Aineiston koonti: Maisa Kuikka Taitto: Irina Sinkonen

KOOSTE AY-VÄEN RAUHANPÄIVILTÄ TAMMISAARESTA 14.–15.1.2006

2 3

Tammisaaren Ay-väen rauhanpäivät keräsivät suuren joukon ay- ja rauhanaktiiveja ympäri Suomea keskuste-lemaan ajankohtaisista teemoista ja vaihtamaan ajatuksia ay-liikkeen mahdollisuuksista rauhantyön saralla. Olim-me ensimmäistä kertaa ruotsinkielisellä alueella, joka toi oman lisänsä ja haasteensa niin päivien ohjelmaan kuin niiden valmisteluihinkin. Ay-väen rauhanpäivät osoittivat jälleen kerran tarpeellisuutensa. Ay-liikkeen läh-tökohtana tulisi olla solidaarisuus. Päivämme antoivat tärkeän keskustelufooru-min niille asioille, jotka ay-toiminnan arjessa valitettavan usein unohtuvat.

Lauantain paneelissa keskityttiin työelämän pirstoutumisen yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin seurauksiin. Keskustelussa oltiin yhtä mieltä ay-liikkeen kentän voi-man merkityksestä liittojen johdon ratkaisuihin. Pätkätyöt ovat suuri ongelma, joka luo epätasa-arvoa työntekijöiden välillä, ja niihin on puututtava. Jokin on pieles-sä, sillä Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta köyhyys syvenee. Teemasemi-naareissa keskityttiin maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla, EU:n ihmisoi-keustilanteeseen ja köyhdytetyn uraanin aiheuttamiin uhkiin. Tatiana Medvedeva kertoi laajasti ay-liikkeen tilanteesta Venäjällä sekä erityisesti Pietarin alueen on-gelmista ja mahdollisuuksista. Vesi-teemaa koskeneessa ryhmässä nousivat esille yksityistämisen vaikutukset ay- liikkeeseen. On viimeinkin aika tuoda asia kes-kusteluihin myös ay-liikkeen sisälle. Sunnuntain ilmastonmuutosta koskeneessa paneelissa nousi moneen kertaan esille, kuinka ilmastonmuutoksen torjuminen on myös ratkaisu työttömyysongelmaan. Ay-liikkeenkin on kamppailtava uusiu-tuvien energiamuotojen puolesta.

Rauhantyöpaikka-palkinto myönnettiin tällä kertaa kirkon yhteiskunnallisel-le työlle. Palkinnon vastaanotti Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen.

Sunnuntaiaamuna tutustuimme vuoden 1918 kansalaissodan vankileiriin ja laskimme kukat punavankien muistomerkille. Sten Holmberg kertoi paikan pääl-lä myös vankileirin ja muistomerkin historiasta.

On syytä kiittää monia päivien onnistumisen eteen paljon töitä tehneitä ihmi-siä. Jokainen ansaitsee kiitoksen yhdessä ja erikseen. Kiitokset kaikille alustajille asiantuntemuksestanne, jota ilman rauhanpäiviä ei olisi ollut mahdollisuutta jär-jestää, sekä monille vapaaehtoisille työmyyrille päivien aikana. Erityisesti haluan kiittää Rauhanpuolustajien toimiston Teemua, Maisaa, Anua ja Timoa, jotka vas-

HYVÄT YSTÄVÄT! tasivat monista käytännön asioista päivien aikana. Tammisaaren kaupunki antoi arvokkaan tuen päivillemme mistä kiitos kaupunginjohtaja Mårten Johanssonille.

Alkaneen vuoden aikana Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Edessä ovat keskustelut niin EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta kuin Suomen turvallisuuspoliittisista kysymyksistäkin. Nyt meillä on haasteena nostaa Tammi-saaressa esillä olleet asiat keskusteluun ay-liikkeessä. Syksyllä suuntaamme Pie-tariin perinteiselle Työpaikkojen rauhantoimikunnan matkalle.

Seuraavat Ay-väen rauhanpäivät järjestetään Kotkassa 13.–14.1.2007. Olette sinne lämpimästi tervetulleita! Ennen sitä tapaamme varmasti rauhantyön mer-keissä vuoden 2006 aikana.

Rauhantyöterveisin Tanja Pelttari, varapuheenjohtaja

Yhteystiedot:Työpaikkojen rauhantoimikuntaHämeentie 48, 00500 HelsinkiPuh. (09) 7744 310Fax: (09) 7732 328

www.rauhanpuolustajat.fi /rauhanpaivatPuheenjohtaja Juhani LiljaSähköposti: jussi.lilja@iki.fi

Kuv

a: T

oivo

Koi

vist

o

Avajaisten yleisää

2 3

Tammisaaren Ay-väen rauhanpäivät keräsivät suuren joukon ay- ja rauhanaktiiveja ympäri Suomea keskuste-lemaan ajankohtaisista teemoista ja vaihtamaan ajatuksia ay-liikkeen mahdollisuuksista rauhantyön saralla. Olim-me ensimmäistä kertaa ruotsinkielisellä alueella, joka toi oman lisänsä ja haasteensa niin päivien ohjelmaan kuin niiden valmisteluihinkin. Ay-väen rauhanpäivät osoittivat jälleen kerran tarpeellisuutensa. Ay-liikkeen läh-tökohtana tulisi olla solidaarisuus. Päivämme antoivat tärkeän keskustelufooru-min niille asioille, jotka ay-toiminnan arjessa valitettavan usein unohtuvat.

Lauantain paneelissa keskityttiin työelämän pirstoutumisen yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin seurauksiin. Keskustelussa oltiin yhtä mieltä ay-liikkeen kentän voi-man merkityksestä liittojen johdon ratkaisuihin. Pätkätyöt ovat suuri ongelma, joka luo epätasa-arvoa työntekijöiden välillä, ja niihin on puututtava. Jokin on pieles-sä, sillä Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta köyhyys syvenee. Teemasemi-naareissa keskityttiin maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla, EU:n ihmisoi-keustilanteeseen ja köyhdytetyn uraanin aiheuttamiin uhkiin. Tatiana Medvedeva kertoi laajasti ay-liikkeen tilanteesta Venäjällä sekä erityisesti Pietarin alueen on-gelmista ja mahdollisuuksista. Vesi-teemaa koskeneessa ryhmässä nousivat esille yksityistämisen vaikutukset ay- liikkeeseen. On viimeinkin aika tuoda asia kes-kusteluihin myös ay-liikkeen sisälle. Sunnuntain ilmastonmuutosta koskeneessa paneelissa nousi moneen kertaan esille, kuinka ilmastonmuutoksen torjuminen on myös ratkaisu työttömyysongelmaan. Ay-liikkeenkin on kamppailtava uusiu-tuvien energiamuotojen puolesta.

Rauhantyöpaikka-palkinto myönnettiin tällä kertaa kirkon yhteiskunnallisel-le työlle. Palkinnon vastaanotti Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen.

Sunnuntaiaamuna tutustuimme vuoden 1918 kansalaissodan vankileiriin ja laskimme kukat punavankien muistomerkille. Sten Holmberg kertoi paikan pääl-lä myös vankileirin ja muistomerkin historiasta.

On syytä kiittää monia päivien onnistumisen eteen paljon töitä tehneitä ihmi-siä. Jokainen ansaitsee kiitoksen yhdessä ja erikseen. Kiitokset kaikille alustajille asiantuntemuksestanne, jota ilman rauhanpäiviä ei olisi ollut mahdollisuutta jär-jestää, sekä monille vapaaehtoisille työmyyrille päivien aikana. Erityisesti haluan kiittää Rauhanpuolustajien toimiston Teemua, Maisaa, Anua ja Timoa, jotka vas-

HYVÄT YSTÄVÄT! tasivat monista käytännön asioista päivien aikana. Tammisaaren kaupunki antoi arvokkaan tuen päivillemme mistä kiitos kaupunginjohtaja Mårten Johanssonille.

Alkaneen vuoden aikana Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Edessä ovat keskustelut niin EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta kuin Suomen turvallisuuspoliittisista kysymyksistäkin. Nyt meillä on haasteena nostaa Tammi-saaressa esillä olleet asiat keskusteluun ay-liikkeessä. Syksyllä suuntaamme Pie-tariin perinteiselle Työpaikkojen rauhantoimikunnan matkalle.

Seuraavat Ay-väen rauhanpäivät järjestetään Kotkassa 13.–14.1.2007. Olette sinne lämpimästi tervetulleita! Ennen sitä tapaamme varmasti rauhantyön mer-keissä vuoden 2006 aikana.

Rauhantyöterveisin Tanja Pelttari, varapuheenjohtaja

Yhteystiedot:Työpaikkojen rauhantoimikuntaHämeentie 48, 00500 HelsinkiPuh. (09) 7744 310Fax: (09) 7732 328

www.rauhanpuolustajat.fi /rauhanpaivatPuheenjohtaja Juhani LiljaSähköposti: jussi.lilja@iki.fi

Kuv

a: T

oivo

Koi

vist

o

Avajaisten yleisää

4 5

Puheenjohtaja Lilja Juhani, Toimihenkilöunioni TU, Helsinki

Haaja Ilpo, Metalliliitto, osasto 41, Helsinki

Haatainen Veikko, Metalliliitto, osasto 5, Vantaa

Haavisto Olli-Pekka, OAJ, Bilnäs/Pohja

Helin Marja, Julkisten ja hyvinvointialojenliitto JHL, osasto 170, Turku

Hurmerinta Kari, Rakennusliitto, osasto 1, Vantaa

Hytti Artturi, PAM, osasto 56, Hämeenlinna

Javanainen Tuula, Metalliliitto, osasto 49, Turku

Kantanen Riitta, PAM, Tampere

Katajainen Timo, Metalliliitto, osasto 49, Turku

Koivisto Toivo, Rakennusliitto, osasto 3, Helsinki

Konttila Jouni, SEL, Helsinki

Korhonen Pirjo, Palkansaajajärjestö Pardia, Helsinki

Korkiamäki Jorma, Paperiliitto, osasto 4, Tampere

Kovanen Juha, Toimihenkilöunioni TU, Helsinki

Kuusisto Jouko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Helsinki

Kuusniemi Kauko, Rakennusliitto, osasto 10, Tampere

Lehtonen Juhani, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 49, Hämeenlinna

Mantila Leo, Rakennusliitto, osasto 10, Tampere

Nieminen Lauri, Metalliliitto, osasto 7, Tampere

Parviainen Raimo, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 384, Tampere

Pelttari Eila, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 20, Helsinki

Pelttari Tanja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 81, Vantaa

Perkiö Leo, AKT, osasto 14, Hämeenlinna

Saastamoinen Pirjo, Lääkäriliitto, Kemi

Sagulin Anja, VAL:n Lahden osasto 017, Lahti

Salmi Arto, Metalliliitto, osasto 74, Jyväskylä

Salminen Marja-Leena, SEL, osasto 1, Helsinki

Siira Marja-Liisa, Journalistiliitto, Helsinki

Silvan Heimo, Rakennusliitto, osasto 15, Raisio

Solala Tapio, Kemianliitto, osasto 36, Pori

Sutinen Reijo, Rakennusliitto, osasto 69, Riihimäki

Tallbacka Helmer, SEL, osasto 135, Espoo

Tervonen Aino, SEL, osasto 1, Helsinki

Tolvanen Mauri, Toimihenkilöunioni TU, Vantaa

Vesterinen Hannu, Metalliliitto, osasto 41, Turku

Viljamaa Marja-Liisa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 231, Helsinki

TYÖPAIKKOJEN RAUHANTOIMIKUNNAN JÄSENET V. 2005–2006

4 5

Puheenjohtaja Lilja Juhani, Toimihenkilöunioni TU, Helsinki

Haaja Ilpo, Metalliliitto, osasto 41, Helsinki

Haatainen Veikko, Metalliliitto, osasto 5, Vantaa

Haavisto Olli-Pekka, OAJ, Bilnäs/Pohja

Helin Marja, Julkisten ja hyvinvointialojenliitto JHL, osasto 170, Turku

Hurmerinta Kari, Rakennusliitto, osasto 1, Vantaa

Hytti Artturi, PAM, osasto 56, Hämeenlinna

Javanainen Tuula, Metalliliitto, osasto 49, Turku

Kantanen Riitta, PAM, Tampere

Katajainen Timo, Metalliliitto, osasto 49, Turku

Koivisto Toivo, Rakennusliitto, osasto 3, Helsinki

Konttila Jouni, SEL, Helsinki

Korhonen Pirjo, Palkansaajajärjestö Pardia, Helsinki

Korkiamäki Jorma, Paperiliitto, osasto 4, Tampere

Kovanen Juha, Toimihenkilöunioni TU, Helsinki

Kuusisto Jouko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Helsinki

Kuusniemi Kauko, Rakennusliitto, osasto 10, Tampere

Lehtonen Juhani, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 49, Hämeenlinna

Mantila Leo, Rakennusliitto, osasto 10, Tampere

Nieminen Lauri, Metalliliitto, osasto 7, Tampere

Parviainen Raimo, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 384, Tampere

Pelttari Eila, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 20, Helsinki

Pelttari Tanja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 81, Vantaa

Perkiö Leo, AKT, osasto 14, Hämeenlinna

Saastamoinen Pirjo, Lääkäriliitto, Kemi

Sagulin Anja, VAL:n Lahden osasto 017, Lahti

Salmi Arto, Metalliliitto, osasto 74, Jyväskylä

Salminen Marja-Leena, SEL, osasto 1, Helsinki

Siira Marja-Liisa, Journalistiliitto, Helsinki

Silvan Heimo, Rakennusliitto, osasto 15, Raisio

Solala Tapio, Kemianliitto, osasto 36, Pori

Sutinen Reijo, Rakennusliitto, osasto 69, Riihimäki

Tallbacka Helmer, SEL, osasto 135, Espoo

Tervonen Aino, SEL, osasto 1, Helsinki

Tolvanen Mauri, Toimihenkilöunioni TU, Vantaa

Vesterinen Hannu, Metalliliitto, osasto 41, Turku

Viljamaa Marja-Liisa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, osasto 231, Helsinki

TYÖPAIKKOJEN RAUHANTOIMIKUNNAN JÄSENET V. 2005–2006

6 7

Työpaikkojen rauhantoimikunnan myöntämä palkinto annettiin tänä vuonna Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnalliselle työlle. Nimitysperusteina olivat toiminnan laaja yhteiskunnallinen ulottu-vuus, sekä näkyvyys ja vaikuttaminen mm. Suomen sosiaalifooru-missa, Maailma kylässä -tapahtumissa, Pro Kuntapalvelut -liikkeessä ja kamppailussa julkisten palveluiden puolesta Helsingissä.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisella työllä on myös hyvät ja ansiokkaat yhteydet ay-liikkeeseen, työttömien toimintaan sekä työpaikoihin. Yhteiskunnallinen työ on omalla toiminnallaan tuonut kirkkoa lähemmäksi muita toimijoita ja nostanut esiin eet-tistä pohdintaa ja kritiikkiä mm. työelämän ongelmista, työttömien tilanteesta sekä hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta. Helsingin seu-rakuntayhtymän yhteiskunnallisessa työssä näkyvät konkreettisesti ne perusinhimilliset arvot ja sanoma, joita kirkko edustaa. Työ on omalla sarallaan rohkeaa ja esimerkillistä, ja siinä näkyvät solidaa-risuuden periaatteet.

Ay-väen rauhanpäivillä palkinnnon vastaanotti yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen.

HELSINGIN SEURAKUNTIEN YHTEISKUNNALLISESTA TYÖSTÄ

VUODEN 2005 RAUHANTYÖPAIKKAArvoisat rauhanpäivien osal-listujat, arvoisa Työpaikko-jen rauhantoimikunta

Kiitän tästä tunnustuksesta ja arvostan sitä syvästi. Jo tieto tämän myöntämi-sestä meni syvälle, minulle, ja uskal-taisin sanoa että myös työtovereilleni. Tuntui hyvältä saada palautetta ja tulla nähdyksi juuri teidän taholtanne. Ha-luan jakaa tämän tunnustuksen myös niiden parinkymmenen muun työtove-rini kanssa, jotka tekevät seurakuntien yhteiskunnallista työtä muissa seura-kunnissa tai seurakuntayhtymissä Suo-messa. Luulen että myös he ovat olleet osallisia siihen, että te annoitte tämän tunnustuksen meille.

Me seurakuntien yhteiskunnallisen työn tekijät teemme työtämme yhteis-kunnan ja kirkon rajapinnoilla. Emme seurakuntaelämän keskiössä vaan sen laidoilla. Aina ei kotipesässäkään ym-märretä yhteiskunnallisen työn olemus-ta. Viimeksi viime viikolla jouduin vas-taamaan kysymykseen, että missä näkyy se että tämä työ on seurakuntien työtä. Seurakuntien yhteiskunnallisessa työs-sä tarkastelemme ihmistä työn kautta, osana yhteisöään ja osana rakenteita, sekä edesautamme oikeudenmukaisem-man ja inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamista. Sitä että se kuuluu seu-

RAIJA KORHOSEN KIITOSPUHE 15.1.2006 TAMMISAARESSA

rakuntien työn ytimeen ei aina ymmär-retä. Työmme pohjaa käsitykseen, että hengellinen ja maallinen ovat sisäkkäin eikä niitä voi erottaa toisistaan.

Puolitoista viikkoa sitten Turkuun vihittiin uusi piispa, Kari Mäkinen. Vir-kaanastujaissaarnassaan hän puhui tie-täjien matkasta Betlehemiiin ihmisen matkana maailman halki. Tärkeää hä-nen saarnassaan oli se, että hän sanoit-ti sen mistä löytyy ihmiselle merkittä-vin. Se löytyy valtakeskuksista syrjästä, ei Jerusalemista, vaan syrjäisestä Bet-lehemistä. Ei vallan keskuksista, vaan sieltä missä eletään tavallista elämää, tehdään tavallista työtä ja eletään ta-vallista arkea. Eletään kuten taidetaan. Ja tie sinne löytyy aavistuksen, täh-den varassa.

