Aviator 2015 - SA-kuvat kertovat: Suomi Ilmasodassa

01 aviatorlehti.com

MAGAZINE FOR AVIATORS BY AVIATORS

www.aviatorlehti.com

2015

SA-KUVAT KERTOVAT

Suomi Ilmasodassa

02 aviatorlehti.com

03 aviatorlehti.com

SISÄLLYS

006 Punatähtien pakkolaskut

012 Saksalaisia Suomessa 026 Sotasaaliit taivaalle 042 Koulutus kaiken perustana

050 Ihmisiä ja ilmeitä

068 Kellukkeet käytössä

074 Talvella jäältä

082 Huolto kovilla kaiken aikaa

096 Siviilit sodassa

04 aviatorlehti.com

www.aviatorlehti.comVuonna 2015 Aviator keskittyy tuottamaan valikoituja teemanumeroita.

Aviator-lehti on ilmailun yleisjulkaisu, joka käsittelee sekä siviili- että sotilas-ilmailua Suomessa ja maailmalla. Eri maiden ilmavoimien, viranomaisten ja lentoyhtiöiden uutisten ja suunnitel-mien valottaminen sekä kaluston monipuolinen esittely ovat tärkeä osa lehden sisältöä.

Samassa asemassa on koko harraste-ilmailun kirjo, johon kuuluvat moottori- ja purjelento, ultrakevyet, laskuvarjo-urheilu, varjo- ja riippuliitimet, lennokit, pienoismallit sekä monet muut lajit lentokonekuvauksesta ilmailuhistoriaan.

KustantajaAviator Media Oy

ToimitusAviator-lehtiHeparintie 1802540 Kylmälä

Päätoimittaja / Editor-in-ChiefKusti [email protected]+358 50 9183350

Toimitusjohtaja / Managing DirectorVarapäätoimittaja / Deputy EditorPerttu [email protected]+358 40 5431539

Art DirectorHarri [email protected]+358 50 5859351

IlmoitusmyyntiPerttu [email protected]

KUVIEN KERTOMAA

Tämän Talvisodan päättymisen 75. vuosipäivänä ilmestyvän leh-den teema on Suomi Ilmasodassa. Se pyrkii kertomaan vuonna 2013 avautuneesta Puolustusvoimien kuva-arkistosta poimittu-jen kuvin ja niiden kuvatekstein siitä korvaamattomasta työstä, jonka ilma-aseemme teki talvi- ja jatkosodassa.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, on vanha totuus joka pitää paikkansa SA-kuvienkin kohdalla. Totuutta kuvat eivät kui-tenkaan aina kerro. Tässä sotakuvat eivät tee poikkeusta, päin-vastoin.

Karkeasti kuvat voidaan jakaa kahteen ryhmään, aitoihin ja ase-teltuihin. Pakkasessa konetta huoltavat, väsyneet mekaanikot kuuluvat toiseen ja koneensa vieressä kameralla leveästi hymyi-levä lentäjä toiseen.

Vaikka poseeraukset ja selvästi lavastetut tai asetellut kuvat tun-tuvat nyt jopa huvittavilta, niiden merkitys hengen luojina ja sen ylläpitäjinä on ollut merkittävä.

Kaikista kuvista ei luonnollisesti pysty päättelemään onko ky-seessä dokumentaatio vai toimeksianto, eikä tätä helpota se, että kuvatekstit kertovat kuvien ja kuvaajien taustoista hyvin niu-kasti jos mitään.

Kuvien läpikäynti ja valitseminen oli yllättävän haastava, mutta samalla antoisa ja silmiä avaava tehtävä.

Lento- ja lentäjäkeskeinen kuva ilmasodasta romantisoidaan usein kirjoissa ja kertomuksissa. Todellisuudessa kyse on ollut samanlaisesta kokonaisuudesta kuin muidenkin aselajien koh-dalla. Huollon merkitys on ollut mittaamattoman tärkeä, samoin kuin lukemattomien muiden eri tehtävissä palvelleiden miesten ja naisten, siis sodan sankarien.

