Avoiminmielin kunta-uudistukseen

Sivu 4

Kumulalaistenkesävinkkejä Sivu 8

Hannu Nikkilä palkittiin tiedottamisestaSivu 12

2 2 0 0 6

Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommu nala specia lister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, puh. 0201 235 385, kumula@kumula.net PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh. 040 749 2299, maarit.helen@kumula.net

TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Pentti Jormanainen, Leena Ritola, Hanne Niemistö, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, tekspertti@tekspertti.fi SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ILMOITUSMYYNTI Hanne Niemistö, puh. 0201 235 385, kumula@kumula.net ULKOASU Marja Muhonen, marja@ykskaks.fi PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS 3 000 kpl ISSN 1796-3605 1. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. www.kumula.net KANNESSA Juhannuk-sen viettoa Ahvenanmaalla, kuva Ålands Turistförbund/Peter Karlsson

Kesän kynnyksellä

UUSI JÄSEN sivu 7 Lisa Kniivilä

PALKITTU KUMULALAINEN sivu 12 Hannu Nikkilä

AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä

KUN TARVITSET... sivu 14 Tärkeät yhteystiedot

ESITTELYSSÄ JÄSENETU sivu 15 Vakuutukset, lomat ja matkat

SVENSK RESUMÉ sivu 15

Tätä Kuminan toista pääkirjoitusta on mukava

tehdä positiivisissa tunnelmissa: Suomi on juhlinut

nyt viikon historiansa ensimmäistä Eurovision lau-

lukilpailun voittoa, kesä on tulossa ja sen myötä

myös monien jo hartaasti odottama ja kaipaama

katkos työelämän alati kasvaviin vaatimuksiin.

Kasvavat vaatimukset ja jatkuva muutos tai epä-

varmuus tulevaisuudesta tuntuvat olleen menneen

talven aikana useimmin kuulemani asiat, kun olen

kumulalaisilta kysellyt kuulumisia. Suurin muu-

tosten aiheuttaja lienee odotettavissa oleva

kunta- ja palvelurakennemuutos. Varsinkin

epätietoisuus sen sisällöstä on meitä

kuntien palkkalaisia rasittava tekijä:

useimmat meistä joutuvat vain sivusta

seuraamaan ja odottamaan poliitikkojen

päätöksiä. Tässä numerossa selvitellään kahta

tutkimusta kuntien johto- ja hallintotehtävissä

työskentelevien ajatuksista näissä muutospaineissa.

Ensimmäinen on Akavan Erityisalojen tekemä kysely

kuntamuutosten vaikutuksista. Toinen, Jyväskylän

yliopistossa tehty tutkimus, puolestaan selvittelee

sitä, mikä saa johtotehtävissä työskentelevät jak-

samaan työssään.

Tämän numeron olemme suunnitelleet myös

vähän kevyemmäksi ja viihdyttävämmäksi, jotta

lukijamme voisivat saada myös tätä kautta kepeyttä

kesäänsä. KUMULAn jäsenet eri puolilta maata ja

hyvin erilaisista ammateista antavat meille kaikille

omaan alaansa tai harrastuksiinsa liittyviä vinkkejä,

joita voimme hyödyntää niin kesätuulten ja auringon

meitä helliessä kuin sateen ropistessa ja ukkosen

jyrähdellessä. Niin tarpeellisia ja hyödyllisiä kuin

itselleni olisivat erityisesti Karppisen Päivin liikun-

tavihjeet, tiedän jo nyt, että sitä puhtia minusta ei

lomalla löydy, joka saisi minut aktiivisemmin liik-

kumaan. Taidanpa mieluummin paneutua Kerstin

Öbergin suosittelemaan Kökarin saarielämää

kuvaavaan kirjaan.

Se palaute, mitä Kuminan ensimmäisestä

numerosta saimme oli myönteistä ja

antaa intoa jatkaa. Ainoa minulle esi-

tetty kriittinen arvio tuli puheenjohtajan

kuvien määrästä tuossa lehdessä – ja tästä

asiasta olin täysin samaan mieltä asiasta minua

kiusoitelleen toisen Akavan Erityisalojen jäsenjär-

jestön puheenjohtajan kanssa. Lupaan nyt kaikille,

että jatkossa en aio enää esiintyä kansikuvatyttönä,

siihen tehtävään uskon jäsenistöstämme löytyvän

huomattavasti parempia kasvoja!

Aurinkoista ja voimia antavaa kesää kaikille!

Maarit Helén

päätoimittaja

3K U M I N A 2 / 2 0 0 6

Esimiehet arkoja hankkimaan apuaEspoon kaupungin palveluksessa työs-kennelleen emerita työsuojelupäällikkö Maija-Liisa Kaistilan esitys työhyvin-voinnista kuntakentän myllerryksessä sai paljon positiivista palautetta. Esityk-sessä käsiteltiin johtavien työntekijöi-den työhyvinvointia voimaantumisen ja rakentavan yhteistyön pohjalta.

Yksilön hyvinvoinnin, elämänhallin-nan, toimintakyvyn ja jaksamisen kan-nalta keskeistä on voimaantuminen. Se on opittu tai myötäsyntyinen tunnetila, joka heijastaa ympäristöön positiivi-suutta. Vastakohta voimaantumiselle on uupuminen ja välinpitämättömyys.

Kaistilan esityksen keskeisenä idea-na oli välittää esimiehille ja asiantunti-joille toimintamalleja siihen, miten he voisivat päästä oman roolinsa yksinäi-syydestä rakentavaan yhteisöllisyyteen. Hyvän esimiehen tuntomerkkejä Kais-tilan mukaan ovat esimerkiksi hyvät käytöstavat, oikeudenmukaisuus ja ta-sapuolisuus. Esimiehen pitää myös tun-tea hyvin tehtävään vaadittava perustyö ja sen tekijät sekä uskoa yhteistyön voimaan, varmistaa osaaminen koko työyhteisössä ja suhtautua myönteisesti muutokseen.

Esimiestyön sudenkuoppina Kaistila piti tiedon panttaamista, palautteen pihtaamista ja pelisäännötöntä pelaa-mista. Muita, esityksessä korostettuja, vältettäviä asioita olivat esimerkiksi salassapitovelvollisuuden rikkominen, perehdytyksen laiminlyönti ja ”esimie-hen näkymättömyys”. Yksi esimiestyön keskeisistä sudenkuopista on henkilön kyky tai arkuus hakea apua ja tukea itselleen.

Kaistila korosti esimiehen vertais-verkoston merkitystä. Hänen mukaan-sa vertaisverkoston hankkiminen ja

vaaliminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä esimiehen selviytymisessä. Li-säksi esimiehen kannattaisi turvautua työnohjaukseen ja hankkia itselleen mentori.

Esimiehen tulisi myös huomata lähi-piirissään työskentelevien potentiaaliset kyvyt. Kaikkea ei pidä eikä voikaan tehdä itse ja yksin. Delegointi helpottaa huomattavasti jokapäiväistä elämää, ja potentiaaliryhmästä voi kasvattaa it-selleen apua. Esimiehen ei myöskään pidä elää vain työlleen, vaan omille harrastuksille tulee jättää aikaa.

Valtuuston kevätkokous sujui mutkittaYleisen seminaariosuuden jälkeen pi-dettiin KUMULAn liittovaltuuston ke-vätkokous. Ennen varsinaisen koko-uksen alkamista Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtaja Jorma Rihto esittäytyi kumulalaisille.

Valtuuston kevätkokouksen avasi KUMULA ry:n hallituksen puheenjoh-taja Maarit Helén. Hän kiitti valtuuston jäseniä aktiivisuudesta, mutta muistutti myös luottamushenkilöitä heidän vas-tuustaan tehtävässä, johon jäsenet ovat heidät valinneet edustajikseen.

Kokous sujui valtuuston puheenjoh-tajan Anneli Heikkilän johdolla. Kevätko-kouksen keskeisimmät käsiteltävät asiat olivat vuoden 2005 toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Toimintakertomus ja tilinpäätös hyväk-syttiin. Aloitteita ei liittokokoukselle ol-tu tehty. Kokouksen lopussa valtuustol-le kerrottiin KUMULAn edustajan Tapio Holopaisen vaihtamisesta Päivi KarppiseenAkavan Erityisalojen hallituksessa.

hyvinvoinnistaanKUMULAn liittovaltuuston seminaari ja kevätkokous 2006

Kuvassa vasemmalta KUMULAn valtuuston puheenjohtaja Anneli Heikkilä ja ts. toiminnanjohtaja Hanne Niemistö.

T E K S T I H A N N E N I E M I S T Ö

K U V A M A A R I T H E L É N

untien asiantuntijat KU-MULA ry:n liittovaltuus-ton kevätkokous pidettiin 1. huhtikuuta 2006 hotelli Presidentissä Helsingissä. Sitä edeltäneessä seminaa-rissa kuultiin professori Ulla

Kinnusen johtamisen kuormitus- ja voi-mavaratutkimuksen esittely. Emerita työsuojelupäällikkö Maija-Liisa Kaistilapuolestaan herätteli kumulalaisia huo-lehtimaan työhyvinvoinnista.

KUMULAn ts. toiminnanjohtaja Hanne Niemistö esitteli Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksen ja psykologian laitoksen professori Ulla Kinnusen joh-dolla tekemän johtajien kuormitus- ja voimavaratutkimuksen keskeiset ky-symykset, tutkimuksenasettelun sekä tulokset.

Samalla kartoitettiin paikalla olevien kumulalaisten kuormitus- ja voimavara-tekijöitä. Kartoituksen mukaan kumu-lalaisten työn voimavaratekijöitä ovat huumori, itsenäinen työ, päätösvalta, hyvä työyhteisö, kollegaverkosto, työn mielekkyys, laaja-alaisuus, vaikutus-mahdollisuudet, onnistumiset työteh-tävien hoitamisessa, asiakaspalvelun voimia antavuus, ammattitaito ja sen ylläpitäminen, esimiehen tuki, hyvä hallintokulttuuri, tulevaisuuden haasteet sekä palaute ja sen saaminen.

Kumulalaisten kuormitustekijöiksi puolestaan paljastuivat muun muassa seuraavat tekijät: työmäärän laaja-alai-suus, keskijohdon kaksoisrooli, johtajan monet tehtävät, asiakaskunnan vaati-mustason nousu, asioiden monimut-kaistuminen, työn julkisuus, virkamie-hen kuluttajansuojan puuttuminen sekä EU:n byrokratia. Kunnan taloudellisia tekijöitä ei kuitenkaan nostettu merkit-täväksi kuormitustekijäksi.

