ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta 2009–2012

Sisällysluettelo

1. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA........................................................................... 1

1.1. Tarkastuslautakunnan toiminta vuonna 2011 ....................................................................................... 1

1.2. Tilintarkastusyhteisö................................................................................................................................ 2

1.3. Arvio kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja

kehittämistarpeesta................................................................................................................................... 3

1.4. Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi ............................... 4

2. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI ............................................................ 4

3. VUODEN 2011 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN......... 7

3.1. Talouden toteutuminen............................................................................................................................ 7

3.2. Kaupunginhallituksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet .......................................................... 9

3.3. Ympäristölautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ......................................................... 9

3.4. Perusturvalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ...................................................... 10

3.5. Koulutuslautakunnan (2012 Kasvatus- ja opetuslautakunta) toiminnalliset ja taloudelliset

tavoitteet................................................................................................................................................... 11

3.6. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ................................. 11

3.7. Teknisen lautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ........................................................ 12

4. RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS................................................................................................. 12

5. HENKILÖSTÖ ........................................................................................................................................... 13

6. KONSERNI................................................................................................................................................ 15

7. YHTEENVETO .......................................................................................................................................... 16

1

1. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Riihimäen kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2009–2012.

Arviointivuoden 2011 aikana puheenjohtajana toimi ensin Mikko Lund, jolle valtuusto myönsi

hänen omasta pyynnöstään eron 19.3.2012 kokouksessaan ja valitsi samalla uudeksi puheen-

johtajaksi Jorma Höökin. Varapuheenjohtajana toimi 22.8.2011 asti Taina Ojapalo, jolle valtuus-

to myönsi hänen omasta pyynnöstään eron 22.8.2011 kokouksessaan ja valitsi samalla uudeksi

varapuheenjohtajaksi Salla Niittymäen. Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ovat: Orvokki Elo-

vaara, Jyrki Hapulahti, Pertti Korpela, Leila Rantamäki ja Eino Toivanen. Tarkastuslautakunnan

esittelijänä toimi puheenjohtaja ja sihteerinä toimi sisäinen tarkastaja.

1.1. Tarkastuslautakunnan toiminta vuonna 2011

Tarkastuslautakunnan tehtävät:

Kuntalain 71 ja 75 §:ssä säädetään tarkastuslautakunnan tehtävästä seuraavaa:

Kuntalain 71 §: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hal-

linnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava val-

tuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko val-

tuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taseessa on

kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutu-

mista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.

Kuntalain 75 §: Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muis-

tutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpi-

teistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset

antavat aihetta.

Sen lisäksi Riihimäen kaupungin tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan on:

� seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seu-

rattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä ti-

lintarkastuksen kehittämiseksi,

� huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mah-

dollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä

laajuudessa, sekä

� tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan teh-

tävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

2

Tarkastuslautakunta pyrkii samalla edistämään toiminnallisen ja taloudellisen itsearvioinnin ke-

hittämistä kaupungin kaikilla toimialoilla.

Tarkastuslautakunnan toimintamuodot ja arviointikertomuksen valmistelu:

Tarkastuslautakunta kokoontui kalenterivuoden 2011 aikana kymmenen kertaa. Kokoukset oli-

vat pääsääntöisesti päiväkokouksia. Tarkastuslautakunnan kokouksissa käsiteltiin henkilöstö-

asioita, kaupungin taloustilannetta, kasvatus- ja opetustoimen tehtäväaluetta, perusturvasta lä-

hinnä lastensuojelun ja sosiaalityön tehtäväaluetta, nuorisotoimen ja liikuntatoimen asioita, ym-

päristönsuojeluyksikön toimintaa, Riihimäen veden toimintaa ja tekniseltä toimialalta maapoli-

tiikkaa, kaavoitusta ja investointeja. Lisäksi käsiteltiin palo- ja pelastustoimea. Asioita on käsitel-

ty tutustumalla erilaisiin kirjallisiin materiaaleihin (esim. toimielinten pöytäkirjat) sekä haastatte-

lemalla viranhaltijoita ja vierailemalla eri toimipisteissä. Osa tarkastuslautakunnan jäsenistä

osallistui vuoden aikana tarkastuslautakunnille järjestettyihin koulutustilaisuuksiin.

Vuoden 2011 arviointikertomusta koottiin 27.3., 16.4., 17.4. ja 22.5.2012 kokouksissa.

Tarkastuslautakunnan vuotta 2011 koskevaan arviointikertomukseen keräämät havainnot pe-

rustuvat tietoon, joka on saatu seuraavista lähteistä:

� tavoitteiden toteutumista koskevat selvitykset tilinpäätöskirjassa

� tarkastuslautakunnan vuoden 2011 aikana kokous- ja muun työskentelyn yh-

teydessä tekemät havainnot (kokoukset, viranhaltijoiden haastattelut, vierailut,

toimielinten pöytäkirjat yms.)

� tarkastustoiminnan tuottama tieto

Arviointikertomus on laadittu osaltaan toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei-

kä tietoja ei ole kaikilta osin toistettu arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta katsoo, että

toimintakertomus ja arviointikertomus muodostavat yhdessä tutkittavan kokonaisuuden.

1.2. Tilintarkastusyhteisö

Valtuustokauden 2009–2012 ajan tilintarkastusyhteisönä toimii PwC Julkistarkastus Oy. Vas-

tuullisena tilintarkastajana toimi v. 2011 JHTT, KHT Raija Porokka-Maunuksela.

Tilintarkastajat ovat esitelleet seuraavat, tarkastusvuoden 2011 ohjelmaan sisältyvien tarkastus-

ten suorittamisesta laaditut tarkastusraportit:

• Kirjanpidon tarkastus

• Vesihuoltoliikelaitoksen tarkastus

• Tilayksikön tuntipalkat

• Matkalaskut

• Raindance -järjestelmän järjestelmäkontrollit

• Investointien tarkastus

3

• Maankäyttösopimusten ja kiinteistökauppojen tarkastus

• Hankintalain noudattamisen tarkastus

• Valtionosuudet

• Tilinpäätöksen tarkastamista koskeva raportti

Tilintarkastajan raporteissa esitetyt keskeiset havainnot ja suositukset on käsitelty organisaati-

ossa ja tarkastuslautakunnalle on kerrottu tehdyistä toimenpiteistä samassa tilaisuudessa, jossa

tilintarkastaja on esitellyt raporttinsa.

Tilinpäätöksen 2011 tarkastaminen ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2011

Tilintarkastaja on toimittanut tarkastuslautakunnalle 20.4.2012 päivätyn tilintarkastuskertomuk-

sen tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilintarkastuskertomus käsiteltiin tarkastuslautakunnan

22.5.2012 kokouksessa.