Löysin kuvien ihmisten ilmeistä ja olemuksesta väsymystä, tur-hautuneisuutta, ikävää ja myös pelkoa. Eikä ihme, sillä lähes kaikki menettivät sodan vuosina sukulaisia, ystäviä ja tuttuja. Olosuhteet, ruokahuolto ja huoli perheestä kalvoivat karskim-mankin ässän mieltä siinä missä kaikkien muidenkin.

Sodasta huolimatta kuvissa on paljon positiivistakin. Loistava yhteishenki ja aseveljeys suorastaan hehkuvat sekä kuvissa että niiden lyhyissä, mutta ytimekkäissä teksteissä.

Toivon, että nautitte kuvista ja muistatte samalla ihmisiä, tekoja ja uhrauksia niiden takana.

Kusti Kairikko

05 aviatorlehti.com

T U R K U A I R S H O WT U R K U A I R S H O W6 . - 7 . 6 . 2 0 1 5 w w w . t u r k u a i r s h o w . f i

SUOMEN PÄÄLENTONÄYTÖS 20 1 5

06 aviatorlehti.com

Lentokone Koljolassa (Ryssän kone)

PUNAT HTIEN PAKKOLASKUT

Kuollut ryssien hävittäjälentäjä koneensa jätteiden luona utisa

Haukkajärven rannassa

Pakkolasku vihollisen maaperälle on ollut monin tavoin pelottava kokemus kummallekin osapuolelle. Sitä, miten neuvostoliittolaisia

lentäjiä oli peloteltu paitsi vihollisen raakuuksilla myös oman puolen vastaanotolla voimme vain arvailla.

07 aviatorlehti.com

Pakkolaskun tehnyt kone Ollilassa.

Ilmatorjunnan pudottama ryssän hävittäjä Nurmoilan metsässä. Kone oli melko hyvässä kunnossa.

08 aviatorlehti.com

Pakkolaskun tehnyttä ryssän hävittäjää paka-taan korjattavaksi lähet-tämistä varten.

Kapteeni Ropponen, yli-kersantti Halme ja sotavir-kailija Norjavirta pakko-laskun tehneen venäläisen lentokoneen vieressä.

Vihollisen hävittäjä on tehnyt pakkolaskun ruispeltoon ja säilynyt verrattain ehyenä. Len-tokentältä on korjauspo-rukka rientänyt paikalle, sillä kalliit osat on saata-va nopeasti lentokentän varikolle, missä vihol-liskone kunnostetaan uudestaan palvelemaan uusia isäntiään.

09 aviatorlehti.com

Pakkolaskun tehnyttä ryssän hävittäjää pakataan korjattavaksi lähettämistä varten.

010 aviatorlehti.com250 kg:n pommit nostetaan koneeseen.

Vihollisen hävittäjä on tehnyt pakko-laskun ruispeltoon ja säilynyt verrattain ehyenä. Lentokentältä on korjausporukka rientänyt paikalle, sillä kalliit osat on saa-tava nopeasti lentokentän varikolle, missä viholliskone kunnostetaan uudestaan palvelemaan uusia isäntiään.

011 aviatorlehti.com


SAKSALAISIA SUOMESSASakasalaisista aseveljistä tuli lopulta vihollisia. Suurin osa run-saslukuisista arkistokuvista ker-too kuitenkin ahyvässä hengessä tapahtuneesta yhteistyöstä, kone-kannan runsaudesta määrän että mallien suhteen sekä vieraiden arvostuksesta. Sodan loppua kohti mentäessä koneiden kirjavuus

lisääntyy ja ilmeet vakavoitu-vat. Uutiset eri puolilta maail-maan tavoittivat Suomessa palvelleet joukot ja koneiden varaosien saanti heikkeni, jos ei pysähtynyt jopa kokonaan. Kumpaankin havaintoon löytyy siis luonnollinen selitys.


Luftfl otte 1:n komentaja, kenraalieversti Alfred Kellerin lentokoneen saattokone Mensuvaaran kentällä.


Syöksypommittaja (Junkers Ju 87) huollossa.

J.U. 88 lähtövalmiina


Saksalainen lentäjä tuo viestin joukoillemme.

Fieseler Storch pommilastissa valmiina tehtäväänsä.


Saksalainen tiedustelu-kone ( Fieseler Storch) on laskeutunut suomalai-sen esikunnan edustalle jäälle ja tuonut muka-naan tärkeitä viestejä.

