AsiantuntijaOpasjulkaisu on EDiToR HElsinki oY:n TuoTTama asianTunTijajulkaisu | 2/2013 | ilmoiTusliiTE

Lentoliikenne on yksi Suomen kasvun vetureita

Finnish BusinessYekaterinburg | 5.6.2013

Vuoden Talousjohtaja 2012 on liiketoiminta­lähtöinen arvojohtaja>> 9

Kiinteistönvälittäjät tukkanuottasilla välityspalkkioista>> 6-7

Jalkapallon MM­kisat mullistavat koko Euroopan puoleisen Venäjän>> 10-11

Suomen kautta kansainvälisille markkinoille>> 13Finavian Ville Haapasaari >> 9

Vipuvoimaa kasvuun & kehitykseen

2 AsiantuntijaOpasTalous

asiantuntijaopas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. kun haluat viestiä yrityksesi osaamisesta,

ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi asiantuntijaopas on Editor Helsinki oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Toimittajat: mia Heiskanen, maarit Reingoldt, Eila aalto. kuvat: matti Rajala, sami Perttilä. kannen kuva: matti Rajala. Taitto: Pirja kärki. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki oy | palaute@editorhelsinki.fi | p. 09 4241 2222 | www.editorhelsinki.fi | www.editori.fi

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin

Vipuvoimaa kasvuun ja kehitykseen

suomessa on paljon kasvupotentiaalia esimerkik-si korkean teknologian ja ympäristöteknologian innovaatioihin liittyen. Peliala on luonnollisesti

tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimmista aloista. suo-mi on nyt selvästi herättänyt kansainvälistä huomiota ja olemme viime vuosina onnistuneet houkuttelemaan kasvavassa määrin ulkomaisia sijoituksia tälle alalle. myös perinteisimmillä aloilla on paljon kasvun mahdol-

lisuuksia kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja pal-velualoilla. Tulevaisuudessa uskon, että suomella olisi lisäksi paljon annettavaa koulutusosaamisen viennissä ja luovien alojen ympärille rakentuvissa yrityksissä. suomalaisen kilpailukyvyn kannalta ensisijaisen tärke-ää on toimivien kansainvälisten verkostojen rakenta-minen yritysten avuksi sekä korkeasti koulutetun työ-voiman houkutteleminen suomeen.

Etenkin pienyrityksen yrittäjä on usein hyvin yksin oman liiketoimintansa kehittämisen kanssa. Hä-nellä voi olla vaikeuksia löytää luotettavaa tukea ja

toisaalta hänen resurssinsa ovat rajalliset. Tällaiselle yri-tykselle yrityskummi voi olla hyvä vaihtoehto. Hän auttaa yritystä tuomalla tilanteeseen ulkopuolisen näkökulman. Yrityskummi auttaa myös yritystä verkottumaan.

aloittaessani yrityskummina kuusitoista vuotta sitten pienten ja keskisuurten yritysten pääongelma oli ra-hoituksen saaminen. nykyisin yritykset haluavat yritys-kummin neuvoja useimmiten silloin, kun myynti ei suju. Tai kun tulosta ei synny viimeiselle riville vaikka myynti toimii. Tai kun yrittäjä haluaa lopettaa yrittämisen eikä oikein hahmota, minkä vaihtoehdon hän eri mahdolli-suuksista valitsisi.

Millaisessa roolissa yrityskummi voi yrityksessä toimia?Yrityksestä ja yrittäjästä riippuen yrityskummilla voi olla monta roolia: luotettava kumppani, sparraaja, valmen-taja, kuuntelija, mentori. Yrityskummi on yritykselle si-toutumaton, riippumaton resurssi. Yrityskummi ei ole konsultti, sillä hänen palvelunsa ovat maksuttomia. Yri-tyskummi ei kuulu autettavan yrityksen vastuulliseen or-ganisaatioon, vaan hän toimii ulkopuolisena neuvonan-tajana. Yrityskummi ei myöskään ole hallituksen jäsen. jos yritys kutsuu hänet hallitukseensa, silloin yrityskum-misuhde lakkaa, koska hän ei ole enää sitoutumaton.

Miten yritys hyötyy yrityskummista?Yrityskummin neuvot ovat yritykselle kullanarvoisia, sil-lä ne perustuvat kokemukseen käytännön liike-elämäs-tä. Yrityskummit ovat kokeneita yrittäjiä, yritysjohtajia ja elinkeinoelämän asiantuntijoita. suomessa on tällä hetkellä 1045 yrityskummia ja joukkomme kasvaa koko ajan. Yritys ja yrittäjä saa luotettavan yrityskummin avun maksutta käyttöönsä. Tätä perusperiaatetta olemme noudattaneet jo pian kahden vuosikymmenen ajan ja se on yrityksille merkittävä ja arvokas etu.

Millaisia yrityksiä yrityskummit tyypillisesti tukevat?Yrityskummien tarjoamalla palvelukonseptilla on kysyn-tää. Yrityskummien asiakkaat ovat valtaosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. me lunastamme asemamme suo-malaisessa yhteiskunnassa auttamalla juuri pieniä ja keskisuuria yrityksiä menestymään, kasvamaan ja työl-listämään. koska palvelumme on maksutonta, työmme tuottavuus on huippuluokkaa. Viime vuonna yrityskum-mit auttoivat 1226 yritystä. määrä kasvoi 19 % edellis-vuodesta.

Miten yrityskummin voi saada mukaan oman yrityksen toimintaan?Helpoin tapa on täyttää hakulomake yrityskummien nettisivulla www.yrityskummit.fi.

Pääsihteeri Krista Rantasaari, mitkä alat ovat tällä hetkellä pääomasijoittajien näkökulmasta mielenkiintoisia?

Hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio, miten yrityskummit auttavat yrityksiä?

Toiminnasta vastaava Antti Jussila, miten kasvuyritys hyötyy bisnesenkelistä?

Bisnesenkelin avulla yritys saa ver-kostoonsa arvokkaita kontakte-ja, pääomaa ja osaamispääomaa.

jos bisnesenkeli on sijoittanut yritykseen omaa pääomaa, on yrityksen helpompi houkutella sijoituksia jatkossakin.

Millaisia toimijoita bisnesenkelit tyypillisesti ovat?Tyypillinen bisnesenkeli on yrityksensä myynyt ja keski-iän ylittänyt henkilö, jolla on halu löytää potentiaalinen yritys, johon hän voi sijoittaa pääomaa tai omaa osaa-mistaan. suomen Businessenkelit ry:n jäseniksi ja kannatusjäseniksi kutsutaan kaikkia liike-elämän ja yrittäjyyden edistä-misestä kiinnostuneita yksityishenkilöitä, yrityksiä ja organisaatioita.

Mikä motivoi kyseisiä henkilöitä sijoittamaan?luonnollisesti he tavoittelevat taloudellista hyötyä. joukossa voi toki olla myös henki-löitä, jotka sijoittavat ikään kuin ”kanna-tuksen vuoksi”.

Millaisessa roolissa bisnesenkeli voi yrityksessä toimia?Hän voi toimia monenlaisessa roolissa. Esimerkiksi pelkän passiivisen rahan tuo-jana tai aktiivisena sparraajana. joissain tapauksissa hän voi osallistua jopa halli-tustyöskentelyyn.

Mihin yrityksen tulee panostaa, mikäli haluaa bisnesenkelin mukaan toimintaan?1. Realistiseen liiketoimintasuunnitelmaan2. kansainvälistyminen on hyvä olla mukana

suunnitelmissa 3. Yrityksen johdon on oltava uskottava4. Tuotteiden ja menetelmien suojaus on

tärkeää5. ainutlaatuiseen tuotteeseen tai palveluun

1

2

3Suomen Busines enkelit ry

kysyimme yritysten kehitystä edistäviltä tahoilta heidän näkemyksiään liiketoiminnan edistämiseksi.

