Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen

Järjestelmän rakenteet

• Näyttötutkinnot osaamisen hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja

– kaikki ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat näyttötutkintoja, myös ammatilliset

perustutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintoina

• Luotiin vuonna 1994

• Työelämän tutkintojärjestelmä

– työelämä mukana toiminnan kaikissa vaiheissa

• Palvelee laajalti eri hallinnonaloja ja toimijoita

– Omaehtoinen aikuiskoulutus, rahoitettu valtionosuuksin, OKM

– Työvoimakoulutus, rahoitettu hankintatoimintana, TEM

– Henkilöstökoulutus, yksityisesti rahoitettu

Järjestelmän rakenteet

• Kolmikantaisesti nimetyt tutkintotoimikunnat

– tutkintotodistukset

– järjestämissopimukset näyttötutkintojen järjestäjien kanssa

• Näyttötutkinnon järjestäjät

– useimmiten koulutuksen järjestäjiä, mutta myös muita

• Arvioijat

• Valmistavasta koulutuksesta riippumaton järjestelmä, mutta tutkintoon

edetään pääsääntöisesti valmistavan koulutuksen jälkeen

• Opiskelijoilta voidaan periä valmistavassa koulutuksessa (AT ja EAT)

kohtuullisia opiskelumaksuja

• Tutkintomaksu 58 €, jolla katetaan näyttötutkintojärjestelmän

ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, esim. tutkintotoimikunnat

Näyttötutkintojen määrä

• Näyttötutkintona voidaan suorittaa yhteensä 374 eri tutkintoa

– 52 ammatillista perustutkintoa

– 192 ammattitutkintoa

– 130 erikoisammattitutkintoa

• Tutkinnon osia on yhteensä noin 3 400

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Suoritetut näyttötutkinnot

Työryhmä

• Tehtävänä tehdä ehdotukset:

– Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisestä siten, että työelämälähtöisyys vahvistuu

ja osaamisen hankkimistavoista riippumattomuus turvataan

– Tutkintotoimikuntien aseman ja tehtävien nykyistä tarkemmasta määrittelystä

– Tutkintotoimikuntien ja valmistavan koulutuksen järjestäjien välisestä

sopimusmenettelystä

– Tutkintotoimikuntien riittävästä resursoinnista ja toimintatavoista

– Näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen laadun varmistamisesta

• Jätti väliraporttina luonnoksen hallituksen esitykseksi

Analyysi nykytilasta

• Järjestelmän perusidea osaamisen hankkimistavasta

riippumattomana tutkinnon suorittamismahdollisuutena ja työelämän

tutkintojärjestelmänä edelleen toimiva, mutta…

• …ei kaikilta osin toimi käytännössä

• Toiminnan laajennuttua tutkintotoimikunnilla liikaa teknistä työtä

• Syvällinen ja kehittävä työelämäyhteistyö ei toimi käytännössä

• Tutkintotoimikuntien käytännöt poikkeavat liiaksi toisistaan

• Näyttötutkinnon järjestäjien ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä ei

voida varmistaa

• Arvioinnin ja arvioijien rooli epäselvä ja suhde tutkintotoimikuntiin

jäsentymätön

• Ongelmia tutkinnon suorittajan oikeusturvassa

Analyysi nykytilasta

• Työelämäyhteistyön tosiasiallista toteutumista arvioitava uudelleen

• Mitä tehtäviä tutkintotoimikunnilla tulisi olla ja miten niiden toimiala-

asiantuntemus saadaan parhaiten hyödynnetyksi?

• Miten työelämän osaaminen varmistetaan näyttötilaisuuksissa?

• Miten näyttötutkinnon järjestämistä koskevaa sopimusmenettelyä tulisi

kehittää?

Mikä muuttuu näyttötutkintojärjestelmässä

• Tutkintotoimikuntien tehtävät täsmentyvät

– uusissa tehtävissä korostuvat näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän

kehittäminen ja laadunvarmistus

• Tutkintotoimikuntien kokoonpanoon pieniä muutoksia

• Näyttötutkinnon järjestäjistä ja niiden tehtävistä säädetään nykyistä

yksityiskohtaisemmin

• Säännökset järjestämissopimuksista

• Perustetaan näyttötutkintosihteeristö

• Arvioinnista ja arvioijille asetetuista edellytyksistä säädetään

• Arvioijien asemaa vahvistetaan ja arvioinnin oikaisua koskevat

säännökset uudistuvat

Tutkintotoimikuntien asettaminen ja

kokoonpano

• Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja –alueista

• Asetetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan

• Enintään seitsemän jäsentä kuhunkin

– Perustellusta syystä yhdeksän jäsentä

• Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa

– Jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää,

itsenäisiä ammatinharjoittajia

– Opetusalan edustajalla tulisi olla opetuskokemusta, mutta opetusalan edustaja voi

toimia myös muissa tehtävissä kuin opettajana

• Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan esityksestä nimetä

tutkintotoimikuntaan pysyviä asiantuntijoita

– Eivät osallistu päätöksentekoon

• Voidaan kuulla myös muita asiantuntijoita

Tutkintotoimikuntien tehtävät

• Sopia näyttötutkintojen järjestämisestä

• Varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua

• Kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja

• Antaa todistukset suoritetuista näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista

• Käsitellä tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat

oikaisuvaatimukset

Näyttötutkinnon järjestäjät

• Näyttötutkinnon järjestäjänä voi toimia koulutuksen järjestäjä

(ammatillinen perus- tai lisäkoulutus) taikka muu yhteisö tai säätiö

– Riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon laadukkaaseen

järjestämiseen

– Riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus

– Muilla toimijoilla nykyistä tasaveroisempi asema koulutuksen järjestäjiin nähden

• Tehtävänä järjestää riittävästi tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen

nähden

– Tutkinnon suorittajalla tulee olla mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto

kohtuullisessa ajassa.

• Laadunhallinta

– Tulee arvioida ja kehittää järjestämiensä tutkintotilaisuuksien laatua

– Tulee osallistua tutkintotoimikuntien toteuttamaan laadunvarmistukseen

Näyttötutkintojen järjestämissopimus

• Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää jatkossakin

järjestämissopimusta

• Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen järjestämissopimuksen

– Jos näyttötutkinnon järjestäjä täyttää sille säädetyt edellytykset

– Tutkinnoille tai tutkinnon osille on alueellinen tai valtakunnallinen tarve

• Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopimuksia siten, että

tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia

• Tulee huolehtia myös siitä, että maksut sekä osallistujille että

koulutuksen järjestäjille ovat kohtuullisia

Näyttötutkintojen järjestämissopimus

• Näyttötutkinnon järjestämissopimus liitteineen on osapuolia

velvoittava

• Edellyttää näyttötutkinnon järjestäjiä toteuttamaan tutkintotilaisuudet

sopimuksen mukaisesti

• Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin

järjestämissopimuksen sisällöstä

– Muun muassa tutkintotilaisuuksien järjestelyistä, tutkintotilaisuuksiin liittyvistä

edellytyksistä

– Sopimuksessa on jatkossakin mahdollista sopia esimerkiksi tietyn alan tutkinnon

arvioijille asettavista erityisistä edellytyksistä, kuten erityisestä työkokemuksesta tai

suoritetusta tutkinnosta

Laadun varmistaminen

Tutkintotoimikunnat huolehtivat ja valvovat että

• Tutkintotilaisuudet järjestetään näyttötutkinnon

järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti

• Tutkintotilaisuuksissa noudatetaan tutkinnon perusteita

Tutkintotoimikunnat voivat varmistaa erilaisin keinoin näyttötutkintojen

järjestämisen käytännön toteutuksen laatua

– Esim. vierailu- ja arviointikäynnit näyttötutkinnon järjestäjän luokse, kyselyt

