asukas

Vuoden VVO-talo 2008 s. 08 | Asukkaiden talokohtaiset nettisivut s. 28

AsiAkAslehti VVO:n AsukkAille n u m e r o 2 • ke s ä k u u 2 0 0 8

Tervetuloa

kummitoiminta antaa

hyvän mielen> s. 23

MaatilamatkailuaSaaren-

maalla> s. 26

pihajuhliin!>s. 16

kesäkuu 2008 asukas | �2 asukas | kesäkuu 2008

TapahTumaeTu 2008Hopea- ja kulTaTaSon avainaSukkaille> heureka 13.9. vantaa > hämeen linna 6.9. Hämeenlinna > haapamäen höyryveturipuisto 6.9. Haapamäki > Suomen ortodoksinen kirkkomuseo 13.9. kuopio > Lappeenrannan linnoitus 13.9. lappeenranta > Tietomaa 6.9. oulu > arctikum 13.9. Rovaniemi > museokeskus Vapriikki 13.9. Tampere > Turun linna 13.9. Turku > porin kaupungintalo 6.9. pori

Kutsut postitetaan heinäkuun puolessa välissä ja ilmoit-tautuminen päättyy 15.8.2008. voit ilmoittautua puhelimit-se tai netissä. kutsussa tarkemmat ohjeet ilmoittautumi-seen sekä mahdolliset muutokset. lue lisää sivulta 30.

sisältö

Kiitos runsaasta lukija­palautteesta ja mainioista juttuideoista! Otamme mieluusti vastaan vinkkejä myös etukäteen suunnitteilla olevista pihajuhlista, talkoista ja muista talon omista tapahtumista. Kesällä on mukava järjestää juhlat pihalla, vaikka vain auringon kunniaksi – lue mukavat juhlavinkit lehden sivulta 16!

Lämminta kesää kaikille lukijoille!toivottaa päätoimittaja pia Kuorikoski

kommentti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 38 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 70 000 asukkaalle. vvo:lla on ympäri Suomen 12 vvo-kotikeskusta, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

lyhyesti

Graafinen ohjeisto

Logon käyttö

Logon mittasuhteet

Logon mittasuhteet näkyvät oheisesta mallista. Senasettelu ja mittasuhteet ovat aina samat. Tunnuksenympärille jätetään aina mallin mukainen suoja-alue,jota lähemmäksi ei sijoiteta muita elementtejä.VVO-kirjainten x-korkeus määrittää suoja-alueen koon.

Logo esiintyy perusväreissään valkoisella tai vaalealla taus-talla. Logoa käytetään valkoisena tai mustana värillisellätaustalla oheisten mallien mukaan. Logoa voidaan käyttääilman väriä lakalla tai painettuna, preeglattuna, stanssat-tuna tai kaiverrettuna.

Logon käytössä tulee huomioida käyttöympäristö, joka eisaa poiketa visuaalisesti konsernin ilmeestä.

> uutiset ja tapahtumat > kesäkuu

kesä 2008

asukasJulkaisija/kustantaja vvo-yhtymä oyj, Mannerheimintie 168, pl 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 päätoimitta­ja pia kuorikoski, puh. 020 508 3216. Toimitus kynämies oy, köyden-punojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö jari kallio, kynä-

mies, puh. (09) 1566 8570 Toimitussihteeri Stiina Honka-maa, kynämies, puh. (09) 1566 8573 paino punamusta, joensuu paperi novapress Silk 90 g/m2 painosmäärä 46 200 kpl ISSN 1456-0569. 31. vuosikerta. kannen kuva: kari Hautala. asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seu-raava 17.9.2008. www.vvo.fi

Hyvä lukija,Vuokra­asuminen joustaa elämän­tilanteiden mukaan. Kun tarvitsee enemmän tai vähemmän tilaa, asun­non vaihto on helppoa. Jos nykyinen vuokra­asunto asunto ei sovellu ikään­tyvälle asukkaalle, voidaan hänelle etsiä senioriasunto tai muuntaa oma koti soveltuvaksi seniori­ikäiselle mahdolli­suuksien mukaan. On sata syytä, kuten keväinen mainoskampanjamme kertoi, valita joustava vuokra­asuminen.

Jotta pystyisimme täyttämään asiak­kaidemme, VVO:n talojen asukkaiden odotukset, meidän on annettava lisää syitä asumiseen juuri VVO:n vuokra­kodissa. Selvää on, että haluamme taata tulevaisuudessakin asukkaillemme kohtuuhintaista ja laadukasta vuokra­asumista – asuntoja, joihin voi luoda pysyvän kodin. Tällä hetkellä meillä on rakenteilla lähes 600 asuntoa ja lisää lupaamme tehdä. Perustehtävämme on tarjota asukkaille mahdollisuus pitkä­ aikaiseen sekä turvalliseen vuokra­asumiseen eri elämänvaiheissa, läpi elämän.

Mukavaa kesää, toivottaa Olli Salakka, toimitusjohtaja

04 TerVeTuLOa!06 uuTISIKKuNa19 VINKKI29 rISTIKKO30 aVaINaSuKKaaT32 LuKIJaKILpaILu

2316

08

26

08 meIdäN TaLO kerrostaloasuminen on taitolaji. vuoden vvo-talo Turengissa on tästä hyvä esimerkki.

12 pINTaremppaa parvekkeen pikku- tavara kätevästi piiloon. Tee itse näppärä puinen säilytyslaatikko.

14 KOdIN TaLOuS eihän sellaista meidän kohdalle satu. Mutta koskaan ei voi tietää. kotivakuutuksen ottaminen kannattaa.

16 KOdINhOITO kekseliäät juhlat voi siirtää pihalle ja kutsua koko naapuruston juhlimaan vaikkapa merirosvoteemalla.

20 ympärISTö joka talon murheenkryyni kuriin. pyöräkellarit kerralla kuntoon!

23 fIKSu Idea oma kummilapsi kaukomailta? kummitoiminta antaa kaikille hyvän mielen.

24 paLVeLuT vvo:n uudet kohteet esittelyssä.

26 Vapaa­aIKa Rinkka selkään ja menoksi! edullista maatilamatkailua Saarenmaalla.

28 INTerNeT asukkaiden omat talokohtaiset nettisivut on uudistettu.

14

puustisen Tero on

rauhan mies

� asukas | kesäkuu 2008 kesäkuu 2008 asukas | �

Näillä lenkkareilla juostaan ja paljon. Juoksun hurma vie Teroa kymmenen kilometrin lenkeille useita kertoja viikossa.

> tervetuloa | teemme yllätysvierailun naapurustossa

teksti kaRiTa Sainio | kuvat penTTi vÄnSkÄ

Nuoren miehen muuttaessa taloon tiedossa saattaa olla juhlien täyttämiä viikonloppuja – ja seinän takana nukkuvien naapureiden hampaiden ki­ristelyä.

25­vuotias Tero Puustinen on kuitenkin eri maata. Tämä nuori herra kun ei turhia rällästä eikä läträä, sillä energia kuluu työn parissa.

– Olen klubivastaavana läheisellä kuntosalilla. Pääosin päiväni kuluvat ohjausten, urheiluhieronnan, circuit­tuntien vetämisen ja kuntokeskuksen kehittämisen kanssa, Tero luettelee.

Hurjan työtahdin ja omien treenien vastapainoksi Tero ottaa rauhallisesti kotonaan. Illat kuluvat netissä moottoripyöräsivuja klikkaillen, televisiota katsoen ja nukku­en. Viikonloppuisin on aikaa kokkauksel­le. Miehellä on monta bravuuria hihassaan, mutta yksi nousee ylitse muiden.

– Perinteinen kirjolohi ja keitetyt peru­nat, ei se paljon muuta tarvitse.

Kuopiossa syntynyt Tero asui useita vuosia muualla, mutta veri veti takaisin synnyinseudulle.

– Tekee vaan niin hyvää, kun ympärillä on Kallaveden maisemat.

Tero on aina halunnut asua Särkilah­dessa. Etenkin alueen rauhallisuus on mie­hen mieleen.

– Kiva kun täällä ei ole rellestäjiä. Lapsia on paljon ja niiden leikki kuuluu, mutta se ei haittaa – lasten pitää­kin leikkiä.

Noin 50 neliön asuntoonsa hän on tyytyväinen. Naapu­reiden kanssa Tero on vasta ehtinyt nopeasti moikata, mutta hän uskoo kesällä tutustuvansa heihin paremmin.

– Taloyhtiön grillillä varmasti tavataan, mies lupai­lee. a

kesäkuu 2008 asukas | �� asukas | kesäkuu 2008

> uu

tisikk

una

> as

ukas

post

i

Meille! OMA juttusi

lähetä> uuSIa KauppOJa

lisää asuntoja Pirkkalasta

VVO osti yhdessä osuuskunta Hä-meen vuokrakotien kanssa pirkkalan kunnalta kiinteistö oy pirkkalan vuok-ratalot -nimisen yhtiön. vvo sai kaupassa yhteensä 268 asun-

toa. asunnot ovat aravarajoitusten alaisia ja valmistuneet pääasiassa 1990- ja 2000-luvuilla.

> SuOJeLLaaN TaLOJa

Vanhasta peruskorjattiin

asumisen helmi

vvo peruskorjaa Helsingin viikissä kaksi 40- ja 50-luvulla rakennettua kerrostaloa. Ta-lot sijaitsevat vanhankauppunginkosken van-hassa miljöössä katariina Saksilaisen kadulla. Suojellut talot korjataan nykyajan asumismu-kavuuksia vastaaviksi. B-talon peruskorjaus valmistui vapuksi, a-talon remontti valmistuu loppuvuodesta. aikakaudelle tyypillinen alku-peräinen ilme pyritään säilyttämään, muun muassa osassa huoneistoja säilyneet pario-vet entisöidään, samoin vanhoja lautalattioita kunnostetaan.

kumpaankin taloon rakennetaan hissit sekä a-taloon uudet parvekkeet. upea koski-maisema avautuu joka asunnosta, mikä kertoo arkkitehti aarne ervin (1910–1977) onnistu-neesta suunnittelutyöstä.

peruskorjattujen kahden talon viereen aloi-tetaan syksyllä 2008 uuden 17-asuntoisen vuokratalon rakennuttaminen. Sen on suun-nitellut arkkitehtitoimisto HMv oy.

kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO­yhtymä Oyj/asukas­lehti, pL 40, 00301 helsinki. kuvia ei palauteta.

