AV H1/20131/2013AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Yksi elämä Yksi elämä -hankkeet edistävät -hankkeet edistävät

valtimoterveyttävaltimoterveyttä

Liikunta Liikunta osaksi osaksi arkeaarkea

2 AVH 1/2013

TEEMANAYksi elämä -hankkeet

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

12. vuosikerta

ISSN-L 1458-6312

ISSN 1458-6312 (Painettu)

ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu)

ISSN 1459-3955 (Äänilehti)

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJA

Aivoliitto ry

YHTEYSTIEDOT

Suvilinnantie 2

20900 Turku

p. 02 2138 200, f. 02 2138 210

info@aivoliitto.fi

etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi

www.sunnanvind.fi

TOIMITUS

toimitus.avh@aivoliitto.fi

Päätoimittaja Tiina Viljanen

p. 040 833 1511, 02 2138 292

tiina.viljanen@aivoliitto.fi

Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198, 02 2138 262

paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi

Toimitussihteeri Miia Suoyrjö

p. 050 571 4588

miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTO

LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine

TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä

Aivoliitto ry:n puheenjohtaja

LKT, professori

AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste

HUS Neurologian klinikka

Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala,

neurologian osasto

PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen

Tampereen yliopisto, psykologian laitos

Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen,

Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

Aivoliitto ry:n edustajat:

Fysioterapeutti Päivi Liippola

Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila

Tiedottaja Miia Suoyrjö

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASU

MIKTOR

Taitto Marko Vuorio

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT

TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010

ritva.helander@tjm-systems.fi

aineistot@tjm-systems.fi

p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,

TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT

Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT

39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kommunikaatiokursseilta tukea arjessa selviytymiseen.s. 26

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

2. Uudet hoitomuodot to 2.5. ti 7.5. pe 7.6.

3. Ensitieto: Kun sairastut pe 30.8. ti 3.9. pe 4.10.

4. AVH-tutkimus pe 1.11. ti 5.11. ma 9.12.

Kannen kuva: Shutterstock

3AVH 1/2013

S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö

ARTIKKELIT6 Kymmenen kysymystä eteisvärinästä

10 Pulssin tunnustelu on aivojen

terveydenhoitoa

12 Tuki, jota ei saa Kelasta

14 Testi tyypin 2 diabeteksen kintereillä

19 Yksi elämä yhdistää Kuopiossa

22 Juttu-tupa-päivä on aina hyvä päivä

24 Tee palvelustasi esteetön tuetun

keskustelun käsikirjojen avulla

26 Kommunikaatiokursseilta tukea arkeen

1/2

01

31

/20

13

Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.s. 10

Säännöllinen liikunta auttaa pysymään terveenä.

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

20 Korvaamaton kovalevy liikkeellä

28 Tutkittua

31 Poimittua

32 Liitto tiedottaa

36 Tapahtumakalenteri

39 Aivoliitto kouluttaa

42 Kirjahylly

46 Yhdessä - postia yhdistyksiltä

51 Yhdistykset alueittain

55 Aivoliiton yhteystiedot

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

s. 20

4 AVH 1/2013

LE

DA

RE

MA

RIK

A R

AIL

ILA

, SA

RI K

OS

KI O

CH

MA

RJA

AN

A L

AH

TI-K

OS

KI

För ett år sedan startade Ett liv -projektet. Den

fi nansieras av Penningautomatföreningen RAY

och drivs gemensamt av Hjärnförbundet, Dia-

betesförbundet i Finland och Finlands Hjärtförbund.

Syftet är att stödja hälsan under hela livet, främja pre-

vention mot artärsjukdomar, främja tidig diagnostik

samt att göra rehabilitering och kamratstöd till en

bestående del av god sjukvård. Vårt syfte är också att

människor ska vilja främja sin egen hälsa och veta att

man vid behov kan få god vård.

Projektets första verksamhetsår är nu slut och vi

har tagit de första stegen för att nå våra målsättnin-

gar. De personer som behövs till delprojekten har

rekryterats och strukturerna för projektorganisatio-

nens förvaltning och funktion är klara.

Verksamhetens kärna är gemensam påverkan och

kommunikation och vi har under årets lopp noggrant

färdigställt en kommunikationsstrategi. Vi har hört

förbundens medlemmar och personal samt intervju-

at påverkare och gjort en befolkningskartläggning.

Vi har märkt att det krävs en förändring av kom-

munikationen inom hälsovården. Ensidig informa-

tion fungerar inte längre, utan vad vi behöver är en

växelverkan, där även lyssnandet spelar en större roll.

Endast på det sättet kan vi få reda på vad människor

i olika situationer behöver och försöka ge dem ett

fullgott liv oberoende av ålder och hälsotillstånd.

Medborgarna erbjuds en väldig mängd informa-

tion – men kan informationen nås lätt och är den

tillförlitlig? Hjälper den människan i hennes vardag

och kan hon tillämpa den i sitt eget liv? Befolkning-

skartläggningen visade att så inte är fallet. Största

delen av dem som svarade upplever att de lätt får

tag på tillräckligt med information, men att de be-

höver hjälp med att tillämpa kunskapen i praktiken

och stöd i vardagens valsituationer.

Därför vill Ett liv -projektet ge svar på de här frå-

gorna genom att producera allsidig hälsoinforma-

tion och ta fram en mångsidig och hälsostödjande

friskvårdsbricka som är åldersanpassad. Färdiga

produkter för friskvårdsbrickan fi nns redan nu i för-

bunden och avsikten är inte att uppfi nna hjulet på

nytt. Däremot vill vi utveckla tidigare verksamhets-

modeller och arbetsredskap samt utnyttja produkter

som utvecklats av andra och inbjuda sådana som har

samma målsättning som vi till ett samarbete.

Under det första verksamhetsåret har vi redan få-

tt fram gemensamma utvecklingsobjekt för förbun-

den. Vi har byggt upp delprojekt som utnyttjar de tre

förbundens expertis.

Ett liv -projektet har också visat sig innebära en

inlärningsprocess. Vi har under årets lopp lärt oss nya

saker bland annat om praktiken när det gäller ans-

kaff ningar och om social marknadsföring. Dessutom

har vi fått veta mycket om varandras verksamheter

och produkter.

Våra medlemsorganisationer har funnit varandra

i den lokala verksamheten. Det har varit nyttigt att få

lära sig fungera tillsammans i den anda som karakte-

riserar Ett liv -projektet.

Projektchef Marika Railila från Hjärnförbundet, pro-

jektchef Sari Koski från Diabetesförbundet i Finland

och hälsodirektör Marjaana Lahti-Koski från Finlands

Hjärtförbund fungerar som projektansvariga för sina

respektive förbund i Ett liv -projektet.  

Första året av projektet Ett liv

Kärnan i verksamheten är gemensam påverkan och kommunikation.

5AVH 1/2013

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

SM

AR

IKA

RA

ILILA, S

AR

I KO

SK

I JA M

AR

JAA

NA

LAH

TI-KO

SK

I

Vuosi sitten alkoi Raha-automaattiyhdistyksen

(RAY) rahoittama ja Aivoliiton, Suomen Dia-

betesliiton ja Suomen Sydänliiton yhdessä

toteuttama Yksi elämä -hankekokonaisuus. Sen ta-

voitteena on tukea terveyttä läpi elämän, edistää val-

timosairauksien ehkäisyä ja varhaista diagnosointia

sekä saada kuntoutus ja vertaistuki tiiviiksi osaksi

sairauksien hyvää hoitoa. Tavoitteenamme on, että

ihmiset haluavat edistää omaa terveyttään ja tietävät

saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa.

Hankekokonaisuuden ensimmäinen toiminta-

vuosi on nyt takana ja ensimmäiset askeleet tavoit-

teiden saavuttamiseksi on otettu. Osahankkeissa

tarvittavat henkilöt on rekrytoitu ja projektiorgani-

saation hallinnon ja toiminnan rakenteet on luotu.

Toiminnan ytimessä on yhteinen vaikuttaminen

ja viestintä, jonka pohjaksi on vuoden aikana huolel-

lisesti valmisteltu viestintästrategiaa. Sitä työstettä-

essä on kuunneltu liittojen jäseniä ja henkilökuntaa

sekä tehty väestökyselyitä ja vaikuttajahaastatteluja.

Työn tuloksena olemme havainneet, että terveys-

viestintä kaipaa muutosta. Yksisuuntainen tiedotta-

minen ei enää toimi, vaan tarvitaan vuorovaikutusta,

jossa myös kuuntelulla on suuri merkitys. Vain siten

voimme aidosti saada selville, mitä ihmiset tarvitse-

vat eri elämäntilanteissa ja kutsua heidät mukaan

elämään täyttä elämää ikävuosista ja terveydenti-

lasta riippumatta.

Kansalaisille on valtavasti tietoa tarjolla, mutta

onko se helposti saavutettavissa ja luotettavaa? Entä

auttaako se ihmisten arjessa ja osataanko sitä sovel-

taa omassa elämässä? Väestökysely osoitti, että näin

ei ole. Suurin osa vastaajista koki saavansa riittävästi

tietoa, mutta tarvitsevansa apua tiedon soveltami-

sesta käytäntöön ja tukea arjen valintoihin.

Yksi elämä -hankekokonaisuus pyrkii vastaamaan

tähän tuottamalla monipuolista terveysviestintää

sekä terveyttä tukevan monipuolisen ikäkausittain

jäsennetyn Terveystarjottimen. Valmiita Terveystar-

jottimelle sopivia tuotteita löytyy jo nyt järjestöistä,

eikä tarkoitus ole keksiä pyörää uudestaan. Sen si-

jaan pyrimme kehittämään aiempia toimintamalleja

ja työkaluja sekä hyödyntämään muiden kehittämiä

tuotteita ja kutsumaan mukaan muita toimijoita, joil-

la on sama päämäärä.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana olemme jo

löytäneet liittojen yhteisiä kehittämiskohteita. Niistä

on rakennettu osaprojekteja, joissa hyödynnetään

kolmen järjestön asiantuntijuutta.

Yksi elämä -hankekokonaisuus on myös osoittau-

tunut oppimisprosessiksi. Olemme vuoden aikana

oppineet uutta muun muassa hankintakäytännöis-

tä, sosiaalisesta markkinoinnista sekä perehtyneet

toistemme toimintaan ja tuotteisiin.

Jäsenjärjestömme ovat myös löytäneet toisensa

paikallisessa toiminnassa. Yhdessä on hyvä toimia

Yksi elämä -hengessä.

Projektipäällikkö Marika Railila Aivoliitosta,

projektipäällikkö Sari Koski Suomen Diabetesliitosta

ja terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski

Suomen Sydänliitosta toimivat omien liittojensa

Yksi elämä -hankkeiden hankevastaavina.

Toiminnan ytimessä on yhteinen vaikuttaminen ja viestintä.

Ensimmäinen vuosi Yhtä elämääH

an

ne

Itä

rin

ne

Sari Koski, Marjaana Lahti-Koski ja Marika Railila.

6 AVH 1/2013

1. MISTÄ ETEISVÄRINÄSSÄ ON KYSYMYS?

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen

rytmihäiriö.

Kun sydän pumppaa normaalisti

verta, eteiset ja kammiot supistuvat

järjestelmällisesti. Eteisvärinässä etei-

set ikään kuin värisevät ja eri kohdat

supistelevat eri tahdissa.

Sähköimpulssit kulkeutuvat etei-

sistä sattumanvaraisesti kammioiden

puolelle, minkä vuoksi syke on epä-

säännöllinen ja epätasainen ja usein

normaalia nopeampi jo levossa.

2. MIKSI ETEISVÄRINÄN VARHAINEN TOTEAMINEN ON

TÄRKEÄÄ?

Eteisvärinän aikana sydämen eteiset

eivät supistu kunnolla, jolloin veren

virtaus seinämien lähellä hidastuu.

Tämä veren ”lammikoituminen” joh-

taa siihen, että etenkin suuren riskin

potilailla syntyy herkästi eteisiin ve-

rihyytymiä.

Sopivissa olosuhteissa hyytymät

irtoavat eteisen seinämästä ja voivat

kulkeutua verivirran mukana aivove-

risuoniin ja aiheuttaa aivoverenkier-

tohäiriöitä, pahimmillaan aivoinfark-

tin.

Varhainen eteisvärinän toteami-

nen on tärkeää, koska suuri osa veri-

tulpista ja niistä johtuvista aivoinfark-

teista voidaan estää antikoagulaatio-

eli verenohennushoidolla.

Eteisvärinä ei ole sinänsä vaaral-

linen rytmi eikä sitä pidä sekoittaa

kammiovärinään, johon se ei myös-

kään johda. Pitkään jatkuessaan

kovin nopea eteisvärinän syketaso

kuormittaa kuitenkin sydäntä, minkä

vuoksi pulssia rauhoitetaan lääkkeil-

lä, yleensä beetasalpaajilla.

3. MISTÄ ETEISVÄRINÄN HUOMAA?

Eteisvärinä voi oireilla monella tapaa.

Se voi tuntua sydämen tykyttelynä tai

epämiellyttävänä muljahteluna rin-

nassa. Se voi aiheuttaa myös huima-

usta, väsymystä, hengenahdistusta ja

yleistä suorituskyvyn laskua. Hoita-

maton eteisvärinä saattaa sydäntun-

temusten pelon tai epämääräisen vä-

symyksen takia häiritä arkiaskareita ja

rajoittaa elämää.

Eteisvärinän salakavala piirre on,

että se voi ilmaantua täysin ilman

oireita ja varsinkin iäkkäillä ihmisillä

ensimmäinen oire rytmihäiriöstä voi

olla aivoverenkiertohäiriö.

JUH

AN

I AIR

AK

SIN

EN

Kymmenen kysymystä eteisvärinästä

Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä eli fl immeristä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Kardiologian professori Juhani Airaksinen vastaa AVH-lehden esittämiin kysymyksiin eteisvärinästä.

Ro

de

o

7AVH 1/2013

Monet verenpainemittarit varoit-

tavat epäsäännöllisestä pulssista.

Toinen mahdollisuus on, että mittari

ei anna lainkaan verenpainelukemaa.

Se voi olla merkki epäsäännöllisestä

rytmistä. Jos niin käy, tunnustele on-

ko pulssisi epäsäännöllinen ja epäta-

vallisen nopea.

Diagnoosin varmistamiseen tarvi-

taan kuitenkin lääkäriä ja sydänfi lmin

(EKG:n) rekisteröinti rytmihäiriön ai-

kana.

4. KUINKA MERKITTÄVÄ RISKITEKIJÄ ETEISVÄRINÄ

ON AIVOINFARKTILLE?

Eteisvärinä on merkittävin sydän-

peräiselle aivoinfarktille altistava

tekijä. Keskimäärin 15–20 % kaikista

aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään.

Toisaalta selittämättömäksi jääneen

aivoinfarktin takaakin paljastuu myö-

hemmin joka viidennellä potilaalla

oireeton eteisvärinätaipumus.

Ilman antikoagulaatiohoitoa noin

5 % eteisvärinäpotilaista saa aivoin-

farktin vuoden sisällä. Muut riskiteki-

jät voivat vielä nostaa tätä eteisväri-

nän aiheuttamaa vaaraa. Näistä muis-

ta aivoinfarktille altistavista tekijöistä

ovat tärkeimpiä aikaisemmin sairas-

tettu aivoinfarkti, korkea ikä, kohon-

nut verenpaine, diabetes ja sydämen

vajaatoiminta.

Usein toistuva, pitkäkestoinen

eteisvärinä voi olla jopa vaarallisempi

kuin pysyvä eteisvärinä, koska kohta-

uksen aikana eteiseen muodostunut

hyytymä kulkeutuu helpommin ve-

renkiertoon eteisen supistelun pa-

lautuessa normaaliksi.

5. MITKÄ TEKIJÄT ALTISTAVAT ETEISVÄRINÄLLE?

Eteisvärinälle altistavat kohonnut

verenpaine, sepelvaltimotauti, sydä-

men läppäviat ja sydämen vajaatoi-

minta. Diabetes, ylipaino, kilpirauha-

sen liikatoiminta, uniapnea ja kroo-

niset keuhkosairaudet lisäävät myös

eteisvärinän vaaraa. Lisäksi vaikuttaa

ikä: eteisvärinä alkaa yleistyä 60 ikä-

vuoden jälkeen.

Eteisvärinä voi ilmetä myös itse-

näisenä, ilman taustalla olevaa muu-

ta sairautta.

6. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ETEISVÄRINÄPOTILAAN

HOIDOSSA?

Tärkein tavoite on aivoverenkierto-

häiriöiden ehkäisy. Oireeton eteis-

värinä on tässä suhteessa yhtä vaa-

rallinen kuin tykytystuntemuksia

aiheuttava häiriö. Varhainen oireetto-

mankin eteisvärinän toteaminen on

tärkeää, koska suuri osa veritulpista

ja niistä johtuvista aivoinfarkteis-

ta voidaan estää ajoissa aloitetulla

antikoagulaatio- eli verenohennus-

hoidolla.

Kun oireinen eteisvärinäkohtaus

alkaa, on tärkeää hakeutua hoitoon

ajoissa, koska aivoinfarktin riski li-

sääntyy pitkittyneen rytmihäiriön

normaalistamisen yhteydessä.

Mikäli eteisvärinäkohtauksen

kesto on epäselvä tai yli kaksi vuo-

rokautta, on rytminsiirtoa lykättävä

ja aloitettava verenohennushoito.

Usein tarvitaan verenohennushoitoa

jo lyhyemmänkin eteisvärinäkohta-

uksen hoidon yhteydessä.

7. MITÄ TEEN, JOS EPÄILEN ITSELLÄNI ETEISVÄRINÄÄ?

Voit itse päästä eteisvärinän jäljille

tunnustelemalla pulssiasi säännölli-

sesti ja epäilyttävien oireiden ilme-

tessä.

Hyvä tunnustelupaikka on ran-

teessa peukalon puolella. Jotkut

tuntevat sykkeen paremmin kau-

lalta. Paina kevyesti yhdellä tai use-

ammalla sormella tunnustelukohtaa

Sh

utt

ers

tock

8 AVH 1/2013

niin että pulssi tuntuu ja kuulostele

tulevatko sykäykset säännöllisesti vai

epäsäännöllisesti. Myös verenpaine-

mittaria voidaan käyttää pulssin mit-

taamiseen, jos pulssin tunnustelu on

vaikeaa.

Ota yhteys hoitajaa tai lääkäriin,

jos aiemmin säännöllinen pulssi on

muuttunut epäsäännölliseksi tai

pulssi on niin tiheä tai epäsäännöl-

linen, että et saa sykkeestäsi selvää.

Soita hätänumeroon, jos rytmi-

häiriöösi liittyy voimakasta huima-

usta tai pahoinvointia, kohtaus on

hankalaoireinen tai pitkittyy levosta

huolimatta, sinulla on rintakipua tai

ahdistusta tai tajuntasi hämärtyy.

8. MITEN ETEISVÄRINÄ TODETAAN?

Lääkärin tutkimuksista ensimmäisiä

on niin sanottu sydänfi lmi (sydän-

sähkökäyrä) eli EKG-tutkimus. Olisi

erittäin hyvä, jos potilas pääsisi EKG-

tutkimukseen juuri silloin, kun eteis-

värinäkohtaus on meneillään. Koska

tämä ei aina onnistu, avuksi voidaan

ottaa EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti

(Holter), jossa sydämen sykettä re-

kisteröidään vuorokauden ajan.

Joskus lääkäri voi hakea harvak-

seltaan ilmaantuvia itsestään ohime-

neviä rytmihäiriökohtauksia myös

niin sanotun tapahtuma-EKG:n avul-

la, jossa potilas itse rekisteröi pulssia

rytmihäiriökohtauksen aikana tutki-

muslaitteella, josta lääkäri voi myö-

hemmin tulkita rytmilöydöksen.

9. VOIKO ETEISVÄRINÄSTÄ PARANTUA?

Eteisvärinästä paranee harvoin koko-

naan. Jotta eteisvärinä pysyisi kuris-

sa, vaatii se lääkityksen lisäksi perus-

sairauksien hyvää hoitoa ja terveel-

lisiä elämäntapoja. Vaikeaoireisissa

tapauksissa hoitona voidaan harkita

kajoavia katetriablaatiohoitoja, joilla

usein toistuvat rytmihäiriökohtauk-

set voidaan saada hyvin hallintaan.

10. KUINKA YLEINEN ETEISVÄRINÄ ON?

Suomessa on arviolta 100  000 ih-

mistä, joilla on todettu eteisvärinä.

Toinen 100  000 tai jopa enemmän

saattaa sairastaa eteisvärinää tietä-

mättään.

Vaiva on harvinainen alle 60-vuo-

tiailla, mutta sitä vanhemmilla yleis-

tyy iän myötä. Joka kymmenennellä

yli 75-vuotiaalla on eteisvärinä.

Kardiologian professori

Juhani Airaksinen toimii

TYKS:n Sydänkeskuksen johtajana

ja ylilääkärinä.