Esimiesten on muistettava huolehtia

K U M I N A 2 / 2 0 0 64

Avoimin mielinKUMULA ja Akavan Erityisalat ovat seuranneet kunta- ja palvelurakenneuudistusta tiiviisti. Hankkeeseen on vaiku tettu erilaisin kannanotoin. Taustatietoa on saatu huhti-kuussa toteutetusta jäsen-kyselystä.

kuntauudistukseen

Akavan Erityisalat ry Tiedote 22.4.2006

KUNTAUUDISTUS ON KULTTUURIPALVELUILLE MAHDOLLISUUS –

HENKILÖSTÖN KOKEMAAN EPÄVARMUUTEEN PUUTUTTAVA

Akavan Erityisalojen tuoreen kyselyn mukaan liiton jäsenet näkevät kunta- ja pal-

velurakenneuudistuksen myös mahdollisuutena kuntien kulttuuri-, vapaa-aika- ja

hyvinvointipalveluille. Myönteisiä piirteitä voivat olla päällekkäisen työn vähenemi-

nen ja kustannustehokkuuden lisääntyminen.

Palvelujen keskittäminen suurempiin yksiköihin voi antaa mahdollisuuden

erikoistumiseen. Kulttuurialan asiantuntijaosaaminen voidaan näin ottaa parem-

paan käyttöön. Tämän nähdään parantavan palvelujen laatua. Parhaimmillaan

uudistuksilla varmistetaan myös pienten kuntien elinvoimaisuutta ja kansalaisten

alueellista tasa-arvoa.

Toisaalta lähes puolet vastaajista näki kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen

rahoituksen uhattuna. Uudistusten pelätään myös huonontavan palveluja ja

lisäävän byrokratiaa. Suurten yksiköiden arvioidaan tuovan kankeutta sekä hallin-

toon että palvelujen tuottamiseen.

– Kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestäminen on nostettava kes-

kusteluun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, painottaa Akavan Erityisalat

ry:n tänään Kirkkonummella kokoontunut liittokokous.

– Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut vaikuttavat olennaisesti kuntalaisten hyvin-

vointiin ja asumisviihtyvyyteen. Näiden palvelujen resursseista on kannettava

huolta myös tulevaisuudessa, liitto muistuttaa. Kuntauudistuksen valmistelussa

on tähän mennessä keskusteltu vain kuntarakenteesta ja sosiaali- ja terveyspal-

velujen tulevaisuudesta.

MONI PELKÄÄ TYÖPAIKKANSA PUOLESTA

Akavan Erityisalat edustaa kuntien kulttuurin, hallinnon ja sivistystoimen esimiehiä

ja asiantuntijoita, joista monet ovat sekä uudistuksen keskeisiä valmistelijoita että

sen kohteita.Jäsenet kokevat selvänä uhkana sen, että uudistaminen toteutetaan hen-

kilöstön kustannuksella: työmäärä lisääntyy ja työkenttä laajenee ilman että

resurssit lisääntyvät. Uudistusten käynnistysvaihe vaikuttaa monen mielestä

kaoottiselta ja se lisää muutosvastarintaa, vastauksissa todetaan.

Lähes puolet katsoi, että henkilöstöä ei ollut otettu valmisteluun mukaan.

Huolestuttavaa on, että vain kolmannes uskoi uudistukset henkilöstön kannalta

turvallisiksi. Joka kymmenes näki uudistuksen jopa uhkaavan omaa työpaik-

kaansa. Kolmannes ei osannut sanoa, onko työpaikka uhattuna vai ei.

Muutosten valmistelussa mukana olevat näkivät kunta- ja palvelurakenne-

uudistuksen muita myönteisempänä. Tästä huolimatta valmistelijat olivat yhtä

epävarmoja kuin muutkin siitä, miten käy oman työpaikan.

Akavan Erityisalat vaatii, että muutosta on valmisteltava avoimesti yhteis-

työssä henkilöstön kanssa. Kattava tiedotus henkilöstölle on uudistuksen ehdot-

tomia onnistumisen edellytyksiä. Kyselyssä ilmennyttä epävarmuutta työpaikko-

jen säilymisestä ei olisi saanut syntyä.

Liitto pitää tärkeänä, että mahdolliset henkilöstömäärien muutokset toteute-

taan eläköitymisiä hyväksi käyttäen, vapaaehtoisten järjestelyjen avulla ja uudel-

leenkoulutuksen kautta. Uudelleenkoulutusta ei ole tarpeeksi nostettu esille. Sen

avulla olisi usein mahdollista jatkaa etenkin ikääntyvien työntekijöiden työuraa.

Liiton jäsenkysely todentaa, että kuntien palvelurakenneuudistus on

muodossa tai toisessa jo täyttä päätä käynnissä. Vastaajista 80 % ilmoitti,

että omassa kunnassa vähintäänkin valmistellaan kuntaliitosta, palvelujen

seutukunnallistamista, liikelaitostamista, tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönottoa

tai palvelujen ulkoistamista.

Kysely toteutettiin 6.–18.4. sähköpostikyselynä ja siihen vastasi 1 379

liiton kuntasektorin jäsentä.

Jäsenkyselyn perusteella voi yleisesti

tulkita, että jäsenistö suhtautuu varsin

avoimin mielin uudistukseen.

Huolestuttavaa on, että myös

valmistelussa mukana olevat saattavat

kokea oman työpaikkansa uhatuiksi.

Pääsääntöisesti uskotaan työmäärän

lisääntyvän.

unta- ja palvelurakenne-uudistuksen linjaukset teh-dään loppukevään aikana. Poliittinen kädenvääntö puitelain linjauksista käy vilkkaana. Tavoiteltu ai-

kataulu lain valmistelussa on esityk-sen saaminen eteenpäin juhannukseen mennessä.

Sisäministeriön kunta- ja palvelura-kennehankkeen tähän mennessä teh-tyihin toimenpiteisiin voi olla sinänsä tyytyväinen. Hankeaika alkoi tasan vuo-si sitten toukokuussa. Vuoden aikana on toteutettu laaja aluetapahtumien kokonaisuus. Työryhmissä on valmis-teltu palvelurakenteen arviointia sekä maakuntatasolla että ministeriöiden piirissä.

Puitelain linjaukset määrittävät kehi-tystä hankeajan päättymisen eli touko-kuun 2006 jälkeen. Varmaa on, että palvelurakenneuudistus jatkuu. Nyt on jo alkanut odotus seuraaviin eduskun-tavaaleihin, vaalipäivä on sunnuntai 18.3.2007. Palvelurakennehanke on varmasti tulevan eduskunnan keskei-siä teemoja.

5K U M I N A 2 / 2 0 0 6

Millaisena koet toimialasi näkökulmasta kunta- tai palvelurakenteiden muutoksen? Kaikki vastaajat (1379): En tiedä 24,5 % Johto: En tiedä 9,9 % Hallinto ja suunnittelu: En tiedä 14,5 % Kirjasto: En tiedä 22,4 % Koko sivistystoimi: En tiedä 25,8 %

Vaalien myötä etujärjestöissä on valmistauduttu vaikuttamaan tulevan hallitusohjelman sisältöön. Myös AKAVA esittää korkeakoulutettu-jen ammattien näkökulmasta tavoitteita huomioitaviksi puolueiden ohjelmiin. Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen – myös KUMULA – voivat vaikuttaa AKAVAn linjauksiin. Hallitusohjelmata-voitteet olivat jo alustavasti esillä Aka-van Erityisalojen hallituksen toukokuun kokouksessa.

Liitto ottanut kantaa uudistukseenAkavan Erityisalat on seurannut kun-ta- ja palvelurakenneuudistusta tiiviisti. Kunnan neuvottelukunta otti kantaa henkilöstön asemaan ja muutoksen avoimuuteen lokakuussa 2005 hankeen aluevaiheen käynnistyessä.

Kunnan neuvottelukunta oli huolis-saan henkilöstön asemasta uudistukses-sa. Kannanotossaan ”Kuntauudistusta ei saa toteuttaa henkilöstön kustan-nuksella” 19.10.2005 korostettiin, että muutos on vietävä läpi hyvien hallin-tokäytäntöjen mukaisesti, muutokseen on varattava riittävästi henkilöstö- ja aikaresursseja eikä valmistelua pidä toteuttaa henkilöstön jaksamisen kus-tannuksella.

Tavoitteiden toteutumiseksi neuvot-telukunta esitti, että muutos on valmis-teltava yhdessä ja avoimesti tiedottaen henkilöstön kanssa. Myös henkilöstölin-jauksissa on selkeästi taattava työsuhtei-den säilyttäminen eikä työsuhde-ehtoja saa heikentää.

Jäsenkysely pohjana kevään liittokokouskannanotolleAkavan Erityisalojen kevään liittoko-kouksen yhteydessä 22.4.2006 julkis-tettiin kannanotto ”Kuntauudistus on kulttuuripalveluille mahdollisuus – hen-kilöstön kokemaan epävarmuuteen puututtava”. Tavoitteena kannanotolla oli nostaa kulttuuri- ja hyvinvointipal-velut mukaan kuntapalvelujen uudista-mista koskevaan keskusteluun.

Kannanoton pohjaksi tehtiin huhti-kuun alkupuolella kysely Akavan Eri-tyisalojen kuntasektorilla työskentelevil-le jäsenille. Jäsenkyselyn perusteella voi yleisesti tulkita, että jäsenistö suhtautuu varsin avoimin mielin uu distukseen. Myönteinen näkemys voimistuu mitä

enemmän on sitoutunut uudis-tuksen valmisteluun. Taustalla on

myös epävarmuutta uudistuksen tu-losten suhteen. Sekä-että -näkemykset ovat vahvasti esillä.

Huolestuttavaa on, että myös valmis-telussa mukana olevat saattavat kokea oman työpaikkansa uhatuksi. Uhkaa työpaikan menettämisestä ei olisi saanut esiintyä. Juuri tähän asiaan liitto kiinnitti huomiota syksyn kannanotollaan.

Ammattiryhmillä erilaisia painotuksia jäsenkyselyssäJäsenkyselyn perusteella voi päätellä, ettei tiedonkulku uudistuksesta ole tavoittanut kaikkia ryhmiä. Johto- ja hallintotehtävissä olevilla on selkeästi parempi kuva saamansa tiedon riittä-vyydestä kuin asiantuntijatehtävissä toimivilla.

Myös kokemukset uudistusten vai-kutuksista omaan työhön vaihtelevat eri ammattiryhmien kesken. Pääsään-

töisesti uskotaan työmäärän lisääntyvän. Johdon ja hallinnon työntekijät uskovat urakehityksen positiivisemmaksi kuin muu henkilöstö.

J A A K K O K O R P I S A A R I

Kuntasektorin asiamiesAkavan Erityisalat ryjaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi

Kuntauudistukselle jatkoaikaa syksyyn

Kunta- ja palvelurakenne-uudistuksen valmistelulle on annettu jatkoaikaa syyskuun loppuun. Hankkeen piti päät-tyä toukokuun lopussa. Uudis-tuksen sisällöstä ja puitelaista yritetään päästä parlamentaa-risessa rakennetyöryhmässä sopuun kesäkuun aikana. Esi-tys hallitukselle annetaan elo-syyskuun vaihteessa.