1 puhtaana käteen viihdytti on vapun jälkeinen perjantai, kaksi linja-autollista hieman parempiin pu-keutuneita +70 senioreita. He ovat te-atterimatkalla Riihimäelle. Tälle mat-kalle ei ”alaikäisiä” kutsuttu.

Teatterin lämpiössä näkyy hymyi-leviä kasvoja, kuuluu iloista puheenso-rinaa. päivänäytös osoittautui monelle mieluiseksi, sillä lähes 80 ilmoittautui järvenpään vvo-kotikeskuksen järjes-tämälle teatterimatkalle. ja tämä oli tar-koitettu vain yli 70-vuotiaille. aluepääl-likkö niina Silvosen mielestä ikääntyvät usein unohdetaan.

– Halusimme muistaa juuri heitä ja järjestää päiväaikaan pitkäaikai-sille asiakkaillemme kivan yhteisen retken.

valokuvaan ehtivät pysähtyä vaarinkatu 10 naapurukset: oili Sinisalo, lahja elo, anja Hakkarainen ja anja ahola.

> ky

sym

ys &

vas

taus poiSToilMavenTTiilien

puHDiSTuS paRanTaa HuoneilMaa

1Mistä poistoilmaventtiilit löytyvät? poistoilmaventtiilit sijaitsevat kylpyhuoneessa, WC:ssä,

saunassa, vaatehuoneessa sekä keittiössä. näiden huoneiden oven alla on ilmarako, jotta ilma pääsee esteettä siirtymään niihin muista huoneista.

2 Miten usein puhdistus kannattaa tehdä? korvausilmaventtiilit ja muut ilmanvaihtoreitit on pidettävä

auki ja puhtaina. poistoilmaventtiilit kaipaavat säännöllistä puhdistamista toimiakseen kunnolla. puhdistus on hyvä suorit-taa 2–3 kertaa vuodessa – keittiössä hieman useammin. puh-distusväliä tulee lisätä sen mukaan kuinka paljon huoneistossa on asukkaita ja mahdollisia lemmikkieläimiä, sillä lemmikit lisäävät syntyvän pölyn määrää.

3 Miten puhdistan poistoilmaventtiilit? irrota poistoilmaventtiili tarttumalla molemmilla käsillä

venttiilin reunoista. irrota joko painamalla tai kiertämällä vastapäivään tai vetämällä suoraan ulos. pese poistoilmaventtiili astianpesuaineella ja harjalla sekä kuivaa liinalla.

Lue lisää verkkosivuiltamme tai meidän kotona oppaasta!

2 Sutinaa Lahden Kiveriössäjuustilan- ja Soramäenkadun grilli-katoksen ahkera käyttö alkoi näkyä jo vanhassa maalipinnassa. ehdotus grilli-katoksen maalaustalkoista sai kaikilta hyväksynnän ja eräänä sunnuntaina innokkaista grillaajista tuli vielä innok-kaampia maalareita. viihtyvyys lisääntyi huomattavasti ja makkaratkin tuntuvat maistuvan entistä paremmilta.

3 Turvallisuuspäivä ruukuntekijäntie 1:ssäRuukuntekijäntie 1:ssä vantaalla järjestettiin turvallisuuspäivä. paloauto oli saatu tapah-tumaan mukaan 20 minuutin ajaksi pihalle ja varsinkin lapset olivat tästä onnellisia. palovaroittimia arvottiin 5 kpl sekä yksi palovaroitin asennettiin kerhohuoneeseen. palomiesten kanssa keskusteltiin palotur-vallisuudesta ja he suosittelivat palovaroitti-men asentamista myös kellaritiloihin.> vinkin lähetti minna Toivanen

2

1k

uva Teemu R

aunio

3

pesuaineen oikea annostelu vähentää pesuaineen ympäristö-vaikutuksia ja on parhaaksi kukkarollekin. oikea annostelu on tärkeää myös pesutuloksen kannalta. liian vähäinen määrä ei riitä hyvään pe-sutulokseen. liian suuri määrä taas huonontaa pesutulosta ja on hai-taksi pesukoneellekin.

pyykinpesuaineen annosteluohjeet kannattaa aina lukea tarkkaan pakkauksesta. pesuainetta annostellaan pyykin likaisuuden ja veden kovuuden mukaan. Mitä kovempi vesi sitä enemmän tarvitaan pesu-ainetta.

Suomessa vesi on yleensä aina pehmeää. vain joillain paikkakun-nilla, kuten kokkola, Rauma ja Turku, vesi on puolikovaa. Tällä hetkellä kuitenkin myös pääkaupunkiseudun vesi on puoli-kovaa päijännetunnelin remontin takia, joka kestää vuo-den loppuun. Tarkan tiedon asuinpaikkasi veden kovuudes-ta saa paikalliselta vesilaitokselta.

nyrkkisääntönä pesuaineen annostelusta voidaan sanoa, että tiivistettyä pesuainetta tarvitaan 3-4 kg koneelliseen yleensä vain noin 50 ml.

> aSuKaSaKTIIVI

turun edustus puuttui asukashallituksen esittelyssä

numerossa 1/08 puuttui maininta Turun edustuksesta. Jäsenenä on Leevi Sulka­

koski ja varajäsenenä toimii elbe Vepsä (kuvassa).

> eduLLINeN SähKö

sähkösopimukset kätevästi VVO- kotikeskuksista

VVO:n asiakkaat arvostavat asia-kastutkimuksen mukaan vuokrasopimuk-sen yhteydessä tehtävän sähkösopimuksen helppoutta ja vaivattomuutta. Tämä helppous ha-luttiin säilyttää kun vvo-sähkön toiminta lopetet-tiin; sähköä tarjotaan edelleen, mutta nyt kumppa-nin kautta. vvo valitsi Helsingin energian yhteis-työkumppaniksi, koska sen hinnoittelu on ollut pit-kän aikavälin vertailussa kilpailukykyistä.

vvo:n asiakkaat voivat edelleen tehdä sähkö-sopimuksen vvo-kotikeskuksessa asunnon vuok-rauksen yhteydessä ja samalla voi hoitaa kaikki sähköön liittyvät toimenpiteet ilman erillistä yh-teydenottoa sähköyhtiöihin. poismuuttaessa säh-kösopimus irtisanotaan suoraan Helsingin energi-assa puh. 010 802 802. Myös vvo:n asunnossa jo asuvat voivat halutessaan vaihtaa Helsingin ener-gian edulliseen sopimukseen. Hintavertailu kan-nattaa. lisätietoja: www.helsinginenergia.fi/vvo

> pyyKKIKOrI TarKISTuKSeeN

enemmän pesuainetta, puhtaampaa pyykkiä? – Harhakuvitelmaa!

Katso lisää tapahtumia: www.vvo.fi/asukasposti

8 asukas | kesäkuu 2008

> meidän talo | ihmisiä, asioita ja i lmiöitä

kerrostalo, jonka pihalla on ikioma huvimaja ja kasvimaa. kerrostalo, jossa ihmiset oikeasti välittävät toisistaan. kuulostaa aika harvinaiselta. Vuoden VVO-taloksi valittu Riihipolku 4 turengissa, ei turhan takia saanut palkintoaan.

asukkaat viihtyvät Vuoden VVO­talossa. yhdessä järjestetään kaikenlaista mukavaa aktiviteettia. Kuvassa Kaarina Virtanen ja Jorma Tuomisto.

>>

kesäkuu 2008 asukas | �

Oli se aika ylläri kyllä, Raili Laakso kertoo kuultuaan valinnasta vuoden VVO­taloksi.

Palkinnon napsah­taminen Riihipolku 4: n

kohdalle ei kuitenkaan ihmetytä, kun kuulee kuinka aktiivista talon toiminta on ollut. Tapah­tumia on järjestetty runsaasti, ja pihapiiristä on pidetty talkoovoimin huolta. Palkintoa läh­dettiin hakemaan kuitenkin viime tingassa.

– Jorma Tuomisto, talotoimikunnan pu­heenjohtaja, painosti sen hakemuskirjeen kanssa, että minun pitää tehdä se. Lopulta suu­tuin ja sanoin että sama se, minä yritän. Yöllä sen sitten tein, ja aamulla vein Jormalle. Sa­noin, että tällä pitää kyllä vähintään palkinto tulla, Kaarina Virtanen kertoo.

Hakemus oli sitten nähtävästi aika onnis­tunut?

– No, ehkei se nyt ihan pelkästään siitä ha­kemuksesta ollut kiinni. Tämä nyt on vaan niin hyvä talo, Jorma Tuomisto korjaa pilke silmä­kulmassa.

Kaikki kolme ovat asuneet Riihipolku 4: ssä pitkään. Raili on talon alkuperäinen asukas ja asunut siellä jo vuodesta 1971.

taitolajiKerrostaloasuminen

teksti STiina HonkaMaa | kuvat aRi kakkinen

– Vanhassa talossa oli uunilämmitys ja sitten pääsi tällaiseen, jossa oli keskuslämmitys ja kaikki mukavuudet, Raili muistelee 36 vuo­den takaisia aikoja.

Jorma on asunut talossa vuodesta 1986 ja toiminut talotoimikunnan puheenjohtaja vii­meiset 16 vuotta. Kaarinakin on viihtynyt ta­lossa jo seitsemän vuotta.

hyviä puolia roppakaupallaKun talossa vierailee ja juttelee asukkaiden kanssa, valinta vuoden taloksi ei tunnu lain­kaan yllätykselliseltä. Hyvän hengen aistii, ja miljöö on todella viihtyisä.

Siistillä pihalla on hyvin hoidettu nurmik­ko, kaunis huvimaja, grilli ja keinu. Vieressä

on

10 asukas | kesäkuu 2008

Talon sijainti on keskeinen,

mutta rauhallinen.

kesäkuu 2008 asukas | 11

on upea kukkapenkki, jonka keskellä seisoo asukkaan lahjoittama kalasääkseä esittävä puu­veistos. Huvimajan takana on vielä oma kasvi­maa. Asukkaat ovat myös kunnostaneet van­hasta pyöräkellarista viihtyisän kerhohuoneen, jonka seinää koristaa itse tehty seinämaalaus.

Kaikki kolme mainitsevat ihmiset talon suurimmaksi plussaksi. Mukavien naapu­rien kanssa on kiva puuhastella kaikenlaista yhdessä.

– Täällä on hyvä yhteishenki. Se on tapaus joka keskiviikko, kun on lenkkisauna ja saa­daan vaihtaa koko viikon uutiset, Kaarina kehuu.