Yksi elämä -hankekonaisuuteen kuuluva Aivolii-

ton ja Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -han-

ke on saanut tunnuksen. Tunne pulssisi – ehkäi-

se aivoinfarkti -tunnuksen viesti on vakava, mutta sen

raikas ja keväinen keltaisen ja pinkin yhdistelmä ker-

too toivosta ja oman terveyden puolustamisen mah-

dollisuuksista. Toivomme väriemme näkyvän laajasti

kevään aikana tiedotusvälineissä ja eri tapahtumissa.

TUNNE PULSSISI -HANKE

• tuo esille eteisvärinän ja aivoinfarktin välistä yhteyt-

tä: monen aivoinfarktin taustalla on eteisvärinä.

• kertoo, kuinka eteisvärinän jäljille voi päästä tunnus-

telemalla pulssiaan.

• näyttää, miten pulssia tunnustellaan.

Kohderyhmäämme ovat yli 60-vuotiaat suomalaiset,

mutta kutsumme mukaan taitotalkoisiin myös heidän

läheisiään ja kaikkia, joita oma terveys kiinnostaa. Kos-

kaan ei ole liian aikaista oppia pulssin tunnustelu.

Ammattilaisille Tunne pulssisi tarjoaa koulutusta

eteisvärinästä. Koulutuksessa on ajateltu ennen muu-

ta perusterveyden- ja vanhustenhuollon henkilökun-

nan tarpeita. Koulutusta tuetaan yhteistyöllä, johon

halutaan mukaan terveydenhuollon yksiköiden ohella

niin oppilaitoksia, apteekkeja kuin järjestöjäkin.

Yhdistyksille Tunne pulssisi -hanke tarjoaa ennen

muuta oivallisen teeman silloin, kun ne haluavat jär-

jestää omia toimintapäiviä tai muita tapahtumia.

Yhdistysaktiivit voivat toimia myös linkkinä paik-

kakuntansa apteekkeihin, terveyskeskuksiin ja muihin

paikkoihin, joissa vaikkapa Tunne pulssisi -ohjeet tai

-koulutus otettaisiin mielellään vastaan.

Tunne pulssisi kestää aina vuoteen 2015 saakka.

Viestintäkampanjan rinnalla alkaa toimintakampanja,

josta kerromme enemmän myöhemmin.

Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta:

Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263,

liisa.koivula@aivoliitto.fi

Koulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675,

anita.rajala@aivoliitto.fi

Yksi elämä sykkii Tunne pulssisi -tahdissa

9AVH 1/2013

10 AVH 1/2013

Pekka Ortane ei ole ollut ainoa,

jolle eteisvärinän aivoille aihe-

uttama vaara tuli yllätyksenä.

Aivoliiton ja Sydänliiton teettämäs-

tä tutkimuksesta näkyi, että melko

harva aikuinen tietää aivoinfarktin

olevan usein seurausta eteisvärinäs-

tä. On ehkä niin, että edes kaikki he,

joilla eteisvärinää hoidetaan antikoa-

gulantilla (verenohennuslääkkeellä)

eivät ole täysin selvillä siitä, miksi

heidän on syytä käyttää lääkettä.

Sekä Liedon tutkimus että ikäih-

misten eteisvärinä-tietoutta mitan-

nut kysely ovat osa Tunne pulssisi

-kampanjaa. Vasta alkanut kampanja

on Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen

ja se haluaa esitellä yli 60-vuotiaille

uuden keinon seurata omaa terveyt-

tään: säännöllisen oman pulssin tun-

nustelun.

Hänelle, joka tunnustelee puls-

siaan päivittäin, pumpun tahti tulee

niin tutuksi, että hänen on helppo

huomata poikkeamat rytmissä. Jos

sydämen syke on jonakin päivänä

epäsäännöllinen, hän osaa panna sen

merkille. Se on tärkeää, koska puls-

sin epäsäännöllisyys voi olla merkki

eteisvärinästä. Eteisvärinä nostaa

selvästi ihmisen riskiä saada vakava

aivoinfarkti. Syynä siihen ovat veri-

hyytymät, tai tutummin veritulpat,

joita eteisvärinä synnyttää sydämen

sisälle.

LIIS

A K

OIV

ULA

Pulssin tunnustelu on aivojen terveydenhoitoaPekka Ortane tuntee pulssinsa

Pekka Ortane tunnustelee pulssiaan peukalolla, mikä onkin oman pulssin mittaamiseen käypä keino. Jos pulssia mittaa toiselta, kannattaa käyttää vaikka etu- ja keskisormea.

Ha

nn

e It

äri

nn

e

78-vuotias Pekka Ortane ei ollut kuullutkaan, että eteisvärinällä ja aivoinfarktilla olisi joku yhteys. Nyt asia on lietolaisella tiedossa ja miehen eteisvärinä on hoidossa. Ortane osallistui parinsadan muun ikäihmisen kanssa Liedossa tutkimukseen, joka

osoitti, että pulssin tunnustelu kannattaa.

11AVH 1/2013

YLEINEN RYTMIHÄIRIÖ

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka alkaa yleistyä 60

ikävuoden jälkeen. Liedon tutkimukseen kutsuttiin kui-

tenkin mukaan vain yli 75-vuotiaita. Heidän ikäisistään

eteisvärinää saattaa sairastaa jo yli 10 prosenttia, kertoo

tutkimusta johtanut kardiologian professori Juhani Ai-

raksinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Löysimme neljä eteisvärinää noin kahdensadan tut-

kimuspotilaan joukosta. Se on aika paljon, Juhani Airak-

sinen toteaa.

Eteisvärinä voi tuntua paitsi pulssin epäsäännöllisyy-

tenä ja tykyttelynä, myös joskus epämääräisinä yleisoirei-

na. Niitä ovat väsyminen, hengästyminen ja arkiaskarei-

den muuttuminen raskaiksi. Eteisvärinä voi kuitenkin olla

myös kokonaan vailla näitä oireita.

PYRÄHTELEVÄ TAHTI

Eteisvärinästä kielivä pulssin pyrähtely jää helposti ter-

veydenhuollossa huomaamatta. Tämä johtuu siitä, että

eteisvärinä alkaa usein puuskittaisena. Näin rytmihäiriö

ei välttämättä tunnu juuri silloin, kun ihminen on lääkä-

rin tai hoitajan vastaanotolla. Jos asiakas silti kertoo, että

hän on silloin tällöin itse havainnut pulssissaan epäsään-

nöllisyyttä, lääkäri voi teettää hänelle EKG-tutkimuksen.

Eteisvärinä voidaan todeta tutkimuksella siinä tapauk-

sessa, että sydän sattuu tykyttelemään epätahtisesti juuri

tutkimuksen aikana.

Pekka Ortane tiesi, että hänen sydämensä rytmi ei

ole kellontarkka, sillä omalääkäri oli jo huomauttanut

kummasti hyppivästä sykkeestä. Arjessa siitä ei ole ollut

haittaa, vaan Ortaneella on riittänyt tarmoa osallistua ah-

kerasti eläkeläistoimintaan.

Kun Ortane sitten sai kutsun Liedon tutkimukseen, ryt-

mihäiriön laatu selvisi ensitapaamisella. Tutkimushoitaja

Nanette Huovinen lähetti asiakkaansa EKG:hen, jonka

tuottamassa sydänfi lmissä lääkäri näki selvät eteisvärinän

tunnusmerkit.

– Oli se yllätys, en tiennyt, että minulla on eteisvärinä.

Sain heti verenohennuslääkityksen ja olen käyttänyt sitä

muutaman kuukauden. Lääke on kuitenkin melko kallis,

yli sata euroa 60 tabletin pakkaus. Olen valittanut Kelalle

asiasta, mutta ainakaan vielä valitus ei ole mennyt läpi.

Ellei Kelan kanta lääkkeeseen muutu, Pekka Ortane

aikoo pyytää lääkäriä vaihtamaan antikoagulaatiolääk-

keensä halvempaan. Lääkitystä hän ei silti lopeta, koska

tietää sen olevan aivoinfarktin ehkäisyä varten.

– Tunnustelen pulssia vieläkin aina joskus, mutta mi-

nusta tuntuu, että lääkityksen aloittamisen jälkeen syke on

jotenkin rauhoittunut, hän kertoo.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton ja Sydänliiton

yhteisessä Tunne pulssisi -hankkeessa. Hanke kuuluu Aivo-

liiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin,

joita rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

PULSSIN TUNNUSTELUN ABC

Kaikkien yli 60-vuotiaiden olisi hyvä tunnustella

pulssiaan päivittäin.

A) Ota rento ranneote

• Tunnustele pulssiasi aamulla herättyäsi ja illalla

nukkumaan mennessäsi, rauhallisesti paikallasi

ollen.

• Kokeile, mistä pulssisi on helpoin tunnustella.

Useimmilla se on ranteen peukalon puoli. Toiset

tuntevat sen helpommin esimerkiksi kyynärtai-

peesta tai kaulalta. Paina kevyesti yhdellä tai use-

ammalla sormella valitsemaasi tunnustelukohtaa

niin, että pulssi tuntuu.

• Tarkastele ensin, tulevatko sykäykset säännölli-

sesti vai epäsäännöllisesti. Saatat huomata rytmin

muuttumisen helpommin, jos lasket lyönnit ää-

neen tai sanot ”hep” joka sykäyksellä.

• Seuraavaksi laske pulssin tiheys. Laske pulssin

sykäykset puolen minuutin ajan. Kerro sitten saa-

masi tulos kahdella. Näin saat tietää, montako ker-

taa sydämesi lyö minuutissa. Normaalina pidetään

lyöntitiheyttä 50–110 kertaa minuutissa.

B) Tee pulssin tunnustelusta tapa

• Jatka seurantaa aamuin illoin, vaikka pulssi olisi

pitkäänkin ollut säännöllinen. Säännöllisyys ker-

too sen hetkisestä tilanteesta eikä poista rytmihäi-

riön riskiä tulevaisuudessa.

C) Ota yhteys hoitajaan tai lääkäriin, jos

• aiemmin säännöllinen pulssi on toistetussakin

mittauksessa epäsäännöllinen.

• pulssi on niin tiheä tai epäsäännöllinen, että et

saa sykkeestäsi selvää.

• lepopulssi on nopeutunut selvästi aiemmasta tai

hidastunut alle 50 lyöntiin minuutissa ilman selke-

ää syytä. Pulssin nopeutumisen syynä voivat olla

esimerkiksi kuumeinen fl unssa, liikunta tai lääkitys.

Jos epäsäännöllinen, hidas tai nopea pulssi ai-

heuttaa äkillisen huonovointisuuden, hakeudu

päivystykseen tai soita hätänumeroon 112.

12 AVH 1/2013

Läheiset ja ystävät ovat jaksami-

selle tärkeitä, mutta eteenpäin

kantaa myös yhteys toisiin sa-

man kokeneisiin. Risto Lappalaisen

ja Mari Blek-Vehkaluodon mukaan

vertaistuki pitäisi saada osaksi aivo-

verenkiertohäiriö- ja eteisvärinäpoti-

laiden hoitoa ja kuntoutusta.

Aivoliiton järjestösuunnittelija

Risto Lappalainen epäilee, että Aivo-

liiton toiminta tavoittaa toistaiseksi

vain pienen osan kaikista heistä, jot-

ka voisivat hyötyä vertaisten kohtaa-

misesta. Tämä johtuu ehkä tapaamis-

mahdollisuuksien puutteesta, mutta

myös siitä, että vertaistoiminnan ar-

voa ei vielä täysin ymmärretä.

Järjestöjen ei tarvitse vedota vain

omien jäsentensä hyviin kokemuk-

siin, sillä vertaistuesta on tutkittua

tietoa. Sen mukaan saman kokenei-

den kohtaamisista hyötyvät sekä yk-

silö että yhteiskunta.

– Tutkija Irja Mikkosen mukaan

sairastuneet kokevat vertaistukitoi-

minnan niin tietolähteenä kuin suo-

jan ja tuen tuojanakin. Moni arvelee,

että he olisivat ilman vertaistukea

joutuneet käyttämään paljon enem-

män sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluja, Risto Lappalainen kertoo

Mikkosen väitöskirjan havainnoista.

Vertaistuki ei aina kaipaa ohja-

usta, vaan ihminen voi saada sitä

vaikka kohdatessaan kohtalotoverin

kassajonossa. Sattuman varaan näin

arvokasta voimanlähdettä ei kuiten-

kaan kannata jättää. Siksi Aivoliiton,

Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi

elämä -hankekokonaisuudessa valti-

mosairaiden vertaistoiminta on yksi

tärkeistä kehittämisen kohteista.

– Me järjestämme tänä vuonna

muun muassa vertaistukihenkilö-

koulutusta ja koulutamme myös ver-

taisryhmäohjaajia. Lisäksi olemme

kokeilleet Pohjois-Suomessa vertais-

tukihenkilövälitystä, jossa otetaan

huomioon myös vertaistukena toi-

mivan jaksaminen, Risto Lappalainen

kertoo.

HOITAVA VOIMA

Yksi elämä -järjestöt haluavat, että

vertaistuki tulisi osaksi potilaiden

hoito- ja kuntoutusketjua. Projekti-

Kainuun aivoyhdistyksessä vertaisvoimasta osataan nauttia myös luonnossa.

LIIS

A K

OIV

ULA

Tuki, jota ei saa KelastaSaman kokenut ymmärtää parhaiten

Kun vakava sairaus osuu kohdalle, toisten ihmisten tukea ja ymmärrystä tarvitsee enemmän kuin koskaan.

Ris

to L

ap

pa

lain

en

13AVH 1/2013

suunnittelija Mari Blek-Vehkaluoto

tekee sen eteen työtä Tunne pulssisi

-hankkeessa, joka on osa Yksi elämä

-kokonaisuutta.

Tunne pulssisi -kampanja pyr-

kii muun muassa eteisvärinän eli

fl immerin varhaiseen toteamiseen.

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö,

jonka vaaroista aivoterveydelle ei ole

puhuttu tarpeeksi. Tunne pulssisi ha-

luaa korjata tämän.

Samalla haluttaisiin, että eteisvä-

rinäpotilaat, jotka ovat olleet monel-

la tapaa paitsiossa, saisivat enemmän

tietoa ja tukea sairauden kanssa elä-

miseen. Eteisvärinäpotilaat kun eivät

aina ole kotonaan vaikkapa sepelval-

timotautipotilaiden joukossa, vaan

heille sopisi paremmin joku muu

”rytmiryhmä”.

– Eteisvärinäpotilaiden hoito on

usein päivystysluontoista. Kun tilan-

ne rauhoittuu, heidät lähetetään päi-

vystyksestä kotiin. Päivystykseen he

Helsinkiläisellä 68-vuotiaalla Heikki Laukkasel-

la todettiin eteisvärinä vuonna 2009. Hänellä

ei ollut aavistustakaan taudistaan ja lääkäreil-

lekin valkeni vasta eteisvärinädiagnoosin myötä, mistä

potilaan itsepintainen yskä johtui. Se oli ”sydänyskää”.

Laukkanen sai eteisvärinäänsä lääkityksen ja nyky-

ään hän pärjää tautinsa kanssa hyvin. Mäet ja raput

saavat hänet hieman hengästymään, mutta sen Lauk-

kanen arvelee johtuvan toisesta sydänsairaudesta,

sydämen vajaatoiminnasta. Joka tapauksessa Lauk-

kasella riittää kuntoa ja voimia niin, että hän on muun

muassa jaksanut olla mukana eteisvärinäpotilaiden

teema- ja tietopäivissä.

– Niin vain on, että se joka on kokenut saman, ym-

märtää parhaiten, mistä puhutaan. Kun juttelen ihmis-

ten kanssa, tulee usein puolin ja toisin näitä ai noinkin

voi elää -kokemuksia.

Heikki Laukkasen mielestä yhdistystoiminta tar-

joaa luontevia tilaisuuksia keskustella siitä, kuinka

sairaus vaikuttaa elämään. Samanlaiset kokemukset

ovat tärkeitä, mutta myös erilaiset kertomukset autta-

vat ymmärtämään oman sairauden luonnetta. Heikki

Laukkanen huomauttaa, että monelle voi olla helpot-

tavaa huomata sekin seikka, että eteisvärinän hoidos-

palaavat taas, kun saavat uusia fl im-

merituntemuksia. Moni kokee, että

he jäävät sairautensa kanssa vaille

riittävää tietoa ja elintapaohjausta,

Mari Blek-Vehkaluoto kertoo.

Eteisvärinäpotilaat kaipaavat tie-

toa hoidoista ja heitä askarruttavat

myös käytännön kysymykset: kuinka

fl immerin kanssa voi harrastaa liikun-

taa, milloin oireiden kanssa pitää läh-

teä lääkäriin ja uskaltaako alkoholia

käyttää yhtään. Verenpaineen hoi-

dosta ja sen merkityksestä sekä aivo-

infarktin estosta on myös tiedontar-

vetta. Toisten potilaiden kokemukset

rohkaisevat ja auttavat eteenpäin.

– Haluamme luoda lisää paikkoja,

jossa eteisvärinäpotilaat voivat vaih-

taa kokemuksiaan ja ajatuksiaan.

Olemme juuri aloittamassa vertais-

tukikoulutusta ja myös nettiin Tun-

ne pulssisi -sivustolle tulee potilaille

oma keskustelupaikka, Mari Blek-

Vehkaluoto kertoo.

Hän sanoo, että kunhan eteisvä-

rinän hoito- ja kuntoutuspolku on

rakennettu pääkaupunkiseudulla

valmiiksi yhdessä terveydenhuollon

kanssa, mallia saa mielellään kopioi-

da muualle maahan.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivo-

liiton ja Sydänliiton yhteisessä Tunne

pulssisi -hankkeessa. Hanke kuuluu

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänlii-

ton Yksi elämä -hankkeisiin, joita ra-

hoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoja Aivoliiton

vertaistoiminnasta:

Järjestösuunnittelija

Risto Lappalainen, p. 040 543 7290,

risto.lappalainen@aivoliitto.fi

Järjestösuunnittelija

Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095,

carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

LIISA

KO

IVU

LA

sa ei ole yhtä kaavaa, vaan hoito on yksilöllistä.

Kroonista sairautta sairastavan olisi helppo jäädä

avuttoman potilaan rooliin, mikä ei juuri edistä sairau-

den kanssa pärjäämistä. Heikki Laukkanen sanoo, että

vertaistuki voi johdatella vastasairastunutta omaeh-

toiseen voinnin ja kunnon kohentamiseen.

– Itse pidän liikuntaa erittäin tärkeänä kaikille eteis-

värinä- ja sydänpotilaille. Ja siinä tulee puhuttua mui-

den kanssa, kun käy sydänjumpassa. Sohvaperunaksi

ei saa jäädä!

Ai noinkin voi elää!

Heikki Laukkanen pitää vertaistukea tärkeänä.

Ce

cilia

Be

rgst

röm

14 AVH 1/2013

Diabetesliitto ja sen paikallis-

yhdistykset ovat kampanjoi-

neet alun kolmatta vuotta

siellä missä ihmisiä liikkuu – netissä,

kauppakeskuksissa ja apteekeissa.

– Elämä diagnosoimattoman tyy-

pin 2 diabeteksen kanssa voi olla vä-

syttävää raahustamista epämääräis-

ten oireiden ja jalkasärkyjen kanssa

tai sitten sairaus ei tunnu missään.

Muutokset tapahtuvat pitkän ajan

kuluessa, ja siksi tilanne voi päästä

huomaamattaan pahaksi, kertoo

projektipäällikkö Sari Koski Diabe-

tesliiton Yksi elämä -hankkeista.

Kampanjan aikana kymmenet tu-

hannet ihmiset ovat tehneet riskites-

tejä ja saaneet tietoa diabeteksesta.

Testin Diabetesliitto tuotti jo kymme-

nen vuotta sitten, ja tästä tieteellisen

tarkasti kehitetystä testistä on tullut

terveydenhuollolle helppo ja edulli-

nen työkalu.

– Diabetes on aivo- ja sydänin-

farktien riskitekijä. Tiedetään, että

lähes joka kolmas ensimmäisen aivo-

infarktin ja TIA-kohtauksen (ohime-

nevän aivoverenkiertohäiriön) saa-

neista sairastaa diabetesta, ja veren

sokeritasapainon häiriöt ovat joka

toisen sepelvaltimotaudin taustalla.

On suuri asia, jos näitä vakavia seu-

raamuksia saadaan ehkäistyä löytä-

mällä diabetes ajoissa ja hoitamalla

se hyvin, Koski sanoo.

TYYPIN 2 DIABETES YLLÄTTÄÄ

LÄHES PUOLET SAIRASTUNEISTA

Tyypin 2 diabeteksen diagnoosi tulee

täytenä yllätyksenä lähes puolelle

sairastuneista ja lähes yhtä moni saa

diagnoosin sivulöydöksenä muun

lääkärissä käynnin yhteydessä.

Tieto käy ilmi Tunnetko tämän

tyypin? Me tunnemme! -kampanjaan

liittyvästä kyselystä Diabetesliiton jä-

senille elokuussa 2011. Tutkimukseen

osallistui 405 tyypin 2 diabeetikkoa.

Sairaus todetaan usein aivan yl-

lättäen lääkärin vastaanotolla. Lähes

joka neljäs tutkimukseen vastanneis-

ta oli saanut diagnoosin työterveys-

huollon tarkastuksessa. Ainoastaan

14 prosenttia vastanneista oli hakeu-

tunut itse lääkäriin erilaisten tyypin

2 diabetekseen viittaavien oireiden

vuoksi.

