Avaa ovi metsääsi! - metsakeskus.fi · lämpöä ja vettä. Valo: kasvukauden aikana valoa...
85
AVAA OVI METSÄÄSI! Perustietoa uusille metsänomistajille
Transcript of Avaa ovi metsääsi! - metsakeskus.fi · lämpöä ja vettä. Valo: kasvukauden aikana valoa...
AVAA OVI METSÄÄSI!Perustietoa uusille metsänomistajille
Motit liikkeelle -hanke
Lisää metsänomistajien tietoisuutta
omistamiensa metsien
mahdollisuuksista
Kannustaa yrittäjämäiseen
metsätalouden harjoittamiseen
Luo edellytyksiä päätöksentekoon, joka
johtaa metsien monipuoliseen käyttöön,
hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon
monimuotoisuudesta huolehtimiseen.
Toteutusaika: 1.11.2015-31.10.2018
Kumppanit: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys
Keskipohja, Koulutuskeskus Sedu ja Keski-
Pohjanmaan koulutusyhtymä
Rahoitus: Julkinen rahoitus tulee Manner-
Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-
keskusten kautta.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsien kasvatuksen periaatteet
Termejä ja käsitteitä
Kuvio
Puustoltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen alue
Metsälö
Yhden tilan metsäalue, joka muodostuu
kuvioista
Leimikko
Kartalle ja maastoon rajattu hakkuu tai muuten
käsiteltävä alue
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Termejä ja käsitteitä
Rinnankorkeusläpimitta
Yksittäisen puun läpimitta 1,3 metrin
korkeudelta
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Keskiläpimitta
Keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta
hehtaarilla
Termejä ja käsitteitä
Pohjapinta-ala
Puiden yhteenlaskettu poikkileikkausten pinta-ala
1,3 metrin korkeudelta hehtaarilla, yksikkö m2
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Relaskooppikoeala
Mitataan pohjapinta-alaa relaskoopilla,
lasketaan koealaan kuuluvien puiden lukumäärä
Termejä ja käsitteitä
Runkoluku
Lasketaan puiden kappalemäärä hehtaarilla esim.
ympyräkoealoilla
Keskipituus
Puuston pituuden keskiarvo
Valtapituus
100 paksuimman puun keskipituus hehtaarilla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Puun osat
Ainespuu
Kooltaan ja laadultaan saha- tai
paperiteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvaa
puutavaraa
Apteeraus
Puutavaran hakkuussa mitta- ja laatuvaatimusten
mukaisesti tapahtuva puun rungon
katkaisukohtien määrittely
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kasvupaikkatyypit
Kasvupaikkatyyppiluokitus kuvaa metsien viljavuutta
ja puuntuotoskykyä kuuteen kasvupaikkatyyppiin
jakaantuva luokitus.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
K i v e n n ä i s m a a t T u r v e m a a tLehdot
Lehtomaiset kankaat Ruohoturvekangas
Tuoreet kankaat Mustikkaturvekangas
Kuivahkot kankaat Puolukkaturvekangas
Kuivat kankaat Varputurvekangas
Karukkokankaat
Kasvupaikat
Kasvupaikat perustuvat Cajanderin metsätyyppioppiin
Kasvupaikat on kehitetty kuvaamaan metsän puuntuotoskykyä
Kasvupaikkojen määritys tapahtuu opaskasvien avulla
Kasvupaikan voi päätellä myös puustosta ja alueen
ominaisuuksista
Puuntuotoskykyyn vaikuttavat:
• ravinteisuus
• vesitalous
• ilmatilavuus
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kasvupaikat
Kasvupaikan ravinteisuus ja puuntuotoskyky ovat
kehittyneet fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten
kasvupaikkatekijöiden yhteisvaikutuksesta jääkauden
jälkeisenä aikana
Kasvupaikan ravinteisuudella tarkoitetaan maan kykyä
luovuttaa ja varastoida kasvien kasvulle tarpeelliset määrät
ravinteita
Ravinteisuutta on hankala mitata tai päätellä sitä puuston
kasvusta, koska kasvuun vaikuttaa mm. aiemmat käsittelyt
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kasvupaikat
Kasveille käyttökelpoisia ravinteita vapautuu
maaperään/veteen:
Kivennäisaineksen rapautumisen kautta
Orgaanisen aineksen hajoamisen kautta
Biologisen typen sidonnan kautta
Kuiva- ja märkälaskeuman kautta
Ihmisen toiminnan kautta (lannoitus, kalkitus)
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kasvutekijät
Kasvien kasvuun tarvitaan ravinteiden lisäksi valoa,
lämpöä ja vettä.