Lisäksi kaupat, sairaalat ja muut palvelut ovat lähellä. Toisaalta myös luonto on vain ki­venheiton päässä.

– Sijainti on keskeinen mutta rauhallinen, Raili kiteyttää.

Väki viihtyy yhdessäTalossa on 28 asuntoa, ja asukkaista suu­rin osa on senioreja. Myös vanhempiensa luota ensi kertaa muuttaneita nuoria on iso joukko. Lapsiperheitä taas asuu talossa melko vähän.

– Puolet talon asukkaista on yli 55­vuotiai­ta. Neljäsosa on 18–24 ­vuotiaita, isännöitsijä Satu Kaukonen valottaa ikärakennetta.

Talon väki viettää paljon aikaa yhdessä. Osittain tämä johtuu siitä, että suuri osa asuk­kaista on eläkkeellä. Talkoohengessä haravoi­daan ja hoidetaan istutuksia. Kukkapenkkiä ja kasvimaata hoidetaan myös yhteisvoimin. Grilli on ahkerassa käytössä ja lettuja paiste­taan vaikka sadekuuron yllättäessä – toinen paistaa ja toinen pitää sateenvarjoa.

Kokoontumiseen ei tarvita mitään sen kummempaa syytä. Monesti ihan tavallinen

roskienvientireissukin päätyy leppoisaan jutus­teluun huvimajassa tai keinussa.

– Kesäisin ollaan päivällä useimmiten ul­kona. Joku tuo kahvitermospullon, ja joku toi­nen kahvileivät. Ihan vaan ollaan päiväkahvil­la, vaikka ei ole mitään varsinaista merkkipäi­vää, Kaarina kuvailee.

Talossa järjestetään tietenkin myös lukui­sia juhlia merkkipäivien kunniaksi. Joulua, uutta vuotta, laskiaista, ystävänpäivää ja ju­hannusta kaikkia juhlistetaan talon väen kes­ken. Lähimenneisyydessä on ollut oikein iso­jakin kekkereitä.

– Kun VVO täytti 30 vuotta, oli oikein kun­non juhlat. Ja eiköhän ne minun 60­vuotispäi­vätkin olleet aika hyvät. Oli suvun lisäksi mel­kein koko talon väki paikalla. Nyt odotellaan, että menisi pari vuotta äkkiä, että tulisi 65 täy­teen, Jorma myhäilee.

Vuoden talon ilmoitus­taulullakin kerrotaan valintauutinen.

huolenpitoa toinen toisistaMikä sitten on talon hyvän hengen salaisuus? Miksi juuri Riihipolku 4 valittiin vuoden VVO­taloksi?

– Me pidetään ympäristö siistinä ja pidetään huolta toinen toisistamme. Jos jostain asukkaas­ta ei ole kuulunut, mennään ottamaan selvää ja kyselemään miten tämä jaksaa, kun täällä asuu vanhempiakin ihmisiä, Kaarina kertoo.

Nuorison meno voi luonnollisesti joskus vil­liintyä, kuten edellisenä kesänä pääsi käymään. Asiat selvitettiin kuitenkin, ja sopu säilyi.

– Kyllä vieläkin laukkakilpailuja on tuossa käytävässä, mutta ei enää kymmenen jälkeen. Ja sitten kun ne näkevät minut, ne menevät lujaa karkuun, Kaarina nauraa hyväntuulisesti.

– Kerrostaloasuminen on taitolaji, on osatta­va ottaa muutkin huomioon, Raili korostaa.

– Sovussa eletään ja pyydetään anteeksi, jos on tehty jollekin jotain väärin, Kaarina jatkaa.

Kehittämisehdotuksia jatkoon Riihipolku 4 on ollut VVO:n omistuksessa vuo­desta 1997. Asukkaat kehuvat taloyhtiön toimi­vuutta, mutta aina löytyy tietenkin jotain kehi­tettävää. Joka toinen kuukausi on talotoimikun­nan kokous, jossa käydään asioita läpi. Taloon on tulossa myös aloitelaatikko, johon voi ni­mettömästi laittaa viestejä. Nyt mietintämys­syn alla on pula vierasparkkipaikoista.

VVO:lle asukkaat antavat kiitosta. Palauttee­seen ja valituksiin reagoidaan nopeasti. Isän­nöitsijä Satu Kaukonen kertoo, että VVO:lta tulee myös talon suuntaan kiitosta.

– Tämä on kyllä aika helppo talo isännöidä. Kukaan ei soita turhasta. Aika hyvin keskenään hoitavat asiat, hän summaa.

Isännöitsijä saa myös usein kut­suja talon yhteisiin tapahtumiin. Oma­aloitteisuus ja aktiivisuus kan­tavat hedelmää, ja myös VVO:n puo­lelta kuunnellaan ehdotuksia her­kemmin.

Vuoden taloksi valittu talo saa palkintona maineen ja kunnian lisäksi myös tuhat euroa toimin­tatonniksi. Kuinka Riihipolku 4 aikoo käyttää riihikuivan rahan?

– Kunnon keinu pitää saada. On elätelty sellaista toivetta, että saataisiin nel­jän istuttava keinu, Kaarina esittää.

– Se palkkio, mikä tulee, kyllä riittää siihen keinuun, arvioi Jorma. a

VuOden tAlO• vuoden talo on kilpailu, johon

voi osallistua jokainen vvo: n talo kilpailemaan vuoden talo-tittelistä aina seuraavalle vuodelle.

• vuoden taloksi valitaan talo, joka on osoittanut esimer-killistä toimintaa vaikkapa asukkaiden yhteistoiminnan merkeissä tai talon ja asuin-ympäristön huomioimisessa.

• vvo:n asukashallitus valit-see kilpailuun ilmoittautunei-den talojen joukosta mieles-tään ansioituneimman talon vuosittain.

• vuoden talon valinta on teh-ty vuodesta 2000 alkaen. vuosina 1995–2000 valit-tiin vuoden talotoimikunta ja vuoden talopiha. valinta ta-pahtui käytännössä samoin perustein, kuin vuoden talon valinta nyt.

• vuoden talo saa palkinto-na 1000 euroa käytettäväksi talon yhteisiin hankintoihin, esimerkiksi kerhohuoneeseen tai pihalle.

Kukka­ penkistä riittää silmäiloa ja puuhastel­ tavaa kesäisin.

huvimajassa on mukava oleilla. Vasemmalta isännöitsijä Satu Kaukonen, raija Laakso, Kaarina Virtanen ja talotoimi­kunnan pj. Jorma Tuomisto.

12 asukas | kesäkuu 2008

> pintaremppaa teksti jaRi kupiainen | kuvat aSko ja jaRi kupiainen

kesäkuu 2008 asukas | 1�

Mikä olisikaan kauniina kesä­päivänä mukavampaa kuin ottaa parvekkeella aurinkoa, lukea hyvää kirjaa tai kahvi­

tella hyvän ystävän kanssa. Parvekkeesta kannattaa tehdä juuri sellainen, mistä itse kaikkein eniten pitää. Kalusteilla, kasveilla ja kauniilla pikkuesineillä voi muokata par­vekkeen käyttäjän näköiseksi. Värit ilahdut­tavat ja kesäkukat tuovat eloa.

Lattialle voi asetella puuritilöitä, ja vii­meistellä tilan matoilla. Puu näyttää hyvältä ja on betonia lämpimämpää jalan alla. Seiniä pystyy koristelemaan vaikka ritilöillä. Isän­

nöitsijän kanssa kannattaa ju­tella etukäteen, jos parvekkeel­le tulee isoja rakennelmia.

pientä puuhailua puustaItsekin voi tehdä parvekkeelle monen­

moista. Me teimme parvekelaatikon puusta. Laatikossa voi säilyttää tavaroita, ja laatikon

päällä voi myös istua. Tarkemmat laatikon teko­ohjeet ovat tämän jutun loppuosassa.

Laatikosta kannattaa tehdä riittävän iso. Parveke kannattaa mitata tarkkaan ja miet­tiä laatikon paikka niin, että parvekkeella mahtuu hyvin liikkumaan. Mikäli parveke on pieni, laatikon pituusmitan voi esimer­kiksi puolittaa.

Säilytyslaatikon kansi saranoidaan. Laati­kossa voi säilyttää kesäkalusteiden pehmus­teita, parvekeruukkuja, kesäkukkien laatikoi­ta ja myös pihatyökaluja.

Käsittele laatikko puunsuoja­aineella käyttöiän lisäämiseksi. Puunsuojan voit sä­vyttää sen väriseksi kuin haluat. Laatikon tulee olla irti lattiasta. Teimme omaan laatik­koomme jalat ja porasimme pohjaan muu­tamia reikiä, jotta ilma kiertäisi laatikon alla ja sisällä. a

kirjoitus pohjautuu RTv:n, Tikkurilan ja puu-keskuksen vinkkeihin.

Nikkaroiparvekelaatikko

Parvekkeesta on tullut monelle kodin uusin

huone. siistiä ja hyvässä järjestyksessä

olevaa parveketta on mukava käyttää ja

sinne on kiva kutsua vieraita. järjestystä

helpottaa säilytys-laatikko, jonka voi

rakentaa itse puusta.

6Sovita kantta runkoon. kiinnitä tukirima laatikon

sisälle saranan kohdalle. Ruuvaa pianosarana muuta-malla ruuvilla kiinni. kokeile, että kansi toimii moitteetta. kiinnitä loput ruuvit. Tee laatikkoon vielä paikkamaa-lauksia. puunsuojan kuivut-tua nautiskele laatikosta.

5Sahaa runkotolpat poikki ylimmän paneelin tasalta. kun

aloitat paneelien kiinnittämi-sen parin sentin korkeudelta maasta, laatikkoon jää sopivan korkuiset jalat. kansi ulottuu muutaman sentin laatikon ulkopuolelle. Silloin kansi suojaa rakennelmaa sateelta ja on helppo avata.

4naulaa paneelit kerros kerrokselta runkotolppiin kiinni.

Tarkista rakennelman suoruus suorakulmalla. naulaa laatikon sisäpuolelle tukirimat sivuille ja päätyyn. kiinnitä pohjan rimojen päälle.