Suomen pääomasijoittajayhdistys

Suomen Yrityskummit ry

3AsiantuntijaOpas Talous

I tella Informaation Heikki Pullin mukaan yrityksillä on taloushal-linnon sähköistämisen ja automatisoinnin alueella vain voitettavaa. – Sähköinen ja automatisoitu taloushallinto luo mahdollisuuksia, sillä

se tarkoittaa maksuhallinnan nopeutumista ja koko talousprosessin tehos-tumista. Tässä taloustilanteessa sen merkitys on luonnollisesti vain koros-tunut. Avainsanoja ovat kokonaisprosessin läpinäkyvyys, riskien pienene-minen, parempi ennustettavuus ja suunnitelmallisuus, mikä puolestaan lisää ruutia ydinliiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin, Pulli pai-nottaa. Itella Informaatiossa onkin pantu merkille, että moni yritys pohtii tänä päivänä mikä on yrityksen ydin-liiketoimintaa. – Tässä tilanteessa saatetaan myös harkita oman taloushallinnon palvelukeskuksen perustamista. Me tarjoamme tätä palveluna, jolloin asiakkaan ei tarvitse yh-tiöittää taloushallintoa omaksi palvelukeskukseksi, vaan koko prosessin voi ulkoistaa meidän hoidettavaksi. Tällöin vältetään luonnollisesti mittavat investoinnit.

Syväosaamista ja markkinan ymmärrystäVastaus suomalaisille yrityksille on siis se, että taloushallinnon pro-sessien sähköistäminen ja automatisointi on Itella Informaation ydin-liiketoimintaa, joka voi tarjota siihen paitsi ratkaisut myös arvokasta markkinaymmärrystä vaikkapa kuluttajakäyttäytymisestä. Viimeisin kuluttajakentässä tehty tutkimus paljasti muunmuassa sen, että suoma-laisten asenteet sähköisten laskujen vastaanottamiseen muuttuvat ja las-kujen sähköistyminen tulee tulevien vuosien aikana kiihtymään. – Mei-dän tehtävämme on avata tutkimuksen taustoja asiakkaillemme ja auttaa heitä kehittämään keinoja tavoittaa entistä paremmin kohderyhmänsä ja löytää tätä kautta kustannushyötyjä liiketoimintaan, Pulli toteaa.

Uudet tuulet puhaltavatTutkimuksen perusteella positiivista on se, että yli puolet kuluttajista suhtautuu myönteisesti sähköiseen laskuun, mutta käyttöasteen perus-teella Suomi on hieman muita Pohjoismaita jäljessä. – Ennakoimme, että tänä vuonna laskujen sähköistyminen nopeutuu merkittävästi. Tähän vaikuttaa osaltaan suomalaisen suoraveloitustoiminnan muutos, joka on tapahtunut muissa Pohjoismaissa Suomea aiemmin. Se tarkoittaa, että siirrymme tämän vuoden aikana suomalaisesta suoraveloitusmallista suoramaksuun, eli kaikki suoraveloitusaineistot siirtyvät verkkopank-keihin automaattisen maksamisen kautta. Tällöin laskut kulkevat samaa putkea pitkin sähköisten laskujen kanssa. Uskomme, että se tehostaa

Taloushallintoon lisää tehokkuutta, joustavuutta ja liiketoiminnan tukea virtaviivaistetuilla prosesseilla. kaikki prosessit palveluina tai ulkoistuksina. www.itella.com/information

Lisää ruutia, joustavuutta ja tukea liiketoimintaanItella Informaatio on johtava talouden tietovirtojen tehostaja ja sähköisen laskutuksen edelläkävijä Euroopassa. Palvelu paletista löytyvät ratkaisut saapuvien laskujen käsittelystä ja lähettämisestä koko taloushallinnon prosessien ulkoistukseen.

laskujen sähköistyminen tulee tulevien vuosien aikana kiihtymään.

merkittävästi sähköisten laskujen käyttöönottoa ja käyttöastetta. Ky-symys kuuluukin, kuinka moni yritys haluaa hypätä tähän kehityk-seen mukaan, Pulli heittää.

Tukea kansainvälistymiseenPulli muistuttaa vielä, että Itella Informaatio toimii kansainvälisesti ja pystyy tarjoamaan palveluitaan ja ratkaisujaan myös kansainvä-lisen ja kansainvälistyvän yrityksen tarpeisiin. – Meillä on vahva verkosto Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, joten ymmärrämme ta-loushallinnon lainalaisuudet ja prosessit hyvin myös Suomen rajojen ulkopuolella. MH

Heikki Pulli, itella informaatiokuva

: sam

i Per

ttilä

4 AsiantuntijaOpasTalous ja riskienhallinta

V uoden Talousjohtaja Petri Härkönen johtaa Ponsse-hengen mukaisesti. Hä-nen johtamistyylissään korostuvat nöy-

ryyden lisäksi menestymisenhalu ja yrittäjyys. Härkönen on saanut koko Ponssen organisaati-on työskentelemään yhtiön tuloksenteon eteen ja arvovetoisesti läpivienyt monia hankkeita vaikeina aikoina, valintaraadin puheenjohtaja Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria toteaa. Valinnan tehneen asiantuntijaraadin mukaan arvojohtaminen onkin yritykselle arvokas pää-oma erityisesti yleisessä taloustilanteessa.

Vuoden Talousjohtaja 2012 Petri Härkö-nen haluaa antaa kiitoksen henkilöstölleen: – Ponssen menestys on tiimityötä, joten tämä kunnianosoitus kuuluu kaikille ponsselaisille. Olemme selvästi tehneet asioita oikein. Talous-johtajavalinnan henkilöstöhaastatteluissa Här-

köstä kuvailtiinkin yhtiön henkilöksi, avarakat-seiseksi ja määrätietoiseksi tiimipelaajaksi.

Valintaraati nimeää Vuoden Talousjohtajan raskaan sarjan Ponsse-vaikuttajaksi. Härkönen on antanut vahvat näytöt toiminnan lopputu-loksista kehittämällä tytäryhtiöjohtamista ja ennusteprosesseja sekä luomalla yhtiölle koko-naisvaltaisen rahoitusstrategian. – Härkösen vastuulla olleet kehitysprojektit ovat konkreet-tisesti parantaneet yhtiön riskien johtamista ja liiketoiminnan ennustettavuutta, mikä on äärimmäisen tärkeää Ponssen kilpailukyvyn kannalta, Vuoria toteaa.

Raadin puheenjohtaja Vuorian mukaan Ta-lousjohtajavalinta oli tänä vuonna poikkeuk-sellisen kovatasoinen. Tämän vuoksi raati on aiemmista vuosista poiketen päättänyt julki-sesti kiittää myös kahta muuta finalistia.

Vuoden Talousjohtaja 2012 on liiketoimintalähtöinen arvojohtaja

Cramon CFO Martti Ala-Härkönen on Suo-men johtavia strategisen talousohjauksen osaa-jia. Hän on pitkäjänteisesti rakentanut Cramol-le world class -talousorganisaatiota ja saanut merkittäviä tuloksia aikaiseksi muun muassa toimipistejohtamisessa. Cargotecin talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä on tehostanut yri-tyskaupoin kasvaneen yhtiön taloushallintoa merkittävillä globaaleilla kehitysprojekteilla. Sipilä on sekä sisäisten että ulkoisten sidos-ryhmien arvostama, viestinnällisesti lahjakas uuden polven talousjohtaja.

Vuoden Talousjohtajavalinnan tavoitteena on nostaa talousjohtamiseen liittyvää arvostusta ja kannustaa talousjohtajia entistä parempiin suo-rituksiin. Talousjohtajavalinta perustuu avain-lukuanalyysille, taloushallinnon toimintoja kos-kevalle kyselylle sekä 360°-arvioinnille. MH

Vuoden Talousjohtajaksi valittiin viime vuonna Petri Härkönen Ponsse Oyj:ltä. Guttan, Accenturen ja Talouselämän toteuttamassa Vuoden Talousjohtaja -valinnassa korostui tällä kertaa arvojohtaminen.

Muuta riskit mahdollisuuksiksi

Tänä päivänä riskien eliminointi ei ole vaih-toehto. Kyse on pikemminkin siitä, miten yritys kykenee tunnistamaan ja hallitse-

maan niitä. DNV (Det Norske Veritas) Business Assurance on globaali toimija, jonka ydintehtävä on auttaa yrityksiä tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan liiketoiminnan riskejä. – Olipa kyse yrityksen johtamisjärjestelmästä tai vaikkapa henkilöstön työturvallisuudesta, tehtävämme on auttaa asiakkaitamme arvioimaan omaa toimintaansa ja tunnistamaan siihen liittyvät riskit. Näin kykenemme auttamaan yritystä pa-rantamaan liiketoimintaansa ja saamaan aikaan kestävää kasvua, DNV Suomen myynti- ja mark-kinointipäällikkö Osmo Flink toteaa. DNV Suo-mi on osa globaalia DNV:tä, joka hoitaa ydinteh-täväänsä yli sadassa maassa ympäri maailman. Yhtiön omistaa Det Norske Veritas -säätiö.