Mitä vaikutuksia koet mahdollisilla muutoksilla olevan omissa työtehtävissäsi ja työpaikassasi? Todennäköistä En osaa sanoa EpätodennäköistäKaikki vastaajat (1379)Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 14,1% 49,7% 36,2%Työmäärä lisääntyy 54,4% 30,5% 15,2%Tehtäväkenttä laajenee 53,6% 28,2% 18,1%Etenen urallani 11,2% 44,1% 44,6%Oma työpaikkani on uhattuna 12,1% 32,9% 55%

Johto (92)Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 28,2% 46,2% 25,6%Työmäärä lisääntyy 56,6% 32,5% 10,8%Tehtäväkenttä laajenee 61,4% 25,3% 13,3%Etenen urallani 19% 41,8% 39,2%Oma työpaikkani on uhattuna 14,3% 29,9% 55,8%

Hallinto ja suunnittelu (312)Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 17,7% 56,5% 25,8%Työmäärä lisääntyy 56,9% 28,5% 14,6%Tehtäväkenttä laajenee 58,8% 25% 16,2%Etenen urallani 13,2% 49,8% 37%Oma työpaikkani on uhattuna 11,4% 30,6% 57,9%

Kirjasto (342)Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 11% 48,3% 40,7%Työmäärä lisääntyy 57,3% 28,2% 14,6%Tehtäväkenttä laajenee 52,5% 29,7% 17,8%Etenen urallani 7,9% 38,1% 54%Oma työpaikkani on uhattuna 11,4% 29,3% 59,3%

Koko sivistystoimi (kirjasto, museo, kulttuuri ja vapaa-aika) (627)Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 10,6% 47,5% 41,8%Työmäärä lisääntyy 58% 27,8% 14,2%Tehtäväkenttä laajenee 54,1% 28,6% 17,3%Etenen urallani 8,1% 41,7% 50,3%Oma työpaikkani on uhattuna 12,6% 32,8% 54,6%

6K U M I N A 2 / 2 0 0 6

K U N T A U U D I S T U S Suolahden kaupunginkamreeri Anja Männistö on yksi niistä monista kumulalaisista, jotka ovat joutuneet kunta- ja palvelu-rakenneuudistuksessa keskelle kuntaliitoksen vaikutuksia. Hän kommentoi Kuminalle Akavan Erityisalojen keväisen jäsenkyselyn tuloksia omasta näkökulmastaan.

– Se tuo mukanaan kokonaan uuden toimialan ja organisaatioon runsaasti uutta henkilöstöä ja myös sellaisia uusia työntekijäryhmiä, joita näiden kuntien palveluksessa ei ole ennen ollut.

Akavan Erityisalojen jäsenkyselyn tulosten pohjalta näyttää siltä, että kun-tasektorilla työskentelevät suhtautuvat kuntapalvelujen uudistuksiin avoimin mielin.

– Mielialoja on kaikenlaisia: Suolah-dessa osa työntekijöistä on avoimin mie lin, osa pelkää, vaikkakaan ei työ-paikkansa puolesta. Yleisesti ottaen ymmärretään, miksi kuntaliitokseen olaan menossa. Henkilökohtaisella ta-solla muutokset ovat kuitenkin ihmisille isoja. Olen itse ollut Suolahden kau-pungin palveluksessa vuodesta 1977 ja meillä on paljon samanlaisia kauan olleita työntekijöitä, joita tietysti mieti-tyttää omaan työhön tulevat muutok-set. Vaikka ollaankin tekemässä uutta yhteistä Äänekoskea, on totuus se, että vanha Äänekoski on meitä suurempi. Niinpä sitä miettii, tullaanko pienem-män kunnan osaajia aliarvioimaan, ja mistä se oma paikka löytyy, ettei astu toisten varpaille, Anja Männistö pohtii tunnelmia.

Jäsenkyselyn mukaan myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmis-telussa mukana olevat ovat saattaneet kokea oman työpaikkansa uhatuksi. Uuden Äänekosken kaupungin kohdal-la ei vakinaisen henkilökunnan tarvitse pelätä – ainakaan heti.

– Kaikille vakituisille taataan työ-paikka viideksi vuodeksi. Sen sijaan pitkään määräaikaisina työskennellei-den työsuhteita ei ole automaattisesti luvattu säilyttää. He ovat luonnollisesti huolissaan siitä, miten heidän käy.

Kyselyn tulosten mukaan uudistus-ten uskotaan lisäävän työmäärää.

– Olen aivan samaa mieltä. Uskon kuntaliitoksesta aiheutuvien muutos-

Kuntaliitos lisää työmäärää ten lisäävän työmäärää useiksi vuo-siksi, se on ihan selvä asia. Työmäärä ei kuitenkaan pelota, mutta ehkä se arveluttaa.

Kyselyssä johdon ja hallinnon työn-tekijät uskovat urakehityksen positiivi-semmaksi kuin muu henkilöstö.

– Osalla ura- ja palkkakehitys uu-dessa tilanteessa varmaan on positii-vinen, osalla ei, omalla kohdallani se ei ole varmaa. Pienessä kunnassa on työntekijän toimenkuva monesti laaja ja monipuolinen, mutta arvelen, että en pääse jatkossa tekemään niitä teh-täviä, mitä teen nyt ja mitä haluaisin tehdä. Toisaalta monien mielestä oman työsektorin supistuminen on hyväkin asia: pääsee keskittymään, Anja Män-nistö miettii.

Tiedonkulku näyttää olevan aina ja kaikissa uudistus- ja muutostilanteissa kompastuskivi. Jäsenkyselyn mukaan tiedonkulku ei uudistuksessa ole tavoit-tanut kaikkia ryhmiä. Johto- ja hallin-totehtävissä tietoa on ehkä enemmän tarjolla kuin asiantuntijatehtävissä.

– Tuota minun on vaikea arvioida, Männistö sanoo. Tiedonsaanti riippuu niin paljon työyhteisöstä ja se vaatii kyllä tällaisessa tilanteessa myös omaa aktiivisuutta. Itse olen ollut sen verran valmistelun keskellä, että olen saanut tarpeeksi tietoa. Lähiesimies on kaik-kein keskeisin tekijä tiedon eteenpäin viennissä.

Tärkeimpien muutosjohtajien, lähi-esimiesten, läsnäolo ja tavoitettavuus ovatkin keskeisen tärkeitä kuntaliitok-sen kokeneiden kuntien työntekijöille. Tämä ilmenee Lapin yliopiston, Suomen kuntaliiton ja Työturvallisuuskeskuksen viime vuonna aloitetussa ja vuoden 2007 loppuun jatkuvassa tutkimuksessa, jossa selvitetään kuntaliitosten vaikutus-ta kuntien henkilöstöön. Tutkimuksessa on mukana myös Sumiaisten, Suolah-den ja Äänekosken työntekijöitä.

vuosiksi T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä

unta- ja palvelurakenne-uudistuksen viivästyminen on hidastanut monien vi-reillä olevien kuntaliitosten toteutumista. Jälleen yksi liitoshanke on kuitenkin edennyt toteutumisensa

kynnykselle: valtioneuvosto päätti vajaa kuukausi sitten, 24.5.2006, Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin ja Ää-nekosken kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Äänekosken kaupunki -nimi-sen kunnan perustamisesta 1.1.2007 alkaen.

Liitoshanke käynnistyi keväällä 2004 Suolahden aloitteesta.

– Syynä oli taloustilanteemme. Ää-nesudulla oli tehty jo useita yrityksiä kuntaliitoksen suuntaan, mutta ne olivat kariutuneet, viimeksi kansanäänestyk-sen tulokseen. Nyt kuntalaiset olivat kuitenkin liitokseen valmiita, samoin kuin meitä suurempi Äänekoski, jonka talous oli myös kulkenut huonompaan suuntaan, Suolahden kaupunginkam-reeri Anja Männistö kertoo.

Kuntaliitosta on valmisteltu aktiivi-sesti nyt pari vuotta. Syyskuun alussa 2005 kaikkien kolmen kunnan valtuus-tot hyväksyivät kuntien yhdistymisen ja siihen liittyvät yhdistymissopimuksen ja palvelusuunnitelman. Runsasta viikkoa myöhemmin kunnat tekivät asiasta esityksen valtioneuvostolle, jonka hy-väksymistä viivästytti tähän asti asiasta tehty valitus.

Sumiaisten, Suolahden ja Äänekos-ken lisäksi liitok-sessa on iso teki-jä mukaan tule-va Ääneseudun tervey denhuollon kuntayhtymä, jon-ka tehtävänä on huolehtia kansan-terveystyön järjes-tämisestä alueel-laan.

7K U M I N A 2 / 2 0 0 6

Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi?Olen aktiivinen, energinen ja innova-tii vinen kunta-alan esimies. Toimin ruo kapalvelupäällikkönä Pietarsaaren kaupungissa. Aktiivinen olen myös harrastuspuolella ja etenkin monessa yhdistyksessä, mutta liiton asioissa olen ollut passiivinen kautta aikojen. Pietar-saaren kaupungin palvelukseen astuin jo vuonna 1989, mutta KUMULAan lii tyin vasta tänä keväänä. Kuvailisin itseäni esimiehenä kolmella V:llä eli vai-kuttaja, valmentaja ja visioija, alaisiani puolestaan kolmella O:lla eli he ovat osaajia, osallistujia ja onnistujia.Miksi liityit KUMULAan?En niinkään henkilökohtaisista syistä,

H A A S T A T T E L U T U I J A H E I K K I L Ä K U V A L I S A K N I I V I L Ä N A R K I S T O

Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkutteli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammattien vaativaan ja laajaan kirjoon.

Tervetuloa KUMULAan

Lisa Kniivilä

neet palkkaeron umpeen. Kunta voisi korottaa vain ja ainoastaan naisten palkkoja tiettyinä vuosina. Pidetään kuntasektorilla palkankorotusvuosia vain naisille! Tässä haastetta työnanta-jalle!Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet?Ansiosidonnainen työttömyysturva, palkka- ja työsuhdeneuvonta ja se, että tämä liitto on juuri asiantuntijatehtävissä toimivien etujärjestö!Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi?Työn vaativuuden arviointia ja saman-arvoisten töiden palkkaselvityksiä ei ole tehty tarpeeksi laajasti ja tehokkaasti, ei-kä poliittista tahtoa matalapalkka-alojen palkkatason nostamiseksi ole löytynyt riittävästi. Kuntasektorilla mielestäni huomioidaan liiaksi ylintä johtoa, mutta unohdetaan lähiesimiehet, jotka tekevät sen varsinaisen työn ja tekevät tulosta! Oikeudenmukaisen palkan perusteina tulisi olla toisaalta tehtävät ja niiden vaativuus mutta myös työn tulokset ja ammatinhallinta.