Tutkimuksen osallistujat kuvaili-

vat tyypin 2 diabetesta muun muassa

salakavalaksi sairaudeksi, joka hiipii

hiljaa ja tekee tuhojaan.

Enna Bierganns toimii

viestintäsuunnittelijana Diabetes-

liiton Yksi elämä -hankkeissa.

EN

NA

BIE

RG

AN

NS

Testi tyypin 2 diabeteksen kintereillä

Roikkuuko tyypin 2 diabetes lahkeessasi ilman että tiedät asiasta mitään? Tee diabetestesti ja hakeudu tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Aivo- ja sydäninfarkteja voidaan ehkäistä löytämällä diabetes ajoissa, Sari Koski kertoo.

Piilodiabeteksen etsinnän tärkeimpiä työkaluja on helppo ja nopeasti täytet-tävä testilomake (viereisellä sivulla). Testi löytyy myös sähköisenä versiona netistä osoitteesta www.diabetes.fi /tyyppi2

TUNNETKO TÄMÄN TYYPIN? ME

TUNNEMME! -KAMPANJA

Kohderyhmänä on diagnosoi-

mattomat tyypin 2 diabeetikot,

joita on Suomessa 200 000.

Kampanjan viesti on: Tee

diabetestesti ja hakeudu tar-

vittaessa jatkotutkimuksiin ja

hoitoon.

Kampanja käynnistyi 2011

Diabetesliitossa ja on jatkunut

2012 alkaen osana Diabeteslii-

ton Yksi elämä -hankkeita.

Toiminnan rahoittaa Raha-

automaattiyhdistys.

Lisätietoja:

www.diabetes.fi /tyyppi2

Diabeteskampanjan tunnushahmo Tyyppi 2 kuvastaa tyypin 2 diabetesta sairautena: se on ärsyttävä ja hankala kaveri, joka roikkuu lahkeessa. Ainakin jos sitä ei hoida hyvin.

Pe

kk

a R

ah

kon

en

Jan

ne

Viin

an

en

15AVH 1/2013

Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake

● 4. Sisältyykö jokaiseen päivääsi yleensä vähintään puoli tuntia liikuntaa työssä ja/tai vapaa-ajalla ns. arkiliikunta mukaan lukien? ® Kyllä (0 p.)

® Ei (2 p.)

● 1. Ikä ® Alle 45 v. (0 p.)

® 45–54 v. (2 p.)

® 55–64 v. (3 p.)

® Yli 64 v. (4 p.)

● 2. Painoindeksi (Laske oma painoindeksisi.

Laskuohje seuraavalla sivulla)

® Alle 25 kg/m2 (0 p.)

® 25–30 kg/m2 (1 p.)

® Yli 30 kg/m2 (3 p.)

● 3. Vyötärönympärys mitattuna kylkiluiden alapuolelta (yleensä navan kohdalta)

MIEHET NAISET

® Alle 94 cm Alle 80 cm (0 p.)

® 94–102 cm 80–88 cm (3 p.)

® Yli 102 cm Yli 88 cm (4 p.)

● 5. Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä tai marjoja? ® Päivittäin (0 p.)

® Harvemmin kuin joka päivä (1 p.)

● 6. Oletko koskaan käyttänyt säännöllisesti verenpainelääkkeitä? ® En (0 p.)

® Kyllä (2 p.)

● 7. Onko verensokerisi joskus todettu olevan koholla (esim. terveystarkastuksessa, jonkin sairauden yhteydessä, raskauden aikana)? ® Ei (0 p.)

® Kyllä (5 p.)

● 8. Onko perheenjäsenilläsi tai sukulaisillasi todettu diabetesta (tyypin 1 tai 2 diabetesta)? ® Ei (0 p.)

® Kyllä: isovanhemmilla,

vanhempien sisaruksilla tai

serkuilla (mutta ei omilla

vanhemmilla, sisaruksilla

tai lapsilla) (3 p.)

® Kyllä: vanhemmilla, sisaruksilla

tai omilla lapsilla (5 p.)

Riskipisteitä yhteensä

alle 7 Pieni: arviolta yksi sadasta sairastuu

7–11 Jonkin verran lisääntynyt:

arviolta yksi 25:stä sairastuu

12–14 Kohtalainen:

arviolta joka kuudes sairastuu

15–20 Suuri: arviolta joka kolmas sairastuu

yli 20 Hyvin suuri: arviolta puolet sairastuu

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen

kymmenen vuoden kuluessa on

DiabetesliittoDiabetesförbundet

16 AVH 1/2013

Tyypin 2 diabetes ei alkuvaiheessa

yleensä aiheuta mitään oireita.

JOS SAIT TESTISSÄ 7–14 PISTETTÄ● Sinun kannattaa pohtia liikunta-

ja ruokatottumuksiasi ja kiinnittää

huomiota painoosi estääksesi dia-

beteksen kehittymistä.

● Ota yhteyttä terveyskeskukseen

tai työterveyshuoltoon saadaksesi

lisäneuvoja.

JOS SAIT TESTISSÄ 15–20 PISTETTÄ● Hakeudu terveyden- tai sairaan-

hoitajan tai työterveyshoitajan vas-

taanotolle sairastumisriskisi tar-

kempaan arviointiin.

MITÄ VOIT TEHDÄ SAIRASTUMISRISKIN PIENENTÄMISEKSI?

Et voi vaikuttaa ikääsi, etkä perin-

nölliseen alttiuteen. Sen sijaan muut

diabetekselle altistavat tekijät – liika-

paino, vatsakkuus, vähäinen liikun-

ta, ruokatottumukset ja tupakointi

– ovat omia valintojasi. Elämäntapoi-

hisi liittyvillä valinnoilla voit joko ko-

konaan ehkäistä tai ainakin siirtää

tyypin 2 diabetesta mahdollisimman

myöhäisiin vuosiin.

Jos suvussasi on diabetesta, ole

erityisen tarkka siinä, että painosi ei

pääse vuosien mittaan nousemaan.

Erityisesti vyötärönmitan kasvaminen

merkitsee riskin lisääntymistä. Koh-

tuullinen ja säännöllinen liikunta las-

kee diabetesriskiä. Kiinnitä huomiota

myös ruokavalioosi: nauti päivittäin

runsaasti kuitupitoisia viljatuotteita

ja kasviksia. Jätä pois ylimääräiset ko-

JOS SAIT TESTISSÄ YLI 20 PISTETTÄ● Hakeudu ensi tilassa terveyden-

tai sairaanhoitajan tai työterveys-

hoitajan vastaanotolle verensoke-

rin mittaukseen (sekä paastoarvo

että sokerirasituksen tai aterian jäl-

keinen arvo) mahdollisen oireetto-

man diabeteksen toteamiseksi.

Kun painoindeksi on 25–30, laihduttamisesta

on hyötyä, ja erityisesti kannattaa huolehtia, et-

tei paino ainakaan nouse. Kun painoindeksi on

yli 30, lihavuuden terveydelliset haitat alkavat

selvästi lisääntyä ja laihduttaminen on tärkeää.

Normaalipainon arvioinnissa käytetään pai-

noindeksiä, joka lasketaan siten, että paino

jaetaan pituuden neliöllä. Esimerkki: jos pi-

tuutta on 165 cm ja painoa 70 kg, on painoin-

deksi 25,7 (70 / (1,65 x 1,65) = 25,7).

vat rasvat ja suosi pehmeitä kasviras-

voja.

PAINOINDEKSI

yypin 2 diabeteksen riskitesti

suunni

telleet professori Jaakko

Tuomilehto Helsingin yliopisto

ja aana Lindström

. Testi perustuu laajaan

aineistoon.

Paino (kg)

Pituus (cm)

Painoindeksi- eli BMI-taulukko

04/2

012

17AVH 1/2013

18 AVH 1/2013

Jaksotetut AVH-kommunikaatiokurssit: parikurssit sairastavalle ja läheiselle

Nro 48585 (5 + 5 + 5 vrk) 2.–6.4.2013, 24.–28.6.2013 ja 16.–20.12.2013

Nro 48586 (5 + 5 + 5 vrk) 22.–26.4.2013, 29.7.–2.8.2013 ja 7.1–11.1.2014

Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssi on Kelan kustantama. Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta: kuntoutussihteeri p. 040 133 7010.

kuntoutuskeskus.fi

19AVH 1/2013

Kuopiossa järjestetään tämän

vuoden aikana Yksi elämä

-tapahtumia, joiden suunnit-

telua voisi luonnehtia seuraavasti:

mitä useampi kokki, sitä makoisampi

soppa! Tämän makutakuun keitok-

selleen antaa työryhmä, jossa ovat

edustettuina Pohjois-Savon aivohal-

vausyhdistys ry, Kuopion Sydänyh-

distys ry, Puijon Diabetesyhdistys ry,

Kardiomyopatiapotilaat - Karpatiat

ry, Pohjois-Savon Sydänpiiri ry ja Ai-

voliitto ry.

Tapahtumien suunnittelu sai al-

kunsa kun kuopiolaisten vammais- ja

kansanterveysyhdistysten yhteistyö-

organisaatio Tukipilari kutsui kesällä

2012 yhteistyökumppaneitaan koolle

verkostoitumisen merkeissä. Aivolii-

ton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yh-

teistyön myötä ilmoille tuotiin ajatus

Kuopiossa järjestettävistä Yksi elämä

-tapahtumista, joita paikallisyhdis-

tykset ryhtyisivät yhteistyönä suun-

nittelemaan ja toteuttamaan. Ajatus

yhteistyöstä otettiin myötämielisesti

vastaan ja suunnittelutyöryhmän toi-

minta sai näin alkunsa.

Työryhmässä on huomattu, että

verkostoitumisen ja yhdessä teke-

misen kautta saavutetut edut ovat

huomattavasti enemmän kuin vain

osiensa summa. Jokainen tapah-

tumien suunnitteluun osallistunut

on oman osaamisensa lisäksi tuo-

nut työryhmään mukanaan tietoa

muun muassa mahdollisista yhteis-

työkumppaneista ja hyödyllisistä

kontakteista. Vastuualueita jakaen

ja työryhmäläisten vahvuuksia hyö-

dyntäen suunnittelutyö on säilynyt

alusta alkaen jouhevana.

Yhteistyön myötä käytettävissä

olevat voimavarat ovat merkittävästi

suuremmat kuin yksin toimiessa.

Yhteistyö on mahdollistanut sel-

laisten tapahtumien ja tilaisuuksi-

en järjestämisen, joihin yhdistysten

omat resurssit eivät itsenäisesti toi-

miessa välttämättä riittäisi. Yhteistyö

on voimaa, näkyvyyttä, avoimuutta ja

uusien toimintatapojen kokeilemisen

rohkeutta!

Kuopion Yksi elämä -tapahtumi-

en suunnittelutyöryhmä kannustaa

yhdistyksiä tarttumaan haasteeseen

ja ryhtymään rohkeasti yhteistyöhön

yhteisten tavoitteiden saavuttami-

seksi.

Johannes Hietala toimii

Aivoliiton järjestösuunnittelijana

Itä-Suomen alueella.

Lisätietoja Kuopion tapahtumista

antaa järjestösuunnittelija

Johannes Hietala, p. 040 543 7289,

johannes.hietala@aivoliitto.fi

JOH

AN

NE

S H

IETA

LA

Yksi elämä yhdistää Kuopiossa

Tunne pulssisi -seminaari

Aika: tiistai 16.4.2013 kello 17.00

Paikka: Kuopion kirjaston luentosali,

Maaherrankatu 12, Kuopio

Ohjelma:

17.00–17.30 Näyttely järjestöjen toiminnasta

17.30–17.50 Järjestöesittely: Kuopion Sydänyhdis-

tys ry, Pohjois-Savon aivohalvausyhdis-

tys ry, Puijon Diabetesyhdistys ry,

Karpatiat ry

17.50–18.00 Tunne pulssisi -ohjelma, Pohjois-Savon

Sydänpiiri ry

18.00–19.00 Aivoinfarktin ehkäisy – elämäntavat ja

lääkehoidon periaatteet -luento,

professori, neurologian erikoislääkäri

Juhani Sivenius

19.00–20.00 Sydämen värinää -luento, professori,

kardiologian erikoislääkäri

Juha Hartikainen, KYS

Yksi elämä kävelee

Aika: sunnuntai 5.5.2013 kello 11.00

Paikka: Hapelähteen puisto, Kuopio

Kaikille avoin kävelytapahtuma, lähtö Hapelähteen

puistosta, reittivaihtoehdot noin 3 km/5 km.

Reittivetäjinä paikallisia nimekkäitä urheilijoita.

Tunne pulssisi -tietopiste ja leikkimielinen tietovisai-

lu, jossa hyvät palkinnot.

Alkuverryttelyn vetää Kuntokeskus Fressi.

Yksi elämä tanssii

Aika: keskiviikko 13.11.2013 kello 18.00,

Paikka: Raittiustalo, Minna Canthinkatu 52–54,

Kuopio

Sydän-, diabetes- ja aivohalvausyhdistysten jäsenille

yhteiset pikkujoulutanssiaiset.

Musiikista vastaa Dj Nite.

Yhteystiedot:

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry,

Oili Holopainen, p. 044 382 2350

YKSI ELÄMÄ -TAPAHTUMAT KUOPIOSSA

20 AVH 1/2013

Pienillä päätöksillä pääset pitkälle

KO

RV

AA

MA

TO

N K

OV

AL

EV

Y L

IIK

KE

EL

LÄ

VIR

PI L

UM

IMÄ

KI

Aika moni päättää alkuvuodesta aloittaa uu-

denlaisen elämän ja pitää itsestään entistä

parempaa huolta. Silloin kannattaa muistaa,

että on tärkeää tehdä asioita, jotka tuottavat mieli-

hyvää. Se auttaa selviytymään päivän haasteista niin

henkisesti kuin fyysisestikin.

Liikunta on täsmälääke moneen asiaan. Se villit-

see hyvän olon hormonit liikkeelle ja vaikuttaa hyvin

kokonaisvaltaisesti terveyteemme. Verenkierron ja

aineenvaihdunnan paranemisesta hyötyy koko ke-

ho. Fyysinen vointi kohenee ja unen laatu paranee.

TÄHTÄIN PYSYVÄSSÄ MUUTOKSESSA

Liikunnan aloittamisessa maltti on valttia. Tavoitteet

ja suunnitelmat kannattaa tehdä pitkälle tähdäten.

Liikunta tuottaa hyvää oloa välittömästi, mutta pi-

temmällä aikavälillä kertyneet suoritukset saavat

aikaan pitkäaikaisia muutoksia kehossa. Liikuntaa ei

voi varastoida, vaan tulee liikkua pieniä määriä ker-

rallaan päivittäin tai lähes päivittäin.

Vinkki aamuksi: Mieti, millä tavalla saisit tänään kokoon päivittäisen

liikunta-annoksen.

LIIKUNTA OSAKSI ARKEA

Arjen askareissa kannattaa huomio kiinnittää askel-

ten lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen. Yli tun-

nin kestävää yhtäjaksoista istumista ei suositella. Se

hidastaa aineenvaihduntaa ja heikentää hengitys- ja

verenkiertoelimistön kuntoa.

Tutkimusten mukaan yli 8 tuntia päivässä istu-

villa henkilöillä on suurentunut riski sairastua meta-

boliseen oireyhtymään, vaikka he muuten liikkuisi-

vat suositusten mukaisesti. Oireyhtymä lisää muun

muassa tyypin 2 diabeteksen ja valtimosairauksien

riskiä. Metaboliseen oireyhtymään liittyy vähintään

kolme seuraavista oireista: vyötärölihavuus, kohon-

nut verenpaine, kohonneet veren rasva-arvot, ma-

daltunut HDL-kolesteroli ja kohonnut paastosokeri.

Iäkkäillä ihmisillä istuminen nopeuttaa lisäksi li-

haskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heik-

kenemistä.

Liikunnan voi sisällyttää osaksi arjen toimintoja.

Kotona se voi olla esimerkiksi televisiokanavien vaih-

toa ilman kaukosäädintä tai pukeutumista seisoma-

asennossa. Näin kehität sekä voimaa että tasapainoa.

Liikunnan voi yhdistää myös asioimiseen ja so-

siaaliseen kanssakäymiseen, jolloin se vaatii arjessa

ainoastaan liikuntamyönteistä asennetta.

Vinkki: Älä pidä kaukosäädintä sohvalla.

LÄHDE LIIKKEELLE JA ULOS

Monissa kunnissa kehitetään lähiliikuntapaikkoja,

jotta jokaisella kuntalaisilla olisi mahdollisuus liik-

kumiseen omassa kotiympäristössä. Oman kunnan

liikuntapalveluihin kannattaa tutustua. Niistä voi ky-

syä ja omista tarpeista voi kertoa esimerkiksi kunnan

liikunnanohjaajalle.

Terveysliikuntasuositukset korostavat liikunnan

säännöllisyyttä, kohtuullista kuormittavuutta ja mo-

nipuolisuutta. Sydämen ja keuhkojen vahvistami-

seen tarvitaan hengästyttävää liikuntaa. Turvallinen

ja suositeltava taso on sellainen, jossa vähän hengäs-

tyy ja liikkuminen tuntuu vähän rasittavalta. Raskas

Säännöllinen, kohtuullisesti kuormittava ja monipuolinen liikunta auttaa pysymään terveenä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen omaehtoinen liikunta

on tärkeä osa kuntoutumista.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

21AVH 1/2013

liikunta ei lisää terveyshyötyä. Liikunnan laatu ja kes-

to tulee suhteuttaa omaan kuntoon. Kävelymatkaa ei

ole tarpeen mitata, sillä tärkeämpää on suorituksen

kesto.

Vinkki: Tee treffi t leikkipuistoon, siellä voi tehdä monenlaisia

tasapainoa ja voimaa kehittäviä harjoituksia.

RUUTIA REISIIN

Hengästyttävän liikunnan lisäksi on tarpeen huo-

lehtia alaraajojen ja keskivartalon lihasvoimasta.

Voiman lisääntymisen myötä tasapaino paranee ja

muun muassa kaatumisen riski pienenee. Tuolista

ylösnousuharjoitukset ja portaissa kävely lisäävät

voimaa reisi- ja pakaralihaksiin. Kuntosalilaitteita

kannattaa mahdollisuuksien mukaan myös hyödyn-

tää. Tulokset näkyvät jo muutaman viikon kuluttua,

kun harjoituksia on tehty säännöllisesti 2–3 kertaa

viikossa.

Alaraajojen voimaharjoittelun hyödyt näkyvät

esimerkiksi siten, että tuolilta ylösnousu helpottuu,

rollaattori vaihtuu kävelykeppiin, kävelykeppi unoh-

tuu huoneen nurkkaan ja pukeutuminen alkaa on-

nistua seisoma-asennossa.

LIIKUNTA JATKUU SAIRASTUMISEN JÄLKEEN

Aivoliiton uusi Liikunta aivoverenkiertohäiriön jäl-

keen -opas on laadittu sairastumisen jälkeisen lii-

kunnan tueksi. Siinä kerrotaan liikunnan myönteisis-

tä vaikutuksista sekä erityispiirteistä, jotka on hyvä

huomioida liikunnan aloittamisessa AVH:n jälkeen.

Opas on suunnattu sairastuneille ja heidän läheisil-

leen, mutta se palvelee myös ammattilaisia potilas-

ohjauksen tukena. Maksuton opas on tilattavissa

Aivoliitosta.

Virpi Lumimäki toimii liikuntasuunnittelijana

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

22 AVH 1/2013

myös vasemman puolen raajoihin

tuli halvausoireita. Sairastumisen jäl-

keen perhe päätti muuttaa takaisin

Suomeen, koska täällä oli mahdollis-

ta saada kuntoutusta omalla äidinkie-

lellä.

Saarinen on käynyt Juttu-tupa-

kurssilla Erityisosaamiskeskus Suvi-

tuulessa Turussa noin kahden vuo-

den ajan. Hän pääsi mukaan puhete-

rapeutin suosituksen perusteella.

Saarisen mielestä Juttu-tuvassa

parasta on, että siellä tuntee olevan-

sa vertaistensa joukossa. Toiminta on

tavoitteellista ja kuntouttavaa. Edis-

tymistä on tapahtunut sekä Saarisen

itsensä että muiden kurssilaisten

kohdalla. Esimerkiksi yksi kurssilai-

sista ei kävellyt ollenkaan tullessaan

ryhmään, mutta nyt hän kulkee jo it-

senäisesti kepin avulla yhteisille kah-

vitauoille viereiseen kahvilaan.

– Me innostamme toinen toisiam-

me kuntoutumisessa, Saarinen ker-

too hymyillen.

ILOA JA APUA ARKEEN

Saarinen on saanut Juttu-tuvan myö-

tä puheen takaisin. Aloittaessaan

Juttu-tupa-kurssin Saarinen ei pu-

hunut juuri mitään. Aivoinfarkti oli

vienyt puhekyvyn. Sinnikäs kuntou-

tus ensin yksilöllisesti Aivoliiton pu-

heterapeutin luona ja myöhemmin

Juttu-tuvassa on auttanut: nykyään

Saarinen puhuu jo hyvin. Juttu-tupa-

kurssin opettaja antaa aikaa puhua

rauhassa ja hakea sanoja, jotka ovat

välillä hukassa tai tulevat puheeseen

väärin.

