ARTIKKELITEHTÄVIÄ S2-TEHTÄVIÄ · 2016-06-30 · S2-TEHTÄVIÄ artikkeleiden pohjalta...

S2-TEHTÄVIÄ

artikkeleiden pohjalta

Maahanmuuttajataustaisille Sosiaali- ja terveysalan

opiskelijoille

ARTIKKELITEHTÄVIÄ

maahanmuuttajataustaisille sosiaali- ja terveysalan

opiskelijoille

1 (32)

1. artikkeli Maahanmuuttajat ja varhaiskasvatus

Maahanmuuttajat ja varhaiskasvatus

AAA... SANASTO Selvitä seuraavien sanojen perusmuoto ja merkitys kotouttamista kohdanneet

satsattu omakohtaisen

panostetaan hurskasteluksi

sinnittelevät korkealentoiseksi

syventää katsomustaan

arvoja näkemyksille

törmäyksiä typistää

ajanhukkana supistaa

arvostetaan merkittäviä

painottuva ennakkoluuloisia

tuntuman hälvenevät

Sanontoja ja kuvakieltä: puhua pulputtaa

BBB... TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue artikkeli Maahanmuuttajat ja varhaiskasvatus ja vastaa kysymyksiin. 1. Miksi maahanmuuttajalasten kotout-

tamiseen ei ole panostettu yhtä pal-jon kuin aikuisten?

2. Mitä vaikeuksia monella maahan-

muuttajalapsella on?

3. Mitä Suomessa ajatellaan lasten lei-kistä?

2 (32)


4. Miten monikulttuurisuusopinnot toteu-tetaan Helsingin yliopistossa?

5. Miten opiskelijat ovat tunneilla käsi-telleet erilaisuutta?

6. Mitä asioita Behljulji kyseenalaistaa?

7. Miten ennakkoluulot saadaan piene-nemään?

8. Miten Behljulji suhtautuu puhumiseen ja hiljaa olemiseen?

9. Mihin Behljulji kannustaa työkaverei-taan?

10. Millaisia tunteita erilaisuuden koh-taaminen luonnollisesti herättää?

3 (32)


CCC... RAKENNETEHTÄVÄ. Kirjoita sanat oikeaan muotoon. Abahassinen mielestä (varhaiskasvatus) _______________________________ ei ole sat-

sattu riittävästi.

Maahanmuuttajalasten (kotouttaminen) ______________________________ ei panosteta

niin paljon kuin aikuisten.

Ajattelemme, että suomen kieli tarttuu (lapset) _____________________________ itsestään.

Monissa kulttuureissa leikkiä pidetään (ajanhukka) ________________________________.

Helsingin yliopistossa järjestetään lastentarhanopettajankoulutus, joka painottuu (monikult-

tuurisuus) __________________________________.

Opiskelijat tekevät kotikäyntejä (monikulttuuriset perheet) ____________________________

___________________________, jotta he saisivat tuntuman lasten (arki)

___________________________.

(Omakohtaiset kertomukset) _____________________________________ kautta opiskelijat

ovat käsitelleet erilaisuuden tematiikkaa.

Eri kulttuureista kotoisin olevat ihmiset osallistuvat toistensa elämään, (tavat ja tottumukset)

_________________________________________.

Behljulji on sopeutunut hyvin (suomalainen työkulttuuri) _____________________________

_____________________________.

Behljulji kannustaa lapsia yrittämään virheitä (pelätä) _______________________________.

Hän pitää (tärkeä) ____________________________, että maahanmuuttajalapset säilyttävät

kosketuksen omaan äidinkieleensä.

Olemme kaikki (ennakkoluuloinen) _______________________________ ja etenkin naiset

osaavat olla kovia (toiset) _________________________________.

4 (32)


DDD... KIRJOITTAMISTEHTÄVÄ. Kirjoita artikkelista tiivistelmä omin sanoin. Käytä seuraavia sanoja: panostaa sopeutua arvostaa monikulttuurisuuteen painottuva tuntuma lasten arkeen erilaisuus kyseenalaistaa ennakkoluuloinen, ennakkoluulo __________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

5 (32)

2. artikkeli Seitsemän minuuttia sadulle

Seitsemän minuuttia sadulle

AAA... SANASTO Selvitä seuraavien sanojen perusmuoto ja merkitys oleellista tunnesiteeni

menetelmälle emotionaalinen

tarpeestaan motivoituvat

pohti myönteisemmäksi

tiivistetyn säädellä

suppea vuorovaikutustaan

kykyä puroista

rikastuttaa vaikuttamaan

seurannan korvaa

toisinaan osallisuus

alitajuntaan valmiuksia

pitkäkestoiseen kanavoitui

Sanontoja ja kuvakieltä: ihan piruuttani, yhdessäolon puroista kasvaa vuorovaikutuksen meri, sohvaperuna.

BBB... TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue artikkeli Seitsemän minuuttia sadulle ja vastaa kysymyksiin. 1. Mikä on tärkeää satujen lukemises-

sa?

2. Mistä Seitsemän minuuttia sadulle -

menetelmän idea lähti?

3. Mistä maahanmuuttajalapsiin liitty-västä asiasta Orvasto on huolissaan?

6 (32)


4. Miten satujen lukeminen vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen?

5. Kuinka kauan menetelmän vaikutusta seurataan ja mitä vaiheita siinä on?

6. Mitä asioita menetelmän käytössä seurataan?

7. Mikä vaikuttaa lapsen myönteiseen käsitykseen oppijana?

8. Mikä auttaa myönteisen vuorovaiku-tussuhteen kehittymiseen?

9. Mitä täytyy ottaa huomioon satujen ja tarinoiden rakenteessa?

10. Miten joissakin perheissä isän rooli on muuttunut?

7 (32)


CCC... RAKENNETEHTÄVÄ. Kirjoita sanat oikeaan muotoon. Oleellista on lukea satuja (säännöllinen) _____________________________ kaksi kertaa

viikossa.

Idea sai alkunsa hänen omasta (tarve) _____________________________.

Kaksi kertaa viikossa lapset saavat (tiivistetty) _____________________________ sadun

luettavaksi kotona.

Yksi tie rikastuttaa (kieli) _____________________________ ja (ymmärtämistaidot)

_____________________________ on satujen lukeminen.

Seurannan kohteena on, miten lasten syy- ja seuraussuhteiden taidot ovat (kehittyä)

_____________________________.

Toisinaan (materiaali) _____________________________ on käytetty selkokielisiä tarinoita.

Satu (lukea) ____________________________ kotona ja seuraavana päivänä (keskustella)

____________________________ ryhmässä.

(Kukin) ___________________________ lapselle esitetään vapaan kerronnan jälkeen ky-

symykset.

Ryhmässä voi olla lapsi, jonka on vaikea säädellä (oma toiminta)

______________________________________________.

Ratkaisevaa onnistumiselle on ollut perheen sitominen (sadut)

___________________________.

Yksin en pystyisi vaikuttamaan (lapset) ___________________________, vaikka olenkin

heidän kanssaan koko päivän.

Kaksi kertaa viikossa satujen lukemista näyttäisi vahvistavan lapsen (kielelliset valmiudet)

__________________________________________.

Se vaikuttaa lapsen minäkuvaan (myönteinen oppija) _______________________________.

8 (32)


DDD... KIRJOITTAMISTEHTÄVÄ. Kirjoita Seitsemän minuuttia sadulle -menetelmästä. Käytä apuna seuraavia kysymyksiä:

Miten menetelmä toimii eli menetelmän vaiheet? Mitä tarkoittaa kasvatuskumppanuus? Miten menetelmä edistää kasvatuskumppanuutta?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

1 (32)

3. artikkeli Tue levotonta lasta

Tue levotonta lasta

AAA... SANASTO Selvitä seuraavien sanojen perusmuoto ja merkitys tue jäsentyneeksi

ilmenevät herpaantuminen

levottomuutena pilkottiin

rakentuvat kiemurtelee

taipumusta kärsivää

impulsiivisuuteen levottomasti

ylivilkkauteen noutamaan

parhaillaan palkitsevat

sovellettavissa sijaisten

ei koe omatoimiseksi

kuljeskelemaan aikuistuessa

Sanontoja ja kuvakieltä: Kas, pukeminen sujuu kuin tanssi.

BBB... TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue artikkeli Tue levotonta lasta ja vastaa kysymyksiin. 1. Millä tavalla tarkkaavaisuushäiriö

näkyy pienillä lapsilla?

2. Mihin tukitoimet perustuvat?

3. Mikä on ADHD ja onko se sairaus?

4. Mistä ei-toivottu käytös voi yleensä johtua?

2 (32)


5. Miten on autettu lapsia, joilla on ollut

ongelmia pukemisen kanssa? (kerro 2 esimerkkiä)

6. Miksi lapsi, jolla on tarkkaavaisuus-ongelma, haluaa liikehtiä?

7. Miten tarkkaavaisuusongelmista kär-sivän lapsen liikkumistarpeita voi ot-taa huomioon? (kerro 2 esimerkkiä)

8. Miksi positiivinen palaute on negatii-vista tehokkaampaa?

9. Miten voi palkita lasta, kun hän on onnistunut hyvin jossakin tehtäväs-sä?

10. Miksi tarkkaavaisuusongelmiin pitäisi puuttua jo varhaiskasvatuksessa?

3 (32)


CCC... RAKENNETEHTÄVÄ. Kirjoita sanat oikeaan muotoon. Kun lapsella on tarkkaavaisuushäiriö, hänen on vaikeaa keskittyä (annettu tehtävä)

_______________________________________.

(Tukitoimet) _____________________________ on apua kaikille, joilla on keskittymisvaike-

uksia ja taipumusta (ylivilkkaus) _____________________________.

ADHD –oireet ovat samoja luonteen piirteitä, joita on kaikilla ihmisillä, toisilla (lievempi)

_____________________________, toisilla (vahvempi) _____________________________

Ei-toivottu käytös johtuu yleensä siitä, ettei lapsi (kokea) _____________________________

tilannetta tai annettua tehtävää riittävän jäsentyneenä.

Tilannetta auttaa jäsentämään esim. se, että pukemisen yhteydessä seinälle laitetaan kuvat

(se järjestys) _____________________________, kun ne pitää pukea.

Myös tehtävän pilkkominen (osat) _____________________________ auttaa tehtävien te-

kemisessä itsenäisesti.

Jos lapsi kiemurtelee tuolilla, syynä voi olla se, että liikehtiminen auttaa (keskittyä)

_____________________________.

Positiivinen palaute on negatiivista (tehokas) _____________________________.

Tehokkainta on joskus jättää ei-toivottu käytös kokonaan (huomio)

_____________________________.

(Tarkkaavaisuusongelmat) _____________________________ kannattaa puuttua jo var-

haiskasvatuksessa.

Lapsen saamat kokemukset itsestään oppijana ja koululaisena vaikuttavat koulussa (pärjätä)

_____________________________.

Monella aikuisellakin on vaikeuksia opinnoissa ja työelämässä (selviytyä)

_____________________________.

Toisaalta monet aikuiset pärjäävät oireiden kanssa silloin, kun löytävät ammatin, joka tarjoaa

mahdollisuuden hyödyntää ADHD –oireyhtymään (kuuluvat ominaisuudet)

_______________________________________________.

4 (32)


DDD... KIRJOITTAMISTEHTÄVÄ. Kirjoita artikkelista tiivistelmä omin sanoin. Käytä seuraavia sanoja: levottomuus ylivilkkaus kokea jäsentää, jäsentyä palkita selviytyä työelämässä __________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

1 (32)

4. artikkeli Laadukas varhaiskasvatus suojaa stressiltä

Laadukas varhaiskasvatus suojaa stressiltä

AAA... SANASTO Selvitä seuraavien sanojen perusmuoto ja merkitys stressaantuvan herkemmin

perehtynyt sietämään

mittaamalla oloonsa

syljestä synnynnäiseltä

haasteet reagoiviin

ärsykkeet houkuttelevassa

haastavammalle ylikuormitusta

säädellyn eivät kykene

kiihtymisenä puutteellisista

vetäytymisenäkin esteinä

suuttumukseksi haavoittuvaisempia

Sanontoja ja kuvakieltä: Aivot saavat virtaa; Laittaa jäähylle; Puhaltaa yhteen hiileen.

BBB... TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue artikkeli Laadukas varhaiskasvatus suojaa stressiltä ja vastaa kysymyksiin. 1. Miten lasten stressitasoa selvitettiin?

2. Mitkä tekijät nostavat stressihormonin

tasoa?

3. Miten stressaantunut lapsi voi käyt-täytyä?

4. Mitkä asiat voivat jarruttaa lapsen kehitystä?

2 (32)


5. Mitä voi tapahtua, jos stressihormoni-

taso jatkuu pitkään liian korkeana?

6. Miksi lapsen kanssa ei kannata pu-hua tunnekuohusta jälkeenpäin?

7. Millaisiin keskusteluihin satuhetkiä voisi käyttää?

8. Miten kasvattajien yhteistyö vaikuttaa lapsiin?

9. Miten fyysinen ympäristö vaikuttaa lasten hyvinvointiin?

10. Miten päiväohjelman suunnittelulla voi vähentää stressin ylikuormitusta?

3 (32)


CCC... RAKENNETEHTÄVÄ. Kirjoita sanat oikeaan muotoon.

Lasten stressitasoa tutkittiin (mitata) _____________________________ stressihormonia

lasten syljestä.

Jännittäminen on seurausta biologisesta siirtymisestä normaalia (haastavampi)

_____________________________ alueelle.

Lasten stressi voi ilmetä niin (voimakas) _____________________________ kiihtymisenä

kuin vetäytymisenäkin.

Stressistä viestivä kiihtymys voidaan tulkita myös normaaliksi (suuttumus)

_____________________________.

Niin haasteiden puute kuin liian suuret vaatimuksetkin voivat jarruttaa lapsen (kehitys)

_____________________________.

On lapsia, jotka reagoivat muita herkemmin (ympäristö) _____________________________.

Lapsi tarvitsee (kiihtymys) _____________________________ tyynnyttämiseen aikuisen tu-

kea.

Aikuisen tehtävä on auttaa lasta (sietää) _____________________________ erilaisia oloja.

(Satuhetki) _____________________________ voidaan pohtia, mitä voi tehdä, kun tulee tie-

tynlainen olo.

Ympäristö vaikuttaa lapsen stressihormonitason (säätely)

_____________________________.

Lapset voivat hyvin, kun päiväkodin kasvattajat puhaltavat (yksi hiili)

____________________________________________ ja sitoutuvat (yhteiset tavoitteet)

____________________________________________.

Lapset voivat hyvin (selkeä) _____________________________ ja (houkutteleva leikkiym-

päristö) ________________________________________________.

4 (32)


DDD... KIRJOITTAMISTEHTÄVÄ. Kirjoita artikkelista tiivistelmä eli lyhyesti omin sanoin. Käytä seuraavia sanoja: stressihormonitaso turvallinen olo sietää tunnekuohu satuhetket itsetuntemus fyysinen ympäristö päiväohjelma __________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

1 (32)

5. artikkeli Lapset oppivat päiväkodin arjessa

Lapset oppivat päiväkodin arjessa

AAA... SANASTO Selvitä seuraavien sanojen perusmuoto ja merkitys valtakunnallisen kannustetaan

lapsilähtöisyydelle yltävät

vuorovaikutuksessa valvonnassa

parhaiten kynnystä

lähtökohtana levollisena

havainnoille turhautuminen

koskettamalla uhmakkuutta

aidosti käytännön

läsnäolosta mielekkäänä

touhutessa askarreltu

Sanontoja ja kuvakieltä:

BBB... TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue artikkeli Lapset oppivat päiväkodin arjessa ja vastaa kysymyksiin. 1. Mitä tarkoittaa varhaiskasvatus?

2. Millainen lapsi oppii parhaiten?

3. Mikä on toiminnan suunnittelun läh-tökohtana Moision päiväkodissa?

4. Miten sisällölliset orientaatiot otetaan huomioon päiväkodin toiminnassa?

2 (32)


5. Mikä vaikuttaa päiväkodin levollisuu-teen?

6. Miksi aikuisten aito läsnäolo on tuo-nut haasteita?

7. Millainen on Moision päiväkodin op-pimisympäristö?

8. Mitä Moision päiväkodissa ajatellaan kieltämisestä?

9. Mitä Moision päiväkodissa on tehty turhautumisen vähentämiseksi?

10. Millainen on onnistunut leikki ja mitä leikin aikana voi oppia?

3 (32)



Suunnitelmallisuus tukee varhaiskasvatuksen (tavoitteet)

_____________________________.

Lapset oppivat (tehdä) _____________________________.

Oppiminen tapahtuu (vuorovaikutus) _____________________________ ympäristön kans-

sa.

Lapsille täytyy antaa aikaa (ihmettely) _____________________________ ja (tutkiminen)

_____________________________.

Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteinen asenne (oppiminen)

_____________________________, joka jatkuu koko elämän ajan.

Moision päiväkodissa toiminta perustuu lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen (havainnot)

_____________________________.

On haastavaa saada kaikki ryhmässä työskentelevät aikuiset ottamaan vastuu (aito läsnäolo)

_____________________________________________.

Moision päiväkodissa lapsia (kannustaa) _____________________________ ja (kiittää)

_____________________________ paljon, mikä lisää oppimisen iloa.

Turhautuminen aiheuttaa (kyllästyminen) _____________________________, (uhmakkuus)

_____________________________ ja (kiukku) _____________________________.

Uudet ja ajoissa annetut haasteet pitävät lapsen (mielenkiinto)

_____________________________ yllä.

Kasvattajan tehtävä on antaa jokaiselle lapselle tämän (taidot)

_____________________________ ja (kyvyt) _____________________________ mukaisia

haasteita.

Kaikki mitä näkyy leikissä, on lapselle (merkityksellinen) ____________________________.

Kasvattajan (toiminta) _____________________________ on usein ratkaiseva merkitys tyy-

dytystä antavalle leikille.

Onnistunut leikki vaatii suoraa ja epäsuoraa (ohjaus) _____________________________.

Leikin aikana voi esimerkiksi oppia ajattelua, (suunnittelu)

_____________________________, kieltä, (säännöt) _____________________________,

vastuun ottamista ja (havainnointi) _____________________________.

4 (32)


DDD... KIRJOITTAMISTEHTÄVÄ. Kirjoita artikkelista tiivistelmä eli lyhyesti omin sanoin. Käytä seuraavia sanoja: lapsilähtöisyys vuorovaikutus sisällölliset orientaatiot havainto aito läsnäolo kannustaa turhautuminen onnistunut leikki __________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

1 (32)

6. artikkeli Keskity lapseen

Keskity lapseen

AAA... SANASTO Selvitä seuraavien sanojen perusmuoto ja merkitys taaperoikäisiä toiveita

sanattomien ehkäisemiseen

taaperoiden ratkaisemiseen

eleet resurssien

ilmeet hyvinvointia

ponnistelemaan merkityksellisiä

psyykkisenä valppaana

erityistuen sitoutumista

kyvystä tulkitsee

tarpeita ehkäisee

Sanontoja ja kuvakieltä: löytää yhteinen sävel, ruokkia työhyvinvointia

BBB... TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Lue artikkeli Keskity lapseen ja vastaa kysymyksiin lyhyesti omin sanoin. 1. Millä tavalla alle kolmevuotiaat lap-

set kommunikoivat?

2. Kuinka hyvin aikuiset huomaavat las-

ten toiveita?

3. Mitä tarvitaan erityistuen tarpeessa olevien pienten lasten päiväkotiin so-peutumiseen?

4. Mitä lapsi tarvitsee, kun hän leikkii?

2 (32)


5. Milloin aikuisen on vaikea ratkaista lasten riitaa rakentavasti?

6. Minkä mahdollisuuden riita tarjoaa?

7. Mitä tarkoittaa turvallinen päivähoito?

8. Mitä ongelmia turvallisessa päivähoi-dossa on?

9. Miten kasvattaja voi harjoitella sensi-tiivisyyttä?

10. Millainen on taitava kasvattaja?

3 (32)



Alle kolmevuotiaiden vuorovaikutus on (sanaton viesti) _____________________________

_________________________ varassa.

Aikuiset eivät välttämättä aina huomaa lapsen (toiveet) _____________________________.

Lapsen ja hoitajan hyvä keskinäinen suhde riippuu aikuisen (kyky)

_____________________________ tulkita lapsen (tarve)

_____________________________ ja (toive) _____________________________.

Pienet lapset tarvitsevat sensitiivistä aikuista keskinäisten konfliktien (ehkäistä)

_____________________________ ja (ratkaista) _____________________________.

Konflikti on mahdollisuus harjoitella (vuorovaikutussuhteet)

_____________________________ ja (sosiaaliset taidot)

______________________________________________.

Lapset eivät ole (turva) _____________________________, jos aikuinen ei ole (aito)

_____________________________ läsnä.

(Aikuinen) _____________________________ vaaditaan rohkeutta asettaa lapset (ykkössi-

ja) _____________________________.

Kiintymyssuhteet vanhempiin ja hoitajiin ovat merkityksellisiä lapsen myöhemmille (kokemus)

_____________________________ sekä (käsitys) _____________________________ it-

sestään oppijanan ja toimijana.

Sensitiivisyyttä voi treenata (pysähtyä) _____________________________, (katsoa)

_____________________________ ja (kuunnella) _____________________________ sekä

(hankkia) _____________________________ riittävästi tietoa lapsen kehityksestä.

Taitava kasvattaja (tarkkailla) _____________________________ leikkiviä lapsia, (tulkita)

_____________________________ sanattomia viestejä ja (ohjata) heitä yhteiseen leikkiin.

Kasvattajan täytyy olla koko ajan (valpas) _____________________________ ja (havainnoi-

da) _____________________________ lasten toimintaa. Tämä vaatii aikuiselta täydellistä

(sitoutuminen) _____________________________ lapsen kanssa työskentelyyn.

4 (32)


DDD... KIRJOITTAMISTEHTÄVÄ. Kirjoita artikkelista tiivistelmä eli lyhyesti omin sanoin. Käytä seuraavia sanoja: sanaton viesti taaperoiden eleet ja ilmeet turvallinen toimintaympäristö ehkäistä ja ratkaista konflikteja aidosti läsnä sensitiivisyys havainnoida tulkita sosiaalisen vuorovaikutuksen pelisäännöt __________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

1. MAAHANMUUTTAJAT JA VAR-HAISKASVATUS (Tiina Komi, Lastentarha 2/2009)

"Varhaiskasvatus on osa maahan-muuttajien kotouttamista, mutta siihen ei ole satsattu riittävästi", sanoo ma-rokkolaissyntyinen Lachen Abahassi-ne, joka työskentelee Maahanmuutta-japalvelussa Jyväskylässä. Hän on myös kaupungin perusturva-lautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsen.

Aikuisten maahanmuuttajien ko-touttamiseen panostetaan enemmän kuin lasten, joiden ajatellaan selviä-vän aikuisia paremmin.

"Ajattelemme, että lapsilla on aikaa sopeutua, ja että suomen kieli tarttuu heihin itsestään. Näin ei aina tapah-du. Oppimisille voi olla monenlaisia esteitä. Monet lapset sinnittelevät kieliongelmien kanssa. Tätä ei huo-mioida riittävästi varhaiskasvatukses-sa."

Abahassinen mielestä maahan-muuttajaperheiden ja päivähoidon yhteistyötä pitää syventää, koska kasvatuksessa siirretään arvoja seu-raavalle sukupolvelle.

"Perheiden ja päiväkodin henkilö-kunnan välillä voi tulla törmäyksiä mitä yllättävimmissä asioissa. Esi-merkiksi leikkiä pidetään monissa kulttuureissa ajanhukkana. Suomes-sa leikkiä arvostetaan ja uskotaan lasten oppivan monenlaisia asioita leikkiessään, kun taas useissa kult-tuureissa ajatellaan, että oppimiseen tarvitaan kyniä ja paperia, ja oppimi-nen tapahtuu koulunomaisessa ym-päristössä. Varhaiskasvatuksen ta-voitteita täytyy avata maahanmuutta-jille nykyistä enemmän."

MONIKULTTUURISUUS-KASVATUSTA YLIOPISTOSSA

Yhä useammassa päiväkodissa on maahanmuuttajaperheiden lapsia, mutta maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on edelleen liian vähän.

Helsingin yliopistossa alkoi tam-mikuussa ensimmäinen monikulttuu-risuuteen painottuva lastentarhan-opettajakoulutus, joka on suunnattu sekä kantasuomalaisille että maa-hanmuuttajille. Opiskelijoilla on mah-dollisuus valita sivuaineekseen joko suomi toisena kielenä tai monikulttuu-risuuskasvatus. Yhtenä tavoitteena oli

kouluttaa maahanmuuttajia lastentar-han-opettajiksi, mutta 20 opiskelijasta vain yksi on maahanmuuttaja. Haki-joissa heitä oli enemmän, mutta hei-dän kielitaitonsa ei riittänyt.

"Olemme suunnitelleet alustavasti opiskelijoille muun muassa kotikäyn-tejä monikulttuurisiin perheisiin, jotta he saisivat tuntuman lasten arkeen", kertoo Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen yliopiston lehtori, FT, Marjatta Kalliala.

Monikulttuurisuuteen painottuva koulutus tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes kaikkia asioita ja oppiainei-ta tarkastellaan monikulttuurisuus-linssin läpi. Tavoitteena on, että mo-nikulttuurisuudesta tulisi vähitellen luonteva osa kaikkien lastentarha-opettajien opintoja, eikä vain niiden, jotka ovat valinneet monikulttuurisuu-teen painottuvan koulutusohjelman.

"Omilla kursseillani olen jo vuosia tarkastellut asioita monikulttuurisesta näkökulmasta."

TILAA ERILAISUUDELLE

Kallialalla on tapana teettää opiskeli-joillaan tehtävä, jossa he kertovat omasta kokemuksestaan, jossa ovat kohdanneet erilaisuutta. Omakohtais-ten kertomusten kautta opiskelijat ovat käsitelleet erilaisuuden tematiik-kaa, josta puhuminen menee muuten usein hurskasteluksi tai kohoaa kor-kealentoiseksi abstraktiksi puheeksi. Kalliala ei salli opiskelijoidensa piilou-tua "erilaisuus on rikkautta" -fraasien taakse.

"Opiskelijoiden on tärkeä tunnis-taa itsessään niitä vierauden ja ulko-puolisuuden tunteita, joita maahan-muuttajaperheet kokevat. On luonnol-lista olla hämmentynyt ja epävarma kohdatessaan erilaisuutta. Oleellista on, mitä tästä seuraa. Seuraako siitä torjuntaa tai ohikatsomista vai alkaa-ko ihminen hioa itseään ja muuttaa suhtautumistaan?"

"Eri kulttuureista kotoisin olevat ihmiset voivat osallistua vieraina tois-tensa elämään, tapoihin ja tottumuk-siin ilman, että kenenkään tarvitsee muuttaa omaa katsomustaan. Näin erilaisille näkemyksille tulee tilaa eikä ihmisten tarvitse typistää, supistaa, tai rajata omaa kulttuuriaan tullak-seen toimeen keskenään", Kalliala sanoo.

Kosovosta Kokkolaan

Peurankadun päiväkodissa Kokko-lassa työskentelee Kosovosta Suo-meen 1990-luvun alussa pakolaisena tullut Mihrija Behljulji. Kotimaassaan oikeustiedettä opiskelleelle Behljuljille ihmisoikeudet ja lastenoikeudet ovat tärkeitä.

Behljulji työskentelee nykyisin päiväkodissa lähihoitajana sekä toimii Kosovosta ja Bosniasta kotoisin ole-vien lasten kotikielenopettajana pe-ruskoulussa ja lukiossa. Hän pitää tärkeänä, että maahanmuuttajalapset säilyttävät kosketuksen omaan äidin-kieleensä, joka on lapsen tunnekieli.

Päiväkodissa Behljulji toimii ryh-mässä, jossa on maahanmuuttajalap-sia. Kahden Euroopan maan: Koso-von ja Suomen väliset kulttuurierot eivät ole merkittäviä. Silti Behljulji pystyy asettumaan muista kulttuureis-ta tulevien asemaan ehkä keskiverto-suomalaishoitajaa paremmin. Hän on sopeutunut hyvin suomalaiseen työ-kulttuuriin ja kannustaa työtovereitaan hyväksymään sen, että on erilaisia tapoja tehdä työtä, eikä työhön tarvita täydellistä kielitaitoa. Suurin osa vies-tinnästä tapahtuu kuitenkin sanatto-masti.

Behljulji haluaa kyseenalaistaa tapoja ja rutiineja, sitä että asiat teh-dään aina samalla tavoin, koska niin on ennenkin tehty. Hän kannustaa lapsia yrittämään virheitä pelkäämät-tä.

”Olemme kaikki ennakkoluuloisia ja etenkin naiset osaavat olla kovia tosilleen. Ennakkoluulot hälvenevät, kun ottaa selvää asioista ja on avoin. Suomalaista työkulttuuria ei tarvitse muuttaa maahanmuuttajatyökaverei-den vuoksi, mutta maahanmuutta-jienkaan ei tarvitse muuttua koko-naan”, Behljulji sanoo ja puhua pul-puttaa valtavaa vauhtia.

”Puhun koko ajan lapsille. Puhun pukiessani, väritystehtävässä autta-essani, ruokaillessa. Suomalaiset puhuvat sen sijaan vain silloin, kun se on tarpeen. Toisaalta on ihanaa, että suomalaiset osaavat olla hiljaa, mutta pärjäävätkö he hiljaisuudella tulevai-suuden muuttuvassa maailmassa?”

2. SEITSEMÄN MINUUTTIA SADULLE (Sinikka Luhtasaari, Lastentarha 3/2009) Ei satujen lukemiseen välttämättä me-ne seitsemää minuuttia viikossa, mutta voi mennäkin. Ihan yhtä hyvin aikaa voi kulua vaikka puoli tuntia tai minuut-ti. Oleellista on, että satuja luetaan säännöllisesti kaksi kertaa viikossa ja riittävän monta kuukautta.

Seitsemän minuuttia sadulle on menetelmälle keksitty nimi, kun osal-listuttiin ammattijärjestön kilpailuun. Turun messusäätiö ja opettajien am-mattijärjestö ovat palkinneet Opin Avain -palkinnolla Ritva-Liisa Orvaston kehittämän työmenetelmän. Idea sai alkunsa hänen omasta tarpeestaan. Hän pohti, miten saisi aktivoitua van-hemmat lukemaan satuja lapsilleen.

Halisten koulussa, jossa Orvasto työskentelee hallinnollisesti päiväkodin alaisena ja fyysisesti koulun yhteydes-sä, on useita maahanmuuttajataustai-sia lapsia. Orvasto tekee töitä pienen-netyssä esiopetusryhmässä.

"Ei hyvä. Lähdin ihan piruuttani kokeilemaan, voisiko tällainen satujen lukemisen menetelmä toimia. Haastoin kaikki kolmetoista perhettä mukaan ja vuoden ajan kokeiltiin. Tulokset olivat mahtavia." KOTONA JA PÄIVÄKODISSA

Kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja per-jantaisin, läpi vuoden lapset saavat tiivistetyn sadun luettavaksi kotona. Esikouluikäiset eivät vielä osaa lukea ja äiti tai isä tekee sen. "Heitin haasteen vanhemmille. Lähdet-tekö mukaan?" Orvasto sanoo.

Turun oppimiskeskus seuraa ny-kyisin projektia ja siitä on tekeillä myös pro gradu -tutkimus. Orvaston huoli maahanmuuttajalasten parissa on hei-dän kielellinen ilmaisunsa. Usein heillä saattaa olla melko suppea sanavaras-to, eikä vanhemmilla ole kykyä lisätä sitä. Yksi tie rikastuttaa kieltä ja ym-märtämistaitoja on satujen lukeminen.

Vuoden seurannassa on ensin alkukartoitus, puolivälissä tehdään väliarviointi ja sitten loppuarviointi. Seurannan kohteena on, miten las-ten syy- ja seuraussuhteiden taidot ovat kehittyneet. Miten säilyy moti-

vaatio ja miten ymmärtämistaidot muuttuvat.

Satujen sisältö vaihtelee. Oleel-lista on, että saduista löytyvät alku, ratkaiseva muutos ja päätös. Toisi-naan materiaalina on käytetty selko-kielisiä tarinoita. KUUNNELLAAN, YMMÄRRETÄÄN JA KERROTAAN

Satu luetaan kotona ja yö tulee väliin, silloin tarina jää alitajuntaan, pitkä-kestoiseen muistiin. Seuraavana päi-vänä keskustellaan ryhmässä, mitä tarinassa tapahtui ja ketkä olivat kes-keisiä henkilöitä. Sen jälkeen tarina luetaan heille uudestaan.

"Minun tunnesiteeni lukijana on siihen eri kuin äidin tai isän. Kun luen sen toistona lapsille, tarina jää heille lyhytkestoiseen muistiin", Orvasto sanoo.

Kun tarina on kuultu, lapset otta-vat esiin ruutuvihot, joihin he piirtävät tarinan. Hehän eivät osaa vielä kir-joittaa. Lopuksi kukin lapsi tulee ker-tomaan omin sanoin sadun jollekin ryhmän aikuisista. Kullekin lapselle esitetään lapsen vapaan kerronnan jälkeen tarinan juoneen ja keskeisiin elementteihin liittyvät kysymykset, "salapoliisikysymykset".

Kertominen tapahtuu roolin vaih-don kautta. Silloin lapsi on kertoja ja aikuinen kuuntelija. Lapselle sano-taan:

Sä olet se aikuinen ja mä olen nyt lapsi. Kerro minulle satu niin kuin sen muistat. KASVATUSKUMPPANUUS KAN-TAA

Ritva-Liisa Orvastosta on hyvin mie-lenkiintoista seurata, miten emotio-naalinen tilanne vaikuttaa. "Jos van-hemmat motivoituvat, lapsikin moti-voituu. Silloin lapsen käsitys itses-tään oppijana muuttuu paljon myön-teisemmäksi."

"Ryhmässä voi olla esimerkiksi lapsi, jonka on vaikea säädellä omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaan ja joutuu helposti negatiivisen vuorovai-kutuksen kehään. Sadun lukeminen, kuunteleminen ja siitä keskustelemi-nen oman vanhemman kanssa tarjo-aa lapselle ja vanhemmalle mahdolli-suuden myönteisen vuorovaikutus-suhteen rakentumiselle. Pienistä yh-

dessäolon puroista saattaa kasvaa hyvän vuorovaikutuksen meri, joka tukee sekä lapsen että vanhemman minäkuvaa."

Ratkaisevaa onnistumiselle on ollut perheen sitominen satuihin.

"Yksin en pystyisi vaikuttamaan lapsiin, vaikka olenkin heidän kans-saan koko päivän. Vanhemman vuo-rovaikutusta ei korvaa mikään", Or-vasto sanoo.

Kaksi kertaa viikossa satujen lu-kemista näyttäisi vahvistavan lapsen kielellisiä valmiuksia ja kykyä ymmär-tää luettua, siis luovan pohjaa "aka-teemiselle" taidolle luetun ymmärtä-misessä. Se vaikuttaa lapsen minä-kuvaan myönteisenä oppijana. Lap-sen ja perheen osallisuus kasvoivat. Joissakin perheissä sadun lukijan rooli kanavoitui isälle, joka muutoin saattoi jäädä kotona "sohvaperunan" asemaan.

3. TUE LEVOTONTA LASTA (Tiina Komi, Lastentarha 5/2008)

Alle kouluikäisillä lapsilla tarkkaa-vaisuushäiriöt ilmenevät usein motori-sena levottomuutena. Lapsen on vai-kea keskittyä annettuun tehtävään.

Erilaiset tukitoimet helpottavat ti-lannetta. Ne rakentuvat toiminnan jä-sentämisen ja palautteen antamisen ympärille. Tukitoimiin ei tarvita diag-noosia. Niistä on apua kaikille, joilla on keskittymisvaikeuksia, taipumusta im-pulsiivisuuteen ja ylivilkkauteen.

Tukitoimien kehittäminen varhais-kasvatukseen on parhaillaan työn alla. Keinot ovat käytännönläheisiä ja hel-posti sovellettavissa eri tilanteisiin.

"Tukitoimien taustalla on vankka käyttäytymispsykologinen tutkimus", kertoo psykologian tohtori, tutkija Vesa Närhi.

Hänestä on vaikea arvioida, onko tarkkaavaisuushäiriöisten lasten mää-rä lisääntynyt, kuten usein arvellaan. Levoton käytös ei ole automaattisesti ADHD:n merkki. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD ei ole saira-us vaan perinnöl-linen ominaisuus, jonka syitä ei tarkkaan tunneta. ADHD -oireet ovat samoja luonteen piirteitä, joita on kaikilla ihmisillä, toisilla lie-vempinä, toisilla vahvempina. Esimer-kiksi jokaisen on joskus vaikea keskit-tyä tai hillitä itseään. Normaalin ja häi-riön välinen raja on liukuva. JÄSENNÄ TILANNE

Käyttäytymisen ohjaaminen alkaa sen pohtimisesta, mistä ei-toivottu käytös johtuu. Ongelma on yleensä siinä, ettei lapsi koe tilannetta tai annettua tehtä-vää riittävän jäsentyneenä. Hän ei tie-dä, mitä pitää tehdä ja miten, vaikka samanikäisten kavereiden mielestä asia on ihan selvä. Ensim-mäinen as-kel on miettiä, miten asiaa voisi jäsen-tää lapselle selkeämmin.

Närhi kertoo esimerkin päiväkodis-ta, jossa yhdellä lapsella oli ongelmia pukemisen kanssa aina, kun piti lähteä ulos. Hän osasi pukea, mutta heilutteli vaatteita käsissään, huiski niillä muita lapsia, lähti kuljeskelemaan ja tarvitsi aikuisen ohjausta. Kesti aina pitkään ennen kuin lapsi oli valmis.

"Mietimme yhdessä henkilökunnan kanssa, mikä auttaisi. Päiväkodissa on muovisia muotopaloja ja henkilökunta

keksi, että aina pukemisen aluksi kukin lapsi voi hakea itselleen mieleisen geometrisesti muotoillun palan, jonka päällä saa istua pukemisen ajan. Lap-si, jonka pukeminen ei ennen sujunut, pukee nyt palan päällä istuen yhtä no-peasti kuin muutkin."

Tälle lapselle riitti muotopala. Toi-sen lapsen ongelma sen sijaan oli se, ettei hän kokenut itse pukemis-tapahtumaa riittävän jäsentyneeksi. Niinpä nykyisin joku päiväkodin aikui-sista laittaa hänelle aina ulos lähtiessä vaatteiden kuvat seinälle riviin siinä järjestyksessä, kun ne pitää pukea. Aina kun lapsi on pukenut yhden vaat-teen, hän käy kääntämässä sitä ku-vaavan lapun ympäri, ja kas, pukemi-nen sujuu kuin tanssi.

Kolmannella lapsella oli vaikeuksia esikoulutehtävien tekemisessä itsenäi-sesti. Syynä ei ollut taidonpuute, vaan keskittymisen herpaantuminen. Työ onnistuu, kun hänen kanssaan sovi-taan etukäteen, montako tehtävää hän tekee ennen kuin pitää paussin.

"Asia jäsentyi lapselle, kun tehtävä pilkottiin osiin." LUPA LIIKKUA

Tarkkaavaisuusongelmista kärsivä lapsi kiemurtelee usein levottomasti tuolilla tai lähtee vaeltelemaan. Yksi syy tähän on todennäköisesti se, että liikehtiminen auttaa keskittymään.

"Sen sijaan, että kieltää lasta liik-kumasta, aikuisen kannattaa miettiä, miten lapsi voi luvallisesti liikkua niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa muille. Hyvä keino on esimer-kiksi istua fysioterapeuttien käyttämän tasapainotyynyn päällä, jossa lapsi voi koko ajan vähän nuljuta, eikä hänen tarvitse kolistella", Närhi tietää.

Erään koululuokan opettaja seuraa keskittymisvaikeuksista kärsivää oppi-lastaan sivusilmällä. Kun tämä alkaa liikehtiä levottomasti, opettaja pyytää häntä noutamaan esimerkiksi sakset kaapista tai pyyhkimään taulun. Toisen oppilaan kanssa on sovittu, että kun hänelle tulee tarve lähteä vaeltele-maan hän voi käydä juomassa.

KANNUSTAVA PALAUTE

Positiivinen, sanallinen palaute on keskeinen osa lapsen ja aikuisen välis-tä vuorovaikutusta. Lapsen toiminnan

arviointiin perustuvan palautteen on oltava nopeaa ja välitöntä.

"Positiivinen palaute on negatiivis-ta tehokkaampaa, sillä kielteiseen pa-lautteeseen ei sisälly mallia siitä, miten pitäisi toimia. Tehok-kainta on joskus jättää ei-toivottu käyttäytyminen koko-naan huomiotta."

Onnistumisen kokemukset palkit-sevat lasta, mutta pieni lapsi tarvitsee myös sanallista ja konkreettista palau-tetta. Tarrat, leimat ja merkit toimivat hyvin.

Päiväkodissa joka aikuisella on hieman erilaiset tavat toimia lasten kanssa. Tukitoimissa täytyy olla joh-donmukainen ja kaikkien pitää sitoutua niihin, myös sijaisten.

Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa on onnistumisen lähtökohta. Tukitoimien rinnalla voidaan tarvit-taessa olla yhteydessä lasten-neuvolaan tai perheneuvolaan. Tark-kaavaisuusongelmiin kannattaa puut-tua jo varhaiskasvatuksessa, sillä lap-sen saamat kokemukset itsestään op-pijana ja koululaisena koulu-taipaleen alussa vaikuttavat koulussa pärjäämi-seen.

"Ikävuodet 5 - 7 ovat otollista aikaa lapsen kehityksessä omatoimiseksi", tutkija Vesa Närhi sanoo.

Toisin kuin ennen luultiin, ADHD ei katoa aikuistuessa. Monella on vaike-uksia opinnoissa ja työelämässä sel-viytymisessä. Toisaalta monet aikuiset pärjäävät oireiden kanssa hyvin eten-kin silloin, kun löytävät ammatin, joka tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää ADHD -oireyhtymään kuuluvia ominai-suuksia.

ADHD (Attention Deficit / Hy-peractivity Disorder) on tark-kaavaisuus-ylivilkkaus –oireyhtymä, jota kutsuttiin en-nen tuoreinta tutkimustietoa MBD:ksi. Se on yleinen toimin-takykyä heikentävä neurobiolo-ginen kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat keskitty-miskyvyttömyys, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

4. LAADUKAS VARHAIS-KASVATUS SUOJAA STRESSILTÄ (Tiina Komi, Lastentarha 2/2009) Päiväkotilasten stressistä puhutaan paljon. Moni arvelee lasten stres-saantuvan suurissa ryhmissä ja vaihtuvien hoitajien huomassa. Hel-singin yliopiston lehtorit kehitys-neuropsykologian dosentti, filosofian tohtori Nina Sajaniemi, varhaiskas-vatuksen tutkija Eira Suhonen ja erityiskasvatukseen ja musiikkitera-piaan perehtynyt filosofian tohtori Elina Kontu päättivät ottaa asiasta selvää.

Lasten stressitasoa tutkittiin mit-taamalla stressihormonia 3–6 –vuotiaiden lasten syljestä. Pilotti-tutkimuksessa oli mukana 150 lasta 15 päiväkodista.

Ulkoiset tekijät, haasteet ja är-sykkeet nostavat stressihormonin tasoa. Se on hyvällä tasolla silloin, kun lapsi on valpas ja virkeä. Hän on sopivasti kiihdyksissä, vähän jännittynyt ja tarkkaavainen. Oppi-minen sujuu. Jos stressihormien taso nousee yli normaalirajan, stres-siä on liikaa.

”Lähikehityksen vyöhykkeellä jänskättää aina vähän”, Sajaniemi toteaa.

Jännittäminen on seurausta bio-logisesta siirtymisestä normaalia haastavammalle alueelle. Lapsi on kuitenkin optimaalisessa tilassa niin kauan, kun hänellä on turvallinen olo ja hänellä on turvallisia aikuisia lä-hellään.

Lapsen stressihormonitaso on liian korkealla, kun hänen emotio-naalinen tilanteenhallintansa menee säädellyn alueen ulko-puolelle. Las-ten stressi voi ilmetä niin voimak-kaana kiihtymisenä kuin vetäytymi-senäkin. Erittäin stressaantunut lap-si saattaa olla hyvin rauhallinen, mikä on ryhmän kannalta helppoa, mutta vaarallista, koska lapsen stressi voi jäädä tällöin aikuisilta huomaamatta. Myös stressistä vies-tivä kiihtymys voidaan tulkita nor-maaliksi suuttumukseksi, koska mo-lemmissa on käynnissä sama me-kanismi. Kaikki ääripäät voivat vies-tiä liian korkeasta stressihor-monitasosta.

Lapsi tarvitsee sopivasti haas-teita, jotta ”aivot saavat virtaa”. Niin haasteiden puute kuin liian suuret vaatimuksetkin voivat jarruttaa lap-sen kehitystä. Laadukas varhais-

kasvatus ehkäisee stressimekanis-min ylikuormitusta.

Liian pitkään liian korkeana jat-kuva stressihormonitaso voi vaaran-taa aivojen normaalin kasvuproses-sin. Lapsen optimaalinen kehitys vaarantuu eikä hänen kykynsä sää-dellä emootioita pääse kypsymään.

KAIKESTA EI TARVITSE PUHUA Alustavien tulosten mukaan päivä-kodeissa olevat lapset voivat keski-määrin hyvin. On kuitenkin lapsia, jotka reagoivat muita herkemmin ympäristöön ja sen muutoksiin.

Mitä korkeampi stressihormonin taso on, sitä kiihtyneemmässä tilas-sa lapsi on, vaikka hän ei välttämät-tä sitä ilmaise. Lapsi tarvitsee kiih-tymyksen tyynnyttämiseen aikuisen tukea.

Kiihtyneellä lapsella on tietynlai-nen olo, jonka hän kokee oikeute-tuksi. Hän on suuttunut esimerkiksi siitä, että Matti vei traktorin käsistä tai Minnalla on vihreä paita. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta sietämään erilaisia oloja, myös vihan tunteita. Lapsella on oikeus kokea asiat omalla tavallaan ilman, että aikuinen arvottaa niitä mitenkään. Näin lapsi oppii, etteivät kurjat ja hankalat olot ole hengenvaarallisia.

Joskus aikuiset laittavat hallit-semattomasti käyttäytyvän lapsen jäähylle. Tunnekuohun herättänyt tilanne puretaan keskustelemalla, kun lapsi on rauhoittunut. Sajaniemi ja Suhonen eivät suosittele tällaista toimintamallia.

”On turha puida jälkeenpäin lap-sen kanssa, mikä hänen olonsa ai-heutti. Lapsi ei osaa tunnin tai kah-den päästä analysoida sitä eikä täl-lainen keskustelu vie lapsen kehitys-tä eteenpäin. Lapsella oli varmasti hyvä syy oloonsa, mutta hän ei pys-ty sitä jälkeenpäin verbalisoimaan. Sitä paitsi lapsen selitykset voivat olla aikuisen mielestä järjettömiä. Hänen on vaikea tajuta, miksi Min-nan vihreä paita herätti voimakasta suuttumusta. Olojen rationalisoimi-nen ei toimi lasten kohdalla”, Saja-niemi sanoo.

Moraalisäännöistä ja tunteista keskustellaan päiväkodissa luonte-vasti erilaisissa tilanteissa, esimer-kiksi satuhetkissä.

”Silloin voidaan pohtia, mitä voi tehdä, kun tulee tietynlainen olo”, tutkijat neuvovat.

Pienen lapsen itsetuntemus ra-kentuu pitkälti sen varaan, että hä-

nen kanssaan jaetaan kokemuksia. Lapsi tarvitsee viestin, että kaiken-laiset olot ovat oikeutettuja sekä tukea niiden sietämiseen.

”Koko elämä on erilaisten olojen kanssa toimeen tulemista. Mitä omimmiksi olot kokee, sitä helpom-paa se on. Parhaimmillaan lapsi oppii vähitellen, että mitä tahansa ympäristössä tapahtuukin, olot ovat ikiomia ja itse tuotettuja reaktioita ympäristön muutoksiin”, Sajaniemi sanoo.”

”Lasten kanssa jaetaan toki myös myönteisiä ja iloisia tuntemuk-sia”, Suhonen muistuttaa.

POHJA ELÄMÄLLE Lapset ovat synnynnäiseltä tempe-ramentiltaan erilaisia, mutta persoo-nallisuus muotoutuu vasta vuorovai-kutuksessa ympäristön kanssa. Ym-päristö vaikuttaa lapsen stressihor-monitason säätelyyn.

Tutkimuksessa arvioitiin päivä-koteja psyykkisinä ja fyysisinä ym-päristöinä. Alustavien tulosten mu-kaan kasvattajien yhteistyö ja lasten stressihormonin taso olivat yhtey-dessä toisiinsa. Lapset voivat hyvin, kun päiväkodin kasvattajat puhalta-vat tiiminä yhteen hiileen ja sitoutu-vat yhteisiin tavoitteisiin. Kasvattaji-en yhteistyö heijastuu etenkin ympä-ristöönsä herkästi reagoiviin lapsiin.

Myös fyysinen ympäristö vaikut-taa lasten hyvinvointiin. Lapset voi-vat hyvin selkeässä ja houkuttele-vassa leikkiympäristössä.

”Hyvin aikataulutettu päiväoh-jelma vähentää stressin ylikuormi-tusta. Lapset tarvitsevat sekä riittä-västi ohjattua toimintaa, että aikaa omaan, vapaaseen leikkiin, jota ai-kuiset valvovat ja puuttuvat tarvitta-essa leikin kulkuun. Lapset eivät kykene selvittämään keskinäisiä ristiriitojaan ilman aikuisen tukea”, Suhonen sanoo.

Usein ajatellaan, että lapsen ongelmat johtuvat kehityksellisistä häiriöistä tai puutteellisista kotiolois-ta, mutta oppimisen ja hyvinvoinnin esteinä voivat olla myös päivähoi-dossa tunnistamatta jääneet kehi-tykselliset tarpeet. Tutkijoiden mie-lestä on käsittämätöntä, että lasten-tarhanopettajia korvataan joissain kunnissa lähihoitajilla, joiden palk-kaaminen tulee edullisemmaksi. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä haavoittuvaisempia he ovat, ja siksi he tarvitsevat ammattitaitoisia kas-vattajia. Varhaiskasvatus luo pohjan elämälle.

5. LAPSET OPPIVAT PÄIVÄKODIN ARJESSA (Lyhennettynä: Tiina Komi, Lasten-tarha 5/2008)

”SUUNNITELMALLISUUS TUKEE VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEITA.”

”Lasten kanssa ei voi vain olla. Em-me ole taikureita, jotka vetävät ihme-juttuja hatusta, vaan suunnittelemme asiat etukäteen”, sanoo lastentar-hanopettaja Tuija Holmström.

Suunnitelmallisuus tukee var-haiskasvatuksen tavoitteita, jotka nousevat varhaiskasvatussuunnitel-man perusteista eli Vasusta. Moision päiväkodissa on tehty valtakunnalli-sen Vasun pohjalta oma varhaiskas-vatussuunnitelma, jossa painotetaan erityisesti taide- ja taitoaineita.

”Lapset oppivat tekemällä”, päi-väkodin johtaja Tarja Ojanen muis-tuttaa.

Varhaiskasvatus on suunnitel-mallista kasvatus- ja opetustoimintaa, mutta joustava toimintasuunnitelma jättää tilaa lapsilähtöisyydelle. Liian valmiiksi muokattu ohjelma ei anna lapsille mahdollisuutta antautua leik-kiin, joka on lapsen luonnollinen tapa toimia.

”Oppiminen tapahtuu vuorovaiku-tuksessa ympäristön kanssa. Lapsille täytyy antaa aikaa ihmettelyyn ja tut-kimiseen”, sanoo Holmström.

Aktiivinen ja kiinnostunut lapsi oppii parhaiten. Varhaiskasvatukses-sa luodaan myönteinen asenne op-pimiseen, joka jatkuu koko elämän ajan.

”OPPIMINEN TAPAHTUU VUORO-VAIKUTUKSESSA YMPÄRISTÖN KANSSA.”

Toiminnan suunnittelun lähtökohtana Moision päiväkodissa ovat varhais-kasvatuksen sisällölliset orientaatiot. Ne linkittyvät arjen toimintoihin ja näkyvät myös erilaisissa teemoissa ja projekteissa. Toiminta perustuu olennaiselta osin lapsiryhmän ja yk-sittäisen lapsen havainnoille.

Toimintaa leimaa leikki ja koke-muksellisuus. Hienot termit muuttuvat varhaiskasvatuksen arjessa eläviksi. Metsäretkellä tutkitaan luonnon ih-meitä haistamalla, koskettamalla ja katsomalla. Samalla opitaan mate-matiikkaa, kieltä, luonnontiedettä, vuorovaikutustaitoja ja muita tärkeitä taitoja.

Lapset saavat tehtäväksi kerätä kymmenen erilaista asiaa luonnosta Kim-leikkiä varten. Oskari, Sara, Valt-teri, Matilda ja Emilia tuovat saaliinsa lastentarhanopettaja Jori Järven-pään eteen. Maahan kertyy kaarnaa, kasveja, kiviä ja käpyjä. Laskettuaan ne lapset huomaavat, että esineitä on 16. Kuusi liikaa. Ensin poistetaan samanlaiset ja huonosti toisistaan erottuvat esineet ja sen jälkeen las-ketaan, montako jäi jäljelle.

”AIKUISET OVAT AIDOSTI LÄSNÄ JA KESKITTYVÄT LAPSIIN.”

Päiväkodin levollisuutta ruokkii Holmströmin mielestä se, että aikui-set ovat aidosti läsnä ja keskittyvät lapsiin eivätkä vaella tilanteesta tai paikasta toiseen. He kuuntelevat lap-sia ja ovat herkkiä lasten tarpeille ja viesteille.

”Työntekijät eivät puhu aikuisten juttuja lasten pään yli, mikä johtaisi helposti kieltämisen kierteeseen, kun lapset hakisivat aikuisten huomioita negatiivisin keinoin”, Ojanen sanoo.

Hän kertoo, että on haastavaa saada kaikki ryhmässä työskentele-vät aikuiset ottamaan vastuu aidosta läsnäolosta. Lapsiin keskittyminen ei tapahdu itsestään, vaan sen eteen on nähtävä vaivaa, koska aikuiset lipsahtavat helposti puhumaan omia asioitaan lasten touhutessa vieressä.

Päivähoidon alueellisena johta-jana toimiva Ojanen ja lapsiryhmien toimintaa johtavat kolme lastentar-hanopettajaa Holmström, Järvenpää sekä Leena Sandell ovat kehittäneet yhdessä päiväkodin myönteistä ilma-piiriä. Lapsia kannustetaan ja kiite-tään paljon, mikä lisää oppimisen iloa.

”PIENI LAPSI KATSOO KOSKE-TELLEN.”

Aikuinen luo oppimisympäristön. Moision päiväkoti on suunniteltu tu-kemaan lapsen kasvua ja hyvää ja positiivista ilmapiiriä. Ikkunat ovat matalalla, jotta lapset näkevät ulos. Tavarat on asetettu lasten ulottuville, ja he voivat vapaasti käyttää leluja, pelejä ja kirjoja. Seinille ripustetut kuvat ovat niin alhaalla, että lapset yltävät niihin. Kuvia saa koskettaa, koska ”pieni lapsi katsoo kosketel-len”.

Kaapeissa olevia leluja on esillä kuvina, jotta pienetkin muistavat, mitä on tarjolla. Tavaroita vaihdetaan aika ajoin ja ryhmästä toiseen. Pienetkin

pääsevät kokeilemaan isojen leluja ja pelejä aikuisen turvallisessa valvon-nassa.

”Kielletyt asiat houkuttelevat lap-sia. Pyrimme luomaan ympäristön sellaiseksi, ettei meidän tarvitse kiel-tää lasta koko ajan”, Holmström sa-noo.

Järvenpää muistuttaa, että he ovat puhetyöläisiä. Sanoilla voi sekä sammuttaa että herättää lasten kiin-nostuksen. Huumori on hyvä työväli-ne kasvattajalle. Se madaltaa aikui-sen kynnystä heittäytyä mukaan las-ten juttuihin. Huumori ja hassuttelu tukevat myös aikuisten työssä jak-samista. ”UUDET HAASTEET PITÄVÄT LAPSEN MIELENKIINNON YLLÄ.”

”Riittävän haastava toiminta pitää lapset levollisena, sillä he eivät tur-haudu. Turhautuminen aiheuttaa kyl-lästymistä, uhmakkuutta ja kiukkua, kun taas uudet, ajoissa annetut haas-teet pitävät lapsen mielenkiinnon yl-lä”, Tuija Holmström sanoo ja lähtee katsomaan, mitä päiväunilta herännyt Eelis touhuaa.

Ojasen mukaan lastentarhan-opettajat tietävät erinomaisesti, miten lapsi oppii, mutta ammattitaidon hyö-dyntäminen käytännön tilanteissa on vaativaa. Lapset ovat erilaisia ja kas-vattajan tehtävä on tunnistaa erot ja antaa kullekin lapselle tämän taitojen ja kykyjen mukaisia haasteita.

Työntekijätkin tarvitsevat haastei-ta, jotta työ säilyy mielekkäänä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi koulutus ja työn kierto.

”ONNISTUNUT LEIKKI VAATII SUORAA JA EPÄSUORAA OHJA-USTA.”

”Oletteko te vain leikkineet?” ky-syy uuden päiväkotilapsen isä haki-essaan muksuaan kotiin. Lapset ei-vät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään todetaan Vasussa. Kaikki mitä näkyy leikissä, on lapselle merkityksellistä. Kasvattajan toimin-nalla on usein ratkaiseva merkitys tyydytystä antavalle leikille. Lapset osaavat toki leikkiä ilman aikuisiakin, mutta onnistunut leikki vaatii suoraa ja epäsuoraa ohjausta.

Moision päiväkodin seinälle on askarreltu vanhempia varten puu, jossa kerrotaan, mitä kaikkea leikin aikana voi oppia. Kuten ajattelua, suunnittelua, kieltä, sääntöjä, vas-tuun ottamista ja havainnointia.

6. KESKITY LAPSEEN (Tiina Komi, Lastentarha 1/2009)

Kaksi taaperoikäistä poikaa

leikkii rinnakkain automatolla. Toi-nen ajaa punaisella, toinen sinisellä Ferrarilla. Vähitellen pojat alkavat kiinnittää huomiota toisiinsa. He päristävät hurjaa vauhtia eri suun-nista kohti samaa risteystä vilkuil-len toisiaan sivusilmällä. Törmää-vätkö autot toisiinsa vai löytävätkö kuskit yhteisen sävelen?

"Se riippuu kasvattajan taidois-ta", sanoo erityispedagogiikan tutki-ja Eira Suhonen Helsingin Yliopis-ton soveltavan kasvatustieteen lai-tokselta.

Alle kolmevuotiaiden vuorovai-kutus on pitkälti sanattomien viesti-en varassa. Pieni lapsi ei osaa vie-lä puhua eikä tulkita kaverin vieste-jä. Taaperoiden eleet, ilmeet ja ke-hon kieli aukeavat hyvin isommille lapsille, mutta samanikäisten on usein vaikea ymmärtää toisiaan.

Viestit voivat mennä ohi myös aikuisilta. Kasvattaja ei välttämättä huomaa, miten innokkaasti punai-sen Ferrarin kuski haluaisi ottaa kontaktia sinisen auton kuljettajaan, muttei tiedä miten.

Eira Suhonen työskenteli 1980-luvulla päiväkodissa 7 vuotta las-tentarhanopettajana ja sen jälkeen 14 vuotta erityislastentarhanopetta-jana. Hän huomasi, etteivät aikuiset välttämättä huomaa lapsen toiveita ennen kuin tämä kurottaa todella voimakkaasti tavoitettaan kohti.

Tutkiessaan asiaa hän yllättyi, miten paljon lapset joutuvat ponnis-telemaan saadakseen aikuisen huomion.

Suhonen tarkastelee väitöstut-kimuksessaan päivähoidon laatua psyykkisenä ja sosiaalisena oppi-misympäristönä. Hän on tutkinut vuorovaikutuksesta käsin erityistu-en tarpeessa olevien taaperoikäis-ten lasten sopeutumista päiväko-tiin. Yksi laadun kriteereistä on tur-vallinen toimintaympäristö ja ennen kaikkea lapsen ja hoitajan hyvä keskinäinen suhde, mikä riippuu pitkälti aikuisen kyvystä tulkita lap-sen tarpeita ja toiveita.

Pula sensitiivisistä kasvattajista Taaperot eivät osaa luonnos-

taan hakeutua toistensa seuraan ja leikkiä yhdessä, vaan tarvitsevat

siihen aikuisen apua. Yhteistä toi-mintaa on vaikea synnyttää ilman yhteistä kieltä.

Leikkiessään lapsi toimii oman lähikehityksensä vyöhykkeellä ja tarvitsee taitavamman lapsen tai aikuisen tukea. Kasvattajan tehtävä on aktivoida lasten leikkiä ja tuoda siihen uusia elementtejä. Pienet lapset tarvitsevat sensitiivistä ai-kuista tunteiden sanottamiseen, mallittamiseen sekä keskinäisten konfliktien ehkäisemiseen ja ratkai-semiseen.

Seuratessaan automatolla leik-kiviä poikia taitava kasvattaja huo-maa tilaisuuden yhteisen leikin ra-kentamiseen ja ohjaa poikia siihen, jolleivät he itse löydä yhteistä sä-veltä. Hän osaa puuttua myös ajoissa konflikteihin.

Automatolla tulee kiistaa siitä, kumpi Ferrareista saa ajaa ensin talliin. Aikuisen on vaikea ratkaista lasten riitaa rakentavasti, jos hän ei seuraa leikkiä eikä tiedä, mistä riita alkoi. Hän voi ihmetellä kärhämää ja kysellä, kumpi aloitti riidan. Kun syyllistä ei löydy, aikuinen ratkaisee tilanteen erottamalla pojat toisis-taan. Punaisen Ferrarin kuski jat-kaa leikkiä automatolla. Sininen auto pistetään hyllylle, ja sillä leik-kinyt lapsi lähetetään rakentamaan legoilla. Kumpikaan pojista ei opi tilanteesta mitään ja molemmille jää paha mieli.

"Törmäys on mahdollisuus har-joitella vuorovaikutussuhteita ja so-siaalisia taitoja."

Lastentarhanopettajat lap-siasiamiehinä

"Turvallinen päivähoito tarkoit-taa sitä, että lapsella on turvallinen aikuinen, joka on sekä fyysisesti että psyykkisesti läsnä. Lapset ei-vät ole turvassa, jos aikuinen ei ole aidosti läsnä, vaan tekee samaan aikaan muuta, täyttää esimerkiksi työvuorolistaa tai suunnittelee van-hempainiltaa."

Suhonen myöntää, että suuret ryhmäkoot ja resurssien puute ovat ongelmia. Silti hän ei suostu tinki-mään turvallisuudesta. Suurin osa päiväkodin henkilökunnasta tekee työtään rakkaudesta lapsiin. Työn iloa ja omaa hyvinvointia lisää se, että keskittyy olennaiseen: "olen-lapseen". Työstä nauttiminen ja

onnistumisen kokemukset ruokkivat työhyvinvointia.

"Onnistumisen kokemuksia saa, kun keskittyy perustehtävään eli lasten kanssa olemiseen. Aikuiselta vaaditaan rohkeutta asettaa lapset ykkössijalle. Varhaiskasvatuksen laatu on lastentarhanopettajien kä-sissä. Heidän tehtävänsä on toimia lapsiasiamiehinä."

Tutkimusten mukaan kasvattaja on sitä taitavampi vuorovaikutus-suhteissa mitä koulutetumpi hän on. Lastentarhanopettajat ovat niin Suhosen kuin tutkija Marjatta Kal-lialankin mukaan muuta henkilös-töä sensitiivisempiä kasvattajia.

"Pedagogisen koulutuksen saa-neilla on muita enemmän kykyä tunnistaa lasten tarpeet ja ohjata lasta heille sopivaan toimintaan. On hyvin huolestuttavaa, jollei pienten ryhmässä ole lastentarhanopetta-jaa, koska lapsi on haavoittuvaisin ensimmäisinä elinvuosinaan. Minä-kuva ja itsetuntemus kehittyvät ja muovautuvat varhaisvuosien vuo-rovaikutussuhteissa. Kiintymyssuh-teet vanhempiin ja hoitajiin ovat merkityksellisiä lapsen myöhemmil-le kokemuksille sekä käsitykselle itsestään oppijana ja toimijana."

Sensitiivisyyttä voi treenata py-sähtymällä, katsomalla ja kuunte-lemalla sekä hankkimalla riittävästi tietoa lapsen kehityksestä, jottei vaadi lapselta liian paljon liian var-hain. Pienet lapset eivät pysty ana-lysoimaan omaa käyttäytymistään, joten kasvattajan täytyy olla koko ajan valppaana ja havainnoida las-ten toimintaa. Tämä vaatii aikuisel-ta täydellistä sitoutumista lapsen kanssa työskentelyyn.

Taitava kasvattaja tarkkailee leikkiviä lapsia, tulkitsee sanattomia viestejä ja ohjaa heitä yhteiseen leikkiin. Hän ehkäisee turhat kon-fliktit ennalta ja opastaa lapsia kä-destä pitäen sosiaalisen vuorovai-kutuksen pelisääntöihin.

"Lapsen leikkiä ei voi seurata sivusta muiden hommien ohella ", sanoo tutkija Eira Suhonen.

Tämä tehtäväpaketti on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille

lähihoitajaopiskelijoille sanaston opiskeluun sekä kirjoitustaidon

kehittämiseen. Tehtäväpaketti pohjautuu Lastentarha-lehden ar-

tikkeleihin, joista on tehty sanasto- ja rakennetehtäviä, teks-

tinymmärtämistehtäviä sekä kirjoitustehtäviä.

Tämä tehtäväpaketti on tarkoitettu käytettäväksi S2 –

oppitunneilla Kasvun tukeminen ja ohjaus –tutkinnon osan opis-

kelun aikana, mutta sitä voi käyttää myös lisämateriaalina tai it-

seopiskeluun.

Tehtävät laatinut: Ester Rokka, kouluttaja, Hyria aikuiskoulutus Oy

2012

201

ARTIKKELITEHTÄVIÄ S2-TEHTÄVIÄ · 2016-06-30 · S2-TEHTÄVIÄ artikkeleiden pohjalta...

Documents

Transcript of ARTIKKELITEHTÄVIÄ S2-TEHTÄVIÄ · 2016-06-30 · S2-TEHTÄVIÄ artikkeleiden pohjalta...