Nollatoleranssi epäonnistumiselleFlinkin mukaan tämän päivän yritykset toimi-vat läpinäkyvässä riskitodellisuudessa, jossa on nollatoleranssi epäonnistumiselle. – Jos yritys tekee virheen tai ei hallitse toimintaansa, tieto siitä voi levitä julkisuuteen hetkessä. Läpinäky-vässä maailmassa yrityksellä on toisaalta tar-

peen kertoa mitä tekee, mutta myös varmistaa, että esimerkiksi vastuullisuusraportissa esitetyt väitteet pitävät paikkansa. Yrityksillä on myös tarve vähentää riskejä omissa toimintaketjuis-saan. Tästä hyviä esimerkkejä ovat elintarvike-teollisuuden viimeaikaiset haasteet esimerkiksi raaka-aineiden hallintaan liittyen. Tällöin voisi olla etua ulkopuolisen arvioinnista; onko yrityk-sen riskien arviointi toteutettu asianmukaisella tavalla ja miten riskit hallitaan käytännössä. Ar-vioinnissa tulevat esille myös toiminnan pullon-kaulat, jolloin niihin on helpompi tarttua. Näin toiminta tehostuu ja riskit kääntyvätkin mahdol-lisuuksiksi, Flink toteaa.

Vankka selkänojaDNV on alan puolueeton ja kokenut toimija. – Yhtiömme hyvä maine tarjoaa selkänojaa asi-akkaillemme. Suomessa teemme pääosin hallin-tajärjestelmien sertifiointia eli laatu-, ympäris-tö- ja työterveys- sekä turvallisuusjärjestelmiä. Teemme myös tuotteiden alkuperäketjun arvi-ointeja, metsäsertifiointeja, tuotesertifiointia ja päästökauppatodennuksia. Lisäksi tarjoamme julkista ja asiakaskohtaista koulutusta, Flink ker-too. MH www.dnv.fi

Menestyvä yritys ei pelkästään hallitse riskejä, vaan muuttaa ne mahdollisuuksiksi. Sen tietää ja osaa riskienhallinnan ja sertifioinnin globaali asiantuntijaorganisaatio DNV.

jos yritys tekee virheen tai ei hallitse toimintaansa, tieto siitä voi levitä julkisuuteen hetkessä, muistuttaa DnV:n osmo Flink.

kuva

: sam

i Per

ttilä

5AsiantuntijaOpas Talous

– NetBaron®-sovellusperhe kuuluu maailman laajimpiin internet-selaimella käytettäviin sähköisen liiketoiminnan sovelluskokonai-suuksiin. Sovellusperhe koostuu tällä hetkellä yli 20 sovelluksesta, jotka kattavat organisaa-tioiden ydinliiketoiminnan ja mahdollistavat tietotekniikan tuomien etujen hyödyntämisen kokonaisvaltaisesti ja reaaliaikaisesti missä ja milloin vain, Netbaron Solutions Oy:n toimi-tusjohtaja Antti Leinonen kertoo. Olennaista Leinosen mukaan Talous-Baronissa on se, että sähköinen kokonaisjärjestelmä automatisoi toiminnot, jolloin ydinliiketoiminta tehostuu ja taloushallinnon rutiinit vähenevät. – Sähköi-nen liiketoiminta ei ole nykyään vain tekniik-kaa, vaan uusi tapa toimia, jolla organisaatiot voivat todella säästää aikaa ja rahaa, Leinonen toteaa.

Tehoa koko taloushallinnon ketjuunTalous-Baron -järjestelmä poikkeaa perintei-sistä taloushallinnon järjestelmistä automaa-tion ansiosta. – Järjestelmä tekee taloushen-kilön loma-aikanakin töitä, kun se voi hakea automaattisesti pankkitapahtumat, viitteet ja ostolaskujen maksutapahtumat ja kohdistaa ne kirjanpitoon ilman manuaalista työtä. Lisäksi myynti- ja ostolaskuista syntyy automaattises-

Netbaron Solutions Oy:n missiona on tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia tietotekniikan ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan tehostamiseksi. Sovellusperheen Talous-Baronilla hoituvat kaikki taloushallinnon rutiinit ja prosessit turvallisesti mistä ja milloin tahansa – ja jopa tabletilla.

Taloushallinnon prosessit haltuun mistä ja milloin tahansa

järjestelmä tekee taloushenkilön loma-aikanakin töitä.

mä toimii siis verkkopankin tapaan eli asiakas hoitaa asiansa ja me huolehdimme siitä, että järjestelmä toimii luotettavasti.

Skaalautuva palveluTalous-Baron koostuu itsenäisistä sovelluk-sista, joita voidaan tarvittaessa räätälöidä yrityksen tarpeisiin. Sovelluksia voi myös ottaa käyttöön pikku hiljaa tarpeen mukaan. – Moduulien käyttöönotto on helppoa ja no-peaa olemassa olevin asetuksin. Ja mikäli räätälöintiä tarvitaan, ei silloinkaan puhuta massiivisesta käyttöönottoprojekteista, vaan useimmiten muutamasta työpäivästä, Leino-nen kertoo.

Kannattava investointi Leinosen näkemyksen mukaan juuri nyt on oi-kea aika investoida moderniin talousjärjestel-mään. – Nyt kannattaa investoida tulevaisuu-den kasvuun, sillä kokemuksemme mukaan virtaviivaisen taloushallinnon järjestelmän avulla noin kymmenen hengen yritys voi sääs-tää vuositasolla yhden henkilön palkkakulut. Aika- ja paikkariippumattomuus ja automaa-tio vapauttavat samalla yritysjohdon energiaa ydinliiketoiminnan kehittämiseen, Leinonen painottaa. MH www.netbaron.fi

ti tosite kirjanpitoon, jolloin yritysjohdolla on aina reaaliaikainen kassavirtalaskelma käytös-sään. Alv-laskelmat, kausi- ja vuosiveroilmoi-tukset sekä muut viranomaisilmoitukset voi-daan tehdä sähköisesti. Järjestelmässä on myös sisäänrakennettu tilinpäätöstyökalu, jolla voi tehdä tasekirjat ja -erittelyt. Edellisen vuoden tasekirja kopioituu pohjaksi seuraavalle vuo-delle, joten jopa tilinpäätösprosessia voidaan tehostaa aivan ennen näkemättömällä tavalla, Leinonen valaisee.

Turvallisuus ennen kaikkeaJärjestelmän turvallisuus on huippuluokkaa. – Asiakkaamme voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä hoidamme päivitykset ja varmuus kopioin-nit automaattisesti ja keskitetysti palvelinkes-kuksessa. Sovellusten tietoturva on varmis-tettu kolmitasoisella sisäänkirjautumisella ja käytössä on myös SSL-salaus, joka tunnetaan pankkien verkkopankkipalveluista. Järjestel-

järjestelmä toimii verkkopankin tapaan eli asiakas hoitaa asiansa ja me huolehdimme sii-tä, että järjestelmä toi-mii luotettavasti, kertoo netbaron solutions oy:n antti leinonen.

6 AsiantuntijaOpasTalous

– Erityisesti pääkaupunkiseudun tilanne on ollut erikoinen. Välittäjiä on aivan liikaa. Kun vaikka Varkaudessa on yhdellä välittäjällä myynnissä kerralla 5-10 asuntoa, Helsingissä määrä on usein ollut 0-2 asuntoa. Tämä on aiheuttanut sen, että samoista asiakkaista taistelevan välittäjälauman työajasta menee suurin osa asiakkaiden hankintaan eikä itse päätyöhön, asuntojen myymiseen, kertoo Myyntiturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Liian hyvää ollakseen totta?– Kun me viime vuoden toukokuussa käyn-nistimme Myyntiturvan toiminnan, ryh-dyimme välittämään asuntoja kiinteillä välityspalkkioilla, jotka tasoltaan vastaavat normaaleja keskimääräisiä palkkiota Suo-messa. Saimme kilpailijoilta kiukkuisia yh-teydenottoja, että älkää nyt vetäkö mattoa koko välitysalan alta. Asuntojen omistajat taas lähtökohtaisesti epäilivät, että ”tämä on liian hyvää ollakseen totta.”

– Näin siitä huolimatta, että suurimmassa osassa Suomea välityspalkkiot ovat kaikilla välitysketjuilla kohtuulliset, ne vastaavat hyvin tehtyä työmäärää ja niillä pääsee ihan kohtuulliseen liiketulokseen. Jos välitystoi-misto tarvitsee 8 000-12 000 euroa jokaisen pienen asunnon myymisestä, niin silloin on kustannuksissa jotain vikaa. Työmäärää täl-laiset palkkiot eivät vastaa. Asunnon myy-miseen kuluu yleensä 10–20 tuntia tehokasta ammattilaisen työaikaa.

