Päätös

Nro 80/2021

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/12617/2018

14.4.2021

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO

puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka

kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35

www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa

ASIA Patajärven ja Mattilanjoen kunnostus keskivedenpintaa nostamalla ja

ruoppaamalla, Jyväskylä

HAKIJA Muuramen osakaskunta

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Muuramen osakaskunta on 27.12.2018 aluehallintovirastossa vireille

panemassaan ja myöhemmin täydentämässään Patajärven kunnostus-

ta koskevassa hakemuksessa pyytänyt lupaa Patajärven vesialueiden

ruoppaamiseen sekä vesistön vedenkorkeuden muuttamiseen nosta-

malla Mattilanjokeen rakennettavalla pohjapadolla Patajärven kesäai-

kaisia alimpia vedenkorkeuksia, jolloin maa-alueita jää vedenpinnan alle

muuttuen vesialueeksi.

Muuramen osakaskunta hakee myös pysyvää käyttöoikeutta hanketta

varten tarvittaviin alueisiin seuraavien tilojen osalta 179-433-878-2, 179-

895-0-607, 179-433-7-3, 179-433-7-201, 179-433-8-104, 179-433-8-71,

179-433-8-175, 179-433-118-7 ja 179-433-118-8. Hankkeen seurauk-

sena tilojen maa-alueita jäisi veden alle, eivätkä tilojen omistajat ole an-

taneet hankkeelle suostumustaan.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Vesilain 3 luvun 2 § sekä 3 §:n 6) ja 8) kohta ja 1 luvun 7 §:n 1 moment-

ti.

HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Kaavoitustilanne ja suojelualueet

Maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymässä Keski-Suomen maakun-

takaavassa Patajärven luoteispuolelle on merkitty Natura-alue ja järven

länsipuolitse on merkitty kulkemaan ulkoilureitti.

2 (52)

Hankealueella on voimassa Tikkalan osayleiskaava. Patajärven ja Mat-

tilanjoen rannoilla on kaavassa muun muassa maa- ja metsätalousalu-

etta (M), loma-asuntoaluetta (RA), loma-asuntoaluetta/erillispientalojen

aluetta (RA/AO) ja kyläkeskuksen aluetta (AT). Mattilanjoen varsi on

pääosin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityi-

siä ympäristöarvoja (MY).

Patajärven luoteispuolella on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Särki-

järven metsä-Myllyvuori (FI0900096, SAC). Alue kuuluu myös vanhojen

metsien suojeluohjelmaan (AMO090485, Myllyvuori). Mattilanjokeen ra-

jautuu Pohjolanmäen yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA206695)

ja joen laskukohtaan Pohjolanmäki II yksityismaiden luonnonsuojelualue

(YSA239177).

Patajärven pohjoisrannalla on Hiekkaniemen kivikautinen muinaisjään-

nös (asuinpaikka) ja kaakkoispuolella Rannila Kuoppakennään kivi-

kautinen muinaisjäännös (asuinpaikka).

HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Patajärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungissa, Tikkalan kylässä, noin 19

km Jyväskylän keskustan lounaispuolella. Patajärven luoteisosasta jär-

veen laskevat Vihtaoja ja Hangasoja, jotka yhtyvät ennen järveä. Niihin

liittyy myös vastakkaisesta suunnasta Heinäoja. Patajärvestä vedet las-

kevat Mattilanjokea pitkin Muuratjärveen.

Karttatarkastelun perusteella Patajärven ympäristössä on vakituista ja

loma-asutusta sekä hieman peltoa. Järven kaakkoispuolelle sijoittuu

pieni asutuskeskittymä kouluineen ja urheilukenttineen. Ympäristön kor-

keuserot ovat vaihtelevia. Paikoin tie kulkee liki rantaa, paikoin ylempä-

nä rannasta. Hakemuksen mukaan Patajärven ranta-alueet ovat mata-

lia, mikä lisää rantojen umpeenkasvua ja haittaa virkistyskäyttöä.

Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan mukaan Patajärven

(14.284.1.001) pinta-ala on noin 124 ha, ja rantaviivaa järvellä on hie-

man yli 11 km. Patajärvi on tyypitelty vesienhoidossa runsashumuk-

siseksi järveksi (Rh). Vesla-tietokannan mukaan Patajärven veden pinta

on N60+90.4.

Patajärven vesikasvillisuutta ja mahdollisia luonnonsuojelulain nojalla

suojeltuja lajeja esiintymispaikkoineen selvitettiin hakijan toimesta vesi-

kasvillisuuskartoituksella vuonna 2017. Selvityksen mukaan tavatut lajit

ovat pääosin indifferenttejä eli ravinteista riippumattomia, tosin rehe-

vyyttä ilmentäviä lajeja esiintyy kuten leveä osmankäämi. Luonnonsuo-

jelulain mukaisia uhanalaisia lajeja ei löydetty. Järven yleisimpiä vesi-

kasveja ovat kelluslehtisistä siimapalpakko, uistinvita ja ulpukka, ja il-

maversoisista järviruoko, järvikaisla ja järvikorte. Patajärven paikoin no-

peasti syvenevät rannat rajoittavat vesikasvillisuuden leviämistä; ran-

nassa on paikoin vain kapea ilmaversoisten vyöhyke. Hitaammin syve-

nevillä rannoilla on tyypillisiä sarat - järvikorte - järviruoko- ulpukka -

siimapalpakko -vyöhykkeitä.

3 (52)

Hakemukseen oli liitetty selvitys Patajärven linnustosta. Selvityksen

mukaan Patajärvi tarjoaa harvinaisen rikkaan ja monipuolisen elinympä-

ristön lukuisille lintulajeille. Vesilintujen muuttoaikaan sulaan kertyy jou-

koittain paikallisia pesiviä vesilintuja ja muuttomatkalaisia. Paikallisia

tyyppilintuja ovat telkät, sinisorsat, haapanat, tavit, joutsenet, sekä nau-

ru-, kala-, selkä- ja harmaalokit. Kapeikon läheisissä ruovikoissa pesii

kaulushaikara. Muuttomatkalaisia ovat isokoskelot, tukkakoskelot, uive-

lot, allit, mustalinnut, pilkkasiivet, punasotkat, jouhisorsat, lapasorsat,

tukkasotkat ym. Jäiden lähdön jälkeen paikalle tulevat vakituiset pesijät

kuikat, härkälinnut ja kalatiirat. Kapeikon kortteikossa ja luhtaniityllä pe-

sii säännöllisesti mm. luhtahuitti, ja alueella vierailevat esimerkiksi ruis-

rääkkä ja nokikana. Reunaruovikoissa pesii säännöllisesti ruokokerttu-

sia. Kapeikon rantapajukoissa pesivät pajusirkut. Muita tyypillisiä ranto-

jen asukkeja ovat metsäviklo, rantasipi ja taivaanvuohi. Vierailijoina

käyvät suokukko, valkoviklo ja liro. Kapeikon pikkusaaressa pesivät va-

kituisesti kuikka- ja laulujoutsenpariskunnat ja läheisessä laakiolahdes-

sa kurkipariskunta sekä isokuovipariskunta. Tikkalan puoleisessa pääs-

sä pesii säännöllisesti kuikkapariskunta. Patajärven keskikohdan mata-

lavetistä ekosysteemiä hyödyntävät muutkin lajit, kuten aluetta kalastus-

reviirinään käyttävä kalasääski. Säännöllisesti saaressa pesivä nuoli-

haukka pyydystää ruovikosta lennosta sudenkorentoja. Ilmatilaa hyö-

dyntävät myös surviaisia saalistavat haara-, räystäs-, törmä- ja terva-

pääskyt. Muuttoaikoina myös sinisuohaukka saalistaa ruovikoissa. Jo-

kavuotinen loppukesän vierailija on harmaahaikara, ja kaakkuritkin ka-

lastavat järven avovesissä. Tikkalan talon peltojen keskellä olevan kos-

teikkoalueen lajistoon lukeutuvat kurki, kahlaajat, vesilinnut, kerttuset,

sirkut ym., ja järveä ympäröivillä niitty- ja peltoaukeilla pesivät isokuovit,

töyhtöhyypät ja muut peltolinnut. Patajärven rantaryteiköiden tyypillisiä

pesimälintuja ovat punakylkirastas, mustarastas, puukiipijä, punavarpu-

nen, pensaskerttu, punarinta, rautiainen sekä peukaloinen. Rantoja

hyödyntäviä lajeja ovat västäräkki, rantasipi ja metsäviklo. Rantaniittyjen

vakituisia pikkulintuja ovat pensastasku ja niittykirvinen. Patajärven ran-

tojen lehtokohteet tarjoavat pesimäpaikkoja lehtokurpille, taivaanvuohil-

le, lehtokertuille, pajulinnuille, satunnaisesti satakielille sekä harvinai-

suuksille kuten valkoselkätikalle. Kapeikon kohdalla etelärannan hak-

kuilta säästetyssä lehdossa pesivät käenpiika, pikkutikka ja palokärki.

Alueella vierailevat myös harmaapäätikka sekä valkoselkätikka talvisin.

Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin tiedoilla päivitettynä uhanlaisia la-

jeja lintulajistossa esiintyi kaksi äärimmäisen uhanalaista lajia (CR),

kuusi erittäin uhanalaista (EN) ja kymmenen vaarantunutta lajia. Lisäksi

lajistossa oli 13 silmälläpidettävää lajia.

Patajärvellä hakijan toimesta tehdyssä viitasammakkokartoituksessa

keväällä 2018 havaittiin järveltä soitimella olevia viitasammakoita järven

lounaispuolella kolmesta lahdelmasta. Koillispuolella Leponiemen ja

Vuohiniemen välillä tehtiin yksittäinen viitasammakkohavainto. Mattilan-

joelta tai sen suulta ei havaittu viitasammakoita.

4 (52)

LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus

Hankkeen tavoitteena on hidastaa järven matalien rantojen umpeen-

kasvua ja poistaa virkistyskäyttöä haittaavia matalikkoja erityisesti ra-

kennettujen rantojen kohdilta. Tavoite pyritään saavuttamaan kesäai-

kaisella vedenpinnan nostolla ja ruoppauksilla.

Vesistötiedot

Patajärvi ja Mattilanjoki kuuluvat Suur-Päijänteen alueen (14.2) Muurat-

järven valuma-alueen (14.28) Patajärven valuma-alueeseen (14.284).

Patajärven valuma-alueen pinta-ala on ympäristökarttapalvelu Karpalon

mukaan 55,52 km2. Hakemuksen mukaan Patajärven valuma-alueen

koko luusuassa on 57,1 km2.

Patajärven vesiala on ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan mu-

kaan noin 124 ha ja rantaviivan pituus noin 11,4 km. Hakemuksen mu-

kaan järven suurin syvyys on 18 m, keskisyvyys noin 3,7 m ja teoreetti-

nen viipymä on noin 3,1 kk.

Hakemuksessa esitetyt Patajärven vedenkorkeuksien ja lähtövirtaamien

tunnusluvut aikavälillä 2000–2018 on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ylivedenkorkeus ja alivedenkorkeus tarkoittavat koko tarkastelujakson

ylintä ja alinta vedenkorkeutta. Keskimääräinen ylivedenkorkeus ja ali-

vedenkorkeus ovat keskiarvoja vuosittaisista korkeimmista vedenkor-

keuksista. Keskivedenkorkeus on kaikkien vedenkorkeuksien keskiarvo.

Ylivirtaama on koko tarkastelujakson ylin virtaama, keskimääräinen yli-

virtaama keskiarvo vuosittaisista korkeimmista virtaamista, keskivirtaa-

ma kaikkien virtaamien keskiarvo, keskimääräinen alivirtaama keskiarvo

vuosittaisista korkeimmista virtaamista ja alivirtaama koko tarkastelu-

jakson alin virtaama.

Patajärvestä on vedenlaatutietoja vuodesta 1972 lähtien. Hakemukses-

sa kerrotaan, että näytteenotto on ollut tiheää, koska järvi on Keski-

Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ver-

tailujärvi, ja lisäksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitos

N2000 +m

Ylivedenkorkeus 91,88

Keskimääräinen ylivedenkorkeus 91,36

Keskivedenkorkeus 90,68

Keskimääräinen alivedenkorkeus 90,42

Alivedenkorkeus 90,33 nykyinen m3/s

Ylivirtaama 3,66

Keskimääräinen ylivirtaama 2,10

Keskivirtaama 0,59

Keskimääräinen alivirtaama 0,13

Alivirtaama 0,05

5 (52)

on ottanut järvestä näytteitä avovesikausina 2001–2005 Jyväsjärvi-

projektin yhteydessä.

Patajärven pintakerroksen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet

vuodesta 1972 alkaen on esitetty alla olevassa hakemuksessa esitetys-

sä kuvaajassa.

Patajärven vesi on hakemuksen mukaan ruskeaa ja humuspitoista ja

päällysveden fosforipitoisuus on keskimäärin noin 20 µg/l. Järvi voidaan

luokitella fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. Typpipitoi-

suus on keskimäärin noin 600 µg/l. Päällysveden fosfori- ja typpitaso ei

ole muuttunut 1970-luvun alkuun verrattuna.

Hakemuksessa kerrotaan, että satunnaisia huippuarvoja lukuun otta-

matta päällysveden fosforipitoisuuden vaihtelu on ollut vähäisempää

kuin typpipitoisuuden ja värin. Alusveden fosforipitoisuus sen sijaan on

vaihdellut enemmän. 1980-luvun alusta 1990-luvun alkuun pitoisuus oli

selvästi korkeampi kuin ennen sitä tai sen jälkeen. Pitoisuuden nousu

johtunee ojien tuoman kuorman kasvusta näihin aikoihin. Fosfori on ol-

lut sitoutuneena kiintoaineeseen, sedimentoitunut nopeasti eikä ole si-

ten juurikaan näkynyt päällysveden pitoisuuden nousuna.

Patajärven syvänne kerrostuu hakemuksen mukaan voimakkaasti ja

alusveden happipitoisuus laskee loppukesällä usein melko alas. Loppu-

talvella happitilanne on parempi ja vain alin vesikerros on yleensä vä-

hähappinen. Suoranaisia happikatoja ei kuitenkaan ole havaittu. Happi-

tilanne on ollut heikoimmillaan 1970- ja 1980-lukujen taitteessa sekä

1990-luvun alussa.

6 (52)

Patajärven veden sähkönjohtavuus on hakemuksen perusteella pieneh-

kö. Sähkönjohtavuuden laskeva suuntaus johtuu ilmasta tulevan las-

keuman vähenemisestä.

Klorofyllipitoisuus, joka kertoo planktonlevien määrästä, on ollut 2000-

luvulla ajoittain huomattavan korkea. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympä-

ristötieteen laitoksen havaintojen mukaan suuret klorofylliarvot johtuvat

limalevän (Gonyostomum semen) ajoittaisesta runsastumisesta. Järven

näkösyvyys on pienentynyt jonkin verran viime vuosina, mikä johtuu vä-

ri- ja COD-arvojen sekä levien määrän kasvusta (a-klorofylli).

Patajärven sedimentin laatua ja määrää on hakemuksen mukaan tutkit-

tu kairaustangoilla jään päältä. Järvellä on paksu järvilietekerros, jonka

alla on tyypillisimmin savea. Sedimentin laatua ei selvitetty analyysein.

Valuma-alueella ei ole tiedossa toimintaa, joka olisi saattanut tuottaa

sedimenttiin haitta-aineita. Valuma-alue on maa- ja metsätalousaluetta.

Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän koekalastusrekisterin mu-

kaan Patajärvessä on koekalastettu Nordic-verkoilla vuonna 2011. Ko-

konaissaaliista lukumäärä- ja paino-osuuksien perusteella eniten saatiin

ahventa (n% 48, w% 46) ja särkeä (n% 41, w% 31). Lisäksi saaliina oli

lahnaa, hauki, salakkaa, pasuria, kuha, kuoreita ja kiiski. Hakemuksen

mukaan Jyväsjärvi-projektin yhteydessä tehtiin koekalastuksia, joiden

perusteella Patajärven yksikkösaaliit olivat vuonna 2003 pieniä verrattu-

na muihin projektiin kuuluneisiin järviin. Tuolloin särkikalojen osuus oli

yleisesti ottaen pieni, ja petokalojen (hauki ja kuha) osuus rantaverkko-

jen saaliin painosta noin 40 %.

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään

hyvä tila. Samalla vesien tila ei saa myöskään heiketä. Ympäristötiedon

hallintajärjestelmä Hertan mukaan Patajärven ekologinen tila on luoki-

teltu vesienhoidon ensimmäisellä ja toisella suunnittelukaudella erin-

omaiseksi, samoin vuonna 2019 julkaistussa ekologisen tilan kolman-

nen suunnittelukauden alustavassa arviossa. Kemiallinen tila on hyvää

huonompi.

Hakemuksen mukaan Patajärveen tuleva kuormitus on maa- ja metsä-

taloudesta, haja-asutuksesta sekä ilmalaskeumasta peräisin olevaa ha-

jakuormitusta. Lisäksi järveen tulee luonnonkuormaa. Hakemuksen mu-

kaan Patajärven fosforikuorma on 1,0 kg/d ja typpikuorma 30 kg/d. Jär-

veen pidättyy taselaskelman mukaan vajaa kolmannes fosforista, mutta

vain 8 % typestä. Kuormitusmallin perusteella Patajärven niin sanottu

sallittava ulkoinen fosforikuorma on noin 0,8 kg/d, ja niin sanottu vaaral-

linen kuormitus noin 1,8 kg/d. Alempaa arvoa voidaan pitää rajana, jon-

ka alittava kuormitus ei oleellisesti muuta järven tilaa. Ylemmän sietora-

jan ylittävä kuormitus johtaa rehevöitymiseen tai pitää yllä rehevyyttä.

Patajärven fosforikuorma ylittää vain hieman alemman sietorajan, joten

ravinnekuormitus on kohtuullisella tasolla.

7 (52)

Vesi- ja ranta-alueiden käyttö

Patajärven käyttö on hakemuksen mukaan lähinnä rannanomistajien

virkistyskäyttöä. Järven pohjoisosassa on paikallisten käyttöön kunnos-

tettu uimaranta ja veneidenpitopaikka.

Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus

Hakemuksen mukaan vedenkorkeuksia suunnitellaan nostettavaksi si-

ten, että kesänaikaiset alimmat vedenkorkeudet nousevat 40 - 50 cm,

keskimääräinen vedenkorkeus 33 cm ja tulvakorkeudet 1 - 4 cm eli py-

syvät suunnilleen ennallaan. Toimenpide toteutetaan rakentamalla poh-

japato Mattilanjokeen. Rakennuspaikalta poistetaan orgaaninen liete ja

pohjalle asennetaan suodatinkangas.

Pato tehdään moreenista. Patoon asennetaan tiivistysydin kyllästetystä

puusta, korkeapainelaminaatista, teräksestä tai vastaavasta materiaalis-

ta. Moreeni peitetään suodatinkankaalla N3 ja pato verhoillaan noin

50…250 mm:n kiviaineksella. Määräävä kynnys on tiivistysytimen harja.

Padon virtauskynnyksen leveydeksi tulee 20 m ja korkeudeksi N2000

+91,10 m. Patoon rakennetaan 12 m leveä kynnys tasoon N2000 +90,95

m ja kynnyksen keskelle tehdään loivan v:n muotoinen alivirtaama-

aukko, jonka leveys on 2 m ja alimman kohdan korkeus N2000 +90,60 m.

Padon harjan leveydeksi virtauksen suunnassa tulee 4 m. Padon ylä-

puolinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:3 ja alapuolinen luiska kaltevuu-

teen 1:10. Alapuoliseen luiskaan muotoillaan keskelle matalampi kohta

alivirtaamalle.

Hakemuksen mukaan alueella suunnitellaan tehtävän ruoppauksia 34

kohdassa. Kohdat ovat matalia ja haittaavat vesistön käyttöä. Mattilan-

jokeen tehtäisiin siivousperkaus Rimminlammen kohdalle. Kohtaan on

muodostunut umpeenkasvanut ja virtausta hidastava alue. Kaivualuei-

den pinta-ala on yhteensä 86 650 m2 ja kaivettavien massojen määrä

noin 85 500 m3ktr. Teknisesti ruoppaus voidaan tehdä kauha- tai imu-

ruoppauksena tai näiden yhdistelmänä pumppukauharuoppauksena.