Valo:
kasvukauden aikana valoa riittävästi
puulajeilla erilaiset valovaatimukset
mänty ja koivu valopuita
kuusi puolivarjopuu
metsähoitotyöt vaikuttavat valon määrään
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kasvutekijät
Lämpö:
• Kasvukauden aikana lämpösumma on kasveille
tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila.
• Lämpösumma = kasvukauden aikana +5 astetta
ylittävien vuorokausien keskilämpötilojen summa.
Vesi:
• Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu.
• Vesi liikkuu maakerrosten välillä, pohjavesi ja
kapillaari-ilmiö.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Lehto (OMaT)
Lehdoille ominaisia piirteitä ovat mm. puuston
monilajisuus ja monikerroksellisuus sekä kenttäkerros,
jossa esiintyy useita vaateliaita ruohoja ja heiniä.
Jäkäliä lehdoissa esiintyy tavallisesti vain puiden
pinnalla. Lehdoissa esiintyy enemmän uhanalaisia
lajeja kuin millään muulla metsätyypillä. Lehdot
jaotellaan kuiviin, tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin.
Opaskasveja:
• Lehto-orvokki
• Lehtoruusukesammal
• Lehtokuusama
• Koiranheisi
• Lehtotähtimö
• Näsiä
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Lehtomainen kangas (OMT)Lehtomaisia kankaita tavataan viljavilla mailla ja pääpuulaji on
kuusi, rauduskoivu, mänty tai haapa. Pensaskerros on tiheämpi
kuin tuoreella kankaalla ja mustikkavarvusto ei ole enää
yhtenäinen peite, vaan kenttäkerroksessa esiintyy yleisesti myös
heiniä ja ruohoja.
Opaskasveja:
• Metsäorvokki
• Metsäliekosammal
• Sormisara
• Ketunlieko
• Käenkaali
• Vuohenputki
• Nuokkuhelmikkä
• Kevätlinnunherne
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Tuore kangas (MT)
Tuoreita kankaita esiintyy keskiravinteisilla moreeni- ja
hietamailla. Tuoreen kankaan pääpuulaji voi olla mänty, kuusi,
rauduskoivu, hieskoivu tai haapa. Pensaista pihlaja, raita ja
harmaaleppä ovat tavallisimmat. Kenttäkerrokselle on
tyypillistä melko yhtenäinen mustikanvarpupeite.
Opaskasveja:
• Metsäkurjenpolvi
• Ahomansikka
• Vadelma
• Metsäimarre
• Metsäkorte
• Metsäkerrossammal
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kuivahko kangas (VT)
Kuivahkoja kankaita esiintyy vähäravinteisilla moreeni- ja
hiekkamailla. Pääpuulaji on lähes aina mänty. Sekapuustona
tavataan kuusta ja rauduskoivua. Kuivahkot kankaat soveltuvat
erittäin hyvin männyn kasvattamiseen. Pensaskerroksessa on
pihlajia sekä lehtipuiden vesoja. Kenttäkerros koostuu pääosin
puolukasta. Heiniä ja ruohoja esiintyy jonkin verran. Jäkäliä
esiintyy laikuittain mm. kannoilla ja kivien päällä.
Opaskasveja:
• Metsätähti
• Lillukka
• Nuokkutalvikki
• Oravanmarja
• Kevätpiippo
• Vanamo
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kuiva kangas (CT)
Kuivia kankaita tavataan erityisesti hiekkaisilla mailla.
Pääpuulaji on aina mänty. Pensaskerros on erittäin harva, ja
muodostuu lähinnä rauduskoivun vesoista ja kitukasvuisista
pihlajista. Kenttäkerros muodostuu lähes yksinomaan varvuista
ja valtalaji on yleensä kanerva. Pohjakerroksessa jäkälät ja
sammalet ovat suunnilleen yhtä yleisiä.
