Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti
description
Transcript of Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti
![Page 1: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/1.jpg)
Ari Saarinen
neurologi
KAKS
15.5.2009
Uni, unihäiriöt ja muisti
Kainuun muistiyhdistyksen järjestämä koulutustilaisuus Kajaanin yliopistokeskuksessa
Ari Saarinen
neurologi
KAKS
15.5.2009
Uni, unihäiriöt ja muisti
Kainuun muistiyhdistyksen järjestämä koulutustilaisuus Kajaanin yliopistokeskuksessa
![Page 2: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/2.jpg)
torkevaihe S1
univaihe S2
Syvää unta:
univaihe S3
univaihe S4
Univaiheiden ilmeneminen aivofilmissälähde: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed.
![Page 3: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/3.jpg)
REM-uni eli vilkeuni
Lihakset yleensä rentoutuvat, mutta voi esiintyä nykäyksiä.
Nopeita silmien liikkeitä luomien alla
Aivofilmi (EEG) aktivoituu nopeajaksoiseksi
Unennäköä, aamua kohden lisääntyvästi
![Page 4: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/4.jpg)
Unen arkkitehtuuri
S1-S4 ja REM –vaiheet vaihtelevat peräkkäin noin 90 minuutin välein. Alkuyöstä vaihtelu on lyhyempää 70-100 min, hidasaaltouni runsaampaa.
VIITE: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed.
![Page 5: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/5.jpg)
Hereillä 5% puoli tuntiaS1 2-5% varttituntiS2 45-55% 4 tuntiaS3 3-8% varttituntiS4 10-15% tuntiREM 20-25% pari tuntiaS3-4 ja REM yhteensä noin 3 tuntia tarpeenTehonukkuja voi selvitä yhteensä 5-6 t unilla.
Keskiarvo 7,5t yhteensä
Unen rakenteen keskiarvojalähde: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed.
![Page 6: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/6.jpg)
Dang-Vu TT 2005
Dang-Vu TT ym 2005
REM-unessa aktiviteetti
Punainen: lisääntyy
Sininen:
vähenee
Dang-Vu TT ym 2005
REM-unessa aktiviteetti
Punainen: lisääntyy
Sininen:
vähenee
![Page 7: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/7.jpg)
Minä ja muutMinä ja muut
insightinsight
orientaatioorientaatio
tahtotahto
Valveilla olon tuntuValveilla olon tuntu
Amnesia herätessä
Amnesia herätessä
muistipätkätmuistipätkät
tunteettunteet
näköhavainnotnäköhavainnot
Ulkoisten ärsykkeiden vaimennus
Ulkoisten ärsykkeiden vaimennus
motoriikkamotoriikka
![Page 8: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/8.jpg)
Pekka Kuikka, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Timo Erkinjuntti
Suomen Lääkärilehti 44/2007 vsk 62
Otsalohkon kuorikerrokset ------ Tiedonkäsittelyn ohjaus
Otsalohkon pohjaosat ----- Käytöksen kontrolli
Otsalohkon syvät osat -----Oma-aloitteisuus ja motivaatio
Lewy-kappale-taudissa myös vireys vaihtelee. Muisti säilyy melko hyvin
LohkodementiatMuisti aluksi hyvä
Dementioissa myöhemmin
![Page 9: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/9.jpg)
Unessa otsalohkon kyky käsitellä tietoja heikkenee
Uneksittaessa REM-unessa (näkö)kuorikerrokset aktivoituvat sisäistä ärsykkeistä
Hermoston välittäjäaineiden pitoisuuksien lasku kuorikerroksella ja hermoärsykkeiden tahdistuminen hitaaksi
DREAMING and the BRAIN: Toward a Cognitive Neuroscience of Conscious States, Behavioral and Brain Sciences 2000;23(6)
![Page 10: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/10.jpg)
REM-unen erityispiirteitä• PGO ponto-geniculate-occipital spikes= aivorungon-
thalamuksen -aivojen takaosien aktivaatiopiikit (“huomiopiikit”)
• hippocampus, amygdalat• NA ja 5HT ratojen heikkeneminen
• Kolinerginen aktivaatio etuosissa• (HUOM Alzheimerin taudissa radat
surkastuvat).Ulkoisten stimulusten/PGOn blokki?• itsenäiset sisäiset PGO-piikit stimuloivat
unimaailman??
![Page 11: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/11.jpg)
VALVE
Sisäiset ärsykkeet
Asetyylikoliini korkeaUlkoiset ärsykkeet
UNI Aivojen aktivaatio taso kasvaa valvetta ja REM-unta kohti-->
Hobson, J. Allan, Pace-Schott, E. and Stickgold, R. (2000), DREAMING and the BRAIN: Toward a Cognitive Neuroscience of Conscious States, Behavioral and Brain Sciences 23 (6):
![Page 12: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/12.jpg)
Deluusio-harhakuvat
• Otsalohko osittain ”irronnut” eli aktivaatiotaso vähentynyt
![Page 13: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/13.jpg)
REM-unen käytöshäiriö
• Siirtyminen äkisti REM-uneen
• Aivorungon pieni osa ”lohkaistu” ylöspäin aktivaatiossa
• Mahdollistaa liikkumisen
• Normaalisti keho olisi veltto
![Page 14: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/14.jpg)
Juoppohullu
• Alkoholin käyttö estää REM-unta
• Lopulta aivot siirtyvät valvetilassakin pirstoutuneena osittain REM-tilaan
• Pelottavia harhanäkyjä, riehuntaa
![Page 15: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/15.jpg)
REM-unessa aktiivisuus vähenee
• Caudal lateral prefrontal cortex=Otsalohkon takaosan alempi sivureuna -->
• tapahtumien taustat• rostral lateral prefrontal cortex =Otsalohkon takaosan
ylempi sivureuna -->• episodisen muistin osuus tapahtumissa
• sisäinen ärsyke-vaste systeemi silti säilyy ks. seuraava
![Page 16: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/16.jpg)
REM-unessa aktiivisuus vähenee
• Prefrontal cortex=Otsalohkon takaosa– todellisuudentaju– ajan taju – >valveen tuntu silti säilyy– >muistikuvat unesta häviävät nopeasti– 65% unista sisältää pätkiä muistoista, mutta
vain 1-2% niistä johdonmukaisia
![Page 17: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/17.jpg)
• UNIVAJEAivojen etuotsalohkojen toiminnot
Luova ajattelu sekä toiminnan suunnittelu heikkenevät.
Tietotulvan suodatus vaikeutuu, kun havainnointi ja tarkkaavuus heikenevät
Turvaudutaan rutiineihin.
![Page 18: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/18.jpg)
Univaje 24t tai jatkuva univaje
Univaje vaikeuttaa suoriutumista - rutiinimaisissa valvontatyyppisissä tehtävissä - monimutkaisissa tiedonkäsittelyä vaativissa tehtävissä. - Toimintatyyli muuttuu.
Riskinottokynnys laskee, vrt 0,5 promillen humala- epäedullisia mielialamuutoksia on todettu.
DuodecimUnivaje terveysriskinä
Mikko Härmä, Mikael Sallinen
Vsk. 47 • Nr: 20 / 2000 • s. 2267
![Page 19: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/19.jpg)
Adenosiini ja kahviLauri Alanko, väitöskirja 2005
• Adenosiini energian raaka-aineena• Kertyy valvoessa aivojen etuosiin• Väsymyksen ”välittäjäaine”• Valvoessa Adenosiini-1 välitys tehostuu
edelleen --> aivot pyrkivät nukahtamaan
• Kahvi toimii vastavaikuttajana
![Page 20: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/20.jpg)
Univajeen vaikutuksia
Epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen ja lisääntynyt onnettomuus- ja tapaturmariski. Luulee pystyvänsä nopeampaan ja silti hyvään suoritukseen.
Vireystasoon vaikuttavia tekijöitä ovat vuorokaudenaika sekä ympäristön virikkeisyys. Ihmisen kyky vastustaa nukahtamista romahtaa yhden yön valvomisen jälkeen. Mikrouni-torkahtelutaipumusta.. Muistijälki ei tartu.
Duodecim Univaje terveysriskinä , Mikko Härmä, Mikael Sallinen ,Vsk. 47 • Nr: 20 / 2000 • s. 2267
![Page 21: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/21.jpg)
Otsalohkon etuosan aktiivisuuden muutokset
Riippuvat tehtävän kognitiivisista vaatimuksista
Etuaivokuoren aktiivisuus työmuistia vaativissa päässälaskutehtävissä heikkenee univajeen seurauksena,
Sanallisessa oppimistehtävässä käy päinvastoin.
Molemmissa tapauksissa suoriutuminen itse tehtävässä heikkenee.
![Page 22: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/22.jpg)
REM: minä ja toisen persoona
• Inferior parietal lobule=(alempi päälaen pieni lohko) ja temporo-parietal area=(päälaen ja ohimolohkon laajempi alue) --deaktivoituu
• medial prefrontal=(Otsalohkon takaosan sisäkerros) kuorikerros säilyy -->
• kyky tulkita toisen tunteita ja aikomuksia
• -->voi toimia unessa itsenään tai katsella toimiaan ikään kuin ulkopuolisena
![Page 23: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/23.jpg)
REM-UNIKäsitellään edellisen päivän
tapahtumia, patoutuneita tunteita.
Mielenterveydelle tärkeää
![Page 24: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/24.jpg)
Opitaan uusia taitoja “mielikuva”- harjoittelullaTunnepatoumat eivät häiritse oppimista
Luovaa ajattelua?
REM-uni
![Page 25: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/25.jpg)
Syvä uni
- Opiskellut asiat syvenevät muistiin
-Aivojen aineenvaihdunta vilkasta, palauttavaa
![Page 26: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/26.jpg)
UNIHÄIRIÖIDEN MIELIALAVAIKUTUKSIA
tarmokkus vähenee hajamielisyyttä
kireyttä, vihamielisyyttä jännittyneisyyttä
levottomuutta ahdistuneisuutta
alakuloisuutta
![Page 27: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/27.jpg)
PSYYKKISET HÄIRIÖT JA UNI(SLL 34/2004:3039-3044 Lindberg ym.
KAAMOSMASENNUS->liikaunisuus
MUU MASENNUSsyvän unen määrä vähenee.
Vilkeuni aikaistuu.
MASENNUKSESSA valvo(tta)minen voi kohentaa mielialaa!(?)
![Page 28: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/28.jpg)
AHDISTUSOIRE JA RUNSAS ALKOHOLIN KÄYTTÖ
VAIKEUTTAVAT
nukahtamista lyhentävät yöunta
vähentävät syvää unta ja vilkeunta
![Page 29: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/29.jpg)
Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon
24 3 6 9 12 15 18 21 24 3 6 9 12
Kellonaika
LämpötilaKortisoliVireystasoSomatotropiiniMelatoniini
Kiitän kuvasta dos. Markku Partista
![Page 30: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/30.jpg)
Iän ja sairauden vaikutuksia
Havahtumiset lisääntyvät iän mukana. Syvä uni vähenee.
Yöuni voi hiukan lyhentyä ja päivänokosten tarve kasvaa
Ylempien hengitysteiden vastus kasvaa. Uniapnea.
Hengitys muuttuu epäsäännöllisemmäksi.
Yksilöllinen välinen vaihtelu korostuu.
Rytmiset yölliset liikehäiriöt lisääntyvät, mm. levottomat jalat.
![Page 31: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/31.jpg)
KellogeenitTimo Partonen, Duodecim
Vsk. 47 • Nr: 22 / 2004 • s. 2663 ja Vsk. 47 • Nr: 23 / 2005 • s. 2545Rintamäki ja Partonen, Duodecim
vsk 64-Nr 8/2009 s.693-
• Clock-geeni (circadian locomoter output cycles kaput) ja BMAL1
• Hiirellä mutaatio muuttaa syömistottumuksia -->metabolista oireyhtymää muistuttava tilanne ja yhteys diabetekseen/verenpainetautiin
• alttius päihdekäyttöön
• yhteys kaamosmasennukseen
![Page 32: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/32.jpg)
Keskuskello ja vilkeuni
• Keskuskello säätelee vilkeunen rytmiä• Kellogeeni välittää vaikutukset
aineenvaihduntaan mm PGC-1alfan kautta.• Paasto aktivoi samaisen PGC-1alfan• Vilkeunen häiriöt vaimentavat sitä ja
aiheuttavat insuliiniresistenssiä• Riittävä syvä uni(mahdollistaa vilkeunen)
laihduttaa
![Page 33: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/33.jpg)
UNIVAJE
- univaje aiheuttaa muutoksia elimistön vastustuskyvyssä
- univaje aiheuttaa muutoksia sokerinsietokyvyssä, painon hallinnassa
- autonomisen hermoston toiminta kiihtyy- veren hyytymistasapaino epäedulliseksi
TULEHDUKSIA?
SOKERITAUTI? YLIPAINO?
VERITULPPIA?
![Page 34: Ari Saarinen neurologi KAKS 15.5.2009 Uni, unihäiriöt ja muisti](https://reader036.fdocument.pub/reader036/viewer/2022062409/568146c2550346895db3f9bb/html5/thumbnails/34.jpg)
Aktigrafiaunen laadun seurannassa