Tarkastuksen tuloksena on todettu, että:

”Kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kaupungin sisäinen

valvonta ja konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti ja valtionosuuksien perusteista ja

käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös

on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpää-

tös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä

ja taloudellisista vastuista.” Lausuntona tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden

myöntämisestä on kirjattu: ”Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden

myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.”

Tarkastuslautakunta toteaa, että sekä ulkoisen että sisäisen tarkastustoiminnan tuloksena syn-

tyvät suositukset tulee ottaa hallintokunnissa asianmukaisesti huomioon. Tarkastuslautakunta

on myös tähdentänyt sitä, että tilintarkastajan raportit tulee viedä tiedoksi ao. toimielimelle otta-

en huomioon sen, mitä raportin julkisuudesta on sanottu. Toimintakertomukseen kuuluvaa si-

säisen valvonnan selontekoa varten tehdyn, johtaville viranhaltijoille ja itsenäisessä asemassa

oleville kohdennetun, kyselyn vastauksien perusteella tämä käytäntö on käytössä toimialoilla.

1.3. Arvio kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotet-

tavuudesta ja kehittämistarpeesta

Raportissaan 2011 tilinpäätöksen tarkastamisesta (20.4.2012) tilintarkastaja toteaa, että toimin-

takertomus sisältää 192 sivua, josta valtaosa koostuu talousarvion toteutumisvertailusta. Tilin-

tarkastaja suosittelee toimintakertomuksen sisällön tiivistämistä luettavuuden parantamiseksi.

Tilintarkastaja toteaa myös, että selonteot kaupungin sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan

järjestämisestä ovat asiantuntevasti laadittuja. Tarkastuslautakunnan mielestä toimintakerto-

muksessa on kerrottu osittain hyvinkin laajasti ja tarkasti vuoden 2011 toiminnasta eli se sisäl-

tää runsain mitoin hyvää ja tarpeellista tietoa.

4

Tarkastuslautakunta toteaa kuitenkin, samansuuntaisesti kuin tilintarkastaja, että toimintakerto-

muksen rakennetta pitäisi tarkastella ja pohtia, miten sitä voidaan tiivistää niin, että lukija löytää

oleelliset asiat helpommin.

1.4. Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja esitteli tarkastuslautakunnan vuoden 2010 arviointikerto-

muksen kaupunginvaltuustolle valtuustoseminaarissa toukokuussa 2011. Kaupunginvaltuusto

käsitteli arviointikertomuksen kokouksessaan 20.6.2011. Kaupunginhallitus käsitteli arviointiker-

tomusta kokouksessaan 13.6.2011 ja pyysi hallintokunnilta lausunnot tarkastuslautakunnan nii-

den toimintaa koskevien kannanottojen osalta 16.9.2011 mennessä. Arviointikertomusta käsi-

teltiin uudelleen kaupunginhallituksessa 28.11.2011 ja tarkastuslautakunnalle toimitettiin yhdes-

sä hallituksen lausunnon kanssa muiden toimielinten toimittamat lausunnot. Tarkastuslautakun-

ta merkitsi käsittelyt tiedoksi kokouksessaan 13.12.2011.

Tarkla / Johtopäätökset

Tarkastuslautakunta toteaa, että arviointikertomuksessa esitettyjä huomioita on käsitelty toimie-

limissä osittain melko perusteellisesti. Tarkastuslautakunnan esittämiä seikkoja on pohdittu ja

toimielinten ao. pykälien tekstien mukaan tarkastuslautakunnan huomiot tullaan ottamaan mu-

kaan kehittämistoimia pohdittaessa ja toimintatapoja ja -ohjeita uudistettaessa mahdollisuuksien

ja tarpeen mukaan.

Tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen ”apuelin”, joka seuraa valtuuston päätösten

ja sitä kautta kuntalaisten tahdon toteutumista. Tarkastuslautakunta ottaa kantaa valtuuston ta-

lousarviossa hyväksymien tavoitteiden toteutumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseksi tehtyjen

toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuteen. Tarkastuslautakunta katsoo, että valtuusto voisi hyö-

dyntää ja ottaa nykyistä paremmin huomioon omassa työskentelyssään tarkastuslautakunnan

tekemän työn.

2. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Strategialla tavoiteltavat tulokset ovat vaikutuksia kaupunkiin ja sen asukkaisiin. Vaikuttavuutta

on mitattu Riihimäellä asukaskyselyllä, joka on tehty vuosina 2007, 2009 ja 2011. Kuntalais-

kysely muodostui aiempien vuosien tapaan pääosin visioon kytketyistä Hyvän elämän Riihimäki

-väitteistä eli kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta sekä osallis-

tumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kysyttiin työssäkäyntimahdollisuuksista sekä

imagosta.

5

Kokonaisuutena kuntalaisten antamien vastausten perusteella ei ole tapahtunut merkittäviä

muutoksia aiempiin kyselyihin verrattuna. Syyskuussa 2011 tehdyn kyselyn perusteella kunta-

laiset pitivät kaikkein tärkeimpänä aiheena Arkielämän sujuvuutta, joka myös parhaiten kuvan-

nee kaupungin peruspalveluiden toimivuutta. Sen vastausten keskiarvo oli 3,6 (asteikolla 1-5

muodostetun keskiarvon mukaan). Turvallisuutta pidettiin myös yhtenä kyselyn tärkeimmistä ai-

healueista vastausten keskiarvon ollessa 3,2. Viihtyisyyden osalta vastausten keskiarvo oli 3,3.

Väittämän ”Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa” vastausten keskiarvo oli 2,9 ja kau-

pungin imagon osalta 2,8. Työssäkäyntimahdollisuudet saivat parhaan arvosanan 3,8 ja aihetta

pidettiin erittäin tärkeänä. Kaupungin imagoa ei koettu kovin tärkeäksi, sillä sen merkittävyys oli

koko kyselyn pienin ja arvosana oli 2,8.

Väittämien ohella kuntalaiset antoivat myös sanallista palautetta ja kehittämisehdotuksia, joista

tehty kooste on toimitettu hallintokuntien käyttöön huomioitavaksi toiminnassa.

Toimintakertomuksen raportointi strategisten päämäärien ja niiden tavoitteiden toteutu-

misesta:

Strateginen tavoite KH /

päämäärän toteutuminen

Päämäärä 1: Toimivat palvelut

Tavoite a: Talouden tasapaino Kaupungin talouden tasapainoon saaminen edellyttää, että talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelma toteutetaan. Tämä mer-kitsee sekä kustannustehokkuuden paran-tamista että tulopohjan vahvistamista. Sa-malla on huolehdittava omaisuuden arvon säilymisestä oikein ajoitetuilla ja kohdenne-tuilla kunnossapito-, ja korvausinvestoinneil-la. Myös investoinnit ja kehittämispanostuk-set toteutetaan talouden tervehdyttämisen linjausten mukaan.