”Tiedustelukone ””Haikara”” Valkeajärven jäällä.”

Hitlerin vierailu Suomessa.


Hitlerin vierailu Suomessa.


Saksalainen kevyt pommikone.


Kevyt saksalainen pommikone.

Saksalainen JU-52 sairaskul-jetuskone joka 5.1.1944 teki pakkolaskun Espoon lahteen. Kone kesti jonkun aikaa taso-jen varassa jäällä ja miehistö pelastautui.

Saksalaiset rakentavat radio-suuntima-aseman Nurmoi-laan. Kaikki tarvikkeet ja henkilökunta kuljetetaan len-toteitse Tallinnasta Malmin kautta. Kuvissa nelimoot-torinen JU-90-tyyppinen kuljetuskone starttaa Malmin lentokentältä.


Malmin lentokenttä. Saksa-laisia hävittäjiä lämmitetään. Tyyppi: Me-109.

Saksalainen syöksypommitta-ja JunkersJu 87 D, tyyppiku-va. Kesäkuu 1944.

Saksalainen syöksypommit-taja JunkersJu 87 D, tyyppi-kuva. Kesäkuu 1944.


”Maataistelukoneen mekanikko hoitaa isäntänsä lintua ””Stukien”” saapuessa

pommitusretkeltä.”


Maataistelukone starttaa taistelulennolle.

Vihollisen ilmatorjunta on saanut osuman,mutta kone on silti tuotu kotiin.


”Focke-Wulf FW 200 ””Conor”” huollossa Malmilla.”

Lentokenttä: Räjäytettyjen koneiden jäännöksiä.

Kemin lentokentällä saksalaiset tuhosivat lähtiessään myös lentokoneet, jotka olivat suomalaisten ilmahyökkäyksessä vaurioituneet niin pahasti, ettei niitä voitu kuljettaa lentämällä pois.


Saksalainen hävittäjälaivue Petäjärvellä.


SOTASAALIIT TAIVAALLEVihollisen sotasaaliskoneilla oli merkittävä rooli määrältää vähäis-en konekantamme vahvistajana. Käytännössä yksittäiskappaleina käsiteltävien täysin tuntemat-tomien konetyyppien korjaaminen lentokelpoiseksi, huoltaminen kenttäolosuhteissa ja luonnol-lisesti menestyksekäs lentäminen ovat suorastaan ihme, ja kertoo

näihintöihin osallistuneiden ihmsten ammatitaidosta, mo-tivaatiosta ja luonnollisesti myös pakottavasta tarpeesta. Viholliskoneiden kuvia on häm-mästyttävän paljon, mikä selit-tynee pitkälti paitsi tiedustelun merkityksellä myös kohteiden “eksoottisuudella”.


Neuvostoliittolaisvalmisteisen Tupolev SB-2 pommikoneen tähystäjä, 2/PleLv 6:n päällikkö, kapteeni Veikko Härmälä sukel-lusveneiden etsintälennolla Suomenlahdella ennen suurhyökkäystä kesällä 1944.


Tk-kuvaaja Nils (Niilo) Helander SB-pommikoneen edessä Nummelassa kesäkuussa 1944.


DF-kone Luonetjärven lentokentällä (Venäläinen DB 3 f -pommi-tuskone). Täydennyslentolaivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.

SB-2 -pommikone kentällä, moottorit käynnissä.


Venäläisen Curtiss-hävittäjäkoneen päälle maalattu meidän ilmavoimiemme hakaristimerkki

Syvärin rannalla olevalta lentokentältä sotasaaliiksi saatu täysin kunnossa oleva ryssien hävittäjä metsän keskellä naamioituna.


Lentoveneitä Hirvirannassa.

Venäläinen lentovene, joka teki pakkolaskun Syvärille Jandeban lohkolle ben-siinipuutteen takia. Se saatiin eheänä haltuumme, ja pienen korjauksen jälkeen

se lennätettiin Nurmoilan kentälle, jossa sitä kuvissa tarkastellaan.