Työ voidaan suorittaa talvi- tai syyskaivuna. Työalueet valmistellaan tal-

vikaivua varten vahvistamalla jää riittävän vahvaksi käytettäville työko-

neille. Vahvistus tehdään auraamalla lumet työalueelta ja tarpeen mu-

kaan pumppaamalla vettä jäälle. Ennen jäädytystä ja töiden aloittamista

kaivukohteet ja mahdollisten suojeltujen tai uhanalaisten lajien talvehti-

mis- ja lisääntymisalueet kaivukohteiden lähimaastossa merkitään.

Hakemuksen mukaan haittoja minimoidaan erityisesti työjärjestyksellä

tehden kaivutoimet sellaisessa järjestyksessä, jossa kiintoaineen va-

pautuminen vesialueelle jää mahdollisimman vähäiseksi. Kaivu tehdään

mahdollisuuksien mukaan alhaisen vedenkorkeuden aikana. Vesistöä

kohtuuttomasti samentavia kaivutöitä ei saa tehdä 1.6. - 31.8. välisenä

aikana, joka on vesistöjen käytön yleistä virkistäytymiskautta.

Ruoppausmassa kuljetetaan hakemuksen mukaan läjitysalueille maan-

siirtoon soveltuvilla koneilla tai pumppaamalla paineputkessa. Massat

8 (52)

on suunniteltu läjitettäviksi pääosin Patajärveä ympäröiville pelloille

Heinäjoelle, Ruppaan ja Hiekkaniemelle, mikäli raskasmetallit eivät estä

tätä. Massoja voidaan lisäksi sijoittaa maankaatopaikoille, joilla on lupa

ja valmius ottaa vastaan vesipitoista ja osittain kivistä ruoppausmassaa.

Lopullinen läjityspaikka ratkaistaan urakan toteutusvaiheessa. Läjitys-

alueilta poistetaan tarvittaessa puusto. Massat sijoitetaan läjitysalueille

siten, että niistä ei huuhtoudu samentumista aiheuttavaa maa-ainesta

veteen. Mikäli läjitettyä lietettä valuu järveen, on läjitysalueen maape-

rästä muotoiltava penger estämään valumien syntyminen. Massat mai-

semoidaan maisemaan sopiviksi massojen kuivamisen jälkeen.

Mattilanjoessa tehdään niittoa niillä alueilla, joita ei ruopata, ja joissa on

veneliikennettä haittaavaa kasvillisuutta.

Kulku työalueille tapahtuu hakemuksen mukaan olemassa olevien tieyh-

teyksien sekä tarpeen mukaan väliaikaisten työmaateiden kautta. Työ-

maatiet voidaan tehdä pelloille, metsiin ja vesialueelle. Talvella voidaan

kulkuväylien kantavuutta parantaa jäädyttämällä kulkuväylät. Väliaikai-

set ajourat palautetaan alkuperäiseen tilaan työn jälkeen.

Hakemuksen mukaan kunnostusta ei tarvitse uusia useaan kymmeneen

vuoteen, jos järveä hoidetaan säännöllisesti. Pohjapadon odotettavissa

oleva käyttöikä on noin 30–50 vuotta.

Töiden toteuttamiskustannuksiksi on hakemuksessa arvioitu noin 495

085 euroa. Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveroa eikä talkookustan-

nuksia tai korvauksia niille, jotka eivät ole tehneet sopimusta. Ylläpito- ja

hoitokustannuksia ei arvioida syntyvän.

Kiinteistötiedot

Suurin osa Patajärvestä sekä Mattilanjoki kuuluvat yhteiseen vesialuee-

seen 179-876-22-1. Lisäksi Patajärvellä vesi-

aluetta omistaa muun muassa Metsähallitus (

179-893-1-1). Ranta-alueilla on lukuisia yksityisiä maanomistajia.

Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset

Hakijan mukaan hankkeessa on kerätty suostumukset alueen maan-

omistajilta. Suostumuksen antaneiden kiinteistönomistajien omistukses-

sa on hakijan ilmoituksen mukaan 91,7 % veden pinnan alle jäävästä

alueesta. Hakemuksen liitteenä on toimitettu 58 kiinteistönomistajien

kanssa tehtyä sopimusta 46 tilalta. Suostumuksia läjityksiin hakija toi-

mitti 35 kpl. Tilan 179-433-878-2 järjestäytymättömän osa-

kaskunnan 742 osakkaasta suostumuksen kunnostukseen ja läjitykseen

on hakijan antamien tietojen mukaan antanut 11 tahoa.

Hanketta varten tarvittavat alueet

Hakija hakee käyttöoikeutta niiden tilojen osalta, jotka eivät ole antaneet

hankkeeseen suostumustaan, ja joilla on veden alle jäävää maata. Ky-

seisiä kiinteistöjä ovat täydennyksen yhteydessä toimitetun päivitetyn

9 (52)

taulukon mukaan 179-433-8-280 179-433-7-201

, 179-433-7-8 , 179,-433-199-0 179-433-105-2

, 179-433-104-9 , 179-433-118-6 ,

179-433-118-9 , 179-433-104-13 ja 179-433-10-102

. Alkuperäisestä taulukosta ovat tässä vaiheessa poistuneet 179-

433-878-2 ja 179-895-0-607 .

Lisäksi suostumus puuttuu täydennyksen yhteydessä toimitetun taulu-

kon mukaan tilalta 179-433-118-7 .

Täydennysaineiston yhteydessä toimitetun taulukon perusteella vetty-

mismenetyksiä tapahtuisi seuraavilla kiinteistöillä, jotka eivät ole anta-

neet hankkeelle suostumustaan: 179-433-7-3 , 179-433-8-

104 , 179-433-8-71 , 179-433-8-175

, ja 179-433-118-8 .

Pohjavesialueet ja pohjavedenottamon suojavyöhykkeet

Mattilanjoen Patajärven lasku-uoma rajautuu ympäristökarttapalvelu

Karpalon mukaan Tikkalan vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesi-

alueeseen (0927704).

Hakijan mukaan Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskun-

nalla on alueella oma vedenottamo Pöykyntien varrella. Vettä on pum-

pattu n. 23 m3/vrk vuonna 2014.

Hankkeen vaikutukset

Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin

Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutukset Patajärven vedenkorkeuk-

siin ja lähtövirtaamiin ovat seuraavat:

Nykyinen (N2000+m) Suunniteltu (N2000+m) Muutos (m)

Ylivedenkorkeus 91.88 91.89 0.01

Keskimääräinen ylivedenkor-keus 91.36 91.40 0.04

Keskivedenkorkeus 90.68 91.01 0.33

Keskimääräinen alivedenkor-keus 90.42 90.88 0.46

Alivedenkorkeus 90.33 90.80 0.47

Nykyinen (m3/s) Suunniteltu (m3/s) Muutos (m3/s)

Ylivirtaama 3.66 3.75 0.09

Keskimääräinen ylivirtaama 2.10 2.20 0.10

Keskivirtaama 0.59 0.59 0.00

Keskimääräinen alivirtaama 0.13 0.13 0.00

Alivirtaama 0.05 0.05 0.00

Toimenpiteiden vaikutuksesta alimmat vedenkorkeudet nousevat 40 -

50 cm, keskimääräinen vedenkorkeus 33 cm ja tulvakorkeudet 2 - 3 cm.

10 (52)

Kasvukaudella (1.5.-30.9.) vedenkorkeudet muuttuvat seuraavasti:

Nykyinen (N2000+m) Suunniteltu (N2000+m) Muutos (m)

Ylivedenkorkeus 91.88 91.89 0.02

Keskimääräinen ylivedenkor-keus 91.31 91.37 0.06

Keskivedenkorkeus 90.70 91.02 0.32

Keskimääräinen alivedenkor-keus 90.44 90.89 0.45

Alivedenkorkeus 90.33 90.80 0.47

Vaikutukset veden laatuun ja vesienhoitoon

Vaikutuksia veden laatuun hakija ei arvioi syntyvän johtuen lähinnä pie-

nistä muutoksissa vedenkorkeuksissa. Rantojen eroosio ja siitä aiheu-

tuva kuormitus on todennäköisesti varsin vähäistä, koska kasvillisuu-

desta paljaat rannat ovat lähinnä kiveä ja karkeaa moreenia. Kasvilli-

suuden peittämillä rannoilla kasvillisuus estää eroosion kiihtymisen.

Kaivutöistä aiheutuu väliaikaista samentumista, mutta samentuminen

loppuu pian töiden päättymisen jälkeen. Alueelle on vesienhoitosuunni-

telmassa asetettu tavoitteeksi kemiallisen tilan parantuminen erin-

omaiseksi. Hakija ei arvioi toimenpiteillä olevan vaikutuksia tavoitteen

saavuttamiseen.

Vaikutuksen kalastoon, kasvillisuuteen ja linnustoon

Hakija ei arvioi kalastoon syntyvän merkittäviä vaikutuksia. Hauki kutee

matalaan veteen heti jäidenlähdön jälkeen. Mikäli vedenpinta laskee

voimakkaasti heti kudun jälkeen, voi mäti jäädä kuiville ennen poikasten

kuoriutumista. Kesäaikaisen vedenpinnan nosto vähentää tätä mahdol-

lisuutta järvillä ja näin todennäköisesti varmistaa hauen lisääntymisen

onnistumisen.

Toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta umpeenkasvu hakijan mukaan hi-

dastuu ja vapaa vesialue lisääntyy, mutta umpeenkasvun hillitseminen

vaatii järven jatkuvaa hoitoa.

Hakijan mukaan olennaisia vaikutuksia linnustoon ei arvioida syntyvän.

Suurimmat vaikutukset syntyvät alavien rantaluhtien vettymisen ja ve-

den alle jäämisen vuoksi. Kärsiviä pesiviä lajeja olisivat mahdollisesti

haapana (VU), jouhisorsa (VU), kuovi (NT), nokikana (EN), selkälokki

(EN) ja suokukko (CR). Kaivun sekä vedenpinnan noston jälkeen linnuil-

le sopivaa elinympäristöä on edelleen huomattavia määriä. Vedenpin-

nan noston vaikutuksesta noin 5 ha alavaa, noin 0,30 m vedenpinnan

yläpuolella olevaa aluetta muuttuu vesialueeksi, mutta vastaavasti

muodostuu noin 16 ha noin 0,25 m vedenpinnan yläpuolella olevaa ala-

vaa ranta-aluetta. Kaivutoimenpiteet tehdään pesintäkauden ulkopuolel-

la, jolloin pesintää ei häiritä.

Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin, muinaismuistoihin, pohjavesialu-

eeseen ja kaavoitukseen

11 (52)

Hakijan mukaan toimenpiteillä ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualuei-

siin, koska sellaisia ei ole vaikutusalueella. Järven lähialueella sijaitsee

kaksi muinaismuistoaluetta, mutta ne eivät hakijan mukaan ole vaiku-

tusalueella. Hakijan mukaan vaikutuksia pohjavesialueisiin ei synny,

koska pohjavesialueen lähellä kulkevan Mattilanjoen hydrologiassa ei

tapahdu muutoksia. Hakija myös katsoo, että toimenpiteet eivät vaikuta

kaavoitukseen tai kaavan mukaiseen toimintaan alueella.

Padosta aiheutuva vahingonvaara

Hakijan mukaan pato ei nosta vedenkorkeutta tasolle, jossa padon sor-

tumisesta aiheutuisi vahingon vaaraa. Mahdollisen sortumisen yhtey-

dessä kallioon louhittu uoma rajoittaa purkautumista ja vesi pysyy uo-

massa kaikissa tilanteissa. Patoa ei esitetä luokiteltavaksi.

Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahin-

goista

Hakemukseen liitetyn selvityksen mukaan erityisiä toimenpiteitä mene-

tysten estämiseksi ei arvioida tarvittavan. Hakemuksen mukaan veden-

pinnan nostosta koituu haittaa rantatonteille lähinnä vettymisen vuoksi

ja maa-alueen muuttuessa vesialueeksi. Maa-aluetta jää vedenpinnan

alapuolelle 5,3149 ha ja vettyvää aluetta on 45,847 ha (laskennalliset

menetykset 35 276 €). Hankkeesta ei hakemuksen mukaan aiheudu

yleisiä menetyksiä eikä hanke aiheuta ympäristölle tai luonnonoloille

sellaisia vaikutuksia, joista aiheutuisi huomattavaa vahinkoa tai haittaa.

Esitys korvauksiksi

Hakija esittää korvauksia maksettavaksi menetyksiä kärsiville kiinteis-

töille, jotka eivät ole antaneet hankkeelle suostumusta tai joiden kanssa

ei ole tehty sopimusta, ja joiden menetykset ylittävät laskennalliset hyö-

dyt. Korvauksen määrityksessä on hakijan mukaan huomioitu veden al-

le jäävän alueen menetys puolitoistakertaisena, menetys vettymishai-

tasta ja hankkeesta kiinteistölle koituva hyöty. Täydennysaineiston yh-

teydessä toimitettu taulukko ehdotetuista korvauksista:

Jnro Rek.nro

Menetys

veden alle

Menetys

veden alle

(*1.5)

Vettymis-

menetys

Menetys

yhteensä

Virkistys-

käyttöarvon

muutos Nettomenetys

Ehdotettava

korvaus

(€) (€) (€) (€) (€) (€) (€)

8

10 14 15 16 17 18 19

20

23

24 25

39 40

12 (52)

48

50 52

58

69

Yhteensä 10590

Hankkeen hyödyt ja edunmenetykset

Yleiset hyödyt ja menetykset

Hakijan mukaan hankkeesta on yleistä hyötyä järven tilan parantuessa

ja järven virkistyskäyttömahdollisuuksien säilyessä ja parantuessa. Jär-

velle on mahdollista tehdä veneiden pitopaikka (ruoppausalue 4), joka

tuottaa yleistä hyötyä järven saavutettavuuden parantumisen vuoksi.

Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu yleisiä menetyksiä.

Yksityiset hyödyt ja menetykset

Hakijan mukaan toimenpiteistä koituu virkistyskäyttöhyötyä alueen

asukkaille, ja virkistyskalastuksen edellytykset parantuvat. Virkistyskäyt-

töarvohyötyjen laskentaperiaatteet on esitetty hakemusasiakirjoissa.

Kyseisten laskelmien perusteella hankkeesta koituisi hakijan mukaan

laskennallista yksityistä hyötyä virkistyskäyttöarvon mukaisena kiinteis-

töjen arvonnousuna (bruttohyöty) 138 880 €.

Menetyksiä aiheutuu hakijan mukaan vedenpinnan alle jäävistä ja vetty-

vistä alueista. Haittojen määritysperiaatteet on esitetty hakemusmateri-

aaleissa. Arvion mukaan vettymisvaikutuksia rakenteille ei synny, koska

tulvan aikaiset vedenkorkeudet eivät olennaisesti muutu. Veden alle

jäävää joutomaata hakija esittää olevan 5,1 ha, metsää 0,1 ha ja tontti-

maata 1483 m2. Vettyvää joutomaata on 21,4 ha, metsää 19,0 ha ja pel-

toa 5,4 ha. Yhteensä veden alle jäävistä alueista koituu laskennallista

menetystä hakijan mukaan 17 566 € ja vettymisestä yhteensä 17 711 €.

Vettymishaitassa ei ole huomioitu pelloille mahdollisesti läjitettävästä

ruoppausmassasta koituvaa kuivatushyötyä.

Joillakin kiinteistöillä hakijan arvion mukaan saattaa alavilla paikoilla

kasvavia rantapuita kuolla vedennousun vuoksi. Puille tai maisemallisil-

le menetyksille ei ole suunnitteluvaiheessa määritetty rahallista arvoa.

Mahdollisesti merkittävien puiden osalta tehdään tarvittaessa sopimuk-

set kiinteistön omistajien kanssa ja korvataan ulkopuolisen arvioitsijan

määrittämä puun hinta ilman maisemallisia arvoja.

Tarkkailu

Hakijan mukaan ennen kunnostusta tehdään vedenlaadun seurantaa

Patajärvessä. Näytteenotto tehdään vedenlaatuseurannan olemassa

olevasta pisteestä. Näytteenotto tehdään kerran sulan veden aikana,

mielellään kesä-elokuussa ja kerran talvella. Näytteistä analysoidaan

ainakin sameus, väri, lämpötila, happi, happi-%, alkaliniteetti, kokonais-

fosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriit-

13 (52)

titypen summa, pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja rauta. Järven pinta-

kerroksesta kesällä mitataan lisäksi a-klorofylli. Tarkkailu voidaan yhdis-

tää muihin alueen tarkkailuihin tai hyödyntää muiden tarkkailujen tulok-

sia. Kunnostuksen jälkeisenä vuonna tehdään vedenlaadun seuranta

samoin kuin ennen kunnostusta. Työn aikana seurataan veden samen-

tumista tarkkailemalla näkösyvyyttä noin 100 m etäisyydellä työkohtees-

ta. Vedenpinnan korkeuksia seurataan 5 vuoden ajan noin kerran vii-

kossa. Tulva-aikana seurantaa tulee tehdä tiheämmin.

HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN

Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 §:ssä säädetyllä ta-

valla antanut hakemuksen tiedoksi julkaisemalla kuulutuksen aluehallin-

toviraston ja Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla, ja hakemusasiakirjat

on julkaistu aluehallintovirastojen verkkosivuilla

(www.avi.fi/lupatietopalvelu) 16.1. – 24.2.2020.

Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita

asia erityisesti koskee.

Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 §:n mukaisesti pyytänyt ha-

kemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäris-

tö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen elin-

keinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueelta (kalatalousvi-

ranomainen) sekä Jyväskylän kaupungilta, Jyväskylän kaupungin ym-

päristönsuojeluviranomaiselta, Metsähallitukselta ja Museovirastolta.

LAUSUNNOT

1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan toden-

nut, että toimenpiteiden vaikutuksesta Mattilanjoen ylivirtaamat

nousevat noin 0,10 m3/s.

Hakemusasiakirjojen mukaan 91,7 % veden alle jäävien alueiden

maanomistajista on antanut hankkeelle suostumuksensa, joten

hankkeen lainsäädännölliset edellytykset täyttyvät tältä osin.

Ruoppausten haittavaikutuksia voidaan vähentää suorittamalla

ruoppaustyöt lintujen pesimäkauden ja virkistyskäyttökauden ulko-

puolella. ELY-keskus suosittelee ajoittamaan ruoppaustyöt 1.10.-

30.4. väliselle ajalle.

Hankkeesta ei arvioida olevan vaikutuksia vedenhankintaa varten

tärkeään Tikkalan pohjavesialueeseen. Muuramen Rannankylän ja

Isolahden vesiosuuskunnalla on alueella vedenottamo. Hankkeesta

tulee olla yhteydessä vedenottamoon.

Osa ruoppausmassojen läjitysalueista sijaitsee Tikkalan osayleis-

kaava-alueen maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityi-

14 (52)

siä ympäristöarvoja (MY). Kaavamääräysten mukaan maisemaa

muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa MY-alueella ilman MRL

128 §:ssä tarkoitettua lupaa. Kyseisen luvan voi myöntää Jyväsky-

län kaupunki. Muilta osin läjitys tulee suorittaa siten, että ruop-

pausmassat eivät kulkeudu missään olosuhteissa takaisin vesis-

töön. Ruoppausmassat tulee maisemoida ympäristöön sopivalla ta-

valla.

Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia järven ekologiseen tai

kemialliseen tilaan.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupahakemuksen liitteenä ol-

leen selostuksen selvitystä voidaan luontoarvojen osalta pitää pää-

osin asianmukaisesti laadittuna. Kasvillisuusselvityksen osalta jää

kuitenkin epäselväksi selvitysalueen kattavuus selvitysaluekartan

puuttumisen vuoksi. Viitasammakkoa koskevassa selvityksessä ei

käy ilmi selvityksen tekijän taustatiedot, joten selvityksen asianmu-

kaisuutta ei voida tältä osin arvioida. Selvityksessä ei myöskään ole

osoitettu kartalle linnuston osalta arvokkaimmiksi arvioituja alueita.