Vallan keskus ei aina tiedä, missä tapahtuu tärkeimpiä asioita. Se missä työtä tehdään, ei ole vallan keskuksis-sa. Se ei ole hengellisen vallan keskuk-sessa, siellä missä määritellään uskon oikeaa ja hyvää. Ei myöskään yhteis-kunnallisen vallan, siellä missä tärkei-tä päätetään. Työ tehdään näistä katso-en syrjässä, siellä missä ihmisten arkeen yritetään saada tolkkua yhdessä toisten kanssa. Ammattiyhdistysväen, työttömi-en tai kuntapalvelujen tulevaisuudes-ta huolestuneiden, valtaa vailla olevi-en ihmisten kanssa.

Tammisaaressa vietetyillä Ay-väen rauhanpäivillä luovu-tettiin Rauhantyöpaikka 2005 -palkinto. Palkinto myön-netään vuosittain jollekin ansioituneelle työpaikalle tai taholle, joka on omalta osaltaan edistänyt rauhantyötä.

6 7

Työpaikkojen rauhantoimikunnan myöntämä palkinto annettiin tänä vuonna Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnalliselle työlle. Nimitysperusteina olivat toiminnan laaja yhteiskunnallinen ulottu-vuus, sekä näkyvyys ja vaikuttaminen mm. Suomen sosiaalifooru-missa, Maailma kylässä -tapahtumissa, Pro Kuntapalvelut -liikkeessä ja kamppailussa julkisten palveluiden puolesta Helsingissä.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisella työllä on myös hyvät ja ansiokkaat yhteydet ay-liikkeeseen, työttömien toimintaan sekä työpaikoihin. Yhteiskunnallinen työ on omalla toiminnallaan tuonut kirkkoa lähemmäksi muita toimijoita ja nostanut esiin eet-tistä pohdintaa ja kritiikkiä mm. työelämän ongelmista, työttömien tilanteesta sekä hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta. Helsingin seu-rakuntayhtymän yhteiskunnallisessa työssä näkyvät konkreettisesti ne perusinhimilliset arvot ja sanoma, joita kirkko edustaa. Työ on omalla sarallaan rohkeaa ja esimerkillistä, ja siinä näkyvät solidaa-risuuden periaatteet.

Ay-väen rauhanpäivillä palkinnnon vastaanotti yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen.

HELSINGIN SEURAKUNTIEN YHTEISKUNNALLISESTA TYÖSTÄ

VUODEN 2005 RAUHANTYÖPAIKKAArvoisat rauhanpäivien osal-listujat, arvoisa Työpaikko-jen rauhantoimikunta

Kiitän tästä tunnustuksesta ja arvostan sitä syvästi. Jo tieto tämän myöntämi-sestä meni syvälle, minulle, ja uskal-taisin sanoa että myös työtovereilleni. Tuntui hyvältä saada palautetta ja tulla nähdyksi juuri teidän taholtanne. Ha-luan jakaa tämän tunnustuksen myös niiden parinkymmenen muun työtove-rini kanssa, jotka tekevät seurakuntien yhteiskunnallista työtä muissa seura-kunnissa tai seurakuntayhtymissä Suo-messa. Luulen että myös he ovat olleet osallisia siihen, että te annoitte tämän tunnustuksen meille.

Me seurakuntien yhteiskunnallisen työn tekijät teemme työtämme yhteis-kunnan ja kirkon rajapinnoilla. Emme seurakuntaelämän keskiössä vaan sen laidoilla. Aina ei kotipesässäkään ym-märretä yhteiskunnallisen työn olemus-ta. Viimeksi viime viikolla jouduin vas-taamaan kysymykseen, että missä näkyy se että tämä työ on seurakuntien työtä. Seurakuntien yhteiskunnallisessa työs-sä tarkastelemme ihmistä työn kautta, osana yhteisöään ja osana rakenteita, sekä edesautamme oikeudenmukaisem-man ja inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamista. Sitä että se kuuluu seu-

RAIJA KORHOSEN KIITOSPUHE 15.1.2006 TAMMISAARESSA

rakuntien työn ytimeen ei aina ymmär-retä. Työmme pohjaa käsitykseen, että hengellinen ja maallinen ovat sisäkkäin eikä niitä voi erottaa toisistaan.

Puolitoista viikkoa sitten Turkuun vihittiin uusi piispa, Kari Mäkinen. Vir-kaanastujaissaarnassaan hän puhui tie-täjien matkasta Betlehemiiin ihmisen matkana maailman halki. Tärkeää hä-nen saarnassaan oli se, että hän sanoit-ti sen mistä löytyy ihmiselle merkittä-vin. Se löytyy valtakeskuksista syrjästä, ei Jerusalemista, vaan syrjäisestä Bet-lehemistä. Ei vallan keskuksista, vaan sieltä missä eletään tavallista elämää, tehdään tavallista työtä ja eletään ta-vallista arkea. Eletään kuten taidetaan. Ja tie sinne löytyy aavistuksen, täh-den varassa.

Vallan keskus ei aina tiedä, missä tapahtuu tärkeimpiä asioita. Se missä työtä tehdään, ei ole vallan keskuksis-sa. Se ei ole hengellisen vallan keskuk-sessa, siellä missä määritellään uskon oikeaa ja hyvää. Ei myöskään yhteis-kunnallisen vallan, siellä missä tärkei-tä päätetään. Työ tehdään näistä katso-en syrjässä, siellä missä ihmisten arkeen yritetään saada tolkkua yhdessä toisten kanssa. Ammattiyhdistysväen, työttömi-en tai kuntapalvelujen tulevaisuudes-ta huolestuneiden, valtaa vailla olevi-en ihmisten kanssa.

Tammisaaressa vietetyillä Ay-väen rauhanpäivillä luovu-tettiin Rauhantyöpaikka 2005 -palkinto. Palkinto myön-netään vuosittain jollekin ansioituneelle työpaikalle tai taholle, joka on omalta osaltaan edistänyt rauhantyötä.

8 9

Se, että ruohonjuuri järjestäytyy ja pyrkii yhdessä vaikuttamaan tolkulli-sen elämän saavuttamiseen, herättää levottomuutta. Mihin kategoriaan hei-dät panisi? Kenen valtaa he kumartane-vat? Kun tämä on epäselvää, on näiden ryhmien ja kansanliikkeiden voitettava ennakkoluuloja ja oltava sitkeitä. Kun sisällä on syvä tieto siitä, että asia on oi-kea, että tällä on merkitystä ja se kantaa jatkoon. Se ohjaa matkalla eteenpäin.

Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton arvo, ihmisarvo. Se on työn pohja. Tässä jaamme samaa arvopohjaa ammattiyhdis-tysliikkeen ja rauhanliikkeen kanssa.

Mikä on ihmisen arvo tässä meidän yhteiskunnassamme käytännössä? Tätä

olen miettinyt viime aikoina, ja kysymyk-sen herätti mediavallan keskus, Helsingin Sanomat. Juuri ennen vuodenvaihdetta lehdessä oli juttu siitä, miten Hollannis-sa järjestetään asunnottoman ihmisen hautajaiset. Se virkamies, jonka tehtä-vänä asia on, etsii miehen omaisia, tut-tavia, entisiä työnantajiakin saadakseen vainajalle hautajaiset, joissa hänen saat-tajinaan olisi muitakin kuin virkamiehiä. Hautajaisista yritetään tehdä vainajan nä-köiset, etsitään jopa hänen lempimusiik-kiaan jäähyväishetkessä soitettavaksi. Ja aina keitetään kahvit, kuten muidenkin hautajaisissa on tapana. ”Ihminen tulee saattaa hautaan ihmisarvon mukaisesti”, sanoi virkamies Hollannista.

Viime viikolla saimme lukea samas-ta sanomalehdestä, mitä tapahtuu so-siaaliturvan varassa elävän, perheettö-män ihmisen omaisuudelle Helsingissä. Lehti kertoi, että kun vainajan 20-vuo-tias tytär tuli vanhempansa tavaroita noutamaan kaupungin vuokra-asun-nosta, asunto olikin tyhjennetty. Isän-nöitsijä oli tiettävästi myynyt asunnon tyhjennysoikeuden trokarille. Näin ni-mettömät ihmiset kertoivat tapahtuvan muuallakin perheettömien, toimeen-tulotuen varassa elävien ihmisten jää-mistöille. Kaupungin lakimies vahvisti, ettei muista koskaan järjestetyn perun-kirjoituksia toimeentulotuen perheet-tömille asiakkaille.

Minusta tässä on yksittäistä tapaus-ta laajempi ja merkittävämpi ajanku-va. Olemmeko menneet jo niin syvälle uusliberalistisen talouspolitiikan tuot-tamiin arvoihin, antaneet tuottavuuden arvojen mennä niin syvälle sisimpääm-me, että lopulta arjen valinnoissa ajat-

telemme, että ihmisen arvo, ihmisarvo, riippuu ihmisen omaisuudesta, asemas-ta ja perheen olemassaolosta. Että ih-misen perusoikeudet, laki, ei olekaan tarkoitettu toteutettavaksi sellaisen ih-misen kohdalla, joka eläessään joutuu yhteiskunnan tuen varaan.

Hälytyskellot eivät soi ja jos jollakin soivat, hän ei uskalla niitä soittaa.

Ehkäpä tässä on tämän ajan haaste. Tulla yhteen, jakaa toistemme tarinoita työelämästä, pätkätyöstä, julkisista pal-veluista, vallasta ja elämästä. Analysoi-daan niitä yhdessä ja soitetaan sitten hälytyskelloja. Tällaisia hälytyskellojen soittamisen arvoisia asioita on paljon. Niitä, joissa ei toteudu ihmisen arvo. Niitä, joissa on tehtävä toisin.

Jotta jo ihmisen elämä olisi ihmisen arvon, ihmisarvon mukaista.

Raija KorhonenYhteiskunnallisen työn pappi, Helsingin seurakuntayhtymäEila Pelttari (vas.) onnitteli Raija Korhosta.

Kuv

a: M

aisa

Kui

kka

Kiertävä palkinto on kyläseppä Orvo Saarisen tekemä rauhanvannas.

Kuv

a M

aisa

Kui

kka

8 9

Se, että ruohonjuuri järjestäytyy ja pyrkii yhdessä vaikuttamaan tolkulli-sen elämän saavuttamiseen, herättää levottomuutta. Mihin kategoriaan hei-dät panisi? Kenen valtaa he kumartane-vat? Kun tämä on epäselvää, on näiden ryhmien ja kansanliikkeiden voitettava ennakkoluuloja ja oltava sitkeitä. Kun sisällä on syvä tieto siitä, että asia on oi-kea, että tällä on merkitystä ja se kantaa jatkoon. Se ohjaa matkalla eteenpäin.

Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton arvo, ihmisarvo. Se on työn pohja. Tässä jaamme samaa arvopohjaa ammattiyhdis-tysliikkeen ja rauhanliikkeen kanssa.

Mikä on ihmisen arvo tässä meidän yhteiskunnassamme käytännössä? Tätä

olen miettinyt viime aikoina, ja kysymyk-sen herätti mediavallan keskus, Helsingin Sanomat. Juuri ennen vuodenvaihdetta lehdessä oli juttu siitä, miten Hollannis-sa järjestetään asunnottoman ihmisen hautajaiset. Se virkamies, jonka tehtä-vänä asia on, etsii miehen omaisia, tut-tavia, entisiä työnantajiakin saadakseen vainajalle hautajaiset, joissa hänen saat-tajinaan olisi muitakin kuin virkamiehiä. Hautajaisista yritetään tehdä vainajan nä-köiset, etsitään jopa hänen lempimusiik-kiaan jäähyväishetkessä soitettavaksi. Ja aina keitetään kahvit, kuten muidenkin hautajaisissa on tapana. ”Ihminen tulee saattaa hautaan ihmisarvon mukaisesti”, sanoi virkamies Hollannista.

Viime viikolla saimme lukea samas-ta sanomalehdestä, mitä tapahtuu so-siaaliturvan varassa elävän, perheettö-män ihmisen omaisuudelle Helsingissä. Lehti kertoi, että kun vainajan 20-vuo-tias tytär tuli vanhempansa tavaroita noutamaan kaupungin vuokra-asun-nosta, asunto olikin tyhjennetty. Isän-nöitsijä oli tiettävästi myynyt asunnon tyhjennysoikeuden trokarille. Näin ni-mettömät ihmiset kertoivat tapahtuvan muuallakin perheettömien, toimeen-tulotuen varassa elävien ihmisten jää-mistöille. Kaupungin lakimies vahvisti, ettei muista koskaan järjestetyn perun-kirjoituksia toimeentulotuen perheet-tömille asiakkaille.

Minusta tässä on yksittäistä tapaus-ta laajempi ja merkittävämpi ajanku-va. Olemmeko menneet jo niin syvälle uusliberalistisen talouspolitiikan tuot-tamiin arvoihin, antaneet tuottavuuden arvojen mennä niin syvälle sisimpääm-me, että lopulta arjen valinnoissa ajat-

telemme, että ihmisen arvo, ihmisarvo, riippuu ihmisen omaisuudesta, asemas-ta ja perheen olemassaolosta. Että ih-misen perusoikeudet, laki, ei olekaan tarkoitettu toteutettavaksi sellaisen ih-misen kohdalla, joka eläessään joutuu yhteiskunnan tuen varaan.

Hälytyskellot eivät soi ja jos jollakin soivat, hän ei uskalla niitä soittaa.

Ehkäpä tässä on tämän ajan haaste. Tulla yhteen, jakaa toistemme tarinoita työelämästä, pätkätyöstä, julkisista pal-veluista, vallasta ja elämästä. Analysoi-daan niitä yhdessä ja soitetaan sitten hälytyskelloja. Tällaisia hälytyskellojen soittamisen arvoisia asioita on paljon. Niitä, joissa ei toteudu ihmisen arvo. Niitä, joissa on tehtävä toisin.

Jotta jo ihmisen elämä olisi ihmisen arvon, ihmisarvon mukaista.

Raija KorhonenYhteiskunnallisen työn pappi, Helsingin seurakuntayhtymäEila Pelttari (vas.) onnitteli Raija Korhosta.

Kuv

a: M

aisa

Kui

kka

Kiertävä palkinto on kyläseppä Orvo Saarisen tekemä rauhanvannas.

Kuv

a M

aisa

Kui

kka

10 11

Keskustelijoina Antti Rinne, Toimihenkilöunioni, pj.,Jouko Karjalainen, tutkija, Stakes,Rafael Lehtinen, Väki Vallaton ry, pj.Vetäjä Eila Pelttari, JHL, pääluot-tamusmies, sihteeri Maisa Kuikka

Tilaisuuden alussa Antti Rinne kertoi tietotekniikan alan työntekijöille teh-dystä tutkimuksesta, jonka mukaan 67 prosenttia työntekijöistä kokee epämää-räistä uhkaa työpaikoillaan. Rafael Lehti-nen kritisoi puheenvuorossaan yritysten voiton maksimointia. Hän peräänkuu-lutti yhteiskunnallista järjestäytymistä, jonka myötä poliitikoilta vaadittaisiin puuttumista yhteiskunnan ja ihmisten pahoinvointiin. Samoin hän painotti ihmisten vastuuta omasta elämästään muutosvoiman alkuunpanijoina. Jouko Karjalainen lähestyi aihetta köyhyys- ja huono-osaisuusnäkökulmasta. Hän totesi työelämän pirstoutumisen näky-vän myös valtion viroissa. Viidentoista viime vuoden aikana hyvinvointivalti-oiden nouseva kehityssuunta on muut-tunut. Suomi on rikkaampi kuin kos-kaan aikaisemmin, mutta köyhimpien asema ei ole parantunut. Tuloerot ovat kääntyneet kasvuun. Toimeentulotu-en reaaliarvo on nyt 30 euroa pienem-pi kuin vuonna 1990. Osa-aika- ja pät-kätöiden määrä on lisääntynyt. Samoin

Suomeen on syntymässä työssäkäyvien köyhien ryhmä, ja erityisesti työelämään tulevien nuorten naisten asema on on-gelmallinen.

Antti Rinne totesi ay-liikkeen jä-mähtäneen paikoilleen viime vuo-sikymmenten aikana. Siltä on unoh-tunut työpaikkatason toiminta ja sen edistäminen. Myös luottamusmiesten tukeminen työpaikoilla on jäänyt lii-an vähäiseksi. Joukkojen herättäminen luottamusmiesten toiminnan tueksi on ollut vähäistä. Ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan työehtosopimusten ja lain-säädännön kautta, mutta tulopoliittisis-sa ratkaisuissa eivät työelämän kehittä-mishankkeet konkretisoidu. Suomessa olisi mahdollisuuksia parempiin ratkai-suihin, mutta paineen pitäisi tulla työ-paikoilta liittojen johtoon päin.

Finanssipolitiikka sanelee työelämän ehdot

Karjalainen totesi yhteiskunnallisten vaatimusten kohdistuvan vaikeimmassa asemassa oleviin ihmisiin, ja heidän on-gelmansa käännetään näyttämään elä-mänhallinnan puutteilta. Hän mainitsi peruspilareita, jotka ovat tunnusomaisia nykyiselle yhteiskuntapolitiikalle. Yh-tenä niistä on kansainvälinen kilpailu-

kyky, johon yhteiskunnan keskeisim-mät periaatteet on keskitetty. Euroopan unionikin on ilmoittanut pyrkivänsä tu-levaisuudessa olemaan maailman kil-pailukykyisin alue. Finanssijärjestelmän vakaus on yksi yhteiskunnan toimin-taa säätelevä voima, joka peittoaa muut intressit. Myös vähimmäisturvan taso on pyritty saamaan niin matalaksi, että matalapalkka-alat kiinnostavat. Riittä-vän toimeentulotason saavuttaminen nykyisessä tilanteessa edellyttää suk-kulointia pätkätöiden ja sosiaaliturvan välissä. Se vaatii kuitenkin hyvinvoin-tivaltion säilyttämistä ja vahvaa sosiaa-liturvajärjestelmää. Karjalainen tote-si myös, että pääomien vieminen pois Suomesta on huolestuttavaa.