Venäläinen lentovene, joka teki pakkolaskun Syvärille Jandeban lohkolle bensii-nipuutteen takia. Se saa-tiin eheänä haltuumme, ja pienen korjauksen jälkeen se lennätettiin Nurmoilan kentälle, jossa sitä kuvissa tarkastellaan.

Pakkolaskun tehnyttä ryssän hävittäjää pakataan korjatta-vaksi lähettämistä varten.

Pakkolaskun tehnyttä ryssän hävittäjää pakataan korjattavaksi lähettämistä varten.


”6.4.1942 alasammuttu ryssäläinen hävittäjä. Hävittäjä on ””Hurrican”” merkkiä ja saadaan kuntoon melko pienellä korjauksella.”


Lentokonetehdas.


Venäläinen sotasaaliskone I 153, joka jo on meikäläisten käytössä. (Mekaanikko tarkastaa konetta).


On päästy ryssien lentoveneen luo, joka edellisenä iltana oli tehnyt pakkolaskun jäälle.

PE-2 syöksypommittajia. Huhti-toukokuu 1943.


Pakkolaskun tehnyt ve-näläinen kone Valkjärven jäällä (amerikkalainen Kitty-Hasvk)

PE-2 tyyppinen lentoko-ne, jonka lentäjämme ovat tuoneet Saksasta. Saksa-laiset ovat saaneet koneen sotasaaliiksi itärintamalla.

DF-kone edestä. (Venä-läinen DB 3 f pommitus-kone)


DF-kone takaa.


Ryssäläinen Lag-3 hävittäjä palvelemassa meikäläisiä uuden isäntänsä kanssa.


KOULUTUS KAIKEN PERUSTANALentotaidon perustana on aina koulutus, eikä sota tehnyt tässä poik-keusta, päinvastoin. Sota-aikaiset perus- ja jatkoulutus poikkesivat epäilemättä melkoisesti vastaavista rauhan aikana, sillä kalusto oli

kirjavaa sekä tyyppien että kuntonsa puolesta.

Kaksimoottoriohjaajakurssin miehiä ottamassa aurinkoa lentokonehallin edessä. Täy-dennyslentolaivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.


SB-pommikone, joka on muutettu kaksoisohjatuksi koulukoneeksi (entinen venä-läinen SB-3 pommikone). Täydennyslentolaivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.

SB-pommikone (SB-6), joka muutettu kaksoisohjatuksi koulukoneeksi (entinen venäläinen SB-3 pommikone). Kk-ampujan paikka on avonainen. Täydennyslentolaivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.


LeSK:n Tuiskuja tuodaan hallista Kauhavalla lentopalvelukseen.

Tähystäjäoppilas pommituslennolla heilauttaa punaista lippua, kun pitäisi pudottaa pommi.


Nykyään harjoituskoneena käytetty ruotsalainen hävittäjä Jagtfalken (JF).


Erilaisia koulukonetyyp-pejä Kauhavalla.

Teholiidokki viedään lähtöpaikalle ja lentäjä koneessa.

LeSK:n koulukone Smo-lik ilmassa valokuvattu toisesta koneesta.


LeSK:n koneita tuodaan hallista kentän reunaan.

Smolikkeja tankataan Kauhavan kentällä.


Harjoituskone Tuisku ilmassa valokuvttuna toisesta koneesta.


IHMISIÄ JA ILMEITÄKuvat ihmisistä jakautuvat melko selkeästi kahteen eri luokkaan, aidot ja lavastetut. Lavastettuja ovat selkeiden asetelmien lisäksi ne, joissa kameralle hymyillään siksi, että niin on totuttu tekemään tai kuvaaja

on tätä pyytänyt. Aidoissa ilmeet ovat vakavampia. Suurin osa sodassa olleista miehistä menetti taisteluissa aseveljiään, ystäviään tai jopa

perheenjäseniään. Siksi ilmeissä näkyykin sodan ja tehtävän vaativan vakavuuden ohella huolta, ikävää ja surua.

Pommituslentäjän kasvot. Luutnantti Sippola. Täydennyslentolaivue 17, 28.-31.3.1944.


Luutnantti Olli Puhakka on palannut partiolennolta Äänis-järveltä Viitanan tukikohtaan. Puhakka saavutti 42 ilmavoit-toa, ylennettiin kapteeniksi ja hänelle myönnettiin Manner-heim-risti n:o 175.