3Maalaa kaikki puuosat vesiohenteisella kuulta-valla puunsuojalla kah-

teen kertaan. lataa paneelit, tolpat, pohjan ja kannen pöy-dälle rimojen päälle. käsittele ensin toinen ja sitten toinen puoli. kannen sävyksi voi valita esim. ”oravan” ja laati-kon rungon sävyksi ”punahon-gan”.

puulaatikon teko-ohjeet

2leikkaa laatikon pohja liimapuulevystä kooltaan 119,5 x 49,5 cm.

Sahaa laatikon kansi myös liimapuulevystä. Sen kooksi tuli 123 x 53 senttimetriä.

1 Sahaa 14 kappaletta 120 sentin pituisia ja saman verran 50 sentin pituisia paneeleja. Tee niistä

laatikon sivut ja päädyt. leikkaa neljä kappaletta 70 sentin pituista pätkää painekyllästetystä puusta. niistä tulee laatikon neljä runkotolppaa.

kuva atte lakinnoro

puulaatikkoon mahtuu piha­kalusteiden pehmusteita, kasvien ruukkuja ja työkalujakin.

1� asukas | kesäkuu 2008 kesäkuu 2008 asukas | 1�

 ”Ei meille mitään satu. Ja jos sattuu, ta­loyhtiön vakuutus korvaa.” Yllättä­vän moni uskoo kotinsa taloyhtiön kiinteistövakuutuksen varaan, vaikka

kiinteistövakuutus korvaa vahinkotilanteessa lähtökohtaisesti rakenteille aiheutuneet vauri­ot. Kiinteistövakuutuksella ei osteta uutta ir­taimistoa, huonekaluja, vaatteita, astioita, ko­dinkoneita ja tietotekniikkaa.

Kiinteistövakuutus ei myöskään korvaa väliaikaista asumista muualla, kun kotia kor­jataan esimerkiksi palon tai vesivahingon jäl­keen. Kotivakuutus sen sijaan korvaa sen, mikä itse asiassa tekee kodista kodin. Koti on aina vakuuttamisen arvoinen.

Nimenomaan kotona sattuu ja tapahtuuKodeissa sattuvat vahingot ovat huomattavas­ti yleisempiä kuin esimerkiksi liikenne­ ja työ­tapaturmat. Usein vahinko on aivan pienestä kiinni. Hellan levy jäi päälle, tuikku oli liian lähellä verhoa tai pesukone laskikin vedet al­leen. Varsinkin lapsiperheessä sattuu monen­laista. Yhdessä hetkessä pallo rikkoo ikkunan tai uuden television.

Jos vahinko sitten sattuu, aivan perusta­varoitten hankkimisesta yksitellen muodos­tuu helposti jopa usean kymmenen tuhannen euron rahanmeno, kun jokaista kahvilusikkaa, paitaa, peittoa ja tuolia lähdetään ostamaan. Harvalla on tilillään niin paljon ylimääräistä rahaa, että kaiken pystyisi panemaan kerral­la uusiksi.

Teksti: Liisa JoensuuPiirros: Janne Harju

Kynttilöitten ja kodinkoneitten lisäksi suuri palovahinkojen aiheut-taja ovat tupakantumpit. kokonaisia huoneistoja voi palaa kytemään jääneen natsan vuoksi.

kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne. asukas käy henkosilla par-vekkeella ja muistaa, että kaupassakin pitäisi tänään käväistä. Hän tumppaa tupakkansa, mutta kevyenlaisesti. kauppareissulta palates-saan hän huomaa liekkien lyövän asunnon ikkunoista. palon tutkin-nassa selviää, että ensin olivat kärähtäneet parvekkeella olleet tavarat, sitten ikkunanpuitteet. lopulta meni kaikki.

– palo on pienestä kiinni, ja sekunnit ratkaisevat. Huolimattomuu-della on usein osuutta asiaan. vvo:lla ei ole velvoitetta sijaisasunnon järjestämiseen, vaikka pyrimme tarjoamaan auttavaa kättä. kaikkein merkittävintä vahinkotilanteessa on, että asukkaal-la on kotivakuutus, sanoo aluepäällikkö Jukka Tervo vvo:lta.

Vesivahinkoja puolestaan syntyy esimerkik-si pyykkikoneista tai astianpesukoneista, joiden vuotaminen saattaa ilmetä ensin alapuolella sijait-sevan huoneiston katossa. nämä koneet onkin syytä asennuttaa ammattilaisella.

> talous | kotivakuutuksella mielenrauhaa

kotivakuutus

kYllÄ MinÄ Sen Tupakin MieleSTÄni SaMMuTin

koti on ihmiselle maailman tärkein paikka. kotia sanotaan myös maailman vaarallisimmaksi paikaksi. silti moni jättää kotivakuutuksen ottamatta.

Kodeissa myös liukastutaan kylpyhuoneissa, pudotaan porrastikkailta keittiöissä ja vahingoi­tutaan tapaturmaisesti pikku huoltotöissä. Ikä­vimmissä tilanteissa sattuu sekä irtaimisto­ että henkilövahinkoja. Vaikka vahinko sattuisi vain kerran elämässä, vakuutus on helposti maksa­nut itse itsensä takaisin.

elämä takaisin raiteilleen– Lähtökohtana on, että kotivakuutuksella pa­lautetaan tilanne siihen missä se oli ennen va­hinkoa ja saadaan elämä taas pyörimään. Tuli­palon jälkeen asukkaan on yleensä siirryttävä korjausten ajaksi asumaan toisaalle, ja tästä ai­heutuneet muutto­, varastointi­ ja asumiskus­tannukset katetaan pääsääntöisesti kotivakuu­tuksesta vakuutusehtojen mukaisessa laajuu­dessa, kertovat Pohjolan korvauspäällikkö Mika Laapotti ja yhteyspäällikkö Sari Voutilainen.

Tilapäisasunnot ovat yleensä hintavia, mutta Pohjolan kotivakuutus korvaa ehtojensa mukai­sesti väliaikaista asumista jopa puoleen vuoteen asti, minä aikana remontti varsinaisessa asun­nossa saadaan yleensä valmiiksi.

– Kotivakuutus kattaa myös muuttokustan­nuksia ja omaisuuden varastointia. Vakuutus voi korvata myös vaikkapa lasten pidentyneitä koulumatkoja. Lähtökohta on korvata lisäkus­tannuksia, joista on etukäteen sovittu vakuu­tusyhtiön kanssa.

Jokaisen kannattaa olla yhteydessä vakuu­tusyhtiöönsä oman vakuutusturvansa arvioimi­seksi. Asiakkaan tarpeet arvioidaan Pohjolassa­kin aina tapauskohtaisesti.

kannattaa aina

Laaja kotivakuutus on turvallisin vaihtoehto– Asukas itse valitsee, minkä tason vakuutuk­sen ottaa. Jotkut tyytyvät suppeaan vakuutuk­seen, joka korvaa vain ehdoissa määritellyt va­hingot kuten palo­ ja vuotovahingot. Kaikkein suositeltavin on kuitenkin laaja kotivakuutus, sillä se korvaa myös rikkoutumisvahinkoja, vaikkapa television putoamisen tai silmälasi­en rikkoutumisen. Vakuutusmaksuissa ei ole huomattavaa eroa. Laskelmia pystyy tekemään helposti netissä vaikka itsekin.

Mika Laapotti ja Sari Voutilainen huomaut­tavat, että korvauksen hakeminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Pohjolassa korva­usasian voi hoitaa parhaassa tapauksessa yh­dellä soitolla alusta loppuun.

– Laajan kotivakuutuksen voi ottaa asun­non neliöiden mukaan tai vakuutusmäärä­perusteisena. Normaali irtaimisto on helppo määritellä neliömäärän mukaan, mutta kan­nattaa kertoa, jos kotona on arvotavaraa, vaik­kapa kallis maalaus seinällä.

Vastuuvakuutus korvaanaapurinkin vahinkoaHyvin tärkeä osa kotivakuutusta on vastuuva­kuutus. Se korvaa, voimassa olevan oikeuden

teksti liiSa joenSuu | kuvitus janne HaRju

mukaisesti, kol­mansille osa­puolille, esimer­kiksi taloyhtiölle tai muille asuk­kaille aiheutunei­ta esine­ ja henki­lövahinkoja. Vas­tuuvakuutuksel­la voidaan korvata myös oikeuskuluja riitatilanteissa.

Asukkaalle lankeaa korvausvastuu, jos ti­lanteessa on mukana tuottamuksellisuutta. On tehty jotakin, mitä ei olisi saanut tehdä tai on jätetty tekemättä jotakin, mitä olisi pitänyt tehdä. Vakuutusyhtiö selvittää asiantuntijana mahdollisen korvausvastuun, mikä voisi muu­ten olla asukkaalle itselleen vaikeaa.

Luottohäiriö ei välttämättä esteenäJos asukkaan luottotietorekisterissä on maksu­häiriömerkintä, hänelle voidaan tapauskohtai­sesti kuitenkin myöntää kotivakuutus. Esimer­kiksi velkajärjestelyssä oleva voi useimmiten saada kotivakuutuksen. Asukkaan kannattaa ottaa yhteyttä vakuutusyhtiön asiakaspalve­luun ja kertoa tilanteestaan avoimesti. a

1� asukas | kesäkuu 2008 kesäkuu 2008 asukas | 1�

> kodinhoito | juhlat pihalle

>>Lisää vinkkejä seuraavalla sivulla!

Kaverukset Jere Lauriala (vas.)

ja Jesse Suhonen testaavat meri­rosvomeininkiä.

12

345

juhliin5 MittAVinkkiä

telivat muun muassa ruotsalaisilla lihapullilla, tanskalaisilla juustoilla, virolaisella metsäsieni­salaatilla ja puolalaisilla makkaroilla. Internetis­tä tulostetut ja hammastikkuihin kiinnitetyt liput kertoivat ruokailijoille herkkujen kotimaan.

– Isolle porukalle ruokaa tehdessä ruoan kan­nattaa olla helposti valmistettavaa. Monen ruoan voi ostaa valmiina. Itämeri­teemaan sopineet makkarat, juustot, sillit ja karjalanpiirakat löytyi­vät suoraan kaupan hyllyltä, järjestelyissä muka­na ollut Britta Roos vinkkaa.

avaruusraketteja ja valssiaskeliaEtenkin lapsille pitää olla juhlissa ohjelmaa. Ves­selit nauttivat esimerkiksi lasten olympialaisis­ta ja taideteosten piirtämisestä liiduilla asfalttiin. Pahvilaatikoista saa saksilla ja maalarinteipillä ai­kaan majoja ja avaruusraketteja.

