja nuorista huolta.”

12

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

Adressi ei auttanut, joten klubi järjesti mielenosoituksen kirjaston eteen. Sekään ei aut-tanut. Lopulta protestiliikkeen jäsenet valtasivat kirjaston. Kä-pylään muuttanut Oranssi-jär-jestön tiedottaja laittoi tiedot-teen STT:lle. Tiedotteesta kävi ilmi, että ”raivostuneet käpy-läläiset ovat vallanneet kirjas-ton. Kirjaston henkilökunta on pyytänyt valtaajia poistumaan kirjastosta. Tällä hetkellä polii-si ja palokunta piirittävät kir-jastoa.” Väittämä oli dramaat-tinen, mutta tosi. Paikalle tuli TV1:n uutistoimittaja ja tapah-tumasta pääuutinen. Tempa-uksella oli vaikutuksensa, sillä kirjastotoimenjohtaja veti pois esityksensä lakkauttaa 11 alue-kirjastoa. Yllättäen löytyi lisäk-si rahaa rakentaa Arabianran-nan kirjasto.

2000-luvulla on ollut muita-kin kampanjoita kirjastojen säi-lyttämiseksi. Vuonna 2007 kir-jastotoimenjohtaja oli antanut määräyksen kaikille kirjastoil-le laatia tehokkuusindeksi. Te-hokkuusindeksi lasketaan niin, että kirjaston kuutiotilavuutta verrataan kirjojen lainausmää-rään. Käpylän yhdyskuntaklu-bi toi kirjastoon kolme koulu-luokkaa. Yksi luokka toi kirjoja lainaustiskille, yksi luokka lai-nasi tuodut kirjat ja yksi luokka vei ne takaisin hyllyyn. Kir-jaston tietokone kaatui, kos-ka ei pystynyt lukemaan lainauslukuja. Tästä joh-tuen kirjastotoimenjohta-ja veti koko tehokkuusin-deksihankkeen pois.

Käpyläläiset ovat saa-neet pelastettua myös yh-teiskoulun, jossa on yläas-te ja lukio, sekä Käpylän ter-

veyskeskuksen, jonka palvelut uhattiin siirtää Oulunkylän ter-veysasemalle.

Joulukuussa 2009 Helsin-gin kaupunginjohtaja Jussi Pa-junen perusti palveluverkko-työryhmän, jonka tavoitteena oli saada noin 10 miljoonan säästöt erilaisista lähipalveluis-ta. Tiina Hart kuuli tästä. Hän kirjoitti Facebookiin, että 80 lähipalvelukohdetta oli tarkoi-tus lakkauttaa. Tästä alkoi val-tava Peli Seis! -kampanja. Fa-cebookiin perustettiin yhteisö Helsingin kirjastojen lakkaut-tamista vastaan. Viikossa siel-lä oli noin 10 000 nimeä, nyt nimiä on 20 000. Facebookis-sa on myös toinen yhteisö Hel-singin lähipalvelujen lakkaut-tamista vastaan.

Yhdyskuntaklubi järjesti mielenosoituksen vaatien pe-rusteita ja tarkkoja lukuja sääs-töistä.

Aiheesta uutisoi television Ajankohtainen kakkonen. Klu-bi jatkoi Peli Seis! -kampanjaa. Päätettiin tarkastella palvelu-verkkoa ja sitä, mihin kansa-laisilla eli asukkailla on oikeus. Klubilaiset tekivät uudet kritee-rit palveluverkon tarkastelulle. Lähtökohta on asukkaiden tar-

peiden huomioon ottaminen ja kestävän kaupunkikehityk-sen periaate. Peli Seis! -kam-panja ehdottaa, että otetaan lähtökohdaksi EU:n kaupun-kikehityksen indikaattori. In-dikaattorissa sanotaan, että lä-hipalvelujen pitäisi sijaita käve-lyetäisyyden päässä asunnosta (700 metriä). Jotta julkiset pe-ruspalvelut olisivat kävelye-täisyydellä, Helsinkiin tarvi-taan lisää 11 yläasteen koulua, 26 lukiota, 15 kirjastoa, 23 ter-veysasemaa, 7 nuorisotilaa ja 16 vanhusten palvelujen toi-mipaikkaa. Tämä ei ole direk-tiivi vaan suositus. Helsingin kaupunki on sitoutunut nou-dattamaan EU:n suosituksia. Samalla yhdyskuntaklubi halu-si muistuttaa, että puhe lamas-ta ja rahasta on aivan järjetön. Helsingillä on 800 miljoonan kassavarannot eli kaupungin ei ole pakko säästää. Pajuselta oli kysytty, miksi rahaa on näin paljon. Hän oli vastannut, että pahan päivän varalle.