Juttu-tupa antaa osallistujille kun-

toutuksen lisäksi myös virkistystä ar-

keen. Saarisen mielestä Juttu-tuvassa

on aina kivaa.

– Se on aina hyvä päivä, kun tänne

tulee. Saa seuraa ja ihmiskontakteja.

Kotona aika käy välillä pitkäksi, kun

vaimo ja ystävät ovat töissä. Kävelen

HA

NN

E IT

ÄR

INN

E Juttu-tupa-päivä on aina hyvä päivä

Juttu-tupa-kurssit on kehitetty ja suunnattu henkilöille, joilla on afasia. Mukana on sekä lievästi

että vaikeammin afaattisia osallistujia. Monilla paikkakunnilla Juttu-tuvat ovat niin suosittuja, että

vapautuville paikoille jonotetaan.

Maskulainen Markku Saa-

rinen, 59, asui vielä kolme

vuotta sitten perheineen

Espanjassa, missä hän oli töissä ra-

kennusalalla. Aivoinfarkti tuli hyvä-

kuntoiselle miehelle äkkiarvaamatta,

kun Saarinen oli juomassa kahvia.

Puhekyky meni aluksi kokonaan ja

Markku Saariselle Juttu-tupa-päivä on yksi viikon kohokohdista.

Ha

nn

e It

äri

nn

e

23AVH 1/2013

Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssitEspoo

Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkky-

lä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9−11.30 ajalla

14.1.–22.4. Ilmoittautuminen kansliaan,

p. 09 8165 0000 tai paikan päällä.

Helsinki I

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsin-

ginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla

18.1.–19.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurs-

sikerralla tai kansliaan, p. 09 3108 8610.

Helsinki II

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoi-

te yllä. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla 18.1–19.4.

Kajaani

Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2−4.

Tiistaisin klo 14−17.30 ajalla 8.1–2.4. Ilmoittautu-

minen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan,

p. 08 6155 2936.

Mustasaari

Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoi-

sin klo 9−11.30 ajalla 23.1.–17.4. Ilmoittautuminen

ensimmäisellä kurssikerralla tai 3.1. alk. kansliaan,

p. 06 327 7261.

Rovaniemi

Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin

klo 9−12 ajalla 24.1.–25.4. Ilmoittautuminen en-

simmäisellä kurssikerralla tai kansliaan,

p. 040 487 3010.

Turku

Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistai-

sin kaksi ryhmää klo 9−12 ja 13−16 ajalla 15.1–4.6.

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2013

Tampere

Ahjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin

klo 16.45–19.00 ajalla 23.1.–3.4. Ilmoittautuminen

p. 044 553 8445 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Kuopio

Kuopion työväenopisto, Puistokatu 20. Tiistaisin

klo 10.00–11.45 ajalla 15.1.–2.4. Ilmoittautuminen

koulutussuunnittelija Johanna Jussila,

p. 044 718 4714.

Oulu

Oulun kansalaisopisto, Harjapäänkatu 32 (Vares-

hankkeen ja Ikä Esko -hankkeen toimitilat).

Maanantaisin klo 14.15−16.45, ajalla 14.1.–25.3.

Ylivieska

Ylivieskan kansalaisopisto, Närhitie 2 (uimahallin

kokoustila). Tiistaisin 5.2.–2.4. klo 14−15.30. Ilmoit-

tautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kans-

liaan,

p. 08 429 4321.

Svenskspråkiga kurserHelsingfors

Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar

kl 10−13, 17.1.–11.4. Anmälning i samband med

första kursgången eller till Arbis kansli.

Korsholm

Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredag

kl 10−12.30, 18.1.–19.4. Anmälning i samband med

första kursgången eller till institutets kansli.

ja pyöräilen paljon, kuljen metsässä

ja torstaisin käyn kuntosalilla. Lisäksi

teen kotitöitä ja laitan ruokaa, Saari-

nen sanoo.

MONIPUOLISTA, KUNTOUTTAVAA TOIMINTAA

Juttu-tupa-kursseilla luetaan yh-

dessä päivän lehtiä ja keskustellaan

ajankohtaisista asioista. Opettajalla

on aina jokin aihe tai teema, josta

vaihdetaan ajatuksia – kukin sillä lail-

la kun osaa ja pystyy. Käytössä ovat

muun muassa eleet, kuvat ja paperil-

le kirjoittaminen. Tapaamisen aikana

saatetaan myös pelata jotain peliä,

laittaa yhdessä ruokaa, askarrella tai

vaikkapa mennä ulos paistamaan

muurinpohjalettuja.

– Jos vielä jotain lisää voisi toivoa,

niin olisi mukavaa käydä ryhmän

kanssa retkillä Turussa tai lähiympä-

ristössä. Mutta ymmärrän kyllä, että

se olisi kallista ja hankalaa järjestää,

Saarinen pohtii ja lisää, että Juttu-

tuvan kaltaista toimintaa saisi olla

tarjolla enemmänkin.

Hanne Itärinne toimii

Aivoliitossa

järjestötiedottajana.

24 AVH 1/2013

Kirjat on käännetty kanadalai-

sen Aphasia Instituten kirjoista

ja muokattu Suomen oloihin

sopiviksi Aivoliiton moniammatilli-

sessa työryhmässä. Vaikka kirjat on

ensisijaisesti tarkoitettu ammatti-

laisten työvälineeksi, niitä voi myös

käyttää apuvälineenä henkilö, jolla

on afasia.

Oppaat ovat osa tuetun keskus-

telun menetelmää (SCA™ Supported

Conversation for Adults with Apha-

sia), jossa käytetään muun muassa

kuvia ja kirjoitettuja avainsanoja tu-

kemaan keskustelua.

MIKÄ ON AFASIA?

Termi afasia viittaa joukkoon erilaisia

kielellisiä vaikeuksia, jotka ovat seu-

rausta aivoissa tapahtuneesta vauri-

osta ja vaikuttavat henkilön kykyyn

kommunikoida muiden ihmisten

kanssa. Kommunikoinnin vaikeuksia

aiheuttavat kielen vastaanoton, esi-

merkiksi puheen ja luetun ymmärtä-

misen sekä kielen tuottamisen, esi-

merkiksi puhumisen ja kirjoittamisen

vaikeudet.

Tyypillisin afasian aiheuttaja on

aivoverenkiertohäiriö (AVH) eli aivo-

infarkti tai aivoverenvuoto. Suomessa

afasian saa vuosittain arviolta 3 500

ihmistä.

Afasian vuoksi keskusteleminen

tai keskusteluun osallistuminen on

usein vaikeaa. Afasia aiheuttaakin

usein sosiaalisen kanssakäymisen

vähenemistä ja sosiaalisista suhteista

syrjäytymistä.

Henkilöä, jolla on afasia, tulisi

kohdella keskustelutilanteissa aikui-

sena, päätöksiin kykenevänä ihmise-

nä. Afasia on erityisesti viestien välit-

tämisen ongelma. Afaattinen henkilö

tietää kyllä mitä haluaisi sanoa, mutta

afasian vuoksi ei siinä onnistu.

TUETUN KESKUSTELUN KÄSIKIRJAT

Tuetun keskustelun käsikirjojen avul-

la hoitaja, terapeutti tai lääkäri pystyy

keskustelemaan kuntoutujan kanssa

ja siten palvelemaan häntä esteet-

tömästi ja tehokkaasti. Käsikirjojen

avulla afaattinen henkilö voidaan ot-

taa mukaan täysivaltaisena jäsenenä

häntä itseään koskevaan päätöksen-

tekoon.

Lisäksi voidaan käydä läpi asiak-

kaan kokonaistilannetta sekä suun-

nitella hoitoa ja kuntoutusta. Tera-

peutin on mahdollista keskustella

afaattisen asiakkaan kanssa esimer-

kiksi kuntoutuksen tavoitteista ja

muista kuntoutuksen toteuttamiseen

vaikuttavista asioista.

PIIA

AR

O-P

ULL

IAIN

EN Apuväline terveydenhuollon ammattilaisille

Tee palvelustasi esteetön tuetun keskustelun käsikirjojen avulla

Kommunikoinnin käsikirjat on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja henkilöille, joilla

on afasia. Kirjasarja on tuotettu helpottamaan ammattilaisten ja afaattisten henkilöiden

keskustelua.

25AVH 1/2013

Afaattisella henkilöllä itsellään

saattaa olla apuväline (esimerkiksi

kommunikointikansio tai puhelaite)

keskustelutilanteisiin, mutta kuvas-

tot tai viestit eivät välttämättä vastaa

ammattilaisen tarpeita.

Oleellista onkin, että ammatti-

laisella itsellään on oma kirja, jonka

tuntee ja jota osaa käyttää tavoit-

teellisesti oman ammattitaitonsa

toteuttamiseen. Toisaalta kuntoutuja

itse voi ohjata keskustelua haluttuun

suuntaan sopivan kirjan avulla.

Ammattikohtaiset käsikirjat sisäl-

tävät kunkin ammatin keskeiset tee-

mat kuvitettuina. Saatavilla on kirja

lääkärille, hoitajalle, fysioterapeutille

ja toimintaterapeutille. Muu tervey-

denhuollon ammattilainen, esimer-

kiksi sosiaalityöntekijä, psykologi tai

puheterapeutti, voi valita itselleen

sopivan kirjan työnkuvasta riippuen.

Myynnissä on myös kirja afasiasta se-

kä afasian kanssa elämisestä.

AMMATTILAISTEN KÄSIKIRJAT

Käsikirjasarja on tuotettu helpot-

tamaan afaattisten henkilöiden

osallistumista oman hoitonsa suun-

nitteluun ja päätöksentekoon. Afa-

sia on harvoin ainoa syy määritellä

kuntoutusta tai tehdä päätöksiä elä-

mäntilanteeseen liittyen, mutta afa-

sia vaikuttaa merkittävästi henkilön

mahdollisuuksiin osallistua niihin.

Kirjoissa käsitellään muun muas-

sa oireiden kartoitukseen, taustatie-

toihin, elintapoihin, tunne-elämään,

asumiseen, nykytilanteeseen ja tule-

vaisuuteen liittyviä teemoja.

HINNAT:• Mitä on afasia 5 €

• Elämä on suurempi kuin

afasia 15 €

• Hoitajan vastaanotolla 20 €

• Fysioterapeutin

vastaanotolla 20 €

• Toimintaterapeutin

vastaanotolla 20 €

• Lääkärin vastaanotolla 20 €

Kirjoja voi tilata Aivoliiton verkko-

kaupasta www.aivoliitto.fi .

Elämä on suurempi kuin afasia -kirjan avulla voidaan käsitellä afasian vaiku-tuksia elämän eri osa-alueisiin.

Kirjoista on hyötyä erityisesti kes-

kustelun tukena hoito- ja kuntoutus-

tilanteissa sekä niiden suunnittelus-

sa. Kirjat on ensisijaisesti tarkoitettu

ammattilaisten työvälineeksi, mutta

niitä voi käyttää apuvälineenä myös

henkilö, jolla on afasia.

MITÄ ON AFASIA? -KIRJA

Henkilöille, joilla on afasia ja heidän

läheisilleen suunnatussa kirjassa

kerrotaan erilaisista afasioista tukisa-

nojen ja kuvien avulla. Kirjan avulla

on mahdollista keskustella erilaisista

afasioista helposti ymmärrettävällä

tavalla.

Kirja sisältää paljon lyhyitä ydinsa-

noja ja havainnollistavia kuvia. Kirjas-

sa on esitelty tyypillisiä afasian oireita

sekä afasian eri tyypit (sujumaton, su-

juva ja etenevä afasia).

ELÄMÄ ON SUUREMPI KUIN AFASIA -KIRJA

Henkilöille, joilla on afasia, suunna-

tussa kirjassa käsitellään afasiaan ja

elämänlaatuun liittyviä kysymyksiä

tukisanojen ja kuvien avulla. Kirjassa

käsitellään kommunikointiin, selviy-

tymiseen, ystäviin, perheeseen, väsy-

mykseen, tunne-elämään ja afasian

aiheuttamaan elämänmuutokseen

liittyviä teemoja.

Kirjan avulla henkilö, jolla on afa-

sia, voi käsitellä afasian vaikutuksia

elämän eri osa-alueisiin.

Piia Aro-Pulliainen toimii Aivoliiton

Kommunikaatiokeskuksessa

puheterapeuttina.

© Aphasia Institute / Aivoliitto ryFysioterapeutiin vastaanotolla

Kävely - sisällä

Istuminen - tuettuna Istuminen - ilman tukea

Kävely - ulkona

Juokseminen / Kävely - luonnossa

Terapian tavoitteet

Aphasia InssioterapeutiAsi

75© Aphasia Institute / Aivoliitto ry

Toimintaterapeutin vastaanotolla

Pankki

Luottokortti VISA

1234 5678 9123

Budjetti

- vuokra

- ruoka€

€- auto

€

€

OTTO

Ota rahat, ole hyvä

50€

OK

€ €

Nettipankki

Käyttäjätunnus:Tunnusluku:

LASKUAUTOMAATTI

Päivittäiset toiminnot

Raha-asiat

Ostosten maksaminen

Raha-asioiden hoito

Pankissa käyminen

Laskujen maksaminen

© Aphasia Institute / Aivoliitto ryHoitajan vastaanotolla

12

Ei maistumiltään

Syöminen

Ruokahalun väheneminen

Painon lasku

Ei maista / Ei haista

Painon nousu

© AphasiaHoitajan va

Ruoka

P

21 © Aphasia Institute / Aivoliitto ryLääkärin vastaanotolla

huononee

paranee

AVH / Aivoverenkiertohäiriö

Kommunikointi

Liikkuminen

Nieleminen

Sairaus

Kirjoja voi käyttää keskustelun tukena esimerkiksi hoito- ja kuntoutustilanteissa.

Afasia tekee kommunikoinnista vaikeaa teille molemmille.

Kommunikointi = kaksi ihmistä

Toimikaa yhdessä!

Sinä Puoliso

26 AVH 1/2013

Aivoliitto on kehittänyt kom-

munikaatiokurssit alun perin

osana sopeutumisvalmen-

nuskurssitoimintaa. Näitä afaattisille

henkilöille ja heidän läheisilleen tar-

koitettuja kursseja on järjestetty Ai-

voliitossa jo yli 10 vuoden ajan.

Kela muutti kaiken AVH-kurssitoi-

minnan kuntoutuskursseiksi vuoden

2013 alusta alkaen. Siksi myös Aivo-

liiton kommunikaatiokurssit toteute-

taan tästä eteenpäin kuntoutuskurs-

seina. Kurssit ovat parikursseja, eli

sekä kuntoutuja että läheinen osal-

listuvat kurssille koko ajan. Vuosina

2013–2015 Aivoliitto järjestää kolme

kurssia joka vuosi.

MIKSI KURSSILLE?

Kommunikaatiokurssit on tarkoitettu

henkilöille, joilla on aivoverenkierto-

häiriön seurauksena keskivaikea tai

vaikea afasia, sekä heidän läheisil-

leen. Kurssista hyötyvät ne, jotka

tarvitsevat ilmaisunsa tueksi puhetta

tukevia ja korvaavia kommunikointi-

keinoja tai keskustelutilanteet läheis-

ten kanssa ovat vaikeita muista syistä.

Kurssin tärkein tavoite on tukea

afaattisen henkilön ja hänen lähei-

sensä välistä vuorovaikutusta ja hel-

pottaa siten arjessa selviytymistä.

Kurssin sisältö muokataan yksilölli-

sesti jokaisen parin tarpeisiin.

Kurssilla saa yksilöllistä puhetera-

piaa helpottamaan keskustelutilan-

teita ja asioiden selvittelyä. Afasian

saanutta henkilöä ja hänen läheis-

tään ohjataan monipuolisesti muun

muassa keskustelutilanteissa käytet-

täviin menetelmiin. Yksilöllistä puhe-

terapiaa on 60 minuuttia lähes joka

päivä ja siihen osallistuvat sekä afaat-

tinen henkilö että hänen läheisensä.

Kurssilla on mahdollisuus tavata

muita samassa tilanteessa olevia ja

kurssilla toimitaan myös paljon ryh-

missä.

Kurssi koostuu kolmesta jak-

sosta. Yhden jakson pituus on viisi

vuorokautta. Jaksojen välillä on 3–6

kuukauden väliaika, joten kaikkiaan

kurssin läpikäyminen kestää 9–12 kk.

Kotijaksojen aikana osallistujilla on

yksilöllisiä välitehtäviä esimerkiksi

keskustelutaitojen harjoittelemiseksi.

Aivoliiton kurssien toteuttamises-

PIIA

AR

O-P

ULL

IAIN

EN

Kommunikaatiokursseilta tukea arkeen

Aivoliitto järjestää aivoverenkiertohäiriön sairastaneille kommunikaatioon painottuvia kuntoutuskursseja.

Yksilöterapian lisäksi kurssilla toimitaan myös ryhmissä.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

27AVH 1/2013

ta vastaa moniammatillinen työryh-

mä (neurologi, kaksi puheterapeut-

tia, fysioterapeutti, sairaanhoitaja,

toimintaterapeutti, psykologi ja so-

siaalityöntekijä). Kurssipaikka on Eri-

tyisosaamiskeskus Suvituuli Turussa.

KUKA KURSSILLE PÄÄSEE?

Kurssille valitaan 8 afaattista henkilöä

ja läheistä. Kurssille voi hakeutua jos:

• henkilöllä on diagnosoitu aivo-

infarkti tai ei-traumaattinen kallon

sisäinen verenvuoto ja hänelle on

tehty tarpeelliset tutkimukset tervey-

denhuollossa.

• sairastumisesta on kulunut vä-

hintään 6 kuukautta.

• henkilöllä on aivoverenkierto-

häiriön seurauksena keskivaikea tai

vaikea afasia, kommunikointi puhu-

malla on vaikeutunut sekä tarvitaan

puhetta tukevia ja korvaavia kommu-

nikointikeinoja.

• sairastumisen jälkeen on tehty

puheterapeutin arvio.

MITEN KURSSILLE HAETAAN?

Kuntoutuskurssille hakeminen pe-

rustuu aina hoitavan tahon suosituk-

seen tai lähetteeseen.

Hakemista varten tarvitaan seu-

raavat asiakirjat:

• Kelan lomake KU102

• B-lausunto tai kuntoutussuun-

nitelma

• Mahdolliset liitteet (esimerkiksi

puheterapeutin lausunto)

Hakemus liitteineen palautetaan

Kelan toimistoon.

Piia Aro-Pulliainen toimii

Aivoliitossa puheterapeuttina.

Lisätietoja: Kelan paikallistoimistot

tai Aivoliiton palvelupäällikkö

Ann-Mari Veneskoski, p. 02 213 8271

tai 040 731 3592,

ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi .

KOMMUNIKAATIOKURSSIT VUONNA 2013

Aivoliitto järjestää vuoden ai-

kana kolme kommunikaatio-

kurssia. Jokainen kurssi koos-

tuu kolmesta jaksosta.

Ajankohdat:

Ensimmäinen kurssi

1. osa 18.3.–22.3.2013

2. osa 10.6.–14.6.2013

3. osa 9.12.–13.12.2013

Toinen kurssi

1. osa 6.5.–10.5.2013

2. osa 12.8.–16.8.2013

3. osa 7.4.–11.4.2014

Kolmas kurssi

1. osa 30.9.–4.10.2013

2. osa 13.1.–17.1.2014

3. osa 1.9.–5.9.2014

Aikuisten ja lastentuet ja ortoosit

yksilöllisestitarpeittesi mukaan

Palveleva apuvälineliikePuutarhakatu 17, 20100 Turku

Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031

Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Poripuh. 020 761 9036

www.turuntukikohta.fi

28 AVH 1/2013

TUTKITTUA

Lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta toipuneilla on

kohonnut kuoleman riskiRiskiä on mahdollista pienentää elintapamuutoksilla

Lukinkalvonalaisesta aivove-

renvuodosta (SAV) toipuneet

henkilöt ovat muuta väestöä

huomattavasti suuremmassa vaaras-

sa kuolla aivoinfarktiin tai aivoveren-

vuotoon, ja heidän kuolleisuutensa

on kaksinkertainen muuhun väes-

töön verrattuna, osoittaa suomalais-

tutkimus. Riskiä on mahdollista pie-

nentää elintapamuutoksilla.

– Aivoverenvuodosta selvinnei-

den olisi erityisen tärkeää pysyä eros-

sa tupakasta ja pitää huolta verenpai-

neestaan sekä kolesterolitasoistaan,

sillä nämä ovat iän ohella suurimmat

kuolemanriskiä nostavat tekijät,

sanovat tutkimusta johtaneet neu-

rokirurgi Miikka Korja HYKS:n neu-

rokirurgian klinikasta ja professori

Jaakko Kaprio Helsingin yliopiston

Hjelt-instituutista.

HYKS:n, Helsingin yliopiston ja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa

– joka on suurin tästä aiheesta kos-

kaan tehty väestöpohjainen seuran-

tatutkimus – selvitettiin SA-vuotoon

sairastuneiden ja siitä selvinneiden

potilaiden myöhempää kuolleisuut-

ta ja sen syitä. Tutkimus on julkaistu

neurologian alan johtavassa Neuro-

logy-tiedelehdessä 11.1.2013.