Toinen varteenotettava seikka on, että yli puolet akavalaisista naisista työskentelee määräaikaisessa työsuh-teessa, millä on vaikutusta urakehityk-seen ja palkkaukseen. Nämä eivät ole mitään henkilökohtaisia odotuksia ja toivomuksia vaan haluan, että näihin asioihin puututaan lähitulevaisuudessa. Seuraan tilannetta.

vaan ajattelin saavani enemmän tietoa palkka-asioista, kun kuulun itse liittoon. Järjestäytyminen on yksi keino toimia tämän päivän epävarmassa maailmassa. Yksin sooloilu ei onnistu, verkostoitu-minen on varmempaa toimintaa tänä päivänä. Palkka-asioissa kiinnostavat lähinnä naisten palkka-asiat. Naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, ja suurempi osa pätkätöistä kes-kittyy naisille, etenkin nuorille ja koulu-tetuille. Naisten palkka on 80 % miesten palkasta. Tavoite voisi olla, että nainen ansaitsee keskimäärin yhtä paljon kuin mieskin. Tähän pääsemiseen edellyttää toki jo yhteiskunnallisia muutoksia. Segregaation purkaminen olisi myös toivottavaa. Missään muussa Euroopan maassa ei työelämä ole niin selkeästi jakautunut naisten ja miesten aloihin kuin Suomessa. Ranskassa ja muualla Euroopassa keittiössä kauhan varressa heiluvat miehet, samoin tarjoilu puolella, ja palkat ovat aivan toista luokkaa kuin meillä. Ajatellaan, että naiset ansaitse-vat huonommin, koska he hakeutuvat huonosti palkatuille aloille. Kannattaisi miettiä, onko ehkä sittenkin niin, että tietyt alat ovat huonosti palkattuja ni-menomaan siksi, että ovat naisten suo-simia, kuten esimerkiksi keittiöala.

Mitä pitäisi tehdä palkkavinouman korjaamiseksi? Ehdotukseni on, että miesvaltaisten alojen palkat pitää jäädyt-tää siihen saakka, että naiset ovat kuro-

Alipalkkauksen korjaaminen on nostettava keskeiseksi neuvottelutavoitteeksi, vaatii 12 akavalaista liittoa. Näytön paikka on 20. syyskuuta.

Akavalaisten liittojen yhteistyö kor-keakoulutusta edellyttävien alipalkattu-jen ammattien edunvalvonnassa tiivistyy valmistauduttaessa seuraavalle sopi-musneuvottelukierrokselle. Alipalkkaus nostetaan sekä AKAVAn että Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn tavoitteisiin. Ensisijaisena tavoit-teena on saada palkkaus suomalaisten

palkansaajien keskiansioiden tasolle. Jo nykyisellä sopimuskaudella alipalkkalii-tot pyrkivät vaikuttamaan sopimusala-kohtaisten palkkaerien suuntaamiseen alipalkkakysymyksen ratkaisemiseksi. Seuraava järjestelyerä kuntasektorilla jaetaan 1. syyskuuta.

Akavan Erityisalojen edustamissa ammattiryhmissä ongelma koskettaa noin kolmannesta jäsenkunnasta. Ali-palkattuja on kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti julkisella. Tyypillisiä aloja ovat naisvaltaiset kulttuuri- ja hyvinvointia-lojen ammatit.

Akavan Erityisalojen kanssa alipalk-kayhteistyössä ovat Agronomiliitto, Dia-koniatyöntekijöiden Liitto, Lastentarhan-

opettajaliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puhe-terapeuttiliitto, Suomen Työterveyshoi-tajaliitto, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat, Tieteentekijöiden liitto, Upseeriliitto ja Ympäristöasiantun-tijoiden keskusliitto.

Liitot kutsuvat jäsenensä mielenilma-ukseen reilun palkan puolesta 20.9.2006 (ks. ilmoitus takasivulla). Jäsentempauk-sista eri puolilla Suomea on lähempänä tapahtumaa tietoa nettisivulla www.akavanerityisalat.fi ja Yhteenveto-leh-dessä.

Jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Merkitse päivä kalenteriin ja tule mukaan talkoisiin!

Alipalkasta reiluun palkkaan!

8K U M I N A 2 / 2 0 0 6

Suvivirren kaikuminen ei kuitenkaan päästä Päiviä lomalle, vaan hänen on odotettava heinäkuuhun.

– Kesäkuussa puretaan edellinen kausi ja suunnitellaan seuraava. Tilastot on tehtävä ja hoidettava loput laskut ja sitten teen seuraavan kauden tila-varaukset valmiiksi ennen lomia, niin että elokuuksi jää vain tarkistettavaa. Ja elokuun lopussa taas aloitamme, tenniskisoilla.

Loman ajaksi Päivi ei tee kalenteri-merkintöjä. Tälle kesälle on kuitenkin yksi tärkeä poikkeus.

– Heinäkuun lopussa on retki Ivalon suuntaan häihin, joihin olen lupautunut kaasoksi. Muuten elän lomalla säiden mukaan, vedän henkeä ja kerään rep-puun voimia.

Voimien keruupaikaksi Päivi on ra-kentanut itselleen viime syksystä alkaen kesämökkiä. Se sijaitsee 80 kilometriä Oulusta etelään, Siikajoen Tauvossa niemellä, joka vielä 1800-luvulla oli saari meren syleilyssä. Mökki on saanut hurmaavan nimen, joka houkuttelee lepäämään.

– Halusin säilyttää nimessä osan kan-tatilan, Aaltolan, nimeä. Niinpä annoin sille nimeksi Aallonkehto. Ystävättärieni kanssa pidimme ristiäiset meren ran-

nassa ja juhlimme mansikkaleivoksilla ja samppanjalla.

Jos mökki tarjoaakin paljon iloa ja juhlahetkiä, tuo sen rakentaminen ja ylläpito mukanaan myös loputtomasti työtä ja tuskaa.

– Montakin kertaa olen katunut, aja-tellut, että apua, en olisi ikinä ryhtynyt, jos olisin tämänkin tiennyt. Mutta unel-mansa toteuttamiseksi pitää sietää sitä muutakin. Taakse ei passaa vilkuilla, mennään vain eteenpäin vaikka välillä kolisee. Mökin rakentamisessa auttaa sama kuin työssä yleensäkin: kun koko-naisuuden paloittelee osiksi, on urakka yhdellä kertaa kohdattavissa kohtuuden rajoissa, Päivi rohkaisee.

Ohjeidensa mukaisesti Päivi on myös toiminut. Viime syksynä aukaistiin ve-sijohtolinja metsään. Kaadetut puut tiesivät aikamoista risusavottaa aikaisin pimeneviin lyhyisiin syyspäiviin.

– Päätin, että teen vain kolme tuntia päivässä, enempää en jaksanut. Tänään haen töiden jälkeen kotoa peräkärryn, lastaan siihen painekyllästettyä ja höy-lättyä puuta, ajan mökille, puran kuor-man ja alan maalata listoja.

Aallonkehdon mökki onkin jo vii-meistelyvaiheessa. Päivi nimittäin palk-kasi työhön ammattilaisia viisaasti ke-

Lepoa ja rentoa liikuntaa

Kumulalaiset tekevät vaativaa ja vastuullista työtä ja painavat pitkää päivää. Kesälomalla kannattaa hetkeksi itseään, kukin itselleen sopivalla tavalla. Monille se ainoa oikea lomanviettopaikka on mökki. Siinä kun toiset olla. Neljä kumulalaista antoi Kuminan lukijoille lomavinkkejä: niiden myötä voi liikkua, lukea, matkustaa ja

Kumulalaisten

T E K S T I T T U I J A H E I K K I L Ä

K U V A T H A A S T A T E L T U J E N A R K I S T O T

Päivi Karppinen Siikajoen maisemissa.

Päivi Karppinen on Oulun kaupungin liikuntasihteeri ja aktiivinen kumulalainen, liiton hallituksen jäsen ja yksi KUMULAn edustajista Akavan Erityisalojen hallituksessa ja Kunnan neuvottelukunnassa. Työssä hän joutuu olemaan melkoinen organisaattori.

astaan koululaisten liikuntata-pahtumien suunnittelusta, jär-jestämisestä ja valvonnasta. Ak-tiivikautta on elokuusta alkaen koko kouluvuosi. Vastuullani on 17 lajia ja yhteistyökump-

paneita yhdysoppilaista ja opettajista kolmanteen sektoriin. Suurimmissa ta-pahtumissa on mukana 1 700 oppilasta ja organisaatio lähentelee kahta sataa. Työ on projektiluonteista ja hektistä, eikä normaali työaika riitä. Ylityövapai-ta voi sitten yrittää pitää kesällä, Päivi Karppinen kertoo.

Haastattelupäivänä toukokuun puo-livälissä Päivi oli seuraamassa työn-sä onnistumista, kun kolmen tytön ja kolmen pojan joukkueet osallistuivat kahdeksan rastin luontoseikkailuun. Ensimmäisenä tehtävänä oli rakentaa linnunpönttö.

– Tulee niin hyvä mieli, kun näkee lasten kirkkaat ja touhukkaat silmät. Tällaiset tapahtumat ovat heille tärkeitä. Sitä on hyvin innostavaa, palkitsevaa ja mielenkiintoista seurata.

9K U M I N A 2 / 2 0 0 6

Lukuvinkkejä ulkosaaristoonunohtaa työhuolet ja rentoutua hellimään kaipaavat puuhaa, haluavat monet vain herkutella. Kirjastonhoitaja Kerstin

Öberg on kotoisin Ahvenan-maalta ja Maarianhaminassa hän myös asuu ja työskente-lee. Mutta on Manner-Suomi-kin hänelle tuttu.

osiasiassa olen syntynyt Helsingissä, mutta kasvanut Ahvenanmaalla. Opiskelin Turussa, Åbo Akademissa, hum.kandiksi, ja kun olin valmistunut 1976 kirjaston-

hoitajaksi Svenska social- och kommu-nalhögskolanista Helsingistä, työskente-lin vajaan vuoden Loviisassa. Ajatukse-nani oli oppia paremmin suomea, mutta ei siitä juuri mitään tullut. Loviisan aikaa muistan kuitenkin ilolla.

Sitten Kerstinille tarjoutui mahdolli-suus hyvään työpaikkaan Maarianha-minan kaupunginkirjastossa.

– Elämäni mies ei halunnut lähteä Ahvenanmaalta, joten sain hyvän syyn palata kotiseudulle. Nyt perheeseeni kuuluu puolison lisäksi täysi-ikäinen tytär. Kissa kuoli vuosi sitten vanhuu-teen ja diabetekseen.

Kerstin työskentelee luetteloinnin, tietopalvelun, kotisivujen ja järjestel-mäkysymysten parissa, ja hänen erityis-vastuullaan on kirjaston Ahvenanmaa-kokoelma, Alandica.

– Alandicassa on yli 6 000 nimekettä: kirjoja, videoita, dvd-levyjä, musiikkiai-neistoa, nuotteja, karttoja… Alandican nettisivuilta voi lukea suomeksi myös ahvenanmaalaisista ilmiöistä, kuten juhannussalosta ja ruokaperinteestä, pannukakun reseptikin löytyy.