Antti Rinne arveli maltillisten tupo-ratkaisujen syyksi sen, että työpaikko-jen on uskottu pysyvän Suomessa. Kui-tenkaan Suomeen ei ole investointien myötä syntynyt uusia työpaikkoja, ja yritysten päätökset tehdään usein maan rajojen ulkopuolella. Tässä kohtaa ay-liike on ollut hampaaton.

Ay-liikkeen pitää olla radkaali

Yleisöstä kommentoitiin, että työn laa-dun seuranta on jätetty työntekijälle it-selleen ja sen seurauksena työpaikoilla on sattunut työtapaturmia. Antti Rinne kommentoi huomiota toteamalla, että työnjohdon kouluttaminen on vähenty-nyt eikä työlainsäädäntöä aina nouda-teta työpaikoilla. Työntekijät myös ko-

kevat ettei johto välitä eikä tiedä mitä työpaikoilla tapahtuu. Rinne korosti, että ay-liikkeen pitää uskaltaa käyttää radikaaleja keinoja epäkohtien korjaa-misessa, mutta siihen tarvitaan työpaik-kojen ja työntekijöiden tukea. Ay-liike on ihmisten harjoittamaa toimintaa, ja organisaatiot ovat vain välineitä asioi-den toteuttamisessa.

Jouko Karjalainen totesi, että työelä-män murroksen takana on massiivinen markkinoiden vapauttaminen, joka al-koi jo Reaganin ja Thatcherin aikana ja jatkuu edelleenkin. Ylikansallista val-vontaa ei ole saatu aikaiseksi ja EU:kin on voimaton. Siltä puuttuu myös halu säädellä markkinoita.

Rinne nosti ay-liikkeen tärkeäksi teh-täväksi työehtosopimusten toteutumi-sen seuraamisen. Hän totesi kuitenkin, että sopimusten noudattaminen unoh-tuu, kun yritykset siirtyvät rajojen ul-kopuolelle. Esim. Baltiassa suomalais-ten yritysten järjestäytymisaste on 12 prosenttia. Yleisöstä tuli esimerkki No-kian toiminnasta Kiinassa. Selvitysten jälkeen oli ilmennyt, että yritys ei nou-dattanut edes Kiinan lakeja, ILO:n sää-döksistä puhumattakaan.

Opiskelijoiden asema ay-liikkeessä

Yleisöstä tuli kommentti, että pätkä-työläisyys tulee murtamaan ay-liiket-tä. Pätkätyöntekijät eivät tule saamaan oikeuksiaan ellei ay-liike vaadi niitä.

TYÖELÄMÄN PIRSTOUTUMINEN JA SEN YHTEIS-KUNNALLISET JA SOSIAALISET SEURAUKSET

10 11

Keskustelijoina Antti Rinne, Toimihenkilöunioni, pj.,Jouko Karjalainen, tutkija, Stakes,Rafael Lehtinen, Väki Vallaton ry, pj.Vetäjä Eila Pelttari, JHL, pääluot-tamusmies, sihteeri Maisa Kuikka

Tilaisuuden alussa Antti Rinne kertoi tietotekniikan alan työntekijöille teh-dystä tutkimuksesta, jonka mukaan 67 prosenttia työntekijöistä kokee epämää-räistä uhkaa työpaikoillaan. Rafael Lehti-nen kritisoi puheenvuorossaan yritysten voiton maksimointia. Hän peräänkuu-lutti yhteiskunnallista järjestäytymistä, jonka myötä poliitikoilta vaadittaisiin puuttumista yhteiskunnan ja ihmisten pahoinvointiin. Samoin hän painotti ihmisten vastuuta omasta elämästään muutosvoiman alkuunpanijoina. Jouko Karjalainen lähestyi aihetta köyhyys- ja huono-osaisuusnäkökulmasta. Hän totesi työelämän pirstoutumisen näky-vän myös valtion viroissa. Viidentoista viime vuoden aikana hyvinvointivalti-oiden nouseva kehityssuunta on muut-tunut. Suomi on rikkaampi kuin kos-kaan aikaisemmin, mutta köyhimpien asema ei ole parantunut. Tuloerot ovat kääntyneet kasvuun. Toimeentulotu-en reaaliarvo on nyt 30 euroa pienem-pi kuin vuonna 1990. Osa-aika- ja pät-kätöiden määrä on lisääntynyt. Samoin

Suomeen on syntymässä työssäkäyvien köyhien ryhmä, ja erityisesti työelämään tulevien nuorten naisten asema on on-gelmallinen.

Antti Rinne totesi ay-liikkeen jä-mähtäneen paikoilleen viime vuo-sikymmenten aikana. Siltä on unoh-tunut työpaikkatason toiminta ja sen edistäminen. Myös luottamusmiesten tukeminen työpaikoilla on jäänyt lii-an vähäiseksi. Joukkojen herättäminen luottamusmiesten toiminnan tueksi on ollut vähäistä. Ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan työehtosopimusten ja lain-säädännön kautta, mutta tulopoliittisis-sa ratkaisuissa eivät työelämän kehittä-mishankkeet konkretisoidu. Suomessa olisi mahdollisuuksia parempiin ratkai-suihin, mutta paineen pitäisi tulla työ-paikoilta liittojen johtoon päin.

Finanssipolitiikka sanelee työelämän ehdot

Karjalainen totesi yhteiskunnallisten vaatimusten kohdistuvan vaikeimmassa asemassa oleviin ihmisiin, ja heidän on-gelmansa käännetään näyttämään elä-mänhallinnan puutteilta. Hän mainitsi peruspilareita, jotka ovat tunnusomaisia nykyiselle yhteiskuntapolitiikalle. Yh-tenä niistä on kansainvälinen kilpailu-

kyky, johon yhteiskunnan keskeisim-mät periaatteet on keskitetty. Euroopan unionikin on ilmoittanut pyrkivänsä tu-levaisuudessa olemaan maailman kil-pailukykyisin alue. Finanssijärjestelmän vakaus on yksi yhteiskunnan toimin-taa säätelevä voima, joka peittoaa muut intressit. Myös vähimmäisturvan taso on pyritty saamaan niin matalaksi, että matalapalkka-alat kiinnostavat. Riittä-vän toimeentulotason saavuttaminen nykyisessä tilanteessa edellyttää suk-kulointia pätkätöiden ja sosiaaliturvan välissä. Se vaatii kuitenkin hyvinvoin-tivaltion säilyttämistä ja vahvaa sosiaa-liturvajärjestelmää. Karjalainen tote-si myös, että pääomien vieminen pois Suomesta on huolestuttavaa.

Antti Rinne arveli maltillisten tupo-ratkaisujen syyksi sen, että työpaikko-jen on uskottu pysyvän Suomessa. Kui-tenkaan Suomeen ei ole investointien myötä syntynyt uusia työpaikkoja, ja yritysten päätökset tehdään usein maan rajojen ulkopuolella. Tässä kohtaa ay-liike on ollut hampaaton.

Ay-liikkeen pitää olla radkaali

Yleisöstä kommentoitiin, että työn laa-dun seuranta on jätetty työntekijälle it-selleen ja sen seurauksena työpaikoilla on sattunut työtapaturmia. Antti Rinne kommentoi huomiota toteamalla, että työnjohdon kouluttaminen on vähenty-nyt eikä työlainsäädäntöä aina nouda-teta työpaikoilla. Työntekijät myös ko-

kevat ettei johto välitä eikä tiedä mitä työpaikoilla tapahtuu. Rinne korosti, että ay-liikkeen pitää uskaltaa käyttää radikaaleja keinoja epäkohtien korjaa-misessa, mutta siihen tarvitaan työpaik-kojen ja työntekijöiden tukea. Ay-liike on ihmisten harjoittamaa toimintaa, ja organisaatiot ovat vain välineitä asioi-den toteuttamisessa.

Jouko Karjalainen totesi, että työelä-män murroksen takana on massiivinen markkinoiden vapauttaminen, joka al-koi jo Reaganin ja Thatcherin aikana ja jatkuu edelleenkin. Ylikansallista val-vontaa ei ole saatu aikaiseksi ja EU:kin on voimaton. Siltä puuttuu myös halu säädellä markkinoita.

Rinne nosti ay-liikkeen tärkeäksi teh-täväksi työehtosopimusten toteutumi-sen seuraamisen. Hän totesi kuitenkin, että sopimusten noudattaminen unoh-tuu, kun yritykset siirtyvät rajojen ul-kopuolelle. Esim. Baltiassa suomalais-ten yritysten järjestäytymisaste on 12 prosenttia. Yleisöstä tuli esimerkki No-kian toiminnasta Kiinassa. Selvitysten jälkeen oli ilmennyt, että yritys ei nou-dattanut edes Kiinan lakeja, ILO:n sää-döksistä puhumattakaan.

Opiskelijoiden asema ay-liikkeessä

Yleisöstä tuli kommentti, että pätkä-työläisyys tulee murtamaan ay-liiket-tä. Pätkätyöntekijät eivät tule saamaan oikeuksiaan ellei ay-liike vaadi niitä.

TYÖELÄMÄN PIRSTOUTUMINEN JA SEN YHTEIS-KUNNALLISET JA SOSIAALISET SEURAUKSET

12 13

Antti Rinne lisäsi, että työikäisten mää-rä tulee vähenemään. Se tarkoittaa myös sitä, että ay-liikkeen jäsenten määrä pie-nenee.

Yleisöstä toivottiin ay-liikkeen tu-kevan ja kiinnittävän huomiota opis-kelijoiden asemaan ay-liikkeessä. Antti Rinne vastasi tähän toteamalla, ettei ay-liike ole kyennyt sitouttamaan opiskeli-joita. Alle 35-vuotiaiden järjestäytymis-aste on alhainen. Syynä on lähinnä se, että opiskelijoihin suunnattu taloudelli-

nen tuki on käytetty varsinaisen ay-toi-minnan sijasta suureksi osaksi viihteel-liseen toimintaan.

Lisäksi yleisön puheenvuoroissa tuli esille valtion palkkarakenneuudistus, joka johtaa virheelliseen kilpailutilan-teeseen työyhteisöissä. Samoin todet-tiin huoli ulkopuolisen rahoituksen (yritysten) lisääntymisestä yliopisto-maailmassa. Se saattaa vääristää koulu-tuksen tavoitteita ja tutkimustoimintaa tulevaisuudessa.

AlustajaVille-Veikko Hirvelä, kansalaisaktivisti, Maan ystävät ry. Teemavetäjä Juha Kovanen,sihteeri Leena Brunberg

Ihmisoikeudet EU:n perus-tuslakiesityksen kannalta

EU:n jäsenyys ei ole tuonut kansalai-sille niitä uudistuksia ja oikeuksia, joita valtaosa EU:n kansalaisista olisi odot-tanut ja joita he pitävät tärkeinä. Pe-rustuslakiluonnoksen lähtökohtana ei ole ihmisoikeuksien toteutuminen käy-tännössä vaan vapaa kauppa, pääoman täydellinen herruus yhteiskunnassa, palvelujen yksityistäminen, työvoima-reservien kasvattaminen sekä palkan-alennukset näihin tavoitteisiin sopivien direktiivien ja määräysten kautta.

Miesten ja naisten tasa-arvokysy-mykset eivät ole toteutuneet kansa-laisten toivomalla tavalla. Työn ja per-heen yhteensovittamisessa on suuria ongelmia. Lasten päivähoitopaikkojen riittämättömyys ajaa perheen huoltajia takaisin kotiin hellan ääreen. Perustus-laillisissa uudistuksissa ei ole ollut läh-tökohtana ihmisen ja ympäristön hy-vinvointi vaan ylikansallisten yhtiöiden vapaa liikkuvuus, jatkuva tuloksen kas-vu, josta hyödyn kerää pieni eliitti.

Työllisyys

Palveluiden yksityistäminen on lisän-nyt työttömyyttä ja tuonut monia hei-kennyksiä työelämään ja julkisiin pal-veluihin. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet huolestuttavissa määrin. Palkka- ja työehtojen huonontuminen on pirstonut ihmisten arjen ja vapaa-ajan. Yhä useammat työntekijät eivät selviydy palkallaan edes perusmenoista vaan joutuvat turvautumaan toimeen-tulotukeen. Liiallinen työaikojen vaih-telu ja ylipitkät työpäivät liian lyhyine lepoaikoineen uuvuttavat työntekijät. Sidonnaisuus työhön on kasvanut sel-laiseksi, että työntekijän on aina olta-va työyhteisön tavoitettavissa.

1. IHMISOIKEUDET JA EUROOPAN UNIONI

Ville-Veikko Hirvelä

Kaupunginjohtaja Mårten Johansson kommentoi keskustelua.

Takana panelistit (vas.) Jouko Karjalainen, Eila Pelttari (vetäjä),

Rafael Lehtinen ja Antti Rinne.

Kuv

a: T

oivo

Koi

vist

o

Kuva: Toivo K

oivisto

12 13

Antti Rinne lisäsi, että työikäisten mää-rä tulee vähenemään. Se tarkoittaa myös sitä, että ay-liikkeen jäsenten määrä pie-nenee.

Yleisöstä toivottiin ay-liikkeen tu-kevan ja kiinnittävän huomiota opis-kelijoiden asemaan ay-liikkeessä. Antti Rinne vastasi tähän toteamalla, ettei ay-liike ole kyennyt sitouttamaan opiskeli-joita. Alle 35-vuotiaiden järjestäytymis-aste on alhainen. Syynä on lähinnä se, että opiskelijoihin suunnattu taloudelli-

nen tuki on käytetty varsinaisen ay-toi-minnan sijasta suureksi osaksi viihteel-liseen toimintaan.

Lisäksi yleisön puheenvuoroissa tuli esille valtion palkkarakenneuudistus, joka johtaa virheelliseen kilpailutilan-teeseen työyhteisöissä. Samoin todet-tiin huoli ulkopuolisen rahoituksen (yritysten) lisääntymisestä yliopisto-maailmassa. Se saattaa vääristää koulu-tuksen tavoitteita ja tutkimustoimintaa tulevaisuudessa.

AlustajaVille-Veikko Hirvelä, kansalaisaktivisti, Maan ystävät ry. Teemavetäjä Juha Kovanen,sihteeri Leena Brunberg

Ihmisoikeudet EU:n perus-tuslakiesityksen kannalta

EU:n jäsenyys ei ole tuonut kansalai-sille niitä uudistuksia ja oikeuksia, joita valtaosa EU:n kansalaisista olisi odot-tanut ja joita he pitävät tärkeinä. Pe-rustuslakiluonnoksen lähtökohtana ei ole ihmisoikeuksien toteutuminen käy-tännössä vaan vapaa kauppa, pääoman täydellinen herruus yhteiskunnassa, palvelujen yksityistäminen, työvoima-reservien kasvattaminen sekä palkan-alennukset näihin tavoitteisiin sopivien direktiivien ja määräysten kautta.

Miesten ja naisten tasa-arvokysy-mykset eivät ole toteutuneet kansa-laisten toivomalla tavalla. Työn ja per-heen yhteensovittamisessa on suuria ongelmia. Lasten päivähoitopaikkojen riittämättömyys ajaa perheen huoltajia takaisin kotiin hellan ääreen. Perustus-laillisissa uudistuksissa ei ole ollut läh-tökohtana ihmisen ja ympäristön hy-vinvointi vaan ylikansallisten yhtiöiden vapaa liikkuvuus, jatkuva tuloksen kas-vu, josta hyödyn kerää pieni eliitti.

Työllisyys

Palveluiden yksityistäminen on lisän-nyt työttömyyttä ja tuonut monia hei-kennyksiä työelämään ja julkisiin pal-veluihin. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet huolestuttavissa määrin. Palkka- ja työehtojen huonontuminen on pirstonut ihmisten arjen ja vapaa-ajan. Yhä useammat työntekijät eivät selviydy palkallaan edes perusmenoista vaan joutuvat turvautumaan toimeen-tulotukeen. Liiallinen työaikojen vaih-telu ja ylipitkät työpäivät liian lyhyine lepoaikoineen uuvuttavat työntekijät. Sidonnaisuus työhön on kasvanut sel-laiseksi, että työntekijän on aina olta-va työyhteisön tavoitettavissa.

1. IHMISOIKEUDET JA EUROOPAN UNIONI

Ville-Veikko Hirvelä

Kaupunginjohtaja Mårten Johansson kommentoi keskustelua.

Takana panelistit (vas.) Jouko Karjalainen, Eila Pelttari (vetäjä),

Rafael Lehtinen ja Antti Rinne.

Kuv

a: T

oivo

Koi

vist

o

Kuva: Toivo K

oivisto

14 15

Sota

Suomen rauhanturvalakia ollaan muut-tamassa. Toteutuessaan tämä muut-taa perinteisen rauhanturvatoiminnan luonteen – enää ei tarvittaisi YK:n pää-töstä vaan sallitaan osallistuminen so-tatoimiin, jotka perustellaan USA:n ja Euroopan unionin suurvaltojen intres-sien mukaan.

Valtaosa kansalaisista vastustaa Na-toon liittymistä, koska riski joutua so-tiin kasvaa. Natoon liittyminen ei myös-kään lisää turvallisuutta vaan heikentää sitä, ja mm. terrorismin uhka kasvaa. Lisäksi liittyminen Natoon veisi lisää varoja, jotka voisi käyttää muutoin so-siaali- ja terveyspalveluihin.

Sodan ja rauhan kysymyksissä on noudatettava YK-valtuutuksia ja kan-salaisten tahtoa.

