Outi Kallioinen, rehtori 7.5.2014

AMK-kentän kuulumiset

Keskiössä opiskelijat ja laadukas oppiminen

Hallitusohjelma ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet

Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi

ja tehokkaampi

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta

Kansainvälistyminen laadun turvaajana

Korkeakouluyhteisön kehittäminen

YO/AMK tehtävä, painoalat ja profiilit

Keskeiset kehittämiskohteet RAHOITUS

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen estäminen

Julkisen talouden vakauttaminen

Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn

vahvistaminen

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

HAL

LITU

S-O

HJE

LMA

OKM

- YO

/AM

K s

opim

ukse

t

Johtaja Hannu Siren, OKM

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja rakenteellisen kehittämisen vaiheet

Rahoitusleikkaukset noin 18 % alkaen 2013

AMK-koulutuksen supistaminen ja tehostaminen: 2013 alk. aloituspaikkavähennykset yhteensä 2 030 aloituspaikkaa, LAMK -22

AMK-lainsäädännön uudistaminen

Uudet toimiluvat vuodesta 2014 alkaen- toimilupia haettiin ja myönnettiin 24 ammattikorkeakoululle- koulutusohjelmarakenteesta luovuttiin, tilalle amk-kohtaiset koulutusvastuut

Rahoitusmalli tuloksellisuuspohjaiseksi vuoden 2014 alusta- lisännyt kilpailua -> lopullinen menestyminen määräytyy sen mukaan, miten muut ammattikorkeakoulut

ovat menestyneet- vastuu perusrahoituksesta siirtyy kokonaan valtiolle 2015 alkaen

Opiskelijahakujärjestelmän uudistus, käyttöön 2016- korkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen yhteishaku- paikkoja varattava ensimmäistä tutkintoaan suorittaville, tavoitteena sujuvoittaa opintoihin pääsyä

Ylläpitojärjestelmän uudistus- tavoitteena, että kaikki ammattikorkeakoulut jatkossa osakeyhtiöitä ja siten itsenäisiä oikeushenkilöitä- osakeyhtiöitettävät ammattikorkeakoulut hakevat uudestaan toimilupaa 15.9.2014 mennessä

AMK-uudistuksen avainsanoina laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus

Korkeakoulupolitiikan kansallisia keskusteluaiheita

• Duaalimallin tulevaisuus• Rahoitusmallin tulevaisuus• AMK:jen tuki aluekehitykselle

• kaupunki- vai aluekeskeisyys?• alueiden osaajatarpeet suhteessa amk:jen profilaatioon ja strategiseen

yhteistyöhön vs. kattavaan koulutukseen

• Kansainvälisen toiminnan tarkoitus/tavoite• OKM:n ohjauksen kehittäminen

• Tavoiteasetantaa vai rakenteellista kehittämistä

• Ammattikorkeakoulusektorin kunnianhimon aste kansallisesti ja kansainvälisesti

Korkeakoulusektorin merkittävä kehitysvaihe Suomessa

• Suomen korkeakouluverkko moniaineksinen• Tutkimustoiminnan suuret volyymit keskittyneet muutamalle

yliopistopaikkakunnalle

• Onko aika koota korkeakoulujen ohjaus yhden korkeakoululain yhteyteen?

• Duaalimallin tiukasta tulkinnasta on siirryttävä joustavampiin ratkaisuihin

• Tarvitaan myös alueellisesti erilaisia ratkaisuja, myös omistuspohja voi vaihdella

• Kaikkialla maassa mahdollisuus saada korkeakouluopetusta (suorittaa eri alojen tutkintoja) ja tehdä merkityksellistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa

Rehtori Tapio Varmola, SeAMK

Rovaniemi

Kemi

Oulu

Kajaani

SeinäjokiVaasa

Kokkola

Jyväskylä

Mikkeli

JoensuuKuopio

Pori Tampere

LahtiHämeenlinna Lappeenranta

Kotka

HelsinkiEspooKauniainenVantaa

Turku Porvoo

Kouvola Rauma

Savonlinna

Ylivieska

Yli 5000 opiskelijaa

3000 – 5000 opiskelijaa

Alle 2000 opiskelijaa- Yli 1000 opiskelijan kaupungit mainittu nimeltä

Rovaniemi

Kemi

Kajaani

SeinäjokiVaasa

Kokkola

Jyväskylä

Mikkeli

JoensuuKuopio

Pori

LahtiHämeenlinna Lappeenranta

Kotka

Helsinki

UUSIMAA 43,4 %

Turku Porvoo

Kouvola Rauma

Savonlinna

Ylivieska

Hyvinkää

Tampere

Oulu

Yli 10 %

Yli 1 % (1,0 – 3,3 %)

Alle 1 %

TKI-menot paikka-kunnittain

Korkeakoulu-opiskelijat paikka-kunnittain

04/12/2023

Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan volyymi vuosina 2000 – 2012 (Lähde: Tilastokeskus)

04/12/2023

Ammattikorkeakoulujen tutkimushenkilöstön määrä 2004 – 2011 (Lähde: Tilastokeskus)

9 ELY-keskuksen Suomi (ARENE 2014)(havainnollinen kuvio)

Lappi; Lapin yo, Lapin AMK

Pohjois-Pohjan-maa; Oulun yo, OAMK, KAMK

Etelä-Pohjan-maa; UVA, VAMK,

SeAMK, Centria, Novia

Kaakkois-Suomi: LUT, Saimia,

KyAMK, MAMK

Keski-Suomi; JYU, JAMK

Pohjois-Savo: UEF, Savonia, Karelia

Varsinais-Suomi; UTU, Åbo

Akademi, Turku AMK, SAMK

Pirkanmaa; UTA, TTY, TAMK, HAMK,

LAMK

Uusimaa: Helsingin yo, Aalto, Hanken, Taideyliopisto, Metropolia, Laurea, Haaga-Helia, Diak, Arcada, Humak

04/12/2023

Miten tähän on tultu?

• Yhteiskunnassa menossa voimakas murros• Korkeakoululaitoksen on pystyttävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin• Ammatillisesti painottunut, työelämää ja elinkeinoelämää

uudistava korkeakoulutus on tärkeä ja kasvava osa • Suomen on oltava entistä tiukemmin mukana kansainvälisessä

kehityksessä• Kestävyysvaje asettaa paineita nykyiselle korkeakoululaitokselle

• (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE)

04/12/2023

Korkeakoululaitosta kehitettävä kokonaisuutena

• Yliopistolainsäädäntö uudistettiin edellisellä hallituskaudella• Ammattikorkeakoululainsäädäntö uudistetaan vielä tällä

hallituskaudella siten, että 2015 alussa AMK:t aloittavat uudistetussa muodossa.

• Nyt on erittäin tärkeää, että AMK-lain uudistuksen toinen vaihe etenee suunnitellusti.

• (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE)

04/12/2023

Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän jatkokehitys

• Duaalimallissa rakenteista sisältöihin

• Korkeakoululaitosta ei tulisi jakaa kahteen eri sektoriin tuotettavien tutkintojen mukaan, vaan yhteiskunnan voimavaroja säästävät yhteistyörakenteet tulee sallia

• Lainsäädännössä on paljon rajoitteita ja ehtoja, jotka estävät alueiden ja Suomen näkökulmasta tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen yhteistyön korkeakoulusektoreiden kesken

• Tällaista integraatiota estävät lainsäädännölliset esteet tulee poistaa.

• Työ- ja elinkeinoelämä tarvitsee jatkossa vielä nykyistä enemmän erilaista osaamista ja eri tavoin profiloituja korkeakoulututkintoja – ammatillinen korkeakoulutus välttämätöntä

• (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE)

04/12/2023

Profiloituneet korkeakoulut

• Kaikilla korkeakouluilla profiilista riippumatta tulee jatkossakin olla koulutustehtävän lisäksi yhteiskuntaa uudistavaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa, jotta koko Suomen tasapuolinen kehitys voidaan turvata.

• Korkeakoulujen profiilit ja organisointiratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia eri puolilla Suomea.