Opaskasveja:
• Palleroporonjäkälä
• Isohirvenjäkälä
• Kultapiisku
• Kissankäpälä
• Hietakastikka
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Karukkokangas (CIT)
Karukkokangas on hyvin harvinainen metsätyyppi ja niitä
tavataan vain kaikkein karuimmilla hiekkamailla. Ainoa
tavattava puulaji on mänty. Kenttäkerros on erittäin harva ja
koostuu lähinnä kituliaista varvuista ja muutamista heinistä.
Pohjakerroksen tyypillisin piirre on poronjäkälien
muodostama yhtenäinen matto.
Opaskasveja:
• Poronjäkälät
• Torvijäkälät
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Korpi
Korvet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on
yleensä kuusi.
Korvissa esiintyy sekä suolajeja (esim. karhun- ja
rahkasammalia) että ravinteisuudeltaan vastaavan
metsätyypin lajistoa.
Siten esimerkiksi lehtokorvessa esiintyy kostean
lehdon kasvillisuutta ja vastaavasti mustikkakorvessa
tavataan tuoreen kankaan kasvillisuutta.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Räme
Rämeet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on
lähes poikkeuksetta mänty. Ravinteisuudeltaan ne
vastaavat kuivahkoa kangasta ja sitä karumpia
metsätyyppejä.
Rämeelle ominaisia kenttäkerroksen kasveja ovat
mm. suopursu, juolukka, vaivaiskoivu, suokukka sekä
vaivero.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kehitysluokat
Metsikön luontaisessa kehityksessä pioneeri-
puulajit valtaavat alueet (haapa, harmaaleppä,
hieskoivu), kunnes lopulta päätemetsä eli
kliimaksilajit ilmestyvät paikalle (kuusi, mänty)
Kehitysluokka ilmaisee puuston kehitysvaiheen
määrätyllä hetkellä
Metsälöistä määritettyjen kuvioiden
kehitysluokkajakaumaa käytetään metsätalouden
suunnittelussa
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kehitysluokat
A0 Aukea
S0 Siemenpuumetsikkö
T1 Pieni taimikko (alle 1,3m)
T2 Varttunut taimikko (yli 1,3m)
Y1 Ylispuustoinen taimikko
02 Nuori kasvatusmetsikkö (d1,3 8-16 cm)
03 Varttunut kasvatusmetsikkö (d1,3 yli 16 cm)
04 Uudistuskypsä metsikkö (d1,3 22-30 cm)
05 Suojuspuumetsikkö
(06) Vajaatuottoinen metsikkö
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kehitysluokat
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatA0 Aukko
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatS0 Siemenpuumetsä
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatT1 Taimikko, alle 1,3 m
T2 Taimikko, yli 1,3 m
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatO2 Nuori kasvatusmetsä
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatO3 Varttunut kasvatusmetsä
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatO4 Uudistuskypsä metsä
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatO5 Suojuspuumetsä
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
KehitysluokatEri-ikäisrakenteinen metsä
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsänhoidon työlajit
Metsänhoidon työlajit
Maanmuokkaus
Metsänviljely:
• Luontainen uudistaminen
• Kylvö
• Istutus
Taimikon varhaishoito
Varsinainen taimikonhoito
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsän uudistaminen
Hakatun metsän tilalle perustettava taimikko
• Poikkeuksena alle 0,3 ha pienaukko
Hakkuusta pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus
• Ilmoitetaan suunniteltu uudistamismenetelmä
• https://www.metsakeskus.fi/lomakkeet
Tavoitteena uusi tuottava puusukupolvi
• Nopeasti ja varmasti
• Kustannustehokkaasti
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsän uudistaminen
Tavoittele uudistamisessa toimivia kokonaisuuksia
• Pienialaisten kuvioiden yhdistäminen
• Metsänkasvatuksen kustannustehokkuus jatkossa
• Maanmuokkaus
• Viljely
• Taimikonhoito
• Harvennukset
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Maanmuokkaus
Tavoitteena on turvata metsänuudistamisen
onnistuminen.