EU:n valtaoikeuksien turvaaminen

EU-oikeus asettaa yritysten vapaan kil-pailun oikeudet etusijalle ja ihmisoike-uksia tulkitaan tältä pohjalta. EU hä-märtää perinteisen oikeuskäsityksen – miksi olemme olemassa ja mikä on oikeusjärjestelmän tehtävä. EU:n perus-tuslaki ei riitä toteuttamaan niitä ihmis-oikeuksia, joita sivistys- ja oikeusvalti-olta odotetaan. Perustuslakiluonnoksen lähtökohtana ei ole ihmisoikeuksien to-

Alustaja ja teemavetäjä Olli-Pekka Haavisto, Attac / Jordens vänner, ja Tove Selin, FinnWatch Sihteeri Susanna Mehtonen

Maapallon pinta-alasta noin 72 pro-senttia on vettä. Tästä määrästä suo-latonta vettä on vain 2,6 prosenttia ja ihmisen käytettävissä vain 0,1–1,3 pro-senttia, sillä makeasta vedestä suurin osa on sitoutuneena napa- ja vuoris-tojäätiköihin. Kestävällä tavalla, pohja-vesiä riistämättä, voidaan vettä käyttää vain sopeutumalla vuosittaiseen sadan-taan eli luonnolliseen globaaliin vesi-kiertoon.

Vuosina 1950–1990 veden kulutus kasvoi 300 prosenttia. Kulutus kak-sinkertaistuu joka kahdeskymmenes vuosi. Ilman puhdasta juomavettä on nykyisin noin miljardi maapallon vä-estöstä, ja ilman kunnollista sanitaa-tiota noin 2,5 miljardia. Likaisen ve-den johdosta kuolee päivittäin 30 000 ihmistä, joista 6 000 on lapsia. Mää-rä on enemmän kuin kaikki muut ei-luonnolliset kuolemat yhteensä. Vuon-na 2025 kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä tulee kärsimään makean ve-den puutteesta.

Veden kulutus jakaantuu globaalis-ti keskimäärin seuraavasti: kotitaloudet

10 prosenttia, maatalous 65 prosenttia ja teollisuus 25 prosenttia. Euroopassa teollisuuden osuus veden kulutuksesta on 40 prosenttia runsaan teollisuuden ja suhteellisesti vähentyneen elintarvi-keomavaraisuuden johdosta.

2. VESI: KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ, IHMISOIKEU-DET JA VAIHTOEHDOT YKSITYISTÄMISELLE

teutuminen vaan pikemminkin niiden heikentäminen. Se ohittaisi myös kan-sallisen lainsäädännön, Suomen perus-tuslaki mukaan luettuna. Jäsenmaiden pitää itse voida päättää ihmisoikeuk-siin perustuvista julkisista palveluista, eikä antaa niitä EU:n tai sen tuomio-istuimen päätettäväksi. Demokratiassa valta kuuluu kansalle. EU:n perustus-lain sisällöstä päättämisen tulisi tapah-tua aina kansan tahdosta ja mieluiten kansanäänestyksellä.

Mikä vaihtoehdoksi

EU:n talouspolitiikka on lisännyt ja sy-ventänyt ristiriitaa ihmisen ja luonnon välillä.

Tuotantoteollisuus ja palvelut on jär-jestettävä niin, että tuotteet ja niiden käyttö parantavat ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia.

Lopuksi

Tilaisuudessa tulivat selvästi esille ay-väen paineet lähteä liikkeelle. Ay-liikkeen johto on saatava ajamaan ja puolustamaan työntekijöiden etuja ja oikeuksia. Yritysjohto on laitettava vastuuseen työttömyyden lisääntymi-sestä, työehtojen heikennyksistä sekä työntekijöiden lisääntyvästä hyväksi-käytöstä.

Kulutuskeskeistä vedenkäyttöä

Puolet maapallon väestöstä harjoittaa osittain kotitalousviljelyä ja vain puo-let koko ihmiskunnasta asuu nykyisin kaupungeissa. Siten yksi maaseudun asukas huolehtii itsensä lisäksi yhden kaupunkilaisen ruokaturvasta. Vuoteen 2030 mennessä planeettamme väestös-

14 15

Sota

Suomen rauhanturvalakia ollaan muut-tamassa. Toteutuessaan tämä muut-taa perinteisen rauhanturvatoiminnan luonteen – enää ei tarvittaisi YK:n pää-töstä vaan sallitaan osallistuminen so-tatoimiin, jotka perustellaan USA:n ja Euroopan unionin suurvaltojen intres-sien mukaan.

Valtaosa kansalaisista vastustaa Na-toon liittymistä, koska riski joutua so-tiin kasvaa. Natoon liittyminen ei myös-kään lisää turvallisuutta vaan heikentää sitä, ja mm. terrorismin uhka kasvaa. Lisäksi liittyminen Natoon veisi lisää varoja, jotka voisi käyttää muutoin so-siaali- ja terveyspalveluihin.

Sodan ja rauhan kysymyksissä on noudatettava YK-valtuutuksia ja kan-salaisten tahtoa.

EU:n valtaoikeuksien turvaaminen

EU-oikeus asettaa yritysten vapaan kil-pailun oikeudet etusijalle ja ihmisoike-uksia tulkitaan tältä pohjalta. EU hä-märtää perinteisen oikeuskäsityksen – miksi olemme olemassa ja mikä on oikeusjärjestelmän tehtävä. EU:n perus-tuslaki ei riitä toteuttamaan niitä ihmis-oikeuksia, joita sivistys- ja oikeusvalti-olta odotetaan. Perustuslakiluonnoksen lähtökohtana ei ole ihmisoikeuksien to-

Alustaja ja teemavetäjä Olli-Pekka Haavisto, Attac / Jordens vänner, ja Tove Selin, FinnWatch Sihteeri Susanna Mehtonen

Maapallon pinta-alasta noin 72 pro-senttia on vettä. Tästä määrästä suo-latonta vettä on vain 2,6 prosenttia ja ihmisen käytettävissä vain 0,1–1,3 pro-senttia, sillä makeasta vedestä suurin osa on sitoutuneena napa- ja vuoris-tojäätiköihin. Kestävällä tavalla, pohja-vesiä riistämättä, voidaan vettä käyttää vain sopeutumalla vuosittaiseen sadan-taan eli luonnolliseen globaaliin vesi-kiertoon.

Vuosina 1950–1990 veden kulutus kasvoi 300 prosenttia. Kulutus kak-sinkertaistuu joka kahdeskymmenes vuosi. Ilman puhdasta juomavettä on nykyisin noin miljardi maapallon vä-estöstä, ja ilman kunnollista sanitaa-tiota noin 2,5 miljardia. Likaisen ve-den johdosta kuolee päivittäin 30 000 ihmistä, joista 6 000 on lapsia. Mää-rä on enemmän kuin kaikki muut ei-luonnolliset kuolemat yhteensä. Vuon-na 2025 kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä tulee kärsimään makean ve-den puutteesta.

Veden kulutus jakaantuu globaalis-ti keskimäärin seuraavasti: kotitaloudet

10 prosenttia, maatalous 65 prosenttia ja teollisuus 25 prosenttia. Euroopassa teollisuuden osuus veden kulutuksesta on 40 prosenttia runsaan teollisuuden ja suhteellisesti vähentyneen elintarvi-keomavaraisuuden johdosta.

2. VESI: KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ, IHMISOIKEU-DET JA VAIHTOEHDOT YKSITYISTÄMISELLE

teutuminen vaan pikemminkin niiden heikentäminen. Se ohittaisi myös kan-sallisen lainsäädännön, Suomen perus-tuslaki mukaan luettuna. Jäsenmaiden pitää itse voida päättää ihmisoikeuk-siin perustuvista julkisista palveluista, eikä antaa niitä EU:n tai sen tuomio-istuimen päätettäväksi. Demokratiassa valta kuuluu kansalle. EU:n perustus-lain sisällöstä päättämisen tulisi tapah-tua aina kansan tahdosta ja mieluiten kansanäänestyksellä.

Mikä vaihtoehdoksi

EU:n talouspolitiikka on lisännyt ja sy-ventänyt ristiriitaa ihmisen ja luonnon välillä.

Tuotantoteollisuus ja palvelut on jär-jestettävä niin, että tuotteet ja niiden käyttö parantavat ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia.

Lopuksi

Tilaisuudessa tulivat selvästi esille ay-väen paineet lähteä liikkeelle. Ay-liikkeen johto on saatava ajamaan ja puolustamaan työntekijöiden etuja ja oikeuksia. Yritysjohto on laitettava vastuuseen työttömyyden lisääntymi-sestä, työehtojen heikennyksistä sekä työntekijöiden lisääntyvästä hyväksi-käytöstä.

Kulutuskeskeistä vedenkäyttöä

Puolet maapallon väestöstä harjoittaa osittain kotitalousviljelyä ja vain puo-let koko ihmiskunnasta asuu nykyisin kaupungeissa. Siten yksi maaseudun asukas huolehtii itsensä lisäksi yhden kaupunkilaisen ruokaturvasta. Vuoteen 2030 mennessä planeettamme väestös-

16 17

tä jo 60 prosenttia asuu kaupungeissa. Silloin yksi maaseudun asukas joutuu huolehtimaan itsensä lisäksi jo kahden kaupunkilaisen ruokaturvasta. Tämäkin merkitsee maaseudun veden lisäänty-vää siirtymistä kaupunkien asukkaiden käyttöön. Henkilökohtainen vedenku-lutus kaupungissa on keskimäärin kym-menen kertaa suurempi kuin maaseu-dulla. Syy suureen kulutukseen löytyy taloudesta ja elämänmuodosta, joka on yhä enemmän kulutuskeskeistä. Eniten vettä kulutetaan Pohjois-Amerikassa. 12 prosenttia maapallon väestöstä käyttää 85 prosenttia makeasta vedes-tä. Me suomalaiset olemme järvien, jo-kien ja puhtaan vetemme ansiosta etu-oikeutetussa asemassa muihin maihin nähden. Kuitenkin kulutustottumuk-semme vaikuttavat myös kehitysmai-den vedenkulutukseen. Kun esimer-kiksi syömme appelsiinin tai ostamme uudet lenkkarit, käytämme sen hyö-dyn, joka vedestä voidaan maatalou-dessa tai teollisuudessa saada. Kaikkien tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen tarvitaan vettä, ja se johtaa usein tuo-tantoalueen pohjaveden liikakäyttöön paikallisten asukkaiden juomavesitur-van kustannuksella.

Matkailuteollisuus, jonka tarpei-siin rakennetaan hotelleja ja golfra-toja, aiheuttaa suuria vesiongelmia. Turistit käyttävät vettä hotelleissa teollisuusmaiden kaupunkien tuhlai-levaan tapaan, ja golfkenttien ylläpi-toon tarvitaan runsasta kastelua. Tämä vesi on pois paikalliselta väestöltä.

Ilmastonmuutos ja vesiturva

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa maail-man vesiturvaan. Vuoteen 2035 men-nessä Himalajan jäätiköistä on sulanut 80 prosenttia. Seurauksena ovat ensin valtavat tulvat ja sitten kuivuus. Tulvat aiheuttavat eroosiota, joka heikentää maan ravinnepitoisuutta ja maaperän kykyä pidättää vettä, mikä edelleen hei-kentää ekologista vesitasapainoa. Suu-ret Aasian joet kuten Keltainenjoki, Brahmaputra, Ganges ja Indus saavat alkunsa Himalajalta. Yksin Keltaisen- joen valuma-alueella asuu 800 miljoo-naa ihmistä, joiden vesi- ja ruokatur-vaan jäätiköiden sulaminen vaikuttaa suoraan.

Jos vesi yksityistetään, hinnat nouse-vat ja maksukyvyttömiltä loppuu vesi. Myös sen laatu heikkenee, ja lahjonta sekä korruptio lisääntyvät.

Vesi on jokaisen ihmisen perusoikeus – ihmisoikeus. BOOT, Build, Own, Ope-rate, Transfer, (rakenna, omista, toimi, siirrä) on toimintamalli, jota on käytetty yksityistämisessä. Sen avulla yksityistä-misen tuomat voitot saadaan tehokkaas-ti yrityksen haltuun ja syntyneet haitat sysättyä ihmisten ja julkisen hallinnon niskoille. Mallia on käytetty myös useis-sa patohankkeissa kuten Mekong-joella, jossa pohjoismaatkin ovat osittain mu-kana. Padot vaativat aina tekojärven. Tekojärvessä seisova vesi edistää mm. malarian leviämistä. Alueen geologisis-ta oloista johtuen tekojärvet madaltu-vat nopeasti, jolloin padot ovat käyttö-

kelvottomia. Jättimäiset voitot saaneet yritykset poistuvat paikalta jättäen ih-miset ja julkisen hallinnon romahtanei-den ekologisten olojen keskelle. Me-kong-joelle ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa lisää patoja.

Tietoja veden yksityistämisen vaih-toehdoista on kirjassa Reclaming Pub-lic Water, joka julkistetaan suomeksi Suomen sosiaalifoorumissa huhtikuus-sa 2006.

Ryhmässä toivottiin Suomen suu-rimmalta kansalaisaktivistiryhmältä, eli ay-väeltä, käytännön toimenpitei-tä asiaan.

Lisätietoja vedestä, yksityistämisestä (mm. Argentiinan ja Tallinnan tapa-ukset) ja ihmisoikeuksista Kirkon Ul-komaanavun Vastuuviikon kampanja-materiaalista www.vastuuviikko.fi , Himalajasta www.yellowriversource.org/ sekä julkisen ja julkisen kumppanuu-desta (public-public-partnership PUP)www.tni.org/books/publicwater.htm.

Susanna Mehtonen kirjasi ylös Olli-Pekka Haaviston alustusta.K

uva:

Toi

vo K

oivi

sto

16 17

tä jo 60 prosenttia asuu kaupungeissa. Silloin yksi maaseudun asukas joutuu huolehtimaan itsensä lisäksi jo kahden kaupunkilaisen ruokaturvasta. Tämäkin merkitsee maaseudun veden lisäänty-vää siirtymistä kaupunkien asukkaiden käyttöön. Henkilökohtainen vedenku-lutus kaupungissa on keskimäärin kym-menen kertaa suurempi kuin maaseu-dulla. Syy suureen kulutukseen löytyy taloudesta ja elämänmuodosta, joka on yhä enemmän kulutuskeskeistä. Eniten vettä kulutetaan Pohjois-Amerikassa. 12 prosenttia maapallon väestöstä käyttää 85 prosenttia makeasta vedes-tä. Me suomalaiset olemme järvien, jo-kien ja puhtaan vetemme ansiosta etu-oikeutetussa asemassa muihin maihin nähden. Kuitenkin kulutustottumuk-semme vaikuttavat myös kehitysmai-den vedenkulutukseen. Kun esimer-kiksi syömme appelsiinin tai ostamme uudet lenkkarit, käytämme sen hyö-dyn, joka vedestä voidaan maatalou-dessa tai teollisuudessa saada. Kaikkien tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen tarvitaan vettä, ja se johtaa usein tuo-tantoalueen pohjaveden liikakäyttöön paikallisten asukkaiden juomavesitur-van kustannuksella.

Matkailuteollisuus, jonka tarpei-siin rakennetaan hotelleja ja golfra-toja, aiheuttaa suuria vesiongelmia. Turistit käyttävät vettä hotelleissa teollisuusmaiden kaupunkien tuhlai-levaan tapaan, ja golfkenttien ylläpi-toon tarvitaan runsasta kastelua. Tämä vesi on pois paikalliselta väestöltä.

Ilmastonmuutos ja vesiturva

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa maail-man vesiturvaan. Vuoteen 2035 men-nessä Himalajan jäätiköistä on sulanut 80 prosenttia. Seurauksena ovat ensin valtavat tulvat ja sitten kuivuus. Tulvat aiheuttavat eroosiota, joka heikentää maan ravinnepitoisuutta ja maaperän kykyä pidättää vettä, mikä edelleen hei-kentää ekologista vesitasapainoa. Suu-ret Aasian joet kuten Keltainenjoki, Brahmaputra, Ganges ja Indus saavat alkunsa Himalajalta. Yksin Keltaisen- joen valuma-alueella asuu 800 miljoo-naa ihmistä, joiden vesi- ja ruokatur-vaan jäätiköiden sulaminen vaikuttaa suoraan.

Jos vesi yksityistetään, hinnat nouse-vat ja maksukyvyttömiltä loppuu vesi. Myös sen laatu heikkenee, ja lahjonta sekä korruptio lisääntyvät.

Vesi on jokaisen ihmisen perusoikeus – ihmisoikeus. BOOT, Build, Own, Ope-rate, Transfer, (rakenna, omista, toimi, siirrä) on toimintamalli, jota on käytetty yksityistämisessä. Sen avulla yksityistä-misen tuomat voitot saadaan tehokkaas-ti yrityksen haltuun ja syntyneet haitat sysättyä ihmisten ja julkisen hallinnon niskoille. Mallia on käytetty myös useis-sa patohankkeissa kuten Mekong-joella, jossa pohjoismaatkin ovat osittain mu-kana. Padot vaativat aina tekojärven. Tekojärvessä seisova vesi edistää mm. malarian leviämistä. Alueen geologisis-ta oloista johtuen tekojärvet madaltu-vat nopeasti, jolloin padot ovat käyttö-

kelvottomia. Jättimäiset voitot saaneet yritykset poistuvat paikalta jättäen ih-miset ja julkisen hallinnon romahtanei-den ekologisten olojen keskelle. Me-kong-joelle ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa lisää patoja.

Tietoja veden yksityistämisen vaih-toehdoista on kirjassa Reclaming Pub-lic Water, joka julkistetaan suomeksi Suomen sosiaalifoorumissa huhtikuus-sa 2006.

Ryhmässä toivottiin Suomen suu-rimmalta kansalaisaktivistiryhmältä, eli ay-väeltä, käytännön toimenpitei-tä asiaan.