Tutkimushenkilöt olivat FINRISK-

väestötutkimukseen vuosina 1972–

2007 osallistuneita 25–74-vuotiaita

suomalaisia. Yli 64 000 suomalaisesta

437 sairastui seuranta-aikana lukin-

kalvonalaiseen aivoverenvuotoon, ja

heistä 233 oli elossa vuoden kuluttua

sairastumisesta. Seurantaa jatkettiin

vuoden 2009 loppuun; mediaaniseu-

ranta-aika oli 8,6 vuotta.

SA-vuodon jälkeen vähintään

vuoden ajan elossa olleista 233 hen-

kilöstä kuoli seuranta-aikana 88 eli

37,8 prosenttia. Kuolleisuus tässä

ryhmässä oli noin kaksinkertainen

ikä- ja sukupuolivakioituun muuhun

väestöön verrattuna. Kuolinsyiden

tarkastelu paljasti, että kohonnut

kuolleisuus johtui yksinomaan tap-

pavista aivoverisuonitapahtumista,

kuten aivoinfarkteista ja aivojen si-

säisistä verenvuodoista.

Kuolemanriskiä lisäsivät erityisesti

tupakointi sekä jo ennen SA-vuotoa

todetut korkeat kolesterolitasot ja

korkea systolinen verenpaine.

– Jos SA-vuodosta eloonjäänei-

den myöhempää kuolleisuutta ver-

rattiin väestöön, joka ei tupakoinut ja

jolla oli matala verenpaine ja matalat

kolesterolitasot, SA-vuodosta selvin-

neitä kuoli 31 henkilöä enemmän

tuhatta henkilövuotta kohden, Korja

kertoo.

– Toisin sanoen, kun sadasta tupa-

koimattomasta suomalaisesta, joilla

on myös matala verenpaine ja koles-

teroli, kuolee 20 ihmistä seuraavan

10 vuoden aikana, niin SA-vuodosta

selvinneistä kuolee 51. Tämä on suuri

ero.

Tutkijat toteavat, että SA-vuodos-

ta selvinneiden potilaiden riskiteki-

jöihin tulisi tästä lähtien kiinnittää

huomiota paljon enemmän kuin tä-

hän asti on tehty.

– Elämäntavat ja riskitekijät tulisi

ehdottomasti ottaa puheeksi poti-

laan kanssa, sillä vuodon jälkeinen

riskitekijöiden minimointi on lähes

yhtä tärkeää kuin vuodon akuuttivai-

heen hoito, Korja huomauttaa.

Suomalaistutkijat ovat jo aikai-

semmin osoittaneet maailman suu-

rimpaan kaksosaineistoon perustu-

vien tutkimustulostensa perusteella,

että SA-vuoto johtuu ennen kaikkea

elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä

eikä niinkään yksittäisistä alttius-

geeneistä.

Elintapojen muutoksilla voidaan

vähentää sekä SA-vuotoon sairastu-

mista että vuodon saaneiden myö-

häiskuolleisuutta, Kaprio painottaa.

29AVH 1/2013

TUTKITTUA

Liikkumiskyky on keskeinen

elämänlaadun osatekijä. Liik-

kumiskyvyn heikkeneminen

iäkkäänä rajoittaa päivittäisiä toimin-

toja, sosiaalista ja kulttuurista osallis-

tumista sekä liikuntaharrastuksia.

Ritva Sakari selvitti 65–84-vuo-

tiaan väestön liikkumisvaikeuksia,

liikkumiskyvyn heikkenemistä sekä

heikkenemistä ennustavia tekijöitä

5–16 vuoden seurannan aikana.

Tulokset osoittivat, että liikkumis-

kyky heikkeni iän mukana sekä tut-

kittavien itsearviointien että toimin-

tatestien perusteella, ja erityisesti

vanhimpien ikäryhmien naisilla. Eri

mittaustavat eivät kuitenkaan tuot-

taneet aina yhteneviä tuloksia, ja kai-

kissa ikäryhmissä oli myös henkilöitä,

joilla liikkumiskyky parani kahden

seurantakerran välillä.

Terveydentilatekijöistä tuki- ja

liikuntaelinsairaudet, sydän- ja veri-

suonisairaudet sekä viiden vuoden

seurannan aikana sairaalahoidossa

vietettyjen päivien lukumäärä (15

päivää tai enemmän) ennustivat liik-

kumiskyvyn heikkenemistä.

Aisti- ja psykomotorisista toimin-

noista liikkumiskyvyn heikkenemistä

Liikkumiskyvyn heikkeneminen iäkkäänä on monen tekijän tulosta THM Ritva Sakarin fysioterapian väitöskirja tarkasteli iäkkäiden ihmisten

liikkumiskyvyn ongelmia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä.

viiden vuoden aikana ennustivat pol-

ven ojentajalihasten maksimaalinen

voima, seisomatasapaino, näöntark-

kuus, reaktioaika sekä lonkka- ja pol-

vinivelten liikerajoitukset.

Jos halutaan saada kattava kuva

iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvystä,

tulee mittausten sisältää sekä itsear-

viointeja että toimintatestejä. Liikku-

miskyvyn heikkeneminen ei näyttäisi

olevan aina suoraviivaista ja peruut-

tamatonta.

– Terveydenhuollossa ja kuntou-

tuksessa tulee kiinnittää erityistä

huomiota iäkkäisiin henkilöihin, jot-

ka joutuvat terveydentilansa takia

vuodelepoon tai sairaalahoitoon ly-

hyeksikin ajaksi. Heidän liikkumisky-

kynsä heikkenemistä tulee ehkäistä

systemaattisella liikuntaharjoittelulla

heti akuutin sairastamisvaiheen jäl-

keen, Sakari kertoo.

Iäkkäiden ihmisten kuntoutuk-

sessa keskeistä on lihasvoiman ja

tasapainon harjoittaminen. Lisäksi

huomiota tulee kiinnittää muun mu-

assa asiakkaiden alaraajojen nivel-

ten liikkuvuuteen sekä näkökykyyn.

Esimerkiksi lihasvoiman lisääminen

ei välttämättä vähennä kävelyvai-

keuksia, jos riittävän pitkien askelten

ottaminen on vaikeaa alaraajojen

nivelten liikerajoitusten takia. Näkö-

kykyä tarvitaan liikkuessa erityisesti

tasapainon ennakoivaan säätelyyn,

joten näöntarkkuus tai silmälasien

sopivuus kannattaa tarkistaa aika

ajoin.

– Parhaita tuloksia liikkumiskyvyn

kannalta voidaan saavuttaa interven-

tioilla, jotka keskittyvät useampaan

kuin yhteen tekijään, arvioi Sakari.

Tutkimus oli osa Jyväskylän yli-

opiston ja Jyväskylän kaupungin

yhteistä Ikivihreät-projektia, jossa

selvitettiin iäkkäiden ihmisten terve-

yttä ja toimintakykyä. Tutkimuksessa

käytettiin myös yhteispohjoismaisen

NORA-tutkimuksen (Nordic Research

on Aging) aineistoja.

Teos on julkaistu sarjassa Studies

in Sport, Physical Education and

Health numerona 190, 121 s.,

Jyväskylä 2013, ISSN: 0356-1070,

ISBN: 978-951-39-5062-0. Sitä saa

Jyväskylän yliopiston kirjaston julkai-

suyksiköstä, myynti@library.jyu.fi

30 AVH 1/2013

Gerontologian tutkimuskes-

kuksessa toteutetussa tut-

kimuksessa todettiin, että

sosiaalisesti aktiivisemmilla ikäihmi-

sillä oli noin 17 vuoden seurannan

kuluessa pienempi kuolleisuuden ja

pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittu-

misen riski kuin sosiaalisiin toimintoi-

hin vähemmän osallistuvilla.

– Erityisesti niin sanottuihin kol-

lektiivisiin sosiaalisiin toimintoihin

osallistuminen selitti vähäisempää

kuolleisuuden ja laitoshoitoon si-

joittumisen riskiä. Erilaiset kulttuuri-

harrastukset, järjestötoiminta, mat-

kustaminen ja tanssiminen ovat esi-

merkkejä kollektiivisesta sosiaalisesta

aktiivisuudesta, jossa ihmiset tekevät

itselleen mielekkäitä asioita yhdessä

toisten kanssa ja voivat kokea yh-

teenkuuluvuutta, hyväksyttynä ja pi-

dettynä olemista, kertoo Jyväskylän

yliopiston tohtorikoulutettava Katja

Pynnönen.

– Tässä tutkimuksessa niin sanot-

tu produktiivinen sosiaalinen aktiivi-

suus, toisin sanoen toisten auttami-

nen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen,

ei ollut yhteydessä pienempään kuol-

leisuuden riskiin, vaan yhteys selittyi

kokonaan osallistujien paremmalla

terveydellä.

Sosiaalinen aktiivisuus pidentää elinikää ja vähentää iäkkäiden

laitoshoidon tarvetta Produktiivinen sosiaalinen aktiivi-

suus saattaa silti olla yksi ikäihmisten

hyvinvointia lisäävä tekijä, sillä sen

myötä ikääntyvä ja ikääntynyt voi

kokea tekevänsä hyödyllisiä asioita

ja olevansa tarpeellinen.

– Omassa tutkimuksessamme ei

valitettavasti pystytty huomioimaan

vapaaehtoistyötä laajemmin, vaan

auttamisessa keskityttiin sukulaisten,

naapureiden ja ystävien arkipäivän

askareissa auttamiseen, toteaa Pyn-

nönen.

Sosiaalisen aktiivisuuden yhteys

kuolleisuuteen ei ole uusi aihe, mutta

sen yhteyttä laitoshoitoon sijoittumi-

seen on tutkittu vähän. Myös sosiaali-

sen aktiivisuuden eri ulottuvuuksien

yhteydestä erilaisiin terveyttä kuvaa-

viin tekijöihin on vähemmän tutki-

mustietoa.

Tulos on tärkeä, sillä sosiaalisessa

verkostossa tapahtuvat muutokset,

depressiiviset oireet ja iän myötä

lisääntyvä riski liikkumis- ja toimin-

takyvyn heikkenemiseen saattavat

heikentää mahdollisuuksia osallistua

erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin. So-

siaalisen aktiivisuuden tarpeiden kar-

toittaminen ja osallistumisen tukemi-

nen ovat yksi keskeinen osa ikäänty-

TUTKITTUA

neiden ihmisten terveyttä edistävää

toimintaa.

Uusien toimintatapojen kehit-

täminen sosiaalisen osallistumisen

mahdollistamiseksi on tarpeen tilan-

teessa, jossa yhteiskunnan taloudel-

liset resurssit ovat erittäin tiukalla,

mutta pyrkimyksenä on ikääntynei-

den ihmisten kotona asumisen ja

hyvinvoinnin tukeminen, sanoo Pyn-

nönen.

Tutkimus on osa laajempaa Iki-

vihreät-projektia. Tutkimuksen osal-

listujat oli haastateltu heidän olles-

saan 65–84-vuotiaita. Kuolleisuutta

ja hoidon tarvetta seurattiin tämän

jälkeen rekistereistä. Tässä tutkimuk-

sessa osallistujia oli 1 181.

Tutkimustulokset on julkaistu alan

kansainvälisessä tieteellisessä aika-

kauslehdessä. Pynnönen K, Törmä-

kangas T, Heikkinen R-L, Rantanen T,

Lyyra T-M. (2012). Does social activity

decrease risk for institutionalization

and mortality in older people? The

Journals of Gerontology, Series B:

Psychological and Social Sciences,

doi: 10.1093/geronb/gbs076.

31AVH 1/2013

Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmän myöntämää

tukea voi tänä vuonna hakea 31.3.2013 mennessä.

Haku on jatkossa vain kerran vuodessa, sillä syksyn

hakukerrasta on luovuttu.

Selkokirjallisuuden tukea voivat hakea selkokirjojen

kirjoittajat, kuvittajat ja kustantajat. Tukea myönnetään

kirjahankkeille, jotka täyttävät selkokirjoille asetetut kri-

teerit. Siksi hakemuksen liitteenä on lähetettävä selkokir-

jatyöryhmälle riittävät teksti- tai kuvitusnäytteet tulevas-

ta kirjasta.

Selkokirjallisuuden valtiontukea voi jatkossa hakea kerran vuodessa

Valtiontukea myöntää selkokirjatyöryhmä, jonka jä-

seninä ovat kirjailijajärjestöjen, kirjastolaitoksen sekä

Selkokeskuksen neuvottelukunnan nimeämät edustajat.

Tuen tarkoitus on edistää selkokirjallisuuden julkaisemis-

ta Suomessa.

Lisää tietoa tuesta,

hakuohjeet ja -lomakkeet osoitteesta

www.papunet.net/selkokeskus/

selkokirjallisuuden-valtiontuki.html

Pitkäaikaissairaiden ja vammais-

ten tarpeisiin tuotettu verkko-

julkaisu Sosiaaliturvaopas on

päivitetty vuoden 2013 tasalle. Opas

löytyy osoitteesta www.sosiaaliturva-

opas.fi . Kyseessä on ainoa pitkäaikais-

sairaiden ja vammaisten yhteisestä

sosiaaliturvasta kertova opas.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ko-

konaisuus on sirpaleinen ja sen hah-

mottaminen on vaikeaa. Palveluiden

tarjoajia on useita, etuudet muuttu-

vat ja niiden myöntämiseen vaikutta-

vat monet tekijät. Järjestöissä olevan

syvällisen sosiaali- ja terveysturvan

asiantuntemuksen yhdistäminen on

tuottanut kiitosta saaneen ainutlaa-

tuisen aineiston.

Vuoden 2013 oppaaseen on koot-

tu ajantasainen sosiaaliturvaan liitty-

vä tieto. Lähteenä ovat sosiaali- ja ter-

veydenhuollon lainsäädäntö ja sen

soveltamiskäytännöistä järjestöille

kertynyt tieto. Opas on hyvä käsikirja

pitkäaikaissairaita ja vammaisia neu-

voville ja ohjaaville. Siitä hyötyvät

myös omaa sosiaaliturvaansa pohti-

vat henkilöt.

Julkaisun on tehnyt 12 järjestöstä

koostuva toimikunta, johon kuuluvat

Aivoliitto ry, Hengitysliitto ry, Mielen-

terveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja

maksaliitto ry, Näkövammaisten Kes-

kusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen

CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry,

Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivel-

yhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry ja

Suomen Sydänliitto ry.

Opas on hyödynnettävissä myös

sen laatimiseen osallistuneiden jär-

jestöjen verkkosivuilta.

Lisätietoja: Tarja Pajunen,

Hengitysliitto ry, p. 040 574 7515,

tarja.pajunen@hengitysliitto.fi

www.sosiaaliturvaopas.fi

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvatieto on päivitetty

Innokylän jakama innovaatiopalkinto myönnettiin

Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanjalle.

Kampanjalla edistetään niiden ikäihmisten ulkoilua,

jotka tarvitsevat apua ulkoillakseen turvallisesti. Sosi-

aali- ja terveysministeri Paula Risikko luovutti Innopal-

kinnon Espoon Dipolissa järjestetyillä Innomarkkinoilla

28.11.2012.

Vuoden 2012 Innopalkinto Vie vanhus ulos -haastekampanjalle

32 AVH 1/2013

SOILE KOHVAKKA PUHETERAPEUTIKSI

Soile Kohvakka on aloittanut Aivoliiton puhetera-

peuttina tammikuun alussa Salla Pallarin sijaisena.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat yksilöterapiat sekä pu-

heterapeuttina toimiminen sopeutumisvalmennus-

kursseilla.

Soile on valmistunut fi losofi an maisteriksi Tam-

pereen yliopistosta, jossa hän on opiskellut myös ai-

kuiskasvatustiedettä. Työssään Soile haluaa päästä

pureutumaan uusiin haasteisiin ja kehittää asiantun-

tijuuttaan.

Työpaikan myötä Soilesta tuli osa-aikaturkulai-

nen, sillä viikonloput hän pyhittää avopuolisolleen

ja kavereilleen Tampereella.

Vapaa-ajallaan Soile käy mielellään kuntosalilla ja

juoksemassa. Hän viihtyy myös kotona ruoanlaiton ja

leipomisen parissa. Uusimpana harrastuksena Soile

on aloittanut Tampereen kaupungilla vapaaehtois-

työn, jossa hän toimii tukihenkilönä.

RAIJA RATILAINEN TOIMISTOSIHTEERIKSIRaija Ratilainen täydentää Aivoliiton toimistopalve-

luja. Hän työskentelee Aivoliitossa toimistosihteerinä

torstaisin ja perjantaisin (Pia Vuoltee maanantaista

keskiviikkoon). Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat

muun muassa puhelinkeskus, erilaiset toimistotyöt

ja tilausten käsittely.

Raija odottaa uudelta työltään roppakaupalla uu-

sia haasteita.

Raijan perheeseen kuuluu kaksi jo täysi-ikäistä

poikaa. Vapaa-aikana hänet voi nähdä moottoripyö-

rän selässä.

UUSIA NIMITYKSIÄ TYÖRYHMIIN

Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni on valittu

Valtakunnallisen vammaisneuvoston varajäseneksi

kaudelle 2013–2015. Valtakunnallisen vammais-

neuvoston tehtävänä on muun muassa edistää

vammaisten henkilöiden, heidän järjestöjensä ja

viranomaisten välistä yhteistyötä sekä toimia vam-

maisten henkilöiden vaikutusmahdollisuuksien

lisäämiseksi heitä koskevissa asioissa. Vammais-

neuvosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön yh-

teydessä.

Aivoliiton järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen

on nimetty kokemuskoulutusverkoston ohjausryh-

mään. Kokemuskoulutusverkostoon kuuluu 27 eri

sairaus- ja vammaisryhmiä edustavaa yhdistystä ja

liittoa. Niissä toimii noin 340 kokemuskouluttajaa.

Verkostossa on mukana myös 55 opetusyksikköä.

Ohjausryhmää hallinnoi Reumaliitto.

EIJA SEPPÄNEN YKSI ELÄMÄ -HANKKEIDEN VIESTINTÄPÄÄLLIKÖKSI

KTM, MBA Eija Seppänen on aloittanut Aivoliiton,

Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeiden

viestintäpäällikkönä.

– Uudessa tehtävässä minua kiehtoo Yksi elämä

Liitto tiedottaa

Ha

nn

e It

äri

nn

eH

an

ne

Itä

rin

ne

Ha

nn

e It

äri

nn

e

33AVH 1/2013

PUHEENJOHTAJAPÄIVÄT JA LIITTOVALTUUSTON KOKOUS

Aivoliiton jäsenyhdistysten puheenjohtajapäivät jär-

jestetään 12.–13.4.2013 Riihimäellä. Päivien yhtey-

dessä 12.4. pidetään myös Aivoliiton liittovaltuus-

ton kokous. Kokous on avoin tilaisuus, johon liiton

jäsenet ovat tervetulleita kuulijoiksi.

Lisätietoja: Järjestöpäällikkö Tom Anthoni,

p. 050 568 9145, tom.anthoni@aivoliitto.fi

KANSAINVÄLISEN AVH-PÄIVÄN 10.5. TEEMANA TUNNE PULSSISI

Kansainvälistä AVH-päivää vietetään jälleen 10.5.

Tänä vuonna Aivoliiton teemana on Tunne pulssisi.

Yhdistyksille tullaan toimittamaan teemaan liittyvää

materiaalia ja valmis lehdistötiedotepohja.

Lisätietoja: Järjestötiedottaja Hanne Itärinne,

p. 050 362 3217, hanne.itarinne@aivoliitto.fi

YKSI ELÄMÄ TUKEE YHDISTYSTEN LIIKUNTATOIMINTAA

Liikunta terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä

sairastumisen ennaltaehkäisynä on tärkeä osa Aivo-

liiton Yksi elämä -hankekokonaisuutta.

Tällä hetkellä Aivoliitto tuottaa materiaalia yhdis-

tysten ja kerhojen liikuntatoiminnan tueksi ja tekee

tiivistä yhteistyötä eri järjestökumppaneiden kanssa.

Yhteistyöllä voidaan tarjota muun muassa lisää kou-

lutusmahdollisuuksia jäsenille.

Yhteistyötahoja liikuntatoiminnassa ovat muun

muassa Ikäinstituutti, Soveltava Liikunta SoveLi ry ja

Liikkujan Apteekki -hanke.

Ikäinstituutin Voima- ja tasapainoharjoittelu iäk-

käille -palvelu on innostava tuki varttuneiden lii-

kunnan parissa toimiville vertaisohjaajille. Voimaa

vanhuuteen -sivustolla on valmiita harjoitusohjelmia

sekä tietoa voima- ja tasapainoliikkeistä sekä venyt-

telyistä. Valmiiden ohjeiden lisäksi kuvapankista voi

itse valita sopivia liikkeitä esimerkiksi jäsenillan tuoli-

jumppaan tai omaehtoiseen liikuntahetkeen kotona.

Ohjelma löytyy verkkosivuilta www.voitas.fi .