Jos kaupunginjohtaja sanoo virkamiehille, että teidän pitää etsiä säästökohde, niin he etsi-vät. Tällä tavalla kaupungeissa luodaan pelon ilmapiiri. Virka-miehet pelkäävät työpaikkan-sa puolesta.

Kirjasi jonna larinTo

Peli Seis! -kampanjan inter-netsivut: www.peliseis.net

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

13

p ietarin Koneenrakentaji-en ammattiliitosta oli Jy-

väskylässä kertomassa kuulu-misia Vitali Artjuhin. Hän on liiton nykyinen puheenjohta-ja. Liitto toimii sähköturbiine-ja muun muassa voimalaitok-siin valmistavan tehtaan yhte-ydessä. Tehtaalla työskentelee noin 5 000 työntekijää, joista 4 000 kuuluu ammattiliittoon.

Artjuhin alkoi opiskella am-mattiliiton asioita perestroikan alettua 20 vuotta sitten. Vuonna

1998 hän oli Suomessa kuukau-den opiskelemassa ja tutustu-massa ammattiyhdistysasioihin ja liittojen toimintaan, myös Tu-russa Metalli 49:n toimintaan.

Venäjälle on tulossa saman-tapaisia ongelmia kansainväli-sen talouskriisin myötä kuin Suomeen. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Suoraan tehtaan toimintaan kriisi ei ole vielä vaikuttanut johtuen turbiinien valmistus-ajan pituudesta. Valmistusai-

Terveiset pietarin Koneenrakentajilta

”vanhat tavat istuvat tiukassa,

muutos vie aikaa.”

ka on 2–2,5 vuotta eli tilauksia on ollut vielä sisällä. Tulos on kasvanut 2,5-kertaiseksi, mut-ta silti irtisanomisia on tehty kriisin varjolla eikä palkanko-rotuksia ole herunut. Inflaatio on kuitenkin yhdeksän prosen-tin luokkaa. Tehtaalla aloitet-tiin palkkaneuvottelut ja nii-tä vauhdittamaan väläytettiin lakkokorttia. Lopputuloksena kymmenen prosentin palkan-korotus.

Ammattiliittotoimintaan tuo ongelmia Neuvostoliiton aika, joka tavallaan vaikuttaa vieläkin byrokraattisuudellaan. Vanhat tavat istuvat tiukassa, muutos vie aikaa.

Työvoimapula on ongel-mana koko Venäjällä. 90-lu-vun alusta väkiluku on laske-nut kymmenellä miljoonalla. Pelkästään Pietarissa laskua on 600 000 henkeä vuodesta 1986. Työväki vanhenee eikä tilalle ole tulossa nuoria. Tämä poh-jautuu perestroikan alkami-seen, silloin olot olivat hyvin

Työpaikkojen rauhantoimikunta vierailee 7.–

10.10.2010 Pietarissa. Neljään päivään mahtuu

työpaikka- ja järjestövierailuja, kulttuuria, illan-

istujaisia ja värikästä seuraa. Matkaa taitetaan

bussilla, joka ajaa reittiä Turku–Helsinki–Pietari

ja sama takaisinpäin. Matkalla vieraillaan myös

Viipurissa. Majoituspaikka on Hotelli Moskova.

Matkan hinta on arviolta 250 e. Lisätietoja Tee-

mu Matinpurolta, p. 050 594 1499, email: teemu@kaapeli.fi

Lähde ay-matkaLLe Pieta iin!

14

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

epävakaat ja inflaatio oli 250 prosenttia, varsinaista shokki-terapiaa. Tulevaisuus oli hyvin epävarmaa. Nuoria, joiden pi-täisi nyt astua työelämään, ei yksinkertaisesti ole.

Venäjällä on laki, joka mää-rää työnantajan maksamaan työntekijän liiton jäsenmaksun, jos hän itse sitä pyytää. Suomes-sahan työnantajan ei ole pakko.

Turbiinitehtaalla on vain yksi ammattiliitto, johon kaik-ki kuuluvat. Toiminta on kui-tenkin samantapaista kuin Suomessa. Nyt olisi kuitenkin ehkä parempi, että olisi eri liit-toja, koska tehtaalla on alkanut ilmetä riitoja eri ammattiryh-mien kesken. Syynä ovat olleet lähinnä palkkakysymykset.

