Avauspuheenvuoro

Euroopan parlamentin täysistunnossa

Puhuttu teksti

Ursula von der Leyen

Euroopan komission puheenjohtajaehdokas

Strasbourg

16. heinäkuuta 2019

Avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin

täysistunnossa

Arvoisa puhemies

Arvoisat parlamentin jäsenet

Tasan 40 vuotta sitten Simone Veil, ensimmäinen Euroopan parlamentin puhemieheksi valittu nainen, esitti visionsa yhtenäisemmästä ja oikeudenmukaisemmasta Euroopasta.

On hänen ja muiden eurooppalaisten esikuvien ansiota, että saan tänään esittää teille oman visioni Euroopasta.

Sillä nyt, 40 vuotta myöhemmin, voin ylpeänä todeta, että vihdoinkin on valittu nainen ehdolle Euroopan komission puheenjohtajaksi.

Saan kiittää siitä kaikkia niitä, jotka ovat ylittäneet esteitä ja rikkoneet rajoja. Saan kiittää siitä kaikkia niitä, jotka ovat rakentaneet yhteisille arvoille perustuvaa yhtenäistä Eurooppaa, jossa vallitsee rauha.

Eurooppa-aate on ohjannut koko elämääni ja uraani sekä äitinä että lääkärinä ja politiikkaan osallistuvana naisena.

Simone Veilin kaltaisten edelläkävijöiden rohkeus onkin Eurooppa-visioni ytimessä.

Sellainen rohkeus vie eteenpäin myös Euroopan komissiota, jota olen valmis johtamaan.

***

Ursula von der Leyen – Euroopan komission puheenjohtajaehdokas

4

Arvoisa puhemies

Arvoisat parlamentin jäsenet

Euroopan perustajaisät ja -äidit rakensivat maailmansotien raunioille perustan, jolta nousi valtava hanke: rauha.

Vahvemmat yhteismarkkinat ja mahdollisuus käydä kauppaa, matkustaa, tehdä tutkimusta ja työskennellä vapaasti yli rajojen. Tänä päivänä 500 miljoonaa eurooppalaista elää vapauden ja vaurauden alueella, joka ulottuu Riiasta Limassoliin ja Ateenasta Lissaboniin.

Lasteni sukupolvi ei voi kuvitellakaan elämää ilman tunnetta tästä yhteisestä eurooppalaisesta kodista. Kun tämä onnekas sukupolvi syntyi, ajattelimme me vanhemman sukupolven edustajat myös, että näin tulee aina olemaan.

Tänä päivänä on kuitenkin jokaiselle selvää, että meidän on jälleen taisteltava ja noustava puolustamaan Eurooppaamme. Kaikkialla maailmassa joudutaan vastaamaan murrosilmiöihin, eikä Eurooppa ole poikkeus.

Väestönmuutokset, maailmantalouden globalisaatio, työelämän nopea digitalisoituminen ja tietenkin ilmastonmuutos. Yksikään näistä kehityssuuntauksista ei ole uusi, sillä tutkijat ovat puhuneet niistä jo kauan. Uutta sen sijaan on se, että me kohtaamme ja tunnemme niiden vaikutukset nyt konkreettisesti Euroopan kansalaisina, asuinmaastamme riippumatta.

Kyse voi olla kuivuudesta kärsivistä suomalaisista viljelijöistä tai hengenvaarallisesta helleaallosta kärsivistä ranskalaisista: me kaikki tunnemme hyvin konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset. Kyse voi olla irlantilaisesta eläkeläisestä, jonka on opeteltava käyttämään verkkopankkia, tai puolalaisesta työntekijästä, jonka on 20 vuoden työuran jälkeen hankittava lisäkoulutusta edes säilyttääkseen työpaikkansa: me kaikki tunnemme konkreettisesti digitalisaation vaikutukset. Kyse voi olla Euroopan alueista, joilla kouluja ja sairaaloita suljetaan tai joilla yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa: me kaikki tunnemme konkreettisesti väestönmuutoksen vaikutukset.

***

Kaikki tämä on synnyttänyt tunteen siitä, että asiat eivät ole enää hallinnassa. Että siteet yhteisöissämme ovat höltyneet. Mikään näistä haasteista ei katoa. Näihin kehityssuuntauksiin on reagoitu eri tavoin. Toiset kääntyvät kohti autoritaarisia järjestelmiä, toiset taas pyrkivät ostamaan maailmanlaajuista vaikutusvaltaa ja luomaan riippuvuussuhteita investoimalla satamiin ja teihin. Jotkut taas turvautuvat protektionismiin.

Mikään näistä vaihtoehdoista ei sovi meille. Me haluamme monenvälisyyttä ja reilua kauppaa. Puolustamme sääntöihin perustuvaa järjestystä, koska tiedämme, että se on meidän kaikkien etujen mukaista. Meidän on toimittava eurooppalaiseen tapaan. Sitä varten meidän on kuitenkin ensin palautettava yhtenäisyytemme. Jos olemme yhtenäisiä sisäisesti, kukaan ei voi hajottaa meitä ulkopuolelta käsin.

Jos onnistumme tasoittamaan sisäiset eromme, tämän päivän haasteista voi tulla huomisen mahdollisuuksia.

Avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa

5

Päästöjen vähentäminen

edellyttää toimia meiltä

kaikilta ja kaikilta

toimialoilta.

Päästöillä on oltava hinta,

joka saa meidät

muuttamaan tapojamme.

Tämä on eurooppalainen

toimintatapa:

Asetamme tavoitteet

korkealle.

Emme unohda ketään.

Tarjoamme

mahdollisuuksia.

Kunnianhimoisempi Euroopan unioni Polttavin haasteemme on säilyttää maapallo terveenä. Se on aikamme suurin tehtävä ja mahdollisuus. Haluan, että Euroopasta tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten meiltä vaaditaan rohkeutta tarttua toimeen yhdessä. Nykyinen tavoitteemme päästöjen vähentämisestä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ei riitä.

Meidän on pyrittävä parempaan. Meidän on asetettava kunnianhimoisemmat tavoitteet. Hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä kahdessa vaiheessa vuoteen 2030 mennessä 50:llä tai jopa 55 prosentilla. EU johtaa kansainvälisiä neuvotteluja, jotta muiden suurten talouksien tavoitetasoa saataisiin nostettua vuoteen 2021 mennessä. Todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi ei nimittäin riitä, että EU asettaa tavoitteet korkealle – se meidän on tehtävä – vaan ilmastotoimiin on saatava mukaan koko maailma.

Tämän tavoitteen toteuttamiseksi esitän heti toimikauteni 100 ensimmäisen päivän aikana viherelvytystä Euroopassa koskevan ohjelman (Green Deal for Europe). Esitän myös kaikkien aikojen ensimmäisen ehdotuksen EU:n ilmastosäädökseksi, jossa vuoden 2050 tavoitteet vahvistetaan laissa.

Tavoitetason nostaminen edellyttää myös suuren mittakaavan investointeja. Julkinen raha ei yksinään riitä. Aionkin esittää kestävän Euroopan investointiohjelmaa ja muuttaa osan Euroopan investointipankista ilmastopankiksi. Näin saadaan seuraavan vuosikymmenen aikana käyttöön biljoonan euron investoinnit.

Näin saadaan aikaan muutos. Tämä edellyttää toimia meiltä kaikilta ja kaikilta toimialoilta, ilmailusta meriliikenteeseen ja siihen, miten me itse kukin matkustamme ja elämme. Päästöille on asetettava hinta, joka saa meidät muuttamaan tapojamme. Näiden toimien täydentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset yritykset voivat kilpailla tasavertaisin edellytyksin, otan käyttöön myös päästötullit hiilivuotojen välttämiseksi.

Se, mikä on hyväksi maapallolle, on hyväksi myös Euroopan asukkaille ja alueille. Olen luonnollisesti tietoinen koheesiorahastojen merkityksestä. Mutta

tarvitsemme jotain enemmän. Tarvitsemme kaikkien kannalta oikeudenmukaisen siirtymän. Kaikki alueemme

eivät ole samalla lähtöviivalla, vaikka maali on kaikille sama. Siksi aion ehdottaa, että heikoimmassa

asemassa olevien auttamiseksi perustetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Tämä on eurooppalainen toimintatapa: Asetamme tavoitteet korkealle. Emme unohda ketään. Ja tarjoamme mahdollisuuksia. Jos haluamme toteuttaa tämän kunnianhimoisen ohjelman, tarvitsemme vahvaa taloutta. Sillä jos

haluaa käyttää rahaa, se on ensin ansaittava.

Tätä varten meidän on vahvistettava taloutemme selkärankaa: pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ne ovat

Ursula von der Leyen – Euroopan komission puheenjohtajaehdokas

6

innovatiivisia ja yritteliäitä, joustavia ja ketteriä. Ne luovat työpaikkoja ja tarjoavat nuorille ammatillista koulutusta. Mutta ne voivat tehdä tämän kaiken vain jos niille on tarjolla pääomaa kaikkialla unionin valtavilla sisämarkkinoilla. Poistetaan kaikki esteet! Avataan ovi! Tehdään pääomamarkkinaunionista vihdoin todellisuutta. Pk-yrityksemme ansaitsevat sen.

Tämä on tehtävä vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Meidän on varmistettava, että tarvittavat investoinnit ja uudistukset voidaan toteuttaa. Sitä varten on käytettävä kaikki mahdollinen sääntöjen sallima jousto. Olemme ylpeitä taloudestamme. Haluamme tehdä siitä vahvemman.

Yksi asia on kuitenkin selvä: Ihmiset eivät palvele taloutta, vaan talous palvelee ihmisiä. Sosiaalisen markkinataloutemme puitteissa meidän on sovitettava yhteen markkinat ja sosiaaliset näkökohdat. Sen vuoksi tarkistan talouspolitiikan EU-ohjausjakson painopisteitä, jotta varmasti pysymme kestävän kehityksen tavoitteissamme.

Pidän myös kiinni oikeudenmukaisesta verotuksesta, olipa kyse perinteisistä tai digitaaliyrityksistä. Teknologiajättiläiset saavat toki kerätä valtavia voittoja Euroopassa, sillä meillä on avoimet markkinat ja pidämme kilpailusta. Mutta jos voitot perustuvat siihen, että ne hyödyntävät eurooppalaista koulutusjärjestelmää, työntekijöitä, infrastruktuuria ja sosiaaliturvaa, emme voi hyväksyä sitä, että ne keräävät voittoja, mutta eivät maksa juuri lainkaan veroja siksi, että ne käyttävät hyväksi verojärjestelmäämme. Jos ne haluavat hyötyä, niiden on myös kannettava osansa rasitteista.

Euroopan täyden potentiaalin hyödyntäminen

Arvoisat parlamentin jäsenet

Eurooppalaiseen toimintatapaan kuuluu myös se, että hyödynnämme koko potentiaalimme: Euroopan inhimillisen potentiaalin, osaamisen ja monimuotoisuuden. Meidän on luotava oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi unioni. Tämä ajatus vie minua eteenpäin jokaisena päivänä, jona hoidan tehtävääni – niin kuin se on tehnyt koko urani ajan.

Olemme päässeet pitkälle niistä ajoista, kun perheasioista vastaavana ministerinä taistelin vanhempainrahan tai lasten päivähoidon puolesta. Taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta ei kuitenkaan pääty koskaan. Työtä tekevien perheiden on edelleen liian vaikea turvata toimeentulonsa Euroopassa. Haluan varmistaa, että työnteko kannattaa. Sosiaalisessa markkinataloudessa jokaisen kokopäivätyötä tekevän olisi ansaittava vähimmäispalkka, joka takaa kohtuullisen toimeentulon. Tätä varten laadimme asiaa koskevat puitteet, joissa otetaan tietysti huomioon eri työmarkkinoiden ominaispiirteet. Minusta ihanneratkaisu olisi se, että työnantajajärjestöt ja ammattiliitot neuvottelevat vähimmäispalkoista keskitetysti kunkin alan tai alueen tarpeiden mukaisesti. Olen toki tietoinen siitä, että on olemassa erilaisia malleja, mutta meidän on laadittava yleiset puitteet. Haluan myös paremman suojan niille, jotka menettävät työpaikkansa, kun taloutemme joutuu vaikeuksiin. Eurooppalainen työttömyysetuuksien jälleenvakuutusjärjestelmä tukisi talouksiamme ja työntekijöitämme ulkoisten häiriöiden aikana. Kansallisten työttömyysvakuutusten lisäksi Euroopassa tarvitaan jälleenvakuutusjärjestelmä pahojen ulkoisten häiriöiden varalta.

Haluan myös lisätä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nuorten hyväksi. Nuorten työttömyysaste on Euroopan tasolla 14,2 prosenttia, mutta vaihtelee maittain 5 prosentista 40 prosenttiin. Tätä ei voida hyväksyä. Nuoret pyrkivät elämässä eteenpäin, he haluavat tehdä työtä, he haluavat tulevaisuuden – meidän tehtävämme on varmistaa, että he voivat saavuttaa

Avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa

7

tavoitteensa. Siksi huolehdin siitä, että nuorisotakuu, jonka panin alulle ollessani työministerinä neuvostossa, toimii mahdollisimman hyvin kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi tuen Euroopan parlamentin ehdotusta Erasmus+ -ohjelman määrärahojen kolminkertaistamisesta seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa.

Meidän on huolehdittava heikoimmassa asemassa olevista: lapsistamme. Meidän on torjuttava köyhyyttä. Seitsemän lapsen äitinä tiedän, että jos lapset saavat koulutusta ja terveellistä ruokaa ja voivat harrastaa urheilua ja musiikkia rakastavassa ympäristössä, sillä voi olla ratkaiseva vaikutus koko heidän elämäänsä. Tarvitsemme lapsitakuun, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla lapsilla, jotka ovat Euroopassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, on kaikkein perustavimmat oikeudet, kuten oikeus terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Näiden lasten tukeminen avaa heille mahdollisuuksia ja maksaa itsensä myöhemmin takaisin moninkertaisesti. Tämä on osa toimintasuunnitelmaani sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi.

Aloitan näyttämällä esimerkkiä: Huolehdin siitä, että komissioni jäsenten keskuudessa vallitsee sukupuolten tasa-arvo. Jos jäsenvaltiot eivät ehdota riittävästi naiskomissaareja, en epäröi pyytää uusia nimiä. Vuodesta 1958 lähtien EU:ssa on ollut 183 komissaaria. Heistä vain 35 on ollut naisia. Se on alle 20 prosenttia. Naisia on kuitenkin puolet väestöstä. Haluamme meille kuuluvan osuuden näistä paikoista. Meidän on myös puhuttava avoimesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Jos joka viides nainen Euroopan unionissa on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja 55 prosenttia naisista on kohdannut seksuaalista häirintää, kyseessä ei selvästikään ole vain naisten ongelma. Ehdotan, että naisiin kohdistuva väkivalta lisätään luetteloon EU:n perussopimuksessa määritellyistä rikoksista. Euroopan unionin olisi myös liityttävä Istanbulin yleissopimukseen.

Olen vakuuttunut siitä, että jos onnistumme tasoittamaan välillämme olevat erot, olemme vahvempia unionina.

Eurooppalaisten arvojen puolustaminen

Arvoisat parlamentin jäsenet

Eurooppalaisen sivilisaation kehto on kreikkalainen filosofia ja roomalainen oikeus. Euroopan mantereemme eli synkintä aikaansa, kun johdossa olivat diktaattorit ja oikeusvaltioperiaate unohdettiin. Eurooppalaiset ovat vuosisatoja taistelleet ankarasti vapautensa ja itsenäisyytensä puolesta.

Oikeusvaltioperiaate on paras väline näiden vapauksien puolustamiseksi ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi unionissa. Siksi meillä ei ole varaa tinkiä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta. Ei missään tilanteessa. Aion huolehtia siitä, että hyödynnämme kattavasti kaikkia EU:n tasolla käytettävissä olevia välineitä. Lisäksi annan täyden tukeni EU:n laajuiselle oikeusvaltiomekanismille. Selvyyden vuoksi: uusi väline ei ole vaihtoehto nykyisille välineille, vaan se täydentää niitä.

Komissio toimii myös jatkossa riippumattomana perussopimusten valvojana. Oikeus toimii puolueettomasti. Oikeusvaltioperiaatetta on puolustettava kaikkialla, missä sitä loukataan.

***

Arvoisat parlamentin jäsenet

Ursula von der Leyen – Euroopan komission puheenjohtajaehdokas

8

Eurooppalaiset ovat

vuosisatoja taistelleet

ankarasti vapautensa ja

itsenäisyytensä puolesta.

Siksi meillä ei ole varaa

tinkiä

oikeusvaltioperiaatteen

kunnioittamisesta. Ei

missään tilanteessa.

Oikeusvaltioperiaate on yleismaailmallinen. Sitä sovelletaan kaikkiin. Viiden viime vuoden aikana Välimerellä on hukkunut yli 17 000 ihmistä. Siitä on tullut yksi maailman vaarallisimmista rajoista. On velvollisuutemme pelastaa ihmishenkiä merellä, ja perussopimusten ja yleissopimusten nojalla on oikeudellinen ja moraalinen velvollisuutemme kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa.

Euroopan unioni voi puolustaa ja sen on puolustettava näitä arvoja. Euroopan unioni tarvitsee inhimilliset rajat. Meidän on pelastettava, mutta pelkkä pelastaminen ei riitä. Meidän on vähennettävä laitonta muuttoliikettä, torjuttava ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa – se on järjestäytynyttä rikollisuutta –, ja meidän on turvattava oikeus turvapaikkaan ja parannettava pakolaisten tilannetta esimerkiksi luomalla humanitaarisen avun käytäviä tiiviissä yhteistyössä YK:n pakolaisasiain komissaarin kanssa. Tarvitsemme empatiaa ja päättäväistä toimintaa.

Olen tietoinen siitä, miten vaikeita ja repiviä keskusteluja tästä asiasta käydään. Meidän on puututtava monien oikeutettuihin huolenaiheisiin ja tutkittava, miten voimme voittaa mielipide-erot. Aion ehdottaa uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta, johon liittyy myös Dublin-järjestelmän uudistamisen jatkaminen.

Näin voimme palata kaikilta osin toimivaan vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, jolla on keskeinen merkitys eurooppalaisen vaurauden ja turvallisuuden ja eurooppalaisten vapauksien edistäjänä. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen ytimessä on vahvistettu Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex). Frontexin käyttöön on saatava 10 000 rajavartijan

pysyvät joukot, mutta ei vasta vuonna 2027, vaan paljon aikaisemmin, ainakin vuoteen 2024 mennessä.

Euroopan turvapaikkajärjestelmä on saatettava ajan tasalle. Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän on

oltava nimenomaan yhteinen. Meillä voi olla vakaat ulkorajat vain, jos annamme riittävästi apua niille jäsenvaltioille, jotka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi joutuvat ottamaan vastaan suurimmat paineet.

Tarvitsemme solidaarisuutta. Meidän kaikkien on autettava toisiamme. Tarvitsemme uuden tavan jakaa vastuuta. Meidän on tehtävä lähtö- ja

kauttakulkumaille oikeudenmukaisia yhteistyötarjouksia, jotka ovat molempien osapuolten

etujen mukaisia. Tarvitaan diplomatiaa, talouskehitystä, investointeja, vakautta ja turvallisuutta, jotta ihmisille

voidaan antaa toivoa tulevaisuudesta.

Haluan kertoa teille tarinan siitä, mitä tämä tarkoittaa. Neljä vuotta sitten minulla oli onni toivottaa tervetulleeksi kotiini 19-vuotias pakolainen Syyriasta. Hän ei puhunut lainkaan saksaa, ja sisällissodan kokemukset olivat haavoittaneet häntä syvästi. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, hän puhuu sujuvasti saksaa, englantia ja arabiaa. Hän on päivisin yhteisönsä johtohahmo ja ammattikoululainen, ja iltaisin lukio-opiskelija. Hän on innoituksen lähde meille kaikille. Jonain päivänä hän haluaa palata kotiin.

Avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa

9

Yhteisen puolustuksemme

kulmakivi tulee aina

olemaan NATO.

EU pysyy aina

transatlanttisena, mutta

siitä on tultava entistä

eurooppalaisempi.

Vastuullinen johtaja maailmassa

Arvoisat parlamentin jäsenet

Puolustusministerinä olen käynyt monta kertaa tällä sodan runtelemalla alueella. En koskaan unohda Irakin entisen presidentin Fuad Masumin sanoja: Haluamme tänne enemmän Eurooppaa. Maailma vaatii enemmän Eurooppaa. Maailma tarvitsee enemmän Eurooppaa.

Uskon, että Euroopalla pitäisi olla vahvempi ja yhtenäisempi ääni maailmassa – ja sen on toimittava nopeasti. Siksi meillä on oltava rohkeutta tehdä ulkopolitiikkaa koskevia päätöksiä määräenemmistöllä. Ja seistä niiden takana yhdessä.

Yhteisen puolustuksemme kulmakivi tulee aina olemaan NATO. EU pysyy aina transatlanttisena, mutta siitä on tultava entistä eurooppalaisempi. Tätä varten on perustettu Euroopan puolustusunioni. Työmme Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionin kehittämiseksi on osa kokonaisvaltaista turvallisuutta. Vakauttamiseen liittyvät aina diplomatia, sovinnonteko ja jälleenrakentaminen.

EU:n joukot toimivat poliisien, diplomaattien ja kehitysaputyöntekijöiden rinnalla. Nämä miehet ja naiset ansaitsevat kaiken kunnioituksemme ja tunnustuksen Euroopan väsymättömästä palvelemisesta.

***

En voi puhua Euroopasta mainitsematta ystäviämme Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vuonna 2016 tapahtui ensi kertaa, että jäsenvaltio päätti erota Euroopan unionista. Kyseessä on vakava päätös. Pidämme päätöstä valitettavana, mutta kunnioitamme sitä. Tuon päätöksen jälkeen Euroopan unioni on yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisen hallituksen kanssa tehnyt lujasti töitä, jotta Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista voisi tapahtua hallitusti.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kanssa tehty erosopimus tuo varmuutta siihen, missä brexit aiheuttaa epävarmuutta: kansalaisten oikeuksien turvaamiseen ja rauhan ja vakauden säilyttämiseen Irlannin saarella. Nämä kaksi ovat myös minulle keskeisiä tavoitteita.

Olen kuitenkin valmis lykkäämään eroamispäivää uudelleen, jos lisäaika on tarpeen hyvästä syystä. Joka tapauksessa Yhdistynyt kuningaskunta tulee aina olemaan EU:n liittolainen, kumppani ja ystävä.

Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle Arvoisat parlamentin jäsenet

Kun tulin Strasbourgiin 13 päivää sitten, sanoin tulleeni kuuntelemaan teitä. Olen kuullut huolenaiheitanne, toiveitanne ja odotuksianne. Poliittiset suuntaviivat, jotka toimitan teille tänään, perustuvat keskusteluihimme. Olen tehnyt kuulemani perusteella omat päätelmäni ja päätökseni.

Ursula von der Leyen – Euroopan komission puheenjohtajaehdokas

10

Minusta tuli eurooppalainen, kunnes

myöhemmin opin, että olen saksalainen ja alasaksilainen.

Ja siksi minulla on vain yksi tavoite: Euroopan yhdistäminen ja vahvistaminen.

Ensinnäkin haluan, että Euroopan kansalaisilla on johtava ja aktiivinen rooli unionin tulevaisuuden rakentamisessa. Haluan, että kansalaiset saavat äänensä kuuluville Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, joka alkaa vuonna 2020 ja kestää kaksi vuotta.

Toiseksi haluan, että parannamme yhdessä kärkiehdokasjärjestelmää. Siitä on tehtävä näkyvämpi laajemman äänestäjäkunnan silmissä. Meidän on myös tarkasteltava Euroopan parlamentin vaalien ylikansallisten ehdokaslistojen merkitystä välineenä, joka täydentää eurooppalaista demokratiaa.

Ja kolmanneksi – kyllä, kannatan Euroopan parlamentin aloiteoikeutta. Kun parlamentti jäsentensä enemmistöllä hyväksyy päätöslauselmia, joissa pyydetään komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia, sitoudun esittämään pyynnön perusteella säädöksen, noudattaen kaikilta osin suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita ja parempaa sääntelyä koskevaa periaatetta.

Olen vakuuttunut siitä, että vahvempi kumppanuus välillämme auttaa osaltaan kansalaisia saamaan äänensä kuuluviin.

Euroopan lupaus Arvoisa puhemies

Isäni oli 15-vuotias, kun hirvittävä sota, jossa maani oli kylvänyt kuolemaa ja tuhoa Euroopassa ja siirtänyt pakolla ihmisiä pois kotiseuduiltaan, päättyi.

Hän kertoi tästä ajasta usein lapsilleen – minulle ja kuudelle sisarukselleni. Isäni kertoi etenkin siitä, mitä hänelle oli

merkinnyt se, että muut maat olivat jälleen ojentaneet meille kätensä ja ottaneet meidät takaisin demokraattisten

kansojen piiriin. Isäni aloitti uransa hiili- ja teräsyhteisössä ja sanoi meille alkuaikoina: Me käymme jälleen kauppaa keskenämme, ja kun käydään kauppaa, solmitaan ystävyyksiä, eivätkä ystävät ammu toisiaan.

Isäni toimi Hans von der Groebenin kabinettipäällikkönä Hallsteinin komissiossa ja myöhemmin kilpailuasioista vastaavana pääjohtajana. Tämän vuoksi olen syntynyt Brysselissä ja minusta

tuli eurooppalainen, kunnes myöhemmin opin, että olen saksalainen ja alasaksilainen. Ja siksi minulla on

vain yksi tavoite: Euroopan yhdistäminen ja vahvistaminen.

Jokainen, joka haluaa yhdessä kanssani vahvistaa Eurooppaamme ja antaa sen kasvaa ja kukoistaa, saa minusta puolelleen intohimoisen liittolaisen. Sitä vastoin jokainen, joka haluaa heikentää tai pirstoa Eurooppaamme tai tehdä tyhjäksi sen arvot, saa minusta peräänantamattoman vastustajan.

Elämänsä ehtoopuolella isäni muutti tarinaansa Euroopasta. Hän ei enää puhunut niin paljon sodasta. Hän sanoi: Eurooppa on kuin pitkä avioliitto, jossa rakkaus ei enää ensimmäisen päivän jälkeen kasva vaan syvenee. Sillä me tiedämme, että voimme luottaa toisiimme sekä hyvinä että huonoina aikoina. Sillä me tiedämme, että riitelemme mutta teemme aina sen jälkeen sovinnon. Sillä me emme koskaan unohda, miksi solmimme tämän liiton.

Avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa

11

Kaikki me nyt täällä läsnä olevat elämme Euroopassa, joka on kasvanut, kypsynyt ja tullut vahvaksi 500 miljoonan ihmisen yhteisöksi. Yli 200 miljoonaa heistä antoi äänensä vaaleissa. Tällä Euroopalla on vaikutusvaltaa. Se haluaa ottaa vastuun itsestään ja ympärillään olevasta maailmasta.

Tämä ei aina ole helppoa – sen tiedän – se on usein kivuliasta ja raskasta, mutta se on arvokkain velvollisuutemme! Kansalaiset haluavat nähdä, että saamme aikaan tuloksia ja edistystä. Nuoret vaativat niitä meiltä. Lapseni ovat oikeassa sanoessaan minulle: Älä yritä voittaa aikaa, vaan käytä se hyödyksi.

Tämän vuoksi olen täällä ehdokkaana tänään. Tämän vuoksi tarvitsen teidän apuanne ja tukeanne. Tämän vuoksi kutsun mukaan kaikki eurooppalaiset. Eurooppa on arvokkainta, mitä meillä on: kauan eläköön Eurooppa!