Onnistuneiden juhlien resepti on helppo – hyvää ruokaa ja haus­kaa ohjelmaa.

Juhlat lähtevät oikeille rai­teille, kun niiden alkuun panos­

tetaan. Vieraat hykertelevät tyytyväisinä saades­saan heti tullessaan jotakin syötävää. Ohjelma­numerotkin on hyvä pyöräyttää ripeästi käyntiin, jotta päästään eroon alkukankeudesta.

Itämeren herkut helpostiPihajuhliin voi luoda hauskaa tunnelmaa erilai­silla teemoilla. Vantaan Pakkalassa Lautamie­hentien asukkaiden makuhermoja hemmoteltiin viime kesänä, kun pihajuhlien teemana oli ”Ma­kumatka Itämeren ympäri”. Asukkaat herkut­

Loistava esimerkki onnistuneista juhlista on Van­taan Koivukylän Sauvatien 35­syntymäpäivät. Juh­laa varten rakennettiin iso telttakatos, jossa sai ruokaa ja ohjelmaa mahan täydeltä. Teltta täyt­tyi live­musiikista, muisteloista, runonlau­sunnasta ja sketseistä. Lapsille ja nuorille järjestettiin kilpailuja ja kerhotuvassa esiin­tyi nukketeatteri. Juhlien ohjelmaan kuu­luivat myös arpajaiset, jossa jaettiin voittoja asuntojen numeroiden mukaan. Illan hui­pennukseksi polkaistiin vielä pihatanssit.

Sauvatien malliin hyvät pihajuhlat tun­nistaa leppoisasta tunnelmasta, pulppua­vasta puheensorinasta ja iloisista lapsista. Onnistuneita juhlia on mukava muistella naapureiden kanssa pitkälle syksyyn asti.

paras tapa ennustaa ruokailijoiden määrä on kutsuun lisätty vastauspyyntö.

Varaa noutopöytään ruokaa 300–400 grammaa ruokailijaa kohden. Keittoa mitoitetaan puoli litraa henkilöä kohden. Voileipäkakuista ja piiraista varataan pari palaa vierasta kohden.

pellillisestä piirakkaa voi leikata noin 30 palaa.

Kuuden munan täytekakku riittää 20 hengelle.

pullollinen kuohuviiniä riittää 7–8 lasilliseen.

Merirosvolippu salkoon ja piraattihattu päähän! kaikki rakastavat juhlia. erilaiset teemat

tekevät niistä vielä kahta hauskempia.

hoi!H iioteksti kaRiTa Sainio | kuvat kaRi HauTala, piia aRnoulD ja aTTe lakinnoRo >>

.

teksti jaRi kallio | kuva piia aRnoulD

Taulu omasta valokuvasta on ajatuksena kiehtova. Yhä useamman valokuvaliikkeen valikoimaan kuuluu digikuvan tulostaminen taide-kankaalle valmiiksi puukehityksiin pingotettuna.

suurin ongelma oli sellaisen upean valokuvan löytäminen arkistosta, jos-sa oli sopivan väljä rajaus. Pingotus näet levittää kuvan mukavasti kehys-ten reunojen päälle. Valokuvauksen harrastaja rajaa aiheensa tiukasti jo ku-vausvaiheessa.

Pakkauksen purkamisen jälkeen vaimon kommentti oli ”ihan hyvä”, joten tyytyväinen pitää lopputulokseen olla.

kankaalleKesämuistot

kesäkuu 2008 asukas | 1�

Aloha! >vinkki

hula-juhlat

A loha! Havaiji­juhliin pukeudutaan teeman mukaan. Miehille havaiji­puserot, naisille huivi lanteelle. Pelkkä olkihattukin riittää.

Juhliin saapunut vieras saa ensimmäiseksi lein kaulaansa ja pyynnön keksiä itselleen havaijilai­nen nimi. Nimi pitää muodostaa havaijilaisista aakkosista, joita on vain kaksitoista: a, e, h, i, k, l, m, n, o, p, u ja w. Uusi lempinimi voidaan ripus­taa rintaan aiheeseen sopivasti koristellulla nimi­lapulla.

Rentojen juhlien taustalla soivat vanhat havai­jilaiset kappaleet ja reggae. Grillauksen ohessa juo­daan makeita juomia pillillä. Ohjelmana on hula­vanteen pyörityskisaa ja riman ali limboamista.

Menu

dippivihanneksia, kuten kurkkua, porkkanaa, kukkakaalia ja paprikaa dippikastikkeen kera

hedelmälautanen: ananasta ja papaijaa havaijilaiseen tapaanananashampurilaisiaVihreä salaatti

katso reseptit osoitteesta:www.vvo.fi/asukaslehti

tuhat ja yksi yötä

T uhannen ja yhden yön juhlat soveltuvat parhaiten loppukesän lämpimiin, pime­neviin iltoihin. Taianomainen tunnelma

luodaan värikkäillä kankailla, matoilla ja tyynyil­lä. Kynttilät ja suitsukkeet tuovat ripauksen mys­tisyyttä. Muista kuitenkin käyttää paloturvallisia alustoja! Arabialainen musiikki luo osaltaan itä­maista tunnelmaa. Juhlapaikalle luodaan nurkka­us, jossa kynttilämeren ympäröimänä luetaan itä­maisia tarinoita ja runoja. a

Menu

pähkinöitä, taateleita, halvaamarinoituja oliivejaViinirypäleitäCouscoussalaattiGrillattuja vartaita

katso reseptit osoitteesta:www.vvo.fi/asukaslehti

jutun lähteet: Heli Bergius: Yhtä juhlaa (Gumme-rus) ja Tytti Huhtaniska & leena kouhia & nico Backström: pieni juhlakirja (atena kustannus).

vinkki!Koristele juhlat

simpukankuorilla, kalaverkoilla,

kookospähkinöillä, kokonaisilla ananak­

silla ja värikkäillä silkkikukkasilla.

Jos olet järjestämässä teemapihajuhlia, lähetä vinkkejä, tarinoita ja kuvia osoitteeseen: asukas@vvo.fi

>>

kesäkuu 2008 asukas | 2120 asukas | kesäkuu 2008

VVO:n espoonlahdessa, puosunrinne 6:ssa sijaitsevan kiinteistön talotoimikunnan naiset, ulla­maija hylen (äärimmäisenä vasemmalla), Karita palmroos (yllä vas.) ja Terhi Willgren siivoamassa talon polkupyörävarastoa.

Pyöräkellarin käytävät tukossa? nurkat täynnä pölyä ja sinne hylättyjä menopelejä? selvä talkoiden paikka!

Pyöräkellarit kesäkuosiin!

 ” Huhhuh, tässähän tarvitaan hanskat”, henkäi­see Karita Palmroos nostaessaan vanhaa, ”la­putonta” pyöränraatoa alas kattokoukusta.

– Huomenna voi olla lihakset kipeänä, tietää ainakin tehneensä jotain hyödyllistä!, hän nauraa ja taluttaa saalistaan ulos kevätaurinkoon ja jätelavalle.

Olemme Espoon Puosunrinne 6:ssa, jossa on me­neillään vuosittainen varastotilojen siivous talotoimi­kunnan voimin. Tänään keskitytään raivaamaan pyörä­kellareista lavalle käyttämättömät ja jo parhaat päivänsä eläneet polkupyörät, joita kukaan ei ole käynyt tunnis­tamassa omakseen.

Seitsemänkymmentäluvun puolivälissä valmistu­neessa talossa on 74 huoneistoa, joten kaksipyöräisiä menopelejäkin löytyy moneen lähtöön. Joukossa on sel­laisiakin pyöriä, jotka pois muuttaneet asukkaat ovat hy­länneet kellarin pimentoon. Talotoimikunnan puheen­johtaja Terhi Willgren on tehnyt taustatyötä talkoiden eteen hyvissä ajoin.

– Asukkaat tarvitsevat riittävän varoajan: jo pari kolme viikkoa sitten soitin isännöitsijälle, joka laittoi tiedot­teen huoneistoihin. Sama tiedote näkyy myös rappukäy­tävän tv­ruudussa. Asukkaita pyydettiin merkitsemään nimillään pyörät, jotka he haluavat säilyttää. Tänä vuon­na pyysimme merkitsemään lappuun myös vuosiluvun, sillä varastosta löytyy sellaisiakin pyöriä, joihin lappu on kirjoitettu jo useita vuosia sitten aikaisempien tal­koiden yhteydessä.

Jatkoon vai lavalle?Ahkeroimaan saapuneen Ulla-Maija Hylen silmä seuloo pyörärivistöjä, käsi nappaa lapun, josta on vielä tarkis­tettava tiedot. Valkoinen Tunturi on ok, mutta seuraava laputon rahjus joutaa jo lavalle – vaikka lukossa onkin. Tervettä maalaisjärkeäkin on seulonnassa lupa käyttää, ja inhimilliselle unohtamisellekin varataan optio.

– No, jos selvästi näkee että laputtamaton pyörä on suht hyväkuntoinen eikä sen päällä ole hirveää pölyker­

teksti aniTa jÄRviSalo | kuvat joRMa MaRSTio ja MaTTi SnellMan

22 asukas | kesäkuu 2008

AAkkOsetfillARitAlkOiden

Onnistuneiden

Teksti Karita SainioKuva: Petri Blomqvist

> fiksu idea! | Kummitoiminta tuo kaikil le hyvän mielen

kesäkuu 2008 asukas | 2�

– Idea porukalla auttamises­ta on aivan mahtava, yksin en olisi pystynyt rahallisesti aut­tamaan Neftalia. Olen muka­na antamassa mahdollisuutta ihmiselle pärjätä vähän parem­min elämässä, Jonna Niemi, yksi kummeista, kertoo.

uudenlainen kokemusPieni poika Chilestä on luo­nut taloyhteisöön ainutlaatuis­ta henkeä.

– Meillä on nyt yhteinen pro­jekti, josta kaikille tulee hyvä mieli. Olemme enemmän samaa porukkaa kuin vain yksit­täisiä irrallisia ihmisiä isossa betonitalossa, kummit Markus Muhonen ja Päivi Pekkala toteavat.

– Meillä kaikilla on yhteinen tavoite – pieni seitsemänvuotias poika ja hänen hyvin­vointinsa, kummi Helena Laurinolli jatkaa.

– On kiva tutustua eri kulttuuria edusta­vaan lapseen kirjeiden kautta. Meillä on joku talon oma, yhteinen juttu ja samalla aute­taan lasta toisella puolella maailmaa, pohtii kummi Heini Aaltonen.