Lisätietoja vedestä, yksityistämisestä (mm. Argentiinan ja Tallinnan tapa-ukset) ja ihmisoikeuksista Kirkon Ul-komaanavun Vastuuviikon kampanja-materiaalista www.vastuuviikko.fi , Himalajasta www.yellowriversource.org/ sekä julkisen ja julkisen kumppanuu-desta (public-public-partnership PUP)www.tni.org/books/publicwater.htm.

Susanna Mehtonen kirjasi ylös Olli-Pekka Haaviston alustusta.

Kuv

a: T

oivo

Koi

vist

o

18 19

Alustajat Tatiana Konovalova, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto ja Soran Zaki, Suomen maahan-muuttajien kotouttamisyhdistys Su-muko ry:n pj. Teemavetäjä Leo Perkiö, sihteeri Pirjo Korhonen

Tatiana Konovalova, joka on asunut kah-deksan vuotta Suomessa, piti tärkeänä että maahanmuuttajat otetaan mukaan heitä koskevaan keskusteluun. Venä-jänkielisten yhdistysten liitto edustaa venäläisiä kaikkialla Suomessa ja ajaa heidän etujaan. Liiton lehti Spektr on tehnyt kyselyn, johon on vastannut 407 henkeä 73 eri kaupungista ja kunnasta. Yhteenvedon mukaan maahanmuuttaji-en tilanne yleisesti ottaen paranee, mitä pidempään he ovat asuneet Suomes-sa. Yleisimpiä ongelmia ovat, että maa-hanmuuttajien ammatillista pätevyyttä ei haluta tunnustaa, muualla suoritetut tutkinnot eivät kelpaa Suomessa ja että aiempaa työkokemusta ei huomioida. Perusteltua olisi olla vaatimatta maa-hanmuttajilta ruotsin kielen taitoa val-tion viroissa. Vastaajista noin kolman-nes kuului ay-liikkeeseen.

Tietoa ei kuitenkaan ole tarpeeksi vaikka avun tarve on suuri. Maahan-muuttajat eivät alussa saa esim. lakimie-hen palveluja. Suurin osa työpaikkojen ongelmista, kuten huono työilmapii-

3. MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA

TYÖMARKKINOILLA

ri, työterveysongelmat, määräaikaiset työsuhteet sekä perhe-elämän ja työn yhdistäminen, ovat yhteisiä valtaväes-tön kanssa.

Tarvittaisiin enemmän solidaarisuut-ta maahanmuuttajia kohtaan ja enem-män myönteisten asioiden esilläpitoa mediassa. Olisi vältettävä lietsomasta “Karjala takaisin”-vaatimusta, koska se muuttuu historiaa tuntemattomien suo-malaisten nuorten keskuudessa viha-mielisyydeksi venäläisiä kohtaan ja saat-taa saada arvaamattomia seurauksia.

Suomalaisen yhteiskunnan ongelmat heijastuvat maahanmuuttajissa

Kurdi Soran Zaki on paennut Iranista Suomeen Turkin ja Irakin kautta. Hän opiskelee suomen kieltä Helsingin yli-opistossa ja on toiminut tulkkina koh-ta kymmenen vuotta.

Maahanmuuttajien ongelmissa hei-jastuvat suomalaisen yhteiskunnan on-gelmat. Koska kieli ja ympäristö ovat niin erilaiset, vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. On työttömyyttä ja opis-kelukin on hankalaa, koska tutkinnot ovat yhteensovittamattomia. Usein kysy-mys on kieliongelmien ohella myös siitä, että joiltakin maahanmuuttajilta saattaa puuttua luku- ja kirjoitustaito. Kielito-distusten hankkiminen on kallista. So-peutumisongelmat johtavat mielenterve-ysongelmiin. Joskus ainoa mahdollisuus saada tietoa ulkomaailman tapahtumista on soittaa sukulaisille kotimaahan!

Noin puolet somalialaisista ja joka neljäs venäläinen, virolainen tai vietna-milainen on kokenut syrjintää Suomes-sa. Olisi tärkeää kuulla maahanmuuttajia heidän tarpeissaan. Tiedonsaanti olisi äärettömän tärkeää, koska ilman sitä on vaikeaa tehdä mitään. Siksi pitkäkestoi-set ja kulttuuripainotteiset kielikurssit olisivat hyvin tärkeitä. Käytännössä suo-men kieltä on vaikea oppia ilman kurs-seja, koska jokapäiväisessä kanssakäy-misessä suomalaiset ovat vähäpuheisia. Vaikka Suomi on maahanmuuttajille tur-vallinen maa, heillä ei mene hyvin ilman

myös omalla kielellä saatavaa tietoa. Jos-kus on vaikea luottaa viranomaisiin, jos on ollut uhattuna kotimaassa.

Keskustelussa tuli esille, että lapset sopeutuvat aikuisia helpommin. Hei-dän ongelmanaan on kuitenkin joutu-minen kahden kulttuurin väliin. Lasten ja nuorten ongelmat purkautuvat poiki-en kohdalla rikollisuutena ja tytöillä ma-sentuneisuutena. Eritysesti lapsille oli-si avuksi kummitoiminta, jonka kautta suomalaiset perheet tukisivat maahan-muuttajaperheitä.

Lopuksi todettiin, että Suomes-ta puuttuu vielä valmiuksia maahan-muuttajien kohtaamiseen, koska ko-kemuksia on ollut vasta niin vähän aikaa. On myös syytä analysoida, onko Suomessa esiintyvä ulkomaalaisviha, asenteellisuus ja auttamishalun puu-te kasvatuksen tulos vai osoitus tietä-mättömyydestä.

Tatiana Konovalova

Kuva: M

aisa Kuikka

Soran Zaki

Kuva: Toivo K

oivisto

18 19

Alustajat Tatiana Konovalova, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto ja Soran Zaki, Suomen maahan-muuttajien kotouttamisyhdistys Su-muko ry:n pj. Teemavetäjä Leo Perkiö, sihteeri Pirjo Korhonen

Tatiana Konovalova, joka on asunut kah-deksan vuotta Suomessa, piti tärkeänä että maahanmuuttajat otetaan mukaan heitä koskevaan keskusteluun. Venä-jänkielisten yhdistysten liitto edustaa venäläisiä kaikkialla Suomessa ja ajaa heidän etujaan. Liiton lehti Spektr on tehnyt kyselyn, johon on vastannut 407 henkeä 73 eri kaupungista ja kunnasta. Yhteenvedon mukaan maahanmuuttaji-en tilanne yleisesti ottaen paranee, mitä pidempään he ovat asuneet Suomes-sa. Yleisimpiä ongelmia ovat, että maa-hanmuuttajien ammatillista pätevyyttä ei haluta tunnustaa, muualla suoritetut tutkinnot eivät kelpaa Suomessa ja että aiempaa työkokemusta ei huomioida. Perusteltua olisi olla vaatimatta maa-hanmuttajilta ruotsin kielen taitoa val-tion viroissa. Vastaajista noin kolman-nes kuului ay-liikkeeseen.

Tietoa ei kuitenkaan ole tarpeeksi vaikka avun tarve on suuri. Maahan-muuttajat eivät alussa saa esim. lakimie-hen palveluja. Suurin osa työpaikkojen ongelmista, kuten huono työilmapii-

3. MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA

TYÖMARKKINOILLA

ri, työterveysongelmat, määräaikaiset työsuhteet sekä perhe-elämän ja työn yhdistäminen, ovat yhteisiä valtaväes-tön kanssa.

Tarvittaisiin enemmän solidaarisuut-ta maahanmuuttajia kohtaan ja enem-män myönteisten asioiden esilläpitoa mediassa. Olisi vältettävä lietsomasta “Karjala takaisin”-vaatimusta, koska se muuttuu historiaa tuntemattomien suo-malaisten nuorten keskuudessa viha-mielisyydeksi venäläisiä kohtaan ja saat-taa saada arvaamattomia seurauksia.

Suomalaisen yhteiskunnan ongelmat heijastuvat maahanmuuttajissa

Kurdi Soran Zaki on paennut Iranista Suomeen Turkin ja Irakin kautta. Hän opiskelee suomen kieltä Helsingin yli-opistossa ja on toiminut tulkkina koh-ta kymmenen vuotta.

Maahanmuuttajien ongelmissa hei-jastuvat suomalaisen yhteiskunnan on-gelmat. Koska kieli ja ympäristö ovat niin erilaiset, vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. On työttömyyttä ja opis-kelukin on hankalaa, koska tutkinnot ovat yhteensovittamattomia. Usein kysy-mys on kieliongelmien ohella myös siitä, että joiltakin maahanmuuttajilta saattaa puuttua luku- ja kirjoitustaito. Kielito-distusten hankkiminen on kallista. So-peutumisongelmat johtavat mielenterve-ysongelmiin. Joskus ainoa mahdollisuus saada tietoa ulkomaailman tapahtumista on soittaa sukulaisille kotimaahan!

Noin puolet somalialaisista ja joka neljäs venäläinen, virolainen tai vietna-milainen on kokenut syrjintää Suomes-sa. Olisi tärkeää kuulla maahanmuuttajia heidän tarpeissaan. Tiedonsaanti olisi äärettömän tärkeää, koska ilman sitä on vaikeaa tehdä mitään. Siksi pitkäkestoi-set ja kulttuuripainotteiset kielikurssit olisivat hyvin tärkeitä. Käytännössä suo-men kieltä on vaikea oppia ilman kurs-seja, koska jokapäiväisessä kanssakäy-misessä suomalaiset ovat vähäpuheisia. Vaikka Suomi on maahanmuuttajille tur-vallinen maa, heillä ei mene hyvin ilman

myös omalla kielellä saatavaa tietoa. Jos-kus on vaikea luottaa viranomaisiin, jos on ollut uhattuna kotimaassa.

Keskustelussa tuli esille, että lapset sopeutuvat aikuisia helpommin. Hei-dän ongelmanaan on kuitenkin joutu-minen kahden kulttuurin väliin. Lasten ja nuorten ongelmat purkautuvat poiki-en kohdalla rikollisuutena ja tytöillä ma-sentuneisuutena. Eritysesti lapsille oli-si avuksi kummitoiminta, jonka kautta suomalaiset perheet tukisivat maahan-muuttajaperheitä.

Lopuksi todettiin, että Suomes-ta puuttuu vielä valmiuksia maahan-muuttajien kohtaamiseen, koska ko-kemuksia on ollut vasta niin vähän aikaa. On myös syytä analysoida, onko Suomessa esiintyvä ulkomaalaisviha, asenteellisuus ja auttamishalun puu-te kasvatuksen tulos vai osoitus tietä-mättömyydestä.

Tatiana Konovalova

Kuva: M

aisa Kuikka

Soran Zaki

Kuva: Toivo K

oivisto

20 21

Alustaja Ulla KlötzerTeemavetäjä Olavi Kokko,sihteeri Elina Järvenpää

Ulla Klötzer on kirjoittanut suomen-kielisen käsikirjoituksen atomiaseita ja köyhdytettyä uraania käsittelevään kir-jaan. Hän kääntää sitä parhaillaan ruot-siksi, koska ruotsinkielisellä laitoksella on kustantaja. Alustukseksi hän esitti kirjastaan pääosin köyhdytettyä uraa-nia käsittelevän luvun.

Alustuksen jälkeen keskusteltiin ly-hyesti ja katsottiin köyhdytettyä uraa-nia sisältävien aseiden aiheuttamista sairauksista kertova dokumentti, joka on esitetty myös Suomen TV:ssä pari vuotta sitten.

Klötzer kertoi YK:n pääsihteerin Kofi Annanin todenneen vuonna 2002, että on olemassa kansainvälisiä sopimuksia, joilla yritetään rajoittaa sekä atomi-, bio-logisia että kemiallisia aseita, mutta ei sopimuksia, jotka koskisivat tuntemat-tomia uhkia. Ulkoministeri Tuomioja on todennut kansalaisjärjestöjen edustajil-le, että köyhdytettyä uraania sisältävät aseet eivät tarvitse erillistä sopimusta.

Köyhdytettyä uraania koskevan lain aikaansaamiseksi on tehty kansainväli-nen vetoomus, jota allekirjoitettiin tee-maryhmässä. Sen voi allekirjoittaa myös netissä osoitteessa www.bandepletedu-ranium.org.

Myrkyllinen DU-pöly voi levitä Eurooppaankin

Köyhdytetyn uraanin (DU, depleted uranium, atomipainoltaan 238) lisäk-si aseissa käytetään myös köyhdyttä-mätöntä uraania (NUD, non-depleted uranium), joka on vielä radioaktiivisem-paa kuin köyhdytetty uraani.

Köyhdytettyä uraania (lyhennettynä DU) syntyy atomivoimaloiden reaktoreis-sa jätteenä ja sitä käytetään aseissa sen suuren ominaispainon (19,3 g/cm3, ve-den ominaispaino 1 g/cm3) takia. DU:n suuren tiheyden (ominaispainon) ansios-ta siitä voidaan valmistaa läpäisykyvyltään erittäin tehokkaita ammuksia. Ammukset läpäisevät helposti panssarivaunun kuo-ren ja paksut seinät. Ammukset aiheut-tavat myös suuren kuumuuden ja siten

sytyttävät tehokkaasti mm. panssarivau-nun sisällä tulipalon.

Atomivoimaloille on erittäin edullis-ta myydä syntyvä jäte aseteollisuudel-le, koska muuten ne joutuisivat suurin kustannuksin varastoimaan ja loppusi-joittamaan sen radioaktiivisena jätteenä. DU aiheuttaa sekä alfa-, beta- että gam-masäteilyä. Vaikka säteily on intensitee-tiltään matalaa, DU:n puoliintumisaika on jopa 4,5 miljardia vuotta, joten sen sijoittaminen on vaikeaa.

Köyhdytettyä uraania syntyy atomi-reaktoreissa suuria määriä. Esimerkiksi 1300 MWatin voimala tuottaa vuodessa 210 tonnia DU:ta. DU:n säteilyvaikutuk-sen ohella vielä vaarallisempaa on sen myrkyllinen vaikutus. DU-aseita käytet-täessä syntyy paljon radioaktiivista ja myrkyllistä pölyä, joka leviää tuulen ym. mukana ja kulkeutuu hitaasti maaperäs-sä myös pohjaveteen. Jossain vaiheessa pöly leviää aavikkotuulien mukana vielä Eurooppaankin, jolloin luulisi kiinnos-tuksen asiaa kohtaan kasvavan.

DU-ammuksia on käytetty Irakin sodassa

Nykyään ainakin 18 maata, todennä-köisesti 20, omistaa DU-aseita. Tär-kein näistä on USA, jonka nykyaikai-sista aseista suurin osa sisältää DU:ta. USA ja Britannia ovat käyttäneet DU-aseita Persianlahden ja Irakin sodas-sa sekä Kuwaitissa. Nato on käyttänyt niitä Afganistanissa, Bosniassa, Koso-

4. ATOMIASE – KÖYHDYTETTY URAANI vossa ja muualla entisen Jugoslavian alueella.

Irakin sodassa käytetyistä DU-aseis-ta vapautunut radioaktiivisuus vastaa noin 250 000:ta Nagasakiin pudotettua atomipommia. Viiden viimeisen sodan aikana USA on käyttänyt radioaktiivi-suudeltaan yhteensä 400 000 Nagasa-kin pommin verran DU-aseita.

USA:n johto ei myönnä julkises-ti DU-aseiden aiheuttamia sairauksia, mutta useat amerikkalaiset, saksalaiset ja irakilaiset tiedemiehet ovat todenneet ja todistaneet niiden vaikutuksista. Bri-tanniassa on virallisesti myönnetty yh-den brittisotilaan vammojen johtuneen DU-aseiden köyhdytetystä uraanista.

Köyhdytetty uraani aiheuttaa vam-moja ja sairauksia sekä aseita käyttäneil-le että niiden pölylle altistuneille soti-laille molemmin puolin rintamaa sekä sota-alueella asuville siviileille. Erityi-sesti Irakissa lapset ovat leikkineet DU-aseiden jäänteillä ja sairastuneet mm. syöpään ja leukemiaan. Sotilaille ja si-viileille on syntynyt paljon epämuodos-tuneita lapsia. Basran alueella Irakissa epämuodostuneina syntyneiden lasten määrä on nyt 600-kertainen verrattuna sotaa edeltäneeseen tilanteeseen. Tämä tieto on peräisin kansainvälisen Lää-kärit ydinsotaa vastaan -järjestön Eng-lannin osastolta, ei vain irakilaisilta lää-käreiltä.

Köyhdytetyn uraanin vaaroja tutki-neita ja siitä tiedottaneita tutkijoita ja lääkäreitä on erotettu viroistaan, vainot-tu ja jopa yritetty murhata.

Ulla Klötzer

Kuva: M

aisa Kuikka

20 21

Alustaja Ulla KlötzerTeemavetäjä Olavi Kokko,sihteeri Elina Järvenpää

Ulla Klötzer on kirjoittanut suomen-kielisen käsikirjoituksen atomiaseita ja köyhdytettyä uraania käsittelevään kir-jaan. Hän kääntää sitä parhaillaan ruot-siksi, koska ruotsinkielisellä laitoksella on kustantaja. Alustukseksi hän esitti kirjastaan pääosin köyhdytettyä uraa-nia käsittelevän luvun.

Alustuksen jälkeen keskusteltiin ly-hyesti ja katsottiin köyhdytettyä uraa-nia sisältävien aseiden aiheuttamista sairauksista kertova dokumentti, joka on esitetty myös Suomen TV:ssä pari vuotta sitten.

Klötzer kertoi YK:n pääsihteerin Kofi Annanin todenneen vuonna 2002, että on olemassa kansainvälisiä sopimuksia, joilla yritetään rajoittaa sekä atomi-, bio-logisia että kemiallisia aseita, mutta ei sopimuksia, jotka koskisivat tuntemat-tomia uhkia. Ulkoministeri Tuomioja on todennut kansalaisjärjestöjen edustajil-le, että köyhdytettyä uraania sisältävät aseet eivät tarvitse erillistä sopimusta.