Välityspalkkiot pikkukaupunkien tasoaEntä väite normaalista suomalaisesta palkkio tasosta? Sitä kilpailijat eivät ole myön-täneet eivätkä kieltäneet, vaikka Myyntitur-va muuten kilpailijoiden loanheiton kohteena onkin.

Suurissa kaupungeissa on osakehuoneis-tojen myynti itse asiassa helpompaa kuin vaikkapa Imatralla, Kajaanissa tai Kemissä. Pienet asunnot saatetaan jopa viedä käsis-

tä ilman, että joutuu paljonkaan tekemään myyntityötä.

Lisäksi lähes kaikki tarvittavat asiakirjat osakehuoneiston myyntiin välittäjä saa Hel-singissäkin valmiina pakettina isännöitsijäl-tä. Kiinteistöjen kohdalla asia on sitten ihan toinen, pelkkä taustaselvitystyö voi kestää viikkoja. Kiinteistöjä Myyntiturva ei otakaan välittääkseen, vaan on keskittynyt osakehuo-neistojen välitykseen.

– Ymmärrän kilpailevien välittäjien har-mistuksen siitä, että teemme myös suurim-missa kaupungeissa välitystyötä palkkioilla, jotka vastaavat pikkukaupunkien palkkio-tasoa. Todellisuudessa kaikki kuitenkin tie-tävät, että kyllä niillä pystyy kannattavaa välitystoimintaa tekemään. Välittäjämme myyvät keskimäärin viidestä seitsemään asuntoa kuukaudessa ja laskuttavat siten mei-dän välityspalkkioillamme keskimäärin noin 20 000 euroa kuukaudessa. Tuo summa riit-tää vallan mainiosti niin välittäjän palkkaan, sivukuluihin, yrityksen kuluihin kuin kattee-seenkin. Yhtälössä ei ole mitään ihmeellistä. Se on aivan normaali terveen ja katteellisen liiketoiminnan yhtälö.

Kaikki välittäjät kokeneita ammattilaisia

Halvoilta tuntuvat palkkiot ihmetyttävät myös asiakkaita. Myyntiturva on joutunut selvittämään toimintatapaansa myös heille. On epäilty, että palvelut eivät olisi yhtä hyviä ja kattavia ja että alhaisempi välityspalkkio aiheuttaa väistämättä sen, että asunnosta ei saa yhtä hyvää hintaa.

Metsolan mukaan palvelun sisältö on sama kuin muillakin. Myyntiturvan välitettävänä

Kiinteistönvälittäjät tukkanuottasilla välityspalkkioista – Myyntiturva myrskyn silmässä Asunnonvälityksen palkkiot suurissa kaupungeissa ovat vähitellen vääristäneet koko toimialan. Suuret tulot ovat houkutelleet apajille enemmän jakajia, mikä on aiheuttanut sen, että alan tuottavuus on uskomattoman alhainen. Samanlainen haaskaava kilpailu on syntynyt kalastuksessa, pohtii Osmo Soininvaara kolumnissaan ”Myyntiturva mullistaa asunnonvälityksen.”

olevat asunnot ovat esillä samoilla markkina-paikoilla kuin muidenkin välittäjien asunnot eli Oikotiellä, Etuovella ja Jokakodissa, joissa asuntokauppaa tänä päivänä käydään.

– Kaikki Myyntiturvan välittäjät ovat koke-neita alan ammattilaisia. Myös koko Vuokra-turvalla, johon Myyntiturva kuuluu, on vahva kokemus asuntokaupasta. Kun on hoidossa

jos välitystoimisto tarvitsee 8 000-12 000 euroa jokaisen pienen asunnon myymisestä, niin silloin on kustannuksissa jotain vikaa.

7AsiantuntijaOpas Talous

Kiinteistönvälittäjät tukkanuottasilla välityspalkkioista – Myyntiturva myrskyn silmässä

kahden ja puolen miljardin asunto-omaisuus, on pakko tehdä huolellista työtä myös myynti-välityksessä. Riskejä ei voi ottaa. Huono maine millä tahansa osa-alueella olisi kokonaisuudelle tuhoisaa.

– Toimimme asuntojen myyntivälityksessä tarkasti lain ja kaikkien alan ohjeistusten mu-kaan. Ainoa koira, joka tässä on haudattuna on

se, että näin toimimalla meidän ei tarvit-se käyttää aikaa eikä rahaa toimeksianto-jen etsimiseen. Asiakkaat soittavat meille päin. Keskitymme vain ja ainoastaan meil-lä välityksessä olevien asuntojen myyntiin. Tälläkin hetkellä meillä on satakunta asun-toa esittelyssä. MRG www.myyntiturva.fi | www.vuokraturva.fi

Suurissa kaupungeissa on osakehuoneistojen myynti itse asiassa helpompaa kuin vaikkapa Imatralla, Kajaanissa tai Kemissä, muistuttaa Myyntiturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Liian hyvää ollakseen totta?Myyntiturva myy pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa sijaitsevat asun-not kiinteillä palkkioilla. Palkkio on kiinteä neliömäärästä ja kauppahinnasta riippu-matta.

kuva

: ale

ksi P

outa

nen

8 AsiantuntijaOpasKansainvälistyminen

DB Schenker on kotona kaikkialla

DB Schenkerin logistiikkaverkostot levittäytyvät ympäri maapallon. Kan-sainvälisesti toimivien suurten konsernien kanssa kehitetyt logistiikkapal-velut ovat myös pienten ja keskisuurten yritysten käytettävissä.

mihael Hagstömin mukaan suuret globaalisti toimivat yritykset ovat hyvin vaativia. logistiikan kehittäminen niiden kanssa hyödyttää myös pieniä asiakkaita.

Ympäristöohjelman mukaan konsernin hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Koska DB Schenker tuottaa itse palvelut koko kuljetusketjussa, pystyy se pitämään huo-len, että palvelut tuotetaan aina noudattaen konsernin laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpo-litiikkaa sekä eettisiä toimintaohjeita.

– Tietojärjestelmämme ovat globaalisti in-tegroituja, mikä helpottaa tiedonvälitystä ja lisää sen luotettavuutta. Kuljetusseurannan tiedot välittyvät asiakkaille reaaliajassa ilman viiveitä, Hagström huomauttaa.

DB Schenkerissä työskentelee 95 000 henkilöä 190 maassa. Palveluvalikoiman kuuluvat kaikki kuljetusmuodot, joiden

tuottajana DB Schenker lukeutuu suurimpiin niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

Kattavuus ja suuruus antaa yhtiölle mah-dollisuuden tarjota asiakkailleen kaikkialla sa-mansisältöiset ja samantasoiset palvelut.– Olemme kehittäneet omaa toimintaamme ja palveluitamme jatkuvasti yhdessä suurten glo-baalien yritysten kanssa. Samat palvelut ovat asiakkaittemme käytössä yrityksen kokoon katsomatta, johtaja Mihael Hagström toteaa.

MySchenker-verkkopalvelu on yksi kehitys-työn tuloksista. Sen avulla asiakas voi hoitaa tuonti- tai vientiprosessinsa kaikkine vaihei-neen sähköisesti. Halutessaan asiakas saa lo-puksi verkkolaskun.

– MySchenker-palvelussa lähetystiedot kul-kevat oikein koko prosessin ajan, virhemah-dollisuudet minimoituvat ja asiakas säästää huomattavasti aikaa ja kustannuksia, Hag-ström sanoo.

Paikallinen asiantuntijaKansainvälisen verkostonsa kautta DB Schen-ker tuntee hyvin paikalliset olosuhteet eri puolilla maailmaa. Jos yritys on esimerkiksi hakeutumassa kaukaisille markkinoille, pys-tyy DB Schenkerin myyjä konsultoimaan asi-akasta myös sikäläisistä logistiikka-asioista.

– Voimme yhdessä asiakkaan kanssa suun-nitella ja tarvittaessa räätälöidä koko logistiik-kaketjun. Siihen voi kuulua kuljetusten lisäksi esimerkiksi tullaus-, varastointi- ja lisäarvo-palveluita.