Luutnantti Hans Wind, Mannerheimristin ritari, kuuluisa hävittäjälentäjämme, joka on ampunut alas 33 1/2 viholliskonetta.


Lentäjät koneensa edustalla.


Kapteeni Karhunen, Mannerheimristin ritari, joka on ampunut alas 31 viholliskonetta.


Kapteeni Ropponen, ylikersantti Halme ja sotavirkailija Norjavirta pakkolaskun tehneen venäläisen lentokoneen vieressä.

Saksalaisia lentäjiä


Suomalaisia lentäjiä lähdössä kuljetuskoneelle hakemaan koneita.

Hävittäjä on palannut taistelusta. Mekanikkojen työ alkaa. Kesä-heinäkuu 1944.

Suomalainen lentäjä ajokkinsa vieressä


Vänrikki Kahla nousee koneeseen.

Sot.virk. Linnus ja alik. Jokelainen

059 aviatorlehti.comTähystäjä ja ohjaaja lennon aikana


Insinöörikapteeni Aalto Lentovarikko 2:n päällikkö pakkolaskun tehneen koneen vieressä.


Hävittäjälentäjiä ja BW-kone taustalla.


Kapteeni Kokko entisiä lentäjätovereitaan tapaamassa.


Vääpeli Peltonen SB:n kk-ampuja yhteydessä maahan.


Storchin ohjaaja lennon aikana.


VESI TÄRKEÄ ELEMENTTI MYÖS SODASSA

Jos talvi ja jää toivat oman haasteensa lentämiselle niin kesällä vesi mahdollisti vesikoneiden monipuolisen käytön sotatoimissa. Suoma-

laiset vesikoneet veivät kaukapartiomiehiä rintamalinjan taakse, toivat haavoittuneita, ja osallistuivat moniin muihin tehtäviin sodan aikana.

KELLUKKEET KÄYTÖSSÄ


It:n alas pakoittama saksalainen kone Lauttasaaren rannassa


Haavoittuneiden kuljetus lentoteitse Vuonninen - Paltamon kirkkoranta, autolla Kajaanin sotasairaala 31:een. Ensimmäinen kuljetuskone laskee ym.

Lentoveneitä Hirvirannassa.


Haavoittunut nostetaan varovasti koneeseen, jolla matka jatkuu kenttäsairaalaan.

Toinen kuljetuskone on laskeutunut veteen ja saapuu laituriin.


Kasinhäntä, RI-kone saapuu tiedotuslennolta Laatokalta ja tähystäjä tekee ilmoituksen.

074 aviatorlehti.comMS-hävittäjäkone (Morane-Saulnier) Viitanan lentokentällä.


TALVELLA JÄÄLTÄ (JA JÄÄSSÄ)Talvi tarjosi oman, epäilemättä merkittään haasteen ilma-aseen huoltoon ja käyttöön. Toiminta jääkentiltä ja suomalaisen lentokoneteollisuuden valmistamat sukset lisäsivät mahdollisuuksaia ja joustavuutta, mutta samalla kaluston huolto ja käyttö pakkasessa on pistänyt koville sekä

miehet että koneet.


Bl-konetta (Bristol Blenheim) hinataan traktorilla paikalleen. Täydennyslentolaivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.

Traktori vetää bensiinitynnyreitä kelkalla. Täyden-nyslentolaivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.


Bl-kone starttaa (keskiraskas pommikone). Täyden-nyslentolaivue 17. Luonetjärvi 28.-31.3.1944.

Hävittäjä ilma- ja sirpalesuojassaan.


Hyvin naamioitu tiedustelukone Viiksjärven lentokentällä. Kone upotettu osaksi taloon.

Hävittäjä Utissa. (Suomalainen)


Tiedustelukone aivan asuinrakennuksen ulko-puolella. Taustalla Wiiksjärven kylän kirkko.

Hävittäjät (BW) ovat asetettu rannalle vanhan rojun ja van-hojen veneiden viereen.


AN-101 tiedustelu ja pommikone Tikkakoskella Lent.laiv.46.

PE 2-konetta lämmitetään lämminilmakehittimellä.