Köyhdytettyä uraania koskevan lain aikaansaamiseksi on tehty kansainväli-nen vetoomus, jota allekirjoitettiin tee-maryhmässä. Sen voi allekirjoittaa myös netissä osoitteessa www.bandepletedu-ranium.org.

Myrkyllinen DU-pöly voi levitä Eurooppaankin

Köyhdytetyn uraanin (DU, depleted uranium, atomipainoltaan 238) lisäk-si aseissa käytetään myös köyhdyttä-mätöntä uraania (NUD, non-depleted uranium), joka on vielä radioaktiivisem-paa kuin köyhdytetty uraani.

Köyhdytettyä uraania (lyhennettynä DU) syntyy atomivoimaloiden reaktoreis-sa jätteenä ja sitä käytetään aseissa sen suuren ominaispainon (19,3 g/cm3, ve-den ominaispaino 1 g/cm3) takia. DU:n suuren tiheyden (ominaispainon) ansios-ta siitä voidaan valmistaa läpäisykyvyltään erittäin tehokkaita ammuksia. Ammukset läpäisevät helposti panssarivaunun kuo-ren ja paksut seinät. Ammukset aiheut-tavat myös suuren kuumuuden ja siten

sytyttävät tehokkaasti mm. panssarivau-nun sisällä tulipalon.

Atomivoimaloille on erittäin edullis-ta myydä syntyvä jäte aseteollisuudel-le, koska muuten ne joutuisivat suurin kustannuksin varastoimaan ja loppusi-joittamaan sen radioaktiivisena jätteenä. DU aiheuttaa sekä alfa-, beta- että gam-masäteilyä. Vaikka säteily on intensitee-tiltään matalaa, DU:n puoliintumisaika on jopa 4,5 miljardia vuotta, joten sen sijoittaminen on vaikeaa.

Köyhdytettyä uraania syntyy atomi-reaktoreissa suuria määriä. Esimerkiksi 1300 MWatin voimala tuottaa vuodessa 210 tonnia DU:ta. DU:n säteilyvaikutuk-sen ohella vielä vaarallisempaa on sen myrkyllinen vaikutus. DU-aseita käytet-täessä syntyy paljon radioaktiivista ja myrkyllistä pölyä, joka leviää tuulen ym. mukana ja kulkeutuu hitaasti maaperäs-sä myös pohjaveteen. Jossain vaiheessa pöly leviää aavikkotuulien mukana vielä Eurooppaankin, jolloin luulisi kiinnos-tuksen asiaa kohtaan kasvavan.

DU-ammuksia on käytetty Irakin sodassa

Nykyään ainakin 18 maata, todennä-köisesti 20, omistaa DU-aseita. Tär-kein näistä on USA, jonka nykyaikai-sista aseista suurin osa sisältää DU:ta. USA ja Britannia ovat käyttäneet DU-aseita Persianlahden ja Irakin sodas-sa sekä Kuwaitissa. Nato on käyttänyt niitä Afganistanissa, Bosniassa, Koso-

4. ATOMIASE – KÖYHDYTETTY URAANI vossa ja muualla entisen Jugoslavian alueella.

Irakin sodassa käytetyistä DU-aseis-ta vapautunut radioaktiivisuus vastaa noin 250 000:ta Nagasakiin pudotettua atomipommia. Viiden viimeisen sodan aikana USA on käyttänyt radioaktiivi-suudeltaan yhteensä 400 000 Nagasa-kin pommin verran DU-aseita.

USA:n johto ei myönnä julkises-ti DU-aseiden aiheuttamia sairauksia, mutta useat amerikkalaiset, saksalaiset ja irakilaiset tiedemiehet ovat todenneet ja todistaneet niiden vaikutuksista. Bri-tanniassa on virallisesti myönnetty yh-den brittisotilaan vammojen johtuneen DU-aseiden köyhdytetystä uraanista.

Köyhdytetty uraani aiheuttaa vam-moja ja sairauksia sekä aseita käyttäneil-le että niiden pölylle altistuneille soti-laille molemmin puolin rintamaa sekä sota-alueella asuville siviileille. Erityi-sesti Irakissa lapset ovat leikkineet DU-aseiden jäänteillä ja sairastuneet mm. syöpään ja leukemiaan. Sotilaille ja si-viileille on syntynyt paljon epämuodos-tuneita lapsia. Basran alueella Irakissa epämuodostuneina syntyneiden lasten määrä on nyt 600-kertainen verrattuna sotaa edeltäneeseen tilanteeseen. Tämä tieto on peräisin kansainvälisen Lää-kärit ydinsotaa vastaan -järjestön Eng-lannin osastolta, ei vain irakilaisilta lää-käreiltä.

Köyhdytetyn uraanin vaaroja tutki-neita ja siitä tiedottaneita tutkijoita ja lääkäreitä on erotettu viroistaan, vainot-tu ja jopa yritetty murhata.

Ulla Klötzer

Kuva: M

aisa Kuikka

22 23

Alustaja Tatiana MedvedevaTeemavetäjä Maarit Elomaa-Solkio,sihteeri Tanja Pelttari

Tatiana Medvedeva työskentelee Pieta-rin alueellisen metallityöväenliiton ko-miteassa. Hän on ammatiltaan juristi ja keskittynyt nimenomaan työoikeuksiin. Metallityöväenliiton lakimiehenä hän on työskennellyt 12 vuotta. Työnsä kautta hän on tutustunut ammattiliittojen toi-mintaan Ranskassa ja Norjassa. Medve-devalla on myös norjalaisten myöntä-mä lupa toimia ay-asioiden opettajana ja asiantuntijana. Metallityöväenliitto on Pietarissa yksi voimakkaimpia ammatti-liittoja. Jäseniä on yli 500 000. Liitto te-kee tiivistä yhteistyötä saksalaisten, rans-kalaisten, norjalaisten, suomalaisten ja turkkilaisten ammattiliittojen kanssa.

Ongelmat Venäjällä ovat osittain sa-manlaisia kuin länsimaissakin. Työelä-män pirstoutuminen näkyy suurten tuo-tantolaitosten jakaantumisena pieniin tuotantolaitoksiin. Yksityistäminen ete-nee nopeasti ja seurauksena on työn-tekijöiden määrän väheneminen. Myös ammattiliittojen jäsenmäärä on vähen-tynyt sen myötä. Neuvostoliiton hajot-tua Venäjän ay-liikkeen oli mukaudut-tava nopeassa tahdissa muuttuneeseen tilanteeseen. Ammattiliitot keskittyi-vät jäsenistölle tarjottaviin palveluihin ja etuihin, nyt huomioidaan erityisesti työntekijöiden oikeuksien ajaminen.

Ongelma-alueena Pietari

Venäjä on suuri maa ja olosuhteet eri puolilla maata ovat erilaiset. Venäjän keskiosissa tehtaiden johtajat ovat sa-moja kuin Neuvostoliiton aikana ja he ymmärtävät sitä kautta työntekijöiden näkökulman. Ammattiliittoihin on jär-jestäytynyt 90 prosenttia työntekijöis-tä ja työehtosopimuksia noudatetaan lähes sataprosenttisesti. Pietarissa ke-hitys on puolestaan mennyt päinvastai-seen suuntaan ja vaatimukset, tarpeet sekä huolet ovat toisenlaisia. Pietaris-sa toimii paljon ulkomaisen pääoman hallinnassa olevia yrityksiä. Yritysten johtokunta suhtautuu venäläisiin työn-tekijöihin aivan kuin he olisivat ulko-maalaisia. Johtokunta pyrkii pitämään palkkatason alhaisena ja työehtosopi-muksiin suhtaudutaan kielteisesti. Am-mattiliittojen edustajien kanssa ei ha-luta neuvotella. Joissakin yrityksissä jäsenyys ammattiliitossa on kiellettyä irtisanomisen uhalla.

Pietarissa ammattiliittojen johto on hyvin koulutettua. Mukana on myös ju-risteja ja johto ymmärtää, että lainsää-dännön tunteminen on tärkeää etujen ajamisen osalta. Ongelmana ovat suu-ret yksiköt, joihin kuuluu useita yrityk-siä eri toimialoilta. Niiden johtokuntien jäsenistö ei tunne yksikköön kuuluvia aloja. Heille päätehtävänä on voiton maksimointi, eivät työntekijöiden so-

siaaliset edut tai hyvinvointi. Yritysten johto on kuitenkin pikkuhiljaa alkanut ymmärtää ammattiliittojen toimintaa ja yhteistyön tarpeellisuutta. He pyrkivät muun muassa kehittämään sosiaalisia etuja. Ulkomaille tuotteitaan myyvät yritykset pyrkivät noudattamaan tuot-teiden kansainvälisiä laatuvaatimuksia, ja samalla myös työntekijöiden sosiaali-siin etuihin kiinnitetään enemmän huo-miota. Esimerkkejä on vielä valitettavan vähän, mutta kehitys on joka tapauk-sessa aluillaan.

Lakko on uusi taisteluase

Ammattiliitot pyrkivät yritysten johdon kanssa yhteistyöhön asioiden ajamises-sa. Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat usein kuitenkin ristiriidassa kes-kenään. Yhteinen työtapa on uusi. Ti-lannetta kuvaa myös se, että viisi vuot-ta sitten lakko olisi ollut täysin vieras taisteluase.

Tatiana Medvedeva kertoi muutaman esimerkin lakonuhkatilanteista, joissa ammattiliitto on ollut vahvasti muka-na. Kemianalan tehtaassa riidan aihee-na olivat työehtosopimus ja palkkaus. Ongelmana oli johtajien ja työnteki-jöiden tietämättömyys oikeusturvasta ja taloudellisesta tilanteesta. Ulkopuo-lisen keskusteluavun myötä johto ym-märsi työolojen parantamisen olevan myös heidän etunsa. Lakkoa ei synty-nyt ja tehtaan johto panosti paljon työ-olojen parantumiseen.

Pietarin satamassa on edelleen pääl-lä satamatyöläisten lakko, sillä sopimus-ta ei ole saatu aikaiseksi. Oikeus päät-ti lakon olevan lainvastainen, minkä vuoksi ammattiliitto kohtasi suuria vai-keuksia ja joutuu nyt käytännössä aloit-tamaan alusta taistelun palkkojen nos-tamiseksi.

Tapausesimerkki Fordin autotehtaalta

Fordin autotehtaalla on uudenlainen ammattijärjestö, joka ymmärtää nyky-tilanteen ja toimii sen mukaisesti. Myös se taisteli palkkojen korottamisen puo-lesta. Tehdas on ulkomaisen pääoman omistuksessa. Sen erikoisuutena on työntekijöiden alhainen ikä. Tehtaassa työskentelee runsaasti alle 30-vuotiaita työntekijöitä, joilla on myös korkeampi koulutuspohja. Aikaisemmin 2 000 työn-tekijästä vain noin 100 oli ammatillisesti järjestäytynyt. Siitä huolimatta ammatti-yhdistys oli varsin aktiivinen. Estääkseen sen toiminnan laajenemisen tehtaan joh-to perusti rinnalle toisen yhdistyksen ammattiliittoon kuulumattomille. Kei-no ei kuitenkaan tehonnut, ja ammatti-yhdistyksellä on tällä hetkellä jo noin 1 000 jäsentä. Lopulta tehtaalla ajaudut-tiin lakonuhkaan. Lakko oli perusteltu ja tehtaan johto suostui joulukuussa neu-vottelemaan ammattiliiton kanssa. Neu-vottelut jatkuvat edelleen, mutta am-mattiliitto on saanut ajettua noin 50 prosenttia vaatimuksistaan läpi.

5. VENÄJÄN AY-LIIKKEEN TILANNE

22 23

Alustaja Tatiana MedvedevaTeemavetäjä Maarit Elomaa-Solkio,sihteeri Tanja Pelttari

Tatiana Medvedeva työskentelee Pieta-rin alueellisen metallityöväenliiton ko-miteassa. Hän on ammatiltaan juristi ja keskittynyt nimenomaan työoikeuksiin. Metallityöväenliiton lakimiehenä hän on työskennellyt 12 vuotta. Työnsä kautta hän on tutustunut ammattiliittojen toi-mintaan Ranskassa ja Norjassa. Medve-devalla on myös norjalaisten myöntä-mä lupa toimia ay-asioiden opettajana ja asiantuntijana. Metallityöväenliitto on Pietarissa yksi voimakkaimpia ammatti-liittoja. Jäseniä on yli 500 000. Liitto te-kee tiivistä yhteistyötä saksalaisten, rans-kalaisten, norjalaisten, suomalaisten ja turkkilaisten ammattiliittojen kanssa.

Ongelmat Venäjällä ovat osittain sa-manlaisia kuin länsimaissakin. Työelä-män pirstoutuminen näkyy suurten tuo-tantolaitosten jakaantumisena pieniin tuotantolaitoksiin. Yksityistäminen ete-nee nopeasti ja seurauksena on työn-tekijöiden määrän väheneminen. Myös ammattiliittojen jäsenmäärä on vähen-tynyt sen myötä. Neuvostoliiton hajot-tua Venäjän ay-liikkeen oli mukaudut-tava nopeassa tahdissa muuttuneeseen tilanteeseen. Ammattiliitot keskittyi-vät jäsenistölle tarjottaviin palveluihin ja etuihin, nyt huomioidaan erityisesti työntekijöiden oikeuksien ajaminen.

Ongelma-alueena Pietari

Venäjä on suuri maa ja olosuhteet eri puolilla maata ovat erilaiset. Venäjän keskiosissa tehtaiden johtajat ovat sa-moja kuin Neuvostoliiton aikana ja he ymmärtävät sitä kautta työntekijöiden näkökulman. Ammattiliittoihin on jär-jestäytynyt 90 prosenttia työntekijöis-tä ja työehtosopimuksia noudatetaan lähes sataprosenttisesti. Pietarissa ke-hitys on puolestaan mennyt päinvastai-seen suuntaan ja vaatimukset, tarpeet sekä huolet ovat toisenlaisia. Pietaris-sa toimii paljon ulkomaisen pääoman hallinnassa olevia yrityksiä. Yritysten johtokunta suhtautuu venäläisiin työn-tekijöihin aivan kuin he olisivat ulko-maalaisia. Johtokunta pyrkii pitämään palkkatason alhaisena ja työehtosopi-muksiin suhtaudutaan kielteisesti. Am-mattiliittojen edustajien kanssa ei ha-luta neuvotella. Joissakin yrityksissä jäsenyys ammattiliitossa on kiellettyä irtisanomisen uhalla.

Pietarissa ammattiliittojen johto on hyvin koulutettua. Mukana on myös ju-risteja ja johto ymmärtää, että lainsää-dännön tunteminen on tärkeää etujen ajamisen osalta. Ongelmana ovat suu-ret yksiköt, joihin kuuluu useita yrityk-siä eri toimialoilta. Niiden johtokuntien jäsenistö ei tunne yksikköön kuuluvia aloja. Heille päätehtävänä on voiton maksimointi, eivät työntekijöiden so-

siaaliset edut tai hyvinvointi. Yritysten johto on kuitenkin pikkuhiljaa alkanut ymmärtää ammattiliittojen toimintaa ja yhteistyön tarpeellisuutta. He pyrkivät muun muassa kehittämään sosiaalisia etuja. Ulkomaille tuotteitaan myyvät yritykset pyrkivät noudattamaan tuot-teiden kansainvälisiä laatuvaatimuksia, ja samalla myös työntekijöiden sosiaali-siin etuihin kiinnitetään enemmän huo-miota. Esimerkkejä on vielä valitettavan vähän, mutta kehitys on joka tapauk-sessa aluillaan.

Lakko on uusi taisteluase

Ammattiliitot pyrkivät yritysten johdon kanssa yhteistyöhön asioiden ajamises-sa. Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat usein kuitenkin ristiriidassa kes-kenään. Yhteinen työtapa on uusi. Ti-lannetta kuvaa myös se, että viisi vuot-ta sitten lakko olisi ollut täysin vieras taisteluase.

Tatiana Medvedeva kertoi muutaman esimerkin lakonuhkatilanteista, joissa ammattiliitto on ollut vahvasti muka-na. Kemianalan tehtaassa riidan aihee-na olivat työehtosopimus ja palkkaus. Ongelmana oli johtajien ja työnteki-jöiden tietämättömyys oikeusturvasta ja taloudellisesta tilanteesta. Ulkopuo-lisen keskusteluavun myötä johto ym-märsi työolojen parantamisen olevan myös heidän etunsa. Lakkoa ei synty-nyt ja tehtaan johto panosti paljon työ-olojen parantumiseen.

Pietarin satamassa on edelleen pääl-lä satamatyöläisten lakko, sillä sopimus-ta ei ole saatu aikaiseksi. Oikeus päät-ti lakon olevan lainvastainen, minkä vuoksi ammattiliitto kohtasi suuria vai-keuksia ja joutuu nyt käytännössä aloit-tamaan alusta taistelun palkkojen nos-tamiseksi.

Tapausesimerkki Fordin autotehtaalta

Fordin autotehtaalla on uudenlainen ammattijärjestö, joka ymmärtää nyky-tilanteen ja toimii sen mukaisesti. Myös se taisteli palkkojen korottamisen puo-lesta. Tehdas on ulkomaisen pääoman omistuksessa. Sen erikoisuutena on työntekijöiden alhainen ikä. Tehtaassa työskentelee runsaasti alle 30-vuotiaita työntekijöitä, joilla on myös korkeampi koulutuspohja. Aikaisemmin 2 000 työn-tekijästä vain noin 100 oli ammatillisesti järjestäytynyt. Siitä huolimatta ammatti-yhdistys oli varsin aktiivinen. Estääkseen sen toiminnan laajenemisen tehtaan joh-to perusti rinnalle toisen yhdistyksen ammattiliittoon kuulumattomille. Kei-no ei kuitenkaan tehonnut, ja ammatti-yhdistyksellä on tällä hetkellä jo noin 1 000 jäsentä. Lopulta tehtaalla ajaudut-tiin lakonuhkaan. Lakko oli perusteltu ja tehtaan johto suostui joulukuussa neu-vottelemaan ammattiliiton kanssa. Neu-vottelut jatkuvat edelleen, mutta am-mattiliitto on saanut ajettua noin 50 prosenttia vaatimuksistaan läpi.