Päästöjä pienemmäksiYksi DB Schenkerin tavoitteista on olla alansa huippu ympäristöasioissa. Ympäristöohjelman mukaan konsernin hiilidioksidipäästöt vähene-vät 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

– Ympäristöystävällisyys ja toiminnan te-hokkuus kulkevat käsi kädessä. Mitä paremmin me suunnittelemme logistiikan, mitä vähem-min kilometrein selviämme kuljetuksista ja mitä täydempiä kuormia ajamme, sitä pienempi on logistiikasta aiheutuva hiilijalanjälki.

Päästöjä pienennetään vähäpäästöisellä kuljetuskalustolla ja kouluttamalla kuljettajia taloudelliseen ajotapaan. Ajotapaa seurataan ja siinä onnistuminen näkyy suoraan kuljettajien palkassa.

Hagström muistuttaa, että asiakkaat voivat vaikuttaa omilla kuljetustapavalinnoillaan kul-jetuksen hiilijalanjälkeen. Kuljetusaikaa venyt-tämällä voidaan yleensä löytää ympäristöystä-vällisempiä vaihtoehtoja. Nämä vaihtoehdot ovat usein myös edullisempia.

Tavarat voidaan kuljettaa esimerkiksi Suomes-ta Etelä-Eurooppaan suorina trailerikuljetuksina tai Rostockin kautta siten, että traileri nostetaan satamassa junan kyytiin. Valtamerien takaisissa kuljetuksissa voidaan vastaavasti yhdistellä len-to- ja merikuljetuksia. www.schenker.fi

kuva: suvi Elo

kuva: suvi Elo

kuva: Rami salle

Kansainvälistyminen

L entoliikenteellä ja Suomen ykköslentoase-malla on taloudellista merkitystä ja heijas-tusvaikutuksia koko maahan. – Tutkimus-

ten mukaan lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä ja sen osuus Suomen BKT:stä on noin kolme prosenttia. Us-kommekin Finaviassa, että lentoliikenne on yksi Suomen kasvun vetureita. Lentoliikenne on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, mikä on konkretisoitunut pääkaupunkiseudulla esimer-kiksi siten, että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristö on tänä päivänä yksi Suomen suu-rimpia työpaikkakeskittymiä 20 000 työpaikan ja yli tuhannen yrityksen voimin. Mutta saavu-tettavuudella ja kattavilla liikenneyhteyksillä on merkitystä laajemminkin, sillä se luo parem-mat kansainvälisen liiketoiminnan edellytykset kaikkialle Suomeen, Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari toteaa. Yhtiön tehtävänä onkin mahdollistaa kattavat yhteydet maailmalle Suomen 25 lentoaseman kautta ja luoda siten edellytykset Suomen me-nestymiselle kansainvälisessä kilpailussa.

Mutkatonta matkustamistaFinavian palvelulupaus For Smooth Travelling kiteyttää oivasti yhtiön toimintafilosofian: len-toasemien toimintaa ja palveluita on kyettävä kehittämään siten, että matkustajien palvelu-

kokemus paranee samalla, kun liiketoimintaa voidaan kasvattaa kannattavasti. Strategian keskiössä on Helsinki-Vantaan lentoasema, joka on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema. – Jos vuosittaisesta 19 miljoonasta lentomatkustajasta noin 15 miljoonaa matkustaa Helsinki-Vantaan kautta, on toki selvää, että Helsinki-Vantaa on Finavian näkökulmasta yhtiön toiminnan sel-käranka, Haapasaari selvittää. Tässä yhtälös-sä nimenomaan vaihtomatkustajien osuus on merkittävä. – Vaihtomatkustajien osuus on noin kolmannes kansainvälisistä matkustajista eli lä-hes neljä miljoonaa. Mikäli vaihtomatkustajien määrä dramaattisesti vähenisi, vaikuttaisi se vääjäämättä myös reittitarjontaan ja sitä kautta kaikkien lentoasemien toiminnan luonteeseen. Juuri tästä syystä Finavian kartalla on merkitys-tä sillä, miten hyvin Helsinki-Vantaa pärjää kan-sainvälisessä kilpailussa. Haapasaaren mukaan vaihtolentoaseman toimivuudella on tänä päi-vänä yhä suurempi merkitys matkustajalle kun tämä valitsee lentoreittiään ja ostaa lippuaan. Panostuksia tarvitaan Helsinki-Vantaan lentoasema on palkittu vaihtolentoasema ja laatua ylläpidetään panos-tamalla korkeaan palvelutasoon, sekä kehittä-mällä toimintoja jatkuvasti. Kansainvälisistä lentoasemista erottaudutaan uusilla matkus-

Kattavat lentoyhteydet parantavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä Finavian omistaman Helsinki-Vantaan lentoaseman johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa olennaisesti suoria lentoyhteyksiä Eurooppaan ja maailmalle, mikä puolestaan parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Helsinki-Vantaan menestyminen kansainvälisessä kilpailussa luo myös edellytyksiä koko Suomen lentoasemaverkoston ylläpitämiselle.

Vaihtolentoaseman toimivuu-della on tänä päivänä yhä suu-rempi merkitys matkustajalle kun tämä valitsee lentoreittiään ja ostaa lippuaan, kertoo Finavian Ville Haapasaari.

uskommekin Finaviassa, että lentoliikenne on yksi suomen kasvun vetureita.

tajapalveluilla ja keskittymällä ainutlaatuisen asiakaskokemuksen luomiseen. – Helsinki-Vantaalla on maantieteellisen sijaintinsa ja Finnairin Aasian strategian ansiosta hieman etumatkaa lähimpiin kilpailijoihinsa nähden, mutta kilpailu kiristyy ja siihen on kyettävä vastaamaan. Lentoaseman kompakti koko on meille tällä hetkellä etu ja Helsinki-Vantaata pyritään kehittämään siten, että lentoliikenne voidaan hoitaa tulevaisuudessakin liikenne-määrien kasvaessa sujuvasti ja täsmällisesti.

Lentoaseman maantieteellinen sijainti on pie-nemmässä mittakaavassa Haapasaaren mukaan myös haaste. – Meidän on jatkuvasti kehitettävä toimintaamme ja kyettävä pitkällä tähtäimellä luomaan kasvuedellytyksiä tälle lentoasemalle. Se on haasteellista, sillä olemme puristuksissa kun asutus on lipunut vuosikymmenten varrel-la yhä lähemmäs. Tavoitteenamme on olla hyvä naapuri. Haluamme käydä ympäröivien kuntien kanssa rakentavaa keskustelua, missä sovitetaan yhteen lentoliikenteen taloudelliset ja ympäris-tövaikutukset seutukunnalle, Haapasaari tuu-mii. HM www.finavia.fi

kuva

: mat

ti Ra

jala

10 AsiantuntijaOpas

Suurhankkeet vauhdittavat rakentamista ympäri Venäjää

Kansainvälistyminen – Venäjä

lentokenttiä saneerataan ja maanteitä raken-netaan. Kaupunkien sisäisessä liikenteessä jär-jestellään sisääntuloja, rakennetaan liittymiä ja suunnitellaan, miten liikkuminen lentokentiltä kaupunkien keskustoihin ja kisapaikoille orga-nisoidaan.

Tulossa useita vienninedistämismatkojaSVKK on tehnyt markkinaselvityksen, jossa jokaisen kaupungin hankkeet on käyty läpi sitä silmälläpitäen, että minkälaisia mahdollisuuk-sia suomalaisyrityksillä olisi tarjota osaamis-taan eri projekteihin. Sen pohjalta järjestetään kevään aikana vienninedistämismatkat Jekate-rinburgiin ja Kaliningradiin ja syksyllä Sarans-kiin, Donin Rostoviin ja Samaraan.

Lähdemme siis ihan konkreettisesti kisakau-punkeihin paikan päälle tutustumaan kohteisiin, tapaamaan mahdollisia yhteistyökumppaneita ja luomaan kontakteja. Uskon, että suomalaisella osaamisella on kysyntää erikoisosaamista vaa-tivissa hankkeissa ja niiden suunnittelussa sekä

Jalkapallon MM-kisat mullistavat koko Euroopan puoleisen Venäjän. Infrastruktuuri menee monin paikoin uusiksi 11 kisakaupungissa. Pelkästään Jekaterinburgin rakennusohjelmassa on yli 105 kohdetta sisältäen urheilukohteiden lisäksi mm. logistisia hankkeita, hotelleja ja terveydenhuollon kohteita.

kevään aikana järjestetään vienninedistämismatkat jekaterinburgiin ja kaliningradiin ja syksyllä saranskiin, Donin Rostoviin ja samaraan, kertoo sVkk varatoimitusjohtaja jaana Rekolainen.