Pakkolaskun tehnyttä ryssän hävittäjää paka-taan korjattavaksi lähet-tämistä varten.

Konetta vedetään ulos korsusta traktorin ja laskutelineisiin väliaikaisesti kiinnitettyjen suksien avulla.

Ohjaaja on jo koneessa ja tähystäjä, kamera kädessä, astumassa konetta kohti.


HUOLTO KOVILLA KAIKEN AIKAAJokainen lentokoneiden kanssa missään tekemisissä ollut tietää huollon merkityksen. Sodan aikana tämän korvaamattoman työn teki monin ver-roin vaikeammaksi lukuisat eri asiat. Jatkuva kiire, varaosien saatavuus, kenttäolosuhteet kesän helteistä talven pakkasiin ja kaluston kirjavuus

ovat olleet haaste, ja sen voittaminen ihme. Kuvat kertovat kovasta työstä kovissa olsuhteissa tekijöinään näitäkin kovemmat miehet.

Bl-koneen (Bristol Blenheim) tankkaaminen. Täydennyslento-laivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.


Mekaanikot huoltamassa Bl-konetta (Bristol Blenheim). Täydennyslentolaivue 17. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944.


”Mekanikot ottavat heti lennon jälkeen tiedustelu-koneen hoiviinsa ja kone ””tankataan””.”


Bl-131 pommikone korjattavana Tikkakoskella, Lent.Laiv.46.


Valmisteluja lentokoneen ilmaannousua varten, kone (Fokker FK) vedetään suojastaan metsän peitosta. Potkuri pyöräytetään käyntiin, kk tarkistetaan ja lähtö. Koneen huoltoa


Tankkausta ja aseistuksen tarkistusta. Hävittäjä tullut lennolta.


Hävittäjää laitetaan taistelukuntoon Tiiksin lentotukikohdassa. Mekaanikkojen sormi ei saa palella vaikka pakkasta 26 astetta.


Pommikoneen ohjaamon metallirunko työnalla.

Pakkolaskun tehneen koneen (BW) jätteet, joista muutamassa viikossa syntyy täysipitoinen ryssän kauhu.

090 aviatorlehti.comLentokonetehdas.


40 tunnin huollosta. Kone on perus-teellisessa tarkastuksessa.

Konetta viedään huoltoon.


Lentomekaanikot (DN-pommituskoneen) moottorin huoltotehtävissä.

Mekanikot irroittavat hävittäjäkoneen moottorin vioittunutta sylinteriä. Syyskuu 1942.


”Mekanikot ottavat heti lennon jälkeen tiedustelukoneen hoiviinsa ja kone ””tankataan””.”

Lentomekaanikot (DN-pommitusko-neen) moottorin huol-totehtävissä.


Pommituskoneitamme valmistautuu sotalennolle (BL). Kesäkuu 1944.

Näinkin saataa käydä, mutta pian rikkinäinen kone korjataan taas lentokuntoon.


Pakkolaskun tehnyttä ryssän hävittäjää paka-taan korjattavaksi lähettämistä varten.

Kapteeni Ropponen, ylikersantti Halme ja sotavirkailija Norjavirta pakkolaskun tehneen venäläisen lentokoneen vieressä.

Huoltotoimia lentokentällä


SIVIILIT SODASSASiviilikoneet lensivät myös sodan aikana. Niin Aero kuin muiden maiden yhtiöt lensivät sään-

nöllisen epäsäännöllisesti Suomesta muihin maihin, varsinkin Ruotsiin


Ensimmäisellä koneella saapui Suomen Tanskan lähettiläs ministeri Pajula rouvansa kanssa y.m. (klo 14.35)


Saksalainen elokuvatähti Lizzi Waldmuller vastaanottajineen Malmin lentokentällä.


Prinssi Kustav Adolf, Ruotsin ministeri ja kenraali Österman.


”Tikkakoskella lent.laiv.46. ””Silver Star”” Engl. Ambulanssikone (lahjoitus).”


MAGAZINE FOR AVIATORS BY AVIATORS

www.aviatorlehti.com

Aviator 2015 - SA-kuvat kertovat: Suomi Ilmasodassa

Documents

Transcript of Aviator 2015 - SA-kuvat kertovat: Suomi Ilmasodassa