Puheenjohtaja Puroahon mielestä yhtei­nen kummilapsi on nostanut taloyhteisön arvoa. Kynnys keskustelun aloittamiseen tai vaikka avun pyytämiseen on madaltunut, kun naapureihin on projektin myötä tutustuttu pa­

remmin. – Toiminnan kautta myös arvostaa naa­

puriaan uudella tavalla. Vaikka olemme vielä projektin alkuvaiheessa, niin olen jo nyt varma, että tästä tulee opettava koke­mus. Tässä joutuu erilaiseen tilanteeseen

naapurinsa kanssa kuin yleensä, kun jaamme yhteistä vastuuta ja koke­

musta, Puroaho miettii. a

dollisuus tämä on auttaa suo­raan jotakin lasta.

yhdessä yhden puolestaMapuchet ovat noin miljoo­nan suuruinen alkuperäis­kansa Etelä­Chilen ja Etelä­Argentiinan alueella. Kum­miavustuksilla autetaan yk­sittäisiä mapuche­perheitä ja heidän lapsiaan. Avustukset muun muassa mahdollista­vat lasten koulunkäynnin. Suuruspääntien kummit saivat kummilap­sekseen seitsemänvuotiaan pojan, Neftalin.

Alkuvuonna Jyväskylän Suuruspään­tien asukaskokouksessa esitettiin mielenkiintoinen idea. Talotoimi­kunnan puheenjohtaja Petri Puro-

aho oli pitkään hautonut mielessään kummi­lapsen ottamista avustusjärjestön kautta. Hän päätti ehdottaa, että kummiksi ryhdyttäisiin­kin yhdessä taloyhtiön voimin.

Petri Puroaho piti talotoimikunnan jä­senille esityksen, johon hän oli kerännyt esitteitä ja informaatiota kummiudesta. Kummiorganisaatioksi hän ehdotti Parasta Lapsille ry ­järjestöä, joka ylläpitää Auta Ma­puche Lasta ­kampanjaa.

– Ihmiset lämpenivät ajatukselle huoma­tessaan, kuinka helppo ja konkreettinen mah­

Talon kummilapsi on 7­vuotias poika, Neftal, Chilestä.

teksti kaRiTa Sainio | kuvat peTRi BloMQviST

Talollinen kummeja

Kummit kuvassa. Takaa vasemmalta: markus muhonen, Jonna Niemi, petri puroaho, Kaisa minkkinen, helena Laurin­olli, heini aaltonen, päivi pekkala, Laura Niemi ja Kaisu Närhi.

rostakaan, annamme sille armonaikaa kesätalkoisiin asti ja siirrämme sen kellarin takaosaan omistajaansa odotta­maan, Willgren linjaa.

Tänä vuonna ei pyörätalkoista mitään suururakkaa muodostu. Aiempien vuosien talkootyö kantaa nyt he­delmää: kellariin ei ole enää päässyt kasautumaan vuosi­en röykkiöitä. Kulkeminen ja siivoaminenkin sujuu suu­remmitta vaivoitta. Ihan ensimmäiset VVO:n kanssa yh­dessä järjestetyt pyörätalkoot eivät hevin unohdu.

– Silloin poistettavia pyöriä kertyi kolmatta lavaa, Will­gren muistelee.

Vuosien saatossa pyörätalkoita on järjestetty myös hie­man eri konsepteilla. Palmroos muistelee, että joskus ta­kavuosina pyöränromut kävi korjaamassa talteen lähitie­noon pyöräliike.

Selvää säästöäIsännöitsijä Eero Puranen kertoo, että nykyään pyörä­kellaritalkoita järjestetään lähes puolessa myös Vantaan alueen kiinteistöistä. Käytännöksi on tullut, että samalla kerätään muutakin kiinteistöstä poiskuljetettavaa YTV: n lavoille. Kun pyöräkellarisiivouksen tiedottaminen on hoidettu hyvin, jälkiselvittelyjäkin on poikinut vain ni­meksi.

Sen verran vakiintuneeksi käytännöksi pyörätalkoot ovat jo muodostuneet, että kehittämisen paikkojakin Pu­ranen löytää:

– Urakkaa voisi helpottaa esimerkiksi se, että siivous­talkootiedotteen yhteydessä asukkaille lähetetään kullekin samalla 3–5 valmiiksi painettua täytettävää lipuketta, jotka olisi sitten helppo käydä laittamassa omiin pyöriinsä. a

Isännöitsijä Timo Naukkarisella on jo useiden vuosien kokemus siitä, miten järjestää onnistuneet pyöräkellareiden siivoustalkoot niin, että har-millisilta jälkipyykeiltä vältytään. usein luonteva siivouspäivä istuu piha-talkoiden yhteyteen.

– Mutta jos kyseessä on ensimmäinen, suurempaa raivausta edellyttä-vä urakka, kannattaa sille varata ihan oma päivänsä.

a Tiedottaminen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta myös lomailijat ja mattimyöhäiset ehtivät havahtua. Huoneistojakelun lisäksi tie-dotteet on syytä laittaa myös ilmoitustaululle, ulko-oviin ja pyörä-

kellarin oveen. asukkaille on hyvä olla selkeät ohjeet, kuinka merkitä pyö-ränsä, jonka ei tahdo päätyvän poistolavalle. Hyvin kiinnitetyssä lapussa on syytä olla oma nimi tai huoneiston numero sekä vuosiluku. Mahdollisen ilkivallan välttämiseksi lappu on viisainta käydä laittamassa vasta talkoi-ta edeltävänä iltana.

B poistoon tuomitut pyörät kannattaa myös valokuvata – eten-kin ensimmäisissä, mittavimmissa talkoissa on kaukoviisautta pyytää paikalle taloyhtiön edustaja kameran kanssa, naukkari-

nen vinkkaa.

C Lava kannattaa tilata ajoissa pi-halle ja toimittaa se nopeasti pois sieltä talkoiden jälkeen, jotta jo

pois korjatut pyörät eivät kulkeudu ta-kaisin pihalle ajelehtimaan.

– Tosin lavalle päätyneet pyörät ovat vapaata kierrätysriistaa asukkail-le, naukkarinen muistuttaa. ehkä joku löytää lavalta vaikka tarvittavan varaosan itselleen?

2� asukas | kesäkuu 2008

> kunnossapito | rakennusprojektit

kesäkuu 2008 asukas | 2�

vvo:n vuokRa- aSunToTuoTanTo, RakenTeilla 2008 • espoo Rastaala 38 asuntoa• helsinki viikki, 81 asuntoa,

kannelmäki, 59 seniori- ja palveluasuntoa

• hämeenlinna jukola 48 asuntoa

• Kuopio keskusta 57 senioriasuntoa• Lahti keskusta 61 asuntoa• Tampere Rantaperkiö 100 asuntoa• Vantaa Myyrmäki 141 asuntoa

VVO:lla on tällä hetkellä rakenteilla lähes 600 asuntoa ja lupapöydällä kaksinkertainen määrä. tavoitteena on rakennuttaa vuosittain noin 1000 uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. uudet talot nousevat kasvukeskuksiin, halutuille paikoille.

 Kohtuuhintaisista asunnoista on pula kasvukeskuksissa. Ei ole asuntoja työ­tätekeville, siellä missä töitä on. VVO perustettiin 40 vuotta sitten tarjoa­

maan vuokra­asuntoja töiden perässä muut­taneille työntekijöille ja nyt samat tarpeet ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.

– Olemme ikään kuin palaamassa juuril­lemme ja erityisesti siinä mielessä, että VVO on lähes ainoa rakennuttaja kuntien ohella, joka tekee valtion tukemia vuokra­asuntoja. Meidän perustehtävämme on tarjota vuokra­asuntoja ihmisille. Olemmekin kilpailijoistamme poi­keten ensisijaisesti asuntojen tarjoaja, emme profiloidu kiinteistösijoittajaksi, vaikka hank­keiden on toki oltava liiketaloudellisesti kannat­tavia, sanoo VVO:n investointien liiketoiminta­johtaja Eero Saastamoinen.

VVO haluaa yhteiskuntavastuullisena toi­mijana olla mukana tukemassa ja toteuttamas­sa valtioneuvoston asuntopoliittisia linjauksia, ja tekee omalta osaltaan töitä vuokra­asunto­tuotannon vauhdittamiseksi. Asuntojen raken­

nuttaminen ei ole sooloilua, vaan yhteistyötä monen eri tahon kanssa, etenkin kun pyritään tuotannossa kohtuuhintaisuuteen.

– VVO:n tavoitteena on rakennuttaa vuosit­tain 1000 uutta vuokra­asuntoa. Tähän tavoit­teeseen päästään aikaisintaan vuonna 2010, ja yksin emme voi tavoitetta toteuttaa, vaan se edellyttää kumppanuuksia kuntien kanssa, ker­too Saastamoinen.

Sopivan kokoisia asuntoja hyvin sijainneinVVO:n rakenteilla ja suunnitteilla olevat talot ovat kaikki kasvukeskuksissa ja näissä hyvillä paikoilla, palvelujen ja toimivien liikenneyh­teyksien läheisyydessä. Asunnoissa sijainti on ykköstekijä. Sitä ei voi muuttaa, toisin kuin ta­pettien väriä. VVO:n tavoitteena onkin tarjo­ta vuokra­asuntoja yhtä hyvillä paikoilla kuin omistusasuntoja ja laadukkaasti toteutettui­na, vaikka se merkitseekin nykyisellä rakenta­misen ja maan hinnalla korkeampaa vuokraa kuin mihin on totuttu.

On usein taloudellisempaa asua lähellä hyviä palveluja nopein työmatkayhteyksin hie­man korkeammalla vuokralla kuin kaukana kai­kesta halvalla vuokralla.

– VVO on vuokra­asumisen ykköstoimi­ja Suomessa ja tällaisena haluamme itsemme myös jatkossa nähtävän. Meillä on pitkä koke­mus omaan omistukseen rakennuttamisesta ja tiedämme millaisia asuntoja ja mihin asiak­kaamme haluavat. Nyt rakenteilla olevat asun­not ovat poikkeuksetta hyvien palvelujen äärellä ja pienehköjä, sillä niistä tarve on suurin, sanoo Saastamoinen.