– Vaikuttaa ihan siltä kuin koko Euroopan puoleinen Venäjä rakennettaisiin uudestaan, niin valtaisia rakennushankkeita siellä on meneillään. Infrastruktuurihan on Venäjän heikko kohta ja siihen on tulossa huomattavia investointeja lähivuosina jo pelkästään siksi, että FIFA:n edellytykset kisajärjestelyistä saa-daan toteutettua, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jaana Re-kolainen.

Rakentaminen on perinteisesti ollut se toi-miala, jossa suomalaiset ovat toimineet paljon sekä suunnittelussa, rakentamisessa että ra-kennusmateriaalien viennissä Venäjälle. Nyt meneillään olevat rakentamisen suurhankkeet ovat suomalaisten kannalta erityisen mielen-kiintoisia siksi, että niitä on kaikissa 11 kisakau-pungissa, jossa jalkapallon vuoden 2018 MM-kisojen otteluita tullaan järjestämään.

– Jo kisakohteiden välillä liikkuminen on suuri haaste. Kaupunkien väliseen liikentee-seen suunnitellaan nopeita junayhteyksiä,

kesäkuussa jekaterinburgissa järjestään Finnish Business in Yekaterinburg –yritystapahtuma, jota isännöi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri alexander stubb.

11AsiantuntijaOpas Kansainvälistyminen – Venäjä

teknologia- ja materiaalitoimituksissa. Monen-laista osaamista tarvitaan.

Kevään Kalinigradin matka tehdään suur-lähettiläs Hannu Himasen johdolla ja Jekate-rinburgin suurta businesstapahtumaa isän-nöi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

Vienninedistämismatkoille voi osallistua periaatteessa mikä tahansa yritys, joka on kiin-nostunut Venäjän markkinoista. SVKK:n net-tisivuilta löytyy tapahtumakalenteri, mihin on koottu kaikki matkat, seminaarit ja koulutusti-laisuudet. Sivustolta löytyy luonnollisesti myös ohjeet matkoille ilmoittautumiseksi, jokainen matka suunnitellaan huolellisesti mukaan lähtevän yrityksen tarpeet huomioon ottaen. Arvovalta-apu, jonka yritykset saavat minis-terin tai suurlähettilään johtaessa suomalaisia yrityksiä uusille alueille, kannattaa hyödyntää.

Vienninedistämismatkat ovat yksi tapa vauhdittaa kansainvälistymistä – voimme tarjota kuitenkin monenlaisia palveluita myös

yksilöllisesti. Teemme yritykselle räätälöidyn markkinaselvityksen, tutkimme minkälainen potentiaali tuotteille tai palveluille olisi, etsim-me niille jälleenmyyjät ja lähdemme ”ihan kä-destä pitäen” mukaan neuvotteluihin.

Kesäkuussa katseet Jekaterinburgiin

– Jekaterinburg on mielenkiintoinen kohde,

sillä sen lisäksi, että se on kisakaupunki, on se

ehdolla Expo 2020 kaupungiksi, mikä kaksin-kertaistaa infrarakentamisen haasteet.

– Suomalaisilla on mahdollisuus tarjota jul-kisen rakentamisen projektiosaamisen lisäksi vaikkapa älykkäitä liikenne- ja logistiikkarat-kaisuja, lentokenttäosaamista, cleantech-osaa-mista kuten energiatehokkuutta tai jätehuolto-ratkaisuja. Myös kaupan ja palvelujen alalla on Uralilla paljon potentiaalia. Suomalaista palve-lupuolta edustaa mm. Stockmann, joka on toi-minut siellä hyvällä menestyksellä jo parisen vuotta. Tilaa ja mahdollisuuksia palvelusekto-rilla on vielä mihin tahansa.

Jekaterinburg on vahva teollisuuskaupun-ki. Pääasialliset teollisuudenalat ovat metalli, metallurgia ja kaivannaiset. Jekaterinburg on logistinen keskus ja siellä on paljon teollisuu-den modernisointihankkeita, jotka edellyttävät joko uuden tuotantokapasiteetin rakentamista tai nykyisten saneeraamista vastaamaan tä-män päivän tuotanto-olosuhteita. MRGwww.svkk.fi

Vaikuttaa ihan siltä kuin koko Euroopan puoleinen Venäjä rakennettaisiin uudestaan.

nyt meneillään olevat rakentamisen suurhankkeet ovat suomalaisten kannalta erityisen mielenkiintoisia siksi, että niitä on kaikissa 11 kisa-kaupungissa, jossa jalkapallon vuoden 2018 mm-kisojen otteluita tul-laan järjestämään. kuvat jekaterinburgista.

12 AsiantuntijaOpas

Ilman pyöreää leimaa sopimukset eivät edelleenkään päde Venäjällä

ratkaistaan Venäjän tiukan työsuhde-lain nojalla työntekijän hyväksi. On siis varmistettava, että sopimus tehdään yksityisten elinkeinoharjoittajien eli yritysten välille.

– Kaikkiin sopimuksiin tulee myös eritellä tavaran määrän ja laadun tarkis-tukset niin, että ne tapahtuvat jonkun kauppakamarin tarkastajan toimesta, ei yksityisen tavarantarkastusyrityksen, joiden lausunnot voivat olla hyvinkin subjektiivisia. Tavallaan pitää ajatella, että kaikki mitä haluaa sulkea pois – ku-ten yksinoikeus – on kirjattava sopimuk-seen.

– Salassapitovelvollisuuksien osal-ta taas on määriteltävä tarkoin mitkä kaikki asiakirjat luovutetaan salaisik-si, todetaan vastaanottajan ymmärtä-vän, ettei tietoja saa käyttää hyväksi ja todetaan asiakirjat vastaanotetuiksi. Vahingonkorvauksissa on erillisel-lä klausuulilla sovittava kaikki muut korvausvelvoitteet kuin sopimussak-ko sopimuksen ulkopuolelle ja tietysti riitojen ratkaisukin on sopimuksessa määriteltävä. www.svkk.fi MRG

V enäjänkauppa.fi:n asiantuntijat tuntevat Venäjän markkinan kymmenien vuosien kokemuksella. Kokenut kumppani avaa

ovia mahdollisuuksien markkinoille, jossa on juuri nyt kysyntää suomalaiselle tietotaidolle.– On vaikea mainita yhtä yksittäistä alaa, jolla ei olisi menestymisen mahdollisuuksia Venä-jällä. Perusperiaate on se, että jos tuotteelle ja palvelulle löytyy oikea kohderyhmä ja jakeluun ja markkinointiin kokenut kumppani, voi suo-malainen yritys menestyä nopeasti kasvavalla Venäjän markkinalla, Venäjänkauppa.fi:n toi-mitusjohtaja Jari Ahde tähdentää.

Ahteella onkin pitkä ja vaikuttava kokemus Venäjältä, joten hän tuntee markkinan kuin omat taskunsa. Aktiiviset verkostot ulottuvat Moskovan yliopiston rakentamisen laitoksel-ta arkkitehtiliittoon ja aina duumaan saakka. – Olemme Venäjän arkkitehtiliiton virallinen yhteistyökumppani ja järjestämme tänäkin vuonna yhteistyössä mittavan rakentamisen tapahtuman rakennusalan päättäjille. Ahteen mukaan Venäjällä on kysyntää erityisesti suo-malaiselle rakentamisen asiantuntemukselle. – Infrahankkeet ovat loputon kehityskohde Ve-näjällä ja maassa rakennetaan paljon, mutta tar-vittavaa tietotaitoa ei välttämättä löydy omasta takaa, joten tekemistä ja mahdollisuuksia riittää.

Osaava kumppani avaa ovetAhteen mukaan Venäjän kasvava markkina on oma maailmansa, joten oikean kumppanin löy-täminen on avainasia Venäjän markkinoille pyr-kivälle yritykselle. – Kokenut kumppani ymmär-tää, kuinka markkinoille voi adaptoitua ja mitä tuotteelta tai palvelulta vaaditaan venäläisessä toimintakulttuurissa. Lähtökohtaisesti yrityksen on toki tunnettava omat riskinottokykynsä rajat, sillä vieras kulttuuri saattaa tuoda eteen yllä-tyksiä. Kumppanin tehtävä on kuitenkin auttaa, luoda kontakteja ja avata ovia, jotta yllätyksiltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta vältytään.

