ATMOST O I M I N T A A J A T A P A H T U M I A I L M A T I E T E E N L A I T O K S E S S A 2 / 2 0 1 4

Älykäs liikenne

10

Arktinen alue

06Utön uusi tutkimus-

asema

12

A T M O S 2 / 2 0 1 42

PETTERI TAALASPääjohtaja

Ilmatieteen laitos

P Ä Ä K I R J O I T U SP

KÄDESSÄSI ON Ilmatieteen laitoksen uusi sidosryhmälehti Atmos. Pyrimme sen kautta kertomaan Ilmatieteen laitoksen toiminnan mielenkiintoisia kuulumisia.

Tässä lehdessä kerromme toiminnastamme arktisella alueella. Suomi on sijainniltaan ja ilmastoltaan arktinen maa, jossa lumen ja jään kanssa pärjääminen on arkipäivää. Tämä koskee koko maata, ei pelkästään napapiirin pohjoispuolisia osia. Ilmatieteen laitos on eräs keskeisiä suomalaisia arktisia osaajia. Tutkimme arktisen alueen lumen ja jään muutosta, merien ja ilmakehän käyttäytymistä alueella sekä ilmastoon vaikuttavien kaasujen ja hiukkasten muutoksia. Työtä tehdään satelliittien, matemaat-tisten mallien ja paikallisten mittausten avulla kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Euroopan hiilen kiertokulun mittausver-kostojen ICOSin päämaja on juuri aloittanut toimintansa päära-kennuksessamme Dynamicumissa Helsingin Kumpulassa. Meillä on myös ainutlaatuista ilmakehään, meriin ja jäähän liittyvää tur-vallisuuspalvelujen osaamista, jota hyödynnetään niin Itämerellä kuin arkisilla merillä.

Ilmatieteen laitoksen tulokset vuodelta 2013 olivat ennätyk-sellisen hyviä. Kaikkien ennusteiden osuvuudet olivat parhaita koskaan. Tuotamme yli miljoona palvelutuotetta eri asiakkaille päivittäin ja näiden toimitusvarmuus on kansainvälistä huippu-tasoa. Olemme myös tieteellisesti tuottavin Ilmatieteen laitos Euroopassa, myös Kanadaa ja Australiaa parempia. Kilpailu-kykymme ulkopuolisesta rahoituksesta on myös erinomainen. Ylitimme asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyydessä tason 4,0 arviointiasteikon ollessa 1,0 – 5,0. Työtyytyväisyytemme oli 3,75.

Haluan tässä yhteydessä kiittää asiakkaitamme ja yhteistyö-kumppaneitamme erinomaisesta yhteistyöstä. Kiitos kuuluu myös asiantuntevalle ja työstään innostuneelle henkilöstölle. l

OK

uva

: Niin

a K

ello

kosk

i

OSAAMINEN RATKAISEE

3A T M O S 2 / 2 0 1 4

06TEEMA

ARKTISTA OSAAMISTA

12UTÖN

MERENTUTKIMUSASEMA

AT M O S2 / 2 0 1 4

www.ilmatieteenlaitos.fi

+twitter:

+facebook: FMI Beta

PÄÄKIRJOITUS

Osaaminen ratkaisee

ILMASSA

TEEMA

Arktista osaamista

KOLUMNI

Harri Pursiainen

SÄÄ

Älykäs liikenne

TUTKIMUS

Utön uusi

merentutkimusasema

KASVOT

Werner Kutsch

UUSIA TUULIA

KANSAINVÄLISYYS

LYHYESTI

02

04

06

09

10

12

16

18

19

21

@IlmaTiede

@meteorologit

Paino Punamusta Oy Kannen kuva Lauri LaaksoUlkoasu Otavamedia Oy Asiakasviestintä,

Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia

Julkaisija Ilmatieteen laitos, PL 503, 00101 Helsinki

Toimitus Ilmatieteen laitos, viestintä

Käyntiosoite Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki

A T M O S 2 / 2 0 1 44

01ILMATIETEEN LAITOKSEN

ORGANISAATIO UUDISTUI

03OTSONIKERROS

TOIPUMASSA

I L M A S S AI

Ilmatieteen laitoksen organisaatio uudistui vuoden 2014 alusta. "Viime vuonna teimme tutkimuksen, jossa selvitim-

me asiakkaidemme, kumppaneidemme ja muiden sidos-ryhmiemme tarpeita. Sen lisäksi viisi asiantuntijaa sisar- ja kumppaniorganisaatioistamme arvioi toimintaamme", kertoo hallintojohtaja Marko Viljanen. "Tätä kautta saimme arvokasta tietoa organisaatiouudistukseen."

Tutkimuksen tulosalueella on nyt uusi yksikkö ja joitakin aikaisempien yksiköiden toimintoja järjestettiin ja koh-dennettiin uudelleen. "Uuden organisaation keskiössä on tutkimuksen ja palveluiden yhdistämisen parantaminen, tehokkuuden lisääminen sekä kyky kohdata tulevaisuuden haasteet", Marko Viljanen sanoo. "Tavoitteemme on palvella asiakkaitamme entistä paremmin tulevaisuudessa."

02LENTOSÄÄPALVELUA

90 VUOTTA

Auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksen heikentyminen on pysäh-

tynyt ja otsonimäärät ovat kääntyneet nou-suun. Satelliiteista tehdyt mittaukset osoittavat muutoksen tapahtuneen vuoden 1997 tienoilla. Kehitys osoittaa, että vuonna 1988 solmittu Montrealin sopimus on toiminut tehokkaasti. Ilmakehämallien mukaan otsonikerros toipuu ennalleen vuosisadan puolivälissä.

Ilmatieteen laitos on toimittanut lentosääpal-velua vuodesta 1924 alkaen. Finnairin edeltäjä

Aero oli ensimmäinen asiakas lentosääpalvelul-le, jonka toimittaminen aloitettiin 1.4.1924.

Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti koti-maisen ja kansainvälisen siviili- ja sotilasilmailun sääpalvelun kehittämistyöhön.

Kuva: T

ero

Siv

ula

1 9 2 4 - 2 0 1 4

5A T M O S 2 / 2 0 1 4

04TULVAKESKUS TUOTTAA

TULVAENNUSTEET

JA -VAROITUKSET

Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristö-keskus aloittivat vuoden alusta tulva-

keskustoiminnan. Tulvakeskus tuottaa valtakunnallisia tulvaennusteita ja tulva-varoituksia sekä ylläpitää valtakunnallista vesi- ja tulvatilannekuvaa. Tulvakeskus tuot-taa tietoa viranomaisille, kansalaisille sekä myös toiminnanharjoittajille ja yrityksille.

Tulvaennusteet ja -varoitukset pohjau-tuvat sääennustemalleihin, korkealaatuisiin vedenkorkeus- ja säähavaintoihin sekä merimalleihin ja vesistömallijärjestelmään. Luotettavat havainnot ja mallit muodosta-vat pohjan ennusteille ja varoituksille, joita meteorologit ja hydrologit laativat.

PÄIVYSTYS 24/7Tulvakeskuksen toiminta on jatkuvaa ja päivystys toimii 24/7-periaatteella. Tulva-keskustoiminta tiivistää SYKEn ja Ilmatie-teen laitoksen yhteistyötä. Sääpalvelun ja hydrologisen palvelun saumaton yhteistyö on välttämätöntä ajantasaisen, tulvatyy-pistä riippumattoman vesitilannetiedon tuottamiseksi sekä tulvista ja kuivuudesta tiedottamiseksi ja varoittamiseksi.

05ARTO RÄTY

VUODEN SÄÄ-, ILMASTO-

JA MERIVAIKUTTAJA

Ilmatieteen laitos nimesi vuoden 2014 sää-, ilmasto- ja merivaikut-

tajaksi puolustusministeriön kans-liapäällikön ja Turvallisuuskomitean puheenjohtajan, kenraaliluutnantti Arto Rädyn. ”Ilmastonmuutoksen edetessä arktiseen alueeseen kohdistuu suurempi taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen huomio. Arto Rädyn johdolla puolustus-ministeriössä on seurattu tiiviisti arktisen alueen kehitystä. He ovat antaneet tärkeän panoksensa arktista aluetta koskevaan kes-kusteluun”, pääjohtaja Petteri Taalas kertoi valintaperusteista. ”Arto Räty on myös edistä-nyt merkittävästi sää-, meri- ja ilmastotietojen hyödyntämistä puolustusvoimissa.”

Räty on tuonut esiin ilmastonmuutoksen ja arktisen alueen kehityksen. ”Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristökysymys; sillä on yhteys maailmanlaajuisiin kriiseihin ja tapahtumiin. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä yhteis-työtä näiden ongelmien ratkaisemiseksi”, Räty sanoo. ”Arktiselle alueelle tarvitaan seuraavien vuosikymmenten aikana suuria in-vestointeja ja yhteistyötä, jotta siellä voidaan toimia turvallisesti. Suomella on ainutlaatuista osaamista, jota voidaan hyödyntää arktisen alueen toiminnan kehittämisessä.”

Kuva: J

anne P

ulk

kin

en

TULVAKESKUSöversvämningscentret

Kuva: P

irjo

Latv

a-M

anti

la

Kuva: T

iina T

akala

A T M O S 2 / 2 0 1 46

T E E M AT

A T M O S 2 / 2 0 1 4 7

Arktista osaamista

Yksi Ilmatieteen laitoksen toiminnan painopisteistä

on arktinen tutkimus, joka luo perustan sää- ja olosuhdepalveluiden

kehittämiselle arktisille alueille.T EKST I Eija Vallinheimo KUVAT Jouni Vainio ja Timo Lindholm

A T M O S 2 / 2 0 1 48

T E E M AT

Jääpeitteen väheneminen arktisilla alueilla mahdollistaa laivaliikenteen kasvun luoteis- ja koillisväylän lyhentäessä merkittävästi matka-aikoja Atlantin ja Tyynen valtameren välillä. Käytettävät reitit ovat matalia ja olosuhteet talviset. Myös luonnonvarojen hyödyntäminen on tulevaisuudessa mahdollista yhä laajemmilla

alueilla merijään vetäytyessä. Näiden muutosten takia alueella tarvitaan hyviä sää- ja olosuhdepalveluita. Pitkä kokemus palveluiden tuottamisesta talvimeren-kulun tarpeisiin on tuonut Ilmatieteen laitokselle paljon arktisilla alueilla tarvittavaa osaamista.

Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on taata turvalli-nen toiminta arktisella alueella. Tarkoilla ja osuvilla ennustuksilla vähennetään arktiseen toimintaan liittyviä riskejä. Tutkimushankkeissa kerättyä tietoa ja asiantuntemusta voidaan käyttää päätöksenteon tukena, kun luodaan kansainvälisiä säädöksiä arktisen alueiden suojelemiseksi. Esimerkiksi arktisten alueiden ilmanlaadun seurannassa voidaan mallinnuksen tukena käyttää satelliittien ja lidar-mittalaitteiden havaintoja.

ILMASTONMUUTOS NÄKYY JO NYT ARKTISELLA ALUEELLA

Ilman keskimääräinen lämpötila on noussut pohjoisilla alueilla kaksi astetta 1960-luvulta alkaen. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet kaikkein lämpimimpiä siitä lähtien, kun systemaattisia havaintoja on tehty. Etenkin meren jääpeite reagoi ilmaston muuttumiseen hyvin nopeasti. Merijään laajuutta Pohjoisella Jää-merellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979 alkaen. Vuoden 2012 syyskuussa merijään laajuus saa-vutti kaikkien aikojen pienimmän arvonsa, 3,41 miljoo-naa neliökilometriä. ”Erityisen voimakasta pienenemi-nen on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin muutosnopeus on ollut -2,03 miljoonaa neliökilometriä vuosikymmenessä. Pinta-alana tämä vastaa noin viisin-kertaista Itämeren pinta-alaa”, yksikön päällikkö Jari Haapala Ilmatieteen laitoksesta toteaa.

Muutoksia on tapahtunut myös jään paksuudessa, monivuotinen jään osuudessa ja merijään ajelehtimi-

sessa. Myös muissa ilmastonmuutoksen indikaattoreissa, kuten lumen paksuudessa ja lumipäivien määrässä, ikiroudan esiintymisessä ja Grönlannin jääpeitteen ja jää-tiköiden massassa on tapahtunut muutoksia lämmenneen ilmaston takia.

LÄMPENEMISEN VAIKUTUKSIA EI VIELÄ TUNNETA

Arktisen alueen voimakkaampi lämpeneminen voi vaikut-taa alueen säävaihteluihin tavoilla, joita ei vielä tunneta riittävän hyvin. Tämä on erityinen haaste pohjoisten alueiden tutkimukselle. Ilmatieteen laitos tutkii napa- alueita eri menetelmin tarjoten tarkkoja mittaustietoja aina maan routakerroksen vaihteluista yläilmakehään saakka.

Pohjoisilla alueilla ilmakehän kerrosten välinen vuoro-vaikutus fysikaalisten ja kemiallisten prosessien kautta näkyy selkeämmin kuin muualla. Mittausten ja mallien avulla arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia myös yläilmakehän olosuhteissa, esimerkiksi stratosfäärin otsoni- ja vesihöyrypitoisuuden vaihteluissa.

LUMEN JA JÄÄN KAUKOKARTOITUS TUO TIETOA ILMASTOTUTKIMUSTA VARTEN

Kaukokartoitusmenetelmien avulla voidaan kätevästi ha-vainnoida globaaleja muutoksia lumipeitteessä sekä lumen kokonaismäärässä ja jääoloissa. Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa Sodankylässä vastaanotetaan ja prosessoidaan kansain-välisiä tutkasatelliittikuvia Suomen pohjoispuolisilta merialueilta. Ilmatieteen laitoksessa kehitetään myös uusia analyysimenetelmiä, joiden avulla satelliittidatasta

Jääpeitteen väheneminen arktisilla alueilla lisää laiva- liikennettä.

Tutkimuksen avulla saadaan tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä.

9A T M O S 2 / 2 0 1 4

Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on taata turvallinen toiminta arktisella alueella.

saadaan enemmän tietoa. Pitkiä aikasarjoja ja erityyppisiä instru-

mentteja hyödynnetään ilmastomallien laatua arvioitaessa sekä trendianalyyseissä, kuten esimerkiksi pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen, roudan tai merijään paksuuden ja laajuuden arvioinnissa.

Pohjoisen pallonpuoliskon kesän lumipeite on tuoreiden tulosten mukaan vähentynyt 17,6 % vuosikymmenessä vuosien 1979–2012 aikana. Lumen ja jään sulamisella on myös ilmastonmuutosta kiihdyttävä vaikutus, sillä lumi ja jää heijastavat auringonsäteilyä tehokkaammin kuin avoin meri ja paljas maa. Ilmatieteen laitos on tuottanut napa-alueen yli lentävien sääsatelliittien havaintoja hyö-dyntäen vuodet 1982–2009 kattavan aika- sarjan merijään heijastavuudesta eli albe-dosta.

KASVIHUONEKAASUJEN MÄÄRÄÄ SEURATAAN

Hiilidioksidin ja metaanin määrää arktisten alueiden ilmakehässä seurataan jatkuvasti. Ilmatieteen laitos on aktiivinen toimija sekä maanpinnalla toimivia mittalaiteverkkoja että kaukokartoitusmenetelmiä hyödyntä-vissä kansainvälisissä seurantahankkeissa (ICOS, GMES/COPERNICUS). Sammaltun-turin laella, Pallas-Yllästunturin kansallis-puistossa kerätyssä pitkässä aikasarjassa näkyy sekä hiilidioksidi- ja metaanipitoi-

suuksien nousu että vuodenaikaisvaihtelu. Hiilidioksidipitoisuus on noussut jatkuvasti mittausten alusta lähtien. Se on korkeimmil-laan talvella ja laskee kasvukaudella.

Ilmatieteen laitoksessa tutkitaan kasvi- huonekaasujen vaihtoa ilmakehän ja eri ekosysteemien välillä sekä kaasupitoi-suuksien kehittymistä ilmakehässä. ”Meitä kiinnostaa mm. se, kiihdyttääkö laajojen Siperian alueiden lämpeneminen itse itseään kasvattamalla lämmittävien kaasujen päästöjä. Siperian Tiksiin perus-tetulla mittausasemalla mitataan suoraan observatoriota ympäröivän tundra-alueen metaani- ja hiilidioksidipäästöjä. Suuri kysymys on se, kiihdyttääkö ilmastonmuutos merenpohjassa hydraattina esiintyvän metaanin purkautumista ilmakehään. Jos metaania pääsisi ilmakehään todella suuria määriä, maapallon ilmasto lämpenisi varsin paljon. On kuitenkin epätodennäköistä, että hydraateista vapautuisi merkittäviä määriä metaania vielä tämän vuosisadan aikana. Kauempana tulevaisuudessa vaara on syytä ottaa huomioon”, ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila toteaa.

ILMATIETEEN LAITOS TARJOAA OLOSUHDETIETOJA

Tutkimus mahdollistaa paremmat arviot ilmastonmuutoksen etenemisestä. Näin voidaan myös varautua ja sopeutua ilmaston-

muutoksen vaikutuksiin arktisilla alueilla. Ilmatieteen laitos tuottaa tutkimustietoa, jota välitetään mm. poliittisen päätöksenteon tueksi sekä kansallisesti että kansainvälises-ti. Tutkimustietoa käytetään myös arktisille alueille kehitettävissä sää-, merijää- ja aallok-koennusteissa.

Ilmatieteen laitoksen keskeisenä strategia-na on tehdä asiakkaille uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka palvelevat asiakkaiden tarpeita myös arktisilla alueilla. Erityisesti palveluita on kehitetty silmällä pitäen merilii-kenteen harjoittajia ja aluksia, jotka työsken-televät alueella vaikeissa olosuhteissa. l

A T M O S 2 / 2 0 1 410

Tiuhaan päivittyvistä sääennusteista autoilijat saavat ajantasaista tietoa säästä.

S Ä ÄS

ÄLYKÄS LIIKENNE

OSAKSI ARKIPÄIVÄÄ

T EKST I Eija Vallinheimo KUV I TU S Anna-Leena Väätänen

Auton ajotietokoneessa vilkkuu varoitus: 15,5 kilometrin päässä oleva mutka on

tiesääennusteen mukaan liukas ja ajokeli muuttuu reitillä huonoksi. Muutaman

vuoden päästä tällaiset palvelut voivat olla jo arkipäivää.

Ilmatieteen laitos tekee tutkimusta ja kehittää palveluita, jotta kuvatun kaltaiset palvelut olisivat arkipäivää jo lähivuosina. Ilmatieteen laitoksel-

la on käynnissä useita kansainvälisiä projekteja, joissa kehitetään autoilijoille tarkoitettuja sääjohdannaisia älyliiken-nepalveluja. Liikenteessä erityisesti säällä on merkitystä. Yhä tarkemmat ja paikallisesti räätälöidyt, tiuhaan päivittyvät ennusteet auttavat kiistatta parantamaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen tehokkuutta.

UUDET INNOVAATIOT PERUSTUVAT LANGATTOMAAN VIESTINTÄÄN

Tieliikenne on murroksessa ja lähi-vuosilta on lupa odottaa paljon. Jo tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksella on tarjolla paljon erilaisia palveluja autoilijoille. Säätietoja pystytään tuotta-maan mm. puhelimeen tai ajoneuvon tietokoneeseen. Kehitteillä on kuitenkin aivan uudenlaisia ideoita, joita ei vielä sovelleta. Yksi esimerkki on autojen välinen, automaattinen ja langaton viestintä. Tulevaisuuden autot kerää-vät erilaisilla laitteilla paljon tietoa itsestään ja ympäristöstään. Kehitteillä olevat laiteinnovaatiot, kuten kitkamit-taukset, voivat mullistaa tulevaisuuden liikenteen.

Tulevaisuudessa kuljettajat saavat reaaliajassa tietoa myös esimerkiksi

11

Liikennesääasemat ja interaktiiviset tienvarsiyksiköt lähettävät havainto-tietoja autoihin.

Autoissa on laitteistoja, joilla voidaan toimittaa säätietoja vastaantuleviin autoihin.

A T M O S 2 / 2 0 1 4 11

Suomalainen älyliikenne saa näytön paikan, kun ITS

European congress järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Kymmenes älyliikenteen kong-ressi järjestetään Helsingin Mes-sukeskuksessa 16.–19. kesäkuuta 2014.

Kongressi pureutuu tänä vuon-na teemaan: ITS in your pocket – Proven solutions driving user services. Ilmatieteen laitos on yksi tapahtuman järjestäjistä.

ÄLYLIIKENTEEN KONGRESSI HELSINGISSÄ

tiesääasemilta, nopeasti muutoksiin reagoivilta sääennustemalleilta ja muilta palveluntarjoajilta. ”Haasteena on tiedon kokoaminen ja yhdistäminen toimivalla ja käyttäjäystävällisellä tavalla”, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Timo Sukuvaara.

ILMATIETEEN LAITOKSELLA TIESÄÄOSAAMISTA MONEEN LÄHTÖÖN

Ilmatieteen laitoksella on jo kansainvä-lisesti tunnustettu asema älykkäiden tiesääpalveluiden asiantuntijana. Ilma-tieteen laitos on parhaillaan mukana EU:n 7. puiteohjelman alaisessa laajassa FOTsis-projektissa. Projektiin kuuluu useita liikenteen palveluja, joita testa-taan erilaisissa olosuhteissa yhdeksällä eri valtatiellä eri puolilla Eurooppaa. Palvelut koskevat mm. hätätilanteiden hallintaa, liikenneturvallisuuspoikkea-mia, älykästä ruuhkan hallintaa, reitin suunnittelua ja esimerkiksi kokonais-turvallisuuden arviointia. Ilmatieteen

laitos on mukana kaikissa palveluissa ja osallistuu kaikkiin testeihin tuottamalla järjestelmään reaaliajassa paikallisesti räätälöityjä tiesääennusteita, sillä sääolosuhteilla on vaikutuksia jokaiseen palvelukohteeseen.

Ilmatieteen laitos on myös aiemmin ollut mukana useissa hankkeissa, joissa on kehitetty tiesää- ja älyliikenneym-päristöön räätälöityjä sääpalvelusovel-luksia. FOT-hankkeiden päämääränä on testata sovelluksia ja palveluja todellisissa olosuhteissa laajamittaisten pilottien avulla, jotta palvelut voitaisiin ottaa laajasti käyttöön lähivuosina.

ASIANTUNTEMUSTA VOI SOVELTAA MAAILMANLAAJUISESTI

Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on saada tutkimuksen pohjalta tehtyä älykkäitä säähän ja keliolosuhteisiin liittyviä palveluita, joita voidaan hyö-dyntää maailmanlaajuisesti. Ilmatieteen laitoksen sää- ja keliosaamista voidaan soveltaa helposti eri maissa. ”Pian älyliikennepalvelut eivät enää ole vain tietoyhteiskunnan teoriaa, vaan vai-kuttavat ihmisten ja yritysten arkeen, kehittämispäällikkö Pertti Nurmi tähdentää.” lÄlykkään liikenteen

ratkaisut parantavat turvallisuutta.

A T M O S 2 / 2 0 1 412

T U T K I M U ST

Utössä on tehty säähavaintoja pitkään, kohta 130 vuotta. Utö tunnetaankin paitsi majakasta ja mielenkiintoisesta linnustos-

ta, myös merisäätiedotuksista. Nyt Utöseen ollaan rakentamassa merentutkimusase-maa, jossa kerätään muutakin merellistä havaintotietoa.

”Ensi kesänä asemalta saadaan vuonna 2013 aloitettujen mittausten, kuten aallo-kon korkeuden ja suunnan, pinnan virtauk-sien ja meriveden hiilidioksidipitoisuuden sekä meren ja ilmakehän kaasujenvaihdon lisäksi tietoa myös happitilanteesta, ravinteista sekä meriveden kerrostunei-suudesta. Mittaustulokset tulevat ympäri vuoden reaaliajassa”, kertoo hanketta joh-tava Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso.

Utössä mitataan jo ennestään ilmake-hän pienhiukkasia, kasvihuonekaasujen pitoisuuksia, alailmakehän virtauksia sekä radiostakin tuttuja merellisen sään ominaisuuksia, kuten tuulta, lämpötilaa ja näkyvyyttä.

”Utön aseman myötä eurooppalaiseen ICOS-kasvihuonekaasujen mittausverkos-toon kuuluvat kotimaiset tutkimusasemat kattavat maa- ja järviekosysteemien lisäksi meren pintakerroksen. Utön aseman merkitys Itämeren tutkimukselle on samanlainen kuin Ilmatieteen laitoksen

UTÖN UUSIMEREN-

TUTKIMUS-ASEMA

Kilkettä, kalketta, porausta ja jyminää. Utön saarella on

häärännyt muutaman vuoden kiireisiä tutkijoita ja työmiehiä

uuden mittausaseman rakennustöissä.

T EKST I Eija Vallinheimo KUVAT Lauri Laakso ja Tuomo Roine

Pallas

Puijo

Utö

Hyytiälä

A T M O S 2 / 2 0 1 4 13

Pallas-Sodankylän GAW-aseman merkitys Suomen arktiselle tutkimukselle”, Lauri Laakso toteaa.

KOKONAISVALTAISUUS PUNAISENA LANKANA

Asemalle tulee käyttöön kattava joukko laitteita, joista osa on kokonaan uudentyyp-pisiä ja monet niistä ensimmäistä kertaa Suomessa pysyvästi mereen asennettuina. Utön perusajatus on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka antaa kattavan kuvan meren ja ilmakehän alaosan tilasta.

”Itämeri on pieni ja matala reunameri, joka toimii eri tavoin kuin valtameret. Itämeren hiilidioksidipitoisuus vaihtelee vuodenajoittain ja alueittain. Ajasta ja pai-kasta riippuen se voi olla joko hiilidioksidin nielu tai lähde. Itämeren hiilitaseeseen vai-kuttavat mm. meren biologiset prosessit, lämpötila, ravinteet, aallokko sekä jääpeite. Kokonaisuuden ymmärtäminen vaatiikin laajan kirjon mittauksia”, Laakso kiteyttää.

Kasvihuonekaasujen ohella Utössä tut-kitaan myös esimerkiksi merituulivoimaa, merellistä teknologiaa sekä laivaliikenteen päästöjä.

POIKKEUKSELLISEN KÄTEVÄ SIJAINTI SAARISTON ULKOREUNALLA

Utön majakkasaarella kaukana man-tereelta sijaitseva tutkimusasema on

juuri monipuolisuutensa ja eri tieteenalat yhdistävän lähestymistapansa ansiosta maailmalaajuisestikin ainutlaatuinen. Se poikkeaa muista merellisistä asemista myös satunnaisen jääpeitteensä ansiosta.

Toisaalta sijainti asutulla saarella on logistisesti vaivaton. Pitkällä, kymmenien vuosien aikavälillä hyvä logistiikka ja koh-tuulliset kustannukset ovat ensiarvoisen tär-keitä tutkimuksellisten aspektien rinnalla. Utön toiminnan kannalta oleellista ovatkin säännölliset liikenneyhteydet yhdistettynä saaren vakituisten asukkaiden työpanok-seen mittausten ylläpidossa ja huollossa.

Ilmatieteen laitos rakennuttaa aseman ja tarvittavat infrastruktuurit sekä vastaa fysikaalista ja meren dynamiikkaa havainnoivista mittalaitteista. Biologisista mittauksista vastaa Suomen ympäristö-keskus SYKE. Mukana yhteistyössä ovat myös Puolustusvoimat, Turun ja Helsingin yliopistot, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä joukko merialan yrityksiä. l

Uuden aseman rakennustyöt sekä saarella että meressä ovat olleet haastavia.

Ilmakehäasemat (4)Ekosysteemiasemat (4) Täydentävät ekosysteemiasemat (6)

Utön perusajatus on kokonaisvaltainen lähestymistapa.

Integrated Carbon Observation System, ICOS, on hajautettu kasvihuonekaasuja

mittaavien havaintoasemien eurooppalai-nen verkosto. ICOSin päämajan toiminta Helsingissä alkoi viime vuonna. Suomesta toiminnassa mukana ovat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

ICOSin tavoitteena on seurata kasvihuo-nekaasujen pitoisuuksia, kiertokulkua sekä sitoutumista ekosysteemeihin ja meriin. Verkostoon kuuluu alkuvaiheessa noin 100 havaintoasemaa noin 15 maassa.

KASVIHUONEKAASUJEN SEURANTAJÄRJESTÖ ICOS

ICOS-SUOMI INFRASTRUKTUURI

A T M O S 2 / 2 0 1 414

Ilmatieteen laitos seuraa vuodenaikaisen-nusteita ja tutkii niiden laatua ja käytet-tävyyttä Suomessa. Uusien räätälöityjen

ennusteiden avulla Itämeren menneestä jää-talvesta osattiin odottaa leutoa jo lokakuussa.

Pitkän ajan sääennusteet antavat arvion sille, kuinka paljon esimerkiksi tietyn jakson keskilämpötila tai sademäärä poikkeaa ilmas-tollisesta keskiarvosta. Ilmatieteen laitos seuraa kuutta eri mallia jatkuvasti osana en-nustusmenetelmien tieteellistä kehitystyötä.

”Muutamat näistä malleista tuottavat selkeästi muita parempia ennusteita 2–6 kuu-kauden päähän. Niiden tuloksia painotetaan tuotekehityksessä ja palvelun tuottamisessa”, kertoo yksikön päällikkö Hilppa Gregow.

ITÄMEREN VIIME TALVEN VÄHÄINEN JÄÄTILANNE ENNAKOITIIN AJOISSA

Ilmatieteen laitoksessa vuodenaikaisennus-teita on käytetty talvikaudella Itämeren jääti-lanteen, liikennerajoitusten ja jäänmurtotar-

peen ennustamisessa Arctia Shippingille.”Pitkiä ennusteita on käytetty jäätalvien

ennustamisessa nyt kaksi vuotta. Tulokset ovat lupaavia. Esimerkiksi äskettäin päätty-neestä jäätalvesta osattiin mallien ansiosta odottaa leutoa jo lokakuun alussa”, Hilppa Gregow toteaa.

”Täytyy muistaa, että toistaiseksi voimme ennustaa vain jään laajuutta, paksuutta ja lii-kennerajoitusten ajoittumista, mutta emme voi vielä kuvata jäävallien sijoittumista, jään puristavuutta tai massaa 180 vuorokauden mittaisissa ennusteissamme. Tieteen keinoin on kuitenkin mahdollista löytää uusia mene-telmiä ja parantaa malleja, joten uskon, että tällaisiin ennusteisiin päästään tulevaisuu-dessa”, Hilppa Gregow sanoo.

MONELLA TOIMIALALLA MAHDOLLISUUS HYÖTYÄ ENNUSTEISTA

Hilppa Gregowin mukaan vuodenaikaisen-nusteita voitaisiin käyttää hyväksi paljon

nykyistä enemmän, sillä suursäätilaa on mahdollista ennustaa esimerkiksi MetOffi-cen GloSea5-mallilla 70 %:n tarkkuudella. ”Ennusteiden avulla on mahdollista arvioida kesän helteisyyttä, jolloin esimerkiksi kaupan ala voisi varautua jäätelön, kesävaatteiden tai grillituotteiden kysyntäpiikkiin. Sade- ja läm-pötilatietoja yhdistelemällä taas olisi mahdol-lista ennustaa kesän parasta kasvukautta”, Gregow luettelee. Hilppa Gregow muistuttaa kuitenkin siitä, että vaikka kokemukset ovat olleet parin vuoden aikana hyviä jääpalvelus-sa, pilottikokeiluita tarvitaan jokaisen uuden palvelun ja tuotteiden kehityksessä edelleen. ”Tässä tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on avainasemassa”, hän tähdentää. l

T U T K I M U ST

Lokakuun alussa tehdyssä ennustuksessa tam-mikuun lopun jäätilanne arvioitiin erinomaisesti jään esiintymisen suhteen ja erittäin hyvin jään paksuuksien suhteen. Kuvassa harmaa alue on aluetta, jolla jäätä esiintyy; siniset alueet kerto-vat pintaveden lämpötilan.

ILMASTOPALVELU TUOTTAA UUSIA VUODENAIKAISENNUSTEITA

Ennuste Toteutunut tilanne

A T M O S 2 / 2 0 1 4 1515

K O L U M N I

ILMATIETEEN LAITOS MENESTYY

Liikenne on Ilmatieteen laitoksen tuotteiden suurkuluttaja.

Hyvä päätöksenteko perustuu tietoon. Hallitus on tekemässä mittavia uudistuksia tutkimuskenttään. Päätöksentekoa tukevan tutkimuksen koordinointi keskitetään valtioneuvoston kansliaan ja strategisen tutkimuksen hallinnointia kehitetään.

Muiden sektorilaitosten tavoin Ilmatieteen laitos joutuu kilpailemaan ta-kaisin rahan, joka siltä on kerätty uudistuksia varten. Se on suuri mahdol-lisuus laitokselle, joka on tutkimuslaitostemme ehdotonta eliittiä. Sillä on tarjottavanaan huippuosaamista niin peruspalveluissaan kuin arktisessa osaamisessa ja ilmastotutkimuksessa. Nykyaikaisesti johdettu laitos on myös verkostoitunut poikkeuksellisen hyvin, mikä on sen vahvuus.

Ilmatieteen laitoksen toinen haaste on valtion tietohallinnon uudistus, jossa myös keskitetään toimivaltaa ja resursseja. Ilmatieteen laitos elää tiedosta. Se on kyennyt erittäin kustannustehokkaaseen tietohallintoon. Siksi on syytä kantaa huolta keskitettyjen palveluiden laadun ja kustan-nusten suhteesta. Sääennusteiden laatu ja toimitusvarmuus vaativat, että toimialariippumattomat tietojärjestelmät jäävät edelleen laitoksen omalle vastuulle.

Ilmatieteen laitoksen tuotteiden suurkuluttaja on liiken-ne alkaen ilmailusta ja merenkulusta aina tavalliseen tienkäyttäjään. Liikenteen ja logistiikan teho ja turvalli-suus perustuvat digitaaliseen tietoon, jonka Ilmatieteen laitos tuottaa ja jakaa liikkujien käyttöön. Laitos on myös edelläkävijä avoimessa datassa, jota se tarjoaa korvauksetta palveluntuottajien käyttöön.

Sidosryhmä- ja asiakaskyselyissä Ilmatieteen laitos kerää säännöllisesti valtion virastojen huippupisteet. Siihen luotetaan ja sen asiantuntemusta arvostetaan täydestä syystä. Ilmatieteen laitos kykenee varmasti vastaa-maan haasteisiinsa ja palvelemaan asiakkaitaan tunnetulla laadulla. l

K

HARRI PURSIAINENKansliapäällikkö

Liikenne- ja viestintäministeriö

Kuv

a: T

ero

Paj

ukal

lio

A T M O S 2 / 2 0 1 416

K A S V O TK

Werner Kutsch on työskennellyt mm. ekosysteemien tutkimuskeskuksessa Kielissä, Max Planck -instituutissa Jenassa sekä Thünen-instituu-tissa Braunschweigissa. Hän on työskennellyt kasvihuonekaasujen pa-rissa jonkin aikaa myös Etelä-Afrikassa.

17A T M O S 2 / 2 0 1 4

ICOSin pääjohtajaksi nimitettiin joulukuussa 2013 tohtori Werner Kutsch.

ICOS RI, eli Integrated Carbon Observation System Research Infrastructure, on eurooppalainen tut-kimusinfrastruktuuri, jonka tehtävänä on seurata kasvihuonekaasujen pitoisuuksia, vapautumista

ja sitoutumista. Vetovastuu ICOSista on Suomella, ja tutkimusinfrastruktuurin päämaja sijaitsee Helsingin Kumpulassa.

Kutschilla on takanaan pitkä ura kasvihuonekaa-sututkimuksen parissa, ja juuri tämä pitkä kokemus innosti häntä hakemaan ICOSin pääjohtajan tehtävään Helsinkiin. ”Tähänastinen urani tuntui kuin kokoelmalta erilaisia kiviä, joista ei kuitenkaan muodostunut täydel-listä mosaiikkia”, Kutsch kuvailee. ”ICOSin pääjohtajan tehtävä tarjosi minulle mahdollisuuden tämän mosaiikin rakentamiseen. ICOSissa on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, mikä on tärkeää silloin, kun ideoita on paljon!”, Kutsch sanoo.

ICOSin perustamisen taustalla oli halu perustaa pitkäaikainen eurooppalainen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä. Kasvihuonekaasujen tutkimuksessa tarve pitkän aikavälin havainnoille on selvä. ”Keskimää-räinen aika kasvihuonekaasujen kierrolle on 10 vuotta. Tutkimuksessa ei voida keskittyä lyhyen aikavälin tulok-siin, sillä ne voivat olla harhaanjohtavia. Tarvitsemme pitkän aikavälin havaintoja nähdäksemme, onko kyseessä pysyvä trendi”, Kutsch kertoo. ”ICOS RI on hyvin stabiili infrastruktuuri pitkän aikavälin näkökulmasta. Tämän vuoksi myös liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat Suomen Akatemian kautta osoittaneet pitkäaikaista sitoumusta ICOS RI:tä kohtaan”, Kutsch sanoo.

Suomesta tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi Kutsch nostaa kolme tahoa. ”Ilmatieteen laitos, Helsingin

yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto ovat paitsi ICOSin tärkeitä rahoittajia, niillä on myös tieteellinen motivaatio olla mukana toiminnassa. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos tekee kattavaa tutkimusta ilmastonmuutoksesta, jonka aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt. Kasvihuonekaasut puolestaan ovat ICOSin tutkimusalaa, joten yhteistyö on hyvin loogista. Periaatteessahan ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasut ovat saman kolikon kaksi eri puolta”, Kutsch sanoo.

Suomalaisyhteistyön lisäksi ICOS RI:n toiminta perustuu etenkin eurooppalaiselle yhteistyölle. Alusta asti mukana on ollut 14 maata Euroopasta, joten kyseessä on laaja eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri. ICOS-jäsenmaat huolehtivat itse kansallisista mittausasemista, kun taas Suomi koordinoi Eurooppa-tason toimintoja. ICOS tekee yhteistyötä myös Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. ”Olemme myös hyvin halukkaita laajentamaan yhteistyötä Afrikkaan. Haluamme lisätä verkostoon uusia alueita, jotta tulokset olisivat mahdollisimman kattavia ja verkosto tasapainoinen”, Kutsch sanoo.

Kutsch korostaa myös Suomen roolia isäntämaana. "Luulen, että ICOS RI toimii näin hyvin juuri siksi, että sitä hallinnoidaan Suomesta. Kaikki täällä työskentelevät äärimmäisen tehokkaasti", Kutsch kehuu. l

WERNER KUTSCH

Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasut ovat kolikon kaksi eri puolta.

T EKST I Emmi Lehikoinen KUVA Tero Pajukallio

SYNTYIvuonna 1960 Bonnissa, Saksassa

KOULUTUSKoulutustaustaltaan biologi

HARRASTUKSETUrheilu, etenkin käsipallo ja melonta. Kiinnostunut myös kirjallisuudesta, ruoanlaitosta ja valokuvauksesta.

A T M O S 2 / 2 0 1 418

Kuva: I

lpo

Ko

skin

en

Kuva: T

eem

u L

em

mett

ylä

U U S I A T U U L I AU

SUOMEN HIIHTO- JOUKKUEELLE

ENNUSTEITA TALVI-OLYMPIALAISIIN

Ilmatieteen laitos palveli Suomen hiihtomaajoukku-etta Sotšissa tuottamalla kisapaikalle räätälöityjä

ennusteita. Ne välitettiin joukkueelle verkkoportaalin välityksellä.

Tarjolla oli mm. lämpötilan ja sademäärän piste-ennusteita eri kisapaikoille sekä animaatioita sään kehityksestä. ”Sääennusteita käytettiin ensisijaisesti suksihuollossa testauksen suunnittelussa sekä kilpailun aikaisten muutosten ennustamisessa. Ennusteet ovat myös valmentajien ja joukkueen johdon saatavilla. Sään ennustaminen meni Sotšissa nappiin suksihuollon kannalta. Olimme jopa yllättyneitä siitä, kuinka hyvin ennusteet toimivat vaativissa vuoristo-olosuhteissa”, kertoo hiihtomaajoukkueen edustaja Teemu Lemmet-tylä.

Ilmatieteen laitos tuotti myös kisa-alueen teille myös tiesääennusteen. Tiesääpalvelut olivat osa pilottitesta-usta, joka tukee Ilmatieteen laitoksen tavoitetta kehit-tää ja tuottaa erilaisia älyliikenteen palveluita. l

Luoston tutka on tarkoitus uusia ennen juhannusta 2014. Uudistuksen ansiosta myös Pohjois-Suomeen saadaan kak-

soispolarisaatiotutka.Itä-Suomeen suunniteltu uusi tutka tullaan näillä näkymin

sijoittamaan Kiteen Kesälahdelle. Tutkalaitteisto valmistuu syk-syllä, mutta tutkatornin rakennusajankohta riippuu parhaillaan käsiteltävänä olevasta rakennusluvasta. Tutkan on tarkoitus olla toimintakunnossa viimeistään kesällä 2015. Itä-Suomeen raken-nettava uusi tutka parantaa ennen kaikkea matalien sateiden havainnointia alueella sekä mahdollistaa idästä saapuvien raju-ilmojen aikaisemman havainnoinnin. l

TUTKAVERKOSTO KEHITTYY

A T M O S 2 / 2 0 1 4 19

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S K

IIlmatieteen laitoksen kehitysyhteistyöhanke Bolivian ilmatieteen laitoksen SENAMHIn kanssa käynnistyi helmikuussa. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on parantaa SENAMHIn säähavainto-jen laatua ja saatavuutta, ennusteiden laatua sekä kehittää Bolivian säätuotantoa ja sääpalvelu- ja varoitusjärjestelmää. Hankkeen aloitusseminaari keräsi helmikuun lopulla La Paziin satakunta viran-omais- ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa ja median sekä muiden yhteistyökumppaneiden edustajaa.

La Paz on maailman korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki. Bolivian sääolojen vaihtelu johtuu maan suurista korkeuseroista. Sään vaihtelu Andien vuoristoalueilta tropiikkiin asettaa sääpalveluiden kehittämiselle omat haasteensa. Bolivian kehitys on haavoittuvainen sää- ja ilmas-tonvaihteluille, etenkin rankkasateita ja kuivuutta aiheuttavalle ENSO-ilmiölle. Vuosina 2007–2010 El Niño- ja La Niña -ilmiöt aiheuttivat maalle noin 700 miljoonan euron vahingot. Alkuvuoden 2014 tulvat ovat vaatineet kymmeniä kuolonuhreja.

SENAMHIn luonnonkatastrofien riskien hallinnasta vastaavan yksikön päällikön Félix Trujillon mukaan Ilmatieteen laitoksen hankkeen avulla SENAMHI pystyy tekemään enemmän ja parempia säätuotteita ja -varoituksia.

TAVOITTEET KORKEALLA BOLIVIASSA

T E K S T I Hannele Halmeranta K U VA Martti Heikinheimo

Ilmatieteen laitos kehittää

sisarlaitostensa toimintakykyä

Andeilla.

A T M O S 2 / 2 0 1 420

Bolivian kehitys on haavoittuvainen sää- ja ilmastonvaihteluille.

03

Yhteiskunnan toiminnot ja kehittäminen tehostuvat, kun säätiedon saatavuus paranee ja ääri-ilmiöihin osataan varautua. ”Riskien hallinta ja säätiedon välittäminen kaikille kansalaisille eri puolilla maata vähentää yhteiskunnan haavoittuvuutta”, painottaa Trujillo. Trujillo toteaa parempien säätuotteiden edesauttavan myös entistä tiiviimpää yhteistyötä SENAMHIn ja eri sidosryhmien välillä.

Boliviassa puhutaan espanjan lisäksi usei-ta alkuperäiskieliä. Hankkeen tavoitteena on luoda SENAMHIlle tekniset valmiudet tehdä säätuotteita ja -varoituksia eri kielillä.

ILMATIETEEN LAITOS VAHVASTI LÄSNÄ ANDEILLA

Ilmatieteen laitoksella on toiminta-kapasiteetin kehittämiseen keskitty-vät hankkeet myös Ecuadorin ja Ko-lumbian ilmatieteen laitosten kanssa. Perun kanssa toteutettu hanke päättyi vuonna 2012. Ilmatieteen laitoksen kahdenvälisiä hankkeita täydentää Andien alueellinen hanke PRAS-DES, jossa Ilmatieteen laitos toimii teknisenä asiantuntijana. PRASDES-hankkeessa kehitetään vesistöalueiden ennakkovaroitus-järjestelmiä sekä muita sää- ja hydrologisia palveluita yhteistyössä Bolivian, Ecuadorin, Kolumbian ja Perun ilmatieteen laitosten

kanssa. Andien alueen meteorologiahankkeita rahoittaa Suomen ulkoasiainministeriö.

FINBOL-hanketta ja muita kehitysyh-teistyöhankkeita koordinoi Ilmatieteen laitoksen kansainvälisten projektien ryhmä Asiantuntijapalvelut-yksikössä. Ilmatieteen laitoksella on kansainvälisiä hankkeita ympäri maailmaa. Suomen ilmatieteen alan asiantuntemusta hyödynnetään parhaillaan yli 50 maassa.l

Hallitustenvälisen ilmastonmuu-tospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin kaikki kolme osaraporttia on nyt julkaistu.

Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö, SYKE ja VTT teettivät Suomessa osa-raporttien sisällöistä havainnollistavaa infografiikkaa, joka avaa tieteellisesti melko monimutkaisiakin aiheita yksinkertaistetussa kuvamuodossa. Materiaalin taustalla ovat

IPCC:n raportin yhteydessä olevat alkuperäi-set grafiikat, joita on muokattu ymmärrettä-vämpään ja yksinkertaisempaan muotoon, tieteellistä tietoa kuitenkaan vähentämättä. Infografiikkaa saa hyödyntää vapaasti, ja se on saatavilla sekä yhtenä pakettina että yksit-täisinä kuvina.

Kaikki julkaistut infografiikat löytyvät Ilmasto-oppaasta osoitteesta: www.ilmasto-opas.fi/ipcc l

IPCC-RAPORTTI KUVINA

T EKST I Emmi Lehikoinen KUVA Rebekka Gröhn

IPCC-RAPORTTI

INFOGRAFIIKKA

K

K A N S A I N V Ä L I S Y Y SK

21A T M O S 2 / 2 0 1 4

03 LAATU PARANTUNUT

Ilmatieteen laitos seuraa tekemien-sä sääennusteiden laatua. Seuran-ta osoittaa, että esimerkiksi yhden vuorokauden lämpötilaennusteiden

osuvuus on noussut. Jos tarkastellaan pelkästään päivälämpötiloja, osuu ennuste oikeaan jo yli yhdeksän kertaa kymmenestä. Vuosituhannen vaihteessa ennusteet osuivat oikeaan 75–80 prosentin tarkkuudella, mutta viime vuosina on ylletty 85–90 pro-senttiin.

SYITÄ ENNUSTEIDEN PARANTUMISEEN USEITA

Ennusteiden parantumiseen vaikuttaa monta seikkaa. Säämallien ja ilma-

kehän mallinnuksen kehittymisen lisäksi myös tietokoneiden laskenta-kapasiteetin kasvu on tarkentanut ennusteita. Toinen merkittävä asia on havaintomenetelmien kehitys. Ny-kyisin saadaan enemmän havaintoja ilmakehästä ja meristä ja erityisesti paremmat satelliittihavainnot ovat olleet tärkeitä. Myös meteorologien rooli sään ennustamisessa on edelleen tärkeä, vaikka käytössä on parasta tekniikkaa ja säämalleja. l

Talvikuukausien eli joulu-helmikuun keski-lämpötila vaihteli lounaissaariston nollasta Pohjois-Lapin noin -10 asteeseen. Talvi oli koko maassa keskimääräistä lauhempi,

paikoin maan keski- ja pohjoisosassa harvinaisen lauha. Talvikuukausien keskilämpötila oli lähes koko maassa 2-4 astetta keskiarvojen yläpuolella. Sekä joulukuu että helmikuu olivat selvästi tavan-omaista leudompia, mutta kylmä tammikuu toi talven keskilämpötilaa alaspäin. l

01

Kesä - Kumpupilviä (Cumulus humilis)

SUOMEN VUODENAJAT

Ku

va: P

en

tti S

orm

un

en

LL Y H Y E S T I

SÄÄENNUSTEIDEN

TALVI OLI KESKIMÄÄRÄISTÄ LAUHEMPI

02

Keskilämpötila (°C) talvi 2013-2014

Keskilämpötilan poikkeama (°C) vertailukaudesta 1981-2010

A T M O S 2 / 2 0 1 422

282

371

40

T U N N U S L U K U J AT

Sää ja turvallisuus

Tutkimus ja menetelmäkehitys

Hallinto ja esikunta

Talousarviorahoitus

Maksullisen toiminnan tuotot

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot

HENKILÖTYÖVUODET TULOSALUEITTAIN

(yht. 693)

TOIMINNAN RAHOITUS (yht. 76,1 milj. €)

htv milj. €

TYÖTYYTYVÄISYYS1–5

KOKONAISTUOTTAVUUS

4,00

3,75

3,50

3,25

3,00

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

Tuotos

Kokonaistuottavuus

Kokonaispanos

Henkilöstö- ja taloustiedot sekä muita Ilmatieteen laitoksen tulosmittareita.

TULOSTIEDOT 2013

47,4

13,7

15,0

300

250

200

150

100

50

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

indeksi

23A T M O S 2 / 2 0 1 4

KANSAINVÄLISESTI ENNAKKOTARKASTETUT JULKAISUT

WWW-SIVUJEN KÄVIJÄMÄÄRÄT

LÄMPÖTILAENNUSTEIDEN OSUVUUS

100

80

60

40

20

0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

%TUULEEN LIITTYVIEN VAARATIEDOTTEIDEN OSUVUUS

350

300

250

200

150

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

90

85

80

75

70

65

60

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

kpl

kävijää päivässä

%

Varoitettujen tapausten osuus

Väärien hälytysten osuus

Osuvuusindeksi

1 vrk

2–5 vrk

www.fmi.fi

Kuva: M

ika H

eit

tola