Kilterinmäkeen uusi vehreä kaupunginosa VVO:n toiminta alkoi Vantaalta, ja VVO: n omis­tamien asuntojen määrä Vantaalla hipookin jo 6 000, ja lisää rakennutetaan. Hyvä esimerk­ki nykyisestä suuntauksesta asuntotuotannos­sa on Vantaan Myyrmäkeen nouseva Kilterin­mäen alue, jonne on rakenteilla uusi laadukas asuinalue vanhan Myyrmäen kylkeen, olemas­sa olevan kaupunkikeskuksen yhteyteen. En­simmäiset asunnot valmistuvat kesällä.

Kun Kilterinmäki valmistuu, tulee siitä Myyrmäen tunnusmerkki. Alueen ja asunto­jen suunnittelussa korostetaan ilmeikkyyttä, asumisviihtyvyyttä, toiminnallisuutta ja turvalli­suutta. Sen vuoksi muun muassa autopaikat on sijoitettu pääosin kalliohalliin alueen alle. Kilte­rinmäki soveltuu asuinpaikaksi kaiken ikäisille ihmisille, sillä palvelut eri tarpeisiin ovat valmii­na. Uudelle asuinalueelle rakennutetaan lähes 650 asuntoa vuoteen 2010 mennessä. Näistä puolet on vuokra­asuntoja. a

Uusia vuokra-asuntoja

paikoillehyville

teksti pia kuoRikoSki | kuvat aRTo WiikaRi ja vvo

VVO rakennuttaa ahkerasti. Kuva Vantaan Kilterinmäki.

2� asukas | kesäkuu 2008

Saarenmaalla maatilamatkaaja voi nauttia tuulimyllyistä, ruokokattoisista taloista, laajoista rantaniityistä ja emännän aamutuimaan leipomasta ruisleivästä.

SuOmI

VIrO

LaTVIa

SaareNmaa

suomenlahti

Ri ianlahti

muhu

> vapaa-aika | omatoimimatkailu on hauskaa

Saarenmaa

 Saarenmaalle on helppo matkata omal­la autolla. Vajaan 150 kilometrin matka Tallinnasta Virtsun satamaan taittuu kolmessa tunnissa, kun Saarenmaa siintää jo pienen Muhun saaren taka­

na. Muhun Kuivastu on ainoa väylä mantereelle – siksi puoli tuntia kestävä laivamatka kannattaa va­rata jo etukäteen. Myös itse Muhun saari on omin­takeisuudessaan pysähtymisen väärti. Idyllinen yöpymispaikka löytyy helposti esimerkiksi läheltä Kuivastua Tihusen hevosmatkailutilalta tai saaren toiselta puolelta Koguvan museokylästä, joka on nähtävyys jo itsessään. Siellä Igakülan Matsin lo­makodissa voi saunoa katajavastan kera.

Nähtävää riittää kraatereista piispanlinnaanSaarenmaalla riittää silmänruokaa. Mieluisen ma­japaikan voi myös varata läheltä nähtävyyksiä. Kaa­lin meteoriittikraaterit ovat Euraasian näyttävim­mät ja vain viidentoista kilometrin päässä satavuo­

Matka Viron maaseudulle on erilainen ja edullinen vaihtoehto reissaajalle. eri maakuntien luonto ja paikalliset kulttuurit murteineen poikkeavat kutkuttavasti toisistaan.

kutsuu

tiaasta Ruusin tilasta, tyypillisestä länsivirolaisesta asutustilasta. Viidumäen luonnonsuojelualueen laidalla löytyy majoitusta moneen makuun. Esi­merkiksi Vapaa­ajankeskus Ratsukievarista käsin voi tehdä eräretkiä alueelle jalan tai pyörällä, ha­lutessa voi hurauttaa vaikka maastoautosafaril­le. Anglan tuulimyllyt ovat Saarenmaata omim­millaan, ja niiden lähellä sijaitsee kodikas Väljan matkailutila.

Saaren pääkaupungin Kuresaaren ylpeys on piispanlinna ja sieltä on vain 17 kilometrin matka ruokokattoiselle Aadun matkailutilalle. Kuresaa­resta johtaa myös suora tie Pangan jyrkänteelle, jonka korkeimman kohdan uhripaikalta annettiin vanhaan aikaan uhreja merelle. Luomuruokaa ja kotieläimiä arvostava löytää edullisen majapaikan Praaklin Reedikun tilalla, Kärlan kylässä vajaat 30 kilometrin päässä Kuresaaresta.

maatilamajoitusta ympäri ViroaViro on maa, jonka yhdestä pisteestä toiseen ajaa alle puolessa päivässä. Maatilamatkailijalle maa tarjoaa toisistaan hämmästyttävän paljon poikke­avia maisemia: Etelä­Viro on maastoltaan kum­puilevaa, pohjoisrannikkoa leimaavat rantatörmät ja kalastajakylät. Etelä­Viroa reissaavan kannat­taa panna muistiinsa ainakin Metsämuorin per­hepuisto Vorumaalla ja Savin matkailutila Põlva­maalla.

Maatilamatkailuun satsataan Virossa. Parhai­ten tietoa kohteista sekä niiden varaamisesta saa Viron Maatilayhdistyksen kautta. Sen toimitusjoh­taja Varri Väli kertoo, että tällä haavaa yhdistyk­sellä on 320 maatilamajoitusyrittäjää eri puolel­la Viroa, ja kaikkien niiden yksityiskohtaiset tie­dot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta tai painetus­ta oppaasta.

Maatilamajoituksiin kannattaakin tutustua etukäteen, jotta odotukset vastaisivat to­dellisuutta. Yöpymishinnat vaihtele­vat aina 200 eestinkruunusta aina 500 kruunuun asti riippuen lisäpalveluista: miltä maistuisi esimerkiksi ratsastami­nen tai luontopolku lintubongauksella? Entä kanootti­ tai sukellusretki? Ruoka­pöydissä maistuvat emäntien kattamat oman puutarhan ja metsän tuotteet, tuore leipä ja kansallisruokien kirjo. a

helsinki

Tallinna

riika

pärnu

haapsalu

Turku

maarianhamina

Kuressaari

vaRaa MaaTila-MajoiTuS eTukÄTeen

>> www.maaturism.ee viron Maatilamatkailuyhdistyksen sivut, joista saa yksityiskohtaista tietoa kaikista viron maatilamatkailu-palvelua tarjoavista paikoista hinta-, palvelu-, sijainti- ja yhteystietoineen myös suomeksi. Yhdistykseltä voi tilata myös suomenkielisen painetun lomailumahdollisuuksia esittelevän kirjan viron Matkaopas – loma maalla (5 e). Tilaukset eesti@maturism.ee tai +372 600 9999.

teksti aniTa jÄRviSalo | kuvat jaRi SaaRenTauS ja WWW.SaaReMaa.ee

kesäkuu 2008 asukas | 2�

SaaRenMaa neTiSSÄ>> www.saaremaa.ee

Myös suomenkieliset sivut.

>> www.kuressaare.ee Saarenmaan suurimman kaupungin omat sivut sekä viroksi että englanniksi. kuresaaren matkailu-neuvonta kuresaare@visitestonia.com tai +372 4533 120

>> www.muhu.info Tietoa Muhun saaresta sekä saaren kartta. Sivut viroksi ja englanniksi.

>> www.saaremaamuuseum.eeSaarenmaan maakuntamuseon sivut viroksi ja englanniksi.

>> www.saaremaa.ee/koguva koguvan museokylän sivut myös suomeksi.

>> www.laevakompanii.eeaS Saaremaa laevakompaniin sivut, joilta löytyy virtsu–kuivastu- yhteysliikenteen aikataulut ja hinnat sekä yhteystiedot ennakkovarausta varten. Sivut viroksi ja englanniksi.

>> www.visitestonia.com

Ristikko 2/2008

Osallistu kilpailuun ja voita turvaa kotiisi. palkintona 3 palovaroitinta ja sammutuspeite!lähetä ristikon ratkaisusanat, sekä nimesi ja osoitteesi 31.7.2008 mennessä joko sähköpostitseasukas@vvo.fi tai postitse VVO­yhtymä Oyj/asukas­lehti, pL 40, 00310 helsinki. voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.w

ww

.vvo

.fi/a

sukk

aalle

kesäkuu 2008 asukas | 2�

Asukkaan omat sivut

Ilmoitustauluilmoitustaululla kerrotaan tulevista talon ta-pahtumista kuten talkoista ja juhlista, mutta siellä voi ilmoittaa vaikkapa omista tupaantu-liaisista muille asukkaille taikka kadonneista avaimista. ilmoitustaulua ylläpitää isännöitsi-jä, jolle voi sivuston kautta laittaa sähköpostia informoitavista asioista.

Asukkaille tarkoitetut nettisivut on uudistettu. uutta on talo-kohtainen sisältö ja talojen oma sähköinen ilmoitustaulu.

Internetsivuston uudistus tehtiin, jotta asumiseen liittyvät tiedot löytyisivät helposti yhdestä paikasta. Verkosta löytyy nyt asukkaille oma osio, johon on ke­rätty laajasti ohjeita ja opastusta asumiseen yhteen

paikkaan. Sivusto on VVO:n asukkaan tietopankki.

Tietoa pihasuunnittelusta, asumisesta ja asukastoiminnastaasukkaan omilta sivuilta löytyy tietoa asu-kastoiminnasta ja oppaita asunnon käytän-nön hoitamiseen. katso mitä pihalla ja puu-tarhassa voi puuhata keväällä, kesällä taikka syksyllä.

Kotitalosi omat sivut lähtösivulta voit hakea oman talosi sivun kirjoittamalla ha-kukenttään kotiosoitteesi. näin sinulle avautuu talokohtaiset sivut, josta löytyy muun muassa isännöitsijän ja huoltoyh-tiön yhteystiedot, tietoja talosta ja talon asukastoiminnasta sekä ilmoitustaulu.

28 asukas | kesäkuu 2008

Käy testaamassa! asukassivusto www.vvo.fi/asukkaalle avattiin kesäkuun alussa ja sitä kehitetään saatujen käyttökokemusten perusteella eli kannattaa antaa palautetta. jatkossa talokohtaista sisältöä ja palveluita tullaan lisäämään. Lisätietoja antaa: marko.salonen@vvo.fi

yhteydenotto verkon kauttaasukassivustolta löydät moneen tarpeeseen yhteydenottolomakkeita, jotka on helppo lä-hettää eteenpäin verkon kautta. voit ottaa yh-teyttä esimerkiksi isännöitsijään tai avaina-sukaspalveluun. voit myös tilata sopimusre-montteja tai tehdä vikailmoituksen huollolle.