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa tehdään

monimuotoista yhteistyötä. Yhdistykset voivat viet-

tää SoveLin koordinoimaa Liiku terveemmäksi -päi-

vää 10.5. SoveLi auttaa ideoimaan päivää ja palkitsee

tapahtumia. Liikuntatapahtumat kannattaa myös

Liitto tiedottaa-hankkeiden tavoite eli suomalaisten terveydentilan

kohentaminen. Ennusteet lupaavat huonoa ja näitä

ennusteita vastaan ryhdymme toimiin kaikilla rinta-

milla, Seppänen kertoo.

Kansalaisten ottaminen mukaan oman elämänsä

ja hyvinvointinsa kehittämiseen on Seppäselle sydä-

men asia.

– Kansalaiset ovat omassa elämäntilanteessaan

parhaita asiantuntijoita. Heitä on syytä kuunnella ja

heidän näkemyksiään välittää asiantuntijapöytiin.

Olen vahva yhteiskehittämisen puolestapuhuja, ja

ehkä siksi juuri tähän tehtävään valittu, Eija Seppä-

nen arvelee.

Eija Seppäsen pääasiallinen toimipaikka on Sy-

dänliitossa Helsingissä.

PALVELUASUNTOJEN HAKU ON KÄYNNISSÄ

Erityisosaamiskeskus Suvituulen ja Turun Nuorten-

talon viereen Turun Hirvensaloon tulevien palvelu-

asuntojen rakentaminen on aloitettu. Ensimmäiset

asukkaat pääsevät muuttamaan elokuussa 2013.

Palveluasuntojen suunnittelussa on huomioitu

erityisesti esteettömyys sekä kommunikointiin ja

muistiin liittyvät asiat.

Asunnot ovat kooltaan 38 neliötä (18 kpl) ja 50

neliötä (1 kpl).

Palveluasunnot rakentaa Asumispalvelusäätiö

ASPA. Palveluntuottajana on Invalidiliiton Asumis-

palvelut Oy.

Palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oi-

keutettu vammaispalvelulain mukaiseen palveluasu-

miseen.

Haku on käynnissä. Asukasvalinnat pyritään teke-

mään kesäkuun alussa.

Lisätietoja ja hakuohjeet:Turun Validia-palvelut, palvelupäällikkö

Annukka Teittinen, p. 044 765 0754,

annukka.teittinen@invalidiliitto.fi

KANSAINVÄLISTÄ AIVOVIIKKOA VIETETÄÄN VIIKOLLA 11

Aivoliitto ja sen alueelliset yhdistykset ovat mukana

järjestämässä tapahtumia eri puolilla Suomea. Katso

Aivoviikon tapahtumat lehden tapahtumakalenteris-

ta sivulta 36.

34 AVH 1/2013

Liitto tiedottaailmoittaa Liiku terveemmäksi -kalenteriin verkkosi-

vuilla www.soveli.fi tai www.liikuterveemmaksi.fi .

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja on julkaistu.

Aivoliitto hankkii yhden kirjan kaikille yhdistyksen tai

kerhon liikunnan vertaisohjaajille.

Yhdistysten edustajia kannustetaan osallistu-

maan SoveLin järjestämiin Liikkeelle-koulutuksiin.

Koulutus antaa eväitä yhdistysten liikuntatoimintaan

ja yhteistyöhön kunnan ja muiden paikallisyhdistys-

ten kanssa. Tiedot koulutuksista löytyvät muun mu-

assa Aivoliiton verkkosivujen tapahtumakalenterista

ja SoveLin verkkosivuilta: www.soveli.fi /koulutus.

Liikkujan Apteekki -yhteistyö on käynnistynyt. Liik-

kujan Apteekki on uusi konsepti, jonka tavoitteena

on tukea ja aktivoida apteekkeja liikunnan puheeksi

ottamisessa ja liikuntaan kannustamisessa. Liikkujan

Apteekkeja on ympäri Suomea. Ne tunnistaa ovessa

olevasta tarrasta ja liikuntahyllystä.

Liikkujan Apteekit toivovat saavansa tietoa kun-

nan ja yhdistysten liikuntaryhmistä, jotta voivat pal-

vella asiakkaita entistä paremmin. Erityisenä toivee-

na on saada tietoa liikuntaneuvonnasta ja matalan

kynnyksen ryhmistä. Yhdistysten toivotaankin vie-

vän tietoa omasta liikuntatoiminnastaan toiminnas-

sa mukana oleviin apteekkeihin.

Ryhmävoimaa!-hankkeessa on tehty opas Kuinka

perustan liikuntaneuvontaryhmän. Opas on tarkoitet-

tu terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisille ryhmä-

muotoisen liikuntaneuvonnan tueksi. Yhdistyksille

tehdään kevään aikana esite, jota he voivat hyödyn-

tää toimintaa markkinoidessaan.

Lisätietoja liikunnasta:Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879,

virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Lisätietoja Yksi elämä -hankkeista: projektipäällik-

kö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet,

p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä

-hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Toimintaa ra-

hoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Liikunnalla elämänlaatua AVH:n jälkeen

Aivoliitto ry

Suvilinnantie 2, 20900 Turku

Puh. 02 2138 200

info@aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen -opas on suunnattu

sairastuneille, heidän omaisilleen ja ammattilaisille.

Oppaassa kerrotaan liikunnan myönteisistä vaikutuksista sekä

erityispiirteistä, jotka on hyvä huomioida liikunnan aloittamisessa

aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

Opas on maksuton.

Tilaukset:

Tilaukset numerosta 02 2138 222 tai 02 2138 225,

Sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi,

verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa

35AVH 1/2013

Liitto tiedottaa

LAKIPALVELUA JÄSENILLE

Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen

liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen laki-

kysymyksiin.

Anu Aalto vastaa kysymyksiin torstaisin ja

perjantaisin klo 8–16, p. 040 734 5773 tai

anu.aalto@ms-liitto.fi .

Palvelu on jäsenistölle maksuton. Soitta-

misesta aiheutuvia kuluja ei korvata.

KIITOS LAHJOITTAJILLEAivoliitto ry kiittää lämpimästi

liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2012 muistaneita tahoja!

36 AVH 1/2013

201320132013MAALISKUU

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI

9.–10.3. Uusikaupunki

Liikkeelle -peruskoulutus

Järjestäjä: Soveli

Lisätietoja: Tinja Saarela,

p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

9–10.3. Tampere

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus

Järjestäjä: Soveli

Lisätietoja: Tinja Saarela,

p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

Aivoviikko viikolla 11

(11.–17.3.)

11.3. Rauma

Toimiva arki -yleisötilaisuus

Aika: Maanantai 11.3. klo 17–20

Paikka: Rauman Järjestötalo,

Siikapolku 1

Tilaisuudessa luennoi vammais-

neuvoston jäsen Sirke Salmela, Anu

Mattila Lihastautiliitosta ja neurolo-

gian erikoislääkäri Juha Matti Seppä.

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumi-

set 4.3. mennessä:

Aivoliitto, Carita Sinkkonen,

p. 050 308 9095,

carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Järjestäjä:

Neurologiset vammaisjärjestöt (NV)

12.3. Seinäjoki

Toimiva arki -liikuntailtapäivä

Aika: Tiistai 12.3. klo 16–19

Paikka: Joupiskan laskettelukeskus,

Jouppilanvuorentie 1

Tapahtumassa mahdollisuus tutus-

tua kelkkailuun, lasketteluun jne.

Oma pulkka/liukuri mukahan!

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumi-

set 5.3. mennessä:

Aivoliitto, Carita Sinkkonen,

p. 050 308 9095,

carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Järjestäjä:

Neurologiset vammaisjärjestöt (NV)

12.3. Helsinki

Yhdet, ainutlaatuiset aivot

-yleisötilaisuus

Aika: Tiistai 12.3. klo 15–19

Paikka: Helsingin yliopisto, Port-

hanian Sali 1, Yliopistonkatu 3

Aiheina: Miksi tieteellisen aivotut-

kimuksen edistäminen on tärkeää?

Mitä tiedämme aivojen toiminnasta

tänään? Kun aivojen toiminnassa on

häiriöitä – kuinka voimme auttaa ja

tukea? Miten aivosairaus vaikuttaa

elämään? Kuinka edistää aivosaira-

uksista kärsivien ihmisten selviyty-

mistä?

Alustajina: Professori, neurologi-

an erikoislääkäri Perttu Lindsberg,

Helsingin yliopisto; professori, psy-

kiatrian erikoislääkäri Jyrki Korkeila,

Turun yliopisto; toiminnanjohtaja

Olavi Sydänmaanlakka, Mielenter-

veyden keskusliitto; kansanedustaja

Sari Sarkomaa. Tilaisuuden avaa

professori Reetta Kälviäinen, Itä-

Suomen yliopisto. Lisäksi kokemus-

puheenvuoro.

Luennot reaaliaikaisena livelähetyk-

senä verkossa osoitteessa

www.neuro.fi /suomenaivot

Järjestäjä: Suomen Aivot ry

13.3. Hämeenlinna

Toimiva arki -yleisötilaisuus

Aika: Keskiviikko 13.3. klo 16.45–19

Paikka: Hämeenlinnan pääkirjasto,

Lukiokatu 2

Tilaisuudessa luennoivat toiminta-

terapeutti Anne Soini ja ravintotera-

peutti Päivi Lassila.

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumi-

set 6.3. mennessä:

Aivoliitto, Carita Sinkkonen,

p. 050 308 9095,

carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Järjestäjä:

Neurologiset vammaisjärjestöt (NV)

13.3. Lapinlahti

Toimiva arki -yleisötilaisuus

Aika: Keskiviikko 13.3. klo 17–20

Paikka: Lapinlahden kunnantalon

valtuustosali, Asematie 4

Ohjelma:

17.00–17.45 Kokemuspuheenvuoro,

Markku Hyvärinen

17.45–18.45 Aivosairauksien ehkäisy

-luento, professori, neurologian eri-

koislääkäri Juhani Sivenius

18.45–19.10 Kahvi- ja kakkutarjoilu.

Esittelypöytiin tutustumista

19.10–19.30 Kommenttipuheenvuo-

ro, terveysosaston osastopäällikkö

Aino Huovinen, Lapinlahden kunta

19.30–20.00 Heinäahon näytelmäpii-

ri esiintyy

Lisätietoja: Aivoliitto, Johannes Hie-

tala, p. 040 543 7289,

johannes.hietala@aivoliitto.fi

Järjestäjä:

Neurologiset vammaisjärjestöt (NV)

14.3. Tampere

Toimiva arki -yleisötilaisuus

Aika: Torstai 14.3. klo 17.30–20

Paikka: Muorin keittiö, Näsilinnan-

katu 44–46

Tilaisuudessa luennoivat johtava

liikunnan ohjaaja Anne Lahtinen ja

ravintoterapeutti.

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumi-

set 7.3. mennessä:

Aivoliitto, Carita Sinkkonen,

p. 050 308 9095,

carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Järjestäjä:

Neurologiset vammaisjärjestöt (NV)

14.3. Vasa

En fungerande vardag

Kaff eservering med tilltugg

17.30–18.00.

Platsen är Berghemmets festsal,

Berggatan 2–4.

Anmäl dig senast den 7.3. (pga kaf-

37AVH 1/2013

feserveringen, meddela gärna möj-

lig specialdiet) till Aira Eklöf, tel

040 545 7144 eller

aira.eklof@cp-liitto.fi

Neurologiska handikapporganisa-

tioner (NH)

14.–15.3. Helsinki

Sairaanhoitajapäivät

Paikka: Helsingin Messukeskus

Neurologiset vammaisjärjestöt ovat

mukana omalla osastollaan.

16.–17.3. Sodankylä

Liikkeelle -peruskoulutus

Järjestäjä: Soveli

Lisätietoja: Tinja Saarela,

p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

HUHTIKUU

5.4. Seinäjoki

Kaiken maailman tuolijumppaa

-ideapäivä

Järjestäjä: Soveli

Lisätietoja: Tinja Saarela,

p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

12.–13.4. Riihimäki

Aivoliiton jäsenyhdistysten

puheenjohtajapäivät

Lisätietoja: Tom Anthoni,

p. 050 568 9145,

tom.anthoni@aivoliitto.fi

12.4. Riihimäki

Aivoliiton liittovaltuuston kokous

Lisätietoja: Tom Anthoni,

p. 050 568 9145,

tom.anthoni@aivoliitto.fi

13.–14.4. Espoo

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus

Järjestäjä: Soveli

Lisätietoja: Tinja Saarela,

p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

16.4. Kuopio

Tunne pulssisi -seminaari

Aika: tiistai 16.4.2013 kello 17.00

Paikka: Kuopion kirjaston luentosa-

li, Maaherrankatu 12

Ohjelma:

17.00–17.30

Näyttely järjestöjen toiminnasta

17.30–17.50

Järjestöesittely: Kuopion Sydän-

yhdistys ry, Pohjois-Savon aivohal-

vausyhdistys ry, Puijon Diabetesyh-

distys ry, Karpatiat ry

17.50–18.00

Tunne pulssisi -ohjelma, Pohjois-

Savon Sydänpiiri ry

18.00–19.00

Aivoinfarktin ehkäisy – elämäntavat

ja lääkehoidon periaatteet -luento,

professori, neurologian erikoislääkä-

ri Juhani Sivenius

19.00–20.00

Sydämen värinää -luento, professori,

kardiologian erikoislääkäri Juha Har-

tikainen, KYS

Lisätietoja:

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys,

Oili Holopainen, p. 044 382 2350

19.4. Oulu

Kaiken maailman tuolijumppaa

–ideapäivä

Järjestäjä: Soveli

Lisätietoja: Tinja Saarela,

p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

27.–28.4. Porvoo

Liikkeelle -peruskoulutus

Järjestäjä: Soveli

Lisätietoja: Tinja Saarela,

p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi

TOUKOKUU

5.5. Kuopio

Yksi elämä kävelee

Aika: sunnuntai 5.5.2013 kello 11.00

Paikka: Hapelähteen puisto, Kuopio

Kaikille avoin kävelytapahtuma, läh-

tö Hapelähteen puistosta, reittivaih-

toehdot noin 3 km/5 km.

Reittivetäjinä paikallisia nimekkäitä

urheilijoita.

Tunne pulssisi -tietopiste ja leikki-

mielinen tietovisailu, jossa hyvät

palkinnot.

Alkuverryttelyn vetää Kuntokeskus

Fressi.

Lisätietoja: Pohjois-Savon

aivohalvausyhdistys,

Oili Holopainen, p. 044 382 2350

10.5.

Kansainvälinen AVH-päivä

Kansainvälistä AVH-päivää vietetään

aivoverenkiertohäiriöiden ennalta-

ehkäisemiseksi. Tänä vuonna teema-

na on Tunne pulssisi. Lisätietoja ta-

pahtumista lähempänä ajankohtaa

www.aivoliitto.fi .

10.5.

Kansainvälinen Liiku terveem-

mäksi -päivä

Soveli haastaa yhdistykset järjestä-

mään tapahtumia ja ilmoittamaan

tapahtumista Sovelin verkkosivuilla

www.soveli.fi /juhlavuosi-2013. Il-

moittautuneet yhdistykset osallistu-

vat kilpailuun.

10.5. Rovaniemi

Liikkujan Apteekki -tapahtuma

Aika: Perjantai 10.5. klo 12.00–15.00

Paikka: Kairantien apteekki

Toiminta- ja esittelypisteitä, joissa

teemana on terveyden edistäminen,

liikunta ja paikalliset mahdollisuu-

det.

Järjestäjä: Lapin Liikunta, Kairatien

apteekki ja Rovaniemen ammatti-

korkeakoulu

38 AVH 1/2013

KESÄKUU

12.–14.6. Kuopio

Kuopio Stroke Symposium 2013

Kuopio Stroke Symposium on kan-

sainvälinen aivoverenkiertohäiriöi-

den estoa, akuuttihoitoa ja kuntou-

tusta käsittelevä kokous.

Järjestäjä: Itä-Suomen yliopisto,

Kuopion yliopistollinen sairaala ja

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutus-

keskus Neuron.

Lisätietoja: www.uef.fi /stroke

SYYSKUU

21.9. Kemi

Aivoliiton Boccia-mestaruuskil-

pailut

Lisätietoja AVH-lehdessä 2/2013.

MARRASKUU

13.11. Kuopio

Yksi elämä tanssii

Aika: keskiviikko 13.11.2013 kello

18.00,

Paikka: Raittiustalo, Minna Canthin-

katu 52–54, Kuopio

Sydän-, diabetes- ja aivohalvausyh-

distysten jäsenille yhteiset pikkujou-

lutanssiaiset.

Musiikista vastaa Dj Nite.

Lisätietoja: Pohjois-Savon aivohal-

vausyhdistys, Oili Holopainen,

p. 044 382 2350

Lisätietoja tapahtumista

löytyy Aivoliiton

verkkosivuilta:

www.aivoliitto.fi .

9:00-9:45 From stroke prevention to acute care and

eff ective rehabilitation Larry B. Goldstein, Duke Stro-

ke Center, Duke University Medical Center, USA

9:45-10:15 AVH-kuntoutujan toimintakyvyn arvioin-

ti toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansal-

linen asiantuntijaverkoston (TOIMIA) ja toimintaky-

vyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväli-

sen luokituksen (ICF) näkökulmasta Sinikka Peurala,

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

10:15-10:45 Kahvitauko ja näyttely

10:45-11:30 Erityiset mielentoiminnot aivoveren-

kiertohäiriötä (AVH) sairastavan kuntoutuksessa

– neglectin diagnostiikka ja kuntoutus Riitta Luuk-

kainen-Markkula, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutus-

keskus Neuron

11:30-12:15 AVH ja psyykkinen sopeutuminen fyy-

siseen sairauteen ja vammautumiseen lyhytkes-

toisen psykoterapiaryhmän prosessissa Anne-Päivi

Kivistö, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

12:15-13:15 Lounas ja näyttely

13:15-13:45 Masennuksen näkyminen mielentoi-

minnoissa ja osallistumisessa sekä huomiointi

AVH-kuntoutuksessa Marja-Liisa Kauhanen, Oulun

Diakonissalaitos

13:45-14:15 Vaikeavammaisten AVH-kuntoutujien

kokemuksia kuntoutuksesta Jouni Puumalainen,

Kuntoutussäätiö

14:15-14:45 Kahvitauko ja näyttely

14:45-15:15 Elämänlaatu, sen arviointi ja siihen vai-

kuttaminen AVH-kuntoutuksessa Sanna Koskinen,

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

15:15-15:45 Kelan ikääntyneid en aivohalvauspoti-

laiden tehostetun kuntoutuksen kehittämishank-

keen tuloksia Auli Karttunen, Jyväskylän yliopisto

15:45-16:15 Vertaistuen mahdollisuudet – kuntou-

tujan ja läheisten paluu normaaliin elämään Risto

Lappalainen, Aivoliitto

16:15-16:30 Keskustelu ja tilaisuuden päätös Kauko

Pitkänen

Lisätietoja: www.uef.fi /stroke

AVH-KUNTOUTUSPÄIVÄ 14.6.2013(Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin tukema)Puheenjohtajat/Chaired by Sinikka Peurala ja Kauko Pitkänen

39AVH 1/2013

AIVOLIITTO KOULUTTAAAIVOLIITTO KOULUTTAAAVH-YHDYSHENKILÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄT

Aika: 13.–14.5.2013

Paikka: Hotelli Holiday Inn, Tampere

Ohjelma hintoineen seuraavalla sivulla sekä Aivoliiton

nettisivuilla www.aivoliitto.fi /koulutukset

KÄYTÄNNÖN TIETOA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIHIN

LIITTYVISTÄ NIELEMISVAIKEUKSISTA JA KOMMUNIKAATIO-ONGELMISTA

Kohderyhmä: Sairaaloiden, terveyskeskusten vuode-

osastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät

sekä muut kiinnostuneet

Aika: 18.4.2013 klo 9.30–16.00

Paikka: Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen aluekeskus

Majakka, Teletie 6, Kuopio

Kouluttaja: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen

Hinta: 80€, sisältää materiaalin ja kommunikointiop-

paan (osallistujan koulutuksen mukaan hoitajan, fysio-

terapeutin, toimintaterapeutin tai yleinen versio) sekä

iltapäiväkahvit

Ryhmän koko: Enintään 20 henkilöä.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi /koulu-

tukset. Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.4.

PRAKTISK INFORMATION OM SVÄLJSVÅRIGHETER OCH

KOMMUNIKATIONSPROBLEM ORSAKADE AV STROKE

Målgrupp: Personal på hälsocentraler, sjukhus, service-

boenden, hemtjänst och ålderdomshem

Tid: 24.4.2013, kl. 9.30–16.00

Plats: Erityisosaamiskeskus Suvituuli

Pris: 80€, inkluderar föreläsningsmaterial, lunch och kaff e

Utbildare: Talterapeut Victoria Mankki

Anmälningar senast den 5.4.2013 via Hjärnförbundets

hemsida www.aivoliitto.fi /koulutukset

AVH-PÄIVÄT 2013: AVH JA ARKIAika: 21.–22.10.2013

Paikka: Tampere-talo, Tampere

Ohjelma valmistuu maalis-huhtikuussa ja tulee silloin Ai-

voliiton verkkosivuille www.aivoliitto.fi . Ohjelma julkais-

taan myös seuraavassa AVH-lehdessä.