• (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE)

04/12/2023

Yksi yhteinen korkeakoululainsäädäntö Suomeen

• Korkeakoulujärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena edellyttää siirtymistä yhden korkeakoululainsäädännön piiriin. (esim. v. 2020 mennessä)

• Nykyiset sektorirajat rikkovien korkeakoulujen syntyminen tulee mahdollistaa tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla

• (TAKKI-seminaari, eduskunta 5.3.2014 /ARENE)

Korkeakoululaitoksen tulevaisuuden perusviestit

• Alueiden kehittymistä palvelevaa ammatillista korkeakoulutusta ja sen valtakunnallista asemaa tulee edelleen kehittää sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tarpeen takia

• Duaalimalli ei saa rajoittaa ajattelua ja alueellisesti erilaisten ratkaisujen toteuttamista

• Erilaisuus ja erilainen osaaminen sekä erilaiset mahdollisuudet osallistua korkeakoulutukseen pitää säilyttää

• (ARENEn hallitus helmikuu 2014)

Lahden ammattikorkeakoulupähkinänkuoressa 2014

Lahden ammattikorkeakoulu 2020 – kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia

uudistava oppimisen yhteisö

• Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiöitetään 1.1.2015 uuden amk-lain mukaisesti (Lahden kaupunki pääomistajana, n. 56,43 %, muut suorat kuntaomistajat Heinola, Hollola, Orimattila, Nastola, pienomistajat PHKK:n kautta)

• Opiskelijoita on yli 5 000. • Lisäksi avoin amk ja täydennyskoulutus yli tuhat opiskelijaa.• 21 amk-koulutusohjelmaa ja 9 yamk-koulutusohjelmaa • Viisi englanninkielistä koulutusohjelmaa

• Vuonna 2013 tuotimme yhteensä 980 tutkintoa.• TKI-toiminnan volyymi

vuonna 2013 noin 6.6 M€,

josta ulkoisen rahoituksen osuus 62 %

Liiketalous ja luonnontieteet

1278

Matkailu336

Kulttuuriala906

Tekniikka ja li-ikenne1190

Sosiaali- ja terveysala

1104

Opiskelijamäärät aloittain 2013

Opiskelijamäärä 4 814(tutkintoon johtava koulutus, läsnä olevat)

Lahden ammattikorkeakoulu lukuina

Vuodesta 2013 alkaen ei ole enää uusien opiskelijoiden sisäänottoa matkailuun, kuvataiteeseen ja musiikkiin / OKM-päätös 2012

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (M€)

TKI-toiminnan laajuus (menot)

Toiminnan laajuus, milj. euroa 6,9 6,5 6,6

Julkaisujen määrä, 143 242 268

josta taiteellisen toiminnan julkaisuja 85 90 87

Toiminta-ajatus

• Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään.

• Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.

• Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka toimii opiskelija- ja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista.

• Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen alueen itsenäisenä ammattikorkeakouluna osana strategista FUAS-liittoumaa, johon kuuluvat Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea-ammattikorkeakoulu

12. huhtikuuta 2023

21

LAMK strateginen näkemys

• Lahden ammattikorkeakoulun strateginen näkemys, toiminta-ajatus ja visio vuoden 2020 toiminnasta perustuu toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin, alueen strategisiin painopisteisiin, ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä profilointiin ja painoalojen strategiseen valintaan.

• Toiminta-ajatukseen liittyy myös kiinteiden ja aktiivisten kumppanuuksien luominen toimintaympäristön (alueellinen, kansallinen, kansainvälinen) kanssa aluekehityksen vauhdittamisessa ja osaamisen siirrossa.

• Strateginen näkemys toteutuu erityisesti työelämäläheisen, integroivan pedagogiikan kehittämisessä. Sen mukaisesti painoalarajat ylittävä monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020 leimallista uudella kampusalueella Niemessä, jossa ammattikorkeakoulu, alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa vuorovaikutuksessa ja käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

12. huhtikuuta 2023

22

Keskeiset menestystekijät

• Päijät-Hämeen ainoana korkeakouluna LAMKilla keskeinen rooli koulutustehtävän sekä TKI-tehtävän toteuttajana ja alueen kansainvälistäjänä.