Selostuksen pohjalta jää myös epäselväksi, kattaako alueella tehty

luontoselvitys myös Mattilanjoen ja Rimminlammen alueet. ELY-

keskus katsoo, että luontoselvitys tulee laajentaa kattamaan myös

nämä alueet, mikäli ne nykyisestä selvityksestä puuttuvat.

Selvityksessä ei ole rajattu viitasammakon lisääntymis- ja leväh-

dyspaikoiksi tulkittavissa olevia kohteita. Lajin soidinhavaintopaikko-

ja ja niihin välittömästi liittyviä kasvillisuus- ja ranta-alueita voidaan

pitää lisääntymis- ja levähdyspaikkoina. Luonnonsuojelulain 49 §:n

mukaan viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittä-

minen ja heikentäminen on kielletty. ELY-keskuksen näkemyksen

mukaan ruoppausten osoittaminen viitasammakkoselvityksessä ha-

vaituille koiraiden soidinpaikoille ja niiden edellä kuvattuun lähiym-

päristöön vaatisi poikkeamista em. luonnonsuojelulain hävittämis- ja

heikentämiskiellosta.

Ruoppaukset ja vedenpinnannosto vaikuttavat väistämättä linnus-

ton arvokkaimpiin pesimä- ja levähdysalueisiin, koska ilmaversois-

kasvillisuuden vallitsemat matalat ranta-alueet ovat todennäköisesti

lajistolle tärkeimpiä suoja- ja lisääntymispaikkoja. Koska linnustolli-

sesti arvokkaimpia alueita ei ole osoitettu kartoin, jää hankkeen lin-

nustovaikutusten osalta tältä osin epäselvyyttä vaikutusten merkit-

tävyydestä.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeeseen liittyvät toimen-

piteet tai niiden vaikutukset eivät kohdistu Särkijärven metsä – Myl-

lyvuori Natura-alueeseen, joten hanke ei näin ollen aiheuta luon-

nonsuojelulain 64a §:ssä kiellettyä alueen valinnan perusteena ole-

vien luontoarvojen merkittävää heikentymistä.

Heinäjoki on arvokas pienvesi, jonka varteen jää metsälain erityisen

tärkeiksi elinympäristöiksi luokiteltuja alueita, ja jonka uomasta on

havaittu lajistoarvoja (mm. silmälläpidettäväksi arvioitu koskikorva-

15 (52)

sammal; Solenostoma obovatum). Läjitysalueeksi on osoitettu pel-

toalue, jonka halki joki virtaa. Läjityksellä ei tule aiheuttaa haitallisia

vaikutuksia uomaan tai sen luontoarvoihin.

Hankkeesta voidaan katsoa olevan yleistä hyötyä järven virkistys-

käyttömahdollisuuksien parantumisen myötä. Alimpien vedenkor-

keuksien nousu helpottaa veneilyä, hidastaa rantojen umpeenkas-

vua, parantaa uintiolosuhteita sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia

syyskesästä. Yleiselle edulle voi aiheutua väliaikaista haittaa ruop-

pauksien aiheuttamasta veden samentumisesta. Haittaa pyritään

ehkäisemään ajoittamalla toimenpiteet virkistyskäyttökauden ulko-

puolelle.

Joitakin rantarakennuksia on ollut tulva-aikaan kastumisvaarassa jo

ennen hankkeen toteuttamista. Vaikka tulvien mallinnuksessa käy-

tetyn 18 viime vuoden aineiston perusteella Patajärven ylivedenkor-

keudet eivät hankkeen vaikutuksesta sanottavasti nouse, voi mm.

ilmastonmuutos aiheuttaa epävarmuustekijöitä tulevaisuuden tulva-

korkeuksien arvioinnissa. Vesilain 6:4 mukaan keskivedenkorkeu-

den muutoshanke ei saa aiheuttaa sellaista rantakiinteistöjen käyt-

tömahdollisuuksien olennaista huonontumista tai kohtuutonta va-

hinkoa, ellei hankkeelle ole saatu kyseisten kiinteistönomistajien

suostumusta. Hanketta toteutettaessa tulee kiinnittää erityistä huo-

miota siihen, etteivät Patajärven suurimmat tulvat nouse nykyisestä.

Mattilanjoen yläosan ruoppauksilla voidaan osaltaan vähentää tul-

variskiä Patajärvellä.

2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Järvi-Suomen kalatalouspalvelut on lausunnossaan todennut, et-

tä luvan myöntämiselle ei yleisen kalatalousedun näkökulmasta ole

estettä, eikä kalataloudellisen tarkkailun tai kompensaation mää-

rääminen ole tarpeen. Suunnitellun pohjapadon alavirranpuoleinen

luiska on kalojen kulkuväyläksi jyrkähkö. Luiskan riittävällä kiveämi-

sellä on huolehdittava, että rakenne mahdollistaa kalan kulun.

3) Metsähallitus totesi, että sillä ei ole hakemukseen lausuttavaa.

4) Museovirasto totesi, että Keski-Suomessa kulttuuriympäristön asi-

antuntijana toimii ja suojelutehtävistä vastaa Keski-Suomen museo,

jolle Museovirasto on siirtänyt asiasta lausumisen.

5) Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lau-

sunnossaan todennut, että Patajärvi on luonnostaan runsashumuk-

sinen (polyhumoosinen) järvi, jota kuvastavat päällysveden tyypilli-

sen korkeat veden väriluku (100 mg Pt/l), kemiallinen hapenkulutus

(CODMn 15 mg/l) ja rautapitoisuus (645 mg/l) (vuosien 1972-2017

tarkkailutulosten mediaaniarvot; ympäristöhallinnon tietojärjestelmä

Hertta). Päällysveden keskimääräiset kokonaisfosfori- (18 μg/l) ja

kokonaistyppipitoisuudet (560 μg/l) osoittavat järven olevan keski-

ravinteinen (mesotrofinen) tai typen perusteella jopa karu (oligotro-

finen), joskin järvi on tavanomaisena suomalaisjärvenä fosforirajoit-

16 (52)

teinen. Ravinnepitoisuudet eivät ole merkittävästi kasvaneet havain-

toaikana 1972-2017, vaan trendi on päinvastoin aleneva.

Päällysvesikerroksen 0-2 m klorofyllipitoisuus eli planktonlevien

biomassa (keskimäärin 9 μg/l) indikoi järven rehevyyttä, mitä selit-

tänevät havainnot ajoittain runsaasta miksotrofisesta limalevästä

(Gonyostomum semen). Limaleväsolut pystyvät hyödyntämään ra-

vintonaan myös valuma-alueelta peräisin olevaa orgaanista ainetta

ja sen sisältämiä orgaanisia ravinteita. Veden klorofyllipitoisuus on

ollut lievässä nousussa tarkastelujaksolla 1972-2017. Samanaikai-

sesti näkösyvyys on pienentynyt. Vedessä olevan orgaanisen ai-

neen määrää kuvaavat kemiallinen hapenkulutus, väriluku ja rauta-

pitoisuus ovat myös nousseet lievästi, mikä johtunee valuma-

alueelta tulevan kuormituksen kasvusta.

Patajärven 18-metrinen syvänne kerrostuu voimakkaasti, mutta

vaikka alusveden happipitoisuus laskee kerrostuneisuuden aikana

alhaiseksi, varsinaisia täysin hapettomia tilanteita ei ole havaittu.

Alhaisesta happipitoisuudesta johtuen alusveden keskimääräiset

väriluku (140 mg Pt/l), kemiallinen hapenkulutus (16 mg/l) ja raudan

(1600 mg/l), kokonaisfosforin (26 μg/l) sekä kokonaistypen pitoi-

suudet (710 μg/l) ovat tyypillisesti korkeampia kuin päällysvedessä.

Järven keskisyvyys on noin 3,7 m ja laskennallinen viipymä 181 vrk,

joten koko järven vesimassa pääsee todennäköisesti vaihtumaan

noin puolessa vuodessa. Järven viipymä ja veden vaihtuvuus vai-

kuttavat kuormituksen sietoon. Vedenlaatutietojen perusteella Pata-

järven fysikaaliskemiallinen tila on erinomainen.

Patajärven valuma-alueen pinta-ala on 55,52 km2, josta 1,4 % on

järviä. Valuma-alue on metsävaltaista, sillä maa-alasta 96 % on

metsää. Suurin osuus Patajärven fosforikuormasta koostuu valuma-

alueelta tulevasta luonnonhuuhtoumasta (metsät 42 % ja pellot 2

%), maa- ja metsätaloudesta (peltoviljely 34 % ja metsien hakkuut 4

% ja muu metsien käyttö 4 %), vakituisesta haja-asutuksesta (10 %)

sekä loma-asunnoista (1 %; Suomen ympäristökeskuksen veden-

laadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä

VEMALA, viitattu 13.2.2020). Patajärven typpikuormitus koostuu

luonnonhuuhtoumasta (metsät 64 % ja pellot 2 %), peltoviljelystä

(17 %) ja ilmalaskeumasta (6 %) sekä metsälannoituksista (1 %).

Kiintoainekuormitusta Patajärveen tulee luonnonhuuhtoumana

(metsät 55 % ja pellot 2 %) sekä peltoviljelystä (43 %).

Hankkeen vaikutukset Patajärven vedenlaatuun ja ympäristöön

Ruoppaus

Veden samentuminen on luultavasti todennäköisin ruoppauksesta

aiheutuva vedenlaatua heikentävä seuraus. Patajärveen suunnitel-

lut ruoppaukset kohdistuvat matalikoille ympäri järveä, joten luulta-

vasti samentumishaitat ovat laajempia kuin pelkästään paikallisia.

Poistettavaksi suunniteltu sedimenttimassan määrä on myös suuri.

Ruoppauksen yhteydessä veteen vapautuu ravinteita (fosforia), kun

17 (52)

sedimenttiä häiritään. Etenkin vesipitoisen sedimentin läjityskasois-

ta saattaa valua ravinteita takaisin vesistöön tai sadevedet saatta-

vat huuhdella ravinteita massoista. Patajärven ruoppausten yhtey-

teen suunnitellut läjitysalueet sijaitsevat osin alavilla pelloilla, mutta

osin rinteisillä alueilla, ja ravinteiden kulkeutuminen järveen ja pel-

toalueen läpi kulkeviin ojiin on estettävä riittävillä suojakaistoilla.

Ruopatun sedimenttimassan läjitys ja maisemointi on syytä suunni-

tella ja toteuttaa huolella. Ruoppaaminen tai läjittäminen Tikkalan

osayleiskaava-alueella saattaa myös edellyttää maisematyölupaa

(132/1999 maankäyttö- ja rakennuslaki 128 §). Ruoppauksen aika-

na irtoavaa kasvillisuutta on estettävä leviämästä järvessä, ja ennen

ruoppaustoimia ilmaversoiset vesikasvit on niitettävä ja kerättävä

pois.

Matalat rannat ja tulva-alueet, joihin ruoppauksia on suunniteltu,

ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajistoa ruoppaus häirit-

see. Viitasammakko on direktiivilaji, jonka lisääntymis- ja levähdys-

paikkoja ei saa heikentää tai hävittää. Näin ollen matalat lahdelmat,

joissa on kevään 2018 kartoituksessa havaittu viitasammakoita, on

rajattava kokonaan ruoppaustoimien ulkopuolelle. Suunnitellut

ruoppaukset muissakin osissa Patajärveä on syytä ajoittaa siten, et-

tä esimerkiksi veden samentuminen ei haittaa viitasammakon li-

sääntymistä. Lisäksi matalikot saattavat olla myös kalojen kutu- ja

poikasalueita, jotka tuhoutuvat ruoppauksessa.

Keskivedenkorkeuden nosto

Vedenkorkeuden nostaminen järvessä ei ole pienimuotoinen kun-

nostustapa, vaan radikaali menetelmä, jossa järven morfologiaa

muutetaan. Vaarana keskivedenkorkeuden nostamisessa on ravin-

teiden vapautuminen veden valtaan joutuneista maa-aineksista

esim. rantapelloilta sekä ranta-alueiden syöpyminen ja sortuminen.

Erityisesti Patajärven alavien rantojen hienojakoiset maalajit (kuten

hiesu, hieta ja savi) ja maapartikkeleihin sitoutuneet ravinteet ovat

alttiina kulkeutumaan veteen. Tästä saattaa aiheutua samentumis-

haittojen lisäksi ylimääräistä ravinnekuormitusta ja sen myötä plank-

tonlevien runsastumista. Pohjapadon rakentamisella Mattilanjokeen

kasvatetaan myös Patajärven laskennallista viipymää, millä saattaa

olla vaikutusta järviveden laatuun, happitalouteen ja siten järven

ekologiaan.

Vedenpinnan nosto vaikuttaisi suoraan luontodirektiivillä suojellun

viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Vaikutukset vii-

tasammakkoon tulee selvittää tarkoin etukäteen, mikäli Patajärven

vedenpintaa ryhdytään nostamaan. Viitasammakoiden lisäksi on

arvioitava hanke- ja sen vaikutusalueen soveltuvuus muiden luon-

todirektiivin liitteen IV lajien (kuten isolampisukeltaja, jättisukeltaja,

sirolampikorento sekä lummelampikorento) elinympäristöksi. Mikäli

arvion mukaan alueella voi olla kyseisille lajeille soveltuvia elinym-

päristöjä, tulee esittää perusteltu arvio siitä, voidaanko suunnitellut

kunnostustoimet toteuttaa ilman, että etukäteen selvitetään maas-

18 (52)

toselvityksellä tarkemmin lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

esiintymistä.

Lisäksi vedenpinnan nosto heikentäisi järven monimuotoista pesi-

mälinnustoa mm. tulvaniitty- ja luhtaniittyalueiden ja matalien saar-

ten kadotessa.

Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto

Vesienhoidon tavoitteena pintavesien osalta on, että vesimuodos-

tumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesien-

hoidon ympäristötavoitteet huomioidaan kansallisessa lupaharkin-

nassa esimerkiksi vesilainmukaisia luvanmyöntämisedellytyksiä ar-

vioitaessa. Pintavesimuodostuman tilan huononeminen erinomai-

sesta hyvään tilaan on EU-lainsäädännön mukaisesti mahdollista

vain, kun kyse on kestävän kehityksen mukaisista ihmisen toimista;

kaikki mahdolliset toimenpiteet on toteutettu vesimuodostuman ti-

laan kohdistuvan haittavaikutuksen vähentämiseksi; muutosten syyt

on lueteltu ja perusteltu joka 6. vuosi tehtävässä vesienhoitosuunni-

telmassa; muutosten syyt ovat yleisen edun kannalta erittäin tärkei-

tä JA muutosten tuomia hyötyjä ei voida teknisen toteuttamiskelpoi-

suuden tai kohtuuttomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla

ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla.

Koska vedenkorkeuden nostamisella todennäköisesti heikennetään

Patajärven vedenlaatua ja järven erinomaiseksi luokiteltua ekologis-

ta tilaa, ei lupaa Patajärven keskivedenkorkeuden nostamiselle

hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla tule myöntää. Vesimuodos-

tumaan ei kohdistu aiempia hydrologis-morfologisia muutoksia, joka

on yksi tilaluokittelun laadullinen tekijä. Näin ollen vedenlaadun

huononemisen lisäksi useampi ekologisen tilaluokittelun tekijä on

vaarassa huonontua, mikäli Patajärven keskivedenkorkeutta noste-

taan.

Keskivedenpinnan nostaminen koskettaa kaikkia rantakiinteistöjen

omistajia ja vesistön käyttäjiä, mutta yksimielisyyttä hankkeesta ei

ole asianomaisten kesken löydetty. Jyväskylän kaupungin ympäris-

tönsuojeluviranomaisen näkemys on, että hanketta ei voida pitää

yleisen edun kannalta erittäin tärkeänä. Vesilain mukaisen luvan

myöntämisen edellytykset (587/2011 VL, 4 §) eivät toteudu, sillä

hankkeesta aiheutuvat yleiset ja yksityiset menetykset sekä muu-

tokset ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ovat suu-

remmat kuin hankkeen yleinen tai yksityinen hyöty.

Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemys on,

että Patajärvessä ja Mattilanjoessa voidaan toteuttaa erillisiä pieni-

muotoisia ja paikallisia ruoppauksia tarpeen niin vaatiessa järven ja

joen virkistyskäytön lisäämiseksi ja vesiliikenteen edellytysten pa-

rantamiseksi. Niillä matalilla ranta-alueilla, joissa on havaittu luon-

todirektiivin liitteen IV lajia viitasammakkoa, ei toimenpiteitä tulisi

tehdä lainkaan. Ruoppaustoimista muissa osissa järveä ei saa koi-

tua esimerkiksi samentumishaittaa viitasammakon lisääntymisaika-

19 (52)

na. Ruoppausmassojen läjityksen yhteydessä ravinteiden kulkeu-

tuminen takaisin vesistöön on ehdottomasti estettävä. Koska Pata-

järvi on keskisyvyydeltään (3,7 m) verrattain syvä järvi (syvin kohta

18 m), on matalien rantojen umpeenkasvu nähtävä järven luonnolli-

sena kehityksenä, jolloin ensisijaisena kunnostusmuotona rakennet-

tujen rantojen edustoilla on vesikasvien poistaminen niittämällä.

Pelkästään järven vesisyvyyden lisäämiseen tähtäävillä toimilla

(ruoppaus ja keskivedenkorkeuden nosto) ei ole ekologisia perus-

teita, sillä Patajärvi ei ole rehevöitynyt, järvessä ei ole esiintynyt

happikatoja ja lisäksi järven ekologinen tila on arvioitu erinomaisek-

si usealla arviointikaudella. Asukaskyselyn perusteella ongelmiksi

koetut veden värin ja sameuden kasvaminen, ajoittain runsas lima-

levän esiintyminen sekä pohjan liettyminen viittaisivat valuma-

alueelta tulevaan orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitukseen.

Näin ollen järven kunnostustoimia olisi syytä kohdistaa voimak-

kaammin valuma-alueelle, vaikka häiritsevää vesikasvillisuutta pois-

tettaisiinkin järvestä niittämällä ja vesisyvyyttä lisättäisiin paikallisilla

ruoppauksilla.

MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET

Tiivistelmät esitetyistä muistutuksista ja mielipiteistä:

1) ( ) vaatii muistutuksessaan, että

hanketta ei toteuteta vedenpinnan noston osalta kiinteän padon ra-

kentamisella. Tilan rantasaunan korko on nykyisellään Jyväskylän

kaupungin rakennusjärjestyksen mukainen. Vedenpinnan nosto ve-

tyttäisi metsää ja peltoa esitetyn laskelman mukaan 0.857 hehtaaria

ja siten alentaa kiinteistön arvoa. Kaikkiaan veden alle jäisi 658 m2

rantaviivaa, joka on koko kiinteistöstä 1,25 %, mutta vakiintuneesta

ranta-alueesta huomattavasti enemmän. Pato, samoin kuin nykyiset

Mattilanjoen kivet, estävät vapaan liikkumisen veneellä Muuratjär-

velle. Patajärven yleinen uimaranta tulisi hankkeen johdosta jää-

mään veden alle. Yleinen hyöty on huomattavasti pienempi kuin yk-

sityisille maanomistajille aiheutuva vahinko ja haitta. Hanke ei ole

yleisen hyödyn vaatima. Patajärven suunnitellusta vedenpinnan

nostamisesta syntyisi kiinteistönomistajille kohtuutonta haittaa ja

kustannuksia, ja se loukkaa kiinteistönomistajien yksityistä etua.

2) ( ), muistutus koskee samaa tilaa

kuin yllä oleva ja on sisällöltään sama.

