”Terveellinen työ– elämän eri vaiheissa”

Sotergoseminaari 9.-10.6.2016

Anna Kukka

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto on perustettu huhtikuussa 2004 ja siihen kuuluu n. 750 jäsentä (kevät 2016)

Verkoston alkuunpanijoita ja edelleen sen vahvoja kehittämisen ja ylläpidon taustavaikuttajia ovat

• Työturvallisuuskeskus

• Työsuojelurahasto

• Työterveyslaitos

• Sosiaali- ja terveysministeriö ja

• KT Kuntatyönantajat

Verkosto toimii hallinnollisesti Työturvallisuuskeskuksen piirissä

Verkoston toimintaa ohjaa asiantuntijaryhmä (2016):

Fagerström Virpi, Ergomentor Oy

Kemppainen Eija, Super

Koivikko Asta, TTK, sihteeri

Kukka Anna, Tehy, puheenjohtaja

Kurka Anne-Marie, TSR

Eveliina Vigelius, Terveyspalvelualan Liitto

Läärä Virva, Juko

Moilanen Aija, ARvire Ky

Mämmelä Eija, OAMK

Soila Norström, OPH

Rauramo Päivi, TTK

Rusanen Merja, KT

Sormunen Erja, TTL

Stålhammar Hannu, STM/tso

Suurnäkki Timo, TTK

Taivassalo Ritva, HUS

Tamminen-Peter Leena, Ergosolutions BC Oy, Ab

Anne-Marie Kurka , TSR

Verkoston tehtävät

• kokoaa ja välittää viestiä henkilöstön ja potilaiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä ergonomisista menetelmistä

• toimii ergonomiaa käsittelevänä teorian ja käytännön vuoropuhelun tilana

• järjestää vuosittain kesäkuussa 2-päiväisen verkostoseminaarin (11. kerta v. 2016)

• ylläpitää www.sotergo.fi verkkosivustoa

Verkoston jäsenyys

• Verkostoon voivat liittyä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla eri tehtävissä toimivat henkilöt (mm. esimiehet, hoitotyöntekijät, kehittäjät, kouluttajat, tutkijat, apuvälineyritysten edustajat), jotka sitoutuvat noudattamaan verkoston arvoja ja eettisiä toimintaohjeita

• Verkoston toiminta perustuu oma-aloitteiseen osallistumiseen

• Verkoston jäseneksi voi liittyä sotergo.fi etusivun linkin kautta

Mikä on verkosto? (Lähde: Mukaillen Nina Mustikkamäki, Sente, Tampereen yliopisto)

• Verkostojen yleistyminen 1980-1990 luvuilla liittyi sosiaalisen pääoman käsitteeseen, jolla kuvattiin yksilöiden käytössä olevaa suhdeverkostoa. (Vrt. Inhimillinen pääoma, osaamispääoma, kulttuurinen pääoma jne.)

• Sosiaalisella pääomalla viitataan yleensä sosiaalisen rakenteen ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen, jotka edistävät verkoston jäsenten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja sen myötä tehostavat yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja talouden toimintaa. (Ruuskanen, 2001)

Sosiaalisen verkoston määritelmä:• Verkosto voidaan määritellä joukoksi toimijoita ja niiden välisiä

suhteita. Yhteistyön perustana on lojaalisuus, solidaarisuus ja luottamus. (Liebeskind ym. 1996, Linnamaa & Sotarauta 2000)

Innovaatioyhteisöt(Lähde: Mukaillen Nina Mustikkamäki, Sente, Tampereen yliopisto)

• Yhteisön käsite tuo verkostoja paremmin esille tiedon tuottamiseen ja oppimiseen liittyvien prosessien luonteen

• Yhteisö voidaan yleisellä tasolla määritellä ryhmäksi ihmisiä, joita yhdistää tunnepitoiset suhteet

• Yhteisö vaatii olemassaolonsa perustaksi joukon yhteisiä arvoja, normeja, merkityksiä sekä jaetun historian ja identiteetin –eli jaetun kulttuurin (Lindkvist 2005)

• Viime vuosina on korostettu, että yhteisöt ovat tehokkain tapa tuottaa uutta tietoa

Yhteisöjä(Lähde: Mukaillen Nina Mustikkamäki, Sente, Tampereen yliopisto)

Käytäntöyhteisöt• Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen kiinnostus tai yhteinen

ammatillinen tausta. “Vahvat” sosiaaliset sidokset. Vapaa itseorganisoituminen. Yhteisön jäsenet homogeenisia. (Lave & Wenger 1991, Wenger 2000)

Episteemiset yhteisöt• Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen sitoutuminen saavuttaa tietty

tiedollinen taso ja halu tuottaa uutta tietoa tiedon luomisen takia. Yksilöt ovat yhteydessä toisiinsa enemmän rooleina kuin yksilöinä. Voidaan kuvata tiedeyhteisöiksi, joilla samantyyppinen ammatillinen ja/tai koulutuksellinen tausta –sama tieteellinen tietämyspohja. (Knorr Cetina 1981)

Terveellinen työ- elämän eri vaiheissa

• Koko työuran kestävät turvalliset ja terveyden kannalta hyvät työolot ovat eduksi niin työntekijöille, potilaille/asiakkaille, organisaatioille kuin koko yhteiskunnallekin

• Tuore väitöskirja Itä-Suomen yliopisto 7.6.2016 TtM Heidi Sipiläinen: ”Hoitajien hyvinvointi vähentää vanhusten kaltoinkohtelua”:

- Alhainen henkilöstömitoitus, ristiriidat työyhteisössä, huono työilmapiiri, työn

rasittavuus ja fyysisen ympäristön puutteet sekä suuri ympärivuorokautisen hoidon yksikkö nousivat analyysissa esille kaltoinkohteluun altistavina tekijöinä. Hoitajat kuvasivat ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden jatkuvaa kiirettä ja vajaamiehityksellä työskentelemistä. Nämä koettiin usein pääasialliseksi syyksi sille, miksi vanhuksia kohdeltiin huonosti.

Mielenkiintoisia linkkejä:

• Free e-learning

http://www.gezondenzeker.nl/e-coaching/Actieve%20en%20passieve%20lift_H5_SM_20140929/index.html

http://www.ergofilm.nl/