Kotiläksyt kuntoon ja kumppanin matkaanAhde painottaa, että kotipesän on oltava kun-nossa eli kotiläksyt on tehtävä ensin. – Se tarkoit-taa, että yrityksen sisällä on tehtävä strateginen päätös siitä, että kasvua lähdetään hakemaan itänaapurista. On myös ymmärrettävä hinnan-muodostuksen logiikka ja mm. Venäjän tullin käytänteet. Markkinoille adaptoituminen vaatii aina aikaa ja pitkäjänteisyyttä, mutta toisaalta osaava kumppani loiventaa matkaa huomatta-vasti. Se on meidän tehtävämme, sillä tiedämme että juuri nyt Venäjällä on houkutteleva aikaik-kuna auki erityisesti suomalaiselle rakentami-sen tietotaidolle, Ahde toteaa. MH

Venäjällä odottaa mahdollisuuksien markkina

olemme Venäjän arkkitehtiliiton virallinen yhteistyökump-pani ja järjestämme tänäkin vuonna yhteistyössä mitta-van rakentamisen tapahtuman rakennusalan päättäjille, kertoo Venäjänkauppa.fi:n toimitusjohtaja jari ahde.

Y ritysten välisten sopimusten laatiminen Venäjän kaupassa on itse asiassa aika selkeää ja

yksinkertaista. On vain huomioita-va, että kaikki oleelliset asiat,

jotka osapuolten välillä ha-lutaan sopia sitouttaviksi elementeiksi, on oltava kirjallisessa muodossa.

– Lähtökohta on, että sopimukset pitää laatia huolellisesti. Muotoseikat ovat tär-keitä. Ilman pääjohta-jan allekirjoitusta tai sitä kuuluisaa pyöreää

leimaa sopimus ei ole pätevä. Allekirjoi-tus täytyy siis aina tarkistaa ja jos joku muu kuin pääjohtaja allekirjoittaa sopi-muksen, hänellä pitää olla siihen valta-kirja, joka liitetään sopimukseen, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin juristi Petri Kekki.

– Kun sitten puhutaan agentti- tai jäl-leenmyyntisopimuksista ovat tavara-merkkikysymykset ensiarvoisen tärkeitä, koska Venäjällä niitä rekisteröidään aika huolettomasti. Heillä ei myöskään ole toiminimilakia kuten meillä, mikä estää samannimisten toimijoiden rekisteröimi-sen joten jos haluaa suojata toiminimen, on se rekisteröitävä tavaramerkkinä.

– Yhteistoimintasopimuksissa on myös tärkeää sopia työsuhteen mah-dollisuus pois. Venäjän oikeuskäytän-nössä on joskus katsottu sopimuksen muodostaneen työsuhteen, jolloin kiista

Tavaramerkkikysymykset ensiarvoisen tärkeitä.

Kansainvälistyminen – Venäjä

kuva

: sam

i Per

ttilä

13AsiantuntijaOpas Kansainvälistyminen – Venäjä

Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua Venäjään liittyvien palvelujen Euroo-pan tason ykkösosaajaksi. Tämän osaa-

misklusterin kehittymiselle luodaan yhdessä vankka alusta. Tavoitteena on vauhdittaa venä-läisten yritysten sijoittumista Lappeenrantaan, edistää alueen yritysten yhteyksiä Venäjälle ja vahvistaa Lappeenrannan roolia Venäjän ja Suomen innovaatiotoimijoiden keskuudessa.

Innovaatiotoiminta erityisen merkittävässä roolissa– Tätä työtä on tehty menestyksekkäästi jo vuo-sikymmeniä, mutta teknologiset edistysaskeleet ovat nostaneet innovaatiotoiminnan erityisen merkittävään rooliin, kertoo Wirma Lappeen-ranta Oy:n kehityspäällikkö Eeva Pihlajaniemi. Sen yhtenä näkyvänä osana on ollut jo kolme kertaa järjestetty EU-Venäjä Innovaatiofoorumi.

Yhteiseksi teemaksi tapahtumille valittiin rohkeasti Challenging the Future, jolla halu-taan korostaa ennakkoluulotonta asennetta: menestyäkseen tulevaisuudessa yritysten täy-tyy lähteä rohkeasti uusille poluille ja tarvitta-essa haastaa vanhoja toimintatapoja.

Koko Suomi voi hyötyä osaamisestammeNeljäs EU-Venäjä Innovaatiofoorumi järjeste-tään 4.-6.6.2014 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla yhteistyössä yliopiston ja Lappeen-rannan kaupungin kanssa.

Kolmas innovaatiofoorumi ja sen yhteydes-sä järjestetty eurooppalaisten yrityskehitys-yhtiöiden verkoston EBN-kongressi kokosivat kesäkuussa 2012 Lappeenrantaan yli 800 yri-tysmaailman, koulutuksen ja yrityskehityksen asiantuntijaa 34 eri maasta. Kolmipäiväisen ta-pahtuman aiheena olivat taloudellisen kasvun mahdollisuudet ja keinot.

– Vaikka päätehtävämme onkin oman talous-alueemme kehittäminen ja sen kautta työpaik-kojen luominen, Venäjällä on niin suuri inno-vaatio- ja markkinapotentiaali, että se tarjoaa kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille talousalueesta tai toimialasta riippumatta.

Venäläisyrityksistä vientivetureita Suomeen?Erinomainen sijainti EU:n itärajalla, huipputason Venäjä-osaaminen, Suomen kansainvälisin kampus ja huomattavat panostukset innovaatio-toiminnan kehittämiseen ovat Lappeenrannan kilpailuvaltit venäläis-yritysten houkuttelemiseksi seudulle.

Suomen kautta kansainvälisille markkinoille– Lappeenrannassa on tällä hetkellä noin 300, koko Suomessa 2800 venäläistaustaista yri-tystä. Suomen vakaa liiketoimintaympäristö, luotettava virkamiehistö, raaka-aineiden laatu ja EU:ssa sijaitsevana yrityksenä pääsy koko Schengen-alueelle houkuttavat kansainvälisty-mään pyrkiviä venäläisyrityksiä.

Aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Wirma hakee venäläisten innovaatioiden sys-temaattisella keruu- ja kaupallistamisjärjestel-mällä. Sen tavoitteena on saada Suomeen ve-näläisiin innovaatioihin pohjautuvia yrityksiä ja tukea suomalaisten yritysten kasvua tarjoa-malla mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittämiseen venäläisiä innovaatioita hyö-dyntämällä.

Ideoista syntynyt jo yrityksiäKolmen toimintavuoden aikana on kerätty noin 700 ideaa, joista 80 on otettu tarkempaan tar-kasteluun. Näistä on tähän mennessä syntynyt kahdeksan uutta yritystä. Toimintamalli pitää sisällään työkalut, verkostot sekä arviointi-prosessin ja sitä tukevan tietokantatyökalun. Tänä vuonna innovaatioaihioiden ja keksintö-jen tuominen Venäjältä Suomeen tulee osaksi Wirman pysyvää palveluvalikoimaa.

– Tämä palvelu on avoin kaikille. Sitä käyt-tämällä pääsee ideoiden tietopankkiin ja voi osallistua niiden arviointiin. Viemällä ideoita eteenpäin omalla alueella, tarjoaa se uusia lii-ketoimintamahdollisuuksia. Teemme jo yhteis-työtä Helsingin, Turun, Mikkelin, Kouvolan ja Kotkan kanssa. Palveluun pääsee mukaan ot-tamalla minuun yhteyttä! Lisätietoja löytyy os-oitteesta www.wirma.fi - palvelut. MRG

Wirma lappeenranta oy:n kehityspäällikkö Eeva Pihlajaniemi

Neljäs EU-Venäjä Innovaatiofoorumi järjestetään 4.-6.6.2014 Lappeen-rannan teknillisellä yliopistolla.

14 AsiantuntijaOpas

– Ajatus, että mentäisiin suoraan asiaan, pidettäisiin parin tunnin palaveri ja sitten tultaisiin seuraavalla Allegrolla takaisin kotiin, ei todellakaan toimi Venäjällä, nau-rahtaa Suomalais-Venäläisen kauppaka-mariyhdistyksen projektipäällikkö Maria Hartikainen. Liikekumppanien kanssa pitää olla aikaa viettää ainakin iltaa. Eikä se enää edellytä hyvää vodkansietokykyä.

Venäjän kulttuurin tuntemus on avain liiketoimintojen käynnistämiseen. Koska Venäjä on kollektiivinen yhteiskunta, henkilösuhteet ja verkostot ovat erittäin tärkeitä. Tämä heijastuu myös businekseen niin, että ennen kuin on tutustuttu henkilökohtaisella tasolla ja sitä kautta saavutettu luottamus, varsinaisiin liikeneuvotteluihin ei ryhdytä.