3) ja (S ), esittävät muistu-

tuksessaan, että Patajärven ja Mattilanjoen kunnostukselle hake-

muksessa esitetyllä tavalla keskivedenpintaa nostamalla ja ruop-

paamalla ei tule myöntää lupaa. Hanke kokonaisuutena, ja erityi-

sesti vedenpinnan noston osalta, ei ole yleisen tarpeen vaatima, sil-

lä se ei edistä merkittävästi yleistä virkistyskäyttöä tai luonnonsuoje-

lua eikä siitä seuraa muutakaan merkittävää yleistä etua. On toden-

näköistä, että hanke toteutuessaan aiheuttaisi rantakiinteistöllemme

20 (52)

saunarakennuksen käyttömahdollisuuksien olennaista huonontu-

mista ja siten kohtuutonta haittaa ja vahinkoa meille kiinteistön

omistajina, jotka emme ole hankkeeseen suostuneet. Näistä syistä

keskivedenpinnan nostolle ei tule antaa lupaa. Hankkeesta syntyisi

yksityistä hyötyä, mutta sen suuruus on kyseenalainen ja näyttäisi

perustuvan pääasiassa ruoppauksiin. Hankkeen haitat on arvioitu

puutteellisesti, ja niistä seuraavat edunmenetykset ovat merkittä-

västi suuremmat kuin hakija on esittänyt. Näin ollen hakija ei ole

pystynyt osoittamaan vakuuttavasti, että hankkeesta saatavat edut

olisivat menetyksiä suuremmat eikä hankkeelle näin ollen voida

myöntää lupaa. Hankkeen aiheuttamat menetykset näyttävät synty-

vän pääasiassa vedenpinnan nostosta ja edut ruoppauksesta. Olisi

järkevää luopua vedenpinnan nostosta ja yksityistä hyötyä oman

rannan virkistyskäytön paranemisesta ruoppaamalla saavat voisivat

tehdä ruoppauksia. Vedenkorkeuksien tunnuslukujen luotettavuutta

ei ole hankkeessa riittävästi varmistettu, eivätkä ne kokemustemme

perusteella ole luotettavia. Määrityksessä käytetyn lähtötiedon ja

mallinnuksen luotettavuutta on syytä epäillä. Näin ollen hakemuk-

sessa esitetyt tiedot eivät ole riittäviä eivätkä riittävän luotettavia, et-

tä niiden perusteella voisi myöntää luvan vedenpinnan korotukselle.

4) ja ( ja

) esittävät muistutuksessaan, että ei patoa, ei veden

korkeuden nostoa. Suurin haitta on, että matala ranta-alue vettyy.

Vettyneestä maasta liukenee veden laatua heikentäviä tekijöitä.

Vesi samenee ja alkaa haisemaan. Puusto rannassa kuolee. Ran-

nasta tulee käyttökelvoton. Veden poisvirtaus järvessä vähenee tai

loppuu. Mattilanjoki kuivuu ja alkaa kasvamaan umpeen. Kalojen

vaellus joessa estyy. Veneily vaikeutuu. Rannalla sijaitsevat kiin-

teistöt kostuvat. Siistitään rantoja ja annetaan veden virrata vapaas-

ti.

5) ja ( ) toteavat

muistutuksessaan, että kiinteistön tontti on 2000 m2 ja mökki raken-

nettu vuonna 1975. Rakennuslupa on myönnetty sen hetkisen ve-

denkorkeuden mukaan. Tontti on alava ja keväisin noin kolmannes

tontista on tulvaveden alla. Sateisina syksyinäkin vedenpinta nou-

see lähes tulvakorkeuteen. Tonttia on jo nykyisellään korotettu, ja

mikäli vedenpinta nostetaan suunnitelman mukaan, vettymisalue

kasvaa huomattavasti, ja rakennusta uhkaa kastuminen. Olemme

säännöllisesti niittäneet kaislat oman rannan kohdalta ja kunnosta-

neet uimarannan vuonna 2013. Tietoomme ei ole tullut, että tontil-

lamme olisi suoritettu minkäänlaisia mittauksia. Järven kunnostus

tulee suorittaa niittämällä umpeenkasvaneet alueet. Jokainen ran-

nanomistaja on velvollinen huolehtimaan oman alueensa kunnos-

tuksesta. Veneily järvellä on lähes mahdotonta vesikasvien ja kais-

likoiden läpi Leponiemen kohdalla sekä järven itäpäässä. Suurin

osa järvestä on veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön hyvin sovel-

tuva. Kunnostustoimenpiteet parantavat jo huomattavasti järven vir-

kistyskäyttöä. Mattilanjoen kunnostus on tarpeellinen, jotta virtaus

Muuratjärveen on mahdollista. Pohjapadon kunnostus / rakentami-

nen on välttämätöntä. Keskiveden korkeuden nosto 33 cm on liian

21 (52)

suuri. Mikäli hanke toteutetaan osakaskunnan hakemuksen mukai-

sesti, joudumme korottamaan tonttiamme vedenpinnan nousun

vuoksi. Keskiveden korkeuden nosto tulisi olla max 15 cm. 33 ruop-

pauskohtaa, kokonaispinta-alaltaan n 86 650 m2 sekoittaa veden.

Ruoppaussuunnitelma on täynnä epämääräisiä selvityksiä, jotka to-

dennäköisesti ratkotaan paikan päällä työn edetessä. Tontin ja ra-

kennuksen virkistyskäytön nousuksi on laskettu yhteensä 3 141 eu-

roa. Laskelman mukaan hyötyä meille pitäisi syntyä kahluu- ja uinti-

syvyyden parantumisena. Miten hyöty syntyy, kun osa tontista jää

veden alle ja osa vettyy? Edellä mainituista toimenpiteistä ei synny

meille mitään hyötyä. Mikäli meille aiheutuu ylimääräisiä kustan-

nuksia rakennuksen kastumisesta, maa-alueen menetyksestä ja

tontin korottamisesta, katsomme, että Muuramen osakaskunnan tu-

lee korvata aiheutuneet kulut.

6) ( ,

ja ) katsoo muistutukses-

saan, että maanomistajat, joilla on tarvetta parantaa omaa rantaan-

sa, voivat ruopata ja kunnostaa sen ilman merkittävää haittaa toisen

elinkeinon harjoittamiselle. Vedenpinnan nostaminen aiheuttaisi

kohtuutonta haittaa viljelyksille pirstomalla peltolohkoja pienempiin

osiin, ja vaikeuttaisi kulkua peltolohkoille ja niiden välillä. Joutomai-

den ala kasvaa ja koneellinen hoitaminen/niittäminen vaikeutuu

märkyyden takia. Alueellisesti tärkeä peltomaisema keskeisellä pai-

kalla pusikoituu. Vaikutuskartoissa myös EU-tukikelpoista peltoa on

merkitty joutomaaksi pienentäen laskettua korvausmäärää vettymi-

sestä. Jos hanke saa luvan, vaadimme täysimääräistä vahingon-

korvausta vaikutusalueella sijaitseville Ohelan Tila Oy:n omistamille

kiinteistöille aiheutuvista vahingoista, tulonmenetyksestä vuosittain,

sekä pelto- ja metsämaan arvonalentumasta.

Muistutukseen oli liitetty ProAgria Keski-Suomen arvio,

jonka mukaan suunniteltu vedenkorkeuden nosto on hyvin toden-

näköinen uhka peltoryhmän viljeltävyydelle. Kaikkien ryhmän pelto-

jen merkitys vähenee, vaikka vain osa pelloista kärsisi vedestä.

Syynä on suurehkon, samanaikaisesti ja samalla ajolla korjattavan

peltoryhmän pirstoutuminen tai pieneneminen. Poistuvat tai viljely-

arvoltaan heikentyvät pellot voidaan korvata toisilla pelloilla vain, jos

korvaavat pellot voidaan kytkeä ryhmään yhtä helposti kuin poistu-

vat pellot. Varmaa taloudellista tappiota syntyy tukimenetyksistä.

Poistuvat pellot pitäisi korvata samanarvoisilla pelloilla ja vähintään

luomutukeen kelpaavan lohkon saaminen on epävarmaa. Viljely- ja

käsittelyolojen heikentyminen vaikuttaa myös kasvivalikoimaan.

Pelloilla ei välttämättä voi viljellä säilörehun arvoista kasvia, vaan

vaatimukseltaan vähäisempää kesantoa, jolle maksetaan myös säi-

lörehua kehnompi tuki. Kosteusolojen heikentyminen on hyvin us-

kottavaa, ja sen seurauksena pellon kasvuolot tulevat heikenty-

mään. Syynä on toisaalta suora märän maan aiheuttama käsittely-

viive ja heikentynyt kasvu ja toisaalta odotettavissa oleva maan tal-

laantuminen tiiviiksi ja huonorakenteiseksi.

7) ja ( )

esittävät muistutuksessaan huolensa hankkeen vaikutuksista Muu-

22 (52)

ratjärven veden laatuun sekä Muuratjärven ja Mattilanjoen kasvilli-

suuteen ja vesieliöstöön. Ruoppauksesta aiheutuu veden samen-

tumista ja maatuneen pohjakasvillisuuden vapautumista Muuratjär-

veen. Lahti, johon vedet Mattilanjoen kautta ohjautuvat, on luon-

tonäkökohdiltaan erityisiä ympäristöarvoja sisältävään suojelutyyp-

piseen alueeseen osittain rajautuvaa rauhallista lintujen oleskelu- ja

pesintäaluetta. Alueella on tavattu joutsenia, kuikkia, härkälintuja,

lapintiiroja, kalatiiroja ym. Alueella on myös monipuolinen sorsalin-

tujen pesimäalue. Jokivarren alueella on tavattu myös saukkoja.

Ruoppausten aiheuttamat selvittämättömien sedimenttikerrosten

vapautumiset ovat varmasti pitkäaikaisvaikutuksia aiheuttavia. Ve-

sien korkeusvaihtelu on yli metrin (1,09) jo nyt Muuratjärvessä. Ve-

sien luontainen taso pitäisi saada toteutumaan koko Muuratjärves-

sä. Miten tämä mahdollistetaan ilman Muuratjärvenkin patoamista?

Lahdessamme on hienoista virtausta Mattilanjoen vuoksi, ainekset

kulkeutuvat lahden suulle ja pysähtyvät kasautuen rannoillemme ja

naapuriemme rannoille sekä vastakkaiselle rannalle. Rannallamme

on simpukoita runsaasti ja runsas kalalajisto. Sudenkorentoja ja

perhosia alueella on havaittu runsas lajisto. Kiinteistöllemme ei

hankkeesta aiheudu hyötyjä, joten emme suostu kustantamaan

meille aiheutuvia haittoja. Uimakautemme kestää huhtikuusta-

marraskuulle jäiden tuloon asti. Tälle jaksolle on turvattava puhtaat

vedet. Ruoppaus ei ole pitkäaikaishoito ja sen hyödyt ja haitat tulisi

selvittää tarkemmin alapuolisen vesistönkin osalta. Vedenpinnan

nosto tuo uusia matalia alueita, joiden valumat/ veden kanssa te-

kemisiin joutuessaan ovat haitoiltaan samantyyppisiä kuin tulvave-

sien haitat, mutta pidempiaikaisena. Pato estää virkistyskulkemisen

vesitse myös ihmisiltä. Onko Muuratjärven alueelta tehty kasvilli-

suus- pohjaeläin- ja hyönteiskartoitusta sekä kalastoselvitystä tai

onko ruohottumisen syitä selvitetty?

8) ja ( ) katsovat muis-

tutuksessaan, että hankkeesta ei ole yleistä hyötyä, ja hyötylaskel-

ma on täysin teoreettinen. Meille on laskettu hyötyä 4042 euroa kah-

luu- ja uintisyvyyden parantumisesta. Saunarakennusta on nostetta-

va 10-20 cm korkeammalle, ettei korotettu vedenpinta aiheuta vet-

tymistä perustuksissa, ja ettei tulvakorkeus nouse betonilaatan ylä-

puolelle kastelemaan rakenteita. Vedenpinnan nostaminen muuttaa

myös pohjaveden pinnan korkeutta, ja se muuttaa olennaisesti ra-

kennuksen pohjan olosuhteita, jolloin uhkana on kosteuden nousu

rakenteisiin. Rakennuksen noston kustannus olisi jopa toista kym-

mentä tuhatta euroa, mikäli se ylipäätään on mahdollista. Veden alle

jäisivät rannasta 450 m2, juuri tehty hiekkaleikkikenttä lapsille ja teri-

joensalavat, ja pihamaata pitäisi korottaa. Hakijan täydennys 1:ssä

ei ole kiinteistöämme, vaikka alueita jää veden alle, emmekä ole an-

tanee hankkeeseen suostumusta. Kahluu- ja uintisyvyydet ovat nyt

kohdillaan, ja jos vedenpintaa nostetaan, siitä aiheutuu haittaa. Kor-

vauksista ei ole neuvoteltu. Suunnittelijan laskelmien perustana ole-

viin vedenpinnan seuranta- ja mittaustietoihin liittyy epävarmuuksia.

Hanke loukkaa etuamme. Suunnitellun padon paikka on väärä tai pi-

tää rakentaa kaksi patoa Patajärveen laskevaan jokeen ja Patajär-

vestä laskevaan jokeen, jolloin vedenpintaa voidaan säädellä halli-

23 (52)

tusti. Suunniteltu pato ei ole säädeltävissä. Vastustan luvan myön-

tämistä hankkeelle, koska tulvauhka hankkeen johdosta on ilmei-

nen, rakennuksen pohjan vettymisilmiö on todennäköinen, saunan

nostaminen näyttää mahdottomalta ilman vaurioita ja luvan hakija ei

ole korvaamassa haittakustannuksia osaltamme.

9) ( ja

) toteaa muistutuksessaan, että Patajärven keskivedenkor-

keutta ei pidä nostaa patoamalla, koska se ei ole ”Yleisen tarpeen

edellyttämä hanke”. Järvestä on iloa sen omille ranta-asukkaille ja

mökkiläisille, mutta se ei ole minkään merkittävän virkistysreitin var-

rella, mikä aiheuttaisi laajempaa virkistyksen edistämisen tarvetta.

Paikallisia asukkaita varten järvellä on viihtyisä yhteinen uimaranta

ja venepaikka parkkipaikkoineen, jotka erinomaisesti tukevat järven

paikallista virkistyskäyttöä. Lisäksi kukin rantaomistaja voi omin toi-

min parantaa omaa rantaansa, pidentää laituriaan ym. lain ja ase-

tusten puitteissa. Patajärven nykyistä vesirajaa lähellä olevat puut

tulisivat hiljalleen kuolemaan juuriston hapenpuutteen vuoksi, mikäli

keskivedenkorkeutta nostettaisiin suunnitellut 33 cm. Tämä aiheut-

taisi merkittävän maisemahaitan. Nykyisten maisema-arvojen säilyt-

tämisen puolesta puhuu Tikkalan osayleiskaavakin, missä Patajär-

ven rannalla on useita maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on

erityisiä ympäristöarvoja, ja joilla ei saisi suorittaa maisemaa muut-

tavaa toimenpidettä ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettua lupaa. Myös

patoamisen ja ruoppausten mahdolliset vaikutukset veden laatuun

(samentuminen, rehevöityminen) heikentäisivät järven virkistyskäyt-

töarvoa. Hanke loukkaa merkittävästi yleistä etua vakavien maise-

mallisten, vedenlaadullisten ja ympäristöllisten vahinkojen vuoksi.

On tiedossa, että Patajärvellä pesii erittäin uhanalainen selkälokki,

ja monet muutkin lajit – mm. kuikka ja laulujoutsen – menettävät ve-

den noustessa vakituiset pesimäpaikkansa järven pienissä saarissa.

Järven ranta-alueilla elää viitasammakko, joka on luontodirektiivi

IV:n laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja

heikentäminen on kiellettyä. Hakemuksessa ei ole voitu osoittaa,

etteikö mm. näiden lajien suhteen syntyisi lain tarkoittamia vahingol-

lisia muutoksia vesiluonnossa. Todennäköistä on, että haittavaiku-

tukset järviluonnolle olisivat merkittäviä. Hakemuksessa ei myös-

kään ole vakuuttavasti selvitetty järven noston ja ruoppausten ai-

heuttamia muutoksia järven ravinteisuudessa ja muissa veden laatu-

tekijöissä. Nämä tekijät taas osaltaan vaikuttaisivat vesilajistoon,

esimerkiksi kalakantoihin. On todennäköistä, että suunnitellut toi-

menpiteet heikentäisivät järven tällä hetkellä erinomaiseksi arvioitua

ekologista tilaa. Veden nosto yksityisille luonnonkauniille rantatiloille

Uuttuharju ja Leporanta loukkaa yksityistä etua. Arvonmenetys on

mittaluokaltaan yli kymmenkertainen suhteessa hakijan ehdotta-

maan 2 814 euron korvaukseen. Lisäksi tilan Leporanta rannassa

on kaivo, josta Uuttuharjussa sijaitseva asuinrakennus ottaa käyttö-

vetensä. Tämä kaivo sijaitsee hyvin lähellä nykyistä vesirajaa harjun

pohjavesiesiintymässä, ja järven vedenpinnan nostaminen hyvin to-

dennäköisesti vaikuttaisi kaivon veden laatuun. Käyttöveden tuomi-

nen toisaalta aiheuttaisi tuhansien eurojen kustannukset. Mikäli

24 (52)

hanke kuitenkin toteutettaisiin, tulee varmistaa Muuramen Osakas-

kunnan kyky korvata aiheutetut edunmenetykset ja kustannukset.

10) (S ) toteaa muistu-

tuksessaan vastustavansa hanketta. Muuramen Osakaskunta ei ole

ottanut yhteyttä neuvotellakseen hankkeesta aiheutuvien vahinkojen

korvaamisesta. Muuramen Osakaskunta on teetättänyt Jyväskylän

rakennusvalvonnalla katselmuksen kiinteistölläni 30.4.2019. Raken-

nusvalvontaviranomainen toteaa yhteenvedossaan, että rakennus-

ten sijainnit vastaavat myönnettyjen rakennuslupien asemapiirus-

tuksia. Hankkeen tiedetään aiheuttavan suuret vahingot luvanmu-

kaisille rakennuksille. Puusto tuhoutuu. Patajärvestä on tulossa pa-

toallas, jonka rannoilla törröttää kuolleita puita ja raiskattuja rantoja

ruoppausmaakasoineen. Vaadin, että yhdellekään kiinteistöni ra-

kennuksista ei saa aiheutua minkäänlaista vahinkoa myöhemmin-

kään aiotun hankkeen toteutuessa. Kiinteistöni laajan piha-alueen

tulee säilyä kuivana oleskelualueena ja edelleen sopivana monen-

laisille puuhille. Pihan istutusten on säilyttävä ennallaan. Vaadin, et-

tä luonnonhiekkapohjainen, lapsillekin erinomainen uimarantani säi-

lyy entisenlaisena. Vaadin, että kiinteistölleni pääsee edelleen kul-

kemaan nykyisen liittymän kautta sekä autolla että kuivin jaloin.

Vaadin, että tilani peltoalue (3,5 ha) säilyy kokonaisuudessaan vilje-

lykelpoisena. Tikkalan osayleiskaavassa alue on merkitty maisemal-

lisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Tilaani kuuluva rakennusteni vie-

ressä oleva niemi ei saa vettyä eikä näin vuosien mittaan tuhota ar-

vokasta puustoa. Tikkalan kaavassa niemeni on merkitty maa- ja

metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja.

Niemessä kasvaa mm. kilpikaarnakuorisia ikihonkia. Siellä on myös

vanha tervahautapaikka. Luvan hakija luokittelee niemeni jouto-

maaksi. Vaadin, että peltoani reunustava satojen metrien pituinen

rantakaistale ei vety, ja että sillä kasvava puusto saa edelleen kau-

nistaa kylämaisemaa. Vaadin, että Tikkalan kaavassa tilalleni mer-

kitty vielä rakentamaton paikka toiselle vapaa-ajanasunnolle säilyy

ennallaan ja vettymättömänä. Kulku tontille ei saa estyä hankkeen

vuoksi. Vaadin, että hankkeella ei tuhota Tikkalan kylän vanhaa kult-

tuurimaisemaa. Tilani on olennainen osa tätä maisemaa. Kaiken

edellä olevan perusteella vaadin, että Muuramen Osakaskunta kor-

vaa minulle täysimääräisesti kaikki hankkeesta aiheutuvat menetyk-

set ja vahingot, myös vuosien mittaan ilmenevät haitat. Vaadin siis,

että tälle tarpeettomalle hankkeelle ei myönnetä lupaa. Yhdyn myös

muiden muistuttajien ja mielipiteen ilmaisijoiden sanoihin, joilla he

kertovat laajemmin hankkeen tarpeettomuudesta.

11) ( , omistaja mielipiteen-

jättäjän äiti ) katsoo mielipiteessään, että han-

ke ajaa muutaman ihmisen etua monen muun etua loukkaamalla.

Nykyinen erinomainen, lapsiystävällinen ja luonnonhiekkainen ranta

tuhotaan vettä suunnitelman mukaisesti nostamalla. Rannassa on

aina ollut parasta mataluus ja hiekalla leikkiminen. Kuka korvaa ran-

nan kunnostuksen, jos se tuhoutuu järvellä tapahtuvien ruoppausten

seurauksena? Rahalliset virkistysarvojen nousut ovat täysin absur-

deja. Niemi on todettu osayleiskaavassa ”maisemallisesti kauniiksi”.

25 (52)

Alueella kasvaa vanhoja koivuja ja kuusia. Puut tulevat kuolemaan,

jos alue pahasti vettyy. Niemen jatkeena on saari/luoto, jossa laulu-

joutsenet ovat pesineet jo vuosien ajan. Mökkiä pitäisi nostaa. Mitä

tapahtuu rakennuksen perustalle ja sementtilaatalle, jos se vettyy?

Millaisia tulevat olemaan routimisen vaikutukset? Mökki on raken-

nettu rakennusluvan mukaiseen paikkaan. Pihasta tulee vettymisen

myötä käyttökelvoton ja arvoton. Se menettää täysin virkistysarvon-

sa. Lisäksi paikka menettää mahdollisen myyntiarvonsa. Vaadin, et-

tä suunnitelmaa korjataan niin, ettei vahinkoja ja menetyksiä tule.

12) kesäasukkaana katsoo mielipi-

teessään, että hankkeen alkuvaiheen tiedottaminen oli puutteellista,

ja hankkeen riskit/haitat ovat mahdollisia hyötyjä huomattavasti suu-

remmat. Jokainen asukas voi hakea lupaa ruopata omaa rantaansa,

mutta järven pinnan nostamisen riskit ovat alueelle liian suuret (ve-

den alle jäävä tai vettyvä maa-ala, kasvisto, rakennukset yms).

13) esittää mielipiteessään hankkeen hylkäämistä mm. seu-

raavilla perusteilla:

1. Järven kunto on nyt kaikilla mittareilla mitattuna loistava. Toteu-

tuessaan hanke tuhoaisi järven, sen ekosysteemin ja ympäristön.

2. Hankkeen toteutumisesta seuraavat materiaaliset menetykset ja

vauriot olisivat mittavat ja syntyisivät pitkällä ajalla. Samalla kun on

kirjattu hankkeen papereihin, ettei vaurioita juuri synny, on käyty

neuvotteluja vaurioista. Osa on jätetty huomiotta.

3. Hankkeen valmistelu on tapahtunut ilman tiedottamista pienessä

sisäpiirissä. Eri yhteyksissä mainittuja tiedotteita ei monikaan ole

nähnyt eikä heiltä ole kysytty mistään mitään. Kuvaavaa on toimi-

minen mahdollisimman matalalla profiililla ja lyhyillä reagointiajoilla.

5. Hankkeessa kaavaillut ruoppaukset olisivat valtavat ja kattaisivat

valtaosan järvestä. Jo pitkään on kosteikkoja ja matalikkoja pyritty

suojelemaan, jopa rakentamaan mm. veden laadun parantamiseksi:

ravinteet ja maa-aines laskeutuu pohjaan eikä kulkeudu rehevöit-

tämään mahdollisesti Muuratjärveäkin ja jopa Päijännettä. Matalikot

tarjoavat myös ravintoa ja lisääntymis- ja elinpaikan eläimistölle,

eliöille ja kasveille. Suunnitellut toimenpiteet tuhoaisivat huippukun-

toisen järven ja sen ekosysteemin. Patajärven nykyinen monimuo-

toisuus ja rikkaus olisi poissa ja se olisi lähinnä vesiallas vettyvine

rantoineen ja vähitellen kuolevine rantapuineen ja -metsiköineen,

joiden tilalle tulisi vähitellen rantapöheikköä. Vedenlaatu huononisi.

Ennen kaikkea: Nykyisiä luonto-, ympäristö- ja virkistysarvoja ei olisi

mahdollista saada takaisin puhumattakaan nykyisestä harvinaisen

rikkaasta eläin-, kala-, eliö- ja kasvikannasta.

6. Viitasammakko on jo yksin hankkeen hylkäämisperuste. Hank-

keen toteuttaminen poistaisi koko elinympäristön.

14) toteaa virkistyskalastajan mielipiteessään olevan

hienoa, että Muuratjärven latvavesissä tapahtuu jotakin myönteistä.

Olosuhteiden kehittäminen, lähiliikunnan sekä virkistystoimintojen

edistäminen on todella perusteltua. Virkistyksen yleinen kehitystyö

tukee alueen toiminnallista tilaa. Mahdollisen ruoppauksen ja pohja-

padon toteuttamisessa tulisi ottaa huomioon myös vesilläliikkujat

26 (52)

(melonta, veneily). Patajärven-Hangasojan-Hangasjärven ekologi-

nen pohja on suotuisa purotaimenen ja harjuksen lisääntymiselle.

Kalastusmahdollisuuksien edistäminen lisää myös alueen muiden

virkistystoimintojen, esimerkiksi Hangasjärven retkikämpän käyttöä.

HAKIJAN SELITYS

Hakija on selityksessään tiivistettynä todennut seuraavaa:

Järven veden laatu: Järven vedenlaatu ei heikenny pysyvästi. Jär-

ven rannat ovat pääosin kasvillisuuden peittämät ja osin soistuneet,

jolloin vedenpinnan muutoksilla ei ole niihin olennaista vaikutusta.

Rantakasvillisuus sopeutuu nopeasti muuttuneisiin vedenkorkeuk-

siin. Ruoppaukset heikentävät vedenlaatua hetkellisesti, mutta sa-

mentuminen loppuu lyhyen ajan sisällä kaivun päättymisestä. Tarvit-

taessa kaivettavat alueet voidaan myös ympäröidä samentumisen

leviämistä estävillä kangasseinämillä.

Yksityisten menetykset (haitat) vedenpinnan nostotilanteessa, mää-

ritysperiaatteet: Järven vedenpinnan nostosta aiheutuu menetyksiä

kolmella pääasiallisella tavalla: 1) Maa-aluetta jää veden alle. Veden

alle jäävä alue määritetään vesilain mukaisesti keskivedenkorkeu-

den mukaisen rantaviivan siirtymän perusteella. Veden alle jäävän

alueen nykyarvo määritetään ja sen korvaustaso nykyarvo x 1,5. 2)

Maa-alueet vettyvät aiheuttaen tuotannollisia menetyksiä. Tuotan-

nollisessa käytössä olevien alueiden (maa- ja metsätalousalueet)

suurin mahdollinen peruskuivatussyvyys pienenee. Vettyvän alueen

arvon muutos määritetään ja korvaustaso on sama kuin arvon muu-

tos. 3) Tulvakorkeuden mahdollinen nousu aiheuttaa rakennuksille

vaurioita. Myös peruskuivatustason muutos huomioidaan tarvittaes-

sa. Kastuessaan vaurioituvat rakenteet kartoitetaan ja yleensä

suunnitellaan toimenpiteet, joilla estetään vaurioituminen. Mahdolli-

nen korvaus on tapauskohtainen. Seuraavassa kuvassa on esitetty

menetysten määritysperiaatteet.

27 (52)

Lisäksi tarvittaessa erikseen voidaan selvittää menetyksiä veden-

otolle, lähtöuoman virtaamien muutoksista aiheutuvia menetyksiä,

tonttien käytön estyminen ja niin edelleen. Näissä tapauksissa mah-

dollinen korvaus on tapauskohtainen.

Hyötyjen määritysperiaatteet: Hankkeen hyötylaskelman periaate

perustuu tutkimuksiin, joita on referoitu Hannu Majurin väitöskirjassa

Hyödynarviointi vesistöjen kunnostushankkeissa (2001). Käytetty

hyödyn arviointimenetelmä on kehitetty tutkimusten pohjalta siten,

että se on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen arviointimene-

telmä järvien vedenpintojen nostohankkeissa. Menetelmää on käy-

tetty useissa vastaavissa hankkeissa, jotka ovat saaneet vesilain

mukaisen luvan. Menetelmä on kuvattu suunnitelmaselostuksessa.

Tulvavaara: Vedenpinnan nostosta aiheutuu tulvakorkeuksien nou-

sua. Tulvakorkeudet nousevat siten, että keskimääräinen tulvakor-

keus (eli ylivedenkorkeus, jonka vuotuinen todennäköisyys on 50 %)

nousee 4 cm. Lisäksi kerran noin 25 – 40 vuodessa toistuva tulva-

korkeus (vuotuinen todennäköisyys 2,5 – 4 %) nousee 1 cm. Tulva-

vaara kasvaa täten maltillisesti.

Patajärven kunnostushankkeen valmistelu ja tiedottaminen: Avoin

tiedotustilaisuus kyläläisille ja kesäasukkaille järjestettiin KyläKelpaa

–asumismessuilla kesällä 2008 Patajärven rannalla. Varsinaiseen

suunnittelutyöhön päästiin vasta vuonna 2017. Patajärvi-hanke oli

siirtynyt Muuramen osakaskunnan toimintasuunnitelmaan. Patajärvi-

hanke näkyi vuosittain Muuramen osakaskunnan vuositiedotteessa,

joka oli tarkoitettu kaikille rannanomistajille ja järvellä liikkuville, eri-

tyisesti kalastuksesta kiinnostuneille. Patajärven kunnostushanketta

ei siis voi mitenkään pitää salaisena operaationa vaan pitkään jat-

kuneena hankkeena. Hankkeen tiedottamisessa edettiin seuraavin

askelin:

1) Osakaskunta tilasi insinööri Jami Aholta kunnostuksen teknisen

suunnitelman, ja määritteli tavoitteeksi parantaa järven tilaa ke-

säaikaisella vedenpinnan nostolla ja ruoppauksilla. Suunnittelu-

työ käynnistyi kesällä 2017 Patajärven rantojen katselmuksella.

Tähän osallistui myös rannanomistajia, joita oli paikalla.

2) Rannanomistajille laadittiin kolme Patajärvi-tiedotetta, joista kak-

si ensimmäistä jaettiin paikallisesti, lähinnä ohjeistamaan niittoi-

hin liittyviä asioita ja vedenpinnan seurantaa. Tiedote 2. ilmoittaa

suunnitelman valmistumisajankohdaksi maaliskuun lopun 2018.

Tähän tavoitteeseen ei päästy suunnittelijan aikataulujen takia.

Tiedote 3. liitteineen jaettiin postin kautta kaikille rannanomistajil-

le maaliskuussa 2018. Viimeistään tässä vaiheessa kaikki ran-

nanomistajat saivat tiedon hankesuunnitelmasta. Kesän 2018

aikana monet rannanomistajat olivat puhelimitse tai sähköpostin

välityksellä yhteydessä suunnittelijaan ja hankkeen yhteyshenki-

löihin. Joidenkin kohdalla sähköpostiviestittely oli varsin vilkasta

– eli tiedusteluihin vastattiin.

3) Suunnitelman valmistumisen jälkeen jokaiselle rannanomistajalle

lähetettiin Jami Aholta saadun tarkan nimi- ja osoiteluettelon

mukaisesti kirje, joka sisälsi 1) Jami Ahon laatiman suunnitel-

28 (52)

man, 2) kuvauksen ruoppausalueista, 3) patosuunnitelman sekä

4) arvioidut hyöty- ja haittalaskelmat tilakohtaisesti. Tilakohtai-

sesti kirjeessä oli myös ruoppausalueen kartta ja kohteen leik-

kaukset. Osakaskunta pyysi lähettämään kysymyksiä ja kom-

mentteja 12.10.2018 mennessä yhteyshenkilölle. Kirjeessä oli

myös suostumuslomake ja palautuskuori postimerkkeineen. Täl-

laisella paketilla haluttiin varmistaa, että jokainen rannanomistaja

saa samanlaisen tietopaketin ja mahdollisuuden esittää kysy-

myksiä ja kommentteja. Yhteyshenkilö lähetti pyydettäessä vielä

suunnitelman laajan liiteaineiston tutustuttavaksi.

4) Kysymyksiä tuli tusinan verran. Edelleen vastattiin sähköposti-

tiedusteluihin. Kommentit käytiin läpi ja osakaskunnan vastauk-

set koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka lähetettiin kaikille ky-

selijöille. Tiedotteen lopussa informoitiin Patajärvi-hankkeen

yleisestä tiedotustilaisuudesta 22.11.2018. Tässä tilaisuudessa

Jami Aho selvensi vielä suunnitelmansa yksityiskohtia. Paikalla

oli myös ELY-keskuksen edustaja.

Patajärvi – luonnontilaisesta vesistöstä ihmisen moneen kertaan

muokkaamaksi: Tikkalan ja Muuramen isännät tekivät anomuksen

Muuratjärven vedenpinnan laskusta noin metrillä 31.7.1884. Myön-

tävän päätöksen antoi Hämeenlinnan läänin kuvernööri 29.3.1887.

Laskutöitä tehtiin seitsemän viikon ajan vuonna 1891.

Sotien jälkeen puukaupan vilkastuessa Patajärvi on ollut

keskeinen tukkien ja massapuun kokoamispaikka. Kuljetus sahoille

ja teollisuuslaitoksiin tapahtui vesireittejä pitkin. Tikkalan isännät ja

puutavaran ostavat tekivät aikalaiskertomusten mukaan yhdessä

”salaisen operaation” padon rakentamiseksi, jotta veden pintaa voi

säädellä uiton aikana. Padon jäänteitä on edelleen nähtävissä Matti-

lanjoen penkereillä. Padon olemassaolon voi myös todentaa tuon

ajan valokuvista. Padon todennäköinen hävittäminen ajoittuu 1960-

luvun loppupuolelle, jolloin paikalliset asukkaat purkivat padon ran-

tapeltojen vettymisen takia.

Kannanottokohtaiset vastinetiivistelmät:

Keski-Suomen ELY-keskus: Viitasammakkokartoituksesta ei ole teh-

ty erillistä kartoitusraporttia. Ruoppauksia ei ole esitetty lähemmäksi

kuin 50 metriä havaituista viitasammakoiden kutupaikoista. Vastaa-

vissa hankkeissa suojaetäisyytenä on käytetty noin 30 m etäisyyttä,

joten voidaan katsoa, että kaivualueet ovat riittävän etäällä lisään-

tymis- ja levähdyspaikoista. Viitasammakkoselvityksen tehnyt suun-

nittelija on tehnyt lukuisia vastaavia kartoituksia. Kasvillisuusselvi-

tyksessä ei tehty kasvillisuuskarttaa, koska selvityksessä keskityttiin

kartoittamaan mahdollisia suojeltavia tai uhanalaisia lajeja. Tikkalan

kaavan luontoselvityksissä on käsitelty myös Mattilanjoen ja Rim-

minlammen aluetta.

Pohjois-Savon ELY-keskus: Pohjakynnys on matala ja siinä on ka-

lankulun mahdollistava alivirtaamauoma. Kiveys tehdään huolelli-

sesti siten, että uoman vesitys säilyy.

29 (52)

Jyväskylän kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen: Patajärven

päällysveden kokonaisfosforin pitoisuuksia kuvaajasta tai yksinker-

taista lineaarista mallia tarkasteltaessa voi saada kuvan, että pitoi-

suudet osoittaisivat laskevaa suuntausta pitkällä aikavälillä, kuten vi-

ranomainen esittää. Kun pitoisuuksien muutosta tarkastellaan vuo-

sien välisten keskilukujen vaihtelun tai esimerkiksi liukuvan keskiar-

von perusteella, trendiä ei voida havaita. Ajoittain päällysveden ke-

vätaikaiset pitoisuudet ovat kuitenkin olleet keskimääräistä tasoa

suurempia (v. 1977, 1982, 1994). Patajärven päällysveden (0-2m)

klorofyllipitoisuudet ovat niin ikään olleet ajoittain keskimääräistä

suurempia johtuen limalevän ajoittaisesta runsastumisesta. Pitkäai-

kaista trendiä ei kuitenkaan ole nähtävissä keskilukujen vaihtelua

tarkasteltaessa.

Hankesuunnitelman perusteella yliveden korkeus nousisi

ainoastaan 0,01 m ja keskimääräinen ylivedenkorkeus 0,04 m, toisin

kuin lausunnossa esitetään.

Viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkit-

tavat kohteet tulee jo luonnonsuojelulain perusteella rajata ruop-

paustoimien ulkopuolelle, mutta pienempialaiset ruoppaukset voi-

daan sallia ”lahdelmien” läheisten kiinteistöjen edustoilla virkistys-

käyttömahdollisuuksien parantamiseksi, kunhan ne ovat riittävän

kaukana viitasammakoiden kutupaikoista. Keskivedenkorkeuden

kohtuullisen noston myötä lajille aiheutuvat negatiiviset vaikutukset

jäävät todennäköisesti erittäin pieniksi. Kesän alivedenkorkeuksien

nostolla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia viitasammakolle.

Hankkeen tarkoituksena on nostaa kesäaikaisia alivedenkorkeuksia,

millä todennäköisesti parannetaan viitasammakon elinedellytyksiä,

sillä kudun jälkeen vedenkorkeuden tulisi matalilla alueilla pysyä riit-

tävän korkealla mätimunien kehittymisen ajan. Vedenkorkeuden

nostohankkeessa nostetaan alimpia vedenkorkeuksia ja muodoste-

taan myös lisää viitasammakoille soveltuvia lisääntymis- ja leväh-

dyspaikkoja vettyville matalille ranta-alueille. Viitasammakon tiede-

tään myös liikkuvan otollisissa olosuhteissa noin kilometrin säteellä

lisääntymispaikastaan. Vedenkorkeuden kohtuullisella nostolla ei

tämäkään huomioiden voida nähdä olevan haitallisia vaikutuksia vii-

tasammakkopopulaatiolle.

Keskivedenkorkeuden nosto ei kokonaan poista järven

matalia alueita, joilla esiintyy linnuston suosimia ilmaversokasvilli-

suusalueita. Keskivedenkorkeuden nostolla voi olla myös linnuston

tilaa hyödyttäviä vaikutuksia, kuten aiemmin on havaittu mm. Kante-

leenjärvellä, jossa umpeenkasvua ehkäisemällä entuudestaan ar-

vokkaan lintuvesikohteen linnusto monipuolistui aiemmasta. Tosin

on huomioitava, että Kanteleenjärvi on keskimääräisesti selvästi ma-

talampi järvi kuin Patajärvi.

Patajärven vedenkorkeus ei ole nykyisellään ”luonnonmu-

kaisella” tasolla. Järveen on kohdistunut aiempia hydrologis-

morfologisia muutoksia toisin kuin esitettiin. Muuratjärven pintaa

laskettiin vuonna 1891 noin 1 m, mikä alensi väistämättä myös Pa-

tajärven vedenpinnankorkeutta. Patajärven vedenkorkeuksia on

muutettu ihmisen toimesta myös 1900-luvulla.

Hankkeen tarkoituksena on säilyttää ja parantaa järven

ekologista tilaa pitkällä aikavälillä. Hankkeen perusteena ei ole kui-

30 (52)

tenkaan pelkästään järven ekologia. Tavoitteena on edistää ja lisätä

vesien virkistyskäyttöä, minkä myötä ranta-asukkaiden kiinnostus

ekologisen tilan säilyttämiseen todennäköisesti lisääntyy.

Keskivedenkorkeuden kohtuullisen noston ei yleisen ym-

päristöntutkimustiedon valossa nähdä heikentävän vedenlaatua tai

ekologista tilaa pidemmällä aikavälillä. Pikemminkin laatu voi paran-

tua esimerkiksi happitilanteen osalta, ja vedenkorkeuden nostoa

suositellaankin monin paikoin kunnostustoimenpiteeksi vesistöissä,

joiden pintaa tiedetään lasketun aiemmin ihmisperäisesti mm.

maankuivatuksen tarpeisiin. Yleisesti ottaen vedenpinnan nosto so-

veltuu kunnostusmenetelmäksi, kun mataluus on järvessä ongelmia

aiheuttava tekijä. Lieviä lyhytaikaisia vaikutuksia vedenlaatuun voi

olla kuitenkin nähtävissä.

ja ( ): Vettymisestä koituvat

menetykset on esitetty suunnitelmassa ja periaate arviomenetel-

mästä on esitetty vastineessa aiemmin. Mattilanjoen vedenkorkeus

ei muutu suunnitellusta padosta alavirtaan ja nousee ylävirrassa.

Pato on matala pohjakynnys, jossa on alivirtaamauoma ja josta kalat

ja soutuveneet pääsevät kulkemaan nykyisellä tavalla.

ja ( ): Hyödyt ja mene-

tykset on määritetty tavalla, jota on käytetty vastaavissa luvan saa-

neissa vedennostohankkeissa. Kohtuuttomia menetyksiä ei arvioida

syntyvän. Mittaukset ja laskelmat on tehty riittävällä tarkkuudella

asiantuntijan toimesta. Vedenkorkeusasteikon heikko kunto ja kor-

keustason muuttuminen huomioitiin laskelmissa ja käytetyissä ha-

vainnoissa. Vertailu havaituista ja lasketuista vedenkorkeuksista:

31 (52)

Suunnittelun yhteydessä kiinteistöllä tehdyn tilannearvion mukaan

saunarakennus on tulvavyöhykkeen yläreunalla. Täten saunaraken-

nukseen voidaan katsoa kohdistuvan tulvauhka, joka on tosin maltil-

linen. Varovaisuusperiaatteen vuoksi kohteeseen päädyttiin suosit-

telemaan saunan nostoa tai suojausta. Tarkempi nosto- tai suojaus-

suunnitelma tehdään asiantuntijan toimesta ja ottaen huomioon

muistuttajan kertomat tiedot, jos suojaukseen tai nostoon lupaeh-

doissa määrätään.

Jyväskylän kaupungin lupainsinöörin katselmuksessa jul-

kinen rakennusvalvonnan viranomainen arvioi ranta-alueelle raken-

nettujen kiinteistöjen paikka- ja lupatiedot. Näitä tietoja tarvitaan,

kun arvioidaan Patajärven suunnitellun vedenpinnan säätelyn vaiku-

tuksia kiinteistöihin ja mahdollisia korvausvelvoitteita. Muistiossa to-

detaan, että Jyväskylän kaupungin mittaustoimi on tarkistanut ranta-

saunan sokkelin korkeuslukeman ja kirjannut sokkelin korkeusase-

matiedoksi +92.20. Suunnitelman mukaan korkeinkin tulvaveden

korkeus padon rakentamisen jälkeen asettuu lukemaan +91.89 ja

keskimääräinen tulvavedenkorkeus lukemaan +91.40. Tulvavesi

laskee näistä lukemista noin 5 vrk hitaammin kuin ennen padon ra-

kentamista, mutta vedenpinta alenee joka tapauksessa ennuste-

käyrien mukaisesti ja tavoiteltu alin vedenpinta asettuu luke-

maan +90. Korkeinkaan oletettu keväinen tulvakorkeus ei yllä sau-

nan sokkeliin. Näistä lähtökohdista tullaan arvioimaan saunaraken-

nuksen suojauksen tai noston tarvetta.

Mattilanjoen ja Hangasojan kivet: Mattilanjoen vedenpinta

on ollut vuosikaudet niin matalalla, että ilman noita kiviäkin esim.

veneily on ollut täysin mahdotonta. Padon rakentaminen ja Mattilan-

joen perkaaminen poistaa nuo kivet ja sallii jälkeen veneellä liikku-

misen Patajärveltä Muuratjärvelle. Muistuttaja epäilee kivien aset-

tamisen vaikuttaneen Patajärven vedenpinnan korkeuden heitteleh-

timiseen. Syyt löytynevät muualta.

Muistuttaja on huolissaan Patalaiturin uimarannan tilan-

teesta: Alin vedenpinta on asettunut viime vuosina tasolle, mistä on

seurannut Patalaiturilla kesällä 2019 uintikielto lyhyemmän laiturin

päästä veden puuttumisen takia. Kesällä 2020 asia ratkaistiin niin,

että venevalkaman laiturilla jatkettiin uimalaituria, jolloin päästään

”siedettävälle vedenkorkeudelle” lapsia ajatellen.

32 (52)

ja ( ja P

): Vedenpinnan noston seurauksena alavaa ranta-

aluetta jää keskimääräisen vedenpinnan alapuolelle suunnitelmassa

esitetyllä tavalla. Maa-alueilla tapahtuu peruskuivatustason heikke-

nemistä eli vettymistä, jonka vuoksi yksittäisiä puita ja pajuja tulee

kuolemaan. Vastaavan tyyppisistä vedenpinnan nostohankkeista ei

ole raportoitu laajoja rantapuiden kuolemia. Aiemmista keskiveden-

korkeuden nostohankkeista saadut kokemukset ja tutkimustieto ei

tue olettamusta, että vesimäärän lisääntyminen Patajärven kaltai-

sessa järvessä heikentäisi veden laatua pidemmällä aikavälillä. Jos

rakennuksille esitetään korvausvaatimuksia, pitää rannanomistajan

hankkia päätöksentekoa varten rakennusvalvonnan asianmukaiset

lupa-asiakirjat sekä rakennusten korkeusasematiedot.

ja ( ): Patajärven

keskivedenpinnan nostaminen ei olennaisesti muuta jo havaittuja

tulvakorkeuksia. Niittäminen, vedenpinnan nosto tai mikään muu-

kaan toimenpide yksinään ei paranna tilannetta matalilla rannoilla.

Niitto yhdistettynä vedenpinnan nostoon ja ruoppaukseen tuottaa

selvästi paremman tuloksen ja täten niittäminen onkin suositeltavaa.

Niitto ei vaadi vesilain mukaista lupaa, joten sitä ei sisällytetty ha-

kemussuunnitelmaan.

( ,

ja ): Petäjävedentien etelä-

puolen peltojen käytännön kuivatustilanne ei olennaisesti muutu ve-

denpinnan noston vaikutuksesta. Alueen laskuojan pohjan korkeus

on korkeimmillaan noin N2000+90,99 m (kosteikkosuunnitelma 2015)

eli noin 2 cm matalammalla kuin suunniteltu keskivedenkorkeus.

Vettymislaskelma on kuitenkin tehty alimman mahdollisen kuivatus-

tason mukaisesti, joten alueelle on määritetty vettymiskorvaus. Kor-

vaus on määritetty samalla tavalla kaikille kiinteistöille ja menetel-

mällä, jota vastaavissa luvan saaneissa hankkeissa on käytetty.

Korvaus on täten kompensaatio muistuttajan määrittelemistä pelto-

jen käytön vaikeutumisesta. Jos peltoaloissa on virheitä tai muutok-

sia, nämä otetaan huomioon ennen korvausten maksamista, jos

kiinteistön omistaja tarkasti yksilöi virheellisen tai muuttuneen

maankäytön alueellaan.

ja ( ):

Muuratjärven vedenlaatuun ei hankkeella on olennaisia hetkellisiä

tai pitkäaikaisia vaikutuksia. Kaivutyön aikana joen vesi samenee

jonkin verran, mutta samentuminen loppuu varsin pian työn lopetta-

misen jälkeen. Kaivutöiden ajoittamisella pienen virtaaman aikaan

vähennetään samentumista. Patajärven ruoppauksista irtoava se-

dimentti laskeutuu suurimmaksi osaksi Patajärveen ja vain vähäinen

määrä kulkeutuu Muuratjärveen. Vähäinen samentuminen ei vaikuta

eliöstöön. Vastaavissa hankkeissa ei ole raportoitu pitkäaikaisia

haittavaikutuksia eliöstöön.

33 (52)

Muuratjärvestä tai Mattilanjoesta ei ole tiedossa jokihelmi-

simpukan esiintymisalueita. Muuratjärven eliöstöä ei ole muuten

selvitetty vähäisten odotettavissa olevien vesistövaikutusten vuoksi.

Hyönteisiä ei ole kartoitettu. Patajärvellä tai Mattilanjoessa

ei ole havaittu sellaisia vesiluonnon elinympäristöjä, joissa vaateliaat

hyönteislajit menestyisivät. Mattilanjoeen alueella ei läjitetä maata

arvokkaaksi todetulle maa-alueelle.

Muuratjärven alueelta ei ole tehty kasvillisuuskartoitusta

vähäisten odotettavissa olevien vesistövaikutusten vuoksi.

Pato mahdollistaa veneilyn ja kalan kulun. Padossa on ali-

virtaamauoma, johon virtaus keskittyy minimivirtaamilla.

ja ( ): Suunnittelun

yhteydessä kiinteistöllä tehdyn tilannearvion mukaan saunaraken-

nus on tulvavyöhykkeen yläreunalla. Täten saunarakennukseen voi-

daan katsoa kohdistuvan tulvauhka, joka on tosin maltillinen. Varo-

vaisuusperiaatteen vuoksi kohteeseen päädyttiin suosittelemaan

saunan nostoa. Tarkempi nosto- tai suojaussuunnitelma tehdään

asiantuntijan toimesta ja ottaen huomioon muistuttajan kertomat tie-

dot, jos suojaukseen tai nostoon lupaehdoissa määrätään. Lupa-

asioiden rinnalla on selvitettävä rakennusten korkeusasematiedot,

jotta voidaan arvioida mahdollisia haittoja kiinteistöille. Nämä tiedot

puuttuvat monelta kiinteistöltä. Kiinteistölle esitettiin myös toimenpi-

teitä rannan käytettävyyden parantamiseksi. Nämä toimenpiteet si-

joittunevat osaksi vesialueen omistajan alueelle, mutta tarkempi

suunnitelma tehdään, jos suojaustoimenpiteet lupaehdoissa määrä-

tään. Kiinteistö ei ulotu mittausten mukaan nykyiseen, eikä suunni-

teltuun vesirajaan, jolloin kiinteistön aluetta ei jää pysyvästi veden-

pinnan alapuolelle vesilain tarkoittamalla tavalla.

( ja

): Kiinteistöistä tehdyssä arviokirjassa on käytetty väärää ve-

denkorkeuden muutosta (MW+50). Suunniteltu muutos on tätä vä-

häisempi. Arviokirja täten liioittelee arvon alentumista. Suunnittelun

yhteydessä kyseisten kiinteistöjen rannat on mitattu ja niistä on tehty

arvio, joka perustuu yleisen oikeuskäytännön mukaisiin periaattei-

siin. Samoja periaatteita on käytetty tasapuolisesti koko järven alu-

eella.

Rannan puusto ei tule olennaisesti kärsimään vedenpin-

nan nostosta. Yksittäisiä puita ja pajuja tulee kuolemaan. Vastaavan

tyyppisistä vedenpinnan nostohankkeista ei ole raportoitu laajoja

rantapuiden kuolemia.

Aiemmista keskivedenkorkeuden nostoista saadut koke-

mukset ja tutkimustieto ei tue olettamusta, että vesimäärän lisään-

tyminen Patajärven kaltaisessa järvessä heikentäisi veden laatua

pidemmällä aikavälillä. Lyhytaikaisia vaikutuksia saattaa kuitenkin

ilmetä.

Keskivedenkorkeuden nostolla pyritään tyypillisesti nosta-

maan kesäaikaisia alimpia vedenkorkeuksia järven virkistyskäyttöä

edistäen ja umpeenkasvua ehkäisten. Kesäaikaisten vedenkorkeuk-

sien nosto voi vähentää myös viitasammakoiden kutualueiden kui-

vumisriskiä. Umpeenkasvun ehkäisemisellä ja hidastamisella voi

34 (52)

tutkimustiedon mukaan olla myös positiivisia vaikutuksia linnustolle.

Joissakin tapauksissa, jos rantaluhtia on hävinnyt, lintukannat ovat

saattaneet kärsiä. Keskivedenkorkeuden kohtuullisella nousulla ei

kuitenkaan välttämättä ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ranta-

luhtiin. Paikoin luhdat voivat kellua, jolloin vedenkorkeuden nosto ei

vaikuta niiden kosteusoloihin. Rantojen maassa kiinni olevien luhtien

kosteusolot voivat vedenkorkeuden noustessa lisääntyä. Luonnon-

kiertoon kuuluvat tulvat eivät hankkeen toteutuessa poistuisi, eivätkä

matalat lintujen suosimat alueet poistuisi, vaan osittain niitä muo-

dostuisi myös lisää. Järven pintaan on puututtu ja vesiolosuhteita

muutettu ihmisen toimesta vuodesta 1891 lähtien.

Talousvesikaivo voidaan tarvittaessa suojata tai siirtää.

Kiinteistön mittauksen yhteydessä kiinteistön omistaja ei esittänyt

huoltaan kaivon käytön vaarantumisesta. Osakaskunnan puheen-

johtaja kävi paikan päällä 9.7.2020 tutustumassa talousvesikaivoon.

Kaivo sijaitsee talolta järveen suuntautuvan harjanteen kärjessä, lä-

himmillään yli 13 metrin etäisyydellä 9.7.2020 vesirajasta. Kaivon

kannen korkeutta järven pinnankorkeudesta ei pystytty mittaamaan.

Kaivon sen hetkisen vedenpinnan korkeus betonisen kannen ala-

reunaan oli 185 cm. Asunta arvioi kaivon vedenpinnan olevan jär-

venpinnan tasolla.

( ): Muistuttajan

kiinteistölle on tehty vaikutusarvio yhtenevällä tavalla muiden kiin-

teistöjen kanssa. Voidaan arvioida, että muistuttajan esittämiä me-

netyksiä ei synny. Lisäksi hakija on vesilain mukaisesti vastuussa

mahdollisista ennalta arvaamattomista menetyksistä. Jyväskylän

kaupungin lupainsinööri suoritti muistuttajan ranta-alueella katsel-

muksen 30.4.2019. Paikka- ja lupatietoja tarvitaan, kun arvioidaan

Patajärven suunnitellun vedenpinnan säätelyn vaikutuksia kiinteis-

töihin ja mahdollisia korvausvelvoitteita.

Muistuttajan mainitsemalle kiinteistölle (

, omistaja mielipiteenjättäjän äiti

) on tehty vaikutusarvio yhtenevällä tavalla muiden kiinteis-

töjen kanssa. Voidaan arvioida, että muistuttajan esittämiä mene-

tyksiä ei synny. Lisäksi hakija on vesilain mukaisesti vastuussa

mahdollisista ennalta arvaamattomista menetyksistä. Jyväskylän

kaupungin lupainsinööri suoritti muistuttajan ranta-alueella katsel-

muksen 30.4.2019. Paikka- ja lupatietoja tarvitaan, kun arvioidaan

Patajärven suunnitellun vedenpinnan säätelyn vaikutuksia kiinteis-

töihin ja mahdollisia korvausvelvoitteita.

Muistuttaja huomauttaa kivistä, joilla on yritetty padota

Mattilanjokea ja Hangaspuroa. Mattilanjoen vedenpinta on ollut vuo-

sikaudet niin matalalla, että ilman noita kiviäkin esim. veneily on ollut

mahdotonta. Padon rakentaminen ja Mattilanjoen perkaaminen pois-

taa kivet ja sallii jälleen veneellä liikkumisen Patajärveltä Muuratjär-

velle.

: Hakemuksen valmistelua ja tiedottamista kuvataan

yllä yhteisessä osiossa.

35 (52)

: Faktoja löytyy yhteisestä vastauksesta.

: Tikkalan osayleiskaavassa nähdään alueen vesis-

töllä, keskeisenä Patajärvi, nimenomaan virkistysarvoa asukkaille

kalastuksen, veneilyn, uimisen ja rantamaisemankin kannalta.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Luparatkaisu

Aluehallintovirasto myöntää Muuramen osakaskunnalle luvan Patajär-

ven keskivedenkorkeuden nostamiseen rakentamalla pohjapato Matti-

lanjokeen ja Mattilanjoen perkaamiseen. Aluehallintovirasto myöntää

osin muutettuna luvan Patajärven ja Muuratjärven kunnostamiseen

ruoppaamalla. Muutokset ja rajaukset on esitetty lupamääräyksissä. Lu-

pa on voimassa toistaiseksi.

Hankkeen toimenpiteiden toteuttamista ei saa aloittaa ennen kuin

maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset suunnitelluille toi-

menpiteille on varmistettu.

Muuramen osakaskunta saa tällä päätöksellä pysyvän käyttöoikeuden

toisten omistamiin ja hanketta varten tarvittaviin keskiveden alle jääviin

21 952 m2 suuruisiin alueisiin (liite 2). Yhteensä vesialueeksi muuttuu 53

148 m2 suuruinen alue. Hakijalla on tarvittava pysyvä käyttöoikeus poh-

japadon rakentamista varten tarvittavaan noin 400 m2 suuruiseen maa-

alueeseen Jyväskylän kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen

179-433-10-132 ja 179-433-8-317 maa-alueista.

Vesilain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu Patajärven keskivedenkorkeuden

mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka ennen hankkeen toteut-

tamista on arviolta korkeudella N2000 +90,68 m, saadaan rakennettavalla

pohjapadolla nostaa korkeudelle N2000 + 91,01 m.

Aluehallintovirasto määrää luvan saajan maksamaan korvauksia lupa-

määräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Hankkeesta ja sitä varten myönne-

tystä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mu-

kaan korvattavaa edunmenetystä.

Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen seuraavien ruoppausten ja kai-

vualueiden osalta: 4, 9, 15, 17 ja 28 lukuun ottamatta kiinteistön 179-

433-104-12 edustaa (Ruoppauskartta, piirustuksen nro 04-00,

17.12.2018).

Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen seuraavien läjitysalueiden osal-

ta: 8, 18, 19, 20, 30, 31, 32, 36, 39, 42, 44, 45, 46, 47, 49, 50 ja 51. Hy-

väksyttyjen läjityspaikkojen lisäksi massoja saa läjittää peltoalueelle

maanomistajan luvalla.

Rajatut kohteet on kuvattu yksityiskohtaisesti perusteluosiossa.

36 (52)

Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupa-

määräyksiä.

Lupamääräykset

1. Hakijan tulee aloitusilmoituksen yhteydessä toimittaa Keski-Suomen

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ja Jyväs-

kylän kaupungin vesilain valvontaviranomaiselle:

a. Työsuunnitelma sekä yksityiskohtainen luettelo hyväksytyistä

ja toteutettavista ruoppauskohteista, massamääristä ja läji-

tyspaikoista sekä kunkin ruopattavan rantakiinteistön omista-

jan kirjallinen suostumus toteutukselle.

b. Selvitys, jolla on tarkistettu, että Mattilanjoen toimenpidealu-

eilla ei sijaitse saukon lisääntymis- tai levähdyspaikkaa.

c. Myös maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisen mai-

sematyöluvan tarve tulee selvittää ennen hanketoimiin ryh-

tymistä. Mikäli lupa tarvitaan, ei luvan piiriin kuuluvia toimia

saa aloittaa ilman myönteistä lupapäätöstä.

d. Selvitys, jossa kuvataan kaivualueiden nro 24, 25, 26 ja 29

(Ruoppauskartta, piirustuksen nro 04-00, 17.12.2018) luon-

nonarvot.

Rakenteet ja niiden käyttö

Pato

2. Mattilanjokeen rakennettava pohjapato toteutetaan hakemuksen liit-

teenä olevan 10.8.2018 päivätyn suunnitelman 0101_pato mukai-

sesti ja suunnitelman osoittamaan paikkaan yhteiselle vesialueelle

179-876-22-1 ja kiinteistöjen 179-433-10-132 ja

179-433-8-317 alueille.

Pato tehdään moreenista. Patoon asennetaan tiivistysydin kylläste-

tystä puusta, korkeapainelaminaatista tai teräksestä tai vastaavasta

materiaalista. Moreeni peitetään suodatinkankaalla N3 ja pato ver-

hoillaan noin 50..250 mm kiviaineksella. Määräävän kynnyksen tu-

lee olla tiivistysytimen harja.

Padon virtauskynnyksen leveys on 20 m ja kynnyksen korkeus N2000

+91,10 m. Patoon rakennetaan 12,0 m leveä kynnys tasoon

N2000+90,95 m ja kynnyksen keskelle loivan v:n muotoinen alivirtaa-

ma-aukko, jonka leveys on 2,00 m ja alimman kohdan korkeus N2000

+90,60 m. Padon harjan leveys virtauksen suunnassa on 4,00 m.

Padon yläpuolinen luiska tulee tehdä kaltevuuteen 1:3 ja alapuoli-

nen luiska kaltevuuteen 1:10. Alapuoliseen luiskaan keskelle muo-

toillaan matalampi kohta alivirtaamalle.

Pohjapato on tehtävä siten, että ylivedenkorkeus ei ylitä tasoa

N2000 +91,89 m, eikä keskimääräinen ylivedenkorkeus tasoa

N2000 +91,40 m, ja kalankulku on turvattu kaikissa tilanteissa.

Ruoppaukset ja läjitykset

37 (52)

3. Luvan saaja saa ruopata korkeintaan 65 000 m3ktr 17.12.2018 päi-

vätyn ruoppauskartan (Ruoppauskartta, piirustuksen nro 04-00,

17.12.2018) mukaisilta alueilta 1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 13, 14,

16, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 28 kiinteistön 179-433-104-12

edustalta, 29, 30, 31 ja 32 työsuunnitelman ja siihen liitettyjen ranta-

kiinteistöjen omistajien suostumusten mukaisesti. Natura-alueen lä-

heisyyteen ja Tikkalan osayleiskaavassa erityisiä ympäristöarvoja

osoittavalle MY-alueelle sijoittuvalla kaivualueella 11 ruoppauksen

saa toteuttaa enintään uuteen keskivedenkorkeuteen. Ruoppaukset

on tehtävä ennen Patajärven vedenpinnan nostoa. Ruoppaukset tu-

lee toteuttaa yhden 1.10.-31.3. jakson aikana.

Ruoppauksia ja läjityksiä ei saa toteuttaa viitasammakkoselvitykses-

sä havaittujen esiintymispaikkojen lisääntymis- ja levähdysalueilla.

Ruoppauksista syntyvät massat tulee läjittää ensisijaisesti peltoalu-

eille (Patajärven kunnostus, läjitysaluekartat, Ympäristötekniikan in-

sinööritoimisto Jami Aho, 2018). Läjitykset toteutetaan maanomista-

jien kanssa sovituille maa-alueille 1, 2, 3, 4, 5, 6, 15, 17 länsiosaan,

21, 22, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 33, 34, 38 ja 41 siten, etteivät kaivu-

massat pääse missään olosuhteissa valumaan takaisin vesistöön.

Läjitysalueilla 6, 15, 21, 24, 25, 26, 27, 28 ja 29 läjitystä ei saa tehdä

vesijättöalueille eikä uuden keskivedenpinnan- tai tulvatason ala-

puolelle. Läjitysmassat tulee peittää suodatinkankaalla ja karkealla

maalajilla (läjitysalueella 26 koskee vain ranta-aluetta). Läjitysalueil-

la 1, 2, 5 ja 38 tulee jättää Heinäojaan ja Lahnalammesta virtaavaan

puroon riittävän leveät suojakaistat. Läjitysalueella 17 läjitys tulee

tehdä suunnitellun läjitysalueen länsiosiin riittävälle etäisyydelle Mat-

tilanjoesta.

Mattilanjoen ja Rimminlammen perkaus ja niitot

4. Mattilanjoen yläosan perkaus (Ruoppauskohteen leikkaus R23, pii-

rustuksen nro 05-23, Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho,

10.8.2018), niitot ja Rimminlammen uoman siivousperkaus tulee

tarvittaessa toteuttaa ennen Mattilanjoen pohjapadon rakentamista

ja Patajärven keskivedenpinnan nostoa. Rimminlammessa tehtävät

toimenpiteet tulee rajoittaa Mattilanjoen uomaan.

Niitosta ja siivousperkauksesta syntyvät massat on sijoitettava hai-

tattomasti maanomistajien kanssa sovituille ja luparatkaisun mukai-

sille läjitysalueille, joita koskee lupamääräys 3.

Töiden suorittaminen

5. Työt ja toimenpiteet on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti si-

ten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle sekä lintu-

jen pesinnälle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä.

Töitä ei saa tehdä virkistyskäyttöaikaan tai lintujen pesimäaikaan

1.4.–30.9. Tarpeetonta veden samentumista on vältettävä.

38 (52)

6. Luvan saajan on selvitettävä alueella mahdollisesti olevat johdot ja

kaapelit. Työt on toteutettava näitä vaurioittamatta.

7. Mikäli liete poistetaan imuruoppaamalla, ruoppausmassoille on ra-

kennettava riittävän suuri pengerretty läjitysalue, jotta ruoppausliete

ei valu takaisin vesistöön.

8. Ruoppausmassat tulee maisemoida ympäristöön sopivalla tavalla.

9. Töiden päätyttyä alueet on siistittävä ja rakennuspaikat saatettava

asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

Kunnossapito

10. Pohjapadon kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti.

Hankkeen rakenteiden kunnossapito kuuluu luvan saajalle. Hakijalla

on pysyvä käyttöoikeus työmaatiealueeseen pohjapadolle.

Korvaukset

11. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmene-

vä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.

12. Luvan saajan on maksettava kertakaikkisena korvauksena hank-

keesta aiheutuvista edunmenetyksistä maa-alueiden muuttumisesta

vesialueiksi ja vettymisestä aiheutuvista haitoista yhteensä 13 748 €

liitteessä 3 mukaisesti.

Aluehallintovirasto ei ota korvauksissa huomioon hakijan esittämää

joidenkin kiinteistöjen virkistyskäyttöarvon paranemisesta, vaan

määrää korvauksen maksettavaksi kokonaishaittojen suuruisena.

Luvan saajan tulee teettää hyvissä ajoin riippumattomaton ulkopuo-

linen arviointi hankkeeseen suostumuksensa antamatta jättäneiden

mökkikiinteistöjen tonttimaan hankkeen seurauksena menetettävän

rantapuuston arvosta. Puusto tulee korvata kiinteistön omistajille ar-

vion mukaisesti. Mikäli korvauksen suuruudesta ei päästä yhteis-

ymmärrykseen, niin luvan haltijan tulee hakemuksella laittaa asia

ratkaistavaksi aluehallintovirastoon. Rantapuuston korvaus tulee

maksaa, kun siitä on sovittu tai se on lainvoimaisesti ratkaistu.

Muut korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä ja viimeis-

tään vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kor-

vauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lu-

kien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain

mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

13. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä

ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukai-

sesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä

vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehal-

lintovirastosta.

39 (52)

Tarkkailu

14. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Patajärven tilaan

ja veden korkeuteen hakemuksen selostuksessa esitetyn tarkkailu-

suunnitelman mukaisesti alla esitetysti tarkennettuna. Tarkkailu on

aloitettava ennen toimenpiteiden toteuttamisen aloittamista.

Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Patajärven ve-

denkorkeuksiin seuraavasti: Tarkkailua varten Patajärvessä ja poh-

japadon läheisyydessä ylävirran puolella ja helppokulkuisessa pai-

kassa tulee olla kiinteästi asennetut asteikot. Asteikkoihin tulee nä-

kyvästi merkitä korkeudet HW N2000+91,89 m ja MHW N2000+91,40

m. Vedenpinnan ollessa suunnitellun keskiyliveden (N2000+91,40 m)

yläpuolella, tulee vedenkorkeutta tarkkailla kerran viikossa ja muuna

aikana 2 viikon välein. Patajärven vedenpinnan korkeuksia tarkkail-

laan 5 vuoden ajan.

Luvan saajan tulee pohjapadon purkautumiskäyrän määrittämiseksi

suorittaa riittävästi useita vedenkorkeus- ja virtaamamittauksia, eri-

laisissa virtaamatilanteissa, etenkin suurilla virtaamilla.

Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Patajärven ve-

denlaatuun seuraavasti: Tehtäessä samentumista aiheuttavia töitä

tulee Patajärven sekä Mattilanjoen veden laatua seurata päivittäin

silmämääräisesti ja Patajärvestä näytteenotolla kerran viikossa sa-

mentumisen ajan. Patajärvestä vesinäytteet otetaan yhtenä vuonna

ennen kunnostusta ja yhtenä vuonna kunnostuksen toteuttamisen

jälkeen. Näytteet otetaan Patajärvestä olemassa olevasta veden-

laadun tarkkailupisteestä heinä-elokuun aikana ja loka-maaliskuun

aikana. Näytteistä analysoidaan: sameus, väri, lämpötila, happi,

happi-%, alkaliniteetti, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyp-

pi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, pH, kiintoaine,

sähkönjohtavuus ja rauta. Järven pintakerroksesta mitataan lisäksi

a-klorofylli.

Tarkkailu voidaan yhdistää muihin alueen tarkkailuihin tai hyödyntää

muiden tarkkailujen tuloksia. Tarkkailusuunnitelman muutoksista ja

analyysivalikoimasta voidaan sopia Keski-Suomen ELY-keskuksen

vesilain valvontaviranomaisen kanssa. Keski-Suomen ELY-keskus

voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa.

15. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kiinteistöllä Le-

poranta sijaitsevan kaivon vedenkorkeuteen ja -laatuun, mikäli kai-

von omistaja antaa siihen suostumuksensa. Tarkkailu aloitetaan en-

nen hankkeen toteuttamista kirjaamalla vedenpinnan korkeustieto

sekä ottamalla vesinäyte, josta määritetään koliformiset bakteerit,

väri, sameus ja CODMn. Hankkeen toteuttamisen jälkeen uuden kes-

kivedenpinnan korkeuden tilanteessa tarkistetaan kaivon vedenkor-

keustieto sekä otetaan vesinäyte, josta tehdään yllä määrätyt ana-

lyysit.

40 (52)

16. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskuksen

vesilain valvontaviranomaiselle ja Jyväskylän kaupungin ympäris-

tönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös

asianosaisille. Kiinteistön Leporanta kaivon tarkkailutulokset toimite-

taan myös kyseisen kiinteistön omistajalle.

Töiden aloittaminen ja toteuttaminen

17. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä viiden vuoden kuluessa ja

hanke on toteutettava olennaisilta osin 10 vuoden kuluessa siitä lu-

kien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja

myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat.

Ilmoitukset

18. Töiden aloittamisesta on 30 päivää etukäteen ilmoitettava kirjallisesti

Keski-Suomen ELY-keskuksen vesilain valvontaviranomaiselle ym-

päristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Jyväskylän kaupungin ym-

päristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asi-

anomaisille maanomistajille. Mikäli työt ajoittuvat useammalle vuo-

delle, tehdään ilmoitus kunakin vuonna erikseen.

19. Hankkeen ruoppausten ja läjitysten valmistumisesta sekä pohjapa-

don käyttöönotosta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti

aluehallintovirastolle, Keski-Suomen ELY-keskuksen vesilain val-

vontaviranomaiselle ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä

Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Hankkeen tarkoitus

Hanke on tarpeen Patajärven virkistyskäyttömahdollisuuksien paranta-

miseksi. Vedenpinnan nostaminen ja ruoppaukset lisäävät vesisyvyyttä

sekä hidastavat vesialueen umpeenkasvua. Toimenpiteet parantavat

Patajärven pääosan rantakiinteistöjen virkistyskäyttöolosuhteita.

Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeen tavoitteiden kannalta ei ole

välttämätöntä toteuttaa ruoppauksia kaivualueilla 4, 9, 15, 17 ja 28. Kai-

vualueen 4 toteuttaminen edellyttäisi lisäksi maa-alueen kaivamista kiin-

teistöllä, jolta hankkeeseen ei ole saatu suostumusta. Pysyvästi maa-

alueeksi muuttuneen alueen kaivaminen ei ole vesilain tarkoittamaa

ruoppaamista. Suostumusta hankkeeseen ei myöskään ole kaivualueen

17 rantakiinteistöltä eikä kaikilta osin kaivualueen 28 rantakiinteistöiltä.

Ilmakuvatarkastelun perusteella kaivualueet 17 ja 28, lukuun ottamatta

kiinteistön 179-433-104-12 edustaa, on potentiaalisesti luonnon moni-

muotoisuuden kannalta merkityksellistä rantaluhtaa. Kaivualueen 28

osalta virkistyskäytön kannalta oleellinen hyöty näyttäisi myös rajautu-

van rantakiinteistön 179-433-104-12 edustalle. Kaivualueet 9 ja 15 sijoit-

tuvat linnustoselvityksestä päätellen linnustollisesti arvokkaille alueille.

41 (52)

Kaivualueella 9 keskivedenpinnan nosto helpottaa veneilyä sekä paran-

taa virtaustilavuutta. Kaivualueiden 15 ja 17 ruoppaus tai kaivualueen

28 ruoppaus kokonaisuudessaan ei karttatarkastelun perusteella ole vir-

kistyskäytönkään kannalta oleellista.

Kaivualueiden vähenemisen seurauksena myös läjitysalueita tarvitaan

suunniteltua vähemmän (Patajärven kunnostus, läjitysaluekartat, Ympä-

ristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho, 2018). Peltoalueille läjittämi-

nen on ennalta arvioiden vaikutuksiltaan vähäisintä maisemallisesti ja

alueiden sijoittuessa pääosin vesistöistä muita läjitysalueita etäämmälle.

Aluehallintovirasto pitää tarpeettomana toteuttaa läjityksiä suunnitelluille

alueille 8 ja 18, koska haitattomampia läjitysalueita on tarjolla. Läjitys-

alueet 8 ja 18 näyttävät sijoittuvan hiekka- tai sorakuoppaan, jonka lähi-

alueelle sijoittuu pohjavesialueen rajaus. Läjitysalueiden 16 ja 36 osalta

ei ole maanomistajan suostumusta hankkeelle. Samoin läjitysalueen 20

järjestäytymättömän osakaskunnan osalta oli vain muutaman yksittäisen

osakkaan suostumus, minkä ei voi katsoa edustavan koko osakaskun-

taa. Mattilanjoen ranta-alueille ja Rimminlammelle tai sen vesijätölle

suunnitellut läjitykset (19, 30, 31, 32, 39, 42, 44, 45, 46, 47, 49, 50 ja 51)

tulee toteuttaa vesistön ja luontoarvojen kannalta haitattomampiin paik-

koihin. Tikkalan luontoselvityksen (Ihantola 2003) mukaan Rimminlampi

ja Mattilanjoki lukeutuvat Tikkalan alueen merkittävimpiin luontokohtei-

siin, jolla on merkittäviä luontoarvoja. Alue saattaa myös kuulua saukon

elinpiiriin.

Hankkeesta saatava hyöty

Hankkeen merkittävin hyöty on vesistön virkistyskäyttöarvon paranemi-

nen kesänaikaisten alimpien vedenkorkeuksien noustessa. Hankkeella

on myös välillisiä vaikutuksia kiinteistöjen arvon nousuun. Hakija arvioi

hankkeen rahalliseksi hyödyksi laskennallisen kiinteistöjen virkistyskäyt-

töarvon muutoksen 138 880 €. Hankkeen hyödyt ovat lähinnä aineetto-

mia ja niiden arvoa on vaikea mitata rahamääräisesti.

Hankkeesta aiheutuvat menetykset

Hankkeesta aiheutuu menetyksiä veden alle jäävistä alueista sekä pit-

käaikaista haittaa alueiden vettymisestä. Hankkeesta aiheutuvina hait-

toina onkin otettu huomioon maa-alueiden jääminen pysyvästi veden al-

le ja vettymisvyöhykkeen nousu nykyistä ylemmäs. Veden alle jäävää

joutomaata on 5,1 ha, metsää 0,1 ha ja tonttimaata 1483 m2. Veden alle

jäävien alueiden arvon muutokseksi hakija on laskenut yhteensä 17 566

€. Vettyvää joutomaata on 21,4 ha, metsää 19,0 ha ja peltoa 5,4 ha, joi-

den arvonmuutokseksi hakija esittää yhteensä 17 710 €.

Haitat on määrätty korvattaviksi rantakiinteistön omistajille, jotka eivät

ole antaneet suostumusta hankkeelle. Tilakohtaisissa haitta-arvioissa

veden alle jäävien alueiden maankäyttömuodon mukainen yksikköhinta

on huomioitu puolitoistakertaisena. Aluehallintovirasto hyväksyy hake-

mussuunnitelmassa esitetyt korvausperusteet vedenpinnan alle pysy-

västi jäävien maa-alueiden ja maa-alueen vettymisestä aiheutuvista hai-

toista.

42 (52)

Hakija on esittänyt, että haittaa kärsivien kiinteistöjen osalta huomioitai-

siin korvauksessa hankkeen aiheuttamat kiinteistökohtaiset hyödyt.

Aluehallintovirasto toteaa, että haittaa kärsivien kiinteistöjen haitat on

korvattava vesilaissa säädetyllä tavalla, ilman arvioitujen hyötyjen huo-

mioimista. Vesilain mukaan lupaviranmainen voi vedennostohankkeissa

velvoittaa (VL 6 luku 8 §) yksityistä hyötyä saavan osallistumaan hank-

keen toteuttamiskustannuksiin. Osallistamisesta tulee kuitenkin tehdä

erillinen hakemus, jollaista ei tässä hankkeessa ole tehty.

Käyttöoikeuksien myöntäminen

Lupa keskivedenkorkeuden nostamiseen voidaan myöntää kannatus-

edellytyksen perusteella, sillä luvan saajalla on kirjalliset suostumukset

vähintään kolmeen neljäsosaan pysyvästi veden alle jäävien maa-

alueiden omistajilta. Luvan saaja myös omistaa noin 60 % veden alle

jäävistä alueista. Luvan saaja saa käyttöoikeuden veden alle jäävään

maa-alueeseen lupapäätöksen yhteydessä, kun luvan myöntämisedelly-

tykset täyttyvät.

Luvan saajalla on kirjallinen suostumus pohjapadon rakenteita varten

tarvittavaan maa-alueeseen, ja hakija omistaa padon alle jäävän vesi-

alueen. Hakija omistaa osin hanketta varten tarvittavan vesialueen.

(179-893-1-1) osalta hakijalla on suostumus kes-

kimääräisen vedenkorkeuden nostoon.

Niiden osalta, jotka eivät ole suostumustaan luvan saajalle antaneet,

voidaan hanketta varten tarvittavat käyttöoikeudet myöntää vesilain

(587/2011) 2 luvun 13 §:n 2 momentin nojalla. Tästä myönnetystä pysy-

västä käyttöoikeudesta aiheutuu vesilain mukaan korvattavaa edunme-

netystä kyseisten kiinteistöjen omistajille. Korvattava edunmenetys on

arvioitu lupamääräyksessä 12.

Natura, luonnonarvot ja vesienhoitosuunnitelma

Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä hankealueen lähei-

syyteen sijoittuvan Natura-verkostoon kuuluvan kohteen Särkijärven

metsä - Myllyvuori (F10900096) Myllyvuoren osa-alueen luonnonarvoja,

sillä hankkeen toimenpiteet tai niiden vaikutukset eivät kohdistu Natura-

alueeseen.

Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2016–2021

mukaan Patajärven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Keski-

Suomen ELY-keskuksen lausunnossaan esittämän arvion mukaan

hankkeella ei ole vaikutuksia järven ekologiseen tai kemialliseen tilaan.

Keski-Suomen ELY-keskus ei myöskään arvioi hankkeesta olevan vai-

kutuksia vedenhankintaa varten tärkeälle Tikkalan pohjavesialueelle.

Aluehallintovirasto arvioi, että hanke ei vaikuta haitallisesti järven tai

pohjavesialueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Ruoppaukset kuitenkin aiheuttanevat veden samentumista ja ravinnepi-

toisuuksien kohoamista lyhytaikaisesti Patajärvessä ja Mattilanjoessa.

Haittoja vähennetään pyrkimällä tekemään työt mahdollisuuksien mu-

43 (52)

kaan alhaisen vedenkorkeuden aikana tärkeimmän virkistyskäyttöajan

ulkopuolella.

Hankkeen luvanmukainen toteuttaminen ei ennalta arvioiden vaikuta

haitallisesti Patajärven alapuolisen Muuratjärven veden laatuun, virtaa-

maan, kalastoon tai kalastukseen. Ruoppausten aikana Muuratjärveen

Patajärvestä Mattilanjoen kautta laskeva vesi voi olla tavanomaista sa-

meampaa, mutta haitta on lyhytaikainen.

Ruoppaukset ja vedenpinnan nosto vaikuttanevat linnuston arvokkaim-

piin pesimä- ja levähdysalueisiin, koska ilmaversoiskasvillisuuden vallit-

semat matalat ranta-alueet ovat todennäköisesti lajistolle tärkeimpiä

suoja- ja lisääntymispaikkoja. Vaikutusten lieventämiseksi ruoppauksia

rajattiin pois linnuston kannalta arvokkaimmiksi arvioiduilta alueilta.

Keskivedenkorkeuden nostamisen 0,33 metrillä voidaan myös katsoa

vakauttavan järven olosuhteita etenkin rannan läheisyydessä pesivien

lintujen osalta vedenkorkeuksien vaihtelun pienentyessä. Tilapäisellä

veden laadun muutoksella ruoppausten seurauksena ei arvioida olevan

vaikutusta linnustoon.

Hankkeessa toteutetun viitasammakkokartoituksen mukaan hankealu-

eella esiintyy viitasammakkoa. Viitasammakko on luontodirektiivin IV la-

ji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentämi-

nen on kielletty. Viitasammakon havaitut esiintymispaikat jäävät ruop-

pausten kaivualueiden ulkopuolelle. Rupan kohdalla esiintymispaikat li-

säksi sijoittuvat lahdelman vastakkaiselle puolelle suhteessa kaivualuei-

siin, joista yksi jää luparatkaisun mukaisesti toteutumatta. Lisäksi vii-

tasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi on an-

nettu määräys lupamääräyksessä 3. Hakemussuunnitelma ja lupamää-

räys huomioiden hanke voidaan toteuttaa siten, että se ei hävitä tai hei-

kennä viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, eikä luonnon-

suojelulaki siten tältä osin estä hankkeen toteuttamista.

Mattilanjoessa on esiintynyt saukko Tikkalan luontoselvityksen (Ihantola,

2003) mukaan. Myös saadun muistutuksen perusteella alueella on ha-

vaittu saukkoja. Saukko on luontodirektiivin IV laji, jonka lisääntymis- ja

levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Vesistöjärjestelyt, jois-

sa uomaa perataan, rantoja pengerretään tai niiden kasvillisuutta poiste-

taan, heikentävät saukon lisääntymis- ja levähdyspaikkaa (Suomen ym-

päristö 1 | 2017). Tämän vuoksi hankkeen luparatkaisussa edellytetään

varmistamaan luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset suunnitelluille

toimenpiteille ja lupamääräykseen 1 on liitetty selvitysvelvollisuus sau-

kon lisääntymis- tai levähdyspaikkojen selvittämiseksi Mattilanjokeen

kohdistuvien toimenpiteiden osalta.

Hanke ei luparatkaisu ja lupamääräykset huomioiden ole ristiriidassa

alueen maankäytön suunnittelun kanssa. Tikkalan osayleiskaavan eri-

tyisiä ympäristöarvoja osoittavat MY-alueet on huomioitu luparatkaisus-

sa ja lupamääräyksessä 1. Vedenkorkeuden nostaminen sekä ruop-

paukset läjityksineen voivat muuttaa jonkin verran alueen maisemaku-

vaa. Tämän muutoksen minimoimiseksi lupamääräyksen 3 mukaan kai-

vumassat läjitetään ensisijaisesti peltoalueille.

44 (52)

Intressivertailu

Hankkeesta voidaan katsoa olevan yleistä hyötyä järven virkistyskäyt-

tömahdollisuuksien parantumisen myötä. Keskimääräisen alivedenkor-

keuden ja alivedenkorkeuden nousu 0,46-0,47 m parantaa uintimahdol-

lisuuksia ja hidastaa matalimpien rantojen umpeenkasvua sekä helpot-

taa veneilyä kyseisillä kiinteistöillä. Hankkeella on myös välillisiä vaiku-

tuksia useimpien kiinteistöjen arvon nousuun.

Yleiselle edulle hankkeesta aiheutuu väliaikaista haittaa ruoppauksista

johtuvasta veden samentumisesta. Haittaa pyritään lieventämään ajoit-

tamalla ruoppaaminen virkistyskäyttökauden ulkopuolelle.

Laskennallinen kiinteistöjen virkistyskäyttöarvon muutos eli hankkeen

rahallinen hyöty on hakijan arvion mukaan 138 880 €, ja menetykset ve-

den alle jäävien tai vettyvien alueiden seurauksena 35 276 €.

Hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatavaa hyötyä voidaan pitää

huomattavana verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin me-

netyksiin.

Hankkeen rajaaminen

Aluehallintovirasto on rajannut ruoppauskohteista pois luonto- ja linnus-

toarvoiltaan tärkeimpiä rantaluhtakohteita, joiden sijainti ei ole virkistys-

käyttöarvojen parantamisen kannalta olennainen. Lisäksi aluehallintovi-

rasto on rajannut pois ruopattavaksi esitetyn alueen, joka olisi edellyttä-

nyt maa-alueen kaivamista.

Lupamääräykset

Luvan saajan noudatettavaksi on annettu määräykset työn huolellisesta

suorittamisesta sekä yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta.

Virkistyskäyttöön tarkoitettujen rantakiinteistöjen edustoille suunniteltu-

jen ruoppausten tarkoitus on kunkin kiinteistön virkistyskäyttöarvon pa-

rantaminen, joka toteutetaan vedennostohankkeen yhteydessä. Tästä

syystä niiden toteutus määrätään vielä varmistamaan kiinteistöjen omis-

tajilta aloitusilmoituksen yhteydessä tehtävän työsuunnitelman yhtey-

dessä. Mikäli kiinteistön omistaja ei tuolloin halua ruoppausta toteutetta-

vaksi, jätetään ruoppauskohde toteuttamatta.

Lupamääräyksillä varmistetaan, että Mattilanjoen pohjapadon rakenta-

misesta, Patajärven keskivedenkorkeuden nostamisesta ja Patajärven

sekä Mattilanjoen ruoppauksista sekä niihin liittyvistä läjityksistä ei ai-

heudu luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikko-

jen hävittämistä tai heikentämistä tai vältettävissä olevaa haittaa ranta-

kiinteistöille, vesistön käytölle, vesiluonnolle, linnustolle tai maisemalle.

Hankkeelle suostumuksensa antaneet rantakiinteistöjen ja vesialueiden

omistajat ovat suostumuksen yhteydessä ilmoittaneet, että hankkeesta

45 (52)

mahdollisesti aiheutuvista edunmenetyksistä ei vaadita korvauksia.

Keksivedenpinnan nostamisesta aiheutuva haitta on määrätty korvatta-

vaksi kiinteistöille, joiden omistajat eivät ole antaneet suostumustaan

hankkeen toteuttamiseen. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalle

on annettu määräys.

Vedenpinnankorkeuden ja vedenlaadun sekä erään kiinteistön kaivon

tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että hankkeesta ei ai-

heudu luvan ja suunnitelman vastaisia vaikutuksia. Muilta osin lupamää-

räykset työn toteutuksesta, kunnossapidosta, tarkkailusta ja ilmoituksis-

ta vastaavat yleisiä vesirakentamisen määräyksiä.

Kalatalousvelvoite ja -maksu

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Järvi-

Suomen kalatalouspalvelujen lausunnon mukaan kalataloudellisen tark-

kailun tai kompensaation määrääminen ole tarpeen.

Sovelletut säännökset

Vesilain (587/2011) 2 luvun 12 § ja 13 §, 3 luvun 4 §:n 1 momentin 1)

kohta kohta, 5 §, 6 §, 7 §, 8 §, 10 §, 11 §, 14 § ja 18 §, 6 luvun 3 §, 4 §,

5 § ja 6 §, 13 luvun 7, 9, 11, 16 ja 17 §

Korkolain 4 ja 12 §

Luonnonsuojelulain 49 ja 65 §

Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen

Aluehallintovirasto ottaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimuk-

set huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä 2, 3 ja 5 ilmenevällä

tavalla. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Järvi-Suomen kalatalouspalvelujen lausunto on huomioitu lupamää-

räyksessä 2 sekä jättämällä määräämättä kalataloudellista tarkkailua tai

kompensaatiota. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviran-

omaisen lausunto on huomioitu luparatkaisusta sekä lupamääräyksestä

3 ilmenevällä tavalla.

ja muistutuksen johdosta aluehallintovirasto to-

teaa, että kiinteistölle on määrätty korvaus veden al-

le jäävistä ja vettyvistä alueista.

ja muistutuksen johdosta aluehallintovirasto to-

teaa, että kiinteistölle on määrätty korvaus ve-

den alle jäävistä ja vettyvistä alueista. Saunarakennuksen osalta alue-

hallintovirasto katsoo, että saunarakennuksen käyttömahdollisuudet ei-

vät olennaisesti muutu yliveden korkeuden noustessa 0,01 m ja keski-

määräisen ylivedenkorkeuden 0,04 m.

ja muistutuksen johdosta aluehallintovirasto to-

teaa, että kiinteistöille ja

46 (52)

on määrätty korvaus veden alle jäävistä ja vettyvistä alueista.

Rantapuustoon liittyvään vaatimukseen liittyen on annettu määräys lu-

pamääräykseen 12.

ja muistutuksen johdosta aluehallintorasto tote-

aa, että mökin kastumisriski ei hankkeen seurauksena olennaisesti

muutu yliveden korkeuden noustessa 0,01 m ja keskimääräisen ylive-

denkorkeuden 0,04 m. Kiinteistölle on mää-

rätty korvaus veden alle jäävistä alueista.

n muistutuksen osalta aluehallintovirasto toteaa, että

kiinteistöille ,

ja on määrätty korvaus veden alle jäävistä

ja vettyvistä alueista. Peltoja ei jää vaikutuskartan ja haittalaskelman

perusteella veden alle. Pinta-alasidonnaisia tukimenetyksiä ei näin ollen

tulisi, vaikka sato hankkeen seurauksena heikkenisikin. Kulku pellolle ei

hakemukseen liitetyn vaikutuskartan mukaan muuttuisi, sillä hanke-

suunnitelman perusteella yliveden korkeus nousee ainoastaan 0,01 m

ja keskimääräinen ylivedenkorkeus 0,04 m.

ja muistutukseen liittyen aluehal-

lintovirasto toteaa luontoarvot huomioidun luparatkaisussa sekä lupa-

määräyksessä 1. Muistuttajien vaatimus uintikauden puhtaiden vesien

huomioimisesta kiinteistöllä tulee pääosin

huomioitua lupamääräyksessä 5.

ja muistutuksen johdosta aluehallintovirasto

toteaa, että kiinteistön saunarakennuksen

tulvauhka ei olennaisesti muutu yliveden korkeuden noustessa 0,01 m

ja keskimääräisen ylivedenkorkeuden 0,04 m. Vaikutuskartan ja KTJ-

tarkastelun perusteella muistutuksessa esiin nostetut veden alle jäävät

alueet sijaitsevat hakijan eivätkä kiinteistön Peltoranta alueella.

muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että

rantapuuston osalta on annettu määräys lupamääräykseen 12. Maise-

mahaitta sen sijaan ei sisälly vesilain 13 luvun 9 §:n mukaan korvatta-

viin edunmenetyksiin. Kiinteistöille ja

on määrätty korvaus veden alle jäävistä ja vetty-

vistä alueista. Tilan rannassa sijaitsevaa kaivoa koskee lu-

pamääräys 15.

muistutuksen ja mielipiteen-

johdosta aluehallintovirasto toteaa, että rantapuuston osalta on annettu

määräys lupamääräykseen 12. Kiinteistölle

on määrätty korvaus veden alle jäävistä ja vettyvistä alueista. Raken-

nusten rakenteisiin saattaa jo nykyisellään nousta tulvavesi. Hanke-

suunnitelman perusteella yliveden korkeus nousisi ainoastaan 0,01 m ja

keskimääräinen ylivedenkorkeus 0,04 m eli veden nousu rakenteisiin ei

olennaisesti muutu. Vaikutuskartan perusteella muistutuksessa mainittu

tie jäisi korkeusvyöhykkeelle MW+50. Yllä mainittujen vedenkorkeustie-

tojen perusteella veden nousu tielle tulva-aikoina ei juuri muutu.

47 (52)

esittämään mielipiteeseen vastataan pääosin luparatkaisulla

sekä sen perusteluissa. Viitasammakko on huomioitu luparatkaisussa ja

lupamääräyksessä 3 ilmenevällä tavalla.

ILMOITUS KÄYTTÖOIKEUDESTA

Aluehallintovirasto ilmoittaa myönnetystä käyttöoikeudesta maanmit-

tauslaitokselle tämän päätöksen saatua lainvoiman.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 19 695 euroa.

Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon pal-

velukeskuksesta.

Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneu-

voston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan

maksutaulukon mukaan keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista (6

luku) - vesialue 1-4 km2 (25-35 htp) koskevan hakemuksen käsittelystä

perittävän maksun suuruus on 14 320 euroa ja vesilain 2 luvun mukai-

sen asian - ruoppaus, kiviaineksen otto, vesialueen täyttö tai läjitys ve-

sialueelle - yli 20 000-200 000 m3 ktr (15-30 htp) maksu 50 % on 10 750

euroa.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Muuramen osakaskunta

Päätöskopio tiedoksi sähköpostitse

Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen

Metsähallitus, Metsätalous Oy

Metsähallitus, Luontopalvelut

Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto

sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksesta muistutuksia, vaati-

muksia tai mielipiteitä.

Ilmoittaminen internetissä ja Keskisuomalainen lehdessä

Aluehallintovirasto tiedottaa päätöksestä julkaisemalla kuulutuksen ja

päätöksen aluehallintovirastojen verkkosivuilla (https://ylupa.avi.fi). Tieto

kuulutuksesta julkaistaan myös Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla.

48 (52)

Kuulutuksesta ilmoitetaan Keskisuomalainen -nimisessä sanomaleh-

dessä.

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamal-

la.

Liite 1 Valitusosoitus

Liite 2 Myönnetyt käyttöoikeudet veden alle jääviin alueisiin

Liite 3 Korvaukset

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Arto Paananen. Asian on esitellyt

ympäristöylitarkastaja Päivi Saari.

Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymi-

sestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

Liite

Liite 1. Valitusosoitus

Tähän aluehallintoviraston päätökseen tai siitä perittävään maksuun voi hakea muutosta kirjallisel-

la valituksella. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luon-

nonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai

säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elin-

keino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Asian käsittelystä hallinto-oikeudessa voidaan periä oikeudenkäyntimaksu siten kuin tuomioistuin-

maksu-laissa (1455/2015) ja oikeusministeriön asetuksessa tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädet-

tyjen maksujen tarkistamisesta (1383/2018) säädetään. Maksun suuruus on 260 euroa. Tuomiois-

tuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Tarkempia tietoja mak-

suista saa hallinto-oikeudesta.

Toimi näin

Jos haet muutosta aluehallintoviraston päätökseen, tee kirjallinen valitus Vaasan hallinto-

oikeuteen ennen valitusajan päättymistä. Valitusaika päättyy 21.5.2021.

Valitusaika määräytyy seuraavasti:

− Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen viimeistään seitsemäntenä (7.) päivänä siitä, kun aluehallintovirasto on julkaissut päätöksen verkkosivuillaan.

− Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

− Kun määräaikaa lasketaan, sitä päivää, kun päätös on saatu tiedoksi, ei oteta lukuun.

− Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, ju-hannusaatto tai arkilauantai, määräaika päättyy ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Ilmoita valituksessa

− valittajan nimi, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot, kuten sähkö-postiosoite. Jos valittajana on yhteisö, ilmoita sen nimi ja yhteystiedot.

− laillisen edustajan, asiamiehen tai muun valituksen laatineen henkilön nimi ja postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot, kuten sähköpostiosoite

− sellainen postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Hallinto-oikeus voi valita, mihin osoitteeseen se toimittaa asiakirjat, jos sille on ilmoitettu useampia prosessiosoitteita tai jos yhtäkään ilmoitettua yh-teystietoa ei ole nimetty prosessiosoitteeksi.

− päätös, johon haetaan muutosta

− päätöksen kohta, johon haetaan muutosta

− mitä muutoksia päätökseen vaaditaan

− perusteet, joilla muutosta vaaditaan

− mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava viipymättä hallinto-oikeudelle valituksen vireillä olon

aikana.

Valituksen liitteet

− aluehallintoviraston päätös, johon muutosta haetaan (alkuperäisenä tai jäljennöksenä)

− asiakirjat, joita käytetään vaatimusten tukena (jollei niitä ole toimitettu jo aiemmin aluehallin-tovirastoon)

− valtakirja

o asiamiehen on liitettävä valitukseen valittajalta saatu valtakirja − ellei hän ole asi-anajaja, julkinen oikeusavustaja tai sellainen oikeudenkäyntiavustaja, joka määritel-lään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011).

o asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa, jos hallinto-oikeuteen toimitetaan sellainen sähköinen asiakirja, jossa on selvitys asiamiehen toimivallasta. Asiamiehen ei

Liite

myöskään tarvitse esittää valtakirjaa, jos valittaja on antanut valtuutuksen suullisesti tuomioistuimessa tai jos asiamies on toiminut asiamiehenä asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa.

Lähetä valitus hallinto-oikeuteen

Hallinto-oikeuden yhteystiedot ovat:

Vaasan hallinto-oikeus

Korsholmanpuistikko 43, 4. krs (käyntiosoite)

PL 204, 65101 Vaasa (postiosoite)

sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi

puhelinvaihde: 029 56 42 611

asiakaspalvelu: 029 56 42 780 (avoinna ma−pe kello 8.00−16.15)

telekopio (fax): 029 56 42 760

Valituksen saapuminen määräajassa on valittajan vastuulla, kun se lähetetään postitse, sähköpos-

titse, telekopiona tai lähetin välityksellä. Suljetussa laitoksessa oleva henkilö voi antaa valituskir-

jelmän valitusajan kuluessa myös sille henkilölle, joka on määrätty laitoksessa tätä tehtävää hoita-

maan tai laitoksen johtajalle.

Valituksen on oltava perillä hallinto-oikeuden kirjaamossa viimeistään valitusajan viimeisenä päi-

vänä ennen hallinto-oikeuden aukioloajan päättymistä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Liite 2 Veden alle jäävät alueet

Jnro Rek.nro Veden alle jäävä alue (m2)

1 179-876-22-1 (hakija) 31196

2 179-893-1-1 3637

3 179-433-8-317 103

4 179-895-1-6607 14

5 179-433-7-195 158

6 179-433-8-234 78

7 179-433-8-281 66

8 179-433-8-280 108

9 179-433-8-281 1180

10 179-433-7-201 92

11 179-433-7-78 93

12 179-433-7-198 32

23 179-433-7-201 2378

25 179-433-7-8 658

26 179-433-7-187 481

27 179-433-7-188 306

28 179-433-7-2 486

29 179-433-190-0 829

30 179-433-193-1 1225

Liite

31 179-433-121-2 3081

36 179-893-1-1 4102

37 179-433-180-3 71

38 179-433-180-4 23

39 179-433-199-0 650

40 179-433-105-2 122

41 179-433-105-5 350

42 179-433-105-9 25

43 179-433-105-8 2

45 179-433-105-6 0

46 179-433-104-15 341

47 179-433-104-7 37

48 179-433-104-9 58

51 179-433-118-6 65

52 179-433-118-9 92

53 179-433-104-15 121

54 179-433-104-4 79

55 179-433-104-15 37

56 179-433-104-4 41

57 179-433-104-5 136

58 179-433-104-13 55

59 179-433-104-12 11

60 179-433-104-11 11

62 179-433-146-5 43

63 179-433-146-2 1

65 179-433-8-148 7

66 179-433-197-0 1

67 179-433-10-44 23

68 179-433-10-80 136

69 179-433-10-102 94

70 179-433-10-103 33

71 179-433-10-144 20

72 179-433-8-334 2

73 179-433-10-150 46

74 179-433-10-124 90

75 179-895-1-6607 9

76 179-433-10-132 13

Liite

Liite 3 Korvaukset

Jnro Rek.nro

Menetys veden alle tai

vettyminen, yhteensä €

Virkistyskäyttöarvon

muutos, € Korvaus, €

Tämä asiakirja LSSAVI/12617/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/12617/2018 har godkänts elektroniskt

Esittelijä Saari Päivi 14.04.2021 08:01

Puheenjohtaja Paananen Arto 14.04.2021 10:01