Toteutuminen Tavoite ei kaikilta osin ole toteutunut. Vuoden 2011 tilin-päätös on kaupungin osalta alijäämäinen. Toimintamenot toteutuivat talousarvion mukaan, mutta tulot alittuivat. Ta-louden tervehdyttämisohjelman säästötavoite kokonaisuu-tena on pääosin toteutunut, ollen kuitenkin riittämätön kasvaneiden toimintamenojen kattamiseen. Maksuja ja taksoja on korotettu säännöllisesti kustannuskehitystä vastaavasti kaikissa hallintokunnissa. Tavoitteeksi asetet-tu n. 10 milj. euron investointitaso toteutui. Vaikka laina-kantaa pystyttiin alentamaan, on tilanne rahoituksen riittä-vyyden osalta edelleen haasteellinen.

Tavoite b: Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Kaupungin palveluiden riittävyys ja laatu edellyttävät palveluverkon kehittämistä, jos-sa toimintatapojen uudistaminen, panosta-minen ennaltaehkäisevään toimintaan ja alueyhteistyön kehittäminen ovat lähivuosi-na keskeisiä.

Toteutuminen Tavoite toteutui vain osittain. Palveluverkon kehittämisen osalta keskeisin eli sosiaali- ja terveystoimen integraation valmistelu ei edennyt v. 2010 tehtyjen suunnitelmien mu-kaan. Seudullisen muutoskuntayhtymän valmistelu kes-keytyi, kun valtuuston päätti toteuttaa sosiaali- ja terveys-toimen integraation omaan organisaatioon ja erota perus-terveydenhuollon kuntayhtymästä. Perusterveydenhuol-lon yhteispäivystyshanke kariutui, sen sijaan päivystyksen keskittäminen RYKSin tiloihin vuoden 2012 alussa toteu-tui. Muun alueyhteistyön suhteen ei tapahtunut vuonna 2011 oleellisia muutoksia. Kuntarakenneuudistuksen ja valtiontalouden vaikutukset heijastuivat myös muuhun alueyhteistyöhön, mm. KOKO -ohjelman rahoituksen päät-tymisenä

Tavoite c: Osaava, oikein mitoitettu ja koh-dennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henki-löstö Kaupungin tulevaisuuden haasteet edellyt-tävät henkilöstön osaamisen, johtamisen ja tulosvastuullisuuden vahvistamista. Työyh-

Toteutuminen Tavoite on pääosin toteutunut. Henkilöstö on ollut vahvasti mukana valmistelemassa toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita, mm. sosiaali- ja terveystoimen integraatiota sekä varhaiskasvatuksen siirtoa opetustoimeen. Sähköinen rekrytointijärjestelmä, Kuntarekry, otettiin käyttöön nopeut-

6

teisöitä kannustetaan uudistumaan ja otta-maan käyttöön uusia moderneja työtapoja. Myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen edellyttää panostamista henkilöstön työky-vyn ylläpitämiseen, palkkaus- ja työaikajär-jestelmien kehittämiseen.

tamaan rekrytointiprosesseja ja helpottamaan niihin liitty-vää työtä. Kaikilla kaupungin työyksiköillä on omia tulok-sellisuuden kehittämiskohteita, joita on sovittu täydennet-täväksi syksyllä 2011 tehdyn henkilöstökyselyn tulosten perusteella. Henkilöstön sairauspoissaolojen kasvun sekä kehityskeskustelujen toteutumisen suhteen tavoitteet eivät ole toteutuneet.

Päämäärä 2: Menestyviä yrityksiä, osaa-via Tavoite a): Riihimäestä vetovoimainen seu-tukeskus Kaupungin myönteistä kehityskuvaa ja ve-tovoimaisuutta seutukeskuksena vahviste-taan kehittämällä mm. Peltosaarta osana kaupunkikeskustaa, panostamalla elinkei-nopolitiikkaan ja suuntaamalla toimenpiteitä työttömyyden alentamiseen. Kaupungin vuosittainen väestön kasvun tavoite on 1,0 - 1,5 %. Kuntaliitos on mahdollisuus.

Toteutuminen Tavoite on toteutunut väkiluvun kasvua lukuun ottamatta. Peltosaaren kehittämisen suhteen on edetty tehtyjen suunnitelmien mukaan. Työllisyyden hoidossa on v. 2011 toiminnan koordinoinnin lisääntymisen myötä kehittäminen kohdistunut mm. alueellisen työpajatoiminnan sekä pitkä-aikaistyöttömyyden vähentämiseen. Myönteisen kehitys-kuvan vahvistamisen osalta ovat tavoitteet mm. viihtyisyy-den ja nuorten osallistumisen osalta toteutuneet. Asukas-luku kasvoi 215 asukkaalla eli 0,7 %.

Tavoite b): Koulutus elinkeinoelämän tueksi Kattava ja monipuolinen ammatillisten ja muiden oppilaitosten koulutus- ja kehittä-misosaaminen luo pohjaa yrityselämän me-nestymiselle ja samalla vahvistaa Riihimäen seudun ja koko talousalueen vetovoimai-suutta.

Toteutuminen Tavoitteen suuntaan etenemistä on tapahtunut. Hyria Oy:n koulutusalarakenne vastaa talousalueen elinkeinoelämän tarpeita. Työelämän palvelutehtävässä Hyria Oy on ulko-puolisen selvityksen perusteella onnistunut hyvin. Osake-yhtiön toiminnan organisoituminen hallinnon ja koulutusra-kenteiden sekä toimitila-asioiden järjestelyjen osalta ovat kesken. Nämä ovat asettaneet haasteita nuorille suunnat-tujen koulutusalojen sijoittamisessa paikkakuntakohtaises-ti. Esimerkiksi Riihimäen seudulta puuttuu nuorille suun-nattu sosiaali- ja terveysalan koulutus. Jatkuvat Hyria Oy:n organisaatiomuutokset ovat vaikeuttaneet luontevan vuo-ropuhelun syntymistä omistajakuntien toisen asteen koulu-tuksen ja toisen asteen koulutuksen toteuttajien välillä.

Päämäärä 3: taloudellinen, tiivis ja kes-tävän kehityksen mukainen yhdyskunta-rakenne Tavoite: Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Kaupunki varautuu kasvuun varmistamalla raakamaan riittävyyden asumisen tarpeisiin noin 10 vuodeksi. Yleiskaavatasoinen maankäytön suunnittelu ja tonttien luovutus edellyttävät panostusta. Maa- ja kaavoitus-politiikan lähtökohtana on tiivis ja kestävän-kehityksen mukainen kaupunkiympäristö, jossa on huomioitu kaupunkiympäristön moni-ilmeisyyden ja viihtyvyyden ohella myös ajankohtaiset energiakysymykset.