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ?

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija

Riitta Tuusa, p. 040 543 7288,

riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai www.aivoliitto.fi .

Millaista koulutust a työpaikallanne

tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat

kokeneita kouluttajia ja toimivat myös

AVH:n sairastaneiden kuntouttajina.

Koulutus räätälöidään tilaajan tarpei-

den mukaan. Esimerkiksi:

Puhutko afasiaa? Keinoja kommu-

nikoinnin helpottamiseksi (SCA™)

Käytännönläheinen koulutus, jossa on

lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja

harjoituksia ja esimerkkejä kommuni-

kointikeinoista tarpeidenne mukaan

sovellettuina. Koulutuksen kokonais-

kesto on runsaat kolme tuntia. Osallis-

tujamäärä enintään 20 henkilöä. Kou-

luttajina toimivilla puheterapeuteilla

on SCA™-kouluttajan pätevyys.

AVH:n nykyhoito ja kuntoutus

Koulutus käsittää neljä koulutuspäi-

vää otsikoilla:

1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy,

oireet ja vaikutus toimintakykyyn

2. Fyysinen toimintakyky

3. Neuropsykologiset erityishäiriöt,

kommunikaatio

4. Kokonaisvaltainen kuntoutus

Omaisten ohjausta käsitellään kaikis-

sa koulutusosioissa. Kouluttajina toi-

mivat fysioterapeutti, puheterapeutti,

sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

AVH:n sairastaneiden ryhmän oh-

jaaminen päivätoiminnassa

Sairastumisen vaikutukset toiminta-

kykyyn – sekä henkiseen että fyysi-

seen

Puhutko afasiaa?

Syöttekö yhdessä? Tunnistatko niele-

misvaikeudet?

Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi

hyväksi

Kouluttajina fysioterapeutti tai toi-

mintaterapeutti, puheterapeutti, psy-

kologi

Kun kuntoutujalla on kognitiivisia

vaikeuksia

Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten

ottaa muisti-, hahmottamis-, keskitty-

mis- yms. ongelmat huomioon arjen

toiminnoissa. Työntekijät ja koulutuk-

sen pituus tilaajan toiveiden mukaan,

voidaan yhdistää myös afasiakoulu-

tukseen.

Kysy lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p.

040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs.,

33100 TAMPERE

40 AVH 1/2013

Aika: 13.–14.5.2013

Paikka: Hotelli Holiday Inn, Yliopistonkatu 44, Tampere

Kohderyhmä: AVH-yhdyshenkilöt ja -koordinaattorit, muut AVH-sairastaneiden kanssa työskentelevät

Järjestää: Aivoliitto ry OK-opintokeskuksen tuella

AVH-yhdyshenkilöiden ja AVH-koordinaattoreiden koulutuspäivät

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ www.facebook.com/Puhetta

13.5. maanantai9.00 Ilmoittautuminen alkaa, aamukahvi.

10.00 Tervetuloa.

10.15 Pulssin tunnustelu ja eteisvärinän löytäminen.

Näin ikäihmiset oppivat tunnustelemaan pulssiaan.

Sydänhoitaja Nanette Huovinen,

Varsinais-Suomen Sydänpiiri.

Koulutukset ammattilaisille starttaavat, tule mukaan!

Koulutussuunnittelija Anita Rajala,

Tunne pulssisi -projekti.

11.15 Jaloittelutauko.

11.30 Kuntoutuslaitoksen ja kotipaikkakunnan työntekijän

yhteiset kotikäynnit.

ft Marko Sandroos, Kuntoutuskeskus Kankaanpää.

12.00 Lounas.

13.00 AVH-yhdyshenkilön/koordinaattorin työnkuva ja

toiminta eri puolilla Suomea:

Koordinaattori Sinikka Tuli, Tampereen kaupunki.

AVH-koordinaattori, ft Elina Lahdenperä,

Oulun kaupunki.

AVH-koordinaattori, ft Pirkko Kari, Eksote.

14.30 Kahvipaussi.

15.30 Julkisen terveydenhuollon ja AVH-yhdistyksen

yhteistyö.

Yhteistyö käytännössä, terveydenhuollon näkökulma.

Sairaanhoitaja Suvi Penttilä-Sirkka, Oulun kaupunki.

Yhteistyön käyntiin saaminen, järjestön näkökulma.

Risto Lappalainen, Aivoliitto ry.

16.15 Musiikkia päivän päätteeksi.

Tampereen Yliopiston Laulajien kvartetti.

14.5. tiistai8.30 Ilmoittautuminen vain tähän päivään tuleville.

9.00 Kelan uudistuneet kuntoutuskurssit.

Suunnittelija Pirjo Tikka, Kela Terveysosasto,

Kuntoutusryhmä, Palvelujen suunnittelutiimi.

10.15 Jaloittelutauko.

10.45 Maahanmuuttajat asiakkaina.

Venäläistaustaisten ikäihmisten kokemuksia Suomen

terveydenhuollossa.

Palveluohjaaja Hilma Tukmatsova, Naistari.

Traumatisoituneen maahanmuuttajan kohtaaminen

vastaanotolla.

Ohjaaja Merja Pösö, Naistari.

12.15 Lounas.

13.00 Arkeen Voimaa – pitkäaikaissairaille suunnattu, vertaisten

ohjaama itsehoitoryhmä osana julkista terveydenhuoltoa.

Projektikoordinaattori Sari Välimäki,

Jyväskylän kaupunki.

14.00 Kahvit.

14.30 Pysähtymisestä apua auttajalle. Tietoisen läsnäolon

menetelmä (mindfulness) tutuksi.

Psykologi Timo Teräsahjo, Aivoliitto ry.

15.15 Päivien päättäminen.

Ohjelma:

Hinta: yksi päivä kaksi päivää

AVH-yhdyshenkilöt/koordinaattorit 110 € 160 €

Pro AVH:n jäsenet 110 € 160 €

Muut 150 € 210 €

Hintaan sisältyvät ohjelma ja siihen merkityt kahvit ja lounaat sekä

luentomateriaali sähköisessä muodossa.

Ilmoittautuminen 12.4. mennessä: sähköisesti Aivoliiton sivujen

kautta www.aivoliitto.fi/koulutukset

Hotelli Holiday Inn:ssä on varattu edullinen huonekiintiö päivil-

le osallistujille. Jokainen hoitaa varauksensa ja maksunsa suoraan

hotelliin, tunnus ”Aivoliitto” on mainittava huonetta varattaessa.

Kiintiö on voimassa 13.4. saakka. Tämän jälkeen hotelli veloittaa sen

hetkisten hintojensa mukaan.

Hotellin varausyhteystiedot:

p. 03 24 55 100, e-mail: tampere.holidayinn@restel.fi

tai Restel keskusvaraamo, p. 020 055 055,

e-mail: my.reservation@restel.fi

Lisätiedot: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa,

riitta.tuusa@aivoliitto.fi, 040 543 7288

41AVH 1/2013

42 AVH 1/2013

Kirjahylly

PALJAIN JALOIN

– Tämä on elämäni mustin päivä.

Laura, tuore äiti ja aviovaimo,

saa puhelun lääkäriltä magneettiku-

vauksensa tuloksista. Diagnoosi on

tyly. Polven kierukkavammaepäily

muuttuu osteosarkoomaksi, reisi-

luuhun pesiytyneeksi luusyöväksi, ja

keuhkoissa piilee mahdollisesti etäis-

pesäkkeitä. Lauralla, nuorella lää-

ketieteen opiskelijalla, on edessään

toisenlaisten opintojen aika.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Pitää-

kö jalka amputoida? Kuinka käy Otso-

pojan ja Sofi a-puolison? Entä koko

parisuhteen? Voiko kaikki sittenkin

olla vain yhtä suurta väärinkäsitystä

ja kääntyä vielä valoisaksi? Vaikka

kello pysähtyy ja arki muuttuu vuo-

ristoradaksi, syövänkin kanssa voi silti

elää. Päivän kerrallaan.

Paljain jaloin -kirja on elämästään

kertaheitolla ulos temmatun ihmisen

vimmainen, muistoihin ja päiväkirja-

merkintöihin pohjautuva teos, joka

kääntyy lohdulliseksi kertomukseksi

vaivihkaa ohikiitävien päivien merki-

tyksestä.

Laura Save (1983–2012) oli lää-

ketieteen kandidaatti, joka menehtyi

ennen kuin sai tiedon kirjansa julkai-

susta.

Save, Laura: Paljain jaloin.

WSOY. 2013.

PUOLINAINEN

Nyt on jo kiire, ei ehdi selittää pojal-

le Maan vetovoimaa, murot mahaan

ennen kuin ne pehmenevät, vauhdil-

la töihin, mittari näyttää toistasataa,

vain yksi soitto kännykällä… sitten

hirvittävä rysähdys – ja arjen sekun-

tipeli pysähtyy.

Lisa Genovan kirjassa Puolinai-

nen kirjan päähenkilö Sarah saa aivo-

vamman, joka vie häneltä tietoisuu-

den kaikesta, mitä kehon ja näköken-

tän vasemmalla puolella tapahtuu.

Hän ei huomaa kätensä heiluvan

holtittomasti tai tarraavan rintaansa.

Kyseessä on neglect, neurologinen

oireyhtymä, joka aiheutuu joissain ta-

pauksissa aivoverenkiertohäiriön jäl-

keen. Tässä kunnossa ei pidetä kahta

palaveria yhtä aikaa, vaan opetellaan

elämän perusasioita uudelleen.

Puolinainen on julman, mutta va-

pauttavan naurun heläyttävä romaa-

ni kohtalosta, jota kukaan ei halua,

mutta joka koituukin pelastukseksi.

Mieleenpainuvalla tyylillä ja lääketie-

teellisellä uskottavuudella se kertoo

elämän mielekkyyden löytämisestä

sieltä, minne se eräänä kiireisenä aa-

muna unohtui.

Lisa Genovan ensimmäinen kirja

Edelleen Alice on syväsukellus Alzhei-

merin taudista sairastuneen, keski-

ikäisen naisen mieleen. Lisa Genova

hyödyntää romaaneissaan asiantun-

temustaan, sillä hän valmistui neuro-

tieteiden tohtoriksi Harvardin yliopis-

tosta. Hän on tutkinut masennuksen,

Parkinsonin taudin, huumeriippu-

vuuden sekä aivoverenkiertohäiriön

jälkeisen muistinmenetyksen mole-

kyylisiä syitä.

Genova, Lisa: Puolinainen.

WSOY. 2012.

ONNELLISUUSANSA

Onnellisuusansa on itsehoitoteos

niille, jotka haluavat luoda itselleen

merkityksellistä ja elinvoimaista elä-

mää ja oppia välttämään onnellisuus-

ansaa. Kirja sopii myös psykologeille,

terapeuteille, lääkäreille ja muille am-

mattilaisille, jotka työkseen auttavat

ihmisiä.

Mitä enemmän elämään kuulu-

vaa kärsimystä yrittää kontrolloida ja

välttää, sitä enemmän se aiheuttaa

ongelmia – ja pudottaa ihmisen on-

nellisuusansaan. Kirjassa esitellään

ainutlaatuinen ja tehokas ohjelma,

jonka avulla voi astua pois ansasta ja

kulkea kohti elinvoimaista ja rikasta

elämää.

Onnellisuusansa pohjautuu hy-

väksymis- ja omistautumisterapiaan

(HOT), jota voidaan soveltaa monen-

laisiin elämän ongelmiin. Mindful-

ness-harjoittelu on kirjassa keskei-

sessä osassa. Se auttaa muuttamaan

suhdetta ajatuksiin, tunteisiin, muis-

toihin ja kehon tuntemuksiin, minkä

myötä on helpompi rakentaa miele-

kästä, elinvoimaista ja omiin arvoihin

pohjautuvaa elämää.

43AVH 1/2013

Aivo

liitto ry

Tun

nu

s: 50

06

00

9

Info

: 12

00

00

00

3 V

AS

TAU

SLÄ

HE

TY

S

Va

staa

no

ttaja

ma

ksaa

po

stima

ksun

Tervetuloa jäseneksi!

Taita

keske

ltä ja

kiin

nitä

pu

ole

t yhte

en

.

✂

Onnellisuusansa kuuluu Onni-

kirjasarjaan, joka tarjoaa luotettavaa

tietoa, käytännön ohjeita ja virkistä-

viä uusia ajatuksia kaikille terveyttä,

tasapainoa ja tyytyväisyyttä arvosta-

ville ja etsiville lukijoille.

Harris, Russ: Onnellisuusansa – elin-

voimaa hyväksymisen ja omistau-

tumisen avulla. Suomentanut Arto

Pietikäinen. Duodecim. 2012.

POTILASTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Potilas voi mennä sairaalaan tai ter-

veyskeskukseen turvallisin mielin

luottaen siihen, että häntä hoidetaan

hyvin. Mistä kaikista asioista potilas-

turvallisuus koostuu?

Potilasturvallisuus on laadukkaan

terveydenhuollon ydinasioita. Vaikka

Suomessa on julkaistu lukuisia aihet-

ta käsitteleviä raportteja ja ohjeis-

tuksia sekä järjestetty kongresseja,

ei monellakaan terveydenhuollon

toimijalla ole kattavaa kokonaisku-

vaa potilasturvallisuuteen liittyvistä

asioista. Uutuuskirja kokoaa ensim-

mäistä kertaa yhteen oleellisen la-

kisääteisen, ohjeistetun ja tutkitun

tiedon aiheesta.

Terveydenhoito parantaa, mutta

se voi aiheuttaa myös haittaa poti-

laalle. Hyvä kliininen osaaminen on

potilasturvallisuuden perusta, mutta

ei yksinään riitä. Potilasturvallisuus-

taitojen omaksuminen edellyttää eril-

listä perehtymistä aiheeseen. Dosent-

ti Leena Maija Aaltosen ja professori

Per Rosenbergin toimittamassa Po-

tilasturvallisuuden perusteet -kirjassa

esitellään potilasturvallisuuden kes-

keiset periaatteet sekä tärkeimmät

parannuskeinot.

Uutuuskirja sisältää opettavai-

sia tapausselostuksia, ajankohtaisia

tilastoja ja analyysejä sekä arvioi-

ta lähivuosien kehitysnäkymistä ja

-ennusteista. Kirjassa korostetaan

syyllistämättömyyden periaatetta

vaaratilanteiden raportoinnissa sekä

moniammatillisen koulutuksen ja

yhteisharjoittelun tarvetta potilas-

turvallisuuden takaamiseksi.

Teos on tarkoitettu kaikille niille,

jotka haluavat tuntea ja oppia kes-

keiset potilasturvallisuuteen liittyvät

kliiniset ja lainsäädännölliset seikat.

Leena-Maija Aaltonen, Per Rosenberg

(toim.): Potilasturvallisuuden perus-

teet. Duodecim 2013.

Kirjastonhoitajana toimi

Päivi Seppä-Lassila.

44 AVH 1/2013

Haluan liittyä:AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin.

Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________

Allekirjoitus

✂

14.2 i Jakobstad och 18.2 i Vasa kl. 18-20 Föreläsning och diskussion om arv och testamente med advokat Björn Båsk 4.3 Föreläsning om utbildning och arbete på Optima i Nykarleby kl.18–20.30 Projektledare för OptiMax Anki Sundqvist och rektor för Optima i Nykarleby Sixten Snellman berättar om utbildning och arbete. Anki berättar vad OptiMax är och hur en arbetskonsulent arbetar. Sixten berättar om övergången från studier till arbetslivet både för personer med och utan pension. 23.3 Liv och rörelse-dag på Norrvalla i Vörå kl. 9.30–15 Både vuxna och barn prövar på olika sporter, t.ex. bollspel och cirkelträning tillsammans med sina familjer eller stödpersoner. Dagen avslutas med simning. 25.3 Studiebesök Lärum och Sensoteket i Vasa kl.18–21 Den pedagogiska handledaren Ulla Stina Åman berättar om Lärums material. Kaffe och avslappning i Sensoteket efteråt. Ändringar förbehållna.

Projektet finansieras av RAY och förvaltas av FDUV. Projektets styrgrupp består av representanter för Hjärnförbundet, Kårkulla samkommun, CP-förbundet, FDUV och Folkhälsan. Inom projektet finns sex föräldranätverksgrupper: NY! Stödgrupp i Helsingfors är för föräldrar som har barn med särskilda behov. Barnet behöver inte ha en fastställd diagnos. Gruppen ordnas i samarbete med Folkhälsans Familjerum och träffas i Folkhälsans seniorhus 19 mars och 17 maj kl.17–19 med temat din rätt till stöd och service. Föräldragruppen i Pargas träffas i Folkhälsanhuset 5 mars, 9 april och 14 maj kl. 18–20. Föräldragruppen i Raseborg träffas 26 februari, 26 mars och 23 april kl. 18.30–20.30. Föräldragruppen i Borgå träffas på Café Ankaret 12 mars och 16 april kl. 18.30–20.30. Föräldragruppen i norra Österbotten träffas 15 april och 13 maj kl.18–20.30. Föräldragruppen i mellersta och södra Österbotten träffas 9 april och 23 maj kl. 18–20.30. Vill du delta i gruppen närmast dig eller anmäla dig till en träff? Ta kontakt: Österbotten: Tina Holms 040 567 92 57, tina.holms@fduv.fi Nyland & Åboland: Marita Mäenpää 09 434 236 13, marita.maenpaa@fduv.fi

Gilla oss på Facebook: facebook.com/styrkagenomnatverk. På Facebook finns också en sluten diskussionsgrupp (sök diskussionsgrupp för föräldrar i Styrka genom nätverk), där du kan utbyta erfarenheter.

45AVH 1/2013

46 AVH 1/2013

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Ähtäriläinen 61-vuotias Raimo

Haaparanta sairasti kymme-

nen vuotta sitten pikkuaivo-

infarktin, jota seurasi neliraajahalva-

us.

Vakavan sairastumisen jälkeen ak-

tiivinen työelämä jää usein taakse ja

elämänarvot sekä -sisältö muokkau-

tuvat uudelleen. Omasta kunnosta ja

toimintakyvystä huolehtiminen tulee

tärkeäksi ja vie enemmän aikaa kuin

aikaisemmin. Päiviin ja viikkoihin ha-

luaa rakentaa itselleen mielekästä ja

hyödyllistä toimintaa, joka lisää omaa

hyvinvointia.

Yhdeksi tällaiseksi toiminnaksi

Raimo on löytänyt ratsastusterapian.

Hän on käynyt Lehtimäen opistolla

omakustanteisesti ratsastusterapias-

sa jo useamman vuoden ajan. Terapia

on aina samana päivänä ja samaan

aikaan niin, että se on yksi niistä asi-

oista, jotka tukevat säännöllistä viik-

korytmiä.

Raimo ratsastaa yleensä samalla

hevosella, joten hevoseen muodos-

tuu vahva luottamussuhde ja siitä

tulee kaveri, jota on mukava tulla

tervehtimään. Vuosien varrella Rai-

mon terapeutteina ovat jo ehtineet

olla suomenhevoset Pertsa, Lissu ja

Räiske.

Lehtimäen opistolla on käytettä-

vissä lämmin maneesi, jossa voidaan

ratsastaa huonoilla säillä. Raimo

nauttii kuitenkin ulkoilusta, ja ratsas-

tusterapiat on pääasiassa toteutettu

Ratsastusterapiasta apua

erilaisissa maastoissa. Suomen luon-

to eri vuodenaikoineen on tärkeä ele-

mentti terapiassa.

Luontokokemukset voimaannut-

tavat ja kohottavat mielialaamme.

Hevosen avulla pääsee maastossa

liikkumaan niillekin reiteille, jonne

apuvälineiden kanssa on hankala

mennä. Hevonen ikään kuin antaa

jalat ratsastajalleen ja kantaa hänet

osaksi luontoa.

Ratsastusterapiassa ratsastetaan

ilman satulaa, jolloin hevosen lämpö

ja liike pääsevät vaikuttamaan tehok-

kaasti ratsastajaan. Ratsastustera-

peutti valitsee kullekin ratsastajalle

rakenteeltaan ja liikkeiltään sopivan

hevosen.

Raimo pystyy siirtymään sopivan

korkuiselta rampilta itsenäisesti he-

vosen selkään. Hevosella on varus-

teena niin kutsuttu terapiavyö, jonka

kahvoista ratsastaja voi pitää kiinni ja

varmistaa asentoaan. Erilaisia huopia

ja pehmusteita käytetään aina sen

mukaan, kuinka pyöreäselkäinen

hevonen on. Hevosen selkärangan

tulee tuntua, jotta ratsastajan on

helpompi hahmottaa, milloin hän on

keskellä hevosen selkää, mutta se ei

saa kuitenkaan painaa.

Raimo on huomannut ratsastuk-

sen vaikuttavan etenkin jalkoja ren-

touttavasti. Ratsastuksen aikana jalat

laskeutuvat alemmas hevosen kyljille

ja lihakset pehmenevät. Käveleminen

ratsailla olon jälkeen on rytmikkääm-

pää kuin ennen ratsastusta. Säännöl-

linen terapiassa käyminen vaikuttaa

myös tasapainoon.