Parantaa myös taimikon alkukehitystä.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Maanmuokkauksen vaikutus
Parantaa siementen itämisen ja taimien
alkukehityksen kannalta oleellisia maan
ominaisuuksia (lämpö- ja ravinneolot, vesitalous)
Vähentää pintakasvillisuuden kilpailua
Vähentää tuhoja (erityisesti tukkimiehentäituhot)
Helpottaa viljelytyötä
Muokkauksessa paljastuva kivennäismaan pinta-ala
vaikuttaa suoraan luontaiseen havupuiden
taimettumiseen, uudistusalalle syntyvän
lehtipuuston määrään ja edelleen taimikonhoidon
tarpeeseen ja ajoitukseen
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Maanmuokkauksen vaikutus
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Maalaji
Ves
ital
ou
stila
nn
e
KeskikarkeaHieno Karkea
Kuiva
Märkä
äestyslaikutus
kääntö-mätästys
laikku-mätästys
ojitus-mätästys
navero-mätästys
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Äesjälki
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Laikku
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Ojamätäs
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimen istutus laikkumättääseen
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimen istutus ojamättääseen
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimen istutus kääntömättääseen
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimen istutus laikkuun
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimen istutus äesjälkeen
Taimikon varhaishoito
Heinäntorjunta
Mitä rehevämpi maa, sitä tärkeämpi toimenpide.
Heinäntorjunnan tarvetta on seurattava useamman
vuoden ajan.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Varhaisperkaus
Taimikon perustaminen on iso sijoitus.
Oikein ajoitettu taimikon varhaisperkaus on tärkeä
osa uudistamisketjua.
Lehtipuut kasvavat nuorena havupuita nopeammin.
Lehtipuiden varjossa arvokkaiden havupuiden kasvu
taantuu ja latvusten piiskautuessa taimia vioittuu ja
kuolee.
Varhaisperkaus on tarpeen 4-6 vuoden päästä
viljelystä valtaosalla uudistusaloista.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Varhaisperkaus, mäntyvaltainen taimikko
Kylvömänniköissä varhaisperkaus on yleensä tarpeen
jo alle metrin pituudessa, istutustaimikoissa 1 – 2
metrin pituudessa
Jos vesottuminen on lievää, varhaisperkausta
voidaan viivästyttää 2-3 metrin pituusvaiheeseen
asti (perkaus tällöin kuitenkin työläämpää)
Tiheimpiä mäntytaimituppaita voidaan myös
harventaa ja poistaa huonolaatuisia puita.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Varhaisperkaus, kuusivaltainen taimikko
Varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo noin metrin
pituusvaiheessa, varsinkin viljavilla kasvupaikoilla
Voidaan harkita reikäperkausta, jossa lehtipuusto
poistetaan noin metrin säteellä kuusentaimen
ympäriltä.
Etukasvuinen vesasyntyinen lehtipuusto on syytä
poistaa kokonaan.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Varhaisperkaus, koivuvaltainen taimikko
Etukasvuinen, vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimikonhoito, mäntyvaltainen taimikko
Pyritään harventamaan 3-6 metrin
valtapituudessa.
Harvennetaan tiheyteen 2000-3000 puuta
hehtaarilla.
Mitä varhaisemmin taimikko hoidetaan, sitä
suuremmaksi tiheys jätetään.
Turvemailla taimikonhoitotiheys voi olla em.
tiheyksiä hieman alhaisempi.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimikonhoito, kuusivaltainen taimikko
Pyritään harventamaan 3-5 metrin
valtapituudessa.
Harvennetaan tiheyteen 1800-2200 puuta
hehtaarilla (mutta ei istutustiheyttä
harvemmaksi).
Taimikonhoitoa aikaistetaan jos taimikko on
selvästi ylitiheä.
Verhopuut poistetaan hallanaroilla
kasvupaikoilla taimikon ollessa 4-5 -metrinen.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimikonhoito, koivuvaltainen taimikko
Rauduskoivikot
Harvennetaan yleensä 4-7 metrin valtapituudessa.
Harvennetaan tiheyteen 1600-1800 puuta hehtaarilla.
Hieskoivikot
Harvennetaan yleensä 5-8 metrin valtapituudessa
Harvennetaan tiheyteen 2000-2500 puuta hehtaarilla.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Taimitiheyden määrittäminen
Ympyräkoeala muodostetaan käyttäen 3,99 m
mittakeppiä.
Ympyräkoealan pinta-alaksi muodostuu noin 50 m2
Lasketaan koealalla olevat taimet.
Kerrotaan koealalla olevien taimien lukumäärä 200:llä,
niin saadaan hehtaarikohtainen taimimäärä.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Kuva:
9 * 200 = 1 800 taimea / hehtaari
Puukauppa ja hakkuut
Suomen puuvaranto
Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin
(VMI) mukaan:
Suomen metsien puuvaranto on 2305 milj. m3
Puuston vuotuinen kasvu 104,0 milj. m3
Puustosta on:
• 50 % mäntyä
• 30 % kuusta
• 12 % hieskoivua
• 4 % rauduskoivua
• 4 % muuta lehti- ja havupuuta
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Suomen metsien puuston tilavuus 1922-2011
Hakkuukertymä ja puuston poistuma
Hakkuukertymä, eli Suomen metsistä hakatun runkopuun
kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 65 milj. m3 ja
vuonna 2015 68 milj. m3.
Hakkuukertymästä:
86 % oli kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi tai
vientiin hakattua tukki- ja kuitupuuta
14 % oli energiapuuta (runkopuuta).
Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin kestävä teollisuus-
ja energiapuun hakkuumahdollisuus on tällä hetkellä noin
81 milj. m3 runkopuuta vuodessa, joten siitä oli vuonna
2015 koko maan tasolla käytössä 84 %.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Hakkuukertymä ja puuston poistuma
Puuston poistuma oli vuonna:
• 2014: 79 milj. m3
• 2015: 82 milj. m3
• Määrät sisältävät hakkuukertymän lisäksi myös metsään jäävän
hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.
Jos metsien hakkuumahdollisuudet haluttaisiin hyödyntää
täysimääräisesti, tulisi metsämaan pinta-alasta harventaa 3,5 % ja
uudistaa 1,0-1,1 % vuodessa.
Nyt vastaavat prosenttiluvut ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 2,42 ja 0,73.
Eli alueen yksityismetsistä on mahdollista lähivuosina hakata 30-40 %
enemmän puuta kuin mitä edellisellä viisivuotiskaudella on hakattu.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Hakkuukertymä puutavaralajeittain ja puuston poistuma
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma 1922-2011
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Puukauppa ja sen suunnittelu
Puukaupan suunnittelu kannattaa aloittaa yhteydenotolla
asiantuntijaan, joka kanssa yhdessä selvitetään:
• Metsän hakkuumahdollisuudet
• Sovitaan hakkuualueen (myyntierän) koosta
• Rajataan alue kartalle ja tarvittavin osin myös maastoon
• Selvitetään alueella mahdollisesti olevat arvokkaat
luontokohteet, jotka vaativat erityiskohtelun
• Selvitetään alueen kaavoitustilanne
Metsänhoitoyhdistyksessäsi tiedetään paikallinen
puumarkkinatilanne ja ajankohtainen puun tarve ostajittain.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Puukauppa ja sen suunnittelu
Metsäteollisuustuotteiden markkinatilanne ohjaa myyntikohteen
sijoittelua niille metsikkökuvioille, joista voidaan hakata kulloisenkin
markkinatilanteen mukaisia kysytyimpiä puutavaralajeja.
Metsäteollisuus elää kvartaalitaloudessa, puiden kiertoikä on 70-90
vuotta. Metsänhakkuusopimuksissa 2 vuoden korjuuaika, mutta
pystyvaranto pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa hyvän perustan
myyntikohteen valinnalle.
Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä 10 päivää ennen hakkuun
aloittamista. Ilmoitus on voimassa 3 vuotta.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Pystykauppa vai hankintakauppa?
Pystykauppa
Pystykaupassa luovutetaan metsänhakkuuoikeus puunostajalle.
Puun hinta määritellään siten, että se sisältää pystyssä olevan puun
arvon.
Ostajan kanssa solmitaan hakkuusopimus ja metsänomistajalle
maksetaan puusta kantohintaa. Ostaja hoitaa hakkuun ja
metsäkuljetuksen sekä vastaa korjuun toteutuksesta ja korjuujäljen
laadusta.
Hankintakauppa
Metsänomistaja tekee (tai teetättää) hakkuutyön itse, solmii
hankintasopimuksen ja puusta maksetaan hankintahintaa.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Tarjousten pyytäminen ja hintavertailu
Pyydetään ostotarjoukset ja niiden perusteella
tehdään hintavertailu, jossa otetaan huomioon eri
puunostajien
• Laatutekijät
• Minimiläpimitat
• Katkonta ja tukkipituudet
Sähköinen puumarkkinapaikka, johon ollaan
siirtymässä, parantaa myös erikoispuutavaralajien
myyntimahdollisuuksia.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsänhakkuusopimus
Puun määrä, hinta, mittausmenetelmä,
maksuaikataulu ja muut puukaupan ehdot
kirjataan metsänhakkuusopimukseen.
Myyjä ja ostaja allekirjoittavat sopimuksen.
Kauppakirjassa sovitaan mitta- ja
laatuvaatimuksista, korjuumenetelmistä,
ennakkorahoituksesta ja maksuaikataulusta
sekä mahdollisesta puun
menekinedistämismaksusta.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Korjuun valvonta
Valvo että puut korjataan sovitusti.
• Mitta ja laatuvaatimukset
• Mittalaitteen tarkkuus
• Varastopaikat, ojat, painumat, säästöpuut
• Tilitys
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Puukauppatoimijoita
Puunostajia:
Metsäliitto
UPM
Stora Enso
Junnikkalan Saha
Keitele-Forest
Puun välittäjiä:
Metsänhoitoyhdistys
Biowatti
EPM- metsä
Otso
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Toimituskohteita:
Lapuan saha
JET-puu
Hasa
Kohiwood
Akonkoski
Lämpölaitokset
- + kaikki paikalliset puunostajat
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö
Metsä on taloudellisuuden lisäksi virkistys- ja
ulkoilupaikka, hiihtäen, kävellen, pyöräillen,
metsästäen, marjastaen, sienestäen ym.
rentoutumispaikka arjen kiireiden keskellä.
Luontomatkailun suosio kasvaa (metsästys,
patikointi, kelkkasafarit, koiravaljakot ym.).
Metsästä voidaan myydä puun lisäksi mm.
maata, turvetta ja pintakasvillisuutta.
Metsäluonnonhoidolla pyritään turvaamaan
luonnon tasapaino sekä eläimistön että
kasvilajiston kannalta.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö
Metsäluonnonhoidolla turvataan metsien monimuotoisuutta ja
arvokkaita luontokohteita.
Metsäsertifiointijärjestelmien tavoitteena on turvata metsien
kestävä käyttö. Suomessa käytössä olevat järjestelmät ovat PEFC
(85 % Suomen metsistä) ja FSC (10 % Suomen metsistä).
Monimuotoisuutta lisääviä tekijöitä metsässä ovat mm.:
• Eri puulajien sekoitus
• Lehtipuustoa (etenkin haavat, raidat ja jalot lehtipuut)
• Kolopuut, kelopuut, kääpäiset puut yms. maahan kaatuneet
yksittäiset puut.
Lisäksi huomioidaan vesistöt, riista ja maisema.
Näiden seikkojen avulla edistetään mm. monien uhanalaisten lajien
säilymistä!
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö
Metsäluonnon hoitohankkeisiin voi saada tukea, jos toimenpiteillä on
tavallista laajempi merkitys. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm.:
Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus
Metsäojituksesta aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai
korjaaminen (jos toimenpiteellä voidaan osoittaa olevan tavallista
laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta, eikä
kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle)
Metsäluonnon haitallisten vieraskasvilajien hävittämiseen ja niiden
leviämisen estämiseen metsätalousmaalla
Metsä ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Jokamiehenoikeus
Jokamiehenoikeus koskee kaikkia Suomessa olevia ihmisiä,
mutta se ei ole voimassa tiukasti suojelluilla
luonnonsuojelualueilla.
Jokainen saa liikkua metsässä ja luonnossa jalan, hiihtäen,
polkupyörällä tai ratsastaen.
Luonnossa saa myös leiriytyä ja kerätä luonnonvaraisia
kukkia, marjoja ja sieniä. Rauhoitettuja kasveja ei saa kerätä.
Hakkuutähteitä ei saa kerätä, eikä puista taittaa oksia tai
ottaa käpyjä.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Jokamiehenoikeus
Jokamiehenoikeuksissa on myös rajoituksia:
• Maanomistajalle tai luonnolle ei saa aiheuttaa vahinkoa
eikä haittaa.
• Moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja tulen teko ilman
maanomistajan lupaa on kielletty.
Metsänhoitotöiden lisäksi metsä on oiva ulkoilupaikka,
marjastus- ja sienestyspaikka puhumattakaan riistan
metsästysmahdollisuuksista.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsäalan organisaatiot
Metsäalan
organisaatiot
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Viranomaiset
Tutkimus
ja
kehitys
Koulutus
Metsien monikäyttö
Palvelut
Edunvalvonta
Metsänomistaja
Metsäpalveluyrittäjät
Metsäalan organisaatiot - Viranomaisia
Maa- ja metsätalousministeriö (www.mmm.fi)
Johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Toimii lainsäädäntötyössä osana valtioneuvostoa ja Euroopan
unionin päätöksentekoa. Hallinnonala kattaa mm. maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden,
eläinlääkintähuollon, riista- ja porotalouden, vesivarojen käytön ja maanmittauksen.
Ohjaa Suomen Metsäkeskuksen toimintaa.
Suomen metsäkeskus (www.metsakeskus.fi)
Suomen metsäkeskus hoitaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön, metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä metsiin
perustuvien elinkeinojen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Metsäkeskus myös valvoo metsälakia.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tehtäviä ovat mm.: yrityspalvelut, maaseutuasiat, ympäristön- ja luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus,
ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito ja EU:n rakennerahastohankkeet
ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa.
Maanmittauslaitos (www.maanmittauslaitos.fi)
Tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää
niiden yhteiskäyttöä. Ylläpitää lisäksi erilaisia kiinteistörekisterejä ja tekee paikkatietotutkimusta.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsäalan organisaatiot – Tutkimus ja kehitys
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Luonnonvarakeskus (www.luke.fi)
Luken tutkijat ja asiantuntijat tuottavat uusia ratkaisuja suomalaisen biotalouden kestävään kehittämiseen ja uusien
elinkeinojen edistämiseen.
Lukella on myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä: luonnonvarojen seurannat, taimituotanto, torjunta-aineiden tarkastus,
geenivarojen säilytys, kasvihuonekaasujen laskenta, Suomen virallisten ruoka- ja luonnonvaratilastojen tuottaminen.
Helsingin yliopisto (www.helsinki.fi) ja Itä-Suomen yliopisto (www.uef.fi)
Suomessa metsätieteellistä tutkimusta tehdään Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa (Joensuu).
Tapio (www.tapio.fi)
Tapiolla on yli 100 vuoden kokemus tehokkaan ja kestävän metsien hoidon, käytön ja metsäsuunnittelun kehittämisessä sekä
metsiin liittyvissä talous- ja politiikkakysymyksissä. Konsernin toiminta kattaa asiantuntijapalvelut ja koulutuksen, viestinnän ja
kustannustoiminnan sekä laadukkaan metsänuudistamismateriaalin tuotannon.
Metsäalan organisaatiot – Koulutus ja monikäyttö
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsäalan koulutus (www.metsaopetus.fi)
Metsäalan ammatteihin voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa.
Metsäkoulutus-sivuilta löydät keskitettyä tietoa metsäalan ammateista ja linkkejä oppilaitosten sivuille.
Suomen riistakeskus (www.riista.fi)
Suomen riistakeskus hoitaa julkisia hallintotehtäviä ja muita riistahallintolaissa määrättyjä tehtäviä. Riistakeskus
toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ja on osa julkista riistakonsernia.
Riistahallinnolle on asetettu yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, jossa tasapainossa ovat elinvoimaiset
riistakannat, eettinen ja vastuullinen metsästys sekä hallinnassa olevat riistakonfliktit ja riistan aiheuttamat
vahingot. Uusin lisäys vaikuttavuustavoitteisiin on, että riistatalous luo hyvinvointia.
Suomen luonnonsuojeluliitto (www.sll.fi)
Luonnonsuojeluliitto toimii luonnon ja kansalaisten edunvalvojana luonnon- ja ympäristönsuojeluasioissa ja antaa
lausuntoja mm. lainsäädäntöhankkeissa. Liitto tekee myös kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttaa Euroopan unionin
ympäristöpolitiikkaan. Toiminta on puolueista ja muista eturyhmistä riippumatonta.
Metsäalan organisaatiot – Palvelut
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsäpalveluyrittäjät
OTSO Metsäpalvelut Oy (www.otso.fi)
Otso Metsäpalvelut Oy on aloittanut toimintansa v. 2016 ja on entinen
metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö.
Yritys tarjoaa valtakunnallisesti mm. metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon,
puukauppaan, luonnon- ja ympäristön hoitoon sekä yksityisteihin liittyviä palveluita.
Metsäpalveluyrittäjät (www.sll.fi)
Suomessa toimii useita itsenäisiä metsäpalveluyrittäjiä, joiden toimenkuvat ja palvelut
vaihtelevat paljon.
Metsäkeskus on koonnut karttapalvelun, josta löytyvät Suomessa toimivat
metsäpalveluyrittäjät:
https://www.metsakeskus.fi/metsapalveluyrittajat-kartalla
Metsäalan organisaatiot – Edunvalvonta
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e & w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
Metsänhoitoyhdistykset (www.mhy.fi)
Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien yhdistyksiä ja etujärjestöjä. Jäsenet saavat tietoa ajankohtaisista
metsäasioista ja voit osallistua erilaisiin koulutuksiin. Jäsenet voivat kysyä neuvoja liittyen esim. puukauppaan,
metsänhoitoon, metsäverotukseen tai ympäristön suojeluun. Metsänhoitoyhdistykset ovat jäseniä MTK ry:ssä.
Löydä oman alueesi yhdistys: https://www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset/yhdistykset-suomen-kartalla
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK (www.mtk.fi)
MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. Kaikki ammatit ja elinkeinot
perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään ja taloudelliseen hyödyntämiseen.
MTK on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja, joka koostuu MTK-liitoista ja yhdistyksistä ja
metsänhoitoyhdistyksistä. Jäseniä ovat myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, ProAgria Keskusten Liitto ja
Suomen Yhteismetsät ry.
Metsäteollisuus ry (www.metsateollisuus.fi) ja Sahateollisuus ry (www.sahateollisuus.com)
Metsäteollisuus ry on metsäteollisuutta harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö, joka edistää metsäteollisuuden
kilpailukykyä ja kannattavuutta vahvistamalla alan toimintaedellytyksiä ja myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja
kansainvälisesti. Kotisivuilta löytyy paljon tilastotietoa Suomen metsäteollisuuteen liittyen.
Sahateollisuus ry on itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö, joka edistää jäsenyhtiöidensä liiketoimintaa näiden
etuja valvomalla.
Kysy lisää!
Kyösti Sipilä, Metsäkeskus ( projektipäällikkö)
[email protected] / 040 775 1719
Johanna Salla-Uitto, Koulutuskeskus Sedu
[email protected] / 040 680 7054
Katri Pelto-Arvo, Mhy Keskipohja
[email protected] / 040 825 3350
Katri Kulkki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
[email protected] / 044 725 0633
Hankkeen yhteyshenkilöiltä voit kysyä lisää metsätalouteen tai Motit liikkeelle -hankkeeseen liittyvistä asioista.
w w w . m e t s a k e s k u s . f i / m o t i t - l i i k k e e l l e
w w w . f a c e b o o k . c o m / m o t i t l i i k k e e l l e