Toteutuminen Tavoitteen toteutumisen suuntaan ollaan etenemässä. Tähän päämäärään / tavoitteeseen sisältyviä toimenpiteitä on tehty teknisessä ja ympäristötoimessa pääosin asetet-tujen tavoitteiden mukaisesti.

Strategisten päämäärien toteutumista hallintokunnat ovat arvioineet päämäärien saavuttami-

seksi asetettujen tavoitteiden toteutumisen kautta. Tavoitteiden toteutumisen yksityiskohtaiset

selvitykset löytyvät toimintakertomuksesta kunkin hallintokunnan toiminnallisten tavoitteiden to-

teutumatiedoista eikä niitä kaikkia välttämättä toisteta arviointikertomuksessa. Toimintakertomus

ja arviointikertomus ovat yhdessä toimiva kokonaisuus, joita on hyvä lukea rinnakkain.

7

Tarkla / Johtopäätökset koskien strategisten tavoitteiden toteutumista

Valtuuston asettamat strategiset päämäärät ja tavoitteet ovat toteutuneet pääosin tyydyttävästi.

Kaupunkitason strategiset tavoitteet on ilmaistu yleisluonteisella tasolla, mutta konkretia löytyy

strategisten päämäärien käsittelystä hallintokuntatasolla. Talouden tasapainoon saaminen vaatii

pitkäjänteistä työtä, jota vuoden 2011 aikana jatkettiin, mutta tulokset eivät vielä riitä hyvään ar-

vosanaan. Tehdystä työstä huolimatta vuoden 2011 tilinpäätös (kaupunki ja VHL) on 0,7 milj.

euroa alijäämäinen. Toimintatulot alittuivat mutta toimintamenot kokonaisuutena toteutuivat ta-

lousarvion mukaan. Myös tavoitteeksi asetettu n. 10 milj. euron investointitaso toteutui. Laina-

kanta aleni hieman.

Riihimäen seudulla odotetaan maan hallituksen päättämän kuntauudistuksen vaikutusten sel-

viämistä ja Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti 19.3.2012 kokouksessaan lykätä perustervey-

denhuollon kuntayhtymästä eroamisen täytäntöönpanoa kahdella vuodella eli 31.12.2014 saak-

ka. Eroamispäätöksen lykkäämisen ehtona oli, että Riihimäen seudun terveyskeskuksen jäsen-

kunnat alkaisivat välittömästi uudistaa kuntayhtymän perussopimuksen kuntalaskutusperusteita

vastaamaan aiheuttamisperiaatetta. Tarkastuslautakunta katsoo, että kuntalaskutusperusteiden

muuttaminen vaikuttaa kaupungin perusterveydenhuollon kustannuskehitykseen hillitsevästi ja

kuntauudistus tuo uusia mahdollisuuksia toimintojen kehittämiseen.

Tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka toimenpiteet ovat olleet oikean suuntaisia, ne eivät ole

olleet riittäviä. Talouden tervehdyttämistä on ehdottomasti jatkettava.

3. VUODEN 2011 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

3.1. Talouden toteutuminen

Tilinpäätös (kaupunki ja VHL) oli 0,7 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin tulos ilman vesihuolto-

liikelaitosta on n. 3 milj. euroa alijäämäinen ja vesihuoltoliikelaitoksen tulos n. 2,3 milj. euroa yli-

jäämäinen.

Toimintatuotot laskivat edellisestä vuodesta 6 % ja olivat 26,2 milj. euroa. Omaisuuden myynti-

tuloja kertyi 2,2 milj. euroa, joka oli n. 42 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verotuloja kertyi

103,7 milj. euroa eli 3,6 % edellisvuotta enemmän. Valtionosuudet olivat 36,2 milj. euroa ja ne

kasvoivat edellisvuodesta 5,1 %. Toimintatuotoilla katettiin 17 % toimintakuluista. Toimintakulut

kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 %.

8

Vuosikate oli 8,6 milj. euroa. Vuosikate kertoo varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuk-

sen eli paljonko vuotuisista tuloista jää jäljelle, kun kaikki normaaliin toimintaan kuuluvat menot

ja kulut on vähennetty. Asukasta kohti vuosikate oli 295 euroa. Tilinpäätöskirjan sivulla 15 on

kuvattu vuosikatteen/asukas kehitys vuodesta 2005 alkaen. Tarkasteluajanjaksona alhaisimmil-

laan vuosikate/asukas oli v. 2008, jolloin se oli 103 euroa/asukas.

Vuosikatteella katettiin 88 % poistoista ja sillä pystyttiin rahoittamaan n. 67 % nettoinvestoin-

neista. Investointiosan toteutuminen on esitelty tilinpäätöskirjan sivulla 65.

Kaupungin rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Varsinaisen toiminnan ja investointien

rahavirta oli lähes 4 milj. euroa negatiivinen, kun se edellisenä vuonna oli n. 0,8 milj. euroa ne-

gatiivinen. Lainakanta laski 4,8 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 97,6 milj. euroa eli 3.363 eu-

roa/asukas. Lainojen keskikorko oli 2,7 %. Lainanhoitokate-tunnusluku kertoo kunnan tulorahoi-

tuksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lai-

nojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudu-

taan lainojen hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään ra-

havaroja. Riihimäen kaupungin lainanhoitokate nyt käsiteltävässä tilinpäätöksessä oli 0,5. V.

2010 lainanhoitokatteemme oli 0,7 ja v. 2009 0,4.

Taulukko1. Verotulot vv. 2008–2011 (verotulot 1000 euroa)

2008 2009 2010 2011

92 445 94 863 100 091 103 738

Taulukko 2. Lainakanta/asukas vv. 2008–2011

2008 2009 2010 2011

Riihimäen kaupunki 2 876 3397 3 554 3 363

Riihimäki -konserni 4782 5 249 5 261 5 003

Taulukko 3. Nettomenoja vv. 2008–2011 (sis. sisäiset)

Hallintokunta 2008 2009 2010 2011

Perusturvalautakunta 37 324 095 40 387 930 42 035 432 45 091 143

Koulutuslautakunta 25 253 490 28 026 291 28 236 327 28 805 630

Tekninen lautakunta 2 397 481 -2 423 573 -2 746 169 - 764 200

Terveydenhuolto 41 922 070 43 173 270 45 311 196 47 463 894

Investointiosa 25 450 513 15 761 362 14 680 451 9 563 116

9

Tarkla / Johtopäätökset

Terveydenhuollon ja perusturvatoimen käyttötalouden nettomenot muodostavat yhteensä lähes

70 % kaupungin nettomenoista. Perusturvan osalta nettomenojen nousu edellisvuodesta oli 7,3

% ja terveydenhuollon osalta 4,8 %. Toimintatuottoja ei pystytä kasvattamaan niin, että sillä olisi

oleellista merkitystä. Satunnaiset kiinteistöjen myyntituotot voivat toteutuessaan tuoda hetkelli-

sen helpotuksen. Muilta toimialoilta saatavat säästöt ovat suhteessa niin pieniä, etteivät ne riitä

tasapainottamaan tilannetta. Ns. löysät on jo pääosin otettu irti organisaatiosta. Ainoa kestävä

keino talouden tasapainottamiseen on menojen saaminen hallintaan ”isoilla” toimenpiteillä.

Kaupunginvaltuuston on paneuduttava tulevaisuudessa nykyistä vakavammin kaupungin talou-

dellisen tilan tasapainottamiseen. Hallintokuntien on ehdottomasti noudatettava valtuuston ta-

loudellisia linjauksia.

3.2. Kaupunginhallituksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Toimielin Keskushallinto pitää sisällään kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkas-

tuslautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan. Tulosalueista kaupunginhallitus si-

sältää seuraavat tehtäväalueet: kaupungin yleishallinto, eu -hankkeet, elinkeinoelämän edistä-

minen, kulttuurin tukeminen, työllisyydenhoito, hallinto- ja tukipalvelut ja terveydenhuolto.

Kaupunginhallituksen alaisten vastuualueiden menot alittuivat talousarvioon verrattuna 623 206

euroa (palvelujen ostot, avustukset, muut toimintakulut). Tuloarvio ylittyi 108 631 eurolla (pysä-

köintivirhemaksut, käyttöomaisuuden myyntivoitot, vakuutuskorvaukset ja muut tuotot).

Tarkla / Johtopäätökset

Kaupunginhallituksen alaisten tehtävien toiminnalliset tavoitteet pääosin toteutuivat.

Positiivista kehitystä tapahtui työllisyyspolitiikassa; nuorten työttömyysaste laski keskimääräistä

nopeammin, työmarkkinatuen kuntaosuus pieneni jonkin verran ja pitkäaikaistyöttömien akti-

vointiaste nousi edellisestä vuodesta. Sosiaali- ja terveystoimen integraatiota valmisteltiin syk-

syllä 2011, mutta integraation toteuttaminen siirtyi kahdella vuodella.

3.3. Ympäristölautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan toiminta kattaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaisteh-

tävät sekä kierrätyskeskustoiminnan. Ympäristölautakunnan 2011 talousarvion menot toteutui-

vat 99 prosenttisesti ja tulojen osalta toteutuma oli 103 %.

Tarkla / Johtopäätökset

Asetetut tavoitteet ja mittarit ovat selkeitä ja tavoitteet on saavutettu.

10

3.4. Perusturvalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Perusturvalautakunnan toimialaan kuuluivat v. 2011 toimialan yhteispalvelut, sosiaalityö, var-

haiskasvatus, vammais- ja koti- ja vanhuspalveluiden alainen toiminta. Perusturvalautakunnan

tavoitteena on toimintakertomustekstin mukaan ollut mm. pysäyttää kodin ulkopuolelle sijoitettu-

jen lasten määränkasvu perheiden varhaisen ja intensiivisen tuen avulla sekä avohuollon kei-

noin lisätä vanhusten ja vammaisten kotona selviytymistä. Tavoitteena on kaikilla tehtäväalueilla

laitoshoidon vähentäminen.

Perusturvatoimen nettomenot kasvoivat v. 2010 tilinpäätökseen verrattuna 7,3 %. Kaupungin-

valtuusto myönsi lokakuussa perusturvatoimelle yhteensä 1,3 milj. euron nettolisäyksen. Sen li-

säksi tilinpäätös näyttää n. 1,1 milj. euroa nettoylitystä, josta n. 0,3 milj. euroa aiheutuu lasken-

nallisten jaksotettujen palkkausmenojen uudesta laskentatavasta sekä varhe -maksujen takau-

tuvasta maksuerästä v. 2010.

Vuoden 2011 aikana tehtiin valmistelutyötä perusturvatoimen ja perusterveydenhuollon yhdis-

tämiseksi kaupungin omaan organisaatioon niin, että toiminta käynnistyy 1.1.2013. Tämä val-

mistelutyö keskeytettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä myöhemmin. Vuonna 2010 laaditun

selvityksen pohjalta kaupunginvaltuusto päätti 13.12.10 yhdistää varhaiskasvatuksen koulutoi-

meen 1.1.2012 alkaen.

TUNNUSLUKUJA Asiakkaat

Tp 2010 Ta 2011 + muutos

Toteutuma

- lastensuojelun avohoito 342 350 387 - huostassa lapsia 31.12. 52 55 67 - perheneuvola 595 850 526 - A-klinikka 490 480 479 Toimeentulotuki - kotitalouksia 1514 1500 1478

Tarkla / Johtopäätökset

Asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osittain. Erityisen huolestuttavaa on se, että huos-

tassa olevien lasten määrä on selvästi kasvanut edellisestä vuodesta. Kalliin laitoshoidon tilalle

on tähän asti sijaisperheitä etsitty Pelastakaa Lapset ry:n kautta melko heikoin tuloksin. Tammi-

kuussa 2012 toimintansa aloittaneelta Kanta-Hämeen perhepankilta, jonka toimintaa Hämeen-

linna vetää, odotetaan tuloksellisempaa toimintaa.

Yhteiskunnassa tapahtuva yleinen kehitys ja valtion toimenpiteet vaikuttavat palvelujen kysyn-

tää lisäävästi. Tarkastuslautakunta toteaa, että valtioneuvoston kehysriihessä painotetaan en-

naltaehkäisevää työtä; ”meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä”. Valtuuston tule-

vissa linjauksissa tulee varautua perusturvatoimen ennaltaehkäisevien velvoitteiden lisääntymi-

11

seen. Alueellinen ja seudullinen yhteistyö on entistä tärkeämpää, ja sitä on kehitettävä, jotta tu-

levaisuudessakin pystytään tarjoamaan palvelut kuntalaisille.

3.5. Koulutuslautakunnan (2012 Kasvatus- ja opetuslautakunta) toiminnalliset ja talou-

delliset tavoitteet

Koulutuslautakunnan toimialaan kuuluvat toimialan yhteispalvelut, perusasteen koulutus, lukio-

koulutus, vapaan sivistystyön koulutus ja kirjastotoiminta. Koulutuslautakunnan meno- ja tuloar-

viot toteutuivat kokonaisuutena sataprosenttisesti.

Tarkla / Johtopäätökset

Tarkastuslautakunnan mielestä tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.

Oppilashuoltohenkilökunnan rekrytoinnissa on edelleen vaikeuksia. Koska oppilashuoltopalvelu-

jen toimivuus on tärkeä ja ennaltaehkäisee vakavampien ongelmien syntymistä sekä vähentää

paineita käyttää ”raskaampia” palveluja syntyneiden ongelmien ratkaisemiseen, tarkastuslauta-

kunta katsoo, että oppilashuoltopalvelut on saatava kuntoon.

3.6. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Toimielin sisältää seuraavat viisi tulosaluetta: hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö, nuorisoyk-

sikkö, liikuntayksikkö, Suomen lasimuseo ja Riihimäen kaupungin museot (Riihimäen kaupun-

ginmuseo ja Riihimäen taidemuseo).

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan käyttötalousosan toimintakate muutettuun talousarvioon

2011 verrattuna oli 30 527 euroa alijäämäinen. Toimintamenot ylittyivät 84 477 euroa ja toimin-

tatulot ylittyivät 53 950 euroa.

Kaupunginvaltuuston asettamat talouden tervehdyttämistoimenpiteet toteutettiin. Myös valtuus-

ton asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan investoin-

timäärärahoista kalusto-hankintoihin käytettiin 30 874 euroa ja perusparannuksiin käytettiin 127

281 euroa. Lisäksi investointeihin saatiin avustusta Peltosaaren lähiliikuntapaikalle 48 000 eu-

roa.

Tarkla / Johtopäätökset

Asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mm. museoiden hallinnollinen yhdis-

täminen toteutui 1.2.2012 alkaen. Nuorisotoimen ja liikuntatoimen rooli syrjäytymisen sekä ter-

veys- ja muiden ongelmien ennaltaehkäisijänä on tärkeä. Siksi tarkastuslautakunta katsoo, että

toimintaedellytyksiä on edelleen kehitettävä.

12

3.7. Teknisen lautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat hallinto- ja tukitehtävät, kaavoitusyksikkö, kartta- ja

tonttiyksikkö, tilayksikkö, katu- ja puistoyksikkö sekä pelastustoiminta. Toimialan arvioidut menot

ylittyivät vajaat 100 000 euroa ja tulot alittuivat 1,8 milj. euroa. Vuokratuottoja ja tontinmyyntitu-

loja ei saatu niin paljon, kuin oli arvioitu talousarviossa. Kartta- ja tonttiyksikön kohdalla rapor-

toidaan, että talousarvioin arvio tonttimyyntien tuotosta oli ylimitoitettu ja perustui aikaisempien

vuosien toteutuneisiin, joissa merkittävän lisän oli aikaansaanut kaupungin vuokratonttien kam-

panjaluontoinen myynti vuokralaisille.

Tarkla / Johtopäätökset

Toiminnalliset tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Esimerkiksi valtuuston asettamat ta-

voitteet maanhankinnassa eivät ole toteutuneet eikä tonttivaranto ole tällä hetkelläkään riittävä,

jotta kaupunki voisi jatkaa kasvuaan. Tuotantotapaselvityksen mukaiset toimenpiteet käynniste-

tään valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti.

4. RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

Vesihuoltoliikelaitos huolehtii toiminta-alueellaan kaupungin vesihuollosta. Vesihuoltoliikelaitok-

sen tulot ylittyivät arvioidusta n 14 %. Edelliseen vuoteen verrattuna tulot kasvoivat n. 12 %.

Maksuja ja taksoja korotettiin keskimäärin 5 %. Laskuttamattoman kulutuksen määrä oli puolet

vuoden 2010 määrästä. Käyttötalousmenot alittuivat n. 17 % talousarvioon nähden, mutta kas-

voivat edellisvuoteen verrattuna n. 5 %.

Jäteveden puhdistamon saneerauksen yleissuunnitelma valmistui keväällä ja toteutussuunnitte-

lu aloitettiin syksyllä. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2013 - 2014. Jäteveden puhdistamolle

laadittiin riskienhallintasuunnitelma ja loppuvuonna käynnistettiin hanke, jossa selvitetään vie-

märiverkon vuotovesimääriä.

Tarkla / Johtopäätökset

Toiminnalliset tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Onnistumisia oli mm. laskuttamatto-

man kulutuksen puolittuminen edellisestä vuodesta ja jätevedenpuhdistamohankkeen etenemi-

nen.

13

5. HENKILÖSTÖ

Henkilöstöä koskeva strateginen tavoite v. 2011 oli:

- Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö

Kaupungin tulevaisuuden haasteet edellyttävät henkilöstön osaamisen, johtamisen ja tulos-

vastuullisuuden vahvistamista. Työyhteisöitä kannustetaan uudistumaan ja ottamaan käyt-

töön uusia moderneja työtapoja. Myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen edellyttää pa-

nostamista henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen, palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämi-

seen.

Tavoitteen toteutumisesta on raportoitu seuraavalla tavalla:

- Toteutuminen

Tavoite on pääosin toteutunut. Henkilöstö on ollut vahvasti mukana valmistelemassa toi-

minnan kehittämiseen liittyviä asioita, mm. sosiaali- ja terveystoimen integraatiota sekä var-

haiskasvatuksen siirtoa opetustoimeen. Sähköinen rekrytointijärjestelmä, Kuntarekry, otet-

tiin käyttöön nopeuttamaan rekrytointiprosesseja ja helpottamaan niihin liittyvää työtä. Kai-

killa kaupungin työyksiköillä on omia tuloksellisuuden kehittämiskohteita, joita on sovittu täy-

dennettäväksi syksyllä 2011 tehdyn henkilöstökyselyn tulosten perusteella. Henkilöstön sai-

rauspoissaolojen kasvun sekä kehityskeskustelujen toteutumisen suhteen tavoitteet eivät

ole toteutuneet.

Yhteensä henkilökuntaa vesihuoltolaitos mukaan lukien vuoden 2011 lopussa oli 1495, josta

vakinaisia 1220, määräaikaisia 275 ja työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia 36. Vakinaisesta

henkilöstöstä naisia on 80 prosenttia (maan keskiarvo 79 %). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä

oli 46 v 6 kk. Vakinaisista 50 - 59 -vuotiaita oli 398 ja 60 vuotta täyttäneitä 321.

Keskimääräinen palvelusaika vakinaisella henkilöstöllä oli vuoden lopussa 13,8 v (2010: 14 v).

Vanhuuseläkkeille siirtyneiden keski-ikä oli 64,5 v (koko maa 63,5 v) ja työkyvyttömyyseläkkeel-

le siirtyneiden keski-ikä oli 62 (koko maa 57,8 v). Tulevina vuosina eläkkeelle jäävien enemmis-

tö on opettajia, perhepäivähoitajia, siivoojia, hoitajia ja ruokapalvelutyöntekijöitä.

Henkilöstön palkkamenot olivat 62 milj. euroa ja nettomenot 60,95 milj. euroa sairausvakuutus-

korvaukset ja työllistämistukitulot huomioon ottaen. Kasvua edellisvuodesta oli asukasta kohden

4,8 prosenttia.

Sairauspoissaoloja oli 13,8 päivää/henkilö (2010:12,8 pv/hlö). Sairauspoissaolopäivistä 8 pro-

senttia johtuu pitkistä, vähintään 6 kuukauden sairauslomista. Sairauslomista 24 % oli yli 60

työpäivää kestäviä ja 21 % lyhyitä eli 1-3 työpäivää kestäviä. Perusturvakeskuksen ja teknisen

keskuksen sairauspoissaolot ovat edelleen suurimmat. Työt monissa em. toimialojen tehtävissä

14

ovat fyysisesti kuormittavia. Ikääntyneiden (keski-ikä 50,3 / koko kaupunki 46,6) ja osatyökykyis-

ten työntekijöiden osuus teknisellä toimialalla on suuri. Vuoden 2011 henkilöstökyselyn perus-

teella työterveyshuollon palveluihin tyytyväisiä oli vain 29 % työntekijöistä. Sittemmin palvelun-

tuottaja on vaihtunut.

Tarkla / Johtopäätökset

Sairauspoissaolojen lisääntyminen on huolestuttavaa. Sen lisäksi, että sairauspoissaolo on ao.

työntekijän elämässä henkilökohtainen negatiivinen asia, siitä aiheutuu myös lisäkuoritusta työ-

yhteisön muillekin työntekijöille. Vuoden 2011 henkilöstökyselyn tulosten perusteella aikaisem-

paa suurempi osa henkilöstöstä kokee työssään kuormittumista ja työuupumista. Suurin osa

työntekijöistä (92 %) ei onneksi koe työpaikan sisäistä syrjintää tai häirintää.

Tarkastuslautakunta toivoo, mikäli se on ao. tietojärjestelmää käyttäen mahdollista, että sairas-

lomat eriteltäisiin erikseen pitkien ja lyhyiden sairauspoissaolojen osalta myös niin, että pitkä

sairausloma tarkoittaa vähintään 60 päivän mittaista sairauslomaa. Erittelyssä sairauslomia voi-

taisiin tarkastella tilannetta myös ikäryhmittäin.

Eläköityminen lisääntyy lähivuosina. Tarkastuslautakunta katsoo, että pitkäaikaisten osaajien

eläkkeelle jäämiseen on varauduttava ajoissa ja varmistettava ns. ”hiljaisen tiedon” siirtyminen

tuleville tekijöille olivat he sitten uusia tulokkaita tai jo organisaatiossa työskenteleviä. Perustieto

toimintatavoista erilaisten asioiden hoidossa ja töiden tekemisessä on hyvä koota toimialoilla

niin, että tarpeen tullen tieto löytyy. Myös sijaisuuksia tekevän henkilökunnan ammatillisen pä-

tevyyden ja osaamisen varmistaminen on tärkeää.

Henkilökunta joutuu jatkuvasti sopeutumaan organisaatiossa jo tapahtuneisiin ja valmistelussa

oleviin organisaatiorakenteen tai tuotantotavan muutoksiin, muutosprosessien venymiseen ja

kenties keskeyttämiseen jne. Tilanne voi näkyä uupumisena, sairasteluna ja tehottomuutena,

eikä saada aikaan sitä, mitä saataisiin rauhallisemmassa tilanteessa. Muutosten läpivienti me-

nestyksekkäästi edellyttää osaavaa johtamista sekä tukea ja koulutusta.

Kehityskeskustelujen käyminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on

mahdollisuus keskusteluun esimiehensä kanssa ja osallistua oman työnsä kehittämiseen. Jotta

saadaan luotettavaa tietoa siitä, miten kattavasti kehityskeskusteluja käydään ja voidaan tarvit-

taessa ohjeistaa esimiehiä paremmin, tarkastuslautakunta kannustaa kaikkia jatkossa käyttä-

mään Populus -henkilöstöhallintojärjestelmässä olevaa lomaketta.

15

6. KONSERNI

Konsernin rakenne on tilinpäätöskirjan sivulla 3. Riihimäen kaupunki on asettanut toimintalinja-

ukset Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy:lle, Riihimäen Teatterisäätiölle,

Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle, Yritysvoimala Oy:lle, Hyria koulutus Oy:lle, Hämeen ammatillisen

korkeakoulutuksen kuntayhtymälle, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle, Kan-

ta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, Hämeen maakuntaliitto kuntayhtymälle ja Riihi-

mäen Kesäkonsertit ry:lle. Kaupunkikonsernin toiminnasta ja taloudesta on raportoitu tilinpää-

töskirjan sivuilla 23 - 34. Kaupungin asettamien toimintalinjausten toteutumisen raportointi löytyy

tilinpäätöskirjan sivuilla 40 - 51.

Tarkla / Johtopäätökset

Tarkastuslautakunta toteaa, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiin kuntayhtymän talous on epä-

tasapainossa ja taloudellinen tila on huolestuttava, kuten myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopii-

rin kuntayhtymän tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2011 arviointikertomuksessaan. Sairaan-

hoitopiirin kuntayhtymän tilikauden 2011 alijäämä on 5,2 miljoonaa euroa. Talouden tasapai-

noon saattaminen edellyttää konkreettista talouden tasapainottamisohjelmaa. Toimintoja sekä

resursointia tulee tarkastella kriittisesti ottaen huomioon sairaanhoitopiirin perustehtävä ja hoito-

takuu. Myös Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän talous on epätasapainossa ja

taloudellinen tila on huolestuttava. Tilikauden 2011 alijäämä on 1,1 miljoonaa euroa, ja taseessa

on yli 4,3 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Tasapainottamisohjelmaa ja rakenteellista

kehittämistä tulee jatkaa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, eikä kuntauudistuksen odottaminen

saa olla kehittämisen esteenä tai hidasteena. Tarkastuslautakunnan mielestä konserniyhtiöiden

tulisi kerätä maksuosuudet omistajilta toteutuneiden kulujen mukaan, eikä kerätä alijäämiä

omaan taseeseen/tilinpäätökseen.

Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa, että konserniohjeita on pääosin noudatettu. Raportoinnin (s.

28) mukaan konsernivalvonnan toimivuus suoritetun kyselyn perusteella on kokonaisuutena hy-

vää tasoa. Kehitettäviksi alueiksi nousivat voimakkaimmin toimielinten toimivallanjakoon ja tie-

donkulkuun liittyvät asiat sekä riskienhallinnan ohjeistus ja valvonta.

Konsernin yhteisökohtaista toiminnan ja talouden raportointia ja konsernitavoitteiden toteutumi-

sen raportointia on tilinpäätöskirjassa yhteensä yli 15 sivua sijoitettuna kahteen eri paikkaan.

Lukijan näkökulmasta voisi rakenne, jossa esim. yhteisö toiminnan, talouden ja konsernitavoit-

teiden raportointi olisi yhdessä paikassa, olla ystävällisempi.

16

7. YHTEENVETO

Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2011 kaupunginvaltuuston kä-

siteltäväksi ja toimenpiteitä varten ja toteaa, että:

Riihimäen kaupungin tilinpäätös on 0,7 milj. euroa alijäämäinen. Kuten tilinpäätöskirjan si-

vulla 8 todetaan, merkittävin toiminnallinen riski on kaupungin heikko rahoituspohja. Kaupungin

lainakanta pieneni hieman v. 2011 ja oli vuoden lopussa 97,6 milj. euroa (v. 2010 102,4). Jo-

kaista riihimäkeläistä kohti lainaa on 3363 euroa. Kaupungin suuri lainamäärä johtuu mittavista

investoinneista pääosin päiväkoteihin ja kouluihin sekä vanhustenpalveluihin (Riihikoti). Riihi-

mäellä on panostettu tulevaisuuteen eli riihimäkeläisiin lapsiin ja nuoriin ja päätetty pitää huolta

vanhuksista, jotka aktiiviaikanaan rakensivat Riihimäkeä. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta

suuri lainamäärä luo haasteita ja riskejä eikä lainamäärää pitäisi toistaiseksi yhtään kasvattaa.

Riihimäen kaupungilla on omassa tilinpäätöksessä näkyvän velan lisäksi runsaasti vel-

kaa "piilotettuna" terveydenhuollon kuntayhtymiin. Elämme tulevina vuosina heikkenevän

huoltosuhteen oloissa, mikä tarkoittaa hoidon tarpeen kasvua. Päätöksentekijöiden tulee muis-

taa se, että miten tahansa erikoissairaanhoidon tai koko terveydenhuollon rakenteet uudiste-

taankin, niin ne tullaan rahoittamaan verorahoituksella ja järjestämisvastuu on kunnilla. Kustan-

nusten nousu ei voi perustua pelkästään sopimusohjattuun syntyvien kustannusten perusteisiin,

vaan aitoon ja oikeaan hoidon tarpeen arviointiin. Talousarviot tulee laatia realistisena; alibudje-

tointi on hyödytöntä ja luo virheellisen mielikuvan päätöksenteon pohjaksi.

Kaupungin toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Kaupungin kokonaiskuluista

toimintakulut muodostavat 82 %. Toimintakulujen suurin ryhmä ovat palvelujen ostot 47 % ja

seuraavaksi suurin henkilöstökulut 40 %. Käyttötalousmenoista perusturvatoimi ja terveyden-

huolto muodostavat lähes 70 %. Kaupungin toimintatuotot laskivat 6 %.

Omaisuudenmyyntituloja kertyi odotettua vähemmän ja toteutuessaankin omaisuuden myynnistä

voidaan saada vain hetkellistä helpotusta tilanteeseen.

Toimintamenojen kasvun hillitseminen on merkittävin keino talouden tasapainottamiseksi. Miten

toimintamenojen kasvu saadaan aisoihin? Tiukentamalla tilannetta yhdellä sektorilla voidaan

luoda menojen kasvua toisaalle eikä todellista kasvun hidastumista tapahdu. Koska perusturva-

toimi ja terveydenhuolto muodostavat 70 % käyttötaloudesta, voidaan ajatella, että näillä sekto-

reilla on saatava aikaan selkeä menojen kasvun pieneneminen. Tiukkenevassa taloudellisessa

tilanteessa yritetään vastata jo olemassa oleviin haasteisiin ja silti samalla pitäisi panostaa ras-

kaita ja kalliita toimenpiteitä vaativien ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta tulevaisuudessa asiat

olisivat sekä inhimillisesti että taloudellisesti paremmin. Perusturvatoimessa ja terveydenhuol-

17

lossa kunnalla on lisäksi tiukka palvelujen järjestämisvastuu. Ainoa kestävä keino talouden tasa-

painottamiseen on kuitenkin menojen saaminen hallintaan ja siihen tarvitaan muutoksia raken-

teissa ja toimintatavoissa.

Tarkastuslautakunta toteaa, että talouden tervehdyttämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat oikean-

suuntaisia, joskaan eivät tässä tilanteessa riittäviä. Uusia toimintatapoja ja vaihtoehtoja suunnan

vahvistamiseksi tulisi pohtia. Talousarvio tulee laatia realistisena eli jos on tiedossa, että edessä

on tehtäviä, joihin tarvitaan resursseja, asia on tuotava esille talousarviossa, jotta myös talouden

tervehdyttämiseen tähtäävät toimenpiteet perustuvat oikeisiin lähtötietoihin. Samalla valmius

toimia myös tilanteissa, joissa tehdyt suunnitelmat eivät etene tai kaatuvat, paranisi.

Eläköityminen lisääntyy lähivuosina. Tarkastuslautakunta katsoo, että pitkäaikaisten osaajien

eläkkeelle jäämiseen on varauduttava ajoissa ja varmistettava ns. ”hiljaisen tiedon” siirtyminen

tuleville tekijöille olivat he sitten uusia tulokkaita tai jo organisaatiossa työskenteleviä. Organi-

saatiossa tapahtuvien muutosten läpivienti menestyksekkäästi edellyttää osaavaa muutosten

johtamista, johon tulee järjestää riittävää valmennusta sekä muutoksen pyörteessä olevalle hen-

kilökunnalle tarvittaessa tukea muutoksessa selviämiseen. Voisiko Riihimäki ottaa tavoitteek-

seen olla mallikunta henkilökunnan hyvinvointiin panostamisessa alati muuttuvissa olosuhteis-

sa?

Strategiatyöskentelyssä ja muussakin toiminnassa tulisi entistä enemmän huomioida toimin-

taympäristön muutokset ja arvioida niiden vaikutukset sekä luoda vaihtoehtoisia toimintamalleja

erilaisten tilanteiden varalle, jolloin meillä olisi valmiina etenemissuunnitelmia nopeasti muuttu-

vissa tilanteissa (skenaariotyöskentely).

Sosiaali- ja terveystoimen integraation toteuttaminen siirtyi parilla vuodella eteenpäin, koska

odotetaan tulevan kuntauudistuksen ratkaisuja. Odotteluaikana ei pidä unohtaa palvelujen ja

toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä.

Tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen ”apuelin”, joka seuraa valtuuston pää-

tösten ja sitä kautta kuntalaisten tahdon toteutumista. Tarkastuslautakunta ottaa kantaa valtuus-

ton talousarviossa hyväksymien tavoitteiden toteutumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseksi tehty-

jen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuteen. Tarkastuslautakunta katsoo, että valtuusto voisi

hyödyntää ja ottaa nykyistä paremmin huomioon omassa työskentelyssään tarkastuslautakun-

nan tekemän työn.

18

2