Vitali Artjuhin oli aikoi-naan mukana Komsomolin eli Nuorisoliiton toiminnassa. Oli paljon tapahtumia ja toimin-taa ja ammattikilpailuja. Nyt yritetään saada samantapaista toimintaa nuorille. Tälle vuo-delle on suunnitelmissa, että nuoria tulisi Suomeen. Tällai-nen vaihtotoiminta on osoit-tautunut toimivaksi jo nyt sak-salaisten nuorten kanssa. Vie-railujen yhteydessä syntyy helpommin kiinnostus yhteis-ten asioiden hoitamiseen. Jos Suomesta löytyisi myös ryh-mä nuoria tutustumaan Pieta-rin suunnalle, Vitali lupaa ottaa heidät vastaan. He ovat budje-toineet varoja juuri tätä tarkoi-tusta varten.

pietari, venäjän Detroit

Isoja autotehtaita on perus-tettu paljon Pietarin lähei-syyteen, General Motors, To-yota jne. Näissä ammattiyh-distysliikkeellä on iso urakka edessään: jäseniä pitää hank-kia ja työturvallisuutta edis-tää. Tämä tulee olemaan han-kalaa, kun tehtaiden johdoilla on kovin negatiivinen suhtau-tuminen ammattiliittoihin ja niiden toimintaan.

Toyotan tehtailla nuoret perustivat ammattiliiton, siellä 1200 työntekijästä liittoon liittyi 200. Tehtaan johto pyrkii häirit-semään toimintaa aika tavalla.

Kirjasi susanna aalTo

rauhanpalkinto 2009

Ay-väen rauhanpäivien rauhanpalkinto jaettiin tänä vuonna Helsingin toimistovir-kailijoiden yhdistys 240 JHL ry:lle. Palkinnon myöntämisperusteina todettiin seuraa-vaa: ”Yhdistys JHL 240 on ottanut toimin-taansa mukaan yhteiskunnallisten asioiden käsittelyn, joka sisältää myös rauhantyön. Rauhan käsite on tässä yhteydessä ym-märretty laajasti osana arkipäiväämme, ei pelkästään sodattomana tilana. Yhdis-tys 240 JHL on herättänyt omassa vaiku-tuspiirissään aktiivista keskustelua myös solidaarisuudesta, kansainvälisyydestä ja ympäristökysymyksistä. Yhdistyksen osallistuminen aikaisempien vuosien Ay-väen rauhanpäiville on ollut niin ikään kiitettävän aktiivista.”

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

15

vuoden 2010 Ammattiyhdistysväen rauhanpäivät pidettiin Järvenpäässä, kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen kotikaupungissa. Hotelli Rivo-liin oli kokoontunut huomattava joukko ammattiyhdistys- ja rauhanak-

tivisteja ympäri Suomea. Jo perinteiseen tapaan Suomen Rauhanpuolustajien keskustoimiston mobiilikombinaatti (SRKMK) eli tuttavallisemmin Pulujen no-pean toiminnan joukot keräsi kokousväen tunnot talteen tuoreeltaan.

HaasTaTTelijoina Timo Kalevi Forss ja anu Harju

Eija Ailasmaa, Rauma, JHL, Satakunnan sairaanhoitopiiri:

”Olen osallis tunut Ay-väen rauhanpäiville

vii tisen kertaa. Minut sai tänä vuonna mukaan hyvä ohjelma. Erityisesti jäi mie-leen Heikki Tervahatun pitämä teemasemi-naari Sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos. Mi-nulle tuli paljon selkeämpi kuva sotien vai-kutuksesta ilmastonmuutokseen. Päästöjen suunnattomuus ja sotateollisuuteen käy-tettyjen varojen suuruus yllättivät minut.

USA:han ei edes tilastoi omia päästöjään. Jäi myös mietityttämään, mitä kaikkea so-tiin käytetyillä varoilla voitaisiin tehdä, jos sodat lopetettaisiin. Siis ihan tällainen pe-rus-rauhankysymys.

Järvenpäässä yleistunnelma on ollut oikein mukava, ehkäpä jopa lämminhen-kisempi kuin ennen. Musiikki oli mahta-vaa ja illanvietossa meininki hyvä. Pidin myös siitä, että seminaareissa puhuttiin konkreettisista keinoista eli siitä mitä pi-täisi tehdä. Aikaisemmin seminaarit oli-vat teoreettisempia.”

Tuntoja rauhanpäiviltä

Pirjo Korhonen, Hel-sinki, eläkeläinen”Olen ollut vuosi-kausia mukana täs-sä mielestäni hy-vässä tapahtumassa. Täällä on innostavia ja tärkeitä puheenvuo-roja oleellisista asioista. Tämä on minulle kymmenes kerta Ay-väen rauhanpäivillä. Tapahtuma on muuttunut vuo-sien varrella monipuolisemmaksi. Teemasemi-naareja ja keskusteluita on enemmän. Kuulun itse Työpaikkojen rauhantoimikuntaan, joten katson asioita myös sisältä päin.