– Toinen sydäntäni lähellä oleva pro-jekti on ahvenanmaalaisten kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä. Nimeltään sen on Katrina, Sally Salmisen romaa-nin päähenkilön mukaan. Ahvenanmaa koostuu 16 kunnasta ja kaikilla on oma kirjasto. Vaikka kunnista pienimmässä on vain noin 150 asukasta, ei senkään kirjastoa tarvitse hävetä.

vättalvella, eikä jättänyt mökin tekoa sesonkiaikaan. Tekijät on nyt kutsuttu upouudelle terassille juhannustans-seihin.

– Minulla on ollut rakennuksella hyvä valvoja, kokenut rakennusmes-tari Eino Virsu. Eikan ohjauksessa olen kilpailuttanut ja etsinyt tekijöitä. Näin kun on itse rakennuttanut mökin ja samalla oppinut eikä vain tilannut avai-met käteen -ratkaisua, tuntuu mökki erityisen rakkaalta.

Liikunta on Päivi Karppiselle pait-si työ, myös harrastus. Mutta omaksi ilokseen hän liikkuu mieluiten raken-tamattomassa ympäristössä, luonnosta nauttien, sienestäen ja marjastaen.

– Kesällä uin, uin ja venyttelen. Uinti on aivan ehdoton suosikkilajini.

Kumulalaisten enemmistö on keski-ikää huitelevia naisia. Kesän ja loman tullen Päivi patistaa kaikki Niilo Tar-vajärven legendaarisen innoituksen myötä ylös, ulos ja lenkille.

– Lomaan ei saa kasata suoritus-paineita, mittareita ja härveleitä – ellei halua kokeilla niitä. Kesään kuuluu lepo ja rentoa liikuntaa, elvyttävää, palauttavaa ja voimia lisäävää kävelyä. Jalkojen voimien vähentyminen on askel sairaalan petiin. Elämän jatkoa ajatellen on äärimmäisen tärkeää saada itsensä lähtemään ulos ja lisätä liikkeitä arkiympäristössään. Jos valittaa, että lattialle meno sattuu, sattuu se pian vielä enemmän, Päivi muistuttaa.

Katse siis tulevaisuuteen! Lomal-lahan voisikin aloittaa itsestään huo-lehtimisen, kunhan muistaa olla mal-tillinen.

– Jumppaa pakaroille, alalantion lihaksille ja niska-hartiaseudulle, voi-maa käsille. Mökin rakennuksessa huomasin käsivoimieni heikentyneen, kun olkapäät kipeytyivät. Tärkeintä on kuitenkin tuulettaa ja ulkoiluttaa päätä ja oppia kuuntelemaan omaa kehoaan.

Päivin kesässä on tilaa myös ystä-ville ja kirjoille.

– Kumulalaisissa on paljon kirjas-toihmisiä, joilta saa ihania kirjavink-kejä. Liiton jäsenistön laaja osaaminen on kiva asia: toisen tiedot ilahduttavat ja hyödyttävät toista ja elämästä tulee yhdessä rikkaampaa, Päivi Karppinen kiittelee.

Katrinaan kuuluu 40 kunnan-, kou-lu- ja laitoskirjastoa.

– Hyvä jos kaikissa kunnankirjastois-sa oli projektin alkaessa edes puhelin, nyt ne ovat kaikki atk-järjestelmässä ja niissä on yleisön käytössä internet, Kerstin Öberg iloitsee.

Monien muiden kirjastoihmisten tavoin Kerstininkin mieliharrastus on lukeminen. Hän on myös todellinen asiantuntija antamaan muille kumula-laisille kesälukuvinkkejä Ahvenanmaan monipuolisesta kirjallisuudesta. Kaikki-han muistavat toki Anni Blomqvistin ihanan ja koskettavan Myrskyluodon Maija -romaanisarjan, mutta maakunta on kasvattanut huiman määrän myös muita kiinnostavia kirjailijoita.

– Käännetyin ja tunnetuin Ahvenan-maan kirjailijoista lienee Sally Salminen, jonka 100-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Hänen romaaninsa Katrina on edelleen hyvin suosittu. Yksi omis-ta kirjailijasuosikeistani on Ulla Lena Lundberg, joka asuu Porvoossa, mutta on syntynyt Kökarissa. Hänen ahvenan-maalaista merenkulkua kuvaava trilo-giansa on mukavaa kesälukemista.

Lundbergin sarja - Leo, Stora världen ja Allt man kan önska sig - on suomen-nettu (Leo, Suureen maailmaan ja Mitä sydän halajaa), samoin kuin Sally Salmi-sen ja Anni Blomqvistin kirjatkin, mutta alkuperäiskielellä lukien ne antavat vielä hyödyllistä kieliharjoitusta.

– Tämän päivän ahvenanmaalaiskir-jailijoita on Leo Löthman, joka keksii ihania juttuja. Hänen romaaninsa Tan-gofästningen liikkuu tulevaisuudessa, ajassa, jolloin suomalaisesta sahdista on tullut yksi suuren maailman parhaista juomista.

Monet kirjastot hiljenevät kesäksi, mutta ei Maarianhaminan kaupungin-kirjasto.

– Meillä on rauhallisempaa vain jou-lusiivouksen aikaan ja kun puutarhoja ja kesämökkejä kunnostetaan talven jäljiltä. Ahvenanmaalla käy edelleen paljon turisteja, yli 1,5 miljoonaa, ja monet heistä haluavat lukea sähköpos-tinsa myös lomalla. Internetkahvilaa ei ole, joten väki tulee kirjastoon.

Maarianhaminan kirjastoa kannattaa käydä katsomassa myös siitä syystä, että se on hyvin kaunis.

– Talo vihittiin käyttöön joulukuussa 1989. Alkuun rakennuksesta keskus-teltiin kovasti, mutta nyt kelpaamme hyvin kaupungin vieraille näytettäväksi,

10K U M I N A 2 / 2 0 0 6

Jo Leena Pajukosken suku-nimi on kuin kesäisen suoma-laismaiseman kuvaus, ja etu-nimikin vie hänet heinäkuisen naistenviikon onniteltavien joukkoon. Vielä kun hänen työpaikkansakin on Suomen virallinen kesäpäivän pitäjä, on hän mitä sopivin antamaan kumulalaisille vinkkejä hienosta tutustumiskohteesta lomalle.

Helppo kesäherkku savustamallalaittaa saaliinsa ruuaksi muille.

– Omistan puolet saaresta Tampe-reen kupeessa, Näsijärven Tervalahdes-sa, ja kalastan kesäisin verkoilla saaren lähivesillä.

Itse asiassa Maarit joutuu käyttä-mään verkkoja myös hyötytarkoitukses-sa karkottamaan uistelijoita kauemmas saunalaiturista, sillä kuhat asustavat rannassa matalassa vedessä eivätkä paikalliset kalastajat juuri mökkiläisten yksityisyydestä piittaa vaan vetävät ve-neineen uistimiaan niin, että rantakalliot kolisevat.

– Suurin saaliini verkossa, ja vielä hyvin merkityssä, onkin ollut mootto-rivene ja kaksi satakiloista keski-ikäistä, huonosti käyttäytyvää kalastajaa, jotka eivät viitsineet kiertää verkkoa, Maarit Helén harmittelee parin kesän takaisia tapahtumia saunarannassaan.

Kalaverkko rantavesissä houkuttelee

Kerstin myhäilee.Lukemisen ohessa Kerstin Öber-

gillä on toinen ja toisenlainen vapaa-ajan harrastus: käytettyjen vaatteiden lajittelu.

– Olen jo monen vuoden ajan toi-minut Emmauksen kierrätys- ja avus-tustyössä. Työhön kuuluu myös tai-degalleria, Galleri Kakelhallen. Siellä esittäytyy jännittäviä, usein nuoria tai-teilijoita, myös mantereelta.

Ei ole ihme, ettei Kerstin kesäaikaan mielellään matkusta Ahvenanmaalta, vaan nauttii olostaan omenapuun alla lukien.

– Turistisesongin aikana lautat ovat täyteen varattuja, joten lähtö pitäisi suunnitella hyvissä ajoin etukäteen.

Kökarissa, pienessä ulkosaariston kunnassa Kerstin kuitenkin perheensä kanssa viettää aikaa.

– Kökar on hyvin ainutlaatuinen paikka ja todella vierailun arvoinen. Ravintola Brudhällissa voi syödä hyvin ja katsella samalla satamaan saapu-via veneitä. Vielä kauempana merellä on Källskär, jonne kreiviksi kutsuttu ruotsalainen Göran Åkerhjelm raken-nutti Reima Pietilän piirtämän talon. Källskäriin tehdään kesäisin päivittäin veneretkiä, ja se on jotakin, mitä voin suositella!

Kökarista on kirjoitettu paljon. Ke-sälukemiseksi Kerstin suosittelee yh-tä uusimmista, Katarina Gäddnäsin ja Gabriella Nordlundin teosta Ytters – Kökar mitt i havet, suomennettuna Ääressä – Elämää Kökarissa.

– Mukava kirja antaa kuvin ja teks-tein hyvän kuvan elämästä saaristo-yhteisössä.

Ahvenanmaalla lähes kaikkeen liit-tyy merenkulku ja saaristo, ja useim-milla perheillä on jonkinlainen yhteys mereen.

– Isäni oli merimies ja olen itse naimisissa merimiehen kanssa. Niinpä en voi olla antamatta Maarianhaminan-kävijöille vinkkiä: Minulla on nimittäin tapana mainita, että isäni oli nuoruu-dessaan lyhyen aikaa töissä nelimasto-parkki Pommernilla. Nyt Pommern on museolaivana Maarianhaminan länsisa-tamassa, lähellä Merenkulkumuseota, jotka molemmat kannattaa katsoa.

Ahvenanmaalaisia kirjailijoita, Alandica ja Katrina: www.mhbibl.aland.fiTietoa Ahvenanmaasta: www.visitaland.comTietoa Kökarista: www.kokar.aland.fi

Kesäpäivä Kangasalla

akari Topelius kirjoitti ru-nonsa Kesäpäivä Kanga-salla jo 150 vuotta sitten, mutta yhä edelleen sen tu-tut säkeet P.J. Hannikaisen

suomennoksena ja Gabriel Linsénin sävelin ylistävät voittamattomasti suo-malaista kesää ja maisemaa. Kesäpäivä Kangasalla onkin paitsi maamme suo-situimpia kuoro- ja yhteislauluja myös Pirkanmaan maakuntalaulu.

Laulussa pikkulintu ihailee maailmaa Haralan harjulta, ja niin sen kuin kesä-turistin silmä näkee maiseman täydeltä järviä. ”Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee”.

Leena Pajukoski työskentelee Kanga-salan sivistystoimenjohtajana ja edustaa KUMULAa Akavan Pirkanmaan aluetoi-mikunnassa.