näyttötutkinnon suorittajille ja tutkintosuoritusten arvioijille

Näyttötutkintojen järjestämisestä koottua tietoa hyödynnettäisiin

kehittämistyössä esimerkiksi järjestämällä tarvittavia koulutustilaisuuksia

Näyttötutkintojärjestelmän ja näyttötutkintojen

kehittäminen

• Tutkintotoimikunnat tekevät Opetushallitukselle esityksiä ammatillisten

tutkintojen sisällön kehittämiseksi

• Tutkintotoimikunnat osallistuvat vastuullaan olevien tutkintojen

perusteiden laadintaan

– Osallistumalla perusteiden laadintatyöryhmään

– Lausumalla tutkinnon perusteiden luonnoksesta

• Tutkintotoimikunnat osallistuvat myös ammatillisen tutkintorakenteen

kehittämiseen yhteistyössä koulutustoimikuntien kanssa

Näyttötutkintosihteeristö

Tehtävänä

• tukea tutkintotoimikuntia sen lakisääteisissä tehtävissä

• ohjata ja neuvoa näyttötutkinnon järjestäjiä

Keskeinen toimija näyttötutkintojärjestelmän laadun ja näyttötutkinnon

järjestämissopimusten yhdenmukaisuuden varmistamisessa

Näyttötutkintosihteeristö

• Päätoiminen

• Pääsihteeri ja riittävä määrä alakohtaisia asiantuntijasihteereitä

• Toimii Opetushallituksen yhteydessä

– Sihteeristön perustaminen ei tuo julkiseen talouteen lisäkustannuksia, vaan

kustannukset katetaan nykyisten näyttötutkintomaksujen kertymää uudelleen

suuntaamalla

– Edellyttää tutkintotoimikuntien määrällistä vähentämistä, joka tehdään osana

ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä

• Sihteeristö edistää sitä, että tutkintotoimikunnat voivat keskittyä

varmistamaan työelämälähtöisyyden toteutumista näyttötutkintojen

suunnittelussa ja järjestämisessä

Näyttötutkintosihteeristön tehtävät

• Valmistelee näyttötutkintojen järjestämissopimukset

tutkintotoimikuntien kokouksiin

• Avustaa tutkintotoimikuntia sen arvioinnissa, onko näyttötutkinnon

järjestäjiksi aikovilla näyttötutkintojen järjestämiseen riittävät

taloudelliset ja ammatilliset edellytykset

• Arvioi sopimusluonnoksen ja sen liitteenä olevan näyttötutkinnon

järjestämissuunnitelman tutkinnon perusteiden, yleisten

järjestämisedellytysten ja ammattialan näkökulmasta yhdessä

tutkintotoimikunnan kanssa

• Varmistaa näyttötutkinnon järjestämissopimusmenettelyn

yhteneväisyyden eri tutkintotoimikuntien välillä

Näyttötutkintosihteeristön tehtävät

• Edustajat toimivat määrättyjen tutkintotoimikuntien sihteereinä ja

valmistelevat kokoukset yhdessä tutkintotoimikunnan puheenjohtajan

kanssa

– Sihteereinä myös tutkintotoimikuntien kokouksissa

• Varmistaa, että tutkintotoimikunnalle allekirjoitettavaksi toimitetut

tutkinto-todistukset vastaavat tutkinnon perusteita ja ovat muuten

ohjeiden ja määräysten mukaisia

• Huolehtii osaltaan näyttötutkintojärjestelmän tietovarannosta

• Työstää palautetietoa, jota hyödynnetään näyttötutkintojärjestelmän

kehittämisessä

• Sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin

valtioneuvoston asetuksella

Osaamisen arviointi

• Toteuttajina näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat

– Edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa

• Itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja voi korvata työnantaja- tai

työntekijäarvioijan, jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti

itsenäisenä ammatinharjoittajana

• Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei

ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä

ammatinharjoittajia ja opetusalaa

• Riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys

arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin

• Vähintään yksi arvioijista on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen

• Arvioinnista päättävät arvioijat yhdessä tutkinnon osittain

• Arvioijaryhmä esittää tutkintosuoritusten arvioinnin

tutkintotoimikunnalle

Tutkintotodistusten antaminen

• Tutkintotoimikunnan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on

suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostamiseksi vaadittavat

tutkinnon osat

• Tutkinnon osan hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus

pyydettäessä

• Todistukset tutkinnoista ja tutkinnon osista annetaan arvioinnin

mukaisina

Tutkintotodistusten antaminen

Jos tutkintotoimikunnalla on aihetta epäillä, että

• Arviointi on virheellinen tai

• Arviointia ei ole toteutettu näyttötutkinnon järjestäjän ja

tutkintotoimikunnan välisessä sopimuksessa edellytetyllä tavalla

Tutkintotoimikunta voi

• Määrätä uuden arvioinnin

• Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan

uudet arvioijat

– Uudet arvioijat voitaisiin määrätä esimerkiksi jos arviointi on suoritettu virheellisesti,

arvioinnissa ei ole noudatettu yhdenvertaisuutta tutkinnon suorittajien kesken tai

jos arvioija on ilmeisen esteellinen arvioimaan näyttötutkintosuoritusta

Arvioinnin oikaiseminen

• Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden

soveltamisesta tutkintosuoritukseensa

• Tutkinnon suorittaja pyytää arvioinnin oikaisua ensivaiheessa

arvioinnista päättäneiltä arvioijilta

– Kirjallinen pyyntö

– 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada

arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa

Arvioinnin oikaiseminen

Jos tutkinnon suorittaja on edelleen tyytymätön arviointiin, voi hän vaatia

tutkintotoimikunnalta oikaisua arvioijien oikaisuvaatimukseen antamaan

päätökseen

– Oikaisua vaaditaan kirjallisesti

– 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista

Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, tutkintotoimikunta voi

• Määrätä uuden arvioinnin

• Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan

uudet arvioijat

Mitä uutta 2015

• Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot osaksi näyttötutkintoja

• VALMA ja TELMA

• Tutkintojärjestelmä uudistuu

Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot

• Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin uusi 8 b §

• Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta

• Opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen

osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen

osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä

opiskeluvalmiuksia.

Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot

• Kesto päätoimisina enintään kuuden kuukauden ajan

• Koulutuksen järjestäjä päättää järjestämisestä ja sisällöstä

• Voimaan 1.8.2015

Tutkintojärjestelmän uudistaminen

• Uudet säännökset voimaan 1.8.2015

• Perustutkintojen perusteet uudistuvat

• Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet tarkasteluun

• Tutkintojärjestelmän kehittäminen vuoropuhelussa

tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämisen kanssa

Kiitos !

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen

HE 307/2014 vp.

Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot

HE 357/2014 vp. – EV 311/2014 vp.

Tutkintojärjestelmän kehittäminen

HE 12/2014 vp. – EV 88/2014 vp.– SK 787-791/2014