Kansainvälistyminen – Venäjä

Liikesuhteet Venäjällä edellyttävät pitkäjänteisyyttä

Venäläiset ovat Pohjolan italialaisia– Kaupankäynti Venäjällä edellyttää pitkä-jänteisyyttä ja maltillisuutta, suhtautuminen aikaan on siellä melko eteläeurooppalainen. Myyjän on aina oltava ajoissa, mutta asiak-kaana venäläinen tuntee asemansa ja ar-vonsa, eikä näin ollen pidä omalta osaltaan täsmällisyyttä tärkeänä. Myös suunnittelu-horisontti on erilainen. Deadlinet ovat lähin-

nä suuntaa antavina ja neuvottelut vahviste-taan joskus vasta viime hetkellä.

Venäläisiähän on kutsuttu Pohjolan italialai-siksi. Aikakäsityksen lisäksi yhtäläisyyksiä on temperamentissa, elekielessä, fyysisen kontak-tin ottamisessa, puhetulvassa ja naisten pukeu-tumisessa: visuaalinen runsaus kuuluu asiaan. Ja tämä pätee myös, kun puhutaan markkinoin-timateriaalien lokalisoinnista. Kuluttajille tyy-lin pitää olla paremminkin ”ortodoksinen kun evankelisluterilainen”.

Yhteydenpitoon pitää olla aikaa panostaaYlipäätään markkinointimateriaalit ovat tär-keitä ja myös erilaiset painotukset myyntiar-gumenteissa on huomioitava. Kohderyhmät pitää tarkoin segmentoida ja maantieteellisesti fokusoida. Viestit pitää varioida kohderyhmien mukaan ja Venäjän valloituksessa pitää olla realisti. Odotusten pitää olla oikeassa suhteessa resursseihin. Proaktiivisuus on välttämätöntä ja siihen on oltava aikaa panostaa.

kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntija maria Hartikainen sVkk:sta.

koska venäläiset ovat vähän taikauskoisia, niin teräviä esineitä tai parittomia määriä kukkia ei saa viedä tuliaiseksi.

– Ulkomaalaisten ei toki odoteta käyttäyty-vän ”täsmälleen oikein”, ja nuorempi sukupol-vi ymmärtää jo paljon paremmin länsimaisia toimintatapoja. On kuitenkin hyvä pyrkiä toi-mimaan maassa maan tavalla. Yrityksissä on edelleen vahva hierarkia, joten on tärkeää, että eri yhteyksissä toimitaan aina oikean tason joh-tajan kanssa. Ja koska venäläiset ovat vähän tai-kauskoisia, niin teräviä esineitä tai parittomia määriä kukkia ei saa viedä tuliaiseksi, vihjaa Hartikainen lopuksi hymyillen. MRGwww.svkk.fi

liikekumppanien kanssa pitää olla aikaa viettää ainakin iltaa. Eikä se enää edellytä hyvää vodkansietokykyä.

15AsiantuntijaOpas Kehitys

Teamup ja lähes 200 kahden vuoden aikana syntynyttä yritystä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että Protomo toimii.

Yksi menestystarinoista on talenttien, heidän faniensa sekä yritysten yhteistä yhteisöpalvelua kehittävä tamperelainen

startup-yritys TeamUp Oy. Se valittiin maalis-kuussa arvostetun Red Herring Top 100 Europe 2013 - kilpailun finaaliin satojen ehdolla ollei-den joukosta.

TeamUp pyrkii tuomaan yhteen talentteja, heidän fanejaan sekä yrityksiä.

– Uskomme, että kun kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen, jokainen hyötyy yh-teistyöstä jollakin tavalla. TeamUp on sosiaa-lisen median palvelu, joka tuo parhaalla mah-dollisella tavalla yhteen lahjakkaita urheilijoita, muusikkoja ja taiteilijoita, faneja sekä yrityksiä, kertoo TeamUpin toimitusjohtaja Donna Kivi-rauma.

TeamUp ja lähes 200 kahden vuoden aikana syntynyttä yritystä ovat hyviä esimerkkejä sii-tä, että Protomo toimii.

– Protomo on paljon muutakin kuin mah-tava paikka työskennellä ja kasvattaa tiimiä. Saimme sieltä kaiken tarpeellisen yrityksen perustamiseen; toimiston ja tilat, mutta mikä tärkeintä, saimme joka päivä tarvitsemaamme kannustusta, rohkaisua ja luottamusta siihen, että menestymme, sekä oikeat yhteydet oikei-siin tahoihin. Saamamme tuki oli sekä taloudel-lista että neuvontaa, Kivirauma kertoo.

Ideoista prototyyppejä – Protomo ammentaa raaka-aineensa tärkeim-mästä luonnonvarastamme eli suomalaisten osaamisesta ja halusta tehdä jotain aivan uutta. Protomossa ideoista tehdään totta, menestys-tarinoita, jotka muuttavat maailmaa, kertoo Protomon kansallinen koordinaattori Ville Kairamo.

– Meillä tuotekehityksen ja liiketoiminnan ammattilaiset kehittävät tiimeissä tuotteiden japalvelujen prototyyppejä, joista syntyy uusia yrityksiä täynnä kaupallista potentiaalia. Työn tulokset jaetaan ja kaupallistetaan kaikkia osa-puolia hyödyttävällä tavalla.

Protomo on avoinna kaikkien toimialojen osaajille, joilla on joku idea.

– Protomo luo toimijoille edellytyksiä aut-

taa itse itseään, se ei syötä lusikalla suuhun. Pääsääntöisesti Protomoon tulijoilta edellyte-tään jonkin alan omaa erityisosaamista, ker-too Protomon ohjausryhmän puheenjohtaja, johtaja Pekka Pellinen Tekniikan akateemiset TEKistä. TEK on ollut Protomon kehittämisessä mukana alusta alkaen.

Protomo profiloituu yrityshautomoa aikai-sempaan vaiheeseen.

– Protomossa muotoillaan yritys- ja idea-aiheita niin, että ne on syötettävissä yrityshau-tomon toimintamalliin. Protomo on jossakin määrin anarkistinen, sillä siellä yritysaiheet ja ideat eivät vielä ole välttämättä jäsentyneet. Henkilölle, jolla on orastava idea, Protomo tar-joaa mahdollisuuden jäsentää ja jalostaa ide-aansa sekä löytää samanhenkisiä kumppaneita, Pellinen tiivistää.

Protomon toimintaa rahoittavat muun muassa SITRA, kaupungit ja ELY-keskukset. Tällä hetkellä Protomo toimii Tampereella, Jy-väskylässä, Helsingissä, Kymenlaaksossa, Salos-sa, Seinäjoella ja Lahdessa. Protomo liittyy kan-salliseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE), joka yhdistää tutkimuksen teknologia-, muotoilu- ja liiketoimintaosaamiseen. EA

Protomossa tehdään ideoista menestystarinoita

saimme joka päivä tarvitsemaamme kannustusta ja rohkaisua sekä oikeat yhteydet oikeisiin tahoihin, kertoo Teamupin toimitusjohtaja Donna kivirauma.

Henkilölle, jolla on orastava idea, Protomo tarjoaa mah-dollisuuden jäsentää ja jalostaa ideaansa sekä löytää samanhenkisiä kumppaneita, Protomon ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Pellinen kertoo.

Hermia Oy:n koordinoima Protomo leipoo ideoista menestyviä start-up-yrityksiä ja työpaikkoja. Ilmainen ideoiden ja yritysten kehittämismalli verkostoineen on tarkoitettu eri alojen korkeasti koulutetuille yrittäjiksi tähtääville osaajille – myös työttömille ja vastavalmistuneille.

oskE• Auttaapk-yrityksiäkehittymään,luomaaninnovaatioitajakansainvälistymään• Sparraayrityksiäjaetsiiyhteistyökumppaneitajarahoitustasekätarjoaamarkkina-jatrenditietoa• Onvaikuttanut700uudenyrityksenja3500työpaikansyntymiseen2007–2013• Ohjelmaanosallistuuvuosittainyli3000yritystä• Ohjelmaatoteuttaa13osaamisklusteriaja22alueellistaosaamiskeskusta• KansallisestaohjauksestavastaaTEMwww.oske.net

kuva

TEk

in a

rkis

to /

anto

n Ha

las

kuva

: kim

mo

kivi

raum

a