Tänä vuonna osallistuin ilmastonmuutos-paneeliin ja kuuntelin Esko Seppäsen puheen-vuoron turvallisuuspolitiikasta. Molemmat ai-heet olivat minulle tärkeitä. On tärkeää yrittää hahmottaa monimuotoista ja hankalaa EU:ta ja miten se määrittää suomalaista politiikkaa. Tuntuu siltä, että kansalaisilta ja jopa eduskun-nalta salataan paljon. Turvallisuuspolitiikas-sa pitäisi selkeyttää termejä puolustamisen ja hyökkäämisen välillä. Suomen Venäjän-suh-teet ovat myös tärkeä aihe. Meidän olisi ollut hyvä pysyä yhä puolueettomana maana, mut-ta näinhän ei todellisuudessa enää ole.

Toivoisin jatkossa rauhanpäiviltä mahdol-lisimman laajan keskustelun turvaamista. Toi-voisin silti puheenvuorojen ja keskustelun py-syvän itse aiheessa.”

16

Ay

-vä

en

rA

uh

An

päiv

äT

2010

Maarit Uusikumpu, Järvenpää, Rau-tatieläisten liitto”Toimin Rautatieläisten liitossa tie-dottajana ja täällä Järvenpäässä olen kunnanvaltuutettu. Kuulin rauhanpäivistä mieheltäni, joka on myös ay-aktiivi. Minua kiin-nosti erityisesti Esko Seppäsen pu-heenvuoro. Myös Markku Kangaspu-ro puhui hyvin turvallisuuspolitiikasta.

Olisin toivonut Luoko sotilasliitto turvalli-suutta -paneeliin myös Nato-myönteisen hen-kilön, jotta oltaisiin saatu aikaan kunnon kes-kustelu. Vastakkainasettelu ja ärhäkkyys olisi-vat olleet tervetulleita. Olisi paikallaan päästä sisään Naton puolustajien ajatusmaailmaan.

Seppäsen esitys siitä, mitä EU:ssa on tapah-tunut turvallisuuspolitiikan suhteen, oli kiin-toisa. Hyökkäyksen ja puolustamisen käsitteet

tulisi selkeyttää. On mielenkiintoista, ettei Vanhasen hallitusohjelmassa

puhuta Suomesta enää liittoutu-mattomana maana.

Olisin toivonut syvempää kes-kustelua siitä, miksi niin sanottu

eliitti on nakertanut Suomen puo-lueettomuuspolitiikkaa ja kuka siitä

hyötyy. Olisi hyvä tietää kenen etujen mukaisesti asioita ajetaan.

Oli myös puhetta siitä, että tätä nykyä Suo-men Venäjän-suhteita hoidetaan pitkälti EU:n kautta. Olen sitä mieltä, että niitä voidaan hoi-taa myös Suomesta. Ainakaan Venäjä-suhteiden omaehtoista hoitamista ei pitäisi jättää retupe-rälle. Suomi tuntuu olevan liian lääpällään Yh-dysvaltoihin päin. Tätä edustaa ainakin Vanha-sen hallitus. Toivoisin, että media ottaisi esille myös Tarja Halosen Venäjän-politiikan.”

Matti Laakso, Turku, eläkeläinen, Postiliitto”Olen ollut aktiivinen Rauhanpuolustajien jäsen jo 60-luvun loppupuo-lelta. Olen osallistunut rauhanpäiville alusta saakka. Täältä saa aina jo-tain ja ennen kaikkea näkee paljon tuttuja ympäri Suomea. Ihmiset ar-vostavat sitä, että jaksan tulla rauhanpäiville vielä 87-vuotiaana. Se on hienoa. Olen huomannut monta vuotta olevani vanhin koko porukasta.

Järvenpäässä oli mielenkiintoisia seminaareja, mutta täytyy sanoa että itse kaupunki on muuttunut aika tavalla. Olin täällä armeijassa vuonna 1942. Siihen aikaan täällä oli yksi kerrostalo. Nykyistä Järvenpäätä en enää tunne samaksi.

On mukavaa, että rauhanpäivillä käy tietty sama aktiivinen porukka, mutta nuoria toivoi-sin päiville lisää.”

Tuntoja rauhanpäiviltäJuha Huttunen, Porvoo, järjestelmäasiantuntija”Tämä on minul le kahdeksas ker ta Ay-väen rauhanpäivillä. Tänä vuonna kaikki alustukset ja seminaarit ovat olleet hyvin mielenkiintoisia. Kävin kuuntelemassa jokaista näistä hiukan. Kiinnostavimmasta päästä olivat Sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos nimenomaan ajankohtaisuutensa takia.Ay-väen rauhanpäivät on muuttunut vuosi vuodelta ammattimaisemmiksi. Seminaareihinkin on saatu kovemman luokan asiantuntijoita kuin aikaisemmin.”

Koosteen taitto: Essi Rajamäki • Kuvat: Juha Huttunen

Työpaikkojen rauhantoimikunta, Hämeentie 48, 00500 Helsinki • p. 09 7744310