5. VENÄJÄN AY-LIIKKEEN TILANNE

24 25

Ay-aktiivien toimintaa hankaloitetaan

Yleisöstä kysyttiin, saavatko ne henkilöt toimia rauhassa, jotka agitoivat ihmisiä lakkoon tai ovat muuten mukana ay-toi-minnassa. Medvedeva vastasi, että Venä-jällä joudutaan osittain toimimaan salaa ja kokoontumaan muualla kuin työpai-koilla. Näin tapahtui esim. Fordin teh-taan tapauksessa, mutta lopulta Medve-deva pääsi tehtaallekin keskustelemaan tilanteesta. Hän kertoi myös, että ak-tiivisia toimijoita lahjotaan parempien palkkojen avulla lopettamaan toimin-tansa. Heitä myös irtisanotaan tai toi-mintaa hankaloitetaan.

Medvedeva kertoi, että Venäjällä on alhainen palkkataso. Ongelimia aiheut-taa myös se, että monissa tehtaissa ko-neisto on vanhentunutta, jolloin se aihe-

uttaa paljon työtapaturmia. Nämä kaksi seikkaa ovat ay-liikkeen haaste. Irtisa-nomistapauksissa esim. ay-liiton komi-teoiden lakimiehet haastattelevat työs-tä irtisanottuja työntekijöitä. Ay-liikkeen toimintaa vaikeuttaa myös se, että yri-tysten muuttaessa nimeä myös ammat-tiyhdistyksen tulee muuttaa nimensä ollakseen lainvoimainen. Muutosta jar-rutetaan Venäjällä mm. jättämällä alle-kirjoittamatta tarvittavia asiakirjoja ja hi-dastamalla rekisteröitymistä.

Venäjän perustuslaissa kielletään syr-jiminen ihmisen kuuluessa johonkin jär-jestöön. Vaikka ihmisillä on oikeus puo-lustautua oikeuden kautta, oikeustoimet ovat kuitenkin harvinaisia. Lainsäädän-nössä on oikeudet myös ay-toiminnalle. Yrityksen kieltäessä ammattiyhdistystoi-minnan se tapahtuu aina suullisesti, mikä vaikeuttaa todistamista oikeudessa.

Keskustelijoina Lauri Lyly, edunval-vontaosaston johtaja, SAK, Risto Iso-mäki, tutkija, kirjailija, Maija Hakanen, FT, ympäristöpäällikkö, Tapio Solala, Kemianliiton jäsen. Vetäjä Olli-Pekka Haavisto, sihteeri Anu Harju

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että il-mastonmuutos on järisyttävämpi ja vai-kutuksiltaan vakavampi kuin mitä vielä-kään laajasti ymmärretään. Työpaikkojen osalta todettiin olevan selvää, että joil-takin aloilta työt vähenevät ja ehkä jopa loppuvat, mutta työpaikkoja vastaavasti syntyy uusille aloille. Ilmastonmuutok-sen torjunta itsessään synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja. Suomessa on oltu hy-vin konservatiivisia uuden teknologian kehittelyn suhteen, mikä on estänyt alan kehittymistä ja työpaikkojen syntyä.

Avauspuheenvuorossaan Risto Isomäki korosti, että ilmaston lämpenemisen vai-kutukset ovat vakavia. Asiat tapahtuvat nopeammin kuin mitä monet ilmaston-muutosta ennakoivat mallit antavat ym-märtää. Miljoonan neliökilometrin suu-ruinen ikirouta-alue Länsi-Siperiassa on alkanut sulaa. Se tuottaa sulaessaan me-taania ja hiilimonoksidia niin paljon, että siitä voi tulla merkittävä ilmakehää läm-mittävä tekijä. Isomäki kertoi, että Golf-

virran Pohjolaa kohti kääntyneen sivu-haaran heikkeneminen 30 prosentilla ja Siperian ikiroudan sulaminen kompen-soivat toistensa vaikutukset, joten sitä mitä seuraavaksi tapahtuu on todella vai-kea ennakoida.

Isomäki arvioi, että maailmanlaajui-sesti noin 100 miljoonaa ihmistä saattaa hyötyä ilmaston lämpenemisestä mui-den kärsiessä.

Isomäen mukaan paljon työpaikko-ja syntyy, jos siirrytään moniin pieniin uusiutuvia energiamuotoja käyttäviin yksiköihin. Tällöin syntyisi paikallisia sähköverkkoja, joita ei ole kytketty val-takunnalliseen lämpöverkkoon. Suuret yritykset menettäisivät sähkön hinnassa maksettavat tukiaiset. Työpaikkojen ko-konaismäärä kasvaa, mikä on haaste ay-liikkeelle: suurten työpaikkojen sijaan suhteet olisi luotava moniin pieniin.

Tätä taistelua ei voiteta yksin

Lauri Lyly totesi ilmaston lämpiävän vuosisadan loppuun mennessä 1,4–5,8 celsius-astetta. Suuri ongelma on, että torjuntakeinot vaikuttavat hitaasti. Yk-sin tuloksia ei saada aikaan: ongelma on maailmanlaajuinen, joten siihen on haet-tava maailmanlaajuisia ratkaisuja. Näitä

ILMASTONMUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUS – VÄHÄTTELYÄ VAI YLIDRAMATISOINTIA?

Uhkaako päästöjen vähentäminen oikeasti työpaikkoja?

(vas.) Tulkki Zoja Theslenko ja Tatiana Medvedeva

Pietarista, Maarit Elomaa-Solkio Lahdesta.

Kuva: Toivo K

oivisto

24 25

Ay-aktiivien toimintaa hankaloitetaan

Yleisöstä kysyttiin, saavatko ne henkilöt toimia rauhassa, jotka agitoivat ihmisiä lakkoon tai ovat muuten mukana ay-toi-minnassa. Medvedeva vastasi, että Venä-jällä joudutaan osittain toimimaan salaa ja kokoontumaan muualla kuin työpai-koilla. Näin tapahtui esim. Fordin teh-taan tapauksessa, mutta lopulta Medve-deva pääsi tehtaallekin keskustelemaan tilanteesta. Hän kertoi myös, että ak-tiivisia toimijoita lahjotaan parempien palkkojen avulla lopettamaan toimin-tansa. Heitä myös irtisanotaan tai toi-mintaa hankaloitetaan.

Medvedeva kertoi, että Venäjällä on alhainen palkkataso. Ongelimia aiheut-taa myös se, että monissa tehtaissa ko-neisto on vanhentunutta, jolloin se aihe-

uttaa paljon työtapaturmia. Nämä kaksi seikkaa ovat ay-liikkeen haaste. Irtisa-nomistapauksissa esim. ay-liiton komi-teoiden lakimiehet haastattelevat työs-tä irtisanottuja työntekijöitä. Ay-liikkeen toimintaa vaikeuttaa myös se, että yri-tysten muuttaessa nimeä myös ammat-tiyhdistyksen tulee muuttaa nimensä ollakseen lainvoimainen. Muutosta jar-rutetaan Venäjällä mm. jättämällä alle-kirjoittamatta tarvittavia asiakirjoja ja hi-dastamalla rekisteröitymistä.

Venäjän perustuslaissa kielletään syr-jiminen ihmisen kuuluessa johonkin jär-jestöön. Vaikka ihmisillä on oikeus puo-lustautua oikeuden kautta, oikeustoimet ovat kuitenkin harvinaisia. Lainsäädän-nössä on oikeudet myös ay-toiminnalle. Yrityksen kieltäessä ammattiyhdistystoi-minnan se tapahtuu aina suullisesti, mikä vaikeuttaa todistamista oikeudessa.

Keskustelijoina Lauri Lyly, edunval-vontaosaston johtaja, SAK, Risto Iso-mäki, tutkija, kirjailija, Maija Hakanen, FT, ympäristöpäällikkö, Tapio Solala, Kemianliiton jäsen. Vetäjä Olli-Pekka Haavisto, sihteeri Anu Harju

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että il-mastonmuutos on järisyttävämpi ja vai-kutuksiltaan vakavampi kuin mitä vielä-kään laajasti ymmärretään. Työpaikkojen osalta todettiin olevan selvää, että joil-takin aloilta työt vähenevät ja ehkä jopa loppuvat, mutta työpaikkoja vastaavasti syntyy uusille aloille. Ilmastonmuutok-sen torjunta itsessään synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja. Suomessa on oltu hy-vin konservatiivisia uuden teknologian kehittelyn suhteen, mikä on estänyt alan kehittymistä ja työpaikkojen syntyä.

Avauspuheenvuorossaan Risto Isomäki korosti, että ilmaston lämpenemisen vai-kutukset ovat vakavia. Asiat tapahtuvat nopeammin kuin mitä monet ilmaston-muutosta ennakoivat mallit antavat ym-märtää. Miljoonan neliökilometrin suu-ruinen ikirouta-alue Länsi-Siperiassa on alkanut sulaa. Se tuottaa sulaessaan me-taania ja hiilimonoksidia niin paljon, että siitä voi tulla merkittävä ilmakehää läm-mittävä tekijä. Isomäki kertoi, että Golf-

virran Pohjolaa kohti kääntyneen sivu-haaran heikkeneminen 30 prosentilla ja Siperian ikiroudan sulaminen kompen-soivat toistensa vaikutukset, joten sitä mitä seuraavaksi tapahtuu on todella vai-kea ennakoida.

Isomäki arvioi, että maailmanlaajui-sesti noin 100 miljoonaa ihmistä saattaa hyötyä ilmaston lämpenemisestä mui-den kärsiessä.

Isomäen mukaan paljon työpaikko-ja syntyy, jos siirrytään moniin pieniin uusiutuvia energiamuotoja käyttäviin yksiköihin. Tällöin syntyisi paikallisia sähköverkkoja, joita ei ole kytketty val-takunnalliseen lämpöverkkoon. Suuret yritykset menettäisivät sähkön hinnassa maksettavat tukiaiset. Työpaikkojen ko-konaismäärä kasvaa, mikä on haaste ay-liikkeelle: suurten työpaikkojen sijaan suhteet olisi luotava moniin pieniin.

Tätä taistelua ei voiteta yksin

Lauri Lyly totesi ilmaston lämpiävän vuosisadan loppuun mennessä 1,4–5,8 celsius-astetta. Suuri ongelma on, että torjuntakeinot vaikuttavat hitaasti. Yk-sin tuloksia ei saada aikaan: ongelma on maailmanlaajuinen, joten siihen on haet-tava maailmanlaajuisia ratkaisuja. Näitä

ILMASTONMUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUS – VÄHÄTTELYÄ VAI YLIDRAMATISOINTIA?

Uhkaako päästöjen vähentäminen oikeasti työpaikkoja?

(vas.) Tulkki Zoja Theslenko ja Tatiana Medvedeva

Pietarista, Maarit Elomaa-Solkio Lahdesta.

Kuva: Toivo K

oivisto

26 27

voisivat olla esim. uusi tekniikka, kulu-tuksen rajoittaminen ja uusiutuvien ener-giamuotojen käyttö fossiilisten sijaan. Jos toimitaan yksin, päästöoikeuksien kaup-pa nostaa energian hintaa noin 8–40 pro-sentilla. Silloin omia kustannuksiamme nostamalla heikennämme kilpailukyky-ämme, ja teollisuus siirtää tuotantoaan ja työpaikkoja yhä enemmän sinne, mis-sä päästökauppaa ei ole.

Maija Hakanen aloitti toteamalla, että noin 40 vuoden kuluttua öljy on loppu. Esim. Ruotsin tavoite on olla vuoteen 2025 mennessä riippumaton fossiilisis-ta energiamuodoista. Suomen politiikka-na on jatkaa kuten ennenkin niin pitkään kuin mahdollista. Hakasen mielestä tämä on asennekysymys: Jos esimerkiksi vuo-sia sitten olisi mietitty informaatiotekno-logian kustannuksia, ei alaa olisi ryhdyt-ty kehittämään. Nytkään ei tulisi miettiä uusien teknologioiden kehittämiskuluja, vaan ryhtyä tuumasta toimeen.

Hakanenkin oli sitä mieltä että ilmas-tonmuutoksen torjunta voi synnyttää paljon uusia työpaikkoja, joskin niitä joiltakin aloilta myös katoaa. Hän kertoi vielä, että esim. Fortumin optiot olivat 10–15 kertaa enemmän kuin Suomen tuet uusiutuville energiamuodoille. Ylei-sökysymyksen myötä saatiin arvio, että Suomessa voitaisiin lämmittää 100 000 omakotitaloa maalämmöllä.

Puun hyötykäyttö

Tapio Solala kertoi arvioidun, että 15–37 prosenttia nisäkäslajeista katoaa vuo-

teen 2050 mennessä. YK:n hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mallit ilmastonmuutosta ennustettaessa ovat riittämättömät. Esim. aerosoli- ja rik-kipäästöt viilentävät ilmaa, joten to-dellinen lämmönnousu voi jo nyt olla korkeampi kuin arvellaan. Lisäksi sa-demetsien häviäminen on nopeampaa kuin on luultu, koska on opittu näke-mään metsien keskellä olevat hakkuu-alueet.

Isomäki nosti esiin puun hyötykäytön. Esimerkiksi Lapin metsien ensiharven-nuspuulle ei tällä hetkellä ole järkevää käyttöä. Isomäki piti pyrolyysiöljyä mer-kittävänä tulevaisuuden energiamuo-tona. Pyrolyysiöljy on kiinteistöjen ja aluelämpölaitosten kattiloihin tarkoitet-tu hakepolttoneste. Suomi on aiemmin ollut edelläkävijä pyrolyysiöljyn kehittä-misessä, mutta jäänyt siinä jälkeen.

Isomäen mukaan ilmastonmuutos on jo niin pitkällä, että loppujen lopuksi isot ratkaisut on tehtävä muualla kuin Suomessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoi-ta sitä, että suomalaiset voisivat jäädä odottamaan muun maailman ratkaisuja. Isomäki kertoi esimerkin toteutumatto-mista tuulimyllykaupoista: Suomalainen teknologia olisi ollut tilaajalle edullinen ja kilpailijoiden teknologiaa sopivampi, mutta tilausta ei saatu, koska Suomeen ei ole rakennettu riittävästi tuota tek-nologiaa käyttäviä myllyjä. Hän tähden-si työpaikkoja luovan energiapolitiikan tärkeyttä ja korosti puun hyötykäytön kerrannaisvaikutuksineen luovan pal-jon työpaikkoja.

Ay-väen rauhanpäiviä tuki mm. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Suuri kiitos kaikille muillekin päivien toteutukseen osallistuneille tahoille ja talkooväelle. Kiitos myös Tammisaaren kaupungille ja kansalais-opistolle seminaaritiloista ja yhteistyöstä.Työpaikkojen rauhantoimikunta tackar varmt Ekenäs stad och Ekenäs Medborgarinstitut för gott samarbete. Työpaikkojen rauhantoimikunta

26 27

voisivat olla esim. uusi tekniikka, kulu-tuksen rajoittaminen ja uusiutuvien ener-giamuotojen käyttö fossiilisten sijaan. Jos toimitaan yksin, päästöoikeuksien kaup-pa nostaa energian hintaa noin 8–40 pro-sentilla. Silloin omia kustannuksiamme nostamalla heikennämme kilpailukyky-ämme, ja teollisuus siirtää tuotantoaan ja työpaikkoja yhä enemmän sinne, mis-sä päästökauppaa ei ole.

Maija Hakanen aloitti toteamalla, että noin 40 vuoden kuluttua öljy on loppu. Esim. Ruotsin tavoite on olla vuoteen 2025 mennessä riippumaton fossiilisis-ta energiamuodoista. Suomen politiikka-na on jatkaa kuten ennenkin niin pitkään kuin mahdollista. Hakasen mielestä tämä on asennekysymys: Jos esimerkiksi vuo-sia sitten olisi mietitty informaatiotekno-logian kustannuksia, ei alaa olisi ryhdyt-ty kehittämään. Nytkään ei tulisi miettiä uusien teknologioiden kehittämiskuluja, vaan ryhtyä tuumasta toimeen.

Hakanenkin oli sitä mieltä että ilmas-tonmuutoksen torjunta voi synnyttää paljon uusia työpaikkoja, joskin niitä joiltakin aloilta myös katoaa. Hän kertoi vielä, että esim. Fortumin optiot olivat 10–15 kertaa enemmän kuin Suomen tuet uusiutuville energiamuodoille. Ylei-sökysymyksen myötä saatiin arvio, että Suomessa voitaisiin lämmittää 100 000 omakotitaloa maalämmöllä.

Puun hyötykäyttö

Tapio Solala kertoi arvioidun, että 15–37 prosenttia nisäkäslajeista katoaa vuo-

teen 2050 mennessä. YK:n hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mallit ilmastonmuutosta ennustettaessa ovat riittämättömät. Esim. aerosoli- ja rik-kipäästöt viilentävät ilmaa, joten to-dellinen lämmönnousu voi jo nyt olla korkeampi kuin arvellaan. Lisäksi sa-demetsien häviäminen on nopeampaa kuin on luultu, koska on opittu näke-mään metsien keskellä olevat hakkuu-alueet.

Isomäki nosti esiin puun hyötykäytön. Esimerkiksi Lapin metsien ensiharven-nuspuulle ei tällä hetkellä ole järkevää käyttöä. Isomäki piti pyrolyysiöljyä mer-kittävänä tulevaisuuden energiamuo-tona. Pyrolyysiöljy on kiinteistöjen ja aluelämpölaitosten kattiloihin tarkoitet-tu hakepolttoneste. Suomi on aiemmin ollut edelläkävijä pyrolyysiöljyn kehittä-misessä, mutta jäänyt siinä jälkeen.