Ratsastusterapiassa käyminen on

sosiaalinen tapahtuma, jossa jaetaan

ratsastusterapeutin kanssa viikon

varrella tapahtuneet asiat. Myös te-

rapia-avustaja, joka taluttaa hevosta,

tuo oman lisänsä terapiassa tapahtu-

vaan vuorovaikutukseen. Ratsastus-

terapiassa asiakas kohdataan aina

kokonaisvaltaisesti.

Satu Halonen

kuntoutuspsykologi ja

ratsastusterapeutti-SRT.

Lisätietoja ratsastusterapiasta:

www.suomenratsastusterapeutit.net

Raimo lähtee ratsastamaan mieluiten luontoon.

Aa

rto

Ka

nta

la

47AVH 1/2013

On tärkeää avata yhdistysten toimintaa uusille

ihmisille, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita

liittymään jäseniksi. Kun AVH-kuntoutujat, hei-

dän läheisensä ja alan ammattilaiset saavat konkreettista

tietoa, mitä yhdistyksissä tapahtuu, heille on helpompaa

ja houkuttelevampaa tulla mukaan. Tästä hyötyvät sekä

yhdistykset että kuntoutujat ja läheiset.

Yhdistyksillä on nyt mahdollisuus kertoa toiminnas-

taan AVH-lehden sivuilla. Alla on avuksi joitain kysymyk-

siä, joihin voitte vastata kirjallisesti joko sähköpostitse tai

perinteisellä kirjeellä. Järjestötiedottaja Hanne Itärinne

muokkaa vastausten perusteella lehteen yhdistysesitte-

lyjä, joita julkaistaan AVH-lehdissä sitä mukaa, kun saam-

me vastauksia yhdistyksiltä. Yhteen lehteen mahtuu 1–3

esittelyä.

Mikäli kirjoittaminen tuntuu hankalalta, voitte sopia

Hanne Itärinteen kanssa ajan, jolloin hän haastattelee yh-

distyksenne edustajaa puhelimitse. Hannen puhelinnu-

mero on 050 36 23 217. Voitte kysyä tarvittaessa muitakin

lisäohjeita Hannelta.

Lauri ”Lassi” Kivioja täytti 70

vuotta 24.12.2012. Syntymä-

päivää juhlittiin Nivalan seura-

tuvalla 26.12. Lassi lahjoitti lahjaksi

saamansa kukkarahat 540 € Pyhä- ja

Lauri Kivioja 70 vuottaKalajokilaaksojen Aivohalvausyhdis-

tykselle.

Lassi sai aivoverenkiertohäiriön

noin 10 vuotta sitten. Hän on osal-

listunut jo muutaman vuoden ajan

Jokilatvan kansalaisopiston lausun-

tapiiriin ja on touhukkaana ihmisenä

suorittanut myös ajokortin uudel-

leen.

Armi ”pipopää” Parviainen

1. Yhdistyksen nimi.

2. Millä alueella yhdistys toimii?

3. Paljonko yhdistyksessä on jäseniä?

4. Minkälaista toimintaa yhdistys järjestää?

- Jos säännöllisiä kokoontumisia, kuinka usein ja

mitä siellä tehdään?

- Liikunta- tai harrastekerhoja? Minkälaisia?

- Retkiä tai matkoja? Minne viimeksi ja minne seu-

raavaksi?

- Tapahtumia tai juhlia?

- Vertaistukitoimintaa?

- Hankkeita tai projekteja?

- Yhteistyötä muiden järjestöjen tai virallisen sek-

torin kanssa?

5. Onko yhdistyksellä aluekerhoja ja jos on niin

missä?

6. Minkälaista toimintaa aluekerhot järjestävät?

7. Mitä muita etuja tai hyötyjä yhdistyksen jäsenyy-

destä on?

8. Mitkä ovat jäsenillenne yleensä mieluisimpia,

tärkeimpiä ja antoisimpia asioita, minkä vuoksi he

haluavat olla yhdistyksessä mukana?

9. Joku yhdistykseen liittyvä hauska sattumus tai

tarina vuosien varrelta tai joku kohokohta viime

ajoilta: jotain erityisen mukavaa, mitä olette yh-

dessä tehneet.

10. Miten uusi jäsen voi liittyä yhdistykseen? Mistä

löytää lisätietoja yhdistyksestä? Kotisivut, sähkö-

postiosoite tai yhteyshenkilö.

Haluatteko yhdistyksellenne näkyvyyttä AVH-lehdessä?

Liittäkää vastausten oheen 1–2 valokuvaa, jotka on

otettu jossain yhdistyksen tapahtumassa, kerhossa tai

muun toiminnan yhteydessä. Kuvat saisivat mieluiten ol-

la sähköpostin liitteenä jpg-muodossa, mutta myös pa-

perikuvia voi postittaa kirjekuoressa (kuvat palautetaan

lähettäjälle). Kertokaa, missä kuvat on otettu ja mitä niissä

tehdään. Jos kuvissa on selvästi ja tunnistettavasti henki-

löitä, muistattehan kysyä heiltä suostumuksen kuvien jul-

kaisemiselle. Kuvien julkaisuun pitää olla myös kuvaajan

lupa. Kertokaa myös kuvaajan nimi.

Liittäkää mukaan myös kyselyyn vastaajan nimi ja yh-

teystieto, jos Hannen pitäisi tarkistaa joku asia. Vastaajan

nimi ja tiedot eivät tule lehdessä esille.

Lähettäkää vastaukset ja kuvat järjestötiedottaja Han-

ne Itärinteelle:

Aivoliitto, järjestötiedottaja, Suvilinnantie 2, 20900

Turku tai sähköpostitse hanne.itarinne@aivoliitto.fi .

48 AVH 1/2013

Sairastuin vuonna 1989 kesken hektisten työ-kiireiden aivoinfarktiin. Sairauden jäljiltä ta-sapainoni oli huono, varsinkin oikean puolen hienomotoriikkani epätarkka ja puheeni sam-maltavaa. Palasin kuitenkin työhön, koska olin henkisesti kunnossa.

Käytin kävellessäni keppiä ja vasta kymmen-kunta vuotta sitten opin käyttämään rollaat-toria. Olin, jälleen kerran, kaatunut ja tällä kertaa murtanut lonkkani. Erään toisen kaa-tumisen jäljiltä ryhdyin käyttämään ajoittain pyörätuolia. Minulla on myös nivelongelmia. Jouduin siis vähitellen perehtymään erilaisiin kulkemisen apuvälineisiin.

Aikaa myöten jaksoin kävellä yhtäjaksoises-ti vain muutaman sata metriä. Kaiken lisäksi jalka saattoi pettää aivan yht’äkkiä antamatta minkäänlaista ennakkoaavistusta! Jouduin pyö-rätuoliin.

Olen siis vasta aikaa myöten ryhtynyt todella kokopäivätoimiseksi vammaiseksi. Koska taus-tallani on monipuolinen vaativa liikemieskoke-mus sekä insinöörin koulutus ja ajattelutapa, olen yrittänyt ottaa selkoa sosiaali- ja terveys-toiminnan tavoitteista, termeistä ja organisaa-tioista. Menestys on ollut huono. Olen joutunut myöntämään, etten osaa niitä vieläkään!

Olen nyt hankkinut useamman kuukauden ajan kokemuksia sähköpyörätuolista. En ole ollut tyytyväinen sairaalan minulle toimittamaan laitteeseen. Pääasiallinen syy on se, että laite on liian painava ja vaatii siten joko hissillisen auton tai aikamoisen osiksipurkamisen.

Olenkin myös yrittänyt hankkia tietoa netistä vastaavista apuvälineistä. Taustastani johtuen olen miettinyt, minkälaisen apuvälineen minä todella tarvitsisin ja onko ehkä muitakin, jotka tarvitsisivat sellaisen.

Kävi ilmi, ettei Suomessa ole pyörätuolien teol-lista valmistusta, ammattitaitoa ja kehittämis-intressiä. Julkishallinnon apuvälineyksiköiden ihmiset ovat enemmän varasto- ja huoltoam-mattilaisia kuin apuvälineiden kehittäjiä. To-delliset markkinaperusteet ja kehittämisinto näyttivät olevan Yhdysvalloissa.

ONKO (SÄHKÖ)PYÖRÄ(TUOLI) JO KEKSITTY?Rollaattorien ja pyörätuolien lukumäärästä se-kä niiden käyttäjien sairauksista sai huonosti tietoja. Useimmiten mentiin tietosuojaesteiden taakse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi karkeasti, että rollaattoreja ja pyörätuo-leja olisi vakituisessa käytössä Suomessa lähes 200 000 kappaletta. Käyttäjinähän ovat vam-maiset ja vanhukset, jotka fyysisesti tarvitsevat liikkumiseensa apuvälinettä ja henkisesti ovat aktiivisia ja halukkaita säilyttämään elämän-piirinsä mahdollisimman laajana.

Tarvitsemme siis Citykulkurin. Sen ominaisuu-det ovat niin itsestään selvät, että minua on häirinnyt se, miksei sellaista laitetta ole jo ole-massa. Vaikuttaa siltä, että maittain vaihtelevat suhtautumiset vammaisiin ja kulkuvälineisiin ovat ehkä olleet esteenä sen kehittämiselle.

Aikana, jolloin ihminen on valloittanut kuun, ei voi olla Amerikan konsti tehdä sähkötoimista kävelyn apulaitetta, joka• on niin kevyt, että keskiverto autoilija jaksaa nostaa sen autonsa tavaratilaan• on niin siro, että käyttäjä ulottuu avaamaan ulko-ovetkin• on niin liikenteellinen, että talvisissakin olois-sa kulkee vaivatta ja turvallisesti esteettömiksi tarkoitetuilla reiteillä ilman avustajaa.

Lähtökohtana olkoon sähköpyörätuoli, jolla käyttäjä liikkuu kaupunkiympäristössä ja vie laitteensa pyörätuolimaisesti sisälle virastoon, kauppaan, ravintolaan jne. Olen nyt pyytämäs-sä alan suurimmilta valmistajilta näkemyksiä Citykulkurin ratkaisuista ja hinnoista.

Tampereelle annan moitteet siitä, että siellä on erittäin vähän todella esteettömiä reittejä itselli-selle pyörätuolikulkijalle, vai pitäisikö etupyörää suurentaa (?). On aika mielenkiintoinen tilanne, kun pyörätuoli ei nousekaan suojatiellä jalka-käytävälle ja liikennevalot jo vaihtuvatkin ...

Pasi AsikainenPirkanmaan AVH-yhdistyksen jäsen

Terveiseni

49AVH 1/2013

Aivojen hoitoa

Ihminen, käytä harkiten kalliita aivojas,ne ainutkertaiset, meillä kaikilla lienee,kun kerrot hoidolle kaikkia vaivojas,aivomuistit sun kauas taapäin vienee.

Puheenaiheet tai innostus kiihdyttää,anna aivoilles hetken lepo.Sen latauksen saat, mi jäljelle jää,saat nauttia taas, mik on aivojes teho.

Tunnet aivojes kyvyn, kun sulta kysytään,miten kauan, monet asiat muistissa pysyy.Joka hetki ja aika, mik valveilla eletään,on aivotoiminnan tuote, sitä keltä vain kysyy.

Niin paljon kun lääkkeitä keksitty on,ne kaikki tuskin, aivovaurion tullessa auttaa.jos itse et auta, oot kovin avuton,sun omatuntosi, silloin apua huutaa.

Niin kalliit aarteet aivomme on,elon kehrää ne meissä säätää.Niiden toiminta heille, on korvaamaton,et turhaan laske, hoitojen määrää.

Yks Lyytinen

Juoksen henkeni edestä

Jo aikaa nuoruudessaniolin kuullut oppia opettajain.Oli kerrottu monet sairaudet pahat,oli tullut tutuksi monen taudin riskit.

Oli mennyt aikaa,monia vuosia hyviä.Kun tuo paha riskiminuunkin iski.

Meni kävelykunto,jäi jäljelle itsetunto.Vaan kun minut hyväänhoitoon saatettiin,siellä jalat taas kuntoon laitettiin.Ja kun nyt olen tässä,kiitän elämästäja pidän kiinni ohjeesta tuosta;muista henkesi edestä juosta.

Kerttu RäsänenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimi-tetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi . Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee jul-kaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2013 tarkoitetut aineistot 2.5.2013 mennessä. Lehden teema on uudet hoitomuodot.

RU

NO

RU

UT

U

50 AVH 1/2013

www.pkssk.fi

Parikkalan 1. apteekki59100 Parikkala

puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekkipuh. 05-435 256

ROVAKAIRA OYwww.rovakaira.fi

Vaasan sairaanhoitopiirinkuntayhtymä

Vaasan keskussairaalawww.vshp.fi

ARKKITEHTITOIMISTOJURVAINEN & PESOLA OY

Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinkipuh. 0207 661 030

LAPVÄÄRTIN APTEEKKILapväärtintie 729, Lapväärtti

puh. (06) 222 1110

ALAVUDENFYSIKAALINEN HOITOLAITOSFysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN

Kuulantie 5 G, 63300 Alavuspuh. 06-5111 224, 040 512 7134

Tilitalja OyVuorikatu 35 A, Lahtipuh. 0400 833 126

www.tilitalja.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Malmin FysioterapiaKirkonkyläntie 8, Helsinki

puh. 09-345 1551

LUMON OY

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

VIRKISTYSUIMALA LEPPÄKERTTU OY

www.vesileppis.fi

WIPAK OYNastola

Täydenpalvelunpitopalvelua

� Astiat, liinat, tarjoilu

� Myös astioiden vuokraus

Tilaukset ja tiedustelut044 588 5192

Yläkyläntie 52, 48410 Kotka

SJL - FJFSuomen Journalistiliitto - Finlands Journalistförbund ry.

Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna

51AVH 1/2013

Yhdistykset alueittain

AFAATIKOT JA OMAISET RYAFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

afaatikot.yhdistysavain.fi Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail35@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYAFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.aivohalvaus.netVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Keskiviikkokerho Heidi Elorantap. 040 540 8884yhdistys@afasiakeskus.fi

Keskustelukerho ”Stafat”Leena Malkamäkip. 040 503 1863

Svenska afasiklubbenVictoria Mankkit. 0400 909 904

Boccia-kerhoKauko Karilap. 09 389 2106km.karila@kolumbus.fi

KeilailukerhoOsmo Rytköläp. 09 385 9241

JoogaryhmäHeidi Viheriäläp. 040 584 3188

Porvoon kerhoMatti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Vantaan kerhoRaimo Nikkanenp. 040 730 4973

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä 

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot 

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettulap. 044 270 9013timo.kettula@kolumbus.fi

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Eija Pyötsiä (puheenjohtaja)Salmenvuorentie 66, 45410 Uttip. 0400 932 433eija.pyotsia@gmail.comLeena Punkanen (sihteeri)Kulotie 23, 45200 Kouvolap. 040 773 0887leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistyksen puhelin 044 344 1988

HierontakerhoPohjolatalon VeturiElma Mäkinenp. 0400 335 097

UimakerhoKuusankosken uimahalliElma Mäkinenp. 0400 335 097

Haminan kerhoEsa VitikainenPanimokatu 2 a B, 49400 Haminap. 040 547 4473esa.vitikainen@pp.inet.fi

Karhulan kerhoAsko VepsäLähdemaantie 4, 48750 Kotkap. 050 582 8770asko.vepsa@kymp.net

Karhulan jumppakerhoEskolan palvelukeskusAsko Vepsäp. 050 582 8770

Kuusankosken kerhoElma MäkinenNäkintie 27, 45700 Kuusankoskip. 0400 335 097

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Ulla Parkkonen (sihteeri)p. 050 555 2945ullaparkkonen@gmail.com

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Tee testi

Elämän suola ei ole purkissa

www.pienipaatospaivassa.fi

52 AVH 1/2013

Yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095

carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työ-ikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho LieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RYSisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324sisko.paivarinta@saunalahti.fi

Forssan aluekerhoTuula Rantala p. 03 4191 2760tuula_rantala@surffi .net

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 014 2690 063

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuovi Katajap. 040 844 7561

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto:Lähteenkatu 2–4, 33500 TampereToimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–15.p. 0400 608 284 (arkisin 10–16)toimisto@piravh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina NissenNeitsytpolku 6, 39200 Kyröskoskip. 040 704 5156

KalakeisaritRisto Ahlmanp. 0400 961 687risto.ahlman@gmail.com

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoArja GrönforsRantakoto ry ParkanoNiementie 2, 39700 Parkanop. 0400 952 556

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhoMatti Pelttari p. 0400 876 646

Virtain kerhoSatu Solja p. 040 5555 301

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RYKauko Vesanto (pj.)Langintie 43, 28600 Porip. 040 580 1371kauko.vesanto@gmail.comToimisto:Esa MäkinenEsivallankatu 1, 28120 Porip. 02 633 2444esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran kerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034, p. 0400 594 681

Huittisten kerhoHeikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään kerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilöAnne Saunamäki, p. 040 539 0012

Alavuden kerho Veli-Matti ManninenNiittylammentie 13, 63880 Kukonkyläp. 040 715 7826

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Seinäjoen seudun kerhoAnne Saunamäki,p. 040 539 0012

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin kerhoMerja Alkup. 040 736 9528

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla

23.9.2013 saakka

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Pekka Lehtonen (pj.)Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoop. 0400 504 443pekka.lehtonen@gmail.comLiikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 0400 504 443

Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne JosefssonNissnikuntie 7 D 18, 02430 Masalap. 040 126 1966

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi Liisa Sidorow (jäsenasiat)Korvenniityntie 5, 15460 Mäkeläp. 050 338 1944liisa.sidorow@windowslive.com

Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

53AVH 1/2013

Yhdistykset alueittain

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fi

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi /halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi

Imatran kerhohalvaus@gmail.com

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799maija.myllymaki@pp.inet.fi

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705hannu.harkonen@oyk.fi

Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414kona7@luukku.com

Perjantaikerhoks. Anna-Leena Yli-Hakola

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerhoTaina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesip. 040 5224 261 taina.else@gmail.com

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 1233tarja.varis@mbnet.fi

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.comSirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Juankosken kerhoKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807pirjo.eilola@dnainternet.fi Helena Pullinenp. 02 823 2746

Rauman kerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat)Liisa Mankinen (siht.)p. 044 200 5844liisa.mankinen@pp.inet.fi

Laitilan aluekerhoAsko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.comPirkko Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi

Paraisten aluekerho (svensk)Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081birgitta.rittinghaus@gmail.com

Mynämäen alueen AivokerhoReino Kairavuo p. 050 337 0688reino.kairavuo@dnainternet.net

Salon aluekerhoNiilo Henell (pj.)p. 02 736 0614, 050 307 4916niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)armi.elo@lamminniemi.fi

54 AVH 1/2013

Yhdistykset alueittain

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

KAINUUN AIVOYHDISTYS RYhttp://kainuunaivoyhdistys.nettisivu.org/Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoReijo Huotarip. 045 135 0084reijo.huotari@hotmail.fi

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMarja PistoMetsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmip. 044 031 0957marja.pisto@hotmail.com

Utajärven kerhoRitva LeinonenPalvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvip. 050 917 7346ritva.leinonen@oulunkaari.com

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.)p. 040 566 5848pekka.brostrom@pp.inet.fi

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RYLiisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi Maria-Lena Siirilä (sihteeri)Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkolap. 0400 768 186

Boccia-kerhoSeppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esko Saari (pj.)p. 040 845 4840esko.saari10@luukku.com Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri)p. 040 5944 183alpaavilainen@gmail.com Oiva Jurmu (vertaistukivastaava)p. 040 504 1577oiva.jurmu@gmail.com

Inarin kerho- ja retkitoimintaSeija Jokelap. 044 311 4182jokirinne@hotmail.comKari Tammelap. 040 837 7691kari.tammela@gmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Kemijärven neurokerhoPaavo Kauhanenp. 040 758 6846pkauha@suomi24.fi

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.avhy-kemi.comEero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RYSari Dunder (pj)p. 040 861 8621dunder66@gmail.comAnne Pulkkinen (siht.)p. 040 828 6131anpulkkinen@suomi24.fi

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com 

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi

Oulun afasiakerhoSeppo Toivanen p. 040 556 2882 seppojaliisa@gmail.com

Oulun toimintakerhoSari Dunderp. 040 861 8621dunder66@gmail.com

Pudasjärven kerhoKeijo Rääpysjärvip. 040 752 2018keijo.raapysjarvi@gmail.com

Tyrnävän kerhoSeija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi Parviainen (pj)Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

Ylivieskan alueen neuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

AVH-AMMATTILAISETkoulutussuunnittelijaRiitta TuusaHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREp. 040 5437 288

Suomen Pro AVH ryTom Anthoni (puheenjohtaja)tom.anthoni@aivoliitto.fi p. 050 568 9145

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Siilinjärven aluekerhoRaija Hokkanenp. 044 517 0348

Suonenjoen AivoParkkiKalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden aluekerhoPaula Riehkalainenp. 040 741 7690paula.riehkalainen@gmail.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

55AVH 1/2013

Yhteystiedot

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi , www.aivoliitto.fi

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi .

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Soile Kohvakka p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26 p. 040 543 7287Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Mari Lujala p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi .Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

Kirjat keskustelun tueksi henkilön

kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia?

Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla.

Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku