AVAIMET MUOVIONGELMAN - WWF · mutta niissäkin esiintyy ongelmia kierrätyksen vähäisyydessä ja...

AVAIMET MUOVIONGELMAN

RATKAISUUN

VAROITUS: Muoviroskat saastuttavat luontoa, vaarantavat eläinten hyvinvoinnin ja uhkaavat eliöyhteisöjä. Mikromuovia löytyy niin ruuista, joita syömme kuin ilmasta, jota hengitämme.

2019INT

REPORT

Muovi ei ole lähtökohtaisesti huono keksintö: se on ih-misen kehittämä materiaali, joka on tuonut mukanaan huomattavia yhteiskunnallisia hyötyjä. Kuitenkin tavat, joilla yritykset ja yhteisöt muovia käsittelevät ja se, mi-ten yhteiskunta käyttää muovia poisheitettävänä kerta-käyttöhyödykkeenä, ovat tehneet muoviroskaantumi-sesta maailmanlaajuisen ympäristökatastrofin.

Muovia on massatuotettu teollisesti vasta noin 60 vuot-ta, mutta lähes puolet kaikista tänä päivänä maailmaa roskaavista muovituotteista on valmistettu vuoden 2000 jälkeen. Yli 75 prosenttia kaikesta koskaan tuote-tusta muovista on jo nyt roskaa.

Tämä lyhennelmä pohjautuu WWF:n vuonna 2019 tuot-tamaan Solving plastic pollution through accountability -raporttiin. Siinä WWF kehottaa valtioita, teollisuutta ja kansalaisia tunnustamaan, että nykyinen muovien käsittelytapa on epäonnistunut. Muoviroskaongelman järjestelmätason ratkaisun puuttuminen sekä kansal-lisella että kansainvälisellä tasolla hidastaa yhteiskun-tien ja talouden kestävää kehitystä. Tämä aiheuttaa suo-ria negatiivisia vaikutuksia ympäristölle, eläinlajeille ja ihmisille.

WWF KUTSUU KAIKKIA RATKAISEMAAN

MAAILMAN- LAAJUISEN

MUOVI- ONGELMAN

NYKYINEN MUOVINKULUTUKSEN LISÄÄNTYMINEN VIITTAA KRIISIN

LAAJENTUMISEEN. VOIMME KUITENKIN MUUTTAA KEHITYSKULUN KAIKKI

OSAPUOLET SITOUTTAVALLA VASTUULLISELLA TOIMINNALLA.

KUTSU TOIMINTAAN

ISBN 978-952-5242-49-2

Avaimet muoviongelman ratkaisuun 54 Avaimet muoviongelman ratkaisuun

0

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

1960 1950 1990 1980 1970 2000 2016 2030

Kuva 1: Maailmanlaajuinen muovintuotanto 1950-2030 (arvio), miljoonaa tonnia

Lähde: Dalberg analysis, Jambeck & al (2017)

MUOVISTA ON TULLUT KAIKKIALLA MAAILMASSA

KÄYTETTÄVÄ MATERIAALI, JOKA TUOTTAA VAKAVIA

ONGELMIA LUONNOLLE, YHTEISKUNNALLE JA

MAAILMANTALOUDELLE

KAIKESTA TUOTETUSTA MUOVISTA (104 MILJOONAA TONNIA) UHKAA JOUTUA LUONTOON 2030 MENNESSÄ BUSINESS AS USUAL -SKENAARION MUKAAN

ARVIOLTA 80 % MAAILMAN MERTEN MUOVIROSKASTA TULEE MAALTA

KAIKESTA KOSKAAN TUOTETUSTA MUOVISTA ON JO JÄTETTÄ

1/3

80%

75%

Vuoden 2000 jälkeen maailmassa on tuotettu yhtä paljon muovia kuin sitä ennen yhteensä. Neitseellisen muovin tuotanto on kasvanut 200-kertaiseksi vuodesta 1950, ja vuoden 2000 jälkeen tuotanto on kasvanut 4 % vuodessa24. Vuonna 2016 vuosituotanto ylsi 396 miljoonaan tonniin, mikä vastaa 53 kiloa muovia vuodessa jokaista maapallon ihmistä kohden. Muovintuotannon hiilidioksidi-päästöt olivat tuolloin 2 biljoonaa tonnia, mikä on lähes 6 % koko vuoden hiili- dioksidipäästöistä9. Jos kaikki ennustettu muovintuotantokapasiteetti rakennetaan, tuotanto voi kasvaa tästä 40 % vuoteen 2030 mennessä2.

PUOLET VUOSIEN 1950 JA 2016 VÄLILLÄ TUOTETUSTA

MUOVISTA ON VALMISTETTU VUODEN 2000 JÄLKEEN.

ENNUSTE


Muovijätteestä on tullut kaikkialla läsnä oleva saaste, joka uhkaa luonnon ekosysteemejä, yhteiskuntia ja globaalia taloutta. Planeetan maaperä, makeat vedet sekä meret ovat saastuneet suuri- ja pienikokoisilla muovikappaleilla eli makro- ja mikromuovilla6. Vuosi vuodelta sekä ihmiset että eläimet nielevät yhä enemmän nano- ja mikromuovia juomavedestä, ja tämän kokonaisvaikutukset ovat vielä tuntematto-mia7. Muovisaaste tappaa villieläimiä ja vahingoittaa luonnon ekosysteemejä, ja lisäksi muovinpolton hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä8. Muoviteolli-suuden ja muovinpolton tuottamat hiilidioksidipäästöt kasvavat joka vuosi. Nykyään 4 % vuosittain tuotettavasta öljystä ja kaasusta käytetään muovin valmistukseen9.

Nykyisellään muovisaastumisen kustannukset eivät jakaannu tasaisesti tai oikeudenmukaisesti kaikille muovin tuotannosta ja käytöstä hyötyville ta-hoille. Muovin arvoketjuun ei sisälly globaalia järjestelmää, jolla muovialan yritykset saataisiin vastuuseen tuotteistaan myynnin jälkeen12. Laskevat tuotantokustannukset ovat saaneet aikaan neitseellisen muovin myynnin kasvun13, joka oli vuonna 2016 jo 396 miljoonaa tonnia, ja samalla muovin myyntihinta on laskenut14. Tästä huolimatta tuottajat eivät ole missään vastuussa tuotannon negatiivisista vaikutuksista, eikä neit-seellisen muovin hinta heijasta sen todellisia kustannuksia luonnolle ja yhteiskunnalle12.

Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa muoviteollisuutta ei ole pidetty laskennallisesti tarpeeksi energiaintensiivisenä, jotta sitä olisi määrätty hiilisäätelyn piiriin15. Muovi-tuotteiden valmistajilla on vain rajallinen vastuu tuotteidensa vaikutuksista muoviros-kaantumiseen ja saastumiseen. Päätökset tuotteen materiaaleista uudelleenkäytettävyy-den tai kierrätettävyyden kannalta sekä materiaalin käytön määrästä tehdään muualla kuin tehtaalla eivätkä valmistajat useinkaan pääse osalliseksi tuotesuunnitteluun16. Käy-tännössä tämä tarkoittaa, etteivät tuottajat itse ole missään vastuussa tuottamastaan muovijätteestä. Samalla kannustimet ovat riittämättömät pelkästään jo muovijätteen keräämiseksi, saati kierrätyksen tai uudelleenkäytön järjestämiseksi16.

Jätteiden päätyminen luontoon on seurausta toimimattomasta jätehuol-tojärjestelmästä. Tiedetään, että tehokas muovijätteen keruu on suoraan suhteessa valtion tuloluokan kanssa2 (Kuva 3). Rahoituksen puute on mittava haaste matalan ja keskiluokan tulotason maissa, mikä johtaa matalaan muovin keräysasteeseen, avoin-ten kaatopaikkojen korkeaan osuuteen jätteen loppusijoituksessa sekä valvomattomaan maantäyttöön. Jätteen keruuaste on keskimäärin korkeampi korkean tulotason maissa, mutta niissäkin esiintyy ongelmia kierrätyksen vähäisyydessä ja kaatopaikkojen ja pol-ton suosimisessa2. Epäonnistuminen jätteen lajittelussa tai jätehuollossa johtaa jätteen

Vuodesta 2000 maailmassa on tuotet-tu yhtä paljon muovia kuin kaikkina edeltävinä vuosikymmeninä yhteen-sä. Tuotanto on lisääntynyt nopeasti tällä vuosisadalla, koska muovi on materiaalina halpaa, monikäyttöistä ja toimivaa1. Nämä ominaisuudet ylläpitävät poisheitettävien muovituotteiden tuotantoa. Lähes puolet kaikista uusista muovituotteista muuttuu jätteeksi alle kolmessa vuodessa. Ongelma on vain vuosikymmeniä vanha, mutta yli 75 prosenttia kaikesta maailmassa koskaan tuotetusta muovista on jo jätettä2.

Jätteiden vääränlaisen hävittämisen vuoksi arviolta kolmasosa muovista päätyy luontoon; maalle, makeisiin vesiin ja meriin3. Nopea muovinkulutus tuottaa valtavia määriä jätettä, jota maa-ilman valtiot eivät pysty käsittelemään oikein. Tällä hetkellä arviolta 37 prosenttia muovijätteestä käsitellään väärin (Kuva 2). Tällä tarkoitetaan keräämättä jätettyä, luontoon heitettyä ja laittomalle tai hoitamattomalle kaatopaikalle dumpattua muo-via4. Suurimman osan tästä hoitamattomasta muovijätteestä uskotaan saastuttavan maaekosysteemejä. Arviolta noin 80 % meriin päätyneestä jätteestä on alun perin pe-räisin maalta5.

ASKELEET ONGELMAN RATKAISEMISEKSI

– WWF:N NO PLASTICS IN NATURE -STRATEGIA

Viitteet: (1) Oletus, että kaikki kaatopaikat korkean tulotason maissa ovat hoidettuja perustuen Maailmanpankin “What a waste 2.0” raportin tietoihin; (2) Poislukien muovin hävikki keruuprosessin aikana; (3) Ellei erityisesti spesifioitu “kontrolloiduiksi” tai “sanitoiduiksi” kaatopaikoiksi, kaatopaikat ylemmän ja alemman keskitulon sekä matalan tulotason maissa on katsottu kontrolloimattomiksi tai määrittelemättömiksi. Lähde: Dalberg analysis, Jambeck & al. (2015), World Bank (2018), SITRA (2018), European commission (2001)

Kuva 2: Yleiskatsaus muovin jätehuollon virroista

Jätehuollon piirissä oleva

muovijäte

Jätehuoltoprosessi Kuvaus

% 2016 tuotetusta muovijätteestä

Virallisen jätehuollon

ulkopuolinen muovijäte

• Jätevirrasta kierrätykseen erilliskerätty muovi2

• Jätteen kontrolloitu läjittäminen maalle ilman esikäsittelyä tai vähäisellä esikäsittelyllä. Koh-teessa vaatimusten mukainen kaasujen monito-rointi, jätteen tiivistäminen ja maapeittotoiminta.

• Muovin poltto kontrolloidussa teollisessa prosessissa, jossa palokaasun tuotanto on lainsäädännön mukaisissa rajoissa.

Kontrolloitu kaatopaikka1

Kierrätys

Kaupallinen poltto

• Kerätyn jätteen dumppaus maalle, mereen ja makeisiin vesiin. Vaihtoehtoisesti roskaaminen tai säätelämätön muovijätteen käsittely kuten avotulella poltto.

• Kontrolloimaton muovijätteen käsittely sekä hallinnoimaton kaatopaikka.

• Loppukäyttäjän kunnalliseen jätekeräykseen viemättä jättämä muovijäte joka ei päädy hallinnoituun jätteenkäsittelyyn.

Kerätyn jätteen dumppaus

Kontrolloimaton kaatopaikka3

Keräämättä jäävä jäte 11

12

14

15

20

28

63% jätteestä

tehokkaasti käsiteltyä

37% jätteestä

puutteelisesti käsiteltyä

ja vaarassa päätyä

luontoon

MUOVI-ROSKAANTUMISEN

KUSTANNUKSET EIVÄT TULE

TUOTTAJILLE JA MYYJILLE, JOTKA

HYÖTYVÄT MUOVIN TUOTANNOSTA JA

KÄYTÖSTÄ

Kuva 3: Muovijätteen käsittelytapojen osuudet (tuloluokittain, 2016)

Jäte kontrolloiduilla kaatopaikoilla Jätteen dumppaus

Jäte huonosti kontrolloiduilla kaatopaikoilla

Korkean luontoon pääsyn riskin jätteenkäsittelymenetelmät

Jätteen polttoJätteen keruu kierrätykseen

Modernit jätteenkäsittelymenetelmät

84%

6%

6%4%

48%

33%

11%8%

24%

28%

20%

12%16%

43%1%

25%

31%

Alempi keskitulotasoYlempi keskitulotasoKorkea tulotaso Alhainen tulotaso

Lähde: Dalberg analysis, Jambeck & al (2014), World Bank (2018), SITRA (2018)


sijoittamiseen avokaatopaikoille tai dumppaamiseen luontoon4. Maailmanlaajuinen ky-vyttömyys huolehtia muovijätteestä johtaa lopputulokseen, jossa kolmannes kaikesta maailman muovijätteestä päätyy maalle ja meriin3.

Muovin suljetun kierrätysjärjestelmän syntymisen estää tällä hetkellä sekä kierrätysteollisuuden kyvyttömyys lisätä kapasiteettiaan että kuluttajien rajalliset mahdollisuudet valita ympäristön kannalta kestäviä vaihtoehto-ja muoville. Tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia muovijätteestä kerätään kierrätet-täväksi. Euroopassa kierrätykseen kerätyn muovijätteen hävikki prosessin aikana on lähes puolet kaikesta kerätystä muovista, sillä suurta osaa muovista ei voi käyttää ter-veydelle tai turvallisuudelle vaarallisen kontaminaation tai huonon laadun vuoksi16. Li-säksi suurin osa kierrätetystä muovista on laadultaan neitseellistä muovia huonompaa, jolloin sen kauppahinta on alhaisempi ja käyttötarkoitukset rajatut. Tästä huolimatta kierrätyksen kapasiteetin kasvattaminen on paras keino sekalaisen ja kontaminoitu-neen muovijätteen laatuongelmien parantamiseksi. Samalla tuotantoyksikköjen kasvat-taminen parantaa kierrätyksen taloudellista kannattavuutta. Kierrätyslaitosten käyt-tökustannukset ovat tällä hetkellä korkeat jätteidenkeruun ja lajittelun kustannusten sekä kierrätetyn muovin rajallisten markkinoiden vuoksi17. Ympäristölle ystävällisten neitseellisen muovin vaihtoehtojen määrä on edelleen pieni, ja tukimekanismit muovia korvaavien vaihtoehtojen kehittämiselle ovat vasta kehitteillä18.

Jos käyttäytymisemme jatkuu samanlaisena kuin tähän asti, vuonna 2030 muovin kulutuksen on arvioitu kaksinkertaistavan käsittelemättömän muovijätteen määrän maapallolla. Vaikutukset kohdistuvat näkyvimmin meriin. Systeemitason ongelmat muovin arvoketjussa saavat aikaan sen, että muoviroskaa on halvempi päästää luontoon kuin käsitellä ja kierrättää se arvoketjun loppupäässä, ja muutokset vuoteen 2030 mennessä eivät ole riittäviä näiden järjestelmään sisäänraken-nettujen virheiden takia13 (Kuva 4). Jatkuva saastuminen on vakava uhka elinympäris-töille sekä niissä eläville eläimille ja ihmisille. Kulutuksen kasvaessa muovin poltosta johtuvat hiilidioksidipäästöt voivat kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä, sillä ny-kyiset polttolaitosten rakennussuunnitelmat Aasian alueella ennustavat 7,5 % vuotuista polton lisääntymistä20. Tämä on huolestuttavaa, sillä ympäristösopimukset painottavat hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tarvetta.

Muovin negatiiviset vaikutukset ovat sidoksissa haavoittuvaan jätteen kaup-pajärjestelmään, jolla on vaikeuksia sopeutua kansallisiin kaupankäynnin säädösten muutoksiin. Esimerkiksi kun Kiina vuoden 2018 alussa kasvatti vastaan-ottamansa jätemuovin standardia, G7-maat eivät voineet enää viedä kontaminoituneita kotitalousmuovijätteitään Kiinaan21. Koska 2/3 kaikesta maailman ulkomaille viedystä

X3 CO2 -PÄÄSTÖJÄ

MUOVIN POLTON HIILIDIOKSIDI-

PÄÄSTÖT VOIVAT KOLMINKERTAISTUA

VUOTEEN 2030 MENNESSÄ

Kuva 4: Yhteenveto muovisaastumiseen johtavista virheistä muovin arvoketjussa

Muovin tuotanto

1Muovin käyttö

2Jätteen keräys

3 5Kierrätys-markkinat

Jätteen käsittely

4Elinkaari

Systeemi-virheet

Muovin hinta ei sisällä tuotteen negatiivisia vaiku-tuksia luonnolle ja yhteiskunnalle

Muovin halpa hinta ajaa tuottei-den kertakäytön bisnesmalleihin

Matala keruuaste ja riittämätön jätteiden lajittelu monilla alueilla

Matala kierrätys- aste ja korkea huonosti hallin-noidun jätteen-käsittelyn määrä

Alhaisempi laatu ja kierrätetyn raakamateriaalin vähäinen arvo

Tulos KOLMANNESMUOVIJÄTTEESTÄ PÄÄTYY

MUOVISAASTEEKSI LUONTOON

muovijätteestä oli tähän asti mennyt Kiinaan, nämä muutokset kaupan liikkeisiin lisä-sivät edelleen muovisaasteongelmaa. Ilman Kiinan jätehuoltojärjestelmää 111 miljoonaa tonnia muovijätettä tulee päätymään luontoon vuoteen 2030 mennessä22, ellei koko jär-jestelmään tehdä suuria muutoksia. Kiinaan muovia vievien maiden täytyy nyt joko ko-rottaa kontaminaatiostandardejaan tai panostaa omaan muovinkierrätysteknologiaan. Muutoin kansainvälinen muovijätteen kauppa pysyy haavoittuvana, mikä lisää edelleen muovijätteen aiheuttamia haittoja luonnolle.

Muovisaastumisen hallitsemattoman lisääntymisen pysäyttämiseksi tar-vitaan välittömiä toimenpiteitä. Lisäksi vaaditaan koordinoituja aloitteita, jotta muovintuotannon eri osapuolet saadaan vastuullisiksi ”muovin yhteis-maan ongelman” (tragedy of the commons, suom. huom.) ratkaisemiseksi. Muovin halpuus ja monikäyttöisyys ovat johtaneet lukemattomiin eri käyttötarkoituksiin monilla teollisuuden aloilla. Pakkausteollisuus on suurin neitseellisen muovin käyttäjä, ja esimerkiksi vuonna 2015 se oli vastuussa lähes 40 prosentista kaikesta vuonna 2015 tuotetusta muovista13. Rakennusteollisuus ja autoteollisuus ovat toiseksi ja kolmannek-si suurimpia muovin käyttäjiä. Autoteollisuudessa käytössä ovat hyvin tiukat kierrätys-standardit, joista voisikin ottaa oppia kaikkiin muovin arvoketjun osa-alueisiin.

Nykyisessä Business as usual -skenaariota toteuttavassa järjestelmässä hyöty muovin käytöstä tulee yksilölle tai yritykselle, mutta haitat koituvat luonnolle ja koko yhteiskun-nalle. Tämän vuoksi 104 miljoonaa tonnia muovia voi päätyä luontoon vuoteen 2030 mennessä (Kuvat 5 ja 6).

Muovittoman luonnon saavuttamiseksi tarvitaan systeemitason muutos, jossa otetaan käyttöön strategiset väliintulot koko muovin arvoketjun pi-tuudelta. Uusi strategia voidaan rakentaa olemassa olevien aloitteiden pohjalle kuten kertakäyttömuovien käytön kieltoihin ja kansallisen lainsäädännön uudistuksiin pe-rustuen. Pohjaksi tarvitaan sitova kansainvälinen sopimus, joka sisältää selkeät käytännön suunnitelmat lainsäädännön vaatimuksista maille sekä kaupalliset kannus-timet, joiden avulla jaetaan vastuu muovintuotannon ympäristöhaitoista koko muovin-tuotannon ja myynnin arvoketjulle. Lisäk0si kuluttajien käyttäytymiseen tulee kiinnittää huomiota luomalla vaihtoehtoja ja tarjoamalla tietoa vastuullisesta muo-vinkäytöstä ja kierrätyksestä.

104M TONNIA

TÄMÄNHETKISET PONNISTELUT MAAILMANLAAJUISEN JÄTE-

HUOLLON KEHITTÄMISEKSI OVAT RIITTÄMÄTTÖMIÄ

PYSÄYTTÄMÄÄN ENNUSTETUN 104 MILJOONAN MUOVITONNIN

PÄÄTYMISEN LUONTOON VUOTEEN 2030 MENNESSÄ

Kuva 5: Ennuste muovin elinkaaresta 2030, (M t, BAU skenaario)

Viitteet: (1) Muovi vaarassa päätyä polttoon avotulella; (2) Vain kontrolloidut polttolaitokset.

Lähde: Dalberg analysis, Jambeck & al (2014), World Bank (2018)

Muovi tuotanto

Muovin käyttö

2Jätteen keruu

3 5Kierrätys- markkinatJätteen käsittely

4

78%

27%

163

624 186

438 50388 77

34140

20117

3530

396

Muovin tuotanto

Neitseellinen

Kierrätetty

Käytössä oleva muovi

Tuotettu jäte

Keräämättä jäänyt jäte

Kerätty jäte

Kontroll. kaatopaikat

Ei-kontroll. kaatopaikat1

Poltto2 Kierrätys

Kierrätettyjen tuotteiden uudelleenkierrätys

Dumppaus1

2016 2030

310254

1


Kuva 6: Muovin luontoon pääsyn vaikutukset business as usual -skenaariossa (miljoonaa tonnia, 2030)

128

186438

31055

9310420

148

34

50

Muovijätettä 2016

Hoitamat. kaatopaikka

Kierrätys

Jätemäärän kasvu 2030

Dumppaus1

Keräämätön jäte

Jätteenkäsittely-kapasiteetti 2016

Poltto2

CO2 päästöt voivat kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä jätteen-polton vuoksi

Jätteenkäsittely-kapasiteetin lisäys on riittämätön py-säyttämään muovin päätymisen luontoon jätteen tuotannon odotetun lisääntymisen vuoksi

Tuotettu jäte 2030

Olemassaoleva jätteenkäsittely- kapasiteetti 2016

Jätteenkäsittely- kapasiteetin kasvu 2030 mennessä

Hallinnoimaton jäte 2030

+41%

Viitteet: (1) Muovi joka on vaarassa päätyä avotulella poltettavaksi; (2) Kontrolloitu laitoksissa tapahtuva jätteenpoltto.

Lähde: Dalberg analysis, Jambeck & al (2014), World Bank (2018)

Kuva 7: Järjestelmätason ratkaisu muovin luontoon pääsyn pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä140M TONNIA

VUONNA 2016 POLTETTIIN 47 MILJOONAA TONNIA

MUOVIJÄTETTÄ. BUSINESS AS USUAL

-SKENAARIOSSA TÄMÄN MÄÄRÄN ENNUSTETAAN

NOUSEVAN 140 MILJOONAAN POLTETTUUN MUOVI-

TONNIIN 2030 MENNESSÄ

No Plastic in Nature -strategian lähestymistavalla muoviroskan tuotantoa voidaan vähentää 57 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samalla voidaan vähentää neitseellisen muovin tuotantoa lähes puoleen verrattuna nykyiseen business as usual -malliin. Vähentämällä kertakäyttömuoveja, joiden elinkaari on alle vuosi, on mahdollista vähentää muovin käyttötarvetta lähes 40 prosenttia vuoteen 2030 mennes-sä. Tällä muovin käytön vähentämisellä ja samanaikaisella kierrätetyn muovin käytön lisäämisellä on mahdollista vähentää neitseellisen muovin tuotantoa 188 miljoonaa ton-nia vuodessa. Näin saadaan aikaan mainittu 57 prosentin käytön lasku.

Lopettamalla jätteen väärä käsittely sekä lisäämällä muovin uusiokäyttöä voidaan saada aikaan järjestelmä, joka ei roskaa luontoa (Kuva 7). Samalla voidaan luoda yli miljoona työpaikkaa muovinkierrätykseen ja kierrätysmuovin tuo-tantoon23. Vaihtoehtona business as usual -skenaarioon tässä No Plastics in Nature -skenaariossa rakennetaan riittävä kierrätyskapasiteetti, jolla voidaan kierrättää 60 prosenttia muovijätteestä – yhteensä 113 miljoonaa tonnia. Jätemuovien puhtaampi la-jittelu eri muovilaaduiksi sekä tuotteiden suunnittelu helposti kierrätettäviksi mahdol-listaisi tasaisen ja korkealaatuisen kierrätysmuovin saannin. Näin voidaan luoda pohja kasvavan kierrätysjärjestelmän kehittämiseksi. Tällä sektorille voisi syntyä yli miljoona uutta työpaikkaa20. Se, kuinka paljon työpaikkoja on mahdollista luoda, riippuu kierrä-tyksen määrän kasvusta suljetun kierron muovinkierrätysjärjestelmässä sekä tehtaiden käsittelytehokkuudesta. Kaiken käytetyn muovin kerääminen kierrätykseen estäisi ar-violta 50 miljoonan muovitonnin päätymisen luontoon. Viimeinen suuri askel muovi-jätteen luontoon päätymisen estämiseksi vaatii avokaatopaikkojen käytön lopettamista. Näin saataisiin pysäytettyä arviolta 54 miljoonan muovitonnin päätyminen luontoon.

Kaikkien muovin arvoketjun toimijoiden tulee tähdätä yhteiseen päämää-rään maailman muoviroskaantumisen pysäyttämiseksi ja muovin arvoket-jun korjaamiseksi. Tämä päämäärä voidaan saavuttaa järjestelmätason ratkaisulla, mutta se edellyttää sekä lainsäätäjiltä että muovintuotannon ja kierrätyksen toimijoilta rohkeita ja nopeita päätöksiä, jotta strategiset muutokset saadaan toteutettua. Tämän-hetkisten aloitteiden lisäksi tavoitteen saavuttaminen vaatii järjestelmän toiminnan muutoksia, joiden avulla päästään tavoitteeseen (Kuva 8).

Kuva 8: Tarvittavat muutokset muovin elinkaareen No Plastic in Nature -skenaarion saavuttamiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla



Muovin tuotanto

Muovin käyttö

Jätteen keräys

Jätteen käsittely

Kierrätys- markkinat

Elinkaari2030: BAU –

Business As Usual

624

559284

6590

374-49%

-40%624

438188

186186374

-57%

388

438

18850

11777 28

47

388188

113140

54

2030 BAU 2030 NPiN65 9052 23

117 113

41% kasvu vuoden 2016 muovin-

tuotantoon

40% muovista on kertakäyttöistä yhden vuoden

elinkaarella

89% keräysaste jättäen miljoonia

tonneja keräämättä

Kierrätys 27% jätteestä, dumpatuksi tai laittomille

kaatopaikoille 55 Mt muovijätettä

44% menetykset kier-rätysprosessissa ja

kierrätetyn materiaalin matala laatu

2030: NPiN – No Plastic in Nature

28% vähennys vuoden 2016 muovin-

tuotannosta

Asteittainen luopu-minen alle 1 vuoden

elinkaaren kertakäyttö-muovin käytöstä

100% keräysaste muoville ja muovi- jätteen siistimpi

lajittelu

Kierrätys 60% jätteestä ja dumppauksen ja lait-tomien kaatopaikkojen

eliminointi

20% menetykset kierrätysprosessissa

ja kierrätetyn materiaalin korkea laatu

Skenaarioiden vertailu(2030, miljoonaa tonnia)

KierrätettyNeitseellinen

Yhä käytössäMuovijätteenä

Kerätty jäte

Väärin hoidettu jäte

Valvottu kaatop.KierrätysPoltto

Kierrätys- hävikkiKierrät. materiaali

Arvoketju Nykytilanne No Plastic in Nature -tulevaisuus

Muovin tuotanto

Muovin käyttö

Jätteen keräys

Jätteen käsittely

Kierrätys- markkinat

Muovin hinnassa ei näy negatiivisia seurauksia luonnolle tai yhteisöille

Halpa muovi ylläpitää kertakäyttö- kulttuuria liiketoimintamallina

Matala keruuaste ja vähäinen kierrätyskapasiteetti

Kierrätykseen kerätyn muovin matala kierrätysaste ja korkea väärin hoidetun

jätteen määrä

Matala laatu ja kierrätysmuovin matala arvo

Muovin hinta heijastaa todellisia kustannuksia luonnolle ja yhteisöille

Muovituotteet suunniteltu uudelleen- käytettäviksi tai kierrätettäviksi

100% keruuaste ja suuri kierrätys- kapasiteetti

Korkea kierrätysaste kerätylle muoville ja nollatoleranssi väärin hoidetulle jätteelle

Korkealaatuinen kierrätysmuovi halvempaa kuin neitseellinen


WWF KUTSUU KAIKKIA MAAILMAN VALTIOITA● Solmimaan laillisesti sitovan, kansainvälisen

sopimuksen maailman merten muoviroskaantu-misen pysäyttämiseksi sekä lisäämään merkittävästi tekoja YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14.1. saavuttamiseksi.

● Luomaan kansalliset, sitovat tavoitteet muovin käytön vähentämiseksi, kierrätyksen lisäämiseksi sekä jätehuollon kehittämiseksi. Tähän yhteyteen tarvitaan läpinäkyvää raportointia, joka tunnustaa ongelmien kansainvälisen luonteen.

● Luomaan toimivat kannustimet, jotka helpot- tavat kierrätetyn muovin käyttöä ja uusien ympäristö- vaikutuksiltaan pienempien vaihtoehtojen löytämistä.

● Ryhtymään yhteistyöhön teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. On luotava yhtenäinen uusi järjestelmä muovin tuotannolle, kulutukselle, jätehuollolle ja kierrätykselle niin, että nämä toiminnot eivät ole yksittäisiä, pirstaloituneita tai heijasta symbolisia poliittisia toimia.

● Sijoittamaan ekologisesti kestäviin jätehuolto-ratkaisuihin sekä kotimaassa että niissä maissa, joihin kansallinen muovijäte kuljetetaan hävitettäväksi. Näin sijoituksista saadaan myös pitkän tähtäimen taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä.

● Luomaan lainsäädäntö laajennetun tuottaja- vastuun toteutumiseksi kaikilla muoviteollisuuden tuotannon sektoreilla. Teollisuuden on otettava vastuu muovin keruusta, vähentämisestä, uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä ja käsittelystä koko tuotantoketjun pituudelta.

● Varmistamaan, että muovin tuotantoa, keruuta ja jätehuoltoa tarkkaillaan koko arvoketjun osalta riittävän laajasti sekä asetetaan seuraamukset vääristä menettelytavoista kaikille toimijoille.

● Työskentelemään maakunnallisilla, kunnallisilla ja yhteisöllisillä tasoilla sellaisten siivous- ja jäte- huollon toimintatapojen löytämiseksi, joilla ehkäistään muovin päätyminen vesistöihin ja maaperään.

WWF KUTSUU KAIKKIA MUOVIN TUOTANTOON, MAINOSTAMISEEN JA MYYNTIIN LIITTYVIÄ YRITYKSIÄ JA TEHTAITA● Vähentämään tarpeetonta muovin käyttöä

ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi ja ympäristön muovisaastumisen ehkäisemiseksi.

● Vaihtamaan kierrätettyyn muoviin tai ekologisesti kestäviin muovia korvaaviin materiaaleihin tuotepakkauksissa aina kun mahdollista.

● Kehittämään ja etsimään kestäviä vaihto-ehtoja muoville; tuotteiden tulee sopia kierto-talouden materiaalikiertoihin, eivätkä ne saa aiheuttaa haitallisia sosiaalisia- tai ympäristö-vaikutuksia.

● Sijoittamaan ekologisesti kestäviin jäte-huoltoratkaisuihin tuotteiden markkina- alueilla ja maissa, joihin muovijätettä kuljetetaan.

● Tukemaan lainsäädännön kehittämistä ja parhaita käytäntöjä koko arvoketjun laajuisen muutoksen varmistamiseksi ja kansallisten käytäntöjen toimeenpanemiseksi.

WWF KUTSUU KANSALAISYHTEISÖJÄ● Pitämään muoviongelmaa agendallaan.

● Työskentelemään yhdessä teollisuuden ja hallinnon kanssa systeemitason ratkaisujen löytämiseksi, jotta muovin negatiivisia vaikutuksia ympäristölle ja yhteisöille voidaan välttää.

● Tarjoamaan kansalaisille vaikuttamis- keinoja kansalaisten äänen voimistamiseksi.

● Osoittamaan vastuullisia kansainvälisiä instituutioita, kansallisia hallituksia sekä yksityisen sektorin toimijoita, jotka eivät tee tarpeellisia toimia, sekä tekemään yhteistyötä oikeiden toimintamallien muodostamiseksi.

WWF KUTSUU KANSALAISIA● Olemaan yhteydessä kansanedustajiin sen

varmistamiseksi, että he toimivat läpinäkyvällä ja vastuullisella tavalla muovin vähentämiseksi, kierrättämiseksi ja jätehuollon järjestämiseksi.

● Käyttämään kuluttajan päätösvaltaa kutsumalla teollisuutta näyttämään johtajuutta ja vähentämään riippuvuutta kertakäyttöisistä ja tarpeettomista muoveista sekä selvittämään ympäristöystävällisten vaihtoehtojen mahdolli-suuksia.

● Vähentämään turhaa muovin kulutusta, kierrättämään sekä uudelleenkäyttämään muoveja.

1. PlasticsEurope, Conversio Market & Strategy GmbH, and myCEPPI, “Plastics – the Facts 2017: An Analysis of European Plastics Production, Demand and Waste Data” (Brussels: PlasticsEurope’s Market Research and Statistics Group, 2018).

2. Silpa Kaza et al., “What a Waste 2.0 : A Global Snapshot of Solid Waste Management to 2050,” Urban Development (Washington, DC: World Bank Group, 2018), https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/30317.

3. Anderson Abel de Souza Machado et al., “Microplastics as an Emerging Threat to Terrestrial Ecosystems,” Global Change Biology 24, no. 4 (April 1, 2018): 1405–16, https://doi.org/10.1111/gcb.14020.

4. Jenna R. Jambeck et al., “Plastic Waste Inputs from Land into the Ocean,” Science 347, no. 6223 (February 13, 2015): 768, https://doi.org/10.1126/science.1260352

5. W.C. LI, H.F. TSE, and L. FOK, “Plastic Waste in the Marine Environment: A Review of Sources, Occurrence and Effects,” Science of The Total Environment 566–567 (October 1, 2016): 333–49, https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.05.084.

6. Fionn Murphy et al., “Wastewater Treatment Works (WwTW) as a Source of Microplastics in the Aquatic Environment,” Environmental Science & Technology 50, no. 11 (June 7, 2016): 5800–5808, https://doi.org/10.1021/acs.est.5b05416.

7. Mary Kosuth, Sherri A. Mason, and Elizabeth V. Wattenberg, “Anthropogenic Contamination of Tap Water, Beer, and Sea Salt,” PLOS ONE 13, no. 4 (April 11, 2018): e0194970, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0194970.

8. UNEP, “Marine Plastic Debris and Microplastics – Global Lessons and Research to Inspire Action and Guide Policy Change” (Nairobi: United Nations Environment Programme, 2016).

9. IEA, “Oil 2018: Analysis and Forecasts to 2023” (International Energy Agency, March 5, 2018), https://www.iea.org/oil2018/.

10. Xinwen Chi et al., “Informal Electronic Waste Recycling: A Sector Review with Special Focus on China,” Waste Management 31, no. 4 (April 1, 2011): 731–42, https://doi.org/10.1016/j.wasman.2010.11.006.

11. Rinku Verma et al., “Toxic Pollutants from Plastic Waste- A Review,” Waste Management for Resource Utilisation 35 (January 1, 2016): 701–8, https://doi.org/10.1016/j.proenv.2016.07.069.

12. Daniel Kaffine and Patrick O’Reilly, “What Have We Learned about Extended Producer Responsibility in the Past Decade? A Survey of the Recent EPR Economic Literature,” 2013.

13. CIEL, “Fueling Plastics: How Fracked Gas, Cheap Oil, and Unburnable Coal Are Driving the Plastics Boom” (Washington, DC: Center for International Environmental Law, September 21, 2017), https://www.ciel.org/news/fueling-plastics/.

14. 2017 IEA, “A World in Transformation: World Energy Outlook 2017” (France: International Energy Agency, November 2017), https://www.iea.org/newsroom/news/2017/november/ a-world-in-transformation-world-energy-outlook-2017.html.

15. Paul W. Griffin, Geoffrey P. Hammond, and Jonathan B. Norman, “Industrial Energy Use and Carbon Emissions Reduction in the Chemicals Sector: A UK Perspective,” Transformative Innovations for a Sustainable Future – Part III 227 (October 1, 2018): 587–602, https://doi.org/10.1016/ j.apenergy.2017.08.010.

16. MESAB, “The Circular Economy - a Powerful Force for Climate Mitigation” (Stockholm: Material Economics Sverige AB, 2018).

17. Peter Kershaw, “Exploring the Potential for Adopting Alternative Materials to Reduce Marine Plastic Litter,” 2018.

18. Ann Koh and Alfred Cang, “A $24 Billion China Refinery Sees a Great Future in Plastics,” Bloomberg Quint, September 2016, https://www.bloombergquint.com/china/a-24-billion-china-refinery-bets-on-a-great-future-in-plastics#gs.xgvbIfLg.

19. INEOS, “INEOS 20th Anniversary Special Report: Growth, Successes and New Horizons,” July 2018, https://www.ineos.com/globalassets/ineos-group/home/20th-anniversary-supplement/ineos-anniversary_final_hi_res.pdf.

20. Hefa Cheng and Yuanan Hu, “China Needs to Control Mercury Emissions from Municipal Solid Waste (MSW) Incineration,” Environmental Science & Technology 44, no. 21 (November 1, 2010): 7994–95, https://doi.org/10.1021/es1030917; Gopal Krishna, “In India, Critics Assail Proposal to Build 100 Waste-Fueled Power Plants,” Science | AAAS, June 30, 2017, https://www.sciencemag.org/news/2017/06/india-critics-assail-proposal-build-100-waste-fueled-power-plants.

21. Erica E. Phillips, “U.S. Recycling Companies Face Upheaval from China Scrap Ban,” Wall Street Journal, August 2, 2018, sec. Business, https://www.wsj.com/articles/u-s-recycling-companies-face-upheaval-from-china-scrap-ban-1533231057.

22. Amy L. Brooks, Shunli Wang, and Jenna R. Jambeck, “The Chinese Import Ban and Its Impact on Global Plastic Waste Trade,” Science Advances 4, no. 6 (June 1, 2018): eaat0131, https://doi.org/10.1126/sciadv.aat0131.

23. Ellen MacArthur Foundation, World Economic Forum, and McKinsey & Company, “The New Plastics Economy - Rethinking the Future of Plastics,” 2016, http://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications).

24. Roland Geyer, Jenna R. Jambeck, and Kara Lavender Law, “Production, Use, and Fate of All Plastics Ever Made,” Science Advances 3, no. 7 (July 1, 2017): e1700782, https://doi.org/10.1126/sciadv.1700782.

LÄHTEET

PYSTYMME RATKAISEMAAN MAAILMANLAAJUISEN MUOVIONGELMAN OTTAMALLA VASTUUN OMASTA

TOIMINNASTAMME JA TYÖSKENTELEMÄLLÄ YHDESSÄ.

41%

104

50%111

kasvu tuotetun muoviroskan määrässä vuoteen 2030 mennessä

kasvu hiilidioksidi-päästöissä muovin koko arvoketjulle miljoonaa tonnia

väärin käsiteltyä muoviroskaa vuoteen 2030 mennessä ilman Kiinan jätehuolto-järjestelmää

miljoonaa tonnia muovia vaarassa joutua luontoon vuoteen 2030 mennessä

Muoviin liittyviä toimintatapoja tulee muuttaa, tai tulevaisuus näyttää tältä

GO.PANDA.ORG /PLASTICSKUINKA MUOVIN ARVOKETJU SAADAAN VASTUULLISEMMAKSI

•

© 1986 Panda symbol WWF – World Wide Fund For Nature (Formerly World Wildlife Fund)® “WWF” is a WWF Registered Trademark. WWF, Rue Mauverney 28, 1196 Gland, Switzerland – Tel. +41 22 364 9111; Fax. +41 22 364 0332. For contact details and further information, visit our international website at panda.org

100% KIERRÄTYS-

PAPERI

AVAIMET MUOVIONGELMAN - WWF · mutta niissäkin esiintyy ongelmia kierrätyksen vähäisyydessä ja...

Documents

Transcript of AVAIMET MUOVIONGELMAN - WWF · mutta niissäkin esiintyy ongelmia kierrätyksen vähäisyydessä ja...