�0 asukas | kesäkuu 2008 kesäkuu 2008 asukas | �1

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

kortit.pdf 11.12.2006 11:21:14

vakuuDenpalauTuS kolMen vuoDen aSiakkuuDeSTa

asukkaille joille tulee kolmen vuoden asumisai-ka täyteen 1.4.–30.6.2008 välisenä aikana, lähetetään heinäkuun lopulla kirje, jossa pyydetään suostumusta vakuuden palautukseen. kun suostumus on postitettu takaisin vvo:lle, vakuus palautetaan kolmen viikon ku-luessa. vakuuksia palautetaan neljästi vuodessa, minkä vuoksi vakuuden palautus saattaa osua omalle kohdalle vasta muutamien kuukausien päästä siitä, kun kolmen vuoden asumisaika on tullut täyteen.

Loppuvuoden vakuudenpalautusaikataulu ja tarkemmat vakuudenpalautuksen ehdot löytyvät osoitteesta www.avainasukas.fi

>ava

inas

ukas

arvo

nta

teksti kaiSu leHTi

Tampereen Vapriikissa on muun muassa rituaali­ ja Velomania­näyttely.

heurekassa riittää ihmeteltävää koko

perheelle.

kuvat: Arto Wiikari

>> www.avainasukas.fi

>ava

inas

ukas

kuva oppi untracht

kuva Reetta Tervakangas / Tam

pereen museot

kuva arto Wiikari

kuva Heurekan kuvapankki

kuva Rodeo

viiMe nuMeRon voiTTajaT: Viime lehden ristikon voittaja oli Kristina Kurki

lappeenrannasta ja lukijakilpailun voittaja Lilja matsinen loviisasta. onnittelut voittajille!

Viime lehden ristikon ratkaisu:

Avainasukasarvonta ystävänpäivänä avainasukasarvontaan osallistuivat automaattisesti kaikki avainasukkaat. arvonta suoritettiin ystävänpäivänä 14.2.2008 jännittävissä tunnelmissa. onnettarena toimi projektipäällikkö Nora peltonen loyaltynorth oy:stä ja arvontaa seurasivat asukkaiden edustajina asukashallituksen varapuheenjohtaja matti alén ja seurantatilintarkastaja anna­maija Lappalainen. avainasukkaat saivat arpanumeroita asumisvuosiensa mukaan – pisimpään asuneilla oli jopa yli 40 arpanumeroa!

pääpalkintona oli 1000 euron lahjakortti voittajan valitsemaan liikkeeseen. arpaonni suosi Riihimäkeläistä pasi Kurvista, jolle oli kertynyt jo 16 asumisvuotta. pasi oli säästänyt arvonnasta kertovan postikortin, mutta oli yllättynyt voitostaan. Yön yli vaihtoehtoja mietittyään pääpalkinnon voittaja päätti toteuttaa haaveensa taulutelevisiosta. uusi televisio tuli juuri sopivasti formulakauden alkuun, sillä pasi seuraa kiinnostuneena suoma-laiskuskien uraa.

pääpalkinnon lisäksi arvottiin 499 muuta palkintoa. Huone-kaluliikkeiden 200 euron lahjakortit toimitettiin asukkaille lah-teen, porvooseen, keravalle ja espooseen. painavammat palkin-not, kuten Hackmanin avanti-kattilat lähetettiin postipaketteina voittajille. kirjepostin mukana kotiin toimitettiin muut tavara-palkinnot.

avainasukasarvonta herätti paljon kiinnostusta. Myönteistä palautetta tuli arvonnan automaattisuudesta ja vaivattomuudes-ta. asukkaalta tulleessa säh-köpostissa kiiteltiin myös sitä, ettei osallistuminen mak-sanut mitään, jolloin kaikilla oli mahdollisuus olla mukana.

avainasukaspalvelu onnit-telee lämpimästi kaikkia voittajia!

Kuvassa vasemmalta: kanta­asiakaspäällikkö Kaisu Lehti, isännöitsijä mervi mäcklin, aluepäällikkö Nina Silvonen, kilpailun voittaja pari Kurvi­nen ja mustan pörssin myyjä Teemu honkanen.

 ” Ei kannata mennä merta edemmäs saadakseen vonkaleita” on kaluttu sanonta, mutta ovat­ko elämykset aina kaukana? Tapahtumaetuina syksyllä menoja lähiympäristössä – kaikki eh­

tivät mukaan!Koulu­ tai työmatkan varrella oleva kiinnostava kohde

tuntuu niin tutulta, ettei sitä edes huomaa. Kaukainen koh­de vaikuttaa erityisen mielenkiintoiselta, vaikka aivan lä­hellä on tarjolla monia hienoja kokemuksia ja elämyksiä.

Usein kannattaakin tarkkailla omaa lähialuettaan uusin silmin ja kiinnittää huomiota sen erityispiirteisiin. Pariisilaiselle Pyynikin näkötorni ja sen kuuluisat munk­

kikahvit tuntuvat eksoottisen herkulliselta vaihtoehdol­ta, vaikka tamperelainen saattaa lenkkeillä näkötornin ohi lähes päivittäin.

Iloisesti hyötyä museostaOmien kulmien museoissa tai merkkipaikoissa oppii

historiaa ja saa lisää tietoa omista juuris­

taan. Uuden oppiminen on palkitsevaa, eikä edes mu­seoissa tarvitse vierailla vakavalla naamalla! Esimerkik­si tiedekeskus Heurekan vuorovaikutteisissa näyttelyis­sä pääsee itse kokemaan tieteen ihmeet: piikkimatolla voi tuntea olevansa fakiiri tai voi seurata roskien matkaa uu­siokäyttöön. Heurekan idea onkin tuottaa ilon kautta hyö­tyä kaikille kävijöille.

Kaukomaiden oppaiden lukemisen sijaan kannattaa siis suunnata kotikaupungin nettisivuille, ja etsiä turisteil­le tarkoitettuja matkailuvinkkejä. Niiden käyttö on luval­lista myös paikallisille! Kaupunkien matkailuneuvontapis­teistä saa asiantuntevaa ja henkilökohtaista palvelua.

paikalliset nähtävyydet: tapahtumaetu kulta­ ja hopeatason avainasukkailleTapahtumaetukutsut postitetaan kulta­ ja hopeatason avainasukkaille heinäkuussa. Ilmoittautua voi puhe­limitse tai netin kautta. Kutsukirjeestä löytyvät tapah­tumapaikkojen esittelyt ja tarkemmat ohjeet ilmoittau­tumiseen. Ilmoittautuminen alkaa 11.7.2008 ja päättyy 15.8.2008.

Hopeatason avainasukkaaksi pääsee, kun on asu­nut VVO:lla yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ja kulta­tasolle pääsee kuuden vuoden asumisen jälkeen.

Katso lehden ensimmäisen aukeaman kalente­rista sivulta 2 tapahtumapaikat ja ajankohdat!

hämeen­linnassa voi kokea vahaa keski­aikaista hovitun­nelmaa.

PAikAllinen nähtäVYYs uusin silmintapahtumaedun teemana ovat tänä vuonna paikalliset nähtävyydet.

2/2008

�2 asukas | kesäkuu 2008

YhteystiedotSalomonkatu 5 B, 2. krs, 00100 HelSinkipaakaupunkiseutu@vvo.fi020 508 3400

aulangontie 1, 13210 HÄMeenlinnahameenlinna@vvo.fi020 508 4200

väinönkatu 15, 40100 jYvÄSkYlÄjyvaskyla@vvo.fi020 508 4160

Rantakatu 3 a, 04400 jÄRvenpÄÄjarvenpaa@vvo.fi020 508 4100

Maljalahdenkatu 25, 70100 kuopiokuopio@vvo.fi020 508 4700

aleksanterinkatu 7, 15110 laHTilahti@vvo.fi020 508 4300

ainonkatu 7, 53100 lappeenRanTalappeenranta@vvo.fi020 508 4260

Saaristonkatu 2, 90100 ouluoulu@vvo.fi020 508 4900

antinkatu 14, 28100 poRipori@vvo.fi020 508 4600

koskikatu 9, 96200 RovanieMirovaniemi@vvo.fi020 508 4800

kyllikinkatu 15 b,33500 TaMpeRetampere@vvo.fi020 508 4400

Tuureporinkatu 6,20100 TuRkuturku@vvo.fi020 508 4500

vernissakatu 1, 3. krs, 01300 vanTaa vantaa@vvo.fi 020 508 3860

VVO:N OmISTuS­aSuNTOJeN myyNTIpääKaupuNKISeuTuavoinna ma–pe 9.00–16.00asuntomyynti@vvo.fileankatu 3, 00240 Helsinki020 508 3663

Salomonkatu 5 B, 2. krs, 00100 Helsinki020 508 3400

Tampere kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampereavoinna ma–pe 9.00–16.00asuntomyynti.tampere@vvo.fi020 508 4455

VVO­KOTIKeSKuKSeT

VVO­SähKö Oyasiakaspalveluavoinna ma–pe 8.30–15.30vvos@vvo.fi020 508 3500

laajakaista-yhteys, vvo-verkkoavoinna ma–pe 9.00–15.00vvo-verkko@vvo.fi020 508 3521

VuOKraVaLVONTaavoinna ma–pe 8.30–15.30vuokravalvonta@vvo.fi020 508 5000

aVaINaSuKaSpaLVeLuavoinna ma–pe 8.30–15.30avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

VVO­KOTIKeSKuKSeT OVaT aVOINNa ma–pe 8.30–15.30

Osallistu myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

Lukijakilpailu

kesälAituMille!Piknik-RePPu

VOitA käteVä

Mikä on tämän lehden paras juttu?

kerro meille, mikä oli mielestäsi lehden kiinnostavin juttu, entä vähiten kiinnostava? Mikä ihastutti, entä ärsytti? puuttuiko lehdestä jotain tai oliko jotain taas

liikaa? onko mielessäsi aihe, josta haluaisit lukea enem-män? entä olisiko omassa talossasi tapahtumia, talkoita, yhteisiä harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

kaikki lukijapalaute on erittäin tervetullutta, joten ota rohkeasti meihin yhteyttä! vastanneiden kesken arvotaan näppärä, hyvin varusteltu piknik-reppu!

Lähetä vastaus osoitteeseenasukas@vvo.fi 31.7.2008 mennessä.

osallistu myös netissä: www.vvo.fi/asukas-lehti