© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

Omavaraista valkuaista karjatilalle –seminaari 16.3.2017

Annu Palmio

Katsaus valkuaiskasvien ruokintakokeiden tuloksiin Maaningalla

© Luonnonvarakeskus

Taustaa

• Suomessa palkoviljojen korjuu kokoviljasäilörehuna on monin paikoin viljelyvarmempaa verrattuna siemenkasvuston korjuuseen

• Nurmipalkokasveja kuten apilaa on tutkittu sekä Suomessa että maailmalla jo paljon. Sen sijaan palkoviljasäilörehujen vaikutuksesta lypsylehmien syöntiin ja maitotuotokseen on tehty tutkimuksia hyvin vähän

2 20.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

• Luke Maaningalla syksyllä 2014 järjestetyssä lypsylehmien ruokintakokeessa tutkittiin kokoviljana korjatun härkäpavun mahdollisuutta toimia ostorypsin korvaajana

• Lisäksi tutkittiin härkäpapusäilörehun vaikutusta syöntiin ja tuotokseen nurmisäilörehuun verrattuna

3 20.3.2017

Härkäpapu (lajike Taifun) kylvettiin 22.5. ja kasvusto niitettiin lautasniittokoneella 14.8. Härkäpapu paalattiin 20 tunnin esikuivatusajan jälkeen Combi-pyöröpaalaimella ilman vastateriä.

© Luonnonvarakeskus

Koeruokintoina oli kolme erilaista seosrehua, joissa kaikissa väkirehun osuus oli 40 %:

Kontrolliseos (K)

• Ensimmäisen sadon nurmisäilörehu • rv 160 g/kg ka, D-arvo 687 g/kg ka

• Ohra

Seoksen raakavalkuaispitoisuus

140 g/kg ka,

energiapitoisuus 11,8 MJ ME/kg ka

4 20.3.2017

Härkäpapuseos (H)• Härkäpapusäilörehu 75 %

karkearehun kuiva-aineesta • rv 181 g/kg ka, D-arvo 646 g/kg

• Ensimmäisen niiton nurmisäilörehu

25 % karkearehun kuiva-aineesta• Ohra

Seoksen raakavalkuaispitoisuus

151 g/kg ka, energiapitoisuus 11,6 MJ ME/kg ka

Rypsiseos (R)• Ensimmäisen sadon nurmisäilörehu

• Ohra 86 % väkirehun kuiva-aineesta

• Rypsirouhe 14 % väkirehun kuiva-aineesta

Seoksen raakavalkuaispitoisuus 155 g/kg ka, energiapitoisuus 11,7 MJ ME/kg ka

Härkäpapu- ja

rypsiseosrehujen

rv-pitoisuudet pyrittiin saamaan samoiksi

© Luonnonvarakeskus

Härkäpapusäilörehu oli märkää

• Härkäpapukasvuston kuiva-ainepitoisuus oli niittohetkellä 184 g/kg

• Esikuivauksen aikana tulleen sadekuuron takia rehu jäi märäksi ja paaleja avatessa niistä erittyi keskimäärin 22 litraa puristenestettä

• Seosrehussa käytetyn härkäpapusäilörehun keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus oli 203 g/kg. Nurmisäilörehun kuiva-ainepitoisuus oli noin 242 g/kg

5 20.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Härkäpapusäilörehu oli maittavaa

6 20.3.2017

20,8

22,3 22,5

10

12

14

16

18

20

22

24

Kuiva-aineen syönti

Kontrolli Härkäpapu Rypsi

kg ka/pv

• Kuiva-aineensyönti oli noin 1,5 kg korkeampi

härkäpapu- ja rypsiruokinnoilla verrattuna

kontrolliruokintaan� Korkeammasta kuiva-aineen syönnistä johtuen ravintoaineiden saanti oli suurempi

Lehmät lajittelivat jonkin verran häkäpapuseosta ja

jättivät huonosti sulavia rankaosia syömättä

© Luonnonvarakeskus

Härkäpapusäilörehu lisäsi maitotuotosta

7 20.3.2017

3233,6 34,1

15

20

25

30

35

40

Maitotuotos

Kontrolli Härkäpapu Rypsi

kg/pv

33,5 33,4 34,7

49,947,5

49,1

10

20

30

40

50

K H R

g/kg

Maidon pitoisuudet

Valkuainen Rasva

Valkuaisen lähteenä kokoviljaksi korjattu

härkäpapu ei ole aivan rypsin veroinen

johtuen sen selvästi pienemmästä

ohitusvalkuaisen määrästä.

Härkäpapusäilörehu lisäsi kuitenkin selvästi

syöntiä ja tuotosta pelkkään nurmisäilörehuun

verrattuna.

© Luonnonvarakeskus

Valkolupiini lypsylehmien ruokinnassa

8 20.3.2017

• Ruokintakoe Luke Maaningalla viime vuoden lopussa

• Ruokintakokeessa verrattiin kokoviljaksi korjattua pelkkää vehnää,

vehnä-valkolupiiniiseosta ja toisen niiton nurmisäilörehua keskenään

© Luonnonvarakeskus

• Siementen ymppäys ei onnistunut

• Lupiinin osuus kasvustosta jäi vähäiseksi

9 20.3.2017

Lupiini

18 %

Vehnä

62 %

Muu 20 %

© Luonnonvarakeskus

• Koeruokintoina kolme seosrehua:

– Karkearehuna pelkästään nurmisäilörehua

– Karkearehusta 40 % vehnäkokoviljasäilörehua

– Karkearehusta 40 % lupiini-vehnäsäilörehua

10 20.3.2017

Rehuarvot (Valio NIR) Nurmi Vehnä

Vehnä-

valkolupiini

D-arvo, g/kg ka 676 599 568

Raakavalkuainen, g/kg ka 149 97 98

Karkearehuseoksen D-arvo 676 645 632

Karkearehuseoksen rv-pit. 149 128 129

Dieetin ME, MJ/kg ka 11.7 11.4 11.3

© Luonnonvarakeskus

Sulavuudeltaan selvästi huonommalla kokoviljalla voitiin korvata 40 % nurmisäilörehusta

20,521,1

22

10

12

14

16

18

20

22

24

Kuiva-aineen syönti

Nurmi

Valkolupiini-vehnäkokovilja

Vehnäkokovilja

11 20.3.2017

Kg ka/pv

34,935,5 35,5

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38

EKM-tuotos

Nurmi

Valkolupiini-vehnäkokovilja

Vehnäkokovilja

Kg/pv

© Luonnonvarakeskus

Lupiinilla ei saavutettu eritystä hyötyä

– Lupiinia kasvustossa vähän

– Palkoja oli vähän

�Lupiini-vehnäsäilörehun valkuaispitoisuus oli sama kuin pelkän vehnäsäilörehun

– Lupiini-vehnäsäilörehun paalauksen yhteydessä tuli todennäköisesti hieman jyväsadon karisemistappioita

� Lupiini-vehnäsäilörehun D-arvo oli matalampi ja kuitupitoisuus korkeampi kuin puhtaan vehnäkokoviljasäilörehun

12 20.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Valkolupiinin viljely on haasteellista

13 20.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

• Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehua verrattiin myöhään korjattuun toisen niiton nurmisäilörehuun

• Erillisruokinta, väkirehua 12 kg/pv

14 20.3.2017

12,312,9

14,4

4

6

8

10

12

14

16karkearehun syönti

Nurmisäilörehu

Herne-kaurasäilörehu

Härkäpapu-kaurasäilörehu

D-arvo 638

rv 158

kg ka/pv

D-arvo 625

rv 151

D-arvo 620

rv 152

29,7 29,7

31,8

10

15

20

25

30

35

Maitotuotos

Nurmisäilörehu

Herne-kaurasäilörehu

Härkäpapu-kaurasäilörehu

Härkäpapu-kaurasäilörehu oli maittavinta ja tuotti eniten maitoa

© Luonnonvarakeskus

Yhteenveto

• Palkoviljasäilörehujen huonompaa sulavuutta nurmisäilörehuun verrattuna kompensoi niiden suurempi syönti

• Valkuaisen lähteenä palkoviljasäilörehut eivät ole rypsin veroisia johtuen niiden

selvästi pienemmästä ohitusvalkuaisen määrästä

• Kokoviljana korjatut palkoviljat ovat potentiaalinen vaihtoehto lypsylehmien

rehustukseen korvamaan osan tarvittavasta rypsistä sekä nurmisäilörehusta

• Palkoviljojen käytössä on myös muita etuja kuten lannoituskustannusten alentuminen ja korkea kuiva-ainesato vain yhdellä korjuulla15 20.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

20.3.201716

© Luonnonvarakeskus17 20.3.2017Teppo Tutkija