• Koulutusvastuut perustuvat alueen strategisiin painopisteisiin

• Vahva alueellinen asiantuntijuus ja toimintakulttuurin tuntemus

• Kestävä taloudellinen tilanne• Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne

mahdollistaa tasalaatuiset palvelut, edesauttaa yhteistyötä ja helpottaa opiskelijoiden liikkumista

• Niemen innovaatiokeskittymä • Toimiva ja omaleimainen alueellinen yliopistoyhteistyö• FUAS-liittouma

Strateginen profiloituminen korkeakoulukentässä

Lahden ammattikorkeakoulun strateginen profiloituminen ja painoalat määrittyvät ja vahvistuvat tulevaisuudessa merkittävällä tavalla osana Lahden kaupunkiseutua, alueen strategioita ja kasvusopimusta, joissa ammattikorkeakoululle on luotu selkeä ja strateginen rooli alueen suurimpana korkeakoulu- ja TKI-toimijana.

Olennaiset kehittämislinjaukset ovat yhteiset ja samansuuntaiset – kaupunkiseudusta kehitetään elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen tason osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja kehittämisympäristön yrityksille.

24

12. huhtikuuta 2023

25

Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta

Integroiva pedagogiikka

Opiskelijayrittäjyys

Muotoilu

YmpäristöHyvinvointi-palvelujen

kehittäminen

Painoalamme ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen

Opiskelijayrittäjyyden profiili

• Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa koulutusvastuissa.

• Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä.

• Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. • Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen

tavoitteina ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen.

• Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan.• Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto. • LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa

kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista.

12. huhtikuuta 2023

26

Ytimessä Niemen kampus

• Kaikki LAMK:n alat muuttavat Niemeen. Vuonna 2014 Niemessä sijaitsevat ympäristöteknologian opetus ja Liiketalouden ala. Tavoitteena on, että koko LAMK toimii Niemessä vuoteen 2018 mennessä. Alueelle kehitetään uudenlainen käytäntölähtöinen innovaatio- ja oppimisympäristö.

• LAMKin tulevaisuus Niemen kampuksella mahdollistaa uudet/uudistetut, modernit tilat ja monipuolisen opetusteknologian.

• Yhtenäinen kampus vahvistaa LAMKia monialaisena yhteisönä. • Tavoitteena on luoda LAMK:lle parempi brändi ja tehdä Lahdesta

vetovoimainen opiskelijakaupunki asiaankuuluvalla kulttuurilla.• Yhteistyö LAMKin eri alojen, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston

ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tiivistyy. Kampuksella toimivat yritykset vahvistavat opiskelijoiden tehokasta vuorovaikutusta työelämän kanssa.

• Kampus on palveluympäristö

Monialaisuus, monikäyttöisyys, monitoimijuus

Tehokkuutta ja vastuullisuutta tilankäyttöä tiivistämällä

• Tavoitellaan monitoimijaista yhteiskäyttökampusta • Ammattikorkeakoulun tilojen vähentäminen n. 40 % nykyisestä

• n. 24 000 m2 (42 000m2), edellytyksenä yhteiskäyttöisyys • Vastuullisuus käyttöastetta nostamalla• Kampus puhtaan teknologian demonstraatioalustana

Neo-design

OyHYPE

Dusty

iamdesign

Pixel Design

Tilin-tarkastus Sainio Ky

AB-Tili-palvelu

Fusion

Tavast Miljöö

Opiskelijoidemme ja alumniemme yrityksiä

Cocoon Design

PC-APU

Mainos-toimisto

Ilme

Media-palvelu

W3D

pHkolme

Ad Priori Oy

Neovica Oy

Goldpro

Imager Oy

Auri-faber

Misu-design

Bene-dicte Oy

Design Element

Kurre-koti

Tmi Jari Tikka

Miljöö-design

Oy

Ipanema Bros Oy

Länkelin

plast-team

Koti ja kuusi

Kettu Produc-

tions

K-Market Mallas

Muotoilu-toimisto Kaisa K

Pien-ryhmä-

koti Omppu

CeCoKontaktiverkko Suomi

Motion11

Koulutuksen yhteistyö FUASissa

Työryhmissä ja painoalaryhmissä • ratkotaan FUASin yhteisiin opintoihin liittyviä käytännön