Isomäen mukaan ilmastonmuutos on jo niin pitkällä, että loppujen lopuksi isot ratkaisut on tehtävä muualla kuin Suomessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoi-ta sitä, että suomalaiset voisivat jäädä odottamaan muun maailman ratkaisuja. Isomäki kertoi esimerkin toteutumatto-mista tuulimyllykaupoista: Suomalainen teknologia olisi ollut tilaajalle edullinen ja kilpailijoiden teknologiaa sopivampi, mutta tilausta ei saatu, koska Suomeen ei ole rakennettu riittävästi tuota tek-nologiaa käyttäviä myllyjä. Hän tähden-si työpaikkoja luovan energiapolitiikan tärkeyttä ja korosti puun hyötykäytön kerrannaisvaikutuksineen luovan pal-jon työpaikkoja.

Ay-väen rauhanpäiviä tuki mm. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Suuri kiitos kaikille muillekin päivien toteutukseen osallistuneille tahoille ja talkooväelle. Kiitos myös Tammisaaren kaupungille ja kansalais-opistolle seminaaritiloista ja yhteistyöstä.Työpaikkojen rauhantoimikunta tackar varmt Ekenäs stad och Ekenäs Medborgarinstitut för gott samarbete. Työpaikkojen rauhantoimikunta

28 29

ohjelma ohjelma ohjelma ohjelma

• Teemavetäjä Juha Kovanen, sihteeri Leena Brunberg 2. Vatten: den hållbara miljön, mänskli-ga rättigheter och alternativ för privati-sering Vesi: kestävä ympäristö, ihmisoi-keudet ja vaihtoehdot yksityistämiselle• Tove Selin, FinnWatch och/ja Olli-Pekka Haavisto, Attac / Jordens vänner – Maan ystävät • Alustaja ja teemavetäjä Olli-Pekka Haavisto, sihteeri Susanna Mehtonen3. Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla• Tatiana Konovalova, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto• Soran Zaki, Suomen maahanmuutta-jien kotouttamisyhdistys Sumuko ry:n puheenjohtaja• Teemavetäjä Leo Perkiö, sihteeri Pirjo Korhonen4. Atomiase – köyhdytetty uraani• Ulla Klötzer, Naiset rauhan puolesta• Teemavetäjä Olavi Kokko, sihteeri Elina Järvenpää5. Venäjän ay-liikkeen tilanteesta• Tatiana Medvedeva, Pietarin alueen ammattiyhdistys neuvoston johtaja, ko-neenrakentajien ammattiosasto. Tulkkina Zoja Theslenko• Teemavetäjä Maarit Elomaa-Solkio, sihteeri Tanja Pelttari

LAUANTAI 14.1.

9.30 Ilmoittautuminen Tammisaaren kaupungin tarjoamat tulokahvit

10.30 Avajaiset• Musiikkia Tuula Huuhtanen• Päivien avaus, Tanja Pelttari, vpj,Työpaikkojen rauhantoimikunta• Tammisaaren kaupungin tervehdys,kaupunginjohtaja Mårten Johansson

11.00 Työelämän pirstoutuminen ja sen yhteiskunnal-liset ja sosiaaliset seurauksetKeskustelijoina: • Antti Rinne, Toimihenkilöunioni TU:n puheenjohtaja • Jouko Karjalainen, tutkija, Stakes• Rafael Lehtinen, puheenjohtaja, Väki Vallaton ry • Paneelin vetäjä JHL:npääluottamusmies Eila Pelttari, sihteeri Maisa Kuikka

13.00 Ruokailu

14.00 Teemaseminaarit 1. Ihmisoikeudet ja Euroopan unioni • Ville-Veikko Hirvelä, kansalais-aktivisti, Maan ystävät ry

• Paneelin vetäjä Olli-Pekka Haavisto, sihteeri Anu Harju

13.00 Rauhanpalkinnon saajan julkistaminen Toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro, Suomen Rauhanpulustajat

13.30 Päätöspuheenvuoro Juhani Lilja, Työpaikkojen rauhantoi-mikunnan puheenjohtaja

13.45 Päätöskahvit ja sämpylät

19.30 Solidaarisuusillanvietto Ravintola Wanha Tammi• illallinen, arpajaiset, kulttuuria, musiikkia sekä tanssia orkesteri Bäcksetin tahdittamana• kansainvälisen vieraan tervehdys, Vera Brovkina, Pietarin Rauhan ja Sovinnon neuvosto

SUNNUNTAI 15.1.

9.00 KiertoajeluOpastettu tutustuminen vuoden 1918 kansalaissodan vankileiriin ja muistomerkkialueeseen, oppaana Sten Holmberg

10.30 Teemaseminaarien raportit

11.00 Ilmastonmuutokset ja niiden vaikutus– vähättelyä vai ylidramatisointia? Uhkaako päästöjen vähentäminen oikeasti työpaikkoja?• Lauri Lyly, edunvalvontaosaston johtaja, SAK • Risto Isomäki, tutkija, kirjailija • Maija Hakanen, fi losofi an tohtori, ympäristöpäällikkö• Tapio Solala, Kemianliiton ja Työpaik-kojen rauhantoimikunnan jäsen

28 29

ohjelma ohjelma ohjelma ohjelma

• Teemavetäjä Juha Kovanen, sihteeri Leena Brunberg 2. Vatten: den hållbara miljön, mänskli-ga rättigheter och alternativ för privati-sering Vesi: kestävä ympäristö, ihmisoi-keudet ja vaihtoehdot yksityistämiselle• Tove Selin, FinnWatch och/ja Olli-Pekka Haavisto, Attac / Jordens vänner – Maan ystävät • Alustaja ja teemavetäjä Olli-Pekka Haavisto, sihteeri Susanna Mehtonen3. Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla• Tatiana Konovalova, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto• Soran Zaki, Suomen maahanmuutta-jien kotouttamisyhdistys Sumuko ry:n puheenjohtaja• Teemavetäjä Leo Perkiö, sihteeri Pirjo Korhonen4. Atomiase – köyhdytetty uraani• Ulla Klötzer, Naiset rauhan puolesta• Teemavetäjä Olavi Kokko, sihteeri Elina Järvenpää5. Venäjän ay-liikkeen tilanteesta• Tatiana Medvedeva, Pietarin alueen ammattiyhdistys neuvoston johtaja, ko-neenrakentajien ammattiosasto. Tulkkina Zoja Theslenko• Teemavetäjä Maarit Elomaa-Solkio, sihteeri Tanja Pelttari

LAUANTAI 14.1.

9.30 Ilmoittautuminen Tammisaaren kaupungin tarjoamat tulokahvit

10.30 Avajaiset• Musiikkia Tuula Huuhtanen• Päivien avaus, Tanja Pelttari, vpj,Työpaikkojen rauhantoimikunta• Tammisaaren kaupungin tervehdys,kaupunginjohtaja Mårten Johansson

11.00 Työelämän pirstoutuminen ja sen yhteiskunnal-liset ja sosiaaliset seurauksetKeskustelijoina: • Antti Rinne, Toimihenkilöunioni TU:n puheenjohtaja • Jouko Karjalainen, tutkija, Stakes• Rafael Lehtinen, puheenjohtaja, Väki Vallaton ry • Paneelin vetäjä JHL:npääluottamusmies Eila Pelttari, sihteeri Maisa Kuikka

13.00 Ruokailu

14.00 Teemaseminaarit 1. Ihmisoikeudet ja Euroopan unioni • Ville-Veikko Hirvelä, kansalais-aktivisti, Maan ystävät ry

• Paneelin vetäjä Olli-Pekka Haavisto, sihteeri Anu Harju

13.00 Rauhanpalkinnon saajan julkistaminen Toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro, Suomen Rauhanpulustajat

13.30 Päätöspuheenvuoro Juhani Lilja, Työpaikkojen rauhantoi-mikunnan puheenjohtaja

13.45 Päätöskahvit ja sämpylät

19.30 Solidaarisuusillanvietto Ravintola Wanha Tammi• illallinen, arpajaiset, kulttuuria, musiikkia sekä tanssia orkesteri Bäcksetin tahdittamana• kansainvälisen vieraan tervehdys, Vera Brovkina, Pietarin Rauhan ja Sovinnon neuvosto

SUNNUNTAI 15.1.

9.00 KiertoajeluOpastettu tutustuminen vuoden 1918 kansalaissodan vankileiriin ja muistomerkkialueeseen, oppaana Sten Holmberg

10.30 Teemaseminaarien raportit

11.00 Ilmastonmuutokset ja niiden vaikutus– vähättelyä vai ylidramatisointia? Uhkaako päästöjen vähentäminen oikeasti työpaikkoja?• Lauri Lyly, edunvalvontaosaston johtaja, SAK • Risto Isomäki, tutkija, kirjailija • Maija Hakanen, fi losofi an tohtori, ympäristöpäällikkö• Tapio Solala, Kemianliiton ja Työpaik-kojen rauhantoimikunnan jäsen

30 31

Tyäpaikkojen rauhantoimikunta on pe-rinteisesti ottanut osaa mm. Sosiaali-foorumin, Hiroshima-päivän ja YK:n aseidenriisuntaviikon toteutukseen eri puolilla Suomea.

- Suomen sosiaalifoorumi 1.–2.4.2006 Helsingissä. Työpaik-kojen rauhantoimikunta järjestää tapahtumassa oman teemaseminaarin la 1.4. klo 11.45–15.00 välisenä aikana. Aiheena Suomen turvallisuuspolitiikka, rauhanturvalaki, Nato-yhteistoiminta/jäsenyys. Alustajiksi ovat jo lupautu-neet tohtori Markku Kangaspuro sekä majuri evp. Lars-Olof Fredriksson. Tarkempi kellonaika varmistuu myöhemmin.- 6.8.2006 Hiroshima-päivä- YK:n aseidenriisuntaviikko vko 43 (24.–30.10.2006.)

Pietarin-matka ja seuraavat Ay-väen rauhanpäivät-Pietarin-matkan alustavaksi ajankohdaksi on kaavailtu 28.9.–1.10.2006. Ajankohta tarkentuu alkukevääseen mennessä.- Ay-väen rauhanpäivät Kotkassa 13.–14.1.2007.

Vinkkinä vielä, että jos ammattiosastoilla on kiinnostus-ta kutsua tilaisuuksiinsa rauhantyön asiantuntijoita alus-tamaan, löytyy Työpaikkojen rauhantoimikunnan ”reser-vistä” hyviä ehkokkaita. Puolen tunnin napakka alustus on omiaan herättelemään ajatuksia ammattiosastojen syys- tai kevätkokouksissa.

Tarkempia tietoja kaikista tapahtumista löytyy osoitteestawww.rauhanpuolustajat.fi /rauhanpaivat tai puh. (09) 7744 310

Tulevaa toimintaa

Dan Smith:

SODAN JA RAUHAN KARTASTO

Karttakirja aikamme sodis ta ja niiden syistä. Kirja havainnollistaa sotia yksi-tyiskohtaisin nelivärisin kartoin.

Teos esittelee sotien taloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset syyt. Tuo-re näkökulma sotien taustatekijöihin tuodaan esiin mm. köyhyyttä ja aid-sia käsittelevillä kartoilla. Eri maiden asevoimat ja voimasuhteet käsitellään niin sotilasliittojen kuin terrorismin-kin näkökulmasta. Nid., 128 s., 23 e + postikulut

Phyllis Bennis: TULILINJALLA YK

Teos kertoo kuinka USA:n valta-ase-ma uhkaa YK:n viimeisiäkin demo-kraattisia rakenteita.

Phyllis Bennis esittää myös uusia keinoja 60-vuotiaan järjestön demo-kratisoimiseen, luoden toivoa siitä että YK voisi yhä täyttää vuoden 1945 pe-ruskirjassaan annetun valan »pelastaa tulevat sukupolvet sodan kauhuilta». Nid., 450 s., 25 e + postikulut

Wojciech Tochman:

KUIN OLISIT KIVEÄ SYÖNYT

Teos käsittelee sodanjälkeistä elämää ja sodan muistoa Bosniassa. Kirjassa kuvataan sodan muistoja, sen aiheut-tamaa tuskaa ja vihaa nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Sid., 160 s., 22 e + postikulut

Päivi Uljas:

TAISTELU SOSIAALITURVASTA

Suuret sosiaaliturvauudistukset ovat olleet työväenliikkeen ohjelmassa jo Forssan kokouksesta 1903 lähtien. Lopulta kaikki keskeiset uudistuk-set vuosien 1960–1965 välisenä ai-kana.

Ketkä tai mitkä voimat saivat ai-kaan suuret sosiaaliturvauudistuk-set? Minkälainen keskinäissuhde oli maaltamuutolla ja ulkoparlamentaa-risella vaikuttamisella? Kirjassa et-sitään salapoliisin lailla »syyllisten» motiiveja ja tilaisuuksia. Nid., 256 s., 15 e + postikulut

NO NYTHÄN MÄ VASTA HOKASIN!

Pystykorvakirjat netistä: www.rauhanpuolustajat.fi

30 31

Tyäpaikkojen rauhantoimikunta on pe-rinteisesti ottanut osaa mm. Sosiaali-foorumin, Hiroshima-päivän ja YK:n aseidenriisuntaviikon toteutukseen eri puolilla Suomea.

- Suomen sosiaalifoorumi 1.–2.4.2006 Helsingissä. Työpaik-kojen rauhantoimikunta järjestää tapahtumassa oman teemaseminaarin la 1.4. klo 11.45–15.00 välisenä aikana. Aiheena Suomen turvallisuuspolitiikka, rauhanturvalaki, Nato-yhteistoiminta/jäsenyys. Alustajiksi ovat jo lupautu-neet tohtori Markku Kangaspuro sekä majuri evp. Lars-Olof Fredriksson. Tarkempi kellonaika varmistuu myöhemmin.- 6.8.2006 Hiroshima-päivä- YK:n aseidenriisuntaviikko vko 43 (24.–30.10.2006.)

Pietarin-matka ja seuraavat Ay-väen rauhanpäivät-Pietarin-matkan alustavaksi ajankohdaksi on kaavailtu 28.9.–1.10.2006. Ajankohta tarkentuu alkukevääseen mennessä.- Ay-väen rauhanpäivät Kotkassa 13.–14.1.2007.

Vinkkinä vielä, että jos ammattiosastoilla on kiinnostus-ta kutsua tilaisuuksiinsa rauhantyön asiantuntijoita alus-tamaan, löytyy Työpaikkojen rauhantoimikunnan ”reser-vistä” hyviä ehkokkaita. Puolen tunnin napakka alustus on omiaan herättelemään ajatuksia ammattiosastojen syys- tai kevätkokouksissa.

Tarkempia tietoja kaikista tapahtumista löytyy osoitteestawww.rauhanpuolustajat.fi /rauhanpaivat tai puh. (09) 7744 310

Tulevaa toimintaa

Dan Smith:

SODAN JA RAUHAN KARTASTO

Karttakirja aikamme sodis ta ja niiden syistä. Kirja havainnollistaa sotia yksi-tyiskohtaisin nelivärisin kartoin.

Teos esittelee sotien taloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset syyt. Tuo-re näkökulma sotien taustatekijöihin tuodaan esiin mm. köyhyyttä ja aid-sia käsittelevillä kartoilla. Eri maiden asevoimat ja voimasuhteet käsitellään niin sotilasliittojen kuin terrorismin-kin näkökulmasta. Nid., 128 s., 23 e + postikulut

Phyllis Bennis: TULILINJALLA YK

Teos kertoo kuinka USA:n valta-ase-ma uhkaa YK:n viimeisiäkin demo-kraattisia rakenteita.

Phyllis Bennis esittää myös uusia keinoja 60-vuotiaan järjestön demo-kratisoimiseen, luoden toivoa siitä että YK voisi yhä täyttää vuoden 1945 pe-ruskirjassaan annetun valan »pelastaa tulevat sukupolvet sodan kauhuilta». Nid., 450 s., 25 e + postikulut

Wojciech Tochman:

KUIN OLISIT KIVEÄ SYÖNYT

Teos käsittelee sodanjälkeistä elämää ja sodan muistoa Bosniassa. Kirjassa kuvataan sodan muistoja, sen aiheut-tamaa tuskaa ja vihaa nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Sid., 160 s., 22 e + postikulut

Päivi Uljas:

TAISTELU SOSIAALITURVASTA

Suuret sosiaaliturvauudistukset ovat olleet työväenliikkeen ohjelmassa jo Forssan kokouksesta 1903 lähtien. Lopulta kaikki keskeiset uudistuk-set vuosien 1960–1965 välisenä ai-kana.

Ketkä tai mitkä voimat saivat ai-kaan suuret sosiaaliturvauudistuk-set? Minkälainen keskinäissuhde oli maaltamuutolla ja ulkoparlamentaa-risella vaikuttamisella? Kirjassa et-sitään salapoliisin lailla »syyllisten» motiiveja ja tilaisuuksia. Nid., 256 s., 15 e + postikulut

NO NYTHÄN MÄ VASTA HOKASIN!

Pystykorvakirjat netistä: www.rauhanpuolustajat.fi

Suomen Rauhanpuolustajat

Vastauslähetys

Sopimus 5000521

00003 Helsinki

Pulutmaksaa

Nimi:

Osoite:

Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero

Allekirjoitus

LIITY HYVÄÄN SEURAAN! LIITY SUOMEN RAUHANPUOLUSTAJIEN JÄSENEKSI!

Jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa, ja siihen sisältyy Rauhan puolesta -lehden tilaus. Muille kuin jäsenille lehti maksaa 13,50 euroa / vuosikerta.

Kyllä! Haluan liittyä Suomen Rauhanpuolustajiin!

Haluan jäsenetuna myös Voima-lehden kotiin kannettuna 10 numeroa hintaan 17 euroa.