KUMULAn hallituksen puheen-johtaja ja Kuminan päätoimit-taja Maarit Helén ei myönnä olevansa hyvä kokki ja väittää, ettei edes pidä ruuanlaitos ta. Silti hänen tiedetään tarjon neen vierailleen monet ja mo nenlaiset kulinaariset nautinnot.

aarit yllättää myös sil-lä, että kesäisin hänen mieliharrastuksiinsa kuuluu kalastus, mutta hän ei lainkaan syö

kalaa – pääsääntöisesti. Lomahuvinaan hän silti selvittää verkot, perkaa kalat ja

joskus muunkinlaisia toivomattomia yllätyksiä.

– Ainakin kerran kesässä verkon ala-paulassa on rapu, jonka irrottamisessa onkin aikamoinen homma. Aina olen kuitenkin onnistunut vapauttamaan saksiniekan takaisin veteen, emmekä me niitä ravustuskautenakaan sieltä pyydä. Muita herkkuja sen sijaan odo-tan innolla. Viime vuosina vesistä on noussut melkoisia ahvenia paistettavik-si. Kaiken kokoisia lahnoja tulee ihan tuskaksi asti ja niitä heittelen takaisin järveen.

Herkullista arvokalaa, kuhaa, Maa-rit ei sentään hylkää vaikka ei itse sitä syökään. Maaritin ennätys on elokuul-ta 2002, jolloin hänen verkossaan oli kolme kiloa 300 grammaa painanut kuha.

– Ystävät saivat kuulemma kerran-kin tarpeekseen kuhaa. Paistoin sen pannussa voissa ja kaadoin kermaa päälle.

Yksinkertainen ja helppo on myös Maaritin oma suosikki kala-aterioista, se ainoa jota hän myös syö: savustettu kirjolohi.

– Olen sen verran allerginen kalalle, että tunnen sen heti kurkussani, mutta tätä kalaherkkua en voi vastustaa. Pidän kirjolohesta enemmän kuin merilohesta, joka on usein paljon rasvaisempaa.

Kirjolohta Maaritin saaressa kuluukin kesän aikana useampikin vonkale.

– Ostan kalat hallista. Useimmiten pyydän, että kaupassa kalaan laitetaan heti merisuolaa ja siitä leikataan pää pois. Moni kauhistuu moista tuhla-usta, mutta minun keittiössäni ei ole kalanpäälle käyttöä, kun en harrasta kalakastikkeita tai -keittoja.

Saaren rannassa on savustuspönttö, jossa kirjolohet valmistetaan tuoksuviksi ja maistuviksi herkuiksi.

– Pöntön alle vain kunnon tuli ja sisälle pönttöön silputtuja katajan oksia, lepän lastuja ja kala, josta on talouspa-perilla kuivattu suolavesi. Kun kannen alta tulee savua, alkaa ajanotto: puo-lentoista kilon kokonainen kala tai pari filettä kypsyy savussa runsaassa tunnissa. Lopussa voi kypsyyttä koittaa: jos evä irtoaa, on valmista. Itse pidän kalasta kuivempana ja enemmän pais-tuneena, Maarit neuvoo.

Seurakseen savustettu kesäherkku ei kaipaa muuta kuin salaattia ja hy-viä keitettyjä perunoita. Maarit yrittää saada torilta parhaita tietämiään eli uutta siikliä.

Kalalle syntyy helposti kylmä kastike.– Purkilliseen kermaviiliä tai cremè

fraichea sekoitan sinappia, sitruuna-pippuria, tilliä sekä soijaa – sitä ilman en laita minkäänlaista ruokaa. Kesäisen ruokanautinnon kruunaa hyvä, kylmä alsacelainen valkoviini, minun makuu-ni mieluiten gewürztraminer tai kuiva riesling. Ja ulkona syöminenhän on kesän ilo – paitsi sateessa.

Miten mökitön kumulalainen voisi kokeilla omatekoista savukalaa ke sä herk-kuna? Kerrostalonaapurit tus kin ilahtu-vat savustuspöntöstä parvekkeella.

– Kaupoissa myytävät savustuspussit tekevät sähköuunissa ihmeitä. Niillä mi-näkin nautin helposta herkusta talviai-kaan. Asunto tosin tuoksuu sen mukai-sesti. Kesäsavustus ulkona on siksikin helpompaa ja hauskempaa.

– Aloitin Kangasalla joulukuussa 1988 opetuspäällikön virassa. Kun-nassamme sivistystoimenjohtaja on si-vistyskeskuksen johtaja. Keskukseen kuuluvat opetuspalvelut eli perus- ja lukio-opetus ja Kangasala-opisto sekä kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalve-lut. Toimenkuva onkin varsin laaja ja monipuolinen. Koska Kangasala Tam-pereen kupeessa on voimakkaasti kas-vava, kehityshakuinen kunta, haasteita riittää, Leena Pajukoski kertoo.

Leena ei kuitenkaan ole syntyperäi-nen kangasalalainen.

– Olen kotoisin Merikarvialta, Poh-jois-Satakunnasta, meren rannalta kuten paikkakunnan nimikin kertoo. Mie-heni Timon työpaikka on Porvoossa saakka. Vanhempi tytär seuraa isänsä jälkiä ja opiskelee oikeustiedettä, nuo-rempi tytär on lukiossa. Itse valmistuin aikoi nani filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineena germaaninen filologia. Äiti suunnitteli tyttärelleen lääkärin uraa, isä arkkitehdin. Vaikkei minusta arkkitehtiä tullutkaan, on ollut todella mielenkiintois ta, että olen tässä tehtävässä saanut olla mukana useissa

syyttömänä, ja tämän vääryyden merk-kinä kivi vuotaa verta. Tämän Kaarinan lisäksi Kangasalla eli Kaarina Maunun-tytär Liuksialan kartanossa.

Nähtävää ja koettavaa on koko per-heelle.

– Kesä on hyvä aloittaa Kangasalan Salonkimusiikkikonserteissa, ja kesäte-attereita meillä on kaksi. Vehoniemen-harjulla Längelmäveden rannalla ovat Auto- ja tieliikennemuseo Mobilia, Ve-honiemen automuseo sekä lasi- ja teks-tiilitaiteilija Virpi Kinnusen ateljeekoti Willa Kosmos. Kangasalan Lepokodissa ovat vierailleet aikojen saatossa monet suomalaiset kulttuurihenkilöt, Leena Pajukoski luettelee muutamia vinkkejä kuntansa tarjonnasta.

Kesälukemistakin löytyy oman kun-nan kirjailijan annista: Jalmari Finne nimittäin syntyi Kangasalla ja on hau-dattu sinne.

– Jos loma alkaa puuduttaa kannat-taa ottaa vauhtia Kiljusen herrasväen tyyliin!

rakennusprojekteissa, Leena iloitsee.Kesäpäivän pitäjä on lyönyt laudal-

ta Merikarvian Leenan perheen kesän-vietossa: pääosa suvesta vietetään Kan-gasalla.

– Meillä on rantapaikka Liuksialan kylässä Roineen rannalla. Siellä kesää vietetään perinteisin menoin saunoen, uiden ja nauttien kauniista luonnos-ta. Heinäkuiset lomamme aloitam-me yleensä pienellä matkalla. Viime vuosien kohteita ovat olleet Nauvo ja Kökar sekä Mälarenin rantamaisemat Ruotsissa linnoineen. Tänäkin vuonna suuntaamme muutaman päivän retkellä Kökariin.

Suomen kesä avataan juhlallisesti Kangasalan Pirtinmäellä, tänä vuonna helluntain aattona jo yhdeksättä ker-taa. Avaaja, valtakunnallisesti tunnet-tu vaikuttaja, pidetään salassa viime hetkeen.

– Kangasalla on paitsi kaunista luon-toa, harjuja ja järviä, paljon muuta-kin nähtävää ja koettavaa, kuten 250-vuotias kivikirkko, jonka seinässä on kuuluisa verikivi. Balladi kertoo, että Kuussalon kaunis Kaarina mestattiin

K U M I N A 2 / 2 0 0 611

Tietoa Kangasalan kesäkohteista: www.kangasala.fi/matkailu

Kalastusluvat: www.mmm.fi/kalastus

K U M I N A 1 / 2 0 0 612

Kunnallinen tiedottaminen sydämenasianaT E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä K U V A H A N N U N I K K I L Ä N A R K I S T O

dottamiseen keskitetysti taustatukea.– Kunnallisessa tiedottamisessa on

tapahtunut valtava kehitys ja asenteet ovat muuttuneet. Muistan erään tapa-uksen ajalta, kun olin nuori ja vihreä, ja kaupunginhallituksen kokouksessa tehtiin yllättäen ylimääräisenä asiana pöytäkirjaan päätös, että tiedottami-nen tapahtuu vain kaupunginjohtajan kautta. Sillä päästiin heti lehtien otsikoi-hin. Niinpä piti ottaa lusikka kauniiseen käteen ja peruuttaa päätös.

Monien virkamiesten tavoin Nik-kilälläkin on muistissa esimerkkejä tilanteista, jolloin ei ole voinut hyvästä halustaan huolimatta vastata tiedotus-välineiden kysymyksiin.

– Tällaisia tapauksia ovat kesken-eräiset asiat, kuten maakaupat tai lii-kesalaisuudet. Pääosa päätöksistä on kuitenkin julkisia, joista voi ja pitää tiedottaa jo varhaisessa vaiheessa. Suu-rin osa tiedotusongelmista liittyykin asenteisiin.

Hannu Nikkilä on todella palkintonsa ansainnut. Parin, kolmen viime vuoden aikana hän on kehittänyt Vammalan kaupungin tiedottamisen nopeut ta.

– Teen jo kokouksen aikana pöytä-kirjan, joka tarkistetaan saman tien ja pöytäkirja on kaikkien nähtävillä netissä parin minuutin kuluttua kokouksen päättymisestä, ennen kuin valtuute-tut ovat ehtineet edes kotiin. Samaa kokeillaan nyt lautakunnissa. Vielä viisi vuotta sitten tätä ei olisi uskonut mah-dolliseksi, mutta tietotekniikka auttaa. Käytäntöjen muuttaminen kuntalaisia palvelevimmiksi on vain asenteista kiinni. Nopeammalla toiminnalla saa-daan päätökset aiemmin lainvoimaisiksi ja hyödyttämään kaikkia.

Hyvin sujunut liitosvalmisteluMyös Vammalassa kuntaliitos on juuri tällä hetkellä iso hanke.

– Suodenniemi liittyy ensi vuoden

Pitkän linjan kumulalainen, Vammalan kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä aloittaa Kuminan sarjan, jossa tavataan työssään ansioituneita jäseniä. Nikkilä sai Vuoden tiedottaja -palkinnon, ja Kumina selvitti, miksi virkamies kokee tiedottamisen tärkeäksi.

Pirkanmaan Journalistit ry perusti 85 toimintavuotensa kunniaksi vuoden parhaan tiedottajan palkinnon. Sen ensimmäi-seksi saajaksi valittiin Hannu Nikkilä, jolle luovutettiin huhtikuussa kiertopalkintona grafiikkaa.

Palkinnon antanut 750 toimit-tajan yhdistys kiittelee Vammalan kaupunginsihteeriä palvelualttiudesta, nopeudesta, luotettavuudesta ja avoi-muudesta. Palkitun toiminta säteilee kaupungin koko organisaation ja jo pa yhteistyössä sen kanssa olevien kuntayh-tymien tiedotusmyönteisyyteen.

Tiedotusmyönteisyydestä ei kuntasek-torilla työskenteleviä turhan usein kii-tellä. Hannu Nikkilälle itselleenkin tun-nustus tuli täydellisenä yllätyksenä.

– En ollut ajatellut tekeväni mitään sen erityisempää. Olen nimittäin aina kokenut kunnallisen tiedottamisen tär-keäksi, oikeastaan jo opiskeluaikana, sillä vaikka en lukenutkaan tiedotusop-pia, tein pro gradu -työni Tampereen yliopistossa aiheesta Kunnan tiedotus-järjestelmän organisatorinen malli ja sen dynamiikka.

Hannu Nikkilä on kotoisin Pun-kalaitumelta, ja siellä hän suo-

ritti aikanaan kunnallishar-joittelunsa valmistuakseen

hallintotieteiden maiste-riksi. Sen jälkeen onkin

läheinen Vammala työl-listänyt miehen yli 30 vuo-

den ajan – nimikkeet vain ovat vaihtuneet.– Kansliasihteerin virka oli perua

Karkun ja Tyrvään liittymisestä Vam-malaan 1973. Siihen menin ensin viran-sijaiseksi. Vuodesta 1975 olen ollut vakivirassa, 1980-luvulta apulaiskau-punginsihteeri ja vuodesta 2001 kau-punginsihteeri. Tehtävät ovat samalla ajan myötä eläneet, Hannu Nikkilä kertaa työhistoriaansa.

Kunnallisen tiedottamisen tärkeys oli Nikkilälle itsestäänselvyys jo uran alkuvaiheissa, vaikka tuolloin tiedot-taminen ei ollut samalla tavalla lain-säädännössä määrätty ja käytössä kuin tänä päivänä.

– Minulle on iskostunut, että tiedotta-minen on perusedellytys, jotta de mokratia voi toimia ja ihmiset voivat osallistua päätöksentekoon, käyttää kunnallisia palveluita ja antaa palautetta. Palautteen tärkeys unohdetaan usein, vaikka sen avulla voi saada aineksia toiminnan kehittämiselle.

Nikkilä on sitä mieltä, ettei kunnal-lista tiedottamisvastuuta pidä keskittää vaan periaatteessa se, joka tietää oman sektorinsa asiat, myös tiedottaa niistä – tietysti siten, että viranhaltija saa tie-

K U M I N A 2 / 2 0 0 613

Veijo Tikanmäki Lemmenjoen maisemissa Lapissa heinäkuussa 2005.

Paljasta Kuminalle menestynyt kumulalainen!Arkipäivän puurtaminen on täynnä onnistumisia, pieniä ja suuria. Joskus muutkin huo-maavat hyvät puolemme ja jopa kiittävät niistä. Oletko saanut palkinnon tai muun huomion-osoituksen työstäsi tai muusta osaamisestasi? Tai onko kumu-lalainen kollegasi tai tuttavasi ansioitunut? Kumina on syystäkin ylpeä kumulalaisten saavutuk-sista ja onnistuneista työtavoista, sillä KUMULAn jäsenistössä on monenlaista osaamista muille esi-merkiksi ja vinkiksi. Anna Kumi-nan toimitukseen vihje palkitusta kumulalaisesta – itsestäsi tai toi-sesta. Kerromme mielellämme menestystarinoita.

alusta Vammalaan, siitä on kumman-kin valtuuston päätökset. Aloite tuli Suodenniemeltä. Sieltä on tosin tehty asiasta valitus hallinto-oikeuteen, mutta oletettavasti valtioneuvosto tulee kesä-kuussa siunaamaan kuntaliitoksen oike-uden päätöksen jälkeen.

Suodenniemeläiset lisäävät Vamma-lan asukasmäärää 1 350 hengellä.

– Kaikki yhdistymisen valmistelut ovat sujuneet tosi hienosti. Meillä on ollut erilaisia työryhmiä ja ohjausryhmä. Sijoitamme kaikki 40 Suodenniemen kunnan työntekijää, ketään ei liitoksen vuoksi irtisanota.

Kuntaliitosten tarkoituksena on kui-tenkin aina säästää rahaa. Niin käy eläköitymisten kautta Vammalassakin.

– On päästävä tulokseen, jossa yksi plus yksi on vähemmän kuin kaksi, jotta kustannuksia voidaan konkreetti-sesti vähentää. Esimerkiksi emme täytä ulkoa Vammalan sivistystoimenjohtajan paikkaa, vaan Suodenniemen kunnan-johtaja siirtyy siihen aikanaan.

Hannu Nikkilä on ollut kumulalai-nen liiton koko historian ajan, mutta hänen ay-aktiivitaustansa on huomat-tavasti kauempaa.

– Vuonna 1975 sain kutsun kau-punkien kansliasihteerien yhdistyksen perustavaan kokoukseen Jyväskylään. Innostusta oli, ja ajan myötä yhdistys laajeni ja liittyi Kuntien hallintovirka-miehet ry:hyn. Siinä olin hallituksessa ja KUMULAn valtuustossa olen ollut varajäsen. Niistä ajoista on mukavia muistoja. Kollegoja ympäri maata oli mukava tavata epävirallisemmin ay-toiminnan merkeissä.

Päivä oli täysiluikahti ohikuin vesimyyräperunapeltoon( r u n o k o k o e l m a s t a

T u u l e n t a l l o j a , 2 0 0 1 )

Veijo Tikanmäellä on monta rautaa tulessa. Haapajärven sivistys-johtaja on paitsi aktiivinen kumula-lainen toimija ja liiton valtuuston jäsen, myös useita kokoelmia jul-kaissut runoilija. Hän on kirjoittanut myös lastenkirjan Erämaalammella – Hämyhiiren tarinoita, novelleja, pakinoita, kolumneja, kaskuja ja asiaproosaa lehtiin ja antologioi-hin sekä toimittanut useita julkai-suja. Runo-taidenäyttelyitä hän on toteuttanut niin Suomessa, Unka-rissa kuin Namibiassakin.

Kuminan lukijoille Veijo Tikan-mäki antoi kesälahjaksi runojaan. Niistä kaksi tuo esimakua Eino Lei-non päivänä, runon ja suven päi-vänä, 6. heinäkuuta ilmestyvästä Tikanmäen kolmannesta runoko-koelmasta, Jäätähti.

Suvi on

R U N O T V E I J O T I K A N M Ä K I

K U V A E E V A P O H J O L A

Varjoisan notkonmättäältä mättäällekuljet, metsäkukkaniVaaleanpunaista kenkääsihipaisenja ajatus lämpenee

Kesken ahdistuksen ovenpäivän lipuessa ohivärit jähmeän arjenArvokkaasti vesi velloosävel nousee, ehtiilaineet rantaanSiinä voin tunteaviiman ja tuulenhengittää kirkasta vettä( r u n o k o k o e l m a s t a

J ä ä t ä h t i , 2 0 0 6 )

Kaunis päivä tulee,lämmin yö alkaa.Kaukainen lintu saapuu,soleaan koivuun pesän tekee.Valkokoivun oksalla istut,väsynein siivin nuokut.Kun laulaa liverrät,koivunlehti puhkeaa.Silmää en räpäytä,sanaa en pukahda.Kun koivun juurella istun,sisimpäni nauraa.Ja pesä lehväin suojaan jää.( r u n o k o k o e l m a s t a

N o u s e v a k e h r ä , 1 9 9 7 )

K U M I N A 1 / 2 0 0 614

Rumaa toimintaa!

KUNTIEN ASIANTUNTIJAT – KUMULA RY Toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijari vuorottelu-

vapaalla 11.8.2006 asti. KUMULAn toiminnan-johtajan sijaisena toimii VTM Hanne Nie-mistö.

Hallituksen kokous 12.5.2006, Helsinki Syksyn ensimmäinen hallituksen kokous

1.9.2006, Helsinki

AKAVAN ERITYISALAT RY Toimistolla asiamiespäivystys läpi kesän

Asiamiehen tavoittaa koko kesän ajan, ja myös jäsensihteerit päivystävät lukuun ot-tamatta 10.–19.7.2006 taukoa. Nettisivuilla www.akavanerityisalat.fi on lista, ketkä asia-miehet ja jäsensihteerit kuhunkin aikaan ke-sää tavoittaa. Kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari palaa lomalta 7. elokuuta.

Kunnan neuvottelukunnan kokous 6.5.2006, Helsinki ja syksyn kokoukset 7.9.2006, 6.10.2006 ja 17.11.2006, Helsinki

Kunnan neuvottelukunnan seminaari, 5.–6.5.2006 TammisaariSeminaarissa käsiteltiin Akavan Erityisalojen arvoja, Kuntasektori vuoteen 2015 -SWOT-analyysiä sekä kuntasektorin taustaselvityk-siä. Akavan Erityisalojen asiamies Arja Ahola esitteli kunnan työmarkkinatutkimuksen tuloksia, Toimintaterapeuttiliitto ry:n toi-minnanjohtaja Ulla Vehkaperä palkkausjär-jestelmän kehitystä käsittelevän pro gradu -työnsä. Muita aiheita olivat syksyn 2007 neuvottelukierrokselle valmistautuminen sekä alipalkkayhteistyö.

Akavan Erityisalojen työmarkkinaseminaari ja liittokokous 21.-22.4.2006, KirkkonummiLiittokokouskannanotto on tämän lehden sivulla 8.

AKAVA RY Akavan alipalkkaseminaari 24.4.2006, Helsinki

Alipalkkaseminaarissa käsiteltiin AKAVAn lin-jauksia alipalkkatilanteeseen ja viimeisimpiä alipalkkaustilastoja. Seminaarissa puhuivat AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka, johtaja Pekka Immeli ja tutkija Vesa Syrjä Palkansaa-jien tutkimuslaitoksesta. Tiivistelmä tilaisuu-desta on KUMULAn verkkosivuilla osoitteessa www.kumula.net/ajankohtaista.

Duunareita vai maistereita, Akavan seminaari 17.5.2006, HelsinkiAOVAn ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n seminaarissa käsiteltiin korkea-koulujen sisäänottomäärien pienentämistä ja läpimenoprosentin nostamista. Tilaisuu-dessa puhuivat AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka, Opetusministeriön erikoistutkija Olli Poropudas, SYL:n hallituksen jäsen Hanna Koskinen ja opetusneuvos Matti Kimari Ope-tushallituksesta. Kommenttipuheenvuorot pitivät Suomen Ammattikorkeakouluopiskeli-jayhdistysten Liitto SAMOK ry:n varapuheen-johtaja Niilo Itälinna ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Tiina Niemi.

TULEVAA KOULUTUSTA Kuntasektorin luottamusmiesten jatkokurssi

27.–29.9.2006, Helsinki Kuntasektorin pääluottamusmiesten perus-

kurssi 28.–29.9.2006, JyväskyläJärjestäjä: JUKO

Yllä olevista sekä muista koulutustilaisuuk-sista on lisätietoa Akavan Erityisalojen julkai-sussa Koulutus 2006 sekä nettisivuilla www.akavanerityisalat.fi -> jäsenkoulutus. Akavan Erityisalojen sivuilla on tietoa myös järjestön alueryhmien järjestämistä tilaisuuksista.

Osa KUMULAn opetus- ja sivistyshal-linnon johtotehtävissä toimivista jäsenistä sai toukokuussa Opetus- ja sivistystoi-men asiantuntijat Opsia ry:n ja Opetus-alan ammattijärjestö OAJ ry:n edustajien allekirjoittaman kirjeen. Tuossa kirjeessä KUMULAn jäseniä kehotetaan eroamaan liitostaan ja liittymään OAJ:n jäseniksi.

KUMULA ja Akavan Erityisalat ry ovat molemmat ottaneet paheksuen kantaa kirjeeseen, koska se on vastoin AKAVAn piirissä sovittuja yhteistoimintasääntöjä, joiden mukaan toisen akavalaisen liiton jäseniin ei kohdisteta jäsenhankintakam-panjoita. Asiassa on otettu yhteyttä OAJ ry:n, Opsia ry:n ja AKAVAn johtoon.

Tässä yhteydessä haluan vielä kerran ensinnäkin pahoitella jäseniimme koh-distunutta viestintää, erityisesti, koska kyseisessä kirjeessä annettiin suorastaan virheellistä informaatiota jäsenillemme. KUMULA ja Akavan Erityisalat tulevat jatkossakin pitämään kuntien koulu- ja sivistyshallinnon johto- ja asiantunti-jatehtävissä toimivien edunvalvontaa yhtenä painopistealueistaan. Tulemme toimimaan myös tulevalla neuvottelu-kierroksella alan palkkausepäkohtien korjaamiseksi.

On syytä muistaa, että Akavan Erityis-alojen kautta KUMULA hoitaa jäsentensä edunvalvontaa KVTES-sopimusalalla,

jossa järjestöillämme on vuosien saa-tossa kertynyt erityinen asiantuntemus juuri kuntien johto- ja hallintotehtävissä toimivien edunvalvontakysymyksissä. OAJ ry:n painopiste sen sijaan on ollut KVTES-sopimusalalla yli 13 000 lasten-tarhanopettajan edunvalvonnassa.

KUMULAn ja Akavan Erityisalojen näkemyksen mukaan jäsenten ei tarvitse reagoida saamaansa Opsian kirjeeseen millään tavalla!

Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

M A A R I T H E L É N

Hallituksen puheenjohtajaKuntien asiantuntijat KUMULA ry

KUMULAn jäseneksi voi liittyä kätevästi osoitteessa www.akavaneritysalat.fi/lomakkeet/kunta.php olevalla lomakkeella. Sivuston www.akavanerityisalat.fi jäsenyys-osiossa on lomakkeet myös muun muassa jäsenmak-suvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin.Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 385kumula@kumula.netwww.kumula.netAkavan Erityisalat ryMaistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 340 (ma–pe klo 9–15), faksi (09) 147 242jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370www.akavanerityisalat.fiErityiskoulutettujen työttömyyskassaAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila)puh. (09) 7206 4343 (puhelinaika ma–to klo 12-15), faksi (09) 272 1212sähköposti erityiskoulutettujen.tk@erko.fiwww.erko.fi

K U M I N A 1 / 2 0 0 615

Vakuutukset, lomat ja matkat KUMULAn jäsen saa jäsenmaksunsa

vastineeksi runsaasti jäsenetuja – pal-veluita ja turvaa. Kumina kertoo joka numerossaan niistä tarkemmin. Tällä kertaa esittelyssä ovat kesällä ajankoh-taiset vakuutukset, lomat ja matkat. Edut ovat jäsenelle rahanarvoisia – niitä kannattaa käyttää!

Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutusKumulalaiset saavat Akavan Eritysalo-jen jäseninä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n vapaa-ajan tapaturma- ja mat-kustajavakuutuksen sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Lisäksi liitto on vakuuttanut järjestötehtävissä toimivat järjestövakuutuksella. Liitto on neuvotellut jäsenille myös muita etuja, kuten alennuksia keskitetyistä vakuutuksista.

Vakuutus on jäsenetu, jonka jär-jestö on maksanut jäsentensä puolesta. Vakuutukseen liittyy jäsenkortti, johon on painettu vakuutuksen numero ja voimassaoloaika. Se kannattaa pitää aina matkalla mukana.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuk-sesta korvataan vapaa-aikana sattu-neita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Edunsaajina ovat aina omaiset.

Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja,

mukaan lukien If:n hyväksymä sairaus-kuljetus kotimaahan sekä näiden aihe-uttamasta matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuvia ylimääräi-siä kustannuksia. Vakuutuksessa ovat mukana myös vanhempiensa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Vakuutus on voimassa vapaa-aikana tehtävillä koti- ja ulkomaanmatkoilla. Matka saa kestää yhtäjaksoisesti kor-keintaan 45 vuorokautta.

Tarkempaa tietoa vakuutusten yksi-tyiskohdista on vakuutusehdoissa ja nettisivuilla www.if.fi/web/fi/jar/aek.nsf. Siellä on myös ohjeet vahinkoil-moituksista sekä tietoa, joka kannat-taa lukea ennen matkaan lähtöä, sillä varahan ei venettä kaada.

A-lomien lomat ja mökitYhteistyössä muun muassa Raha-auto-maattiyhdistyksen sekä muiden pal-kansaaja- ja lomajärjestöjen kanssa toimiva A-lomat tarjoaa lomia edistä-mään hyvinvointia ja työssä jaksamista. A-lomia ovat jäsenille henkilökohtai-sesti tarkoitetut kuntoremontti ja työ-uupumusta ehkäisevä tsemppiloma. Jäsenen koko perheelle ovat perhe-, virkistys- ja mökkilomat.

A-lomatuen hakemisesta sekä lomista ja mökeistä saa tietoa sivuilta www.a-lomat.fi sekä klo 9–12 puh. 020 111 2770 ja sähköpostilla toimisto@a-lomat.fi. Hakuohjeet ja lomakkeet voi myös tilata Akavan Erityisalojen

toimistosta Anita Leinikalta, puh. 0201 235 347 ja sähköposti anita.leinikka@akavanerityisalat.fi.

Kansainvälinen lomapalvelu INTER-VAC välittää mahdollisuuden, jossa voit vaihtaa tai vuokrata kotisi ja lähteä vieraaksi toiseen maahan. Lisätietoja on sivuilla www.intervac.com.

Matka-, majoitus-, bensa- ja liikuntaetujaAkavalaiset saavat jäsenalennuksia Suomen Retkeilymajajärjestön hostelli-ketjun retkeilymajoista eri puolilla Suo-mea, jäsenetuja Lomaliiton kohteista, alennusta Villi Pohjola -erämaamatkai-lun kämppien vuokrista sekä hotelli-, urheiluopisto- ja kylpyläalennuksia. Näistäkin on lisätietoja sivuilla www.a-lomat.fi -> edut/alennukset.

Myös monet matkailualan yritykset tarjoavat etuja Akavan Erityisalojen jäsenille. Tällaisia ovat Kaleva Travel, Solaris-lomat, Hilton Hotellit, Holiday Club Caribian ja Finlandin kylpyläho-tellit, Hotelli Keurusselkä, Ikaalisten kylpylä, Naantalin kylpylä sekä lai-vayhtiöt Eckerö Line, Tallink ja Viking Line. Lomareissuihin helpotusta tuovat Teboil, Esso Tiger Card ja Hertz-auto-vuokraamot. Liikuntaa voi jäseneduin harjoittaa Motivus kuntokeskuksissa ja Finnbody kuntoklubeissa. Kaikista näistä eduista on ajantasaista lisätietoa sivulla www.akavanerityisalat.fi -> jäse-nyys -> jäsenedut -> vapaa-aika.

De ständigt ökande kraven och den fort-satta förändringen eller osäkerheten inför framtiden förefaller vara de mest allmänna saker jag hört talas om i vinter, när jag frå-gat KUMULAs medlemmar om vad som hörs, skriver Kuminas chefredaktör Maarit Helén.

Den största förorsakaren av förändring verkar att vara den kommande kommun- och servicestrukturförändringen. I detta nummer av Kumina redogörs för två undersökningar om kommunernas ledande tjänstemäns tan-kar inför förändringstrycket. Den första är Akavas Specialorganisationers medlemsun-dersökning om kommunreformens inverk-ningar. På basen av den kan man tolka att medlemmarna ställer sig rätt öppna till refor-men. Bekymmersamt är dock att också en del av dem som är med att utarbeta reformen kan betrakta sin egen arbesplats stå under hot. Arbetstagarna inom förvaltningen och lednin-gen betraktar sin karriärutveckling positivare

än den övriga personalen. I det stora hela tror man att arbetsbördan kommer att öka. Liknande erfarenheter har stadskamreren Anja Männistö i Suolahti där man förbereder en kommunsammanslagning.

I Jyväskylä universitet har man gjort en undersökning om vad som får ledande tjänstemän att orka i sitt arbete. På KUMULAs fullmäktiges vårmöte kartlade man medlem-marnas belastnings- och resursfaktorer. I det sammanhanget underströk arbetsskyddschef emerita Maija-Liisa Kaistila vikten av att man inom KUMULA tar hand om sin arbetsvälfärd. Hennes centrala idé var att förmedla åt för-män och specialister arbetsmodeller för hur de kunde bli av med isoleringen i sina roller och nå en konstruktiv gemenskap.

Stadssekreterare Hannu Nikkilä från Vam-mala har erhållit den första Årets informatör -utnämning av Pirkanmaan Journalistit (Jour-nalisterna i Birkaland). I Kuminas intervju

berättar Nikkilä om sina tankar kring kommu-nal informationspraxis samt genomförandet av kommunsammanslagnings- processen mellan Vammala och Suodenniemi.

Kuminas första nummer fick positiv feed-back som gav oss entusiasm att fortsätta. Det-här numret har vi gjort litet lättsammare och mera underhållande för att ge läsarna vinkar för sommaren av andra kumulamedlemmar. I tidskriften för vi fram idéer till att bygga sommarstuga och sommarmotion, resetips till sommardagssocknen Kangasala samt Kökar i den yttre skärgården, läsetips om åländska författares kända och mindre kända pärlor samt ett mattips som är lätt för kocken men hämtar med sig sommarens smaker för de njutningsgladas såväl smaksinne som själ. Till sommarens stämningar för oss även kumu-lamedlemmen Veijo Tikanmäkis dikter. Med detta nummer av Kumina tillönskar KUMULA alla en solig och kraftgivande sommar!