ongelmia (pragmaryhmä)• rakennetaan verkostomaiseen toimintaan

perustuvaa pedagogista mallia• tuotetaan FUAS-painoalapohjaisia opintoja • edistetään virtuaalikampusta hyödyntäen

ammattikorkeakoulujen opintotarjonnan saamista

esteittä tarjolle kaikille opiskelijoille

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta FUASissa

• Tuetaan FUAS-painoalapohjaisten TKI-hankkeiden valmistelua• Lisätään koulutuksen ja TKI-toiminnan painoalaryhmien yhteistoimintaa

Vuonna 2013 käynnissä oli kahdeksan hanketta, esim.:• CONNECT - Co-creation of network modes for market entry in developing

countries – Finnish renewable energy SMEs• LIVE - Liiketoimintaa verkostoitumalla • OPTIFEL – Optimised food products for elderly populations • Tankki - Öljysäiliöiden ympäristöriskit hallintaan

FUAS-mittaristo, QPR esimerkki:Ulkopuolinen t&k-rahoitus/kok.rahoitus (%)- FUAS

Yhteiset palvelut 1/3

• FUAS-viestinnässä on kiinnitetty erityistä huomiota verkkoviestintään jäsenkorkeakoulujen introissa. FUASilla on käytössään www.facebook.com/fuas.fiwww.twitter.com/fuas_fiLinkedIn-sivu

• FUAS Virtuaalikampuksen konseptointia vietyeteenpäin. Tavoitteena opiskelijalähtöisyys ja fyysisten tilojen, sähköisten palveluiden ja sosiaalisten yhteisöjen muodostama yhtenäinen oppimisympäristö.

• Global Activities

KKAn koordinoima tarjous EU-Twinning-ohjelmaan Armenian korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi on hyväksytty joulukuussa 2013 - FUASista hankkeessa mukana 5 short-term experts.

FUASin ja JAMKin yhteinen tarjous Maailmanpankin rahoittamaan suorahankintaan Kazakstanin terveydenhoitojärjestelmän kehittämiseksi on käynnistynyt Kazakstanissa

Arabiemiraatteihin on lähdössä tarjouksia LAMKin ja Metropolian yhteistyönä terveydenhoidon alalla ja HAMKista opettajankoulutuksesta.

• Kokonaisarkkitehtuurityössä koulutuksen suunnittelun ja hallinnan kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen on valmistunut. Työn tuloksena on saatu opintohallintaan liittyvistä palveluista, prosesseista, rooleista ja tiedoista kattava tavoitetilan kuvaus, jonka perusteella koko opintohallintoa ja sen ratkaisuja voidaan lähteä kehittämään. Seuraava kokonaisarkkitehtuurin kohdealue on virtuaalikampus.

Yhteiset palvelut 2/3

Yhteiset palvelut 3/3

• Laadunhallinnan tavoitteet ja sisältö sekä niiden suhde jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmiin on hahmottunut tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi: • FUAS-mittaristo, QPR on otettu käyttöön

jäsenkorkeakouluissa • FUAS-laadunhallinnan käsikirja on

parhaillaan työstettävänä• FUAS-littouman korkeakoulujen auditointi v.

2016 on kansainvälinen• Auditointipreliminääri KU Leuven Associationin toimesta

v. 2015

Tulevaisuuden korkeakoulut

Miten profiloidumme?

Miten erotumme?

Mikä on kilpailuetumme?

Mitkä ovat ydin-vahvuutemme ja osaamisemme

kärjet?

Mitä tulevaisuudesta

on luettava?

Mihin suuntaan Suomi kehittyy?

Miten yhteisönä ja organisaationa

pystymme vastaamaan haasteisiin?

Miten